FI113899B - Järjestelmä ja menetelmä kahden tai useamman digitaalisen kuvaobjektin yhdistämiseksi - Google Patents

Description

113899 Järjestelmä ja menetelmä kahden tai useamman digitaalisen kuvaobjektin yhdistämiseksi

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on järjestelmä kahden tai useamman digitaali-5 sen kuvaobjektin yhdistämiseksi yhdistetyksi kuvaobjektiksi oikeassa mittakaavassa tietoverkossa. Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä kahden tai useamman digitaalisen kuvaobjektin yhdistämiseksi yhdistetyksi kuvaobjektiksi oikeassa mittakaavassa tietoverkossa.

Tällaista järjestelmää ja menetelmää käytetään hyväksi digitaali-10 sessa kuvankäsittelyssä, kun yhdistellään kuvaobjekteja toisiinsa kokonaisuuden muodostamiseksi.

Keksinnön tausta

Digitaalisia kuvankäsittelyjärjestelmiä käytetään nykyisin yleisesti. Niissä tietokoneen avulla manipuloidaan digitaaliseen muotoon saatettuja ku-15 vaobjekteja kuten valokuvia, joista on erotettavissa erilaisia yksityiskohtia. Digitaalisten kuvankäsittelyjärjestelmien eräs sovellutus on ratkaisu, jossa voidaan yhdistää erilaisia kuvaobjekteja yhdeksi kokonaisuudeksi.

Eräs tällainen ratkaisu on sovitusjärjestelmä, jossa sovitetaan silmälasien kehyksiä käyttäjän kasvokuvaan. Tällainen järjestelmä on käytössä 20 esimerkiksi aurinkolasivalmistaja Raybanin internet-kotisivuilla. Kyseinen jär-jestelmä toimii siten, että järjestelmän käyttäjä voi lähettää oman kasvokuvan-sa järjestelmään. Raybanin verkkotietokannassa on Rayban-aurinkolasien ke-I hyksiä, joita järjestelmän käyttäjällä on mahdollisuus sovittaa järjestelmään lä- ’;,,: hetetyn kasvokuvansa päälle.

'···* 25 Kyseinen järjestelmä hyväksyy mitoiltaan ennalta määrätyn kasvo- kuvakoon, jotta kuvaa voidaan käyttää kyseisessä järjestelmässä hyväksi. Ongelmana tässä on se, että järjestelmä on toteutettu ainoastaan aurinkolasien , ; · kokeiluun ja toisaalta, että käyttäjän omista kasvoistaan ottama kuva on sovi- : ! tettava tiettyyn mittakaavaan. Rayban palvelussa palvelun ylläpitäjä muuttaa 30 kuvat palvelun vaatimaan kokoon. Tämä vaatii kuitenkin runsaasti järjestelmän ; ylläpitotyötä eikä mahdollista nopeaa, istunnonaikaista sovittamista, mikä on kin järjestelmän oleellinen epäkohta.

: Λ Kyseisellä tavalla toteutetun järjestelmän ongelmana on myös, että . · järjestelmä mahdollistaa ainoastaan sekä kuva-aiheiltaan että mittakaavaltaan 35 ennalta määrättyjen kuvaobjektien yhdistämisen. Tämä tarkoittaa, että jär- 2 113899 jestelmän tuottama palvelu rajoittuu ainoastaan edellä mainitut ehdot täyttävien kuvaobjektien yhdistämiseen. Tällöin jokainen tähän tapaan toteutettu palvelu vaatii oman ohjelmistonsa, omat tietokantansa ja oman kuvankäsittelyjärjestelmänsä.

5 Tunnetun tekniikan mukaiset järjestelmät ovat suljettuja järjestel miä, jotka on sovitettu ainoastaan ennalta määritettyjen kuvaobjektien, palvelujen ja tuotteiden käyttöön. Ne ovat toisistaan riippumattomia suljettuja järjestelmiä, joiden sisältämiä kuvaobjekteja käyttäjä ei voi yhdistää toisiinsa.

Tunnetulla tekniikalla ei ole toteutettu järjestelmää, jossa kaksi käyt-10 täjää voi verkkoistunnon aikana lähettää ennalta määräämättömässä mitta-| kaavassa haluamansa kuvaobjektit järjestelmään ja edelleen sovittaa niitä toi siinsa yhteismitallisessa mittakaavassa.

Keksinnön lyhyt selostus

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on toteuttaa parannettu jär-15 jestelmä kahden tai useamman toisistaan riippumattoman digitaaliseen muotoon saatetun kuvaobjektin yhdistämiseksi oikeassa mittakaavassa toisiinsa siten, että lopputuloksena on kuva, jossa kuvaobjektit on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi ja jota voidaan tarkastella visuaalisena esityksenä, esimerkiksi tietokoneen näyttöpäätteellä. Tämä saavutetaan siten, että keksintö käsit-20 tää palvelimen, palvelimessa olevat tallennevälineet digitaalisten kuvaobjekti-: Y: en sekä niihin liittyvien lisätietojen vastaanottamiseksi ja tallentamiseksi järjes- telmään. Järjestelmälle on tunnusomaista, että palvelimessa on ensimmäiset ,·. : logiikkavälineet, joilla määritellään järjestelmään tuodusta digitaalisesta kuvas- * - * ^ ta keskeinen kuvaobjekti. Palvelimessa on toiset logiikkavälineet, joilla järjes- Y* 25 telmään tuodusta digitaalisesta kuvasta erotellaan keskeinen kuvaobjekti. Pal-;;; ’ velimessa on kolmannet logiikkavälineet, jotka liittävät erotellun kuvaobjektin ja ’··*’ siihen liittyvät lisätiedot toisiinsa siten, että kuvaobjektilla on tarvittavat mitta- tiedot, kun se halutaan liittää johonkin toiseen erikseen valittuun ja myös mitta-. i ‘ tiedoiltaan tunnettuun kuvaobjektiin.

30 Keksinnön tarkoituksena on myös esittää parannettu menetelmä V, kahden tai useamman digitaalisessa muodossa olevan kuvaobjektin yhdistä-

Yt miseksi oikeassa mittakaavassa yhdeksi yhdistetyksi kuvaobjektiksi, jossa : menetelmässä, vastaanotetaan ja tallennetaan yksi tai useampia digitaalisia :Y kuvia järjestelmään. Tunnistetaan ja vahvistetaan järjestelmään tuodusta digi- 35 taalisesta kuvasta keskeinen kuvaobjekti. Erotellaan järjestelmään tuodusta digitaalisesta kuvasta mainittu keskeinen kuvaobjekti. Tunnistetaan ja vahvis- 3 113899 tetaan kuvaobjektin malliryhmä. Kuvaobjektin malliryhmän valinta tehdään käyttämällä hahmontunnistusta kuvaobjektin tunnistamiseen tai käyttäjän toimenpiteellä päätelaitteelta.

Keksinnön edulliset toteutusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-5 vaatimusten kohteena.

Keksinnön tarkoituksena on tuottaa digitaalisten kuvaobjektien yh-distämisjärjestelmä, joka ei ole räätälöity vain yhdelle tuotteelle, vaan sen avulla voidaan sovittaa yhteen erilaisia kuvaobjekteja ajasta ja paikasta riippumatta edellyttäen, että kuvaobjekteilla on looginen asiayhteys, esimerkiksi kasvot ja 10 silmälasit.

Keksinnön mukainen järjestelmä digitaalisten kuvaobjektien yhdistämiseksi toimii edullisesti yleisessä tietoverkossa, kuten world wide webissä eli internetissä. Keksinnön mukaisen järjestelmän päätelaitteena voidaan käyttää edullisesti tietoverkkoon kytkettyjä tietoliikennepäätelaitteita, kuten tieto-15 verkkoon liitäntävälineillä, kuten modeemilla tai vastaavalla, liitettyä mikrotietokonetta, joka on varustettu internet -selaimella, tai jotain vastaavaa tietoverkossa liikennöivää päätelaitetta.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä yhdistellään järjestelmän osoitetietokannan hallinnoimissa sijaintiosoitteissa olevissa kuvaobjektitieto- 20 kannoissa valmiiksi olevia kuvaobjekteja, järjestelmään käytön aikana tuotuja kuvaobjekteja tai näiden kuvaobjektien yhdistelmiä. Yhdistäminen suoritetaan •V ·' käyttäen apuna malliryhmätietokantaa. Tällöin malliryhmätietokanta käsittää ;· tiedot malliryhmien loogisista asiayhteyksistä toisiin malliryhmiin. Kuvaobjektin :*·.· tullessa järjestelmään, järjestelmä tutkii malliryhmien tyyppikuvat. Tämän pe- • · .·. : 25 rusteella voidaan tehdä päätös siitä, mihin ryhmään tietty kuvaobjekti kuuluu ja .···. mihin malliryhmien kuvaobjekteihin kyseinen kuvaobjekti tai sen alue voidaan liittää.

Kuvaobjektin yhdistäminen toiseen järjestelmässä olevaan valittuun kuvaobjektiin oikeassa mittakaavassa saadaan aikaiseksi edullisesti siten, että **·: 30 toiset logiikkavälineet käsittävät malliryhmätietokannan, joka muodostuu jou- ..: kosta malliryhmiä, jotka käsittävät kuhunkin ryhmään kuuluvien kuvaobjektien ·'. tyyppikuvia ja valintalogiikan, jolla kuvaobjektin malliryhmän tunnistus ja vah vistus suoritetaan. Malliryhmätietokantaan määritellään malliryhmien loogiset asiayhteydet muihin malliryhmiin sekä lisätiedot, jolla kuvaobjektien asiayhteys ' 35 saadaan toteutettua oikeassa mittakaavassa yhdistetyssä kuvaobjektissa. Li- , · · sätiedot ovat kuvaobjektin osien mittatietoja. Loogiset asiayhteydet toisiin mal- 4 113899 liryhmiin toteutetaan malliryhmän tyyppikuvissa olevalla tiedolla siitä, mille ku-vaobjektin osalle voidaan antaa mittatieto ja mihin malliryhmään tai malliryh-miin tällä mittatieto-osalla on looginen asiayhteys. Lisäksi malliryhmän tyyppikuviin merkataan loogisessa asiayhteydessä olevan kuvaobjektin oletussijoi-5 tuspaikka. Kuvaobjektin sijoituspaikkaa käyttäjä voi muuttaa normaalein ku-vankäsittelykeinoin. Esimerkiksi pupillien väli on yksi kasvokuvaan liittyvä lisätieto. Toisaalta kehysten leveys on yksi silmälasikehyksiin liittyvä lisätieto. Kun malliryhmän kasvokuva osaan pupillit ja malliryhmään silmälasikehykset välille on määritelty looginen asiayhteys, joka toteutetaan pupillien väli ja kehyksien 10 leveys mittatiedolla. Edellä mainittujen mittatietojen perusteella järjestelmä muuttaa käyttäjien määrittelemät kuvaobjektit samaan mittakaavaan ja kohdistaa ne toisiinsa siihen kuva-alueen pisteeseen, joka on määritelty tälle loogiselle asiayhteydelle oletussijoituspaikaksi.

Jokainen malliryhmä käsittää ominaisuus-määrittelyn, jolla määritel-15 lään erikoistoiminnot, jotka liittyvät kyseiseen malliryhmään. Malliryhmällä ja yksittäisellä kuvaobjektilla voi olla nolla, yksi tai useampia ominaisuusmääri-tyksiä. Useille malliryhmille on ominaisuutena väri -ominaisuus, joka määrittelee, että kyseisen ryhmän kuvaobjektit ovat muunneltavissa eri värisävyille. Malliryhmäkohtaisesti tai kuvaobjektikohtaisesti voidaan rajoittaa värisävyt vain 20 tiettyihin väreihin. Toinen yleinen ominaisuus on osa-alue -ominaisuus. Kun osa-alue -ominaisuus on määriteltynä malliryhmälle, niin järjestelmä automaat- : V: tisesti pyytää käyttäjää merkitsemään toiminta-alueen osoitinvälineellä. Esi- *·· merkiksi poski osa-alue määritystä käytetään poskipunan sovittamisessa.

• lii .·. j Poskialueelle on määritelty ominaisuus osa-alue. Käyttäjän merkatessa osoi- : 25 tinlaitteella kuvaobjektin paikan, jolle on määritelty osa-alue -ominaisuus, jär- • I · jestelmä tuo näkyville valikon, jossa näkyy malliryhmien nimet, joihin kyseisellä • · paikalla on looginen asiayhteys. Käyttäjän valitessa yhden valikossa näkyvistä malliryhmistä, järjestelmä ohjaa käyttäjää merkkaamaan alueen, jolle haluaa kohdistaa valitun malliryhmän kuvaobjektin.

30 Ominaisuus-määritteellä määritellään myös malliryhmän kuvaobjek- v tin oletussijainti, kun kuvaobjektia yhdistetään toiseen kuvaobjektiin. Yleisim- , \ mät oletussijainnit ovat tausta-, etu- ja rinnanmääritteet. Esimerkiksi huoneella ··, on taustaominaisuus, jolloin järjestelmään tullut huonekuvaobjekti sijoitetaan oletuksena taustakuvaksi, jonka päälle sovitetaan esimerkiksi huonekaluja.

:,: 35 Oletusmääritteitä voi muuttaa normaalein kuvankäsittelykeinoin.

• > · • » 113899 I 5 ί l i

Malliryhmäkäsittelyn perusteella voidaan tehdä päätös siitä, mihin ryhmään tietty kuvaobjekti kuuluu ja mihin malliryhmään tai malliryhmiin kuva-objekti on loogisessa asiayhteydessä. Kuvaobjektin liittäminen toiseen kuva-objektiin vaatii vähintään yhden kuvaobjektialueen mittatiedon. Kuvaobjekti-j 5 alueen mittatieto voi olla kuvaobjektin ulkoreunojen mittatieto, esimerkiksi soh- j van leveys ja korkeus, tai kuvaobjektin yksittäisen osa-alueen mittatieto, kuten sohvatyynyn leveys ja korkeus. Tämä kuvaobjektialue, jolle mittatieto annetaan, voidaan määritellä loogiseen asiayhteyteen toiseen malliryhmään. Esimerkiksi kasvokuvasta annetaan pupillienväli pituus, jolloin pystytään sovitta-10 maan oikeassa mittakaavassa kehyksiä, joiden leveys on järjestelmän tiedossa. Kehyksen korkeuden järjestelmä pystyy päättelemään annetun leveys mittatiedon perusteella. Kehyskuvaobjektin oletussijoituspaikka määritellään merkitsemällä oletussijoituspaikka tyyppikuviin. Kuva-alueelle määritellään oletus-sijoituspaikka jokaiseen loogiseen asiayhteyteen. Poikkeuksena on osa-alue -15 ominaisuuden omaava kuva-alue, jonka käyttäjä merkitsee tai rajaa vasta valit-tuaan yhdistettävän kuvaobjektin.

Keskeisten kuvaobjektien sovittamisen edellytyksenä on, että kuva-objektien malliryhmien välinen looginen asiayhteys on kuvattu tietorakenteeseen.

20 Järjestelmä käsittää osoitetietokannan, jossa ylläpidetään järjestel mässä olevien kuvaobjektitietokantojen ja malliryhmätietokantojen sijaintitun- * ' » V : nisteet eli osoitteet tietoverkossa.

_ Järjestelmä käsittää lisäksi mittayksikkötietokannan, jossa on mit- tayksiköt ja niiden kertoimet verrattuna perusmittaan. Kuvaobjektin lisätiedot * * • \ : 25 voidaan määritellä erään toteutusmuodon mukaisesti syöttämällä kuvaobjektin .·*, määrättyä kohtaa vastaava mittatieto syöttölomakkeen sitä vastaavaan sarak- keeseen ja valitsemalla mittatietoa vastaava mittayksikkö selaimella. Toisen toteutusmuodon mukaisesti voidaan syötettyä mittatietoa vastaava kohta ku-vaobjektissa määritellä merkkaamalla osoitinlaitteen avulla kyseessä olevan 30 kohdan alku- ja loppupistettä kuvaruudulla, esimerkiksi silmien pupillit. Kol-.: mannen toteutusmuodon mukaisesti järjestelmä pystyy tulkitsemaan mittatie- don jo aiemmin annetun mittatiedon perusteella tai kuvaobjektin sisällön perusteella. Esimerkiksi kuvaobjektissa voi olla tarvittavat mittatiedot numeroina näkyvillä ja järjestelmä tunnistaa suoraan kuvaobjektista tarvittavat mittatiedot.

‘ · ’ 35 Näin käyttäjä voi syöttää mittatiedon vaikka tuumina ja järjestelmä : tallettaa mittatiedon kuvaobjektin malliryhmään määritellyssä oletusmittakaa- 6 113899 vassa. Käyttäjän avatessa kuvaobjektin selaimellaan hänelle näkyvät ne mittayksiköt, jotka käyttäjällä on valittuna omissa päätelaiteasetuksissaan tai se-lainasetuksissaan. Jos käyttäjä rekisteröityy käyttäjätietokantaan, käyttäjä voi tallettaa käyttäjätietokantaan oletusmittayksikkönsä.

5 Riippuen siitä, millaiseen käyttöön kuvaobjekti on tarkoitettu, se määritellään tallennusvaiheessa julkiseksi tai yksityiseksi kuvaobjektiksi. Julkinen kuvaobjekti on kaikkien järjestelmän käyttäjien käytettävissä. Tällainen kuvaobjekti on edullisesti sellainen kuvaobjekti, joka on esimerkiksi yrityksen, kuten kaupan tuotevalikoimassa olevan tuotteen kuvaobjekti. Julkiselle kuva-10 objektille on annettava vähintään yksi mittatieto, joka on kuvattu kuvaobjektin malliryhmän tyyppikuvaan. Esimerkiksi kasvokuvalla on looginen asiayhteys kehysryhmään, järjestelmään tämä asiayhteys on kuvattu pupillienvälin suhteella kehysten leveyteen. Yksityinen kuvaobjekti vastaavasti on kuvaobjekti, joka on tarkoitettu vain rajatun käyttäjäryhmän käytettäväksi. Tällainen käyttä-15 järyhmä rajataan lähettämällä tämän kuvaobjektin käyttäjäryhmän käyttäjille käyttöavaimet kuvaobjektin käyttämiseksi järjestelmässä. Tällöin kahden yksityisen kuvaobjektin käyttämiseksi tarvitaan molempien kuvaobjektien käyttö-avain, jolloin kuvaobjektit yhdistetään kuvaobjektien käyttöavaimet yhdistämällä. Yksityisestä kuvaobjektiin liittyvistä lisätiedoista on kerrottava ainakin sen 20 kuva-alueen mitta, jota käytetään yhdistämään kuvaobjekti toiseen yksityiseen kuvaobjektiin tai julkiseen kuvaobjektiin. Yksityisen kuvaobjektin lisätiedot voi v · syöttää, käyttäjän niin halutessa, vasta siinä vaiheessa, kun yhdistää yksityistä ;· kuvaobjektia toiseen kuvaobjektiin. Tai yksityisen kuvaobjektin lisätiedot voi tallettaa myös samassa yhteydessä, kun käyttäjä tallettaa kuvaobjektin järjes- • · : 25 telmään.

• i · .··>,* Tällaisen järjestelmän ja menetelmän oleellinen etu on se, että jär- • » jestelmä toimii yleisessä tietoverkossa, kuten internetissä, jolloin järjestelmä "·’ on kaikkien halukkaiden käyttäjien käytettävissä. Sovittaminen muuttuu tällöin ajasta ja paikasta riippumattomaksi toiminnoksi tietoverkossa. Tämä tarkoittaa 30 sitä, että järjestelmää voidaan silloin edullisesti käyttää esimerkiksi silmä- . · lasiliikkeen tarjoamien silmälasikehyksien kokeiluun käyttäjän kasvoille ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin kokeilu voidaan suorittaa edullisesti esimerkiksi . *·, rauhallisesti illalla kotona. Toiseksi järjestelmä on avoin järjestelmä, jossa eri- laisia kuvaobjekteja voidaan yhdistää, mikä tarkoittaa, että silloin voidaan yh- : i.: 35 distää hyvin monenlaisia kuvaobjekteja, ei vain silmälaseja ja kasvokuvia, « · • » t • 1 · 7 113899 vaan esimerkiksi kokeilla millaiset vanteet sopivat käyttäjän omaan autoon tai millaiset huonekalut voisivat sopia käyttäjän olohuoneeseen tai keittiöön.

Järjestelmän tietokantarakenne on skaalautuva, jolloin yksittäinen kuvaobjekti järjestelmässä voi muodostua monesta järjestelmän hallinnoimas-5 ta kuvaobjektista.

Järjestelmän etuna on myös se, että järjestelmää voidaan käyttää millaisella tietoverkkoon kytketyllä päätelaitteella tahansa, joka kykenee liikennöimään tietoverkossa käytettävällä protokollalla. Järjestelmän käyttäjä on edullisesti henkilö tai yritys, joka lähettää järjestelmään yhden tai useamman 10 digitaalisen kuvan. Järjestelmää voidaan käyttää siinä olevien kuvaobjektien käsittelyyn ja manipulointiin, jolloin voidaan hyödyntää järjestelmään tuotuja ja järjestelmässä jo valmiiksi olevia julkisessa käytössä olevia ja sinne tuotuja yksityisiä käyttöavaimella suojattuja kuvaobjekteja. Kuvaobjekti voi olla tällöin järjestelmän osoitejärjestelmään tallennettuna tai kuvaobjekti voidaan tuoda sovi-15 tettavaksi ainoastaan kyseisen sovitusistunnon ajaksi.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan oheisten piirustusten avulla, jolloin kuvio 1 esittää kokonaiskuvan eräästä kahden tai useamman digi-20 taalisen kuvaobjektin yhdistämiseksi yhdistetyksi kuvaobjektiksi suorittavasta :T: järjestelmästä, jossa näkyy tietoverkko ja siihen liitetyt järjestelmän rakenne- * | · osat, : kuvio 2 esittää esimerkin järjestelmän toimintavaiheista kaksi kuva- • · : objektia yhdistettäessä, 25 kuvio 3 esittää järjestelmän tietokantarakenteen, kuvio 4A esittää esimerkin järjestelmän malliryhmätietokannan '···’ tyyppikuvista, kuvio 4B esittää esimerkin eräästä tyyppikuvasta sen käsittämistä loogisista asiayhteyksistä, 30 kuvio 5A esittää kahden tai useamman digitaalisen kuvaobjektin . yhdistämisen yhdistetyksi kuvaobjektiksi suorittavan menetelmän lohkokaavio- ·. na, kuvio 5B esittää kahden tai useamman digitaalisen kuvaobjektin yhdistämisen yhdistetyksi kuvaobjektiksi suorittavan menetelmän erään esi- • 35 merkin mukaisesti, 113899 ! 8 j kuvio 6 esittää kuvion 5A ja 5B menetelmän kuvaobjektin malliryh-män valintavaiheen prosessikuviona, kun järjestelmään tuotu kuvaobjekti sovitetaan julkiseen kuvaobjektiin, kuvio 7 esittää lohkokaaviona yksityisen digitaalisen kuvaobjektin 5 tuomisen järjestelmään, kuvio 8 esittää lohkokaaviona julkisen digitaalisen kuvaobjektin tuomisen järjestelmään, kuvio 9 esittää lohkokaaviona käyttäjän oman digitaalisen kuvaobjektin yhdistämisen toiseen yksityiseen kuvaobjektiin, 10 kuvio 10 esittää lohkokaaviona julkisten digitaalisten kuvaobjektien selailun ja yhdistämisen, kuvio 11 esittää lohkokaaviona yksityisen kuvaobjektin yhdistämisen julkiseen kuvaobjektiin, kuvio 12 esittää erään kahden kuvaobjektin välisen loogisen asia-15 yhteyden ja kuvio 13 esittää oletussijoituspaikan määrityksen.

Edullisen toteutusmuodon kuvaus

Viitaten kuvioihin 1-13 selostetaan eräs toteutusmuoto tyypillisen keksinnön mukaisen järjestelmän rakenteesta ja toiminnasta. Järjestelmä kä-20 sittää tietoverkkoon 11 liitetyn palvelintietokoneen 10, joka puolestaan käsittää :T: kuvaobjektitietokannan 40, malliryhmätietokannan 50, osoitetietokannan 60, ·· käyttäjätietokannan 70, mittayksikkötietokannan 80 ja ominaisuustietokannan 90. Palvelintietokone 10 on yhdistetty liitäntävälineillä tietoverkkoon 11, edulli-: sesti internetiin. Sinänsä on ymmärrettävää, että tietoverkko 11 voi olla mikä 25 tahansa tunnetun tekniikan mukainen tietoverkko 11. Kuvaobjektitietokanta 40 • · !!! voi olla rakenteeltaan hajautettu tietokanta, jolloin kuvion 3 mukaisesti kuva- ’···* objektitietokantoja 40 voi olla hajautettuna eripuolille tietoverkkoa 11 useam paan eri pisteeseen. Tällöin palvelintietokoneeseen 10 liitetty osoitetietokanta Γ 60 käsittää osoitetiedot kuvaobjektitietokantojen 40 sijainnista tietoverkossa 30 11.

Kuvion 1 mukaisesti järjestelmään on myös liitetty käyttäjäpääte-.>>·, laitteita, kuten mikrotietokoneita 2, mobiilipuhelimia 3 tai vastaavia, jotka kom munikoivat tietoverkon 11 kautta tietoverkkoon 11 liitetyn palvelintietokoneen 10 kanssa tietoliikennevälineillä 1, kuten modeemilla 1 tai mobiilipuhelimella 3 j 35 tai vastaavalla laitteella. Tällaiseen käyttäjäpäätelaitteeseen on lisäksi mahdollista liittää kamera 4, kuten digitaalinen kamera. Voidaan myös ajatella, että i 113899 9 kuvaobjekti muodostetaan ottamalla kuva tavallisella kameralla, joka kuva muunnetaan digitaaliseen muotoon kuvanlukijalla.

Kuviossa 3 nähdään palvelintietokoneen 10 yhteydessä olevien tietokantojen rakenne. Kuvion mukaisesti malliryhmätietokanta 50 voi käsittää j 5 useita alitietokantoja. Vastaavasti osoitetietokanta 60 voi käsittää päätietokan- nan ja useita alitietokantoja. Käyttäjätietokannan 70 rakenne on vastaavan lainen. Nämä kaikki tietokannat on sovitettu kommunikoimaan palvelintietokoneen 10 kanssa, jonka ohjelmisto käsittää logiikkavälineet tietokannoissa olevien tietojen hallinnoimiseksi. Jäijestelmän käyttämä malliryhmätietokanta 50 10 käsittää malliryhmiä 51, jotka sisältävät ryhmän tyyppikuvat. Kuviossa 4B esitetään esimerkki eräästä tyyppikuvasta. Tyyppikuvaan merkitään alueet, joille voidaan antaa mittatieto ja mihin malliryhmään tällä alueella on looginen asiayhteys. Tyyppikuvissa on mitattavat kuva-alueet, mitattavan kuva-alueen looginen asiayhteys toisiin malliryhmiin ja kuva-alueen ominaisuus määritteet.

15 Malliryhmätietokannassa 50 ylläpidetään tyyppikuvien 51a, mittayksikköä. Mal-liryhmätietokannan tyyppikuviin on tallennettuna kuva-alueet, joita koskevat mittatiedot syötetään. Lisäksi näille mitattaville kuva-alueille määritellään looginen asiayhteys toisiin malliryhmiin ja kuva-alueen paikka, mihin loogisessa | asiayhteydessä olevan malliryhmän kuvaobjekti sijoitetaan. Malliryhmälle mää- 20 ritellään oletustoimenpide, joka kuvaobjektille suoritetaan, kun kuvaobjekti tunnistetaan ja vahvistetaan. Järjestelmä ehdottaa käyttäjälle tunnistetun ku-v : vaobjektin, jonka käyttäjä vahvistaa tai hylkää. Kuvaobjektitietokanta 40 voi si- jäitä samassa osoitteessa kuin malliryhmätietokanta 50 tai missä tahansa tie-:\i toverkossa 11 olevassa palvelimessa, jolla on tietoverkossa tunnistettavissa 25 oleva osoite.

• · .*·. Kuvaobjektin yhdistäminen toiseen järjestelmässä olevaan valittuun .*··. kuvaobjektiin oikeassa mittakaavassa saadaan aikaiseksi edullisesti siten, että toiset logiikkavälineet käsittävät malliryhmätietokannan, joka muodostuu joukosta malliryhmiä, jotka käsittävät kuhunkin ryhmään kuuluvien kuvaobjektien ;; 30 tyyppikuvia ja valintalogiikan, jolla kuvaobjektin malliryhmän tunnistus ja vah- ;·' vistus suoritetaan. Kuvion 12 mukaisesti malliryhmätietokantaan määritellään malliryhmien loogiset asiayhteydet muihin malliryhmiin sekä lisätiedot, jolla ku-vaobjektien asiayhteys saadaan toteutettua oikeassa mittakaavassa yhdiste- t I * \ tyssä kuvaobjektissa. Lisätiedot ovat kuvaobjektin osien mittatietoja. Loogiset • * * 35 asiayhteydet toisiin malliryhmiin toteutetaan malliryhmän tyyppikuvissa olevalla ’· : tiedolla siitä, mille kuvaobjektin osalle voidaan antaa mittatieto ja mihin malli- 113899 I 10 i ryhmään tai malliryhmiin tällä mittatieto-osalla on looginen asiayhteys. Lisäksi malliryhmän tyyppikuviin merkataan loogisessa asiayhteydessä olevan kuva-objektin oletussijoituspaikka kuvion 13 mukaisesti. Kuvaobjektin sijoituspaikkaa käyttäjä voi muuttaa normaalein kuvankäsittelykeinoin. Esimerkiksi pupilli-5 en väli on yksi kasvokuvaan liittyvä lisätieto. Toisaalta kehysten leveys on yksi silmälasikehyksiin liittyvä lisätieto. Kun malliryhmän kasvokuva osaan pupillit ja malliryhmään silmälasikehykset välille on määritelty looginen asiayhteys, joka toteutetaan pupillien väli ja kehyksien leveys mittatiedolla. Edellä mainittujen mittatietojen perusteella järjestelmä muuttaa käyttäjien määrittelemät kuvaob-10 jektit samaan mittakaavaan ja kohdistaa ne toisiinsa siihen kuva-alueen pisteeseen, joka on määritelty tälle loogiselle asiayhteydelle oletussijoituspaikak-si.

Jokainen malliryhmä käsittää ominaisuus-määrittelyn, jolla määritellään erikoistoiminnot, jotka liittyvät kyseiseen malliryhmään. Maaryhmällä ja 15 yksittäisellä kuvaobjektilla voi olla nolla, yksi tai useampia ominaisuusmääri-tyksiä. Useille malliryhmille on ominaisuutena väri -ominaisuus, joka määrittelee, että kyseisen ryhmän kuvaobjektit ovat muunneltavissa eri värisävyille. Malliryhmäkohtaisesti tai kuvaobjektikohtaisesti voidaan rajoittaa värisävyt vain tiettyihin väreihin. Toinen yleinen ominaisuus on osa-alue -ominaisuus. Kun 20 osa-alue -ominaisuus on määriteltynä malliryhmälle, niin järjestelmä automaattisesti pyytää käyttäjää merkitsemään toiminta-alueen osoitinvälineellä. Esi- I « » v : merkiksi poski osa-alue -ominaisuutta käytetään poskipunan sovittamisessa.

:· Poskialueelle on määritelty ominaisuus osa-alue. Käyttäjän merkatessa osoi- tinlaitteella kuvaobjektin paikan, jolle on määritelty osa-alue -ominaisuus, jär- • · ; \ : 25 jestelmä tuo näkyville valikon, jossa näkyy malliryhmien nimet, joihin kyseisellä • » .··, paikalla on looginen asiayhteys. Käyttäjän valitessa yhden valikossa näkyvistä malliryhmistä, järjestelmä ohjaa käyttäjää merkkaamaan alueen, jolle haluaa • · kohdistaa valitun malliryhmän kuvaobjektin.

Ominaisuus-määritteellä määritellään myös malliryhmän kuvaobjek- - > · 30 tin oletussijainti, kun kuvaobjektia yhdistetään toiseen kuvaobjektiin. Yleisim-.: mät oletussijainnit ovat tausta-, etu- ja rinnanmääritteet. Esimerkiksi huoneella on taustaominaisuus, jolloin järjestelmään tullut huonekuvaobjekti sijoitetaan , , oletuksena taustakuvaksi, jonka päälle sovitetaan esimerkiksi huonekaluja.

Oletusmääritteitä voi muuttaa normaalein kuvankäsittelykeinoin.

: 35 Malliryhmäkäsittelyn perusteella voidaan tehdä päätös siitä, mihin

• I

\ i ryhmään tietty kuvaobjekti kuuluu ja mihin malliryhmään tai malliryhmiin kuva- 11 113899 objekti on loogisessa asiayhteydessä. Kuvaobjektin liittäminen toiseen kuva-objektiin vaatii vähintään yhden kuvaobjektialueen mittatiedon. Kuvaobjekti-alueen mittatieto voi olla kuvaobjektin ulkoreunojen mittatieto, esimerkiksi sohvan leveys ja korkeus, tai kuvaobjektin yksittäisen osa-alueen mittatieto, kuten 5 sohvatyynyn leveys ja korkeus. Tämä kuvaobjektialue, jolle mittatieto annetaan, voidaan määritellä loogiseen asiayhteyteen toiseen malliryhmään. Esimerkiksi kasvokuvasta annetaan pupillienväli pituus, jolloin pystytään sovittamaan oikeassa mittakaavassa kehyksiä, joiden leveys on järjestelmän tiedossa. Kehyksen korkeuden järjestelmä pystyy päättelemään annetun leveys mit-10 tatiedon perusteella. Kehyskuvaobjektin oletussijoituspaikka määritellään merkitsemällä oletussijoituspaikka tyyppikuviin. Kuva-alueelle määritellään oletus-sijoituspaikka jokaiseen loogiseen asiayhteyteen. Poikkeuksena on osa-alue -ominaisuuden omaava kuva-alue, jonka käyttäjä merkitsee tai rajaa vasta valit-tuaan yhdistettävän kuvaobjektin.

15 Kuvion 6 mukaisesti malliryhmätietokanta 50 käsittää useita malli- ryhmätasoja. Kuvion 4A mukaisesti ryhmätasolla on kuvattu yksi tai useampi tyyppikuva, johon järjestelmä vertaa järjestelmään tuotua kuvaobjektia. Lisäksi malliryhmän tyyppikuville on kuvattu lisätiedot (mitat) ja alueet, joita tarvitaan, jos kyseisen ryhmän kuvaobjektia käytetään sovittamiseen loogisessa asiayh-20 teydessä olevien malliryhmien kuuluvien kuvaobjektien kanssa. Malliryhmätie-tokantaan 50 voidaan lisätä uusia malleja tarpeen mukaan, pääsääntöisesti : järjestelmän ylläpitäjän toimesta.

·:· Hahmontunnistuksessa käytettävät tyyppikuvat 51a voivat sijaita « * l :· .·. : samassa verkko-osoitteessa kuin malliryhmätietokanta 50 tai missä tahansa ,·, · 25 tietoverkkoon 11 kytketyssä palvelimessa, jolla tunnistettavissa oleva verkko- • < ♦ osoite. Esimerkkinä malliryhmätietokannassa 50 olevasta malliryhmästä 51 voidaan esittää vanneryhmä, jonka tyyppikuviin on määritelty mittatiedoksi • » vanteen halkaisija.

Kuvion 4 mukaisesti malliryhmätietokanta 50 käyttää tyyppikuvia 30 kuvaobjektien ryhmätunnistukseen. Lisäksi malliryhmässä 51 on linkki osoittei-.siin, joissa on ryhmään kuuluvat kuvaobjektit. Tätä linkkiä käytetään silloin kun V, käyttäjä selailee ryhmän kuvaobjekteja. Kuvaobjektista malliryhmän 51 tunnis- | , tus suoritetaan ohjelmallisesti tai vaihtoehtoisesti käyttäjän toimesta, mikäli oh-

» I

jelmallinen tunnistus ei ole mahdollista. Ohjelmallinen tunnistus perustuu •,;, · 35 hahmontunnistustekniikkaan kuten sinänsä tunnettuun OCR-tekniikkaan. Jär- V j jestelmässä ryhmällä on yksi tai useampia tyyppikuvia, jotka ohjelmisto käy 12 113899 ryhmä kerrallaan läpi, kun uusi kuvaobjekti tuodaan järjestelmään. Kuvaobjek-tit voivat sisältää myös värejä tai väriskaaloja, joita tunnistusohjelma käyttää hyväkseen. Kuvaobjekti voi sisältää tekstin, jonka järjestelmä tulkitsee tarvittavaksi mittatiedoksi.

5 Järjestelmään voidaan myös määritellä malliryhmiä 51, joille ei käy tetä hahmotunnistusta. Tällöin käyttäjä suorittaa valinnan olemassa olevista malliryhmistä 51. Tällaisesta malliryhmästä 51 voidaan esimerkkinä mainita maisemakuva. Järjestelmä myös ylläpitää tietoa eniten käytetyistä malliryhmistä 51 ja suorittaa haun malliryhmistä 51 suosituimmuusjärjestyksessä. Jos 10 käyttäjä määrittelee kuvaobjektin malliryhmään 51 ilman automaattitunnistus-ta, jää kuvaobjektista tieto järjestelmään ja kuvaobjekti voidaan lisätä malli-ryhmätietokannan 50 tyyppikuvaksi ohjelmallisesti pääkäyttäjän toimesta. Vanneryhmälle on esimerkkitapauksessa määritelty looginen asiayhteys auto-ryhmään.

15 Malliryhmätietokannan 50 tyyppikuvien mitattavien kuva-alueiden looginen asiayhteys muihin malliryhmiin ratkaisevat miten malliryhmää 51 voidaan käyttää. Jos kasvokuva -malliryhmän tyyppikuvissa on esimerkiksi kuva-alueet viikset, parta, kulmakarvat, leuka, nenä ja hiukset, niin käyttäjä voi ottaa ! yhteyden järjestelmään ja valita valmiina järjestelmässä olevista kasvokuva- 20 hahmoista haluamansa. Näihin kasvoihin voidaan sitten sovittaa viikset, parta, kulmakarvat, leuka, nenä ja hiukset malliryhmien kuvaobjekteja, joista raken-tuu käyttäjän haluama kokonaisuus. Kun käyttäjä tallentaa kuvan, joka voi-· ·· daan määrittää joko julkiseksi tai yksityiseksi. Mikäli kuvaobjekti talletetaan yk- («Il : sityiseksi, käyttäjä saa käyttöavaimen. Käyttöavain on kuvaobjektikohtainen ja .·. * 25 se mahdollistaa tietyn kyseisellä käyttöavaimella suojatun kuvaobjektin käytön.

Jos käyttäjä tuo oman kasvokuvaobjektinsa järjestelmään, on käyttäjän annet- * * tava vähintään sen malliryhmän mittatiedot, joiden julkisia kuvaobjektia käyttä-’·*’ jä haluaa kokeilla oman kasvokuvaobjektinsa kanssa. Esimerkiksi kasvoilla on looginen asiayhteys vartaloryhmään. Vartalo ja kasvot yhdistetään kaulan >T 30 paksuuden perusteella. Tällöin, jos tallettaa kasvokuvan julkiseksi kuvaobjek-tiksi, jota kokeillaan erilaisiin vartaloihin, on annettava kaulan paksuus mittatie-v, to.

/·*. Käyttäjätietokannalla 70 hallitaan kuvaobjektien omistajat ja tarvit- * · taessa rajoitetaan järjestelmän käyttöä. Rajoituksia voidaan tehdä vaatimalla 35 käyttäjätunnus koko järjestelmään tai tietyn ryhmän kuvaobjekteihin. Yhdellä » · •Y i käyttäjällä voi olla yksi tai useampia kuvaobjekteja järjestelmässä. Mikäli 13 113899 käyttäjä haluaa, hän voi rekisteröityä käyttäjätietokantaan, jolloin kirjoittautumalla sisään rekisteröityneenä käyttäjänä, hän saa käyttöönsä kaikki järjestelmässä käytössään olevat kuvaobjektit.

Osoitetietokannalla 60 hallitaan järjestelmään tuotujen kuvaobjekti-j 5 en fyysiset tallennuspaikat ja aika kuinka kauan kuvaobjekteja aiotaan käyttää järjestelmässä. Järjestelmässä on toiminto, jolla järjestelmän ylläpitäjä yhdistää samasta asiasta tai esineestä otetut eri malliryhmään kuuluvien kuvaobjek-tien osoitetiedot. Esimerkiksi auton sivukuva ja etukuva kuuluvat eri malliryhmään. Kun kuvaobjektilla on linkkejä, näkyy käyttäjän selainlaitteella valikko, 10 jonka kautta saadaan nopeasti näkyville linkitetty tieto. Näin nopeutetaan esimerkiksi auton sivukuvan ja etukuvan hakua. Järjestelmän ylläpitäjä saa tiedon linkeistä kuvaobjektin mukana tai kuvaobjektin lähettäjän muulla tavalla ilmoittamana informaationa. Kuvaobjektit voivat olla samassa osoitteessa kuin osoitetietokanta 60 tai missä tahansa tietoverkkoon kytketyssä palvelimessa 10, 15 jolla on toimiva verkko-osoite. Järjestelmän käyttämä osoitetietokanta 60 käsittää tiedot järjestelmään tuotujen kuvaobjektien verkko-osoitteista ja aikatiedot. Aikatiedot käsittää luontiajan ja säilytysajan. Osoitetietokanta 60 voi myös itse olla tallennuskohteena.

Osa kuvaobjekteista on pysyvästi ja julkisesti järjestelmän käyttäjien 20 käytössä. Osa kuvaobjekteista taas on sellaisia, joissa kuvaobjektia kertaluontoisesti sovitetaan toiseen kuvaobjektiin. Tällaisia ovat esimerkiksi käyttäjien v : omat järjestelmään tuomat sovitettavaksi tarkoitetut kuvaobjektit. Mikäli käyttä- ;:· jät tuovat järjestelmään kuvaobjekteja, jotka eivät ole loogisessa asiayhtey- dessä toisiinsa, järjestelmä ei osaa yhdistää kuvaobjekteja mittakaavassa.

I * : 25 Tällöin käyttäjällä on mahdollisuus yhdistää kuvaobjektit toisiinsa tai siirtää nii- .*·*. den paikkoja tavoilla, jotka sinänsä tunnettu kuvankäsittelyohjelma mahdollis- • » , ” # taa. Nämä kuvaobjektit eivät ole mittakaavassa.

Kuviossa 2 sekä 5A ja 5B esitetään esimerkin avulla kahden tai useamman digitaalisen kuvaobjektin yhdistämisessä yhdistetyksi kuvaobjek-; 30 tiksi tarvittavan menetelmän toiminta. Menetelmä toimii seuraavien kuvattavien ,.: menetelmäaskelten mukaisesti ja toteutettuna tietokoneohjelmistona, joka kä- ; · *: sittää palvelimessa 10 olevat ensimmäiset logiikkavälineet 20 määritellä järjes- .··. telmään tuodusta digitaalisesta kuvasta A, B keskeinen kuvaobjekti A’, B\ pal- velimessa 10 olevat toiset logiikkavälineet 25 erotella järjestelmään tuo 35 dusta digitaalisesta kuvasta A, B mainittu keskeinen kuvaobjekti A', B' sekä j 14 1 13899 j palvelimessa 10 olevat kolmannet logiikkavälineet 30 yhdistää mainitut keskeiset kuvaobjektit A\ B' oikeassa mittakaavassa yhdistetyksi kuvaobjektiksi A'B’.

Ensimmäisessä vaiheessa 100 vastaanotetaan ja tallennetaan järjestelmään kaksi tai useampia digitaalisia kuvia A, B. Toisessa vaiheessa 110 5 tunnistetaan ja vahvistetaan järjestelmään tuodusta digitaalisesta kuvasta sen keskeinen kuvaobjekti A, B’ eli kuvan käyttäjää kiinnostava osa. Tämän jälkeen vaiheessa 120 erotellaan järjestelmään tuodusta digitaalisesta kuvasta A, B keskeinen eli kiinnostava kuvaobjekti A’, B\ Neljännessä vaiheessa 130 tunnistetaan ja vahvistetaan mainitun keskeisen kuvaobjektin A’, B’ malliryhmä 10 51. Viidennessä vaiheessa 140 valitaan yksi niistä malliryhmistä, jolle järjestelmään tuodulla kuvaobjektille on määritelty looginen asiayhteys ja annetaan sen alueen mittatieto, jolla järjestelmään tuotu kuvaobjekti ja valittu malliryhmä on suhteessa toisiinsa. Kuudennessa vaiheessa 150 yhdistetään keskeinen kuvaobjekti A’ toiseen järjestelmässä olevaan valittuun kuvaobjektiin B’ yhdis-15 tetyn kuvaobjektin A’B’ muodostamiseksi.

Kuvion 6 mukaisesti yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna tämä menetelmä toimii seuraavan mallin mukaisesti. Vastaanotetaan ja taitetaan kuva-objektit A, B palvelintietokoneen muistiin. Tämän jälkeen määritellään, mikä on kuvaobjektin A, B keskeinen kuvaobjekti A’, B’. Tällä tarkoitetaan, että keskei-20 nen kuvaobjekti A’, B’ on se osa kuvasta, jota halutaan yhdistää johonkin toi-5 seen kuvaobjektiin. Kun tämä on selvitetty, tunnistetaan, erotellaan ja vahvis- :.·* ·* tetaan kuvaobjektista keskeinen kuvaobjekti A’, B’. Tämä tapahtuu interaktiivi- ;:· sena toimintana järjestelmän käyttäjän ja hahmontunnistusohjelman välillä.

Järjestelmä ehdottaa keskeistä kuvaobjektia A’, B’ ja tämän jälkeen käyttäjä : 25 joko hyväksyy tai hylkää järjestelmän ehdottaman kuvaobjektin A’, B’. Mikäli .**\ käyttäjä ei hyväksy järjestelmän ehdottamaa kuvaobjektia A’, B’, se pyytää käyttäjää rajaamaan kuvaobjektin esimerkiksi osoitinlaitteella. Kun keskeinen kuvaobjekti on eroteltu, tunnistetaan ja vahvistetaan kuvaobjektin malliryhmä. Tällöin järjestelmä käy läpi kaikki malliryhmän tyyppikuvat ja ehdottaa sitä mal- • · » ;;j 30 liryhmää, jota lähinnä hahmo oli. Tämä siis tapahtuu hahmontunnistusta hy- ... · väksikäyttämällä, vertaamalla keskeistä kuvaobjektia järjestelmään tallennet- ;·*: tuihin tyyppikuviin 51a ja niiden perusteella tunnistamalla keskeisen kuvaob- .···. jektin A’, B’ malliryhmä. Mikäli järjestelmästä löytyy malliryhmä, johon kuvaob- jekti voidaan sovittaa, jatketaan eteenpäin. Mikäli malliryhmää ei löydy, järjes-'·:·* 35 telmä pyytää käyttäjää valitsemaan malliryhmän. Kun malliryhmä on löytynyt, Y*: valitaan kuvaobjektin malliryhmään loogisessa asiayhteydessä olevista malli- 15 113899 ryhmistä se, jonka kuvaobjektia käytetään yhdistämiseen oman kuvaobjektin kanssa. Jos yhdistetään kaksi yksityistä kuvaobjektia, järjestelmä tarkistaa ovatko niiden malliryhmät asiayhteydessä toisiinsa ja jos ovat, pyytää niiden alueiden mitat, joilla malliryhmien tyyppikuvien kuva-alueet on yhdistetty toi-5 siinsa.

Kuvion 6 mukaisesti esimerkiksi kuvaobjektin A ollessa auto tunnistetaan hahmontunnistuksella autokuvaobjektista A auton hahmo. Järjestelmä tunnistaa kuvaobjektin kuuluvan auto malliryhmään ja käyttäjä vahvistaa toimenpiteellään ryhmän. Järjestelmä tuo näkyville valikot ryhmistä, joihin auto-10 ryhmällä on määritelty looginen asiayhteys. Käyttäjä valitsee vanne-ryhmän.

Autoryhmän ja vanneryhmän looginen asiayhteys on kuvattu järjestelmään vanteen halkaisija tiedolla. Järjestelmä kysyy kuvaobjektin A vanteen halkaisijan mittatiedon kuva-alueella. Mittatiedon määritys voi tapahtua järjestelmän toimesta automaattisesti, jos kuvaobjektista on jo annettuna yksi mitta 15 ja toinen mitta on sen kanssa suhteellinen (esimerkiksi vanteen halkaisija ja säde). Jos järjestelmä ei kykene sitä automaattisesti määrittämään, määritys tapahtuu interaktiivisesti käyttäjän kanssa. Seuraavaksi valitaan vannekuvaob-jekti B, johon valittu keskeinen kuvaobjekti A’ halutaan yhdistää. Tämän toisen keskeisen kuvaobjektin B’ valinta voidaan suorittaa alkuperäisestä kuvaobjek-20 tista vastaavalla edellä kuvatulla tavalla tai yhdistettävänä kuvaobjektina voidaan käyttää myös alkuperäistä kuvaobjektia B, joka tällöin määritellään kes-:T: keiseksi kuvaobjektiksi B’. Tämän jälkeen järjestelmä näyttää yhdistetyn kuva- ·· objektin A’B’ päätelaitteen näytöllä, jolloin voidaan tallentaa tai tulostaa yhdis- . *. ; tetty kuvaobjekti A’B\ : 25 Mikäli yhdistetty kuvaobjekti A’B’ halutaan tallentaa, käyttäjää pyy- detään ohjelmiston toimesta valitsemaan kuvaobjektin rooli. Rooli voi olla joko X; julkinen tai yksityinen. Jos rooli on julkinen, kuva jää kaikkien järjestelmän käyttäjien nähtäväksi ja käytettäväksi. Julkinen kuvaobjekti säilyttää ne mitta-tiedot, jotka eivät ole muuttuneet alkuperäisestä kuvaobjektista, ainoastaan 30 yhdistämisen aiheuttamat muutokset mittatiedoissa on määriteltävä.

Mikäli rooliksi valitaan yksityinen, palautetaan käyttäjälle käyttö-avain, jolla kuvaobjektia pääsee järjestelmässä käyttämään. Yksityisestä ku- ·, vaobjektista ei ole pakko tallettaa mittatietoja tallennusvaiheessa. Yksityisestä kuvaobjektista voi antaa tarvittavan mittatiedon siinä vaiheessa kun kuvaobjek-:.:.: 35 tia yhdistetään toiseen kuvaobjektiin.

• · 1β 113899

Edellä kuvattu kuvaobjektien yhdistäminen järjestelmässä voidaan suorittaa myös järjestelmään erillisten ja eri paikoista otettujen yhteyksien eli internet-istuntojen yhteistoimintana. Tällöin kaksi käyttäjää muodostaa samanaikaisesti yhteyden järjestelmään ja he lähettävät järjestelmään omat ku-5 vaobjektinsa, jotka kokonaan tai osittain yhdistetään toisiinsa. Tämä edellyttää, että käyttäjät istunnon aikana kommunikoivat keskenään ja välittävät toisilleen ainakin toistensa kuvaobjektien käyttöoikeuden antavat käyttöavaimet.

Seuraavassa esitetään järjestelmän malliryhmätietokannan 50 mukainen ryhmärakenne. Esimerkkinä on tauluryhmä. Tauluryhmällä on looginen 10 asiayhteys kehykset ryhmään. Asiayhteys on kuvattu järjestelmään taulun le-veysmittatiedolla ja kehysten leveysmittatiedolla. Käyttäjällä on mahdollisuus kokeilla niitä kehysmalleja, jotka on järjestelmässä määritelty julkisiksi. Kehyksellä on ominaisuutena materiaali ja väri, alueena on koko kehysalue. Käyttäjällä on mahdollisuus kokeilla niitä materiaaleja, jotka on määritelty taulumalli-15 ryhmään. Materiaalille ominaisuudelle on määritelty väri-ominaisuus. Taululla on looginen asiayhteys seinäryhmään. Looginen asiayhteys on kuvattu järjestelmään seinän leveysmittatiedolla.

Tällä tavalla ryhmiteltynä käyttäjä voi ottaa kuvan taulusta ja kokeilla eri kehysvaihtoehtoja taulun ympärille. Sen jälkeen käyttäjä ottaa kuvan 20 huoneestaan, jonka seinälle asetetaan kuvaobjekti, joka muodostuu seinästä, taulusta, kehyksistä ja kehyksien materiaalista ja väristä. Ilmoittamalla yhden mittasuhteen kuvaobjektista järjestelmä voi laskea tähän mittasuhteeseen ver-•;. rattavat mittasuhteet.

: Tällainen järjestelmä ja menetelmä siis mahdollistavat ratkaisun, • # · .·. 5 25 joka on tietoverkossa kuten internetissä toimiva kuvamanipulaatiojärjestelmä.

Järjestelmä tunnistaa sinne lähetetystä digitaalista kuvasta keskeisen kuva-objektin ja yhdistää kuvaobjektin käyttäjän valitsemaan toiseen järjestelmässä • · ’···' olevaan kuvaobjektiin oikeassa mittakaavassa. Tällöin käyttäjä tai useampi käyttäjä näkee yhden yhdistetyn kuvakokonaisuuden. Järjestelmä siis koko-30 naisuudessaan koostuu ohjelmistosta, joka on palvelinohjelmisto, kuvaobjekti-tietokannasta 40, malliryhmätietokannasta 50, osoitetietokannasta 60, käyttä-v. jätietokannasta 70, mittayksikkötietokannasta 80 ja ominaisuustietokannasta 90. Ohjelma toimii WWW-palvelimessa johon yhteys muodostetaan internet- • » selaimella varustetulta tiedonsiirtolaitteelta. Järjestelmään voidaan tuoda ku-35 vamateriaalia joko suorassa yhteydessä internet-selaimen kautta tai vaihto-:/·: ehtoisesti sähköpostilla, ftpillä ja jollain fyysisellä datavälineellä kuten cd- 17 1 13899 levyllä, disketillä, magneettinauhalla tai vastaavalla. Järjestelmä suorittaa ku-vaobjektille esitetyn menetelmän määrittelemät toimenpiteet, jonka jälkeen ku-vaobjekti on hyödynnettävissä kuvamanipulaatioon joko pysyvästi tai tallentamalla kuvaobjekti järjestelmään tai kertaluonteisesti kyseisen www-istunnon 5 aikana ilman tallennusta. Maaryhmässä on tyyppikuvat ja tyyppikuvissa on merkattuna kuva-alueet, joihin on tallennettavissa mittatieto ja jonka avulla järjestelmään kuvataan loogiset asiayhteydet toisiin malliryhmiin. Malliryhmän tyyppikuviin merkataan myös yhdistettävän kuvaobjektin oletussijoituspaikka. Oletussijoituspaikka on mahdollista määrittää jokaiselle asiayhteydelle, joka on 10 määritelty kyseiselle kuva-alueelle. Osoitetietokannassa ylläpidetään olevien kuvaobjektien tallennusosoitteita ja hakemistoja. Käyttäjätietokannalla määritellään käyttäjien oikeudet eri kuvaobjektien käyttöön. Mittayksikkötietokannal-la muunnetaan annetut mitat yhteensopiviksi annetusta mittayksiköstä riippumatta. Järjestelmä on siis tietoverkossa toimiva ja laiteriippumaton, jolloin Ιοί 5 kainen tiedonsiirtolaite, jolla on mahdollista saada yhteys tietoverkkoon ja jossa on internet-selain, on sovelias järjestelmään liitettäväksi.

Järjestelmän käyttäjä tarkoittaa henkilöä tai yritystä joka lähettää järjestelmään yhden tai useamman kuvaobjektin. Kuvaobjektille määritellään i ominaisuus julkinen tai yksityinen. Ominaisuus julkinen tai yksityinen määritte-20 lee tavan jolla kuvaobjektia pääsevät muut käyttäjät hyödyntämään järjestel-! mässä. Järjestelmän yksityiselle kuvaobjektille käytetään käyttöavainta, jolla v ; käyttäjät pääsevät yksityisiä kuvaobjekteja käyttämään. Järjestelmää käyte- _ tään normaalien internet-selaimista sinänsä tunnettujen tapojen avulla. Eli jär- :**.· jestelmään siirtyminen voidaan suorittaa jollain internet-kotisivulla, portaalissa : 25 tai järjestelmää hyödyntävän yrityksen kotisivulla oleva hyperlinkin kautta, jol- .···. loin siirtyminen järjestelmään kuuluvaan palvelintietokoneeseen tapahtuu.

Mikäli siirtyminen suoritetaan yrityksen kotisivujen kautta, järjestelmä on sovitettu yrityksen kuvaobjektien suhteen siten, että sovitettavissa ovat ainoastaan sen yrityksen järjestelmään tuottamat kuvaobjektit. Tämä rajaus ί 30 tehdään jollain sinänsä tunnetulla rajausmenetelmällä käyttämällä verkko- osoitteita tai muita vastaavia verkkotunnisteita, joilla rajaus voidaan suorittaa. Voidaan myös vaihtoehtoisesti käyttää rekisteröitymismenettelyä tai sisäänkir-.”·. joittautumista käyttäjätunnuksella ja salasanalla.

Seuraavassa esitetään, miten järjestelmää voidaan soveltaa sen 35 käyttäjän näkökulmasta kolmen esimerkin avulla viitaten kuvioihin 1-13.

f 18 1 13899 Käyttäjä X ottaa työmatkallaan Pariisissa digitaalikameralla kuvan autonvanteista, jotka voisivat sopia myös hänen omaan autoonsa. Käyttäjä X siirtää digitaalisen kuvan A digitaalikamerasta internet-selaimella varustettuun matkapuhelimeensa ja ottaa internet-yhteyden kuvaobjektien yhdistämisjärjes-I 5 telmään lähettäen kuvan järjestelmään. Käyttäjä X määrittelee vannekuvaob- jektin A yksityiseksi ja saa järjestelmältä kuvaobjektille käyttöavaimen. Istunnon aikana käyttäjä X ilmoittaa Suomessa olevalle käyttäjälle Y haluavansa kuvan autostaan kuvaobjektien yhdistämisjärjestelmään, jotta voisi kokeilla kiinnostavien vanteiden sopivuutta autoonsa. Käyttäjä ottaa yhteyden järjes-10 telmään internetiin liitetyllä kotitietokoneellaan ja lähettää tietokoneen muistissa olevan kuvan käyttäjän X autosta järjestelmään. Käyttäjä Y määrittelee au-tokuvaobjektin B yksityiseksi ja saa järjestelmästä kuvaobjektille käyttöavaimen. Käyttäjä Y lähettää viestinä autokuvaobjektin B käyttöavaimen käyttäjälle X. Nyt käyttäjä X voi käyttöavaimet yhdistämällä käsitellä molempia kuvia A ja 15 B järjestelmässä edellä kuvatun menetelmän vaiheiden mukaisesti ja sovittaa kiinnostavat vanteet A’ autoonsa B’ sekä tarkastella niiden yhteensopivuutta sopivuutta yhdistetyssä kuvaobjektissa A’B’. Myös molemmat käyttäjät voivat osallistua kuvaobjektien käsittelyyn edellyttäen, että myös käyttäjä Y saa tietoonsa käyttäjän X järjestelmään lähettämän vannekuvaobjektin käyttöavai-20 men.

Käyttäjä X ottaa työmatkallaan Pariisissa digitaalikameralla kuvan * % * : autonvanteista, jotka voisivat sopia hänen omaan autoonsa. Käyttäjä X siirtää digitaalisen kuvan A digitaalikamerasta internet-selaimella varustettuun mat- kapuhelimeensa ja ottaa internet-yhteyden kuvaobjektien yhdistämisjärjestel- ;*·,· 25 mään lähettäen kuvan järjestelmään. Käyttäjä X määrittelee vannekuvaobjek-

tin A yksityiseksi ja saa järjestelmältä kuvaobjektille käyttöavaimen. Käyttäjä X

.·*·. määrittelee talletusajaksi viikon, josta ajasta käyttäjää X laskutetaan palvelun * · käytöstä. Palattuaan työmatkalta kotiin käyttäjä X ottaa digitaalikameralla kuvan autostaan, jotta voisi kokeilla kiinnostavien vanteiden sopivuutta autoonsa.

• ·« :;j 30 Käyttäjä X ottaa yhteyden järjestelmään internetiin liitetyllä kotitietokoneellaan ·* ja lähettää ottamansa ja tietokoneen muistiin siirtämänsä kuvan autostaan ku- vaobjektien yhdistämisjärjestelmään. Käyttäjä X määrittelee autokuvaobjektin B yksityiseksi ja saa järjestelmästä kuvaobjektille käyttöavaimen. Nyt käyttäjä X voi käyttöavaimet yhdistämällä käsitellä molempia kuvia A ja B järjestelmäs-·[ 35 sä edellä kuvatun menetelmän vaiheiden mukaisesti ja sovittaa kiinnostavat 19 113899 vanteet A’ autoonsa B’ sekä tarkastella niiden yhteensopivuutta sopivuutta yhdistetyssä kuvaobjektissa A’B’.

Huonekaluyritys Sohva Oy on kuvaobjektien yhdistämisjärjestelmän sopimusasiakas ja lähettää järjestelmään kuvat uusista julkisiin sovituskäyt-5 töön tarkoitetuista sohvakalusteistaan ja niiden mittatiedot. Julkisina kuvaob-jekteina ne ovat kaikkien järjestelmän käyttäjien sovitettavana. Järjestelmä erottelee kuvista A keskeiset kuvaobjektit A’ eli sohvakalusteet ja määrittää kuvaobjekteille mittatiedot eli korkeuden ja leveyden, jotka tiedot tulivat tiedostossa kuvien mukana. Kuvaobjektitiedot A’ tallennetaan järjestelmän kuvaob-! 10 jektitietokantoihin. Käyttäjä X ottaa digitaalikameralla kuvan olohuoneestaan B, johon haluaa sovittaa Sohva Oy:n valikoimissa olevia kuvaobjektien yhdis-tämisjärjestelmässä sovitettavana olevia sohvakalusteita. Järjestelmä ei tunnista keskeistä kuvaobjektia B’, joten käyttäjä valitsee kuvaobjektin olohuone-ryhmään kuuluvaksi. Olohuoneryhmän oletustoimenpide on ‘näytä malliryhmät 15 (joihin on looginen asiayhteys)’, joista yksi on sohva. Käyttäjä X valitsee soh- varyhmän ja järjestelmä pyytää olohuoneen leveyden ja korkeuden. Kun nämä on annettu järjestelmä asettaa taustakuvaksi olohuoneen B’ ja sen päälle järjestelmä pyytää käyttäjää valitsemaan sohvan A’ Sohva Oy:n tarjoamasta sohvavalikoimasta. Sohvaa A’ olohuonekuvaan B’ sovitettaessa sen paikkaa 20 voidaan muutella päätelaitteen osoitinvälineellä, kuten hiirellä. Kun sopiva yhdistelmä olohuoneen ja sohvan käsittävälle kuvaobjektille A’B’ on löytynyt, se voidaan tallentaa ja kuvaobjektiin voidaan sovittaa uusia kuvaobjekteja kuten valaisimia.

; 1.· On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on • : 25 ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Keksintöä ei » 1 1 • · .···. siten ole rajattu pelkästään edellä esitettyyn tai patenttivaatimuksissa määritel- tyyn toteutusmuotoon, vaan alan ammattilaisille tulevat olemaan ilmeisiä monet • · erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• I t 1 1 f · t · » 1 » « » ·

Claims (15)

1. 20 113899
2. 1. Järjestelmä kahden tai useamman digitaalisen kuvaobjektin (A’, B’) yhdistämiseksi yhdistetyksi kuvaobjektiksi (A'B') käsittäen: - palvelimen (10) 5 -palvelimessa (10) olevat tallennevälineet (13) digitaalisten kuvien (A, B) vastaanottamiseksi ja tallentamiseksi järjestelmään, jonka järjestelmän käsittäen: - ensimmäiset logiikkavälineet (20), jotka ovat sovitettuja tunnistamaan ja vahvistamaan keskeinen kuvaobjekti (A', B') järjestel- 10 mään tuodusta digitaalisesta kuvasta (A, B), jotka ensimmäiset logiikkavälineet ovat sovitettuja erottelemaan keskeinen kuvaobjekti (A', B') järjestelmään tuodusta digitaalisesta kuvasta (A, B), tunnettu siitä, että järjestelmä edelleen käsittää: -ainakin yhden malliryhmätietokannan (50), joka käsittää joukon 15 malliryhmiä (51) ja näissä olevia tyyppikuvia (51a), joissa tyyppikuvissa edullisesti on keskeisten kuvaobjektien (A’, B') oikeassa mittakaavassa yhdistämisen mahdollistava yksi tai useampi kuva-alue, joiden tiedot järjestelmä on sovitettu siirtämään keskeiselle kuvaobjektille (A, B’), -toiset logiikkavälineet, jotka on sovitettu vertailemaan keskeistä ku-20 vaobjektia malliryhmätietokannassa oleviin tyyppikuviin ja valitsemaan sen ;T: tyyppikuvan, jonka järjestelmä tunnistaa olevan lähinnä keskeistä kuvaobjektia : (A’, B’), ja tästä tyyppikuvasta (51a) liittämään keskeiseen kuvaobjektiin (A’, . *. : B’) tyyppikuvan toiminnalliset kuva-alueet mittatietovaatimuksineen, ,·. j -kolmannet logiikkavälineet (30), jotka on sovitettu yhdistämään toi- * · 25 siinsa ainakin kaksi keskeistä kuvaobjektia (A’, B’) oikeassa mittakaavassa an-;;;* netun tai tyyppikuvien määrittelemän tiedon perusteella yhdistetyksi kuvaob- :··*: jektiksi (A’B’).
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että malliryhmätietokanta (50) käsittää tiedot malliryhmien (51) suhteista toisiin : 30 maaryhmiin (51). iv. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, tyyppikuvissa (51a) on huomioitu sovitteleva kuva-alue ja kuva-alueelle vaadit- • · tava mittatieto ja/tai mihin malliryhmiin tällä mittatieto-osalla on looginen suh-:,v de.
4. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää osoitetietokannan (60) muodostuen organisoidusta 113899 luettelosta sijaintitunnisteita ja kuvaobjektitietokannan (40), jolloin osoitetieto-kanta (60) käsittää järjestelmässä olevien kuvaobjektitietokantojen (40) ja malliryhmätietokantojen (50) sijaintitunnisteet.
5. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 5 että järjestelmä käsittää mittayksikkötietokannan (80), joka käsittää eri mitta- yksikköjärjestelmien muunnoslogiikan, jolloin järjestelmä on sovitettu suhteuttamaan automaattisesti eri mittayksiköissä olevat mitat valitun mittayksikköjär-jestelmän mukaiseksi.
6. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 10 että järjestelmä on järjestetty toimimaan yleisessä tietoverkossa (11).
7. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu käytettäväksi tietoverkkoon liitetyllä päätelaitteella (2, 3).
8. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, I 15 että järjestelmässä yhdistetään järjestelmän osoitetietokannan (60) hallinnoi missa sijaintiosoitteissa olevissa kuvaobjektitietokannoissa (40) valmiiksi olevia kuvaobjekteja, järjestelmään käytön aikana tuotuja kuvaobjekteja tai näiden kuvaobjektien yhdistelmiä.
9. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 20 että järjestelmä on järjestetty sallimaan kahdelle tai useammalle käyttäjällä pääsyn käyttämään järjestelmää samanaikaisesti ja käsittelemään toistensa •V : kuvaobjekteja edellyttäen, että käyttäjät tietävät toistensa kuvaobjektien käytti* töavaimet.
10. 10. Menetelmä kahden tai useamman digitaalisen kuvaobjektin (A’, • · : 25 B’) yhdistämiseksi yhdistetyksi kuvaobjektiksi (A'B'), tunnettu siitä, että . · · · | menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: • * ”! - vastaanotetaan ja tallennetaan järjestelmään yksi tai useampia di- ''gitaalisia kuvia (A, B), - tunnistetaan järjestelmän tai käyttäjän toimesta ja vahvistetaan :* 30 käyttäjän toimesta järjestelmään tuodusta digitaalisesta kuvasta (A, B) keskei- * nen kuvaobjekti (A', B'), ·. - erotellaan järjestelmään tuodusta digitaalisesta kuvasta (A, B) mainittu keskeinen kuvaobjekti (A', B'), - tunnistetaan järjestelmän tai käyttäjän toimesta ja vahvistetaan 35 käyttäjän toimesta mainitun keskeisen kuvaobjektin (A', B') malliryhmä (51), , i joka malliryhmä sisältää tyyppikuvia (51a), joissa tyyppikuvissa edullisesti on 113899 keskeisten kuvaobjektien (A’, B’) oikeassa mittakaavassa yhdistämisen mahdollistava yksi tai useampi kuva-alue, joiden tiedot siirretään järjestelmän toimesta keskeiselle kuvaobjektille (A’, B’) - annetaan järjestelmälle järjestelmän toimesta tai käyttäjän toimes-5 ta mainitun keskeisen kuvaobjektin (A\ B') ne mittatiedot, jotka järjestelmä vaatii keskeisten kuvaobjektien (A1, B') yhdistämiseksi yhdistetyksi kuvaobjek-tiksi (A'B').
11. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että malliryhmän (51) valinta suoritetaan tekemällä kuvaobjektille (A', B') 10 hahmotunnistus.
12. 12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että järjestelmässä olevat kuvaobjektit (A, A', B, B', A'B') määritellään julkisiksi tai yksityisiksi kuvaobjektiksi.
13. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu sii- 15 tä, että yksityiseen kuvaobjektiin liitetään kuvaobjektin omistajalle käyttöavain kuvaobjektin käyttämiseksi järjestelmässä.
14. 14. Patenttivaatimuksen 10, 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä yhdistää kaksi tai useampia yksityisiä kuvaobjek-teja toisiinsa käyttäjän tai käyttäjien antamien käyttöavainten perusteella.
15. 15. Tietokoneohjelmistotuote kahden tai useamman kuvaobjektin (A’, B’) yhdistämiseksi yhdistetyksi kuvaobjektiksi (A’B’), joka tuote käsittää oh-v: ·’ jelmien tallennusvälineelle tallennetun tietokoneen luettavissa olevan ohjel- ;;· man, tunnettu siitä, että ohjelma suorittaa patenttivaatimuksen 10 mukai- set toiminnot. • · • · * «* «* · * · • · I I » * · • I I « I I · ’ » • « * 1 % ♦ I I t » • · 113899