FI113822B

FI113822B - Ohjattu dataverkon virheestä toipuminen

Info

Publication number: FI113822B
Application number: FI990102A
Authority: FI
Inventors: Kai Folke Lennart Sjoeblom
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 1999-01-19
Filing date: 1999-01-19
Publication date: 2004-06-15
Also published as: FI990102A0; AU757984B2; ES2209808T3; US20020009053A1; EP1147635B1; US20120020301A1; ATE254366T1; CN1341308A; FI990102A; DE60006488D1; CA2360093A1; WO2000044123A1; BR0007603A; AU2296500A; DE60006488T2; EP1147635A1; US9178661B2; US20080263424A1; JP2002535921A; US8031593B2

Description

113822

Ohjattu dataverkon virheestä toipuminen

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy menetelmään ja laitteistoon tiedonsiirtoa varten sekä kiinteissä verkoissa että matkaviestinverkoissa, esimerkiksi GPRS-5 runkoverkoissa ja W-CDMA runkoverkoissa.

Pakettivälitteisissä verkkojärjestelmissä käytetään liukuvaksi ikkunaksi kutsuttua mekanismia pakettien vuon ohjaamiseksi datalinkin yli. Kun kukin paketti lähetetään, ylempää ikkunan reunaa UWE kasvatetaan yksiköllä. Vastaavasti, kun kukin paketti kuitataan, alempaa ikkunan reunaa LWE kas-10 vaietaan yksiköIIä/kuitattu paketti. Uusien pakettien lähettäminen pysäytetään, kun UWE:n ja LWE:n välinen ero tulee yhtä suureksi kuin ikkunan koko. Silloin lähettävä solmu yrittää lähettää nämä lähetetyt, mutta kuittaamattomat paketit samalle vastaanottavalle solmulle. Lähettävä solmu on pakettidatan siirtosol-mu, joka voi generoida paketteja ja siirtää muiden solmujen generoimia pa-15 ketteja. Jos vastaanottava solmu sitten vastaanottaa tämän uudelleenlähete-tyn paketin (paketit) oikein, se voi määritellä, onko vastaanotettu paketti vali-disti siirretty paketti vai kaksoiskappale tässä yksinkertaisessa tapauksessa, jossa vain kaksi solmua ovat osallisina. Määritteleminen tehdään yleensä vertaamalla vastaanotetun paketin sekvenssinumeroa onnistuneesti toimitettujen 20 pakettien sekvenssinumeroihin. Normaalisti lähettävä solmu lisää kuhunkin ’ pakettiin sekvenssinumeron.

.·Ongelma nykyisessä ratkaisussa syntyy, kun vastaanottava solmu on ’’kuollut” jonkin aikaa. Todellisessa ympäristössä voi tapahtua monen tyyp-..... pisiä verkkohäiriöitä tai dataa siirtävät elementit voivat kaatua verkkohäiriön il! 25 takia. Kun näin tapahtuu, myös pakettien uudelleenlähettäminen samalle soi- • t » mulle epäonnistuu. Silloin lähettävä solmu uudelleenreitittää lähetyksen ja lä-‘ hettää paketin (tai paketit) toiselle solmulle, jonka kautta se voi reitittää paketit loppujärjestelmälle. On kuitenkin mahdollista, että ensimmäinen solmu sai sen paketin (tai paketit) ja on lähettänyt sen (ne) eteenpäin ennen häiriötä. Lähet- • · · 30 tävä solmu ei tiedä, koska häiriö tapahtui. Se ei tiedä, tapahtuiko häiriö silloin, :·*·. kun paketti lähetettiin ensimmäistä kertaa, vai silloin kun paketti vastaanotet- tiin, vai onko vain vastaus (kuittaus) eksynyt. Siksi kaksoiskappaleita lähete-tään loppujärjestelmälle. Loppujärjestelmän täytyy tarkistaa jokaisesta pake-tista, jonka se vastaanottaa, onko se kaksoiskappale ollakseen esimerkiksi *:·*’: 35 laskuttamatta asiakasta kahdesti. Eräs mahdollinen tapa ratkaista tämä on- 2 113822 gelma on olla lähettämättä kaksoiskappaleita, mutta silloin tärkeää tietoa voi kadota.

Järjestelmissä, jotka käyttävät kehyksiä, paketteja tai jotain muuta uudelleenlähetettävää yksikköä, kohdataan samat ongelmat. Kehys käsittää 5 yleensä protokollaan liittyvän otsikon ja hyötykuormadatan. Tyhjä kehys on kehys ilman hyötykuormadataa.

Keksinnön esittäminen

Keksinnön tavoitteena on ratkaista yllä mainitut ongelmat. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä ja verkkosolmuilla, 10 joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että osoitetaan se, että yksikkö on mahdollisesti kaksoiskappale, sille entiteetille, jolle se uudelleenlähetetään, koska 15 vastausta ei vastaanotettu entiteetiltä, jolle se lähetettiin.

Keksinnön etuna on, että mahdolliset kaksoiskappaleet osoitetaan, joten järjestelmä voi käsitellä näitä yksikköjä eri tavalla kuin muita yksiköitä. Esimerkiksi loppujärjestelmän tai jonkun muun järjestelmän ei tarvitse tarkistaa jokaisesta yksiköstä, onko se kaksoiskappale. Tämä minimoi järjestelmän 20 kuormitusta. Kuormitus minimoituu myös, koska kaksoiskappaletiedon poisto :'. ; vastaanotetusta datasta helpottaa yksikön käsittelykuormitusta.

.···, Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa osoitetaan myös lähettävä entiteetti. Tämän suoritusmuodon etuna on, että on mahdollista ... käyttää yhtä ja samaa vastaanottavaa entiteettiä eri lähettävien entiteettin väli- 25 varastona, koska yksiköt voidaan identifioida lähettävän yksikön tunnisteella ja

• I

' sekvenssinumerolla. Lisäksi etuna on, että verkon ylläpidon ei tarvitse var- v * mistaa sitä, että kaksi lähettävää entiteettiä ei käytä samaa vastaanottavaa entiteettiä välivarastona.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa yksikkö, joka 30 osoittaa olevansa mahdollinen kaksoiskappaleyksikkö, lähetetään eteenpäin toisesta entiteetistä vain sen jälkeen, kun lähettäjä on antanut ohjeet lähettää. Ennen ohjeen antamista lähettäjä on tarkistanut ensimmäiseltä entiteetiltä, saiko se paketin. Tämän suoritusmuodon etuna on, että kaksoiskappaleyksik-köä ei lähetetä turhaan verkkoon ja täten verkon kuormitus on minimoitu. Tä-·;··; 35 män suoritusmuodon toisena etuna on, että ei ole olemassa riskiä saada yksi- 3 113822 köiden kaksoiskappaleita, jotka johtuvat lähettävän solmun ja vastaanottavan entiteetin välisestä kommunikaatiovirheestä. Vielä eräänä tämän suoritusmuodon etuna on, että kaksoiskappaleiden ristiintarkistamisen aiheuttama kuorma raja-alueella (esimerkiksi kuukausi on vaihtunut laskutusjärjestelmässä) voi-5 daan välttää.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa mahdollisuus, että yksikkö on kaksoiskappale, tarkistetaan loppujärjestelmässä vain, kun vastaanotetun yksikön on osoitettu olevan mahdollinen kaksoiskappale. Tämän suoritusmuodon etuna on, että kaksoiskappaleiden tarkistamista ei tehdä turhaan ja lop-10 pujärjestelmä voidaan tehdä yksinkertaisemmaksi. Lisäksi yksiköt saapuvat loppuun siten, että on mahdollista, että järjestys voidaan saada aikaiseksi uudelleen.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen 15 yhteydessä, viitaten oheisiin kuvioihin, joista

Kuvio 1 on vuokaavio havainnollistaen lähettävän entiteetin toiminnallisuutta ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa;

Kuvio 2 on vuokaavio havainnollistaen vastaanottavan entiteetin toiminnallisuutta ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa; 20 Kuvio 3 on vuokaavio havainnollistaen lähettävän entiteetin toimin- : nallisuutta toisessa edullisessa suoritusmuodossa;

Kuvio 4 on vuokaavio havainnollistaen loppujärjestelmän keksinnön mukaista toiminnallisuutta; ja

Kuvio 5 havainnollistaa erään esimerkin keksinnön mukaisesta jär-'··>’ 25 jestelmästä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä oleva keksintö soveltuu käytettäväksi sekä kiinteissä tiedon-siirtojärjestelmissä että matkaviestinjärjestelmissä. Keksintö soveltuu erittäin hyvin yleisen pakettiradiopalvelun (GPRS, General Packet Radio Service) to-30 teuttamiseen yleiseurooppalaisessa matkaviestinjärjestelmässä GSM (Global i System for Mobile Communications) tai vastaavissa matkaviestinjärjestelmis- sä, kuten DCS1800 ja PCS (Personal Communication System). Keksintö so-veltuu myös kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin, kuten Universal Mobile Communication System (UMTS) ja Future Public Land Mobile Tele-35 communication System (FPLMTS) myöhemmin nimetty IMT-2000:ksi 4 113822 (International Mobile Telecommunication 2000), joita parhaillaan kehitetään. Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää esimerkiksi kanavanvaihdoissa (handover), kun kehyksiä uudelleenlähetetään kohdeverkkoentiteetille.

Esillä oleva keksintö voidaan toteuttaa olemassa olevissa verkko-5 solmuissa. Niissä kaikissa on prosessoreita ja muistia, joilla myöhemmin kuvattava keksinnöllinen toiminnallisuus voidaan toteuttaa. Joissain suoritusmuodoissa saatetaan tarvita lisämuistia. Myöhemmin kuvattavat toiminnot voivat sijaita yhdessä verkkoelementissä tai joku (jotkut) niistä voi sijaita yhdessä verkkoelementissä ja muut toisessa verkkoelementissä riippumatta siitä, missä 10 ne sijaitsevat keksintöä havainnollistavissa esimerkeissä. Näitä siirtäviä solmuja kutsutaan myös välisolmuiksi. Koska esimerkiksi kuvioissa 1-4 havainnollistettu lähettäminen voi olla sisäistä tiedonvaihtoa, solmuja kutsutaan myös epiteeteiksi. Tässä käytetty termi ‘solmu’ viittaa yleisesti mihin tahansa yksiköitä käsittelevään verkkoelementtiin tai toiminnallisuuteen.

15 Seuraavassa selityksessä käytetään termiä paketti selvyyden vuok si. Tulisi ymmärtää, että termi paketti tarkoittaa myös mitä tahansa uudelleen-lähetettävää yksikköä, esimerkiksi kehystä. Kehyksiä käytetään esimerkiksi radiolinkkiprotokollassa. Seuraavassa keksintöä selitetään käyttäen selvyyden vuoksi kahta välientiteettiä rajoittamatta kuitenkaan keksintöä sellaisiin ratkai-20 suihin. On jopa mahdollista käyttää keksintöä siellä, missä on vain yksi vastaanottava solmu ja lähettävä solmu ei voi uudelleenreitittää uudelleenlähe-tettäviä yksiköitä silloin, kun lähettävällä solmulla on tarpeeksi muistia. Edulli-sissa suoritusmuodoissa on kuitenkin vähintään kaksi vaihtoehtoista suuntaa ....: lähettää uudelleenlähetettäviä yksiköitä lähettävästä solmusta.

,··*, 25 Seuraavassa selityksessä oletetaan selvyyden vuoksi, että paket- " teja generoivalla solmulla on vaikeuksia ensimmäisen solmun kanssa, jonka kautta se yrittää lähettää yhden paketin poistumissolmulle, mutta sillä ei ole ' ’ vaikeuksia toisen solmun kanssa. Loppujärjestelmä, esimerkiksi laskutusjär jestelmä, on kuvattu tässä yhdeksi entiteetiksi, vaikka loppujärjestelmä voi kä-. .i: 30 sittää useita eri entiteettejä. Loppujärjestelmän rakenne ei ole keksinnölle tär- keä. Selvyyden vuoksi oletetaan myös, että vain yksi paketti lähetetään. Alan :v. ammattilainen tietää, kuinka käsitellä useita paketteja, jotka ovat mahdollisia .···, kaksoiskappaleita, se on kuinka käsitellä esimerkiksi ikkunaa, jonka koko on suurempi kuin yksi.

: ‘ : 35 Kuvio 1 havainnollistaa lähettävän solmun (entiteetin) toiminnalli- ' - ’ : suutta esillä olevan keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa.

5 113822 Lähettävä solmu voi olla paketteja generoiva solmu (entiteetti) tai välisolmu, joka lähettää paketteja eteenpäin. Kohdassa 101 solmu lähettää paketin P1 entiteetille 1. Entiteetti 1 voi olla ensisijainen kumppani. Paketissa P1 on sek-venssinumero, jolla se voidaan identifioida ikkunan koon puitteissa. Ikkunan 5 koon täytyy olla pienempi kuin suurin sekvenssinumero paketin identifioimiseksi asianmukaisesti (ellei ikkunan koko ole yksi). Solmu havaitsee kohdassa 102, että mitään vastausta ei saatu. Kohdassa 103 se yrittää uudelleenlähet-tää pakettia P1 entiteetille 1, mutta epäonnistuu. Jossain muussa suoritusmuodossa lähetetään kohdassa 103 IPD. Uudelleenlähettäminen tarkoittaa 10 tässä samaa kuin lähettämisen yrittämistä uudelleen. Se tehdään konfiguroi-dun määrän kerran määriteltyjen mittaisten aikojen loppumisen jälkeen. Sitten se tallentaa muistiinsa P1:n sekvenssinumeron ja entiteetin 1 kohdassa 104. Täten se tietää, minne se lähetti paketin P1 ilman vastausta. Sitten, kohdassa 105, solmu poimii prioriteettlistaltaan entiteetin, jonka prioriteetti on pienempi, 15 mutta lähimpänä entiteetin 1 prioriteettia. Poimimisella tarkoitetaan, että lähettävä solmu valitsee ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaan seuraavan entiteetin (tai sen osoitteen), johon se yrittää lähettää seuraavaksi. Tämä entiteetti on tässä entiteetti 2. Sen jälkeen se tallentaa kohdassa 106 muistiinsa entiteetin 2 siten, että se tietää, että se on ensin yrittänyt lähettää pakettia P1 20 entiteetille 1 ja sen jälkeen entiteetille 2. Sitten se lisää IPD:n pakettiin P1 kohdassa 107. IPD on indikaatio, joka osoittaa paketin P1 mahdollista kak-soiskappaletta. Sen jälkeen solmu lähettää kohdassa 108 paketin P1 entitee-tille 2 ja vastaanottaa positiivisen vastauksen siltä kohdassa 109. Positiivinen ,.: vastaus tarkoittaa tässä paketin P1 vastaanottamisen kuittaamista.

.···. 25 Jos positiivista vastausta ei saada entiteetiltä 2, solmu voi toistaa t·^. kohtia 105 - 109 kunnes positiivinen vastaus vastaanotetaan. Positiivisella vastauksella tarkoitetaan tässä, että paketti P1 vastaanotettiin onnistuneesti. v * Niin kauan kuin entiteetti 1 on ’’kuollut”, paketit voidaan lähettää entiteetin 2 kautta.

30 Sitten kohdassa 110 solmu huomaa, että entiteetti 1 on jälleen ’’elossa”, se on: paketteja voidaan lähettää sille taas. Sitä, kuinka solmu huo-. * . maa tämän entiteetin 1 elossa olemisen, kuvataan tarkemmin vaihtoehtoisissa suoritusmuodoissa, joita kuvataan yksityiskohtaisemmin viittauksilla kuvioon 5. • ‘ Solmu tarkistaa kohdassa 111 muististaan, onko siellä entiteetille 1 lähetettyjä : : 35 paketteja, joilla voi olla kaksoiskappale. Se on: se tarkistaa esimerkiksi, onko sen vahvistamattomien pakettien puskurissa paketteja. Jos siellä ei ole, se 6 113822 jatkaa normaalisti joko lähettämällä uudet paketit entiteetin 1 tai entiteetin 2 kautta riippuen konfiguraatiosta. Tässä esimerkissä palveleva solmu huomaa, että paketti P1 on mahdollinen kaksoiskappale ja lähettää testipaketin entitee-tille 1 kohdassa 112. Tämä testipaketti on tyhjä paketti, jossa on paketin P1 5 sekvenssinumero.

Sen jälkeen solmu vastaanottaa vastauksen entiteetiltä 1 ja tarkistaa kohdassa 113, onko vastaus ok. Jos vastaus on ok, entiteetti 1 ei koskaan saanut oikeaa pakettia P1 tai ei onnistunut lähettämään sitä. Vastaus on ok, jos se on esimerkiksi pyyntö hyväksytty. Siksi kaksoiskappaleita ei ole, ja sol-10 mu lähettää kohdassa 114 entiteetille 2 sanoman, joka osoittaa, että entiteetti 2 voi vapauttaa paketin P1. Toisin sanoen solmu sallii entiteetin 2 lähettää paketin P1 eteenpäin. Jos kohdassa 113 vastaus osoittaa, että entiteetti 1 on jo vastaanottanut paketin, solmu lähettää kohdassa 115 entiteetille 2 sanoman, joka osoittaa, että entiteetti 2 voi poistaa paketin P1 muististaan. Myös peruu-15 tussanomaa voidaan käyttää samaan tarkoitukseen. Toisin sanoen solmu 2 ei saa lähettää pakettia P1 eteenpäin. Paketti P1 identifioidaan sekvenssinume-rolla sanomassa, joka on lähetetty joko kohdassa 114 tai 115. On myös mahdollista käyttää jotain entiteetin 1 tunnusta sanomissa, jotka lähetetään kohdissa 108, 114 ja 115. Sanoma, joka osoittaa, että vastaus ei ole ok, voi esi-20 merkiksi olla pyyntö jo täytetty. Uusien pakettien lähettäminen entiteetille 1 tehdään edullisesti sen jälkeen, kun ohjeet kaikista vahvistamattomista pake-•y·: teista on lähetetty.

Joissain muissa suoritusmuodoissa kohdissa 104 ja 105 tehdyn •; - · tallentamisen asemasta voidaan käyttää puskurointia, mutta silloin on olemas- . · ·. 25 sa vaara menettää tietoa vian takia.

Joissain muissa suoritusmuodoissa koko paketti P1 voidaan tallen-i taa kohdassa 104 ja lähettää testipakettina kohdassa 112. On myös mahdol lista tallentaa paketti vain entiteettiin 2 ja, kun lähetetään testipakettia, lähettävä solmu pyytää ensin entiteettiä 2 lähettämään siitä kopion. Riippuen sovel-j 30 luksesta näissä suoritusmuodoissa, kohdassa 114 lähetettävä sanoma voi vain sallia niiden pakettien vapauttamisen, joita ei lähetetty testipakettina ja : ·*; testipaketti poistetaan, koska sen sekvenssinumeroa ei ollut vapautussano- .··. massa.

·' Jos uudelleenlähettäminen ei epäonnistu kohdassa 103, lisäpaketit * f I 4 > ’ * 35 lähetetään normaalisti entiteetille 1.

7 113822

Kuvio 2 havainnollistaa pakettia vastaanottavan entiteetin toiminnallisuutta ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Vastaanottavan entiteetin oletetaan olevan välisolmu. Vastaanottava entiteetti RE vastaanottaa kohdassa 201 paketin P1 lähettävältä entiteetiltä SE. RE tarkistaa kohdassa 5 202, onko paketissa P1 IPD (osoitus mahdollisesta kaksoiskappaleesta). Jos on, RE tallentaa muistiin kohdassa 203 paketin P1 odottaakseen ohjeita SE:Itä. Se voi myös tallentaa muistiin paketin P1 tiedolla, että se vastaanotti sen SE:ltä ja/tai jollain muulla SE:n osoittamalla ensimmäisen entiteetin identifikaatiolla. Kohdassa 204 RE odottaa ohjeita. Tänä odotusaikana se voi lä-10 hettää muita paketteja normaalisti. Kohdassa 205 RE vastaanottaa SE:ltä pakettia P1 koskevat ohjeet. (Se identifioi paketin P1 esimerkiksi sekvenssinu-merosta.) Kohdassa 206 se tarkistaa, osoittiko ohje poistoa tai peruutusta. Jos se oli peruuttava tai poistava ohje, RE poistaa paketin P1 muististaan kohdassa 207. Jos ohje ei osoittanut poista/peruuta, vaan vapauta, RE lähettää pa-15 ketin P1 eteenpäin normaalisti kohdassa 208. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa paketissa P1 on vielä IPD, johon on lisätty tietoa, että se on vapautettu lähettävän entiteetin ohjeella siten, että esimerkiksi loppujärjestel-mä voi vielä tarkistaa, saiko se sen aikaisemmin, mutta toiset välisolmut eivät tallenna sitä muistiin odottamaan ohjeita, koska sillä on tämä lisäinformaatio 20 IPD:n kanssa. Joissain muissa suoritusmuodoissa RE voi poistaa IPD:n paketista. Silloin ei muuta kaksoiskappaleiden tarkistamista tehdä turhaan. Jos pa-././. ketti vapautetaan suoritusmuodoissa, jotka käyttävät suurinta tallennusaikaa .·**, ennen toimittamista, koska tämän paketin tallennusajan pituus saavutti tallen- t' nusajan, on erittäin edullista, että paketissa on IPD.

25 Jos kohdassa 202 ei ollut IPD:tä, RE lähettää paketin P1 eteenpäin ‘’ normaalisti kohdassa 208.

"·] ' Kuvio 3 havainnollistaa lähettävän solmun (entiteetin) toiminnalli- v : suutta keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa. Kohdassa 301 sol mu lähettää paketin P1 entiteetille 1. Solmu huomaa kohdassa 302, että se ei 30 vastaanota vastausta. Sitten, kohdassa 303, solmu poimii osoitelistastaan : seuraavan entiteetin, entiteetin 2, osoitteen. Sitten se lisää IPD.n (indikaatio, joka osoittaa paketin P1 mahdollista kaksoiskappaletta) pakettiin P1 kohdassa 304 ja lähettää kohdassa 305 paketin P1 entiteetille 2. Joissain muissa suori-·;’ tusmuodoissa kohta 303 voi olla samanlainen kuin kuvion 1 kohta 105 ja/tai : 35 kohtien 302 ja 303 välillä tehdään kuvion 1 kohta 103. Oletetaan, että kohdan - * ; » 8 113822 305 jälkeen vastaanotetaan positiivinen kuittaus (vastaus). Jos ei, sitten kohtia 303-305 toistetaan, kunnes vastaanotetaan positiivinen vastaus.

Toisessa edullisessa suoritusmuodossa paketti P1 lähetetään eteenpäin välientiteeteissä (solmuissa), kunnes se saavuttaa loppujärjestel-5 män. Kuvio 4 havainnollistaa loppujärjestelmän toiminnallisuutta keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa. Suoritusmuodoissa, joissa on vain yksi vastaanottava solmu, kuvion 4 toiminnallisuus voidaan implementoida siihen. Kun käytetään keksinnön ensimmäiseen edulliseen suoritusmuotoon liittyvää suoritusmuotoa, jossa vastaanottava entiteetti ei poista IPD:tä lähettä-10 essään pakettia eteenpäin, loppujärjestelmän ei tarvitse toimia kuten tässä kuvion 4 yhteydessä havainnollistetaan.

Viitaten kuvioon 4 loppujärjestelmä ES vastaanottaa paketin P1 kohdassa 401 ja tarkistaa kohdassa 402, onko paketissa P1 IPD:tä (indikaatiota mahdollisesta kaksoiskappaleesta). Jos on, se käy läpi kaikki pa-15 ketit, jotka se on vastaanottanut kohdassa 403 selvittääkseen, onko se jo vastaanottanut tämän paketin P1. Jos ES huomaa kohdassa 404, että paketti P1 on kaksoiskappale, se poistaa kohdassa 405 paketin, jossa on IPD, jonka se vastaanotti kohdassa 401. Jos ES huomaa, että se ei ole vastaanottanut pakettia P1, toisin sanoen P1 ei ole kaksoiskappale, se tallentaa kohdassa 20 406 paketin P1 tai ainakin riittävästi tietoa kaksoiskappaletarkistukseen, jos tarvitaan. Sitten se lähettää paketin P1 tai sen tiedon jatkoprosessointiin nor-maalien proseduurien mukaisesti, jotka riippuvat sovelluksesta. Jos kohdassa 402 ei löydetä IPD:tä, ES siirtyy suoraan kohtaan 406.

Ensimmäinen edullinen suoritusmuoto sopii erityisen hyvin niille so-.···. 25 velluksille, joissa pakettien järjestys loppujärjestelmässä ei ole tärkeä, kuten laskutusjärjestelmät tai sähköposti. On edullista, että verkkoa ei kuormiteta tarpeettomasti lähettämällä kaksoiskappaleita läpi koko verkon. Toista edul- • lista suoritusmuotoa voidaan käyttää myös järjestelmissä, joissa pakettien järjestyksellä on jonkin verran merkitystä, kuten still-kuvissa tai valokuvissa.

• >.: 30 Kuvioiden 1, 2, 3 ja 4 kohdat eivät ole absoluuttisessa aikajärjestyk-

I I I

sessä. Jotkut edellä kuvatuista kohdista voivat tapahtua samanaikaisesti tai : ·. *. toisessa järjestyksessä tai jotkut kohdat voidaan hypätä yli, esimerkiksi kohdat ,*··, 110-115. On myös mahdollista lisätä uusia kohtia, joita ei ole esitetty kuviois sa, esimerkiksi kuviossa 1 kohtien 109 ja 110 välissä voidaan normaalisti lä- • : 35 hettää paketteja entiteetille 2 merkitsemättä niitä kaksoiskappaleiksi. Toinen esimerkki on, että on mahdollista tarkistaa ennen kuvion 2 kohtaa 203, onko 113822 g IPD:n kanssa lisätty tietoa, että paketti on vapautettu lähettävän entiteetin ohjeella, ja jos on, mennä kohtaan 208, muussa tapauksessa mennä kohtaan 203. On myös mahdollista yhdistää kuvioiden kohtia uusia suoritusmuotoja tehtäessä. On mahdollista esimerkiksi jatkokäsitellä pakettia kohdassa 406 5 ottamalla IPD pois ja lähettämällä paketti eteenpäin. Olennaista on, että se, että paketti on mahdollisesti kaksoiskappale, osoitetaan. Osoittaminen voidaan tehdä esimerkiksi lisäämällä se paketin otsikkoon tai hyötykuormaan tai lähettämällä sanoma, joka osoittaa että seuraava(t) paketti (paketit) on (ovat) mahdollisia kaksoiskappaleita tai tiedoston nimessä, kun käytetään tiedosto-10 protokollia. Se voi olla myös toisessa kehyksessä. On myös mahdollista osoittaa kaksoiskappale sanomalla, jossa yksikkö lähetetään, esimerkiksi lähetä paketti tarkoittaa, että paketti ei ole kaksoiskappale, kun taas lähetä mahdollisesti kaksoiskappalepaketti osoittaa mahdollista kaksoiskappaletta. Osoitus voi jopa mennä toista linkkiä. Se ei ole tärkeää, kuinka tämä osoitta-15 minen tehdään, olennaista on, että se tehdään. Sanomat voivat sisältää enemmän tietoa kuin edellä on sanottu. Sanomien nimet voivat poiketa edellä esitetyistä tai indikaatiot tai keksinnön mukaiset ohjeet voidaan lähettää muissa kuin edellä sanotuissa sanomissa. Esimerkiksi poista voi olla peruuta tai IPD:tä voidaan kutsua potentiaalisen/mahdollisen kaksoiskappaleen merkiksi 20 MPD.

Edellä olevassa tallentaminen muistiin tarkoittaa sitä, että tieto tal-lennetään muistiin siten, että sitä ei menetetä esimerkiksi uudelleenkäynnis-tyksen aikana. Toisin sanoen se tallennetaan haihtumattomaan muistiin. Tieto voidaan tallentaa muistiin lähettävässä yksikössä ja/tai missä tahansa eläväs-25 sä entiteetissä, johon lähettävällä yksiköllä on yhteys. Tuo entiteetti voi olla vastaanottava entiteetti tai täysin eri entiteetti. Edellä olevassa sekvenssinu- ♦ * » meroa on käytetty paketin identifioimiseen. Myös muuta tunnistetta voidaan v * käyttää. Edullisessa suoritusmuodossa lähettävä yksikkö osoittaa myös en simmäisen vastaanottavan entiteetin, kun se osoittaa mahdollisen kaksois-30 kappaleen. Tällä vastaanottava entiteetti tietää, kenen mahdollinen kaksois- 1 t i kappale sillä on. Tämä on erittäin edullista, koska sama välientiteetti voi tal-lentää mahdollisia kaksoiskappaleita, jotka on ensin lähetetty eri solmuille ja silti identifioida ne kunnolla. On myös mahdollista osoittaa lähettävä solmu ja * · käyttää tätä tietoa identifiointitarkoituksiin.

35 Kuvio 5 havainnollistaa erästä esimerkkiä keksinnön mukaisesta järjestelmästä. Selvyyden vuoksi kuviossa 5 on vain yksi paketteja generoiva 10 113822 solmu PGN 1, vaikka on mahdollista, että PGN:iä on useita. PGN 1:llä on tässä havainnollistavassa esimerkissä kolme linkkiä: linkki 1 paketteja vastaanottavaan solmuun PRN 1, linkki 2 paketteja vastaanottavaan solmuun PRN 2 ja linkki 3 paketteja vastaanottavaan solmuun PRN 3. PGN 1 voi lähettää pa-5 ketteja loppujärjestelmälle ES kaikkien paketteja vastaanottavien solmujen kautta. Paketteja vastaanottavat solmut ovat välientiteettejä. Paketit lähetetään eteenpäin, kunnes ne saavuttavat loppujärjestelmän ES. Vaikka kuviossa 5 ei ole esitetty, esimerkiksi PRN 1:n ja ES:n välillä voi olla PRN:iä mikä määrä tahansa. Jos kuviossa 5 havainnollistettu esimerkki on GPRS-10 laskutusjärjestelmä, silloin PGN 1 voi olla palveleva GPRS tukisolmu SGSN tai GPRS-yhdyskäytävätukisolmu GGSN, ja paketteja vastaanottavat solmut voivat olla eri solmuja, joissa on laskutusyhdyskäytävätoiminnallisuus CGF. Niinpä niitä voidaan kutsua laskutusyhdyskäytäväsolmuiksi. Loppujärjestelmä ES voi olla laskutusjärjestelmä. GPRS-laskutusjärjestelmää, jossa on yksi lasku-15 tusyhdyskäytävä, on kuvattu yksityiskohtaisemmin suomalaisessa patentissa numero 102232. Tämä patentti lisätään tähän viitteenä.

Seuraavassa selitetään joitakin vaihtoehtoisia esimerkkejä yksityiskohtaisemmin viittauksilla kuvioon 5. Käytetyt lyhenteet ovat: BS = laskutusjärjestelmä 20 CDMA = koodijakomonikäyttö CDR = puhelun yksityiskohtainen tietue CGF = laskutusyhdyskäytävätoiminnallisuus IMSI =kansainvälinen matkaviestintilaajan tunnus .,..: GPRS = yleinen pakettiradiopalvelu , * · ·, 25 NE = verkkoelementti t ‘ \! t O&M = käyttö- ja kunnossapito PDP = pakettidataprotokolla

’’’ W-CDMA = laajakaistainen CDMA

PGN = paketteja generoiva solmu 30 PRN = paketteja vastaanottava solmu

• t I

:ES = loppujärjestelmä

Seuraavien esimerkkien sovellusalueet ovat ympäristöjä, joissa ei *·*·, ole ehdottoman ratkaisevaa, että lähetetyt paketit saapuvat täsmälleen alkupe räisessä järjestyksessä PGN:iltä ES.Ile, mutta joissa on hyödyllistä, että paket-35 tien sisältöjä ei hukata edes epänormaaleissa verkon linkin virhetilanteissa tai NE:n virhetilanteissa. Esimerkiksi laskutustiedon kerääminen pakettidatapoh- 11 113822 jäisissä tietoliikennejärjestelmissä on erittäin todennäköinen sovellusalue. Yksi esimerkki sellaisesta ympäristöstä on GPRS-laskutus. GPRS:ssä SGSN:t ja GGSN:t ovat PGN:iä, CGF:t ovat PRN.iä ja BS on ES. Jokainen PGN:n ja PRN:n välillä siirretty paketti voi sisältää yhden tai useamman CDR: n hyöty-5 kuormana paketin kehysten sisällä.

Verkkoelementtien ketjun kuvion 5 esimerkkiarkkitehtuurissa PGN 1 lähettää paketit kohti ES:ään joko PRN 1:n, PRN 2:n tai PRN 3:n kautta. PRN 1:n oletetaan tässä olevan ensisijainen valinta (prioriteetti 1 PRN kumppanini-mi konfiguroitu sen PRN osoitelistaan ensimmäiselle paikalle, johon paketin 10 lähettämistä yritetään). Paketti-informaation sisältöjen vuon oletetaan olevan seuraava: paketteja generoiva(t) solmu(t) -> paketteja vastaanottavat solmut -> loppujärjestelmä.

Paketteja vastaanottavalla solmulla on massamuisti paketeille ja myös loppujärjestelmässä on massamuisti paketeille.

15 Alkuoletukset ovat seuraavat: - Yhteysohjelmistopinon ylimmän protokollan, joka siirtää paketteja PGN:n ja PRN:ien välillä, oletetaan olevan pyyntö-vastaus -tyyppinen sanomapohjainen protokolla.

- Paketteja lähettävän ikkunan koko kutakin linkkiä kohti paketteja 20 generoivasta solmusta on pienempi kuin suurin sekvenssinumero (jonka annetaan mennä yli takaisin nollaan ja kasvaa taas kutakin pakettia kohti).

: ,· - Useimmissa tietoliikennejärjestelmissä, kuten näissä esimerkeis- .···. sä, massamuistilaitteiden voidaan olettaa ylläpitävän tietojaan jopa, kun verk- koelementti tulisi kaatumaan ohjelmistovirheen takia tai suhteessa liikenne->t 25 kuormaan puuttuvan prosessointikapasiteetin takia.

;;; Mahdolliset ongelmat, jotka on ratkaistu näissä esimerkeissä, ovat ’; ’, ’ seuraavat: * - Tiedon kaksoiskappaleita (esimerkiksi paketteja, jotka sisältävät CDR:iä) generoidaan, kun liikennettä uudelleenohjataan ja paketteja generoi-30 va solmu ei tiedä varmasti, olivatko uudelleenohjatut paketit jo lähetetty on-:,,,: nistuneesti paketteja vastaanottavalle solmulle 1.

: V, - Verkko-operaattoria säätelevät sen toimintamaan lait ja hallintovi- I ► ',.ranomaiset. Viranomaiset auditoivat operaattorit. Operaattori voisi joutua ran-gaistuksen kohteeksi tai jopa menettää verkko-operaattorilupansa, jos se ge-35 neroisi liian ison/isoja laskun/laskuja tilaajalleen/tilaajilleen CDR-tiedon kak-:" soiskappaleiden takia.

12 113822 - Se voisi myös menettää luotettavuutensa asiakkaidensa keskuudessa, jos jotkut käyttäjädatapaketit tai niihin liittyvät CDR:t joko hävitetään tai niistä tehdään kaksoiskappale.

- Toisaalta operaattorit eivät halua menettää rahaa tarpeettomasti, 5 joten he eivät tahdo peruuttaa tarpeettomasti paketteja, jotka sisältävä CDR:iä, elleivät he ole 100 % varmoja siitä, että paketit ovat kaksoiskappaleita.

Esimerkki A

Jokaisessa linkissä paketteja generoivasta solmusta (PGN) paketteja vastaanottavaan solmuun (PRN) on paketeille sekvenssinumerot 10 (tyypillisesti paketin kehyksessä). Sekvenssinumeroita voidaan kasvattaa yhdellä eteenpäin ja pyöräyttää takaisin nollaan esimerkiksi 65535:n jälkeen, mutta tärkeää on, että maksimisekvenssinumero on suurempi kuin PRN.n suurin vastaanottavan ikkunan koko.

Pakettien uudelleenohjaaminen (merkitty mahdollisesti kaksoiskap-15 pale -lipulla) rinnakkaiseen solmuun PRN 2 (tai PRN 3, jos PRN 2 ei jostain syystä ole saatavilla, jne) tapauksessa, jossa PRN1 epäonnistuu. PGN1 lähettää myös PRN2:lle jotain PGN1:n tunnistetietoa siten, että PRN2 voi identifioida nämä paketit. Tämä on tarpeellista, koska PRN2:lla voi olla paketteja, jotka on merkitty mahdollisesti kaksoiskappale -lipulla myös muista PGN:istä 20 samalla sekvenssinumerolla.

;\ j PRN:t pitävät mahdollisesti merkityt kaksoiskappalepaketit muisti- ,···,’ puskurissaan (-puskureissaan) tai massamuistissa, niin että tieto niiden alku- • · perästä (PGN1 vai PGN2 tai muu PGN) voidaan myös liittää paketteihin. Tämä on tarpeellista, koska pakettien sekvenssinumerot ovat yksilöllisiä vain tietyn • · 25 hetken kussakin PGN-PRN tiedonsiirtolinkissä, mutta eivät välttämättä yksilöi- t » k '·' * lisiä sinä aikana koko verkossa.

X * · v : Pidetään jälkiä paketteja generoivassa/generoivissa solmu(i)ssa kutakin pakettia vastaanottavaa solmua kohti (= kutakin linkkiä kohti) niiden pakettien sekvenssinumeroita, joiden onnistuneesta siirtämisestä ei oltu var-30 moja. Jos PGN1 epäonnistuu lähettäessään pakettia PRN1:lle ja epäonnistuu myös lähettäessään paketin mahdollista kaksoiskappaletta PRN2:lle, sitten PGN1 yrittää lähettää paketin mahdollisen kaksoiskappaleen toiselle PRNJIe, esimerkiksi PRN3:lle. Ei ole kuitenkaan tarvetta pitää jälkiä niiden mahdollisten ;·: kaksoiskappaleiden, jotka yritettiin lähettää PRN2:lle tällä linkillä, sekvenssi- 35 numeroista, koska näistä paketeista jo pidetään jälkiä linkkikohtaisesti 13 113822 PRNT.ssä. On kuitenkin mahdollista lisätä linkkiin PRN1 liittyvään tietoon, että nämä paketit on lähetetty myös PRN2:lle ja PRN3:lle.

PGN(t) tunnustelevat, kun kumppanisolmu(t) PRN(t) heräävät taas henkiin. Joko PGN:t lähettävät pidä elossa sanomia PRN:ille sopivin aikavälein 5 (saaden kaikuvastauksen takaisin PRN:ltä, jos PRN:t ovat elossa ja toimivat ok), tai PRN:t (ja mahdollisesti muut solmut myös) voivat informoida kumppa-nisolmuistaan (konfiguroitu yhteyspartnereiksi) aina, kun ne heräävät henkiin sen jälkeen, kun ne ovat olleet toimimatta. Myös, kun solmu lopettaa toimimisen, esimerkiksi kun operaattori haluaa pysäyttää sen tehdäkseen ohjelmisto-10 päivityksen, solmu voi tiedottaa kumppanisolmuilleen, että se on kaatumassa eikä sen enää pitäisi vastaanottaa paketteja ennen kuin se ilmoittaa herään-neensä jälleen henkiin.

Tunnustellaan, mitä tietoa aiemmin romahtunut solmu on kyennyt prosessoimaan onnistuneesti.

15 Tiedotetaan toissijaiselle vastaanottavalle solmulle, mitkä paketit se voi lähettää kohti loppujärjestelmää.

Voi myös tapahtua, että jossain ajassa PGN solmu kaatuu ja sen haihtuvan muistin sisältö tuhoutuu, sisältäen sekvenssinumeroiden puskurin paketeille, joita esimerkiksi PRN 1 ei voinut vastaanottaa onnistuneesti ja jotka 20 on lähetetty (merkittynä mahdollisiksi kaksoiskappaleiksi) PRN 2:lle odottamaan PGN:n myöhempää päätöstä. Tässä tapauksessa mahdolliset kaksois-:' ,: kappaleet voivat olla kauan PRN 2:ssa. Siksi on suositeltavaa, että PRN:illä on joko riittävän pitkä aika peruuttaa itse sellaiset paketit tai operaattorille aikaan-saadaan työkalut tiedon saamiseksi tällaisesta tilanteesta ja työkalu tällaisten 25 pitkään odottavien mahdollisten kaksoiskappaleiden poistamiseksi O&M -’J! operaatiolla PRN 2:sta. Toinen vaihtoehto on sallia lopulta noiden pakettien lähettäminen (esimerkiksi merkitty mahdollisiksi kaksoiskappaleiksi) kohti ’ ‘ ES:ää.

Esimerkki B

30 Samanlainen kuin esimerkki A), mutta tunnustelumenetelmä sen .Λ selvittämiseksi, onko PRN 1 (joka on kaatunut ja sitten taas herännyt henkiin) onnistuneesti käsitellyt jo paketin (PGN 1 lähettämän), joka liittyy sekvenssi-numeroon, on erilainen. Tässä PGN 1 lähettäisi normaalin koko paketin uu-r i destaan PRN 1:lle, ainoa erona ollen, että nyt paketti merkitään mahdolliseksi ;· · 35 kaksoiskappaleeksi. Tämä vaatii sitä, että koko pakettien välivarasto voisi olla 14 113822 joko PGN1:ssä, tai koko (mahdollisesti kaksoiskappale) paketti pitäisi ensin hakea PRN 2:sta (jossa se on odottanut välivarastossa lopullista päätöstä siitä, voidaanko se lähettää ES:lle). PGN 1 voisi pyytää PRN 2:sta antamaan tietty mahdollisesti kaksoiskappalepaketti takaisin viittaamalla paketin sek-5 venssinumeroon, ja saatuaan takaisin mahdollisen kaksoiskappalepaketin PRN 2:ltä, se voisi uudelleenlähettää sen PRN 1:ile. Sen jälkeen PRN 1 voisi vastata PGN 1:lle (onko se jo palvellut sellaista lähetystä (se on prosessoinut onnistuneesti sen paketin tai saiko se paketin ’’ensimmäistä kertaa”)). Sen jälkeen on kaksi mahdollista alimekanismia tapauksessa, jossa se oli ’’uusi” PRN 10 1:lle: B1) PRN 1 prosessoi sellaisen paketin kohti ES:ää ja informoi PGN 1:stä ja PGN 1 peruuttaa mahdollisen kaksoiskappaleen, joka on tallennettu varmuuskopiona PRN 2:ssa (tai jopa PGN T.ssä), tai B2) PRN pitää mahdollisesti kaksoiskappalepaketit mahdollisten kaksoiskappaleiden välimuistissaan niin kauan kuin PGN 1 antaa valitsevan komennon (peruuttaa paketti PRN1:ssä ja 15 vapauttaa mahdollinen kaksoiskappalepaketti, joka on tallennettu PRN 2:ssa kohti ES:ää tai päinvastoin).

Esimerkkien edut

Suorittaminen kasvaa vastaanottavassa loppujärjestelmässä, koska sen joko täytyy tehdä kaksoiskappalepakettien tarkistaminen (sisältäen esi-20 merkiksi CDR.iä) vain pienelle vähemmistölle paketeista, jotka on tuotettu verkkosolmun epänormaalissa tapauksessa tai linkkivirheessä ja merkitty • · .· . mahdollisiksi kaksoiskappaleiksi tai kun ei tuotetuista paketeista tehdään kak- soiskappaleita PGN-PRN rajapinnalla jopa epänormaalissa solmussa tai linkin virhetapahtumissa.

25 Toinen etu on se, että luotettavuus lisääntyy koskien vastaanotettua "·'/ tietosisältöä.

’ Vielä eräänä etuna on mahdollisten manuaalisten virheestä toipu- misproseduurien väheneminen.

Tässä esitetyt esimerkit eivät vaadi, että verkon PRN:n vastaanot-,,,; 30 tavien ikkunoiden koot ovat samat, joen O&M -tapahtumat, jotka konfiguroivat :v, ikkunan kokoa, ovat helpompia suorittaa käytännössä, kun kaikkia PRN:ien ‘! t vastaanottavien ikkunoiden kokoja ei tarvitse päivittää samanaikaisesti.

On mahdollista käyttää välivarastona eri PGN:ille yhtä ja samaa : ‘'*· PRN:ää, koska paketit identifioidaan vähintään PGN:llä ja sekvenssinumerolla.

15 113822

Siksi ne eivät sekoitu toisiin paketteihin PRN.ssä ja 0&M:n ei tarvitse varmistaa, että kaksi PGN:ää ei käytä samaa PRN:ää välivarastoa.

Esimerkeissä kuvattuja tärkeitä ominaisuuksia ovat: 1) Tässä esimerkeissä A) ja B) esitetyt kaksi tunnustelumenetel-5 mää, joita PGN voi käyttää selvittääkseen, onko PRN vastaanottanut ja prosessoinut onnistuneesti ne paketit, jotka se vastaanotti ennenkuin linkkiin 1 tai PRN:ään tuli toimintahäiriö.

2) PGN.stä PRN 1:lle lähetettyjen pakettien sekvenssinumeroiden puskurointi liittyen PGN 1:n lähettämiin paketteihin, joita ei ole onnistuneesti 10 vahvistettu. Tätä puskuria ylläpidetään jokaisessa PGN:ssä jokaiselle PRN:lle, johon PGN:n sallitaan olevan yhteydessä.

3) PRN 2:een lähetettyjen mahdollisten kaksoiskappalepakettien sekvenssinumeroiden puskurointi odottamaan PGN 1 myöhäisempää päätöstä (peruuta tai vapauta).

15 4) Samanlainen redundanssimenetelmä, mutta sillä erolla, että kun kin PGN 1 -> PRN x puskurit mahdollisille kaksoiskappaleille sijaitsevat PGN 1:ssä itsessään.

5) Ajatus mahdollisten kaksoiskappaleiden merkitsemisestä (esimerkiksi pakettien kehyksiin) sallien sen, että niitä kohdellaan eri tavalla 20 kuin muita paketteja (esimerkiksi odottaa jossain solmussa lopullista vahvis-: tusta, sallitaanko niiden lähettäminen ES:lle tai pitäisikö ne paketit peruuttaa, se on poistaa). Tämä on keksinnön ainoa oleellinen piirre.

’·*·, 6) Ajatus pakettien identifiointiin väli-PRN:ssä käyttäen PGN:n tun- | ' nistetta ja sekvenssinumeroa.

25 v : Oheiset kuviot ja niihin liittyvä selitys on ainoastaan tarkoitettu ha- v : vainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammattilaiselle tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä.

Claims

113822

1. Menetelmä tietoliikennejärjestelmässä, jossa lähettävä entiteetti voi lähettää yksiköitä ensimmäiselle vastaanottavalle entiteetille, menetelmän käsittäessä askeleet: 5 lähetetään (101) yksikkö ensimmäiselle vastaanottavalle entiteetille; ei vastaanoteta (102) vastausta mainitulta ensimmäiseltä entiteetil-tä; tunnettu siitä, että osoitetaan (107) mainitun yksikön mahdollinen kaksoiskappale, kun 10 uudelleenlähetetään se, mahdollisen kaksoiskappaleen osoituksen ilmaistessa, että yksikkö uudelleenlähetettiin koska vastausta ei vastaanotettu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi askeleen, jossa osoitetaan myös lähettävä entiteetti silloin, kun osoitetaan mainittu mahdollinen kaksoiskappale.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mahdollinen kaksoiskappale osoitetaan (107) yksikössä, kun mainittu yksikkö uudelleenlähetetään toiselle vastaanottavalle entiteetille.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi askeleet: 20 huomataan (110), että ensimmäinen vastaanottava entiteetti toimii: : tarkistetaan (112), onko ensimmäinen vastaanottava entiteetti vas- • | . ·· ·. taanottanut mainitun yksikön; ja lähetetään (114) vapautussanoma toiselle vastaanottavalle entitee- • · ... title, kun sanottua yksikköä ei oltu vastaanotettu ensimmäisessä vastaanotta- 25 vassa entiteetissä; tai ’ lähetetään (115) peruutussanoma toiselle vastaanottavalle entitee- ‘ tille, kun sanottu yksikkö oltiin vastaanotettu ensimmäisessä vastaanottavassa entiteetissä.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ' ‘ : 30 että menetelmä käsittää lisäksi askeleet: ; . huomataan (110), että ensimmäinen vastaanottava entiteetti toimii: tarkistetaan (112), onko ensimmäinen vastaanottava entiteetti vas- * *; · * taanottanut mainitun yksikön; ja • » 113822 lähetetään vapautussanoma tai peruutussanoma toiselle vastaanottavalle entiteetille, kun sanottua yksikköä ei oltu vastaanotettu ensimmäisessä vastaanottavassa entiteetissä; tai lähetetään peruutussanoma toiselle vastaanottavalle entiteetille, 5 kun sanottu yksikkö oltiin vastaanotettu ensimmäisessä vastaanottavassa entiteetissä.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi askeleet: vastaanotetaan (201) mainittu yksikkö toisessa vastaanottavassa 10 entiteetissä; tallennetaan (203) mainittu yksikkö muistiin vasteena mainitulle osoitukselle; ja lähetetään (208) mainittu yksikkö toisesta vastaanottavasta solmusta kohti määränpäätä vasteena mainitulle vapautussanomalle; tai 15 poistetaan (207) mainittu yksikkö vasteena peruutussanomalle.

7. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi askeleet: vastaanotetaan (401) mainittu yksikkö loppujärjestelmässä: tarkistetaan (403) vain vasteena mainitulle indikaatiolle, onko yksik-20 kö kaksoiskappale.

8. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen menetelmä, t u n -n ett u siitä, että menetelmä käsittää lisäksi askeleen, jossa osoitetaan mah- ,··, dollinen kaksoiskappale lisäämällä mainittu osoitus yksikköön ennen sen uu- .’t\: delleenlähettämistä. ... 25

9. Siirtojärjestelmä, joka käsittää lähettävän entiteetin (PGN1) ja vä- ;;; ’ hintään yhden vastaanottavan entiteetin (PRN1, PRN2, PRN3), ’ tunnettu siitä, että ’·* mainittu lähettävä entiteetti (PGN1) on järjestetty silloin, kun se ei vastaanota vastausta ensimmäiseltä entiteetiltä, jolle se lähetti yksikön, osoit-30 tamaan, että mainittu yksikkö on mahdollinen kaksoiskappale uudelleenlähet-täessään mainittua yksikköä, mahdollisen kaksoiskappaleen osoituksen il-. Λ maistessa, että yksikkö uudelleenlähetettiin, koska vastausta ei vastaanotettu.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, « · ' ‘' että mainittu lähettävä entiteetti (PGN1) on lisäksi järjestetty osoittamaan myös 35 lähettävän entiteetin (PGN1) osoittaessaan mainittua mahdollista kaksoiskap-·;··· paletta. 113822

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että järjestelmä on järjestetty osoittamaan mainittu mahdollinen kaksoiskappale, kun mainittu yksikkö uudelleenlähetetään toiselle vastaanottavalle entiteetille (PRN1, PRN2, PRN3).

12. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 11 mukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että vastaanottava entiteetti (PRN1, PRN2, PRN3) on järjestetty tarkistamaan vastaanotetusta yksiköstä, sisälsikö se mainitun osoituksen ja vasteena mainitulle osoitukselle odottamaan ohjeita, kuinka käsitellä mainittua yksikköä.

13. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 11 mukainen järjestelmä, joka kä sittää loppujärjestelmän (ES) tunnettu siitä, että loppujärjestelmä (ES) on järjestetty tarkistamaan vastaanotetusta yksiköstä, sisälsikö se mainitun osoituksen ja vain vasteena mainitulle osoitukselle tarkistamaan, onko mainittu yksikkö kaksoiskappale.

14. Verkkosolmu (PGN1), joka on sovitettu olemaan verkossa lähet tävä entiteetti, joka solmu on järjestetty lähettämään yksikön ensimmäiselle vastaanottavalle entiteetille (PRN1, PRN2, PRN3), tunnettu siitä, että solmu on järjestetty silloin, kun se ei vastaanota vastausta ensimmäiseltä entitee-tiltä (PRN1, PRN2, PRN3), jolle se lähetti yksikön, osoittamaan, että mainittu 20 yksikkö on mahdollinen kaksoiskappale uudelleenlähettäessään mainittua yksikköä, mahdollisen kaksoiskappaleen osoituksen ilmaistessa, että yksikkö uu-: ’ ·. i delleenlähetettiin, koska vastausta ei vastaanotettu.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen verkkosolmu, tunnettu siitä, että solmu (PGN1) on lisäksi järjestetty osoittamaan lähettävän entiteetin . · · *. 25 (PGN1) osoittaessaan mahdollista kaksoiskappaletta.

,·’··, 16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen verkkosolmu, tun- nettu siitä, että solmu (PGN1) on lisäksi järjestetty osoittamaan mainittu *’ mahdollinen kaksoiskappale silloin, kun se uudelleenlähettää mainitun yksikön jollekin toiselle entiteetille (PRN1, PRN2, PRN3). ··: 30

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen verkkosolmu, tunnettu :: siitä, että solmuun (PGN1) on lisäksi järjestetty prioriteettilista entiteeteille, joil- . *. le se voi lähettää yksiköitä ja solmu on järjestetty lähettämään yksikkö entitee- , · ·, tiile, jolla on seuraavaksi alhaisin prioriteetti.

’·’ 18. Verkkosolmu (ES), joka on sovitettu olemaan osa loppujärjes- : 35 telmää verkossa, tunnettu siitä, että solmu on järjestetty tarkistamaan vain vastaanotetulle yksikölle, jossa on osoitus, joka osoittaa mainitun yksikön 113822 mahdollista kaksoiskappaletta, onko yksikkö kaksoiskappale mahdollisen kaksoiskappaleen osoituksen ilmaistessa, että yksikkö uudelleenlähetettiin, koska vastausta ei vastaanotettu.

19. Verkkosolmu (PRN1, PRN2, PRN3), joka on sovitettu olemaan 5 välisolmu verkossa, tunnettu siitä, että solmu (PRN1, PRN2, PRN3) on järjestetty tarkistamaan vastaanottaessaan yksikköä, onko se osoitettu mainitun yksikön mahdolliseksi kaksoiskappaleeksi, mahdollisen kaksoiskappaleen osoituksen ilmaistessa, että yksikkö uudelleenlähetettiin, koska vastausta ei vastaanotettu ja vasteena mainitulle osoitukselle odottamaan ohjeita, kuinka 10 käsitellä mainittua yksikköä. • · • · · • » * a « · • * · a a * · · · »aa 113822