FI113233B - Menetelmä kanavan jakamiseksi kontrolloitujen aikajaksojen ohjaamana samanaikaisradioliikennesysteemissä sekä vastaava päätelaite, verkosto ja välineistö - Google Patents

Description

113233

Menetelmä kanavan jakamiseksi kontrolloitujen aikajaksojen ohjaamana samanaikaisradioliikennesysteemissä sekä vastaava päätelaite, verkosto ja välineistö 5 Keksinnön alana on radioviestintä, jossa siirretään mul-tipleksoituja tietoja, etenkin mutta ei yksinomaan TDMA-muodossa (aikajakoisella monikäyttötekniikalla).

Keksintöä voidaan käyttää edullisesti solukkomatkavies-10 tinjärjestelmissä, kuten GSM-standardin (Group Special

Mobile) mukaisissa järjestelmissä. Keksintö on kuitenkin kehitetty erikoisesti liikkuvan yrityskohtaisen radioliikenteen (englanniksi PMR: Professional Mobile Radio) standardia TETRA (Trans European Trunk Radio System) var-15 ten, joka on tarkoitettu esimerkiksi palokunnan, poliisin, taksin jne. käyttämiin verkkoihin.

Tämän tyyppisessä järjestelmässä jo muodostetut puhelut (stable mode) siirretään liikennekanavilla (TCH, Traffic 20 CHannel). Jokaiselle liikennekanavalle annetaan siirto-taajuus (tai ryhmä taajuuksia GSM-järjestelmässä, jossa käytetään taajuushyppelyä). Yksi liikennekanavataajuus on .V, jaettu useiden liikennekanavien TCH kesken useiden liik- i » > kuvien asemien (tyypillisesti TETRA-standardissa neljän 25 tai tällä hetkellä GSM-järjestelmässä kahdeksan liikkuvan aseman) välisellä aikajakomultipleksoinnilla. Kukin liik-• kuva asema kommunikoi yhdellä multipleksoidulla aikavä lillä.

> . » 30 Jokaisella yhteydellä voidaan siirtää puhesignaaleja, jotka on koodattu digitaalisesti pienellä nopeudella (al-. le 16 kbit/s) ja jotka on yleensä järjestetty "kehyksik si", tai varsinaista dataa, joka voi olla piirikytken- * täistä (jatkuva lähetys) tai pakettimuotoista (pysyvällä * 35 yhteydellä tai paketteina, joiden alussa on osoite). Pu- heliikenne siirretään joko kaksisuuntaisesti tai vuo-: rosuuntaisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa liikkuvalla 113232 2 asemalla on tavallisesti painettava "puhetangenttia" nousevan siirtosuunnan (eli liikkuvalta asemalta radiolii-kenneinfrastruktuuriin suuntautuvan) kanavan aktivoimiseksi.

5 TETRA-järjestelmässä yhteys voi käyttää nousevan suunnan taajuuden aikaväliä ja laskevan suunnan taajuuden aikaväliä joko koko puhelun keston (message trunking) tai puheenvuoron ajan (transmission trunking).

10

Joskus saattaa olla suotavaa voida ylittää tilapäisesti liikennekanavan suurin mahdollinen siirtonopeus.

Siten saatetaan tarvita esimerkiksi kyseisen liikenne-15 kanavan ohjaukseen liittyvän signalointi-informaation siirtämistä. Signalointi-informaatio on esimerkiksi verkon toimintaan liittyviä käskyjä tai parametrejä.

Tämän ongelman ensimmäisenä tunnettuna ratkaisuna on so- 20 vellukselle varattujen aikavälien lukumäärän lisääminen.

Menettely ei ole kuitenkaan optimaalinen, koska apuinfor- maatiolähteet ovat katkonaisesti ja satunnaisesti lähet- . . täviä, joten varatut lisäkanavat ovat suuressa määrin • · /. *, alikäyttöisiä.

• · · : 25 .·' Tämän ongelman erään toisena tunnettuna ratkaisutapana, jota käytetään GSM-järjestelmässä muun muassa signaloin- .,*·* titietojen siirrossa, on käyttää "kehyksen anastustek- niikkaa" eli korvata puhe- tai datakehys signaloin- 30 tisanomalla. Signalointisanomia edeltää lippu ("stealing flag") ja vastaanottimessa on välineet, jotka havaitsevat .·*.·. lipun esiintymisen ja tunnistavat sen avulla, että vas- • * · • ( taanotettu kehys sisältää signalointia. Vastaanotin voi *. *: tällöin toisaalta suorittaa signalointisanoman määräämät 35 toimitukset ja toisaalta "rekonstruoida" puuttuvan lii- kennekehyksen sopivalla tavalla riippuen siitä sisältääkö .*··, se puhetta tai dataa.

3 113233

Kuitenkin myös tällä tekniikalla on useita epäkohtia.

Ensinnäkin kehyksen anastus tapahtuu tavallisesti mielivaltaisella tavalla eli autoritaarisesti ja tilannetta 5 arvioimatta aina kun tarvetta on. Tämä huonontaa hyötyin-formaation siirron laatua.

Toisaalta kehyksen anastus rajoittuu tällä hetkellä aiheuttamansa laadun heikkenemisen vuoksi kanavakohtaiseen 10 signalointiin. Tätä tekniikkaa voitaisiin kuitenkin käyttää soveltaa muissa palveluissa.

Lisäksi kansainvälisessä patenttihakemuksessa WO 91/02436 on esitetty signalointitietojen siirto käytössä olevassa 15 liikennekanavassa silloin, kun tällä kanavalla havaitaan tilapäinen aktiviteetin puuttuminen. Lisäksi tässä julkaisussa on esitetty ajoituksen, joka määrää maksimiajan, jonka sisällä sanoma on siirrettävä, käynnistäminen sig-nalointisanoman saapumisen perusteella. Tämä ajoitus 20 riippuu sanoman kiireellisyystasosta. Jos ajoituksen kestoaika on kulunut loppuun eikä liikennekanavalla ole havaittu aktiviteetin keskeytymistä, sanoma lähetetään täl-löin kanavassa siirrettyä puhetta/dataa häiriten.

« · · • · « · · • · · : · 25 Tässä julkaisussa käytetään siten vain kahta liikenne- kanavan informaation tärkeystasoa (signaalin siirto/siir- • · · totauko) ja siinä on ehdotettu lähetettävän sanoman kii-reellisyydestä riippuvan ajoituksen liittämistä jokaiseen • · * ί#: ' siirrettävään signalointisanomaan. Esitetyillä ajoitusme- 30 kanismeilla voidaan määritellä maksimiviive, joka voi • olla nolla, ennalta määrätty tai ääretön ja jonka päätyt- • t · * tyä kyseinen signalointisanoma on lähetettävä. Jos olete-/ , taan, että liikennekanavalla siirrettävälle signaalille t · » ’· on määriteltäisiin tässä enemmän kuin kaksi informaation \..'35 tärkeystasoa, jokin näistä tasoista on hyödytön tämän julkaisun tapauksessa, koska siinä on rajoituttu liittä- ,·*·. mään jokaiseen signalointisanomaan ajoitus, joka määrit-* · · 4 113232 telee implisiittisesti vain kaksi informaation tärkeys-tasoa (viive nolla ja viive ääretön). Tässä julkaisussa ei myöskään suoriteta minkäänlaista puhe/datasignaalin ja signalointisanoman informaation tärkeystasojen vertailua. 5

Artikkelissa Wong et ai. "Blank and Burst Transmission of Data Over Active Speech Channels", Electronics Letters, vol. 24, n:o 11, 26 toukokuuta 1988, on kuvattu menetelmä puhesegmenttien luokittelemiseksi sen mukaan voidaanko ne 10 jättää siirtämättä tai ei häiritsemättä niiden sisältämän puhesignaalin siirtoa. Julkaisu koskee datan siirtoa puhesignaalia siirtävässä liikennekanavassa. Tämä menetelmä perustuu signaali/segmentin rekonstruointikohina -suhteen mittaukseen.

15

Keksinnön tarkoituksena on näiden tunnetun tekniikan epäkohtien lievittäminen.

Täsmällisemmin esitettynä keksinnön ensisijaisena tavoit-20 teenä on esittää menetelmä, jonka avulla matkaviestinjärjestelmän liikennekanavaan voidaan sijoittaa ylimääräistä dataa siten että sen aiheuttama siirron laadun huononemi-nen optimoidaan.

• · · • · •« · • · t • ♦ 25 Keksinnön toisena tarkoituksena on esittää menetelmä, ··’ joka mahdollistaa liikennekanavien älykkään jakamisen, * · · etenkin äänen ja puheen "samanaikaisessa" siirrossa si-ten, että dataa voidaan yhdistää puhesignaaliin lähes I I » V · tuntumattomasti. Siten esimerkiksi kun kahden tai useam- 30 man käyttäjän välille on muodostettu puheyhteys, dataloh-• koja voidaan lähettää samanaikaisesti samalle tai samoil- ti· · le käyttäjille kuin puhetta (esim. datansiirto paketteina ,* . piirikytkentäisessä muodossa) tai muille vastaanottajille t · » (jos lohkot sisältävät kohteen osoitteen).

35 i

Keksinnön eräänä toisena päämääränä on mahdollistaa lähe- t * ,*·. tettävien eri tietojen välisen prioriteetinhallinnan or- « · · 5 113232 ganisointi.

Nämä samoin kuin muut seuraavasta ilmenevät tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaan menetelmällä tietojen lähet-5 tämiseksi digitaalisessa radioviestinjärjestelmässä, jossa päätietolähteinä ovat yhteydet, jotka siirretään päätelaitteiden ja infrastruktuurin välillä liikennekanavien avulla tietojonojen muodossa, jotka tietojonot muodostuvat peräkkäisistä tietolohkoista, menetelmän ollessa sen 10 tyyppinen, joka on tarkoitettu siirtämään aputietoläh-teestä tulevia tietoja päätietolähteelle varatulla lii-kennekanavalla. Menetelmälle on tunnusomaista, että jokaiselle päälähteen lähettämälle lohkolle ja aputietoläh-teen tiedolle määritellään yksi ainakin kolmesta infor-15 maation tärkeystasosta ja että päälähteen lähettämä lohko korvataan apulähteen lähettämillä tiedoilla apulähteen tietojen ja päälähteen lohkon informaation tärkeystasojen välisen vertailun tuloksena.

20 Keksintö esittää siten "parannetun kehyksen anastus- menetelmän", joka käsittää matkaviestinjärjestelmän lii-kennekanavalla lähetettyjen päätietojen älykkään korvaa-. . misen ajoittain esiintyvillä aputiedoilla.

« i i • · »f < t * · : 25 Keksinnön parhaana pidetyssä suoritusmuodossa liikenne- .·' kanavien multipleksointina on aikajakomultipleksointi, jossa jokaiselle yhteydelle annetaan ennalta määrätty « aikaväli, kunkin aikavälin voidessa siirtää kokonaislukuni : määrän tietolohkoja. Multipleksointina voidaan kuitenkin 30 käyttää taajuusjakomultipleksointia tai mitä tahansa muu-I .·. ta multipleksointia, kunhan siirrettävät tiedot on orga- , nisoitu peräkkäisiin datalohkoihin.

t I I * I t "> Tapauksessa jossa päätietolähde sisältää puhesignaaleja, I t i 35 informaation tärkeystason ilmaisuvälineet voivat sisältää t puheaktiivisuuden ilmaisimen (joka ilmaisee puhesignaalin ,··*, äänettömät jaksot), esimerkiksi standardissa GSM 06.32 i · tl* 113233 6 esitettyjen tyyppinen. Kehyksen anastus äänettömässä lohkossa ei käytännöllisesti katsoen lainkaan huononna laatua. Myös voitaisiin käyttää puhesignaalin stationaariset vyöhykkeet havaitsevaa analysaattori, joka on sen tyyppi-5 nen, joka toimii mittaamalla "spektraalista etäisyyttä". Kehyksen anastus aiheuttaa tässä tapauksessa erittäin vähän laadun huonontumista.

Jos päätietolähde muodostuu satunnaisesti esiintyvistä 10 tai informaatiosisällöltään katkonaisista tiedoista, informaation tärkeystason ilmaisuvälineet muodostuvat edullisesti siirtotaukojen ilmaisimesta tai muusta sopivasta analysaattorista.

15 Jos yhteydet siirretään aikajakomultipleksoinnilla ja jos jokainen aikaväli jakautuu ajallisesti ainakin kahteen peräkkäiseen siirtolohkoon, informaation tärkeystason ilmaisutoimitukset suoritetaan edullisesti selektiivisesti lohkoittain. Lisäksi korvaustoimitukset, joissa pää-20 tiedot korvataan selektiivisesti aputiedoilla, suoritetaan myös edullisesti lohkoittain mainitusta informaation tärkeystasoinformaatiosta riippuen.

I Aputietolähteen antamat tiedot tallennetaan edullisesti *..! 25 FIFO-tyyppiseen puskurimuistiin ennen niiden lohkoittais- • · ta lähettämistä.

* · · » • · · ♦ « « · ·

Erään edullisen vaihtoehdon mukaan ainakin joillekin tal- · lennetuille aputiedoille annetaan maksimiodotusaika ja 30 mainitut aputiedot lähetetään edullisesti alhaisimman : aktiivisuustason havaitsemisen aikana siten, että maksi- • · * * ;'j‘; miododustaikaa ei ylitetä, jolloin mainitut tiedot lähe- .·. tetään välittömästi päätietojen tilalla niiden hetkelli- / sestä aktiviisuustasosta riippumatta, kun maksimiodotus- 35 aika on kulunut.

Aputiedot voivat vastata esimerkiksi: 7 113233 - tiedonsiirtopalvelua, joka on tarkoitettu kiinteäpi-tuisten lyhyiden sanomien lähettämiseen, joiden pituus on yleensä enintään yksi aikaväli ja jotka sisältävät itsei- 5 sesti vastaanottajan osoitteen eksplisiittisesti tai implisiittisesti , - pakettidatansiirtopalvelua, joka on tarkoitettu yhdistettäväksi puhelinpalveluun yleisenä "samanaikaisena" puhe/datapalveluna (Concurret Voice and Data Call).

10 - "käyttäjän signalointi11 -informaatiota, joka sisältää salaus-ja/tai synkronointi-informaatiota.

Keksintö kohdistuu myös edellä esitettyä menetelmää käyttävään päätelaitteeseen tai radioviestinjärjestelmän in-15 frastruktuurin muodostavaan laitteistoon.

Keksinnön päätelaitteeseen tai laitteistoon sisältyy edullisesti: - ainakin kaksi tietolähdettä, joissa kussakin on määri-20 telty ainakin kolme informaation tärkeystasoa ja jotka kuuluvat puhesignaalit ja varsinaiset datasignaalit sisältävään ryhmään, - mainittuihin lähteisiin liittyvät välineet informaation tärkeystason määräämiseksi, jotka antavat informaation *,*,· 25 tärkeystasot, ; - vuonohjausvälineet, jotka vastaanottavat tulona maini- tut informaation tärkeystasot ja antavat lähtönä lähetet-_;t tävien tietojen valintaparametrin mainittujen lähteiden informaation tärkeystasojen välisistä vertailuista riip- > i · ·<; 3 0 puen, ja v : - lähetyksen vaiintavälineet, jotka on kytketty mainit tuihin lähteisiin ja joita lähetettävän informaation va-V. lintaparametri ohjaa siten, että se valtuuttaa selektii- visesti yhden lähteen tietojen lähetyksen kerrallaan.

3 5 ' ,: Suoritusmuodossa, jossa päätelaite tai infrastruktuuri sisältää toisaalta ainakin kaksi signaalilähdettä tai sovellustietojen lähdettä ja toisaalta ainakin yhden jär-v * jestelmätietojen lähteen, lähetyksen valintavälineet, 113233 8 joita lähetettävän informaation valintaparametri ohjaa, on edullisesti jaettu kahteen portaaseen: - ensimmäiseen "sovellusportaaseen", jossa valtuutetaan valinnaisesti yhden signaalilähteen tai sovellustietojen 5 lähteen tietojen lähetys kerrallaan, - toiseen "järjestelmäportaaseen", jossa valtuutetaan valinnaisesti ensimmäisessä "sovellusvaiheessa" valitun lähteen tietojen tai järjestelmätietojen lähetys.

10 Keksinnön muut ominaisuudet ja edut ilmenevät seuraavasta keksinnön suoritusmuotojen selityksestä, jotka on esitetty havainnollistamista varten ja joihin keksintö ei rajoitu, sekä oheisista piirustuksista, joissa: 15 kuvio 1 esittää kaaviollisesti GSM- tai TETRA-tyyppistä solukkoradioverkkoa, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää, kuvio 2 esittää tyypillistä kehysrakennetta, jota käyte-20 tään aikajakomultipleksoitujen kaksisuuntaisten liikenne-kanavien (TCH) siirrossa, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavan • · · radiopäätelaitteen toiminnallista mallia ja 25 kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavan radioliikenneinfrastruktuurin tukiaseman elementtien toi- « · · minnallista mallia.

« « « • · · • · « 30 Kuten kuviossa 1 on esitetty, solukkoradioverkko muodos-: tuu joukosta edullisesti vierekkäisiä soluja 10x, 10*, • M » 10n, jotka peittävät maantieteellisen alueen, jossa liik- . kuvat asemat 11 liikkuvat. Seuraavassa yksityiskohtaises- * * · ;/* ti selitetyssä esimerkissä käytetty verkko on GSM- tai • ♦ *···' 35 TETRA-tyyppinen verkko.

Kussakin solussa 10Α olevat liikkuvat asemat 11 muodosta- 113233 9 vat yhteyden tukiasemaan (BTS) 12lr joka peittää vastaavan solun 10^ GSM-tyyppisessä verkossa (viitteenä mainitaan muun muassa julkaisu M. Mouly et M.B. Pautet, The GSM System for Mobile Communications" ISBN 2-9507190-0-7 ja 5 GSM-suositukset) tukiasemia BTS ohjaa tukiasemaohjain BSC (Base Station Controller), joita puolestaan valvoo verkon ohj auskeskus BSS (Base Station Subsystem).

TETRA-verkon tapauksessa infrastruktuurin sisäistä raken-10 netta ei ole määritelty standardissa, mutta infrastruktuurin lähetys- ja vastaanotinlaitteita kutsutaan kuitenkin "tukiasemiksi" (BTS).

Tukiaseman 12x ja vastaavassa solussa 10χ olevan liikkuvan 15 aseman 11 välille muodostetut yhteydet voivat käyttää useita kanavia, näiden joukossa muun muassa: - kaksisuuntaista liikennekanavaa (TCH), joka siirtää käyttäjän informaatiota (User Information) puhe- tai da-tasignaalien muodossa, 20 - signalointikanavaa FACCH (Fast Associated Control Chan nel , nopea rinnakkainen ohj auskanava).

'•S' Tässä selitetyssä esimerkissä yhteydet on toteutettu ai- • · · ,!I kajakomultipleksoinnilla. Tämän vuoksi ja kuten kuviossa * · 25 2 on esitetty, kaksisuuntaiset yhteydet siirretään aika- ·;* jakomultipleksoinnilla, jonka peräkkäiset kehykset 21, 22 * · · muodostuvat aikaväleistä 21lf 212, . . .; 22lf 222, . . . (eng-länniksi "time slots"), jotka kukin sisältävät ainakin • I · V ' yhden liikennekanavan. On huomattava että TETRA-järjes- 30 telmässä jokainen kehys sisältää 4 aikaväliä (GSM-järjes- • telmässä 8 aikaväliä).

• # · / > Tästä seuraa että jokainen yhteys siirretään segmentti • kerrallaan multipleksoinnin useiden kehysten 21, 22 sija- 35 luvultaan samassa aikavälissä 21lr 22if ....

.··*. On kuitenkin huomattava, että keksintö on suhteellisen 113233 10 riippumaton radiorajapinnan ominaisuuksista ja erikoisesti sitä voidaan käyttää yhtä hyvin FDMA- kuin TDMA-jär-jestelmässä. Keksintöä voidaan käyttää yleisesti kaikissa radiojärjestelmissä, joissa on käytettävä kehyksen anas-5 tustekniikkaa liikennekanavaan liittyvän signaloinnin liikennekanavaan siirtämiseksi tai datasiirron yhdistämiseksi puheensiirtoon.

"Kehyksen anastuksena" tunnettu tekniikka tarkoittaa 10 käynnissä olevan yhteyden tietojen korvaamista äkillisesti esiintyvillä etuoikeutetuilla tiedoilla yhdessä tai useammassa aikavälissä. Keksintöä voidaan ennenkaikkea käyttää parantamaan palvelun laatua pienentämällä kehyksen anastukseen tavallisesti liittyvää laadun huonontu-15 mistä.

Toisaalta sama tekniikka mahdollistaa liikennekanavien todellisen jakamisen puheensiirron, datansiirron ja signaloinnin kesken ja menetelmä on erityisesti tarkoitettu 20 käytettäväksi TETRA-järjestelmässä "lyhytsanoma" tai "samanaikainen puhe/data" -tyyppisten palvelujen toteuttamiseksi, joissa dataa yhdistetään puheeseen lähes tuntumat-tomasti. Olemassa olevien solukkoradiojärjestelmien kana- * · · 1 vien ominaisuuksien vuoksi (TETRA-järjestelmässä lähetys 25 400 MHz levyisellä alueella 25 kHz levyisillä kanavilla) *·/ äänen tai puheen sallitut nopeudet ovat luokkaa 4800 ··” bit/s.

• · « · : Tällöin saatetaan tarvita suurempien nopeuksien siirtä- 30 mistä, muun muassa jos halutaan siirtää nopeata dataa tai • samanaikaisesti puhetta ja dataa.

t < · * . Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän to- *; / teuttavan liikkuvan päätelaitteen toiminnallinen malli.

35 Tässä mallissa on useita toiminnallisia moduleja, jotka sisältyvät myös tunnetun tekniikan järjestelmiin, nimit- 11 113233 täin: - lohko PUHE 20, joka antaa lähtönä puhesignaalin Sp.

Tämä lohko 20 vastaanottaa äänisignaalin 27, digitalisoi 5 ja koodaa sen pieninopeuksisella puhekooderilla 26. Puhe-koodauksen 26 jälkeen signaali käsitellään kanavakoode-rissa 24, joka kehittää siihen redundanssia siirtovirheiden estämiseksi, jonka jälkeen signaali lomiteilaan 25, - lohko DATA 30, joka antaa lähtönä varsinaisen datasig-10 naalin Sd. Tämä lohko 30 suorittaa liitännän datapääte- laitteeseen 31 (PC, faksi, ...) ja suorittaa tarvittavat nopeussovitukset ennen signaalin johtamista kanavakoode-rille 33 ja lomitteluun 34, - lohko KÄYTTÄJÄN SIG 40, joka huolehtii toisistaan 15 etäällä olevien päätelaitteiden sovellusten välillä päästä päähän siirretystä signaloinnista Su. Kyseessä on käyttäjän tarvitsema signalointi eikä se vaikuta järjestelmään. Tässä yhteydessä voidaan mainita erikoisesti sa-lausmuotoon ja synkronointiin liittyvä informaatio. Tätä 20 informaatiota on lähetettävä jaksollisesta (esim. kerran sekunnissa), jotta käyttäjät, jotka liittyvät käynnissä olevaan ryhmäpuheluun, voisivat purkaa vastaanotetun sig-naalin salauksen, • · · • * • · * 25 - lohko JÄRJESTELMÄN SIG 60, joka huolehtii järjestelmän *; ohjausta varten lähetettävästä signalointi-informaatios- t · · ···; ta. Tämän tyyppinen signalointi on tarkoitettu järjestel- män vastaanotettavaksi ja tulkittavaksi sen sisältäessä * « · V ·' ohjaussanomia. Tässä yhteydessä on mainittava erikoisesti 30 käynnissä olevan puhelun aikana solua vaihdettaessa in- • frastrukturin kanssa vaihdettu informaatio, • < a · - lähetyslohko Tx 70, joka vastaanottaa liikennekanavalle .* . kullakin lähetysjaksolla lähetettävän signaalin St ja suo- rittaa modulaatio- ja radiolähetystoiminnat. Signaalivuo t · 35 (binaaridata) on esitetty kuviossa vahvennetuilla vii-:V: voilla. Se kehitetään datalohkoina, joilla on säännöin- nen pituus, jota kutsutaan tässä "lähetysjaksoksi". Se ta· 113233 12 vastaa normaalisti puhekooderin käyttämien kehysten pituutta (tyypillisesti 20 - 30 ms). TETRA-järjestelmän kaltaisessa järjestelmässä jakso on todennäköisesti noin 30 ms (vahvistetaan myöhemmin, koska kooderia ei ole vie-5 lä lopullisesti valittu), mikä vastaa TDMA-rakenteen puolen aikavälin sisältöä. Tällöin aikaväliä kohden lähetetään kaksi puhekehystä tai yleisemmin kaksi signaaliloh-koa.

10 Puhetoimintamuodossa toimivassa tunnetussa järjestelmässä lohko PUHE 20 kehittää peräkkäisiä signaalilohkoja Sp(n), Sp(n+1),... Lohko KÄYTTÄJÄN SIG 40 korvaa satunnaiseti tietyt näistä signaalilohkoista käyttäjän signalointiloh-koilla Su(n) huolehtimatta puhelohkojen sisällön tär-15 keydestä. Samoin lohko JÄRJESTELMÄN SIG 60 korvaa tämän jälkeen tietyt sovelluksen kehittämät lohkot Sa(n) lohkoilla Ss(n) järjestelmän signalointitarpeesta riippuen. Nämä mielivaltaiset "kehyksen anastukset" huonontavat puheensiirron laatua. Lohko DATA 30 ei voi olla aktiivi-20 nen samanaikaisesti kuin puheensiirto tai tällöin on käytettävä toista liikennekanavaa, mikä lisää radioresurssi-en käyttöä ja tekee päätelaitteen toteuttamisen monimut- . , kaisemmaksi, koska sen on tällöin hallittava useita lii- « · · kennekanavia samanakaisesti.

ί V 25 • * · ..· Keksinnön mukaisesti toteutetussa kuviossa 3 esitetyssä ,,]·* päätelaitteessa on alayksikkö "SOVELLUS" 100, joka sisäl-

’!· tää toiminnalliset lohkot PUHE 20, KÄYTTÄJÄN SIG 40, DATA

30, joihin liittyy aputoimintoja, kuten lisälohko SOVEL-30 LUKSEN OHJAUS 50. Keksinnölle ominaiset lisäelementit : ovat seuraavat: ♦ a · < « t i » · t a · - lohko PUHE 20 sisältää uutuutena puheaktiivisuuden il- * * maisimen 23 (englanniksi VAD "Voice Activity Detector"), I i a 35 joka suorittaa puhe/tauko-ilmaisun ja mahdollisesti ana-lysoi signaalin stationaarisuuden. Tällöin voidaan käyt- i # r ·· tää muun muassa GSM-standardin mukaista VAD-ilmaisinta, i ♦ · i * a 13 113233 joka on esitetty suosituksissa GSM 06.31 ja 06.32. Pu-heaktiivisuuden ilmaisin 23 voi erityisesti käyttää puhe-kooderin 26 parametrejä stationaarisuuden arvioimiseksi spektraalisen etäisyyden mittauksella ja puhe/tauko-il-5 maisuun käytettävien energiakynnyksien asettelua varten.

- lohko DATA 30 sisältää uutuutena alalohkon "Aktiivisuuden analysointi" 35, joka havaitsee lähetettävän hyö-tysignaalin esiintymisen tai puuttumisen tai vastaanottaa 10 tämän informaation datapäätelaitteelta 31 ja ohjaa lähetettäviä tietoja sisältävää puskurimuistia.

- lohko SOVELLUKSEN OHJAUS 50 on keksinnön mukaisesti toteutetulle päätelaitteelle ominainen ja se jakaa lii- 15 kennekanavan kolmen lohkon 20, 30, 40 kehittämien eri datavoiden kesken. Se vastaanottaa jokaiselta kolmelta lohkolta parametrin NI, joka ilmoittaa lähetettävän lohkon informaation tärkeystason: NIp puheelle, NIU käyttäjän signaloinnille ja NId datalle. Se päättää näistä kolmesta 20 parametristä riippuen minkä tyyppinen signaali (pu- he/käyttäjän signalointi/data) liikennekanavalla on kyseisellä siirtojaksolla lähetettävä ja asettaa vastaavas- .·, ti kytkimen II. Se laskee myös parametrin NIa, joka osoit- * » · ! taa sovelluksen lähettämän signaalin tärkeystason, jonka < * « : ·' 25 se lähettää lohkolle JÄRJESTELMÄN SIG 60.

i · t t « - lohko JÄRJESTELMÄN SIG 60 toteuttaa myös esillä oleval-le keksinnölle ominaisen älykkään "kehyksen anastustoi- t » · ! · · minnan": se päättää minkä tyyppinen signaali (sovelluk- 30 sesta tuleva signaali/järjestelmän signalointi) liikenne-• kanavalle on lähetettävä kyseisellä siirtojaksolla ja IM » ,'j\ asettaa vastaavasti kytkimen 12.

t i *» " Keksinnön olennaisena elementtinä on, että kehyksen anas- I · » 35 tus suoritetaan "älykkäästi" eikä mielivaltaisesti. Osa- « yksikön SOVELLUS 100 tasolla liikennekanavan jakamista ohjaa lohko SOVELLUKSEN OHJAUS 50, joka määrää kullakin t t · 113233 14 siirtojaksolla lähetettävän signaalin tyypin: Sa(n) =

Sp(n) tai Sa(n) = Su(n) tai Sa(n) = Sd(n). Tämän jälkeen lohko JÄRJESTELMÄN SIG 60 määrää samoin "älykkäällä" tavalla liikennekanavalla lähetettävän lohkon St(n) = Sa(n) 5 tai St(n) = Ss(n).

Siten keksinnön mukaan toteutettu päätelaite toimii tyypillisesti seuraavalla tavalla: puheyhteyden aikana käyttäjän signaloinnin tai järjestelmän signaloinnin siirtä-10 miseen käytetään ensisijaisesti puheen "taukoja" (äänettömiä jaksoja) ja puhesignaalin stationaarisia vyöhykkeitä. Tämä vähentää huomattavasti jakson anastuksen aiheuttamaa laadun huonontumista. Samaa kriteeriä käytetään myös datan siirtoon käyttäjän niin halutessa. Datalaite 15 31 lähettää datan päätelaitteelle vuonohjausta käyttäen.

Päätelaite tallentaa datan puskurimuistiin ja lähettää sitä tämän jälkeen lohkoittain anastaen puhekehyksiä tau-kovyöhykkeissä tai vyöhykkeissä, joissa puhesignaali on stabiili.

20

Seuraavassa selitetään esimerkkinä (johon keksintö ei rajoitu) lohkojen SOVELLUKSEN OHJAUS 50 ja JÄRJESTELMÄN SIG 60 edullisia toimintatapoja, jotka mahdollistavat yl' liikennekanavan jakamisen, sekä täsmällisiä esimerkkejä 25 kriteereistä, joita voidaan käyttää kehyksen anastuksen ·; tehokkaaseen ohjaukseen.

Lohkon SOVELLUKSEN OHJAUS 50 toiminta * · * V · Tämän lohkon tehtävänä on määrätä minkä tyyppinen signaa- 30 li (Sp, Su tai Sd) sovelluksen on lähetettävä kullakin : siirtojaksolla ja asettaa kytkin II vastaavasti. Se käyt- « » · · tä tähän parametrejä NIp, Nlu ja Nld, jotka ilmoittavat lohkojen PUHE 20, KÄYTTÄJÄN SIG ja DATA 30 lähettämien ;/ signaalien informaation tärkeystason: 35 - parametrillä NIp on tyypillisesti kolme tasoa: : 0 äänettömissä, pohjakohinaa sisältävissä ja puhetta sisältämättömissä vyöhykkeissä, 15 113233 1 stabiileissa (tai stationaarisissa) puhetta sisältävissä vyöhykkeissä, 2 puhesignaalin siirtymä- tai muutosalueilla, - parametrillä NIU on tyypillisesti kolme tasoa: 5 0 kun käyttäjän signalointia ei ole lähetettävä nä, 1 kun käyttäjän signalointia on lähetettävänä, 2 kun lähetettävänä on kiireellistä käyttäjän signalointia, 10 - parametrillä NId on tyypillisesti kolme tasoa: 0 kun tietoja ei ole lähetettävänä, 1 kun tietoja on lähetettävänä, 2 kun lähetettävänä on kiireellisiä tietoja.

15 Lohko SOVELLUKSEN OHJAUS 50 käyttää tällöin tyypillisesti seuraavia sääntöjä puheyhteyden hallinnassa, kun käyttäjän signalointia ja dataa on odottamassa:

Normaalisti Sa=Sp (oletusarvona siirretään puhetta), 20 Jos NIU = 1 tai 2 ja NIp = 0 tai 1, tällöin Sa =

Su (signalointia yritetään lähettää taukojen tai stabiilien vyöhykkeiden aikana),

Jos NId = 1 tai 2 ja NIp = 0 ja NIU = 0, tällöin ! Sa = Sd (dataa yritetään lähettää taukojen aikana .,! 25 ja käyttäjän signaloinnin puuttuessa), ' ·;* Jos NId = 2 ja NIp = 1 ja NIU = 0, tällöin Sa = Sd (kiireellistä dataa yritetään lähettää stabiili-en vyöhykkeiden aikana, jos käyttäjän signaloin- * · V r tia ei ole), 30 Jos NIU=2, tällöin Sa=Su (kiireellinen käyttäjän : signalointi voi anastaa tärkeitä puhekehyksiä * I * « eli NIp = 2, mutta tämä tapaus on poikkeukselli-.' . nen), ; Jos NIp = 1 tai 2 ja jakso on anastettu (Sa = Su i · 35 tai Sa = Sd) tällöin NIp = 2 seuraavilla N siir- to jaksolla (kehyksen anastukset voidaan tämän avulla sijoittaa etäälle toisistaan laadun pa- • » * 16 113232 rantamiseksi, jolloin tyypillisesti N 5 kehystä).

Lohko SOVELLUKSEN OHJAUS 50 voi myös käyttää lohkosta 5 JÄRJESTELMÄN SIG 60 tulevaa informaatiota:

Jos tiedetään, että jakso tullaan anastamaan järjestelmän signalointia varten (St = Ss), sovelluksen ei kannata sijoittaa siihen käyttäjän signalointia tai dataa ja siten annetaan olla Sa 10 = Sp,

Jos järjestelmän signaloinnin anastama puhekehys on tärkeä (NIp = 1 tai 2), tällöin NIp = 2 seu-raavilla N siirtojaksolla samoista syistä kuin edellä.

15

Lisäksi lohko SOVELLUKSEN OHJAUS 50 laskee jokaisella siirtojaksolla parametrin NIa, jolla on tyypillisesti kolme tasoa, lähetettäväksi lohkolle JÄRJESTELMÄN SIG 60 seuraavalla tavalla: 20 Normaalisti NIa = Nlp (oletusarvona),

Jos sovellus anastaa puhekehyksen käyttäjän signalointia tai dataa varten (Sa = Su tai Sa = Sd), tällöin NI = 2.

• · · S

I f · 25 Lohkon JÄRJESTELMÄN SIG 60 toiminta ) Lohkon JÄRJESTELMÄN SIG 60 tehtävänä on määrätä jokaisel- la siirtojaksolla liikennekanavalla lähetettävän signaali: Iin tyyppi (sovelluksen signaali Sa tai järjestelmän sig- \* · nalointi Ss) ja asettaa kytkin 12 vastaavasti. Se käyttää 30 tähän parametriä NIa ja sisäistä parametriä NIS: I - parametrin NIa antaa lohko SOVELLUKSEN OHJAUS 50 ja sil- lä on tyypillisesti kolme tasoa: . 0 jos lohko ei ole tärkeä ;_ · 1 jos lohko on vähän tärkeä *··* 35 2 jos lohko on tärkeä.

:Y: - parametrillä NIS on tyypillisesti kolme tasoa: 0 jos järjestelmän signalointi puuttuu, 113233 17 1 jos järjestelmän signalointia on olemassa, 2 jos kiireellistä järjestelmän signalointia on olemassa, 5 Lohko JÄRJESTELMÄN SIG 60 määrää tällöin liikennekanaval-la lähetettävän signaalin tyypin ennalta määrättyjen, esimerkiksi seuraavien sääntöjen perusteella:

Normaalisti St = Sa (oletusarvona lähetetään sovelluksen signaali) 10 Jos NIS=1 tai 2 ja NIa = 0 tai 1, tällöin St = Ss (yritetään lähettää järjestelmän signalointia, kun sovelluksen signaali on vähän tai ei lainkaa tärkeä),

Jos NIS = 2, tällöin St = Ss (kiireellinen järjestelmän signalointi lähetetään aina välittömästi).

15 Käyttäjän signaloinnin, järjestelmän signaloinnin ja datan lohkojen luokittelu kiireellisiin/ei kiireellisiin on myös mahdollista. Eräs tällainen luokittelu voi perustua toisaalta lohkon alkuperäiseen kiireellisyysasteeseen ja 20 toisaalta myös lohkon odotusaikaan. Tällöin alunperin ei kiireellinen sanoma voi tulla kiireelliseksi, jos sitä ei ole lähetetty ennen ennalta määrätyn aikavälin kulumista.

• t. Signalointi- tai datasanomilla voi olla kolme informaati- ,! ! on tärkeystasoa 0, 1 ja 2 (erittäin kiireellinen, kii- I t « ·. ; 25 reellinen ja ei kiireellinen) ja jokaisen sanoman lähe tystä voidaan lykätä siihen asti, kunnes sen informaation ·.: tärkeystaso ylittää puhesignaalin informaation tärkeys- tason, joka esitetään kolmen tilan avulla 0, 1 ja 2 (pu- t I · ·',· ·' heen puuttuminen, stabiili alue ja puhesignaalin muutos).

30 Keksintöä voidaan tietenkin käyttää yksinkertaistetussa :*: tapauksessa, jossa yhteys ei sisällä puhetta, jolloin li» « .'j': liikennekanavaa käytetään vain datansiirtopalveluun. Da- / , tansiirto toimii yleensä vain ajoittaisesti ja on erit- täin harvinaista, että dataa lähetettäisiin jatkuvana * · 35 vuona pitkän ajan. Keksinnön mukaan toteutettu päätelaite lähettää käyttäjän signaloinnin tai järjestelmän signa-.*··. loinnin lohkot datansiirron taukojen aikana.

• I» 113233 18

Keksinnön eräässä toisessa muunnoksessa menetelmää voidaan käyttää liikennekanavan jakamiseksi nousevan suunnan eli päätelaitteelta infrastruktuuriin päin suuntautuvan suunnan (jolloin menetelmä toimii päätelaitteessa, kuten 5 tähän asti on selitetty) sijasta laskevassa siirtosuunnassa. Infrastruktuurin on myös usein lähetettävä järjestelmän signalointia päätelaitteen suuntaan. Keksinnön mukaisen toistimen toimintamalli on melko lailla samanlainen kuin kuvion 3 päätelaitteen malli, mutta yksinker-10 taisempi, koska toistin ei sisällä alayksikköä SOVELLUS

100. Toistin vastaanottaa päätelaitteen lähettimen lähettämän signaalin St ja sisältää välineen, joka tunnistaa onko kyseessä järjestelmän signalointi (Ss) vai sovelluksesta tuleva signaali (Sa). Tämä erotteluväline voi perus-15 tua bittiin, joka ilmoittaa, että kehys on varastettu (stealing flag) tai muihin siirron ominaisuuksiin (TETRA-järjestelmä käyttää kahta erilaista opetussekvenssiä järjestelmän signaloinnin erottamiseksi sovelluksesta tulevasta liikennedatasta). Toistin lähettää signaalilohkot 20 St lomittelun purkamisen ja kanavadekoodauksen jälkeen suoritetun uudelleen koodauksen ja lomittelun jälkeen yhdelle tai useammalle vastaanottavalle päätelaitteelle. Tietyt lohkot on kuitenkin korvattava järjestelmän signa- ··,·, lointilohkoilla, jotka on tarkoitettu yhdelle tai useam- • · 25 malle vastaanottavalle päätelaitteelle. Keksinnön mukaan Ί tämä laskevan siirtosuunnan kehyksen anastus suoritetaan

·· älykkäästi toistimen lähetinosan lohkon JÄRJESTELMÄN SIG

• · ” ohj aamana.

• « * t · « • ♦ ♦ » 30 Kuvio 4 esittää tukiaseman vastaanotinosaa 80 ja lähe-: : : tinosaa 90 tällaisessa esimerkkitapauksessa. Yleisessä tapauksessa vastaanotettu signaali lähetetään käsittelyn .* . jälkeen uudelleen verkon eri soluun (monisoluisen verkon tapauksessa) ja tällöin kyseessä on kaksi eri asemaa 80, 35 90. Kun liikkuvat asemat ovat samassa solussa, kuviossa : : esitetyt vastaanotinosa 80 ja lähetinosa 90 kuuluvat sa- : ‘ : maan tukiasemaan.

113233 19

Vastaanotettu signaali St on (radiovastaanotinketjun RX 81 suorittaman käsittelyn jälkeen) identtinen päätelaitteen lähettämän kanssa (kts. kuvio 3) siirtovirheitä lukuunottamatta. Järjestelmän signalointilohkot ovat identtisiä 5 ja lohko JÄRJESTELMÄN SIG (RX) 82 ilmaisee ne ja tulkitsee vastaanotetut komennot ja toimii niiden mukaisesti. Muut signaalin S'a lohkot ovat identtisiä päätelaitteen signaalin Sa kanssa järjestelmän signaloinnin puuttuessa ja ilman siirtovirheongelmia. Lomittelun purkamisen ja 10 kanavadekoodauksen 83 jälkeen saadaan signaali S'b, joka lähetetään lähettävälle tukiasemalle 90.

Signaali S'b sisältää "täytelohkoja" järjestelmän signaloinnin nousevassa suunnassa aiheuttamien satunnaisten 15 katkojen täyttämiseksi.

Lisäksi tietyt signaalin S'b lohkot voidaan merkitä "virheellisiksi", kun toiminto "KANAVADEKOODAUS" 83 havaitsee virheitä lohkossa (tunnettujen menetelmien mukaisesti).

20 Lähettävällä tukiasemalla 90 signaali S'b lähetetään lohkolle "TÄRKEYSANALYYSI" 91, joka määrää signaalin S'b jo-kaisen lohkon informaation tärkeystason. Tähän se käyttää .! ! (yhdessä tai erikseen) seuraavia kriteerejä: 25 - täytelohkoista (järjestelmän signaloinnin nousevassa ·;’ suunnassa jättämistä "aukoista") samoin kuin virheelli- '··' sistä lohkoista ei ole mitään hyötyä vastaanottavalle päätelaitteelle ja se antaa niille siten alhaisimman in- • · « V : formaation tärkeystason, 30 - kun signaali S'b on dekoodattu, jokaisen lohkon sisältöä ; voidaan tutkia sen informaation tärkeyden päättelemiseksi ;'j*j (edellyttäen että se ei ole salattu). Esimerkiksi puhe- , toimintamuodossa kooderin parametrit ovat käytettävissä ja siten voidaan suorittaa (ennakolta) puheaktiivisuuden f · *·’ 35 ilmaisu tai stabiilisuusanalyysi, kuten päätelaitteen pu- helohkossa. Vielä yksinkertaisempaa on käyttää GSM-jär-jestelmän epäjatkuvan lähetyksen (DTX) toimintamuotoa 113233 20 (kts. GSM-suositus 06.12) vastaavaa tekniikkaa. Tässä tapauksessa päätelaitteen VAD-ilmaisimen havaitsemien äänettömien lohkojen formaatti ei ole samanlainen kuin aktiivisten puhelohkojen. Ne sisältävät vähemmän paramet-5 rejä, jotka mahdollistavat vastaanottimen kehittämän mu-kavuuskohinan päivittämisen ja joihin on lisätty tunnus-kenttä .

Tämä tunnuskenttä muodostuu tietystä lukumäärästä bitte-10 jä, joilla on tunnetut arvot (esimerkiksi kaikki nollia), jotka on valittu siten, että tämä yhdistelmä on käytännöllisesti katsoen mahdoton aktiviisessa puheessa. Tämän kentän yksinkertaisella analysoinnilla voidaan siten tunnistaa äänettömät lohkot, joille annetaan alhainen tär-15 keystaso. Myös datan tapauksessa tyhjät lohkot voidaan tunnistaa merkitsemällä ne (lähettävässä päätelaitteessa) erityisellä tunnuskentällä.

Lohko "TÄRKEYSANALYYSI" 91 käyttää siten näitä kriteerejä 20 tärkeystasoparametrin Nlb määräämiseksi, jonka se lähettää lohkolle "JÄRJESTELMÄN SIG" 92 jokaisella datalohkol-la. Lohko "JÄRJESTELMÄN SIG" 92 käyttää tällöin tätä pa-rametriä Nlb (samoin kuin laskevan suunnan S's järjestel-

• t I

,! ! män signaloinnin prioriteettiastetta) kytkimen 93 ohjaa- 25 miseksi signaalin S"a (joka saadaan signaalista S'b kana-*; vadekoodauksen ja lomittelun jälkeen) ja signaalin S's vä-

Iillä. Tuloksena oleva signaali S't lähetetään tällöin radiolähetysketjulle Tx 94 lähetettäväksi vastaanottavil- • · · V ; le päätelaitteille.

it· s

> I

I · ·

Claims (14)

113233 21

1. Menetelmä tietojen lähettämiseksi digitaalisessa radioviestin j ärj estelraässä , jossa päätietolähteinä ovat 5 yhteydet, jotka siirretään päätelaitteiden (11) ja infrastruktuurin (10,12) välillä liikennekanavien avulla tieto jonojen muodossa, jotka tietojonot muodostuvat peräkkäisistä tietolohkoista, menetelmän ollessa sen tyyppinen, joka on tarkoitettu siirtämään aputietolähteestä 10 tulevia tietoja päätietolähteelle varatulla liikenne- kanavalla, tunnettu siitä, että jokaiselle päälähteen lähettämälle lohkolle ja aputietolähteen tiedolle määritellään yksi ainakin kolmesta informaation tärkeys-tasosta (NIp = 0, 1 tai 2, NIS = 0, 1 tai 2) ja että pää-15 lähteen lähettämä lohko korvataan apulähteen lähettämillä tiedoilla apulähteen tietojen ja päälähteen lohkon informaation tärkeystasojen välisen vertailun tuloksena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -20 n e t t u siitä, että päätietolähde (20) lähettää puhesignaaleja ja että informaation tärkeystason ilmaisuvälineet (23), jotka antavat tietolohkon informaation tär-keystason (NIp), käsittävät puheaktiivisuuden ilmaisimet, • · · J' jotka havaitsevat puhesignaalin äänettömät jaksot, ja t · 25 puhesignaalin stationaariset vyöhykkeet havaitsevat ana- t * ” lysaattorit. » i « ·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - n e t t u siitä, että päätietolähde (30, 40) muodostuu 30 informaatiosisällöltään katkonaisista tiedoista ja että : informaation tärkeystason ilmaisuvälineet (35) muodostu- vat siirtotaukojen ilmaisimesta. I,/

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, ’·*·’ 35 tunnettu siitä, että liikennekanavien multiplek- :Y: sointina on aikajakomultipleksointi, jossa jokaiselle yhteydelle annetaan ennalta määrätty aikaväli, ja että 22 113233 kukin aikaväli voi siirtää kokonaislukumäärän tietolohkoja*

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -5 n e t t u siitä, että jokainen aikaväli jakautuu ajallisesti ainakin kahteen peräkkäiseen siirtolohkoon ja että informaation tärkeystasot määritellään selektiivisesti lohkoittain.

6. Jomman kumman patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen aikaväli jakautuu ajallisesti ainakin kahteen peräkkäiseen siirto-lohkoon ja että korvaustoimitukset, joissa päätiedot korvataan selektiivisesti aputiedoilla, suoritetaan lohkoit-15 tain tärkeystasoinformaatiosta riippuen.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aputietolähteen antamat tiedot tallennetaan FIFO-tyyppiseen puskurimuistiin ennen 20 päälähteen tietolohkon korvaamista niillä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunne- ,·,·. t t u siitä, että ainakin joillekin tallennetuille apu- ,*. ! tiedoille annetaan maksimiodotusaika, jolloin aputiedot 25 lähetetään päätietojen tilalla välittömästi päätietojen sen hetkisestä informaation tärkeystasosta riippumatta, « « ·><· kun maksimiodotusaika on kulunut. tl· I * · * * » i V

·’ 9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että aputiedot vastaavat tiedon-; siirtopalvelua, joka on tarkoitettu kiinteäpituisten ly- ♦ t · · ;. hytsanomien lähettämiseen, joiden pituus on yleensä enin- • ,· , tään yksi aikaväli ja jotka sisältävät itseisesti vas- · taanottajan osoitteen eksplisiittisesti tai implisiitti- '···' 35 sesti. i • · I I · • I

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetel- I · ♦ 23 113233 mä, tunnettu siitä, että aputiedot vastaavat pa-kettidatansiirtopalvelua, joka on tarkoitettu yhdistettäväksi puhelinpalveluun yleisenä samanaikaisena puhe/data-palveluna. 5

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aputiedot (40) muodostuvat käyttäjän signalointi-informaatiosta, joka sisältää salaus-ja/tai synkronointi-informaatiota. 10

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sitä käytetään TETRA-standardin mukaisessa radioviestintäjärjestelmässä. 15

13. Päätelaite tai laitteisto jonkin patenttivaatimuksis ta 1 - 12 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että siihen sisältyy: - ainakin kaksi tietolähdettä (20, 30, 40), joissa kussakin on määritelty ainakin kolme informaation tärkeystasoa 20 (0, 1, 2) ja jotka kuuluvat puhesignaalit (Sp) ja varsi- ·,·. naiset datasignaalit (Su, Sd) sisältävään ryhmään, - mainittuihin lähteisiin liittyvät välineet (23, 35) " informaation tärkeystason määräämiseksi, jotka antavat "·; informaation tärkeystasot (NIp, NIU, NId, NIa; NIb) , 25. vuonohjausvälineet, jotka vastaanottavat tulona maini- * tut informaation tärkeystasot (NIp, NIU, NId, NIa; NIb) ja antavat lähtönä lähetettävien tietojen valintaparametrin : tj mainittujen lähteiden informaation tärkeystasojen väli- sistä vertailuista riippuen, ja . 30 lähetyksen valintavälineet (II, 12; 93), jotka on kyt- ketty mainittuihin lähteisiin ja joita lähetettävän in-;·’ formaation valintaparametri ohjaa siten, että se valtuut- ; : : taa selektiivisesti yhden lähteen (Sp, Su, Sd, Ss, S"a; S's) tietojen lähetyksen kerrallaan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se sisältää toisaalta ainakin kak- 35 24 113233 si signaalilähdettä (20, 30, 40) tai sovellustietojen lähdettä ja toisaalta ainakin yhden järjestelmätietojen lähteen (60), ja että lähetyksen valintavälineet (II, 12), joita lähetettävän informaation valintaparametri 5 ohjaa, on jaettu kahteen portaaseen, jotka ovat: - ensimmäinen porras (100), jossa valtuutetaan valinnaisesti (II) vain yhden signaalilähteen tai sovellustieto-jen lähteen (20, 30, 40) tietojen lähetys kerrallaan, - toinen porras, jossa valtuutetaan valinnaisesti (12) 10 ensimmäisessä portaassa valitun lähteen tietojen (Sa) tai järjestelmätietojen (Ss) lähetys. « · » · * • · « · 113233