FI113295B - Menetelmä lieriömäisen kappaleen aseman määrittämiseksi paperikoneessa sekä menetelmässä käytettävä mittauslaitteisto - Google Patents

Description

113295

MENETELMÄ LIERIÖMÄISEN KAPPALEEN ASEMAN MÄÄRITTÄMISEKSI PAPERIKONEESSA SEKÄ MENETELMÄSSÄ KÄYTETTÄVÄ MITTAUSLAITTEISTO

Keksinnön kohteena on menetelmä lieriömäisen kappaleen aseman 5 määrittämiseksi paperikoneessa, jossa menetelmässä - käytetään mittauslaitetta, joka asetetaan paperikoneen tunnettuun koordinaatistoon, johon on määritetty peruslinja, - käytetään kohdemerkkiä, jossa on välineet kohdemerkin asettamiseksi määrättyyn asentoon kappaleen lieriöpinnan suhteen, 10 - sijoitetaan kohdemerkki määritettävän, kaksi päätä käsittävän kappaleen ensimmäisen pään lieriöpinnalle valittuun kohtaan kappaleen kehällä, - mitataan mittauslaitteella kohdemerkkiin ja määritetään sanotun ensimmäisen pään asema paperikoneen koordinaatistos- 15 sa, - sijoitetaan kohdemerkki määritettävän kappaleen toisen pään lieriöpinnalle säteissuunnassa vastaavaan kohtaan kappaleen kehää kuin ensimmäisen pään mittauksessa, - mitataan mittauslaitteella kohdemerkkiin ja määritetään 20 toisen pään asema paperikoneen koordinaatistossa, - kappaleen molempien päiden määritetyistä asema-arvoista ‘ ’ lasketaan kappaleen poikkeama kohtisuoruudesta peruslinjaan ' '* ja/tai korkeussuuntaan nähden.

Keksinnön kohteena on myös menetelmässä käytettävä mittauslait-·.; · 25 teisto.

• I

: : Erityisesti paperikoneessa on useita kymmeniä lieriömäisiä kappaleita konesuunnassa peräkkäin. Käytännössä nämä kappaleet useimmiten ovat suuria pyöriviä teloja tai sylintereitä. Perät-30 täiset telat ja sylinterit kannattavat erilaisia kudoksia, kuten . huopia ja viiroja. Kudosten mahdollisimman häiriöttömän kulun h,‘ takaamiseksi on telojen asemointi hyvin tarkkaa. Käytännössä kunkin kappaleen asemaa verrataan kohtisuoruuteen tai korkeus-: suuntaan. Kohtisuoruudella tarkoitetaan tässä paperikoneen :#i>! 35 pituussuuntaa, joka tavallisesti myös esitetään erityisenä peruslinjana. Peruslinjan perusteella asennetaan myös muut paperikoneen komponentit ja peruslinja on tavallisesti myös jollain tavalla merkitty paperikonesaliin.

2 113295

Kappaleen aseman määrittämiseksi on sen lieriöpinnalta saatava vähintään kaksi mittauspistettä, yksi kappaleen molemmasta päästä. Tällöin mittauksessa saatujen lukemien erotus osoittaa telan poikkeaman edellä mainittuun kohtisuoruuteen tai korkeus-5 suuntaan. Mittauksessa käytetään erityistä mittauslaitetta sekä kappaleen yhteydessä kohdemerkkiä. On tunnettua järjestää kohdemerkki erityiseen jalustaan, jossa on vastinpinnat jalustan asettamiseksi tarkasti mitattavan kappaleen suuntaisesti. Tämä on tärkeää luotettavan mittaustuloksen saavuttamiseksi. Toisaal-io ta tärkeää on myös jalustan ja siten kohdemerkin saattaminen samaan asentoon kappaleen molemmissa päissä. Toisin sanoen jalusta on oltava kappaleen säteissuunnassa samassa kohdassa kehää kappaleen molemmissa päissä. Tätä varten tunnetuissa jalustoissa on tasauseliminä vesivaakatasain, joka asetetaan 15 ensimmäisessä päässä tasalleen. Tämän jälkeen vesivaakatasaimen avulla jalusta voidaan asettaa samaan kohtaan kehää kappaleen toisessa päässä.

Nykyisen mittauslaitteiston puutteena on epävarma jalustan . 20 asemointi nimenomaan kappaleen säteissuunnassa. Syynä on vaati- . muksiin nähden epätarkka vesivaakatasain ja rajoitetut tilat jalustan käyttämiselle. Tilannetta pahentaa myös se käytännön ’** tosiasia, että usein jalustaa asettelee tilanteeseen sopimaton t i ·' ί henkilö. Tällöin jalustan asemoinnissa saattaa olla perusvirhei- 25 tä, jotka tekevät mittaustuloksesta epäluotettavan. Edelleen varsinaisen mittalaitteen käyttäjän on mahdotonta nähdä tai mitenkään todeta jalustan asemaa. Tällöin mittalaitteen käyttä- ·· * » ; ’,· jän on vain uskottava, että jalusta ja siten kohdemerkki on oikein asetettu. Tämä tuo suuren virheriskin muuten tarkkaan ; 30 mittausmenetelmään.

Tunnetun mittauslaitteiston puutteena on myös jalustan sijoittu-·’ ·’ minen eri korkeudelle erilaisen halkaisijaisen omaavissa kappa- ’··» leissa. Tämä johtuu kiinteistä vastinpinnoista jalustassa.

35 Tällöin myös jalustaan kiinnitetty kohdemerkki siirtyy telan säteensuuntaisesti riippuen kulloisenkin kappaleen halkaisijas 3 113295 ta. Näin ollen esimerkiksi kappaleen keskiön nimellismitan määrittäminen tunnetulla laitteistolla on mahdotonta.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada lieriömäisen kappaleen 5 aseman määrittämiseen paperikoneessa uudenlainen menetelmä, joka on aikaisempaa luotettavampi, ja jolla vältetään kohdemerkin asettelusta aiheutuvat virheet. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada lieriömäisen kappaleen aseman määrittämiseen paperikoneessa uudenlainen mittauslaitteisto, joka on entistä 10 helpommin ja ennen kaikkea aikaisempaa tarkemmin asetettavissa kappaleen yhteyteen, ja jolla vältetään tunnetun tekniikan haitat. Tämän keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1. Vastaavasti keksinnön mukaisen mittauslaitteiston tunnusomaiset piirteet 15 ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 7. Keksinnön mukaisella menetelmällä mittauslaitteen käyttäjä voi varmistua kohdemerkin sijainnista ennen mittauksen suorittamista. Tällöin virheet ja niiden todennäköisyys pienenevät. Lisäksi menetelmä helpottaa kohdemerkin asettajaa toimimaan oikein. Keksinnön mukaiseen 20 mittauslaitteistoon kuuluva jalusta soveltuu käytettäväksi eri • # ’ halkaisijan omaavien kappaleiden yhteydessä. Lisäksi jalusta • · käyttäminen ja varsinkin sen oikea asettaminen on helppoa ja > · '· * varmaa. Tämän lisäksi mittauslaitteistolla voidaan mitata myös i : muita kappaleen dimensioita.

; 25 ·, ,·' Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin erästä keksinnön sovellusta kuvaaviin piirroksiin, * * * • ’ ' joissa

» I

• » ,·’ ; 30 Kuva 1 esittää periaatepiirroksena keksinnön mukaisen mene- * » telmän toteutusta paperikoneessa,

Kuva 2 esittää keksinnön mukaiseen mittauslaitteistoon kuulu-: 7 van jalustan ja siihen sovitetun kohdemerkin edestä katsottuna, 35 Kuva 3a esittää kuvan 2 jalustan edestä katsottuna, 4 113295

Kuva 3b esittää kuvan 3a jalustan päältä katsottuna yhdessä jalustaan kiinnitettävien osien kanssa.

Kuvassa 1 esitetään periaatteellisesti kolme peräkkäin asetettua 5 lieriömäistä kappaletta 10. Paperi- tai muussa rainanmuodostus-koneessa lieriömäiset kappaleet ovat yleensä teloja tai sylintereitä, joita on useita kymmeniä, jopa satoja yhdessä paperikoneessa. Paperikonetta kutsutaan myöhemmin yksinkertaisemmin koneeksi. Kuvassa 1 esitetään myös niin sanottu peruslinja 11, 10 jonka mukaan kone rakennetaan. Toisin sanoen koneen eri osien asemat määritetään peruslinjan suhteen. Konesalissa peruslinja usein merkitään näkyvästi lattiaan tai ainakin peruslinjan määrittävät mittapisteet 13 järjestetään eri puolille konesalia (kuva 1).

15

Kuten tekniikan tason esittelyssä mainittiinkin, on kappaleen kohtisuoruus peruslinjan ja pystysuoran suhteen merkittävää koneen käytön kannalta. Esimerkiksi oikein asemoiduilla sylintereillä viira pysyy koneen poikkisuunnassa hyvin paikoillaan jopa . 20 ilman erillistä ohjausta. Niinpä kappaleiden asemaa määritetään koneen kokoonpanossa ja itse asennuksessa. Myös huoltojen t i i · jälkeen kappaleiden asemat tavallisesti tarkistetaan. Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään mittauslaitetta. Tavallisesti • s * h·' mittauslaite on takymetri- tai teodoliittimittari, jota kutsu- .* 25 taan myös termillä Total Station. Teodoliittimittarissa on sekä ·,,,·’ kulman että etäisyyden mittaus, jolloin yksittäisen kohdemerkin sijainti voidaan määrittää tarkasti. Lisäksi nykyisissä mitta- • reissä on niin paljon monipuolista muisti- ja laskentaka- : l pasiteettia, että mittaustulokset saadaan nopeasti suoraan ,·, : 30 mittauslaitteelta. Yksi yleisesti käytetty teodoliittimittari on ,·>*, tyyppimerkinnältään LEICA TC2003 ja sen valmistaja on sveitsi- • Iäinen Leica Geosystems AG.

Menetelmän mukaan kappaleen määrittäminen aloitetaan asettamalla 35 mittauslaite paperikoneen tunnettuun koordinaatistoon. Koordinaatiston pohjana on peruslinja, jonka mittapisteiden perus- 5 113295 telia mittauslaiteella lasketaan koordinaatit mittalaitteen sijainnille. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tunnettuja mitta-pisteitä, jonka koordinaatit syötetään mittauslaitteeseen. Mittauslaitteen 12 ollessa koordinaatistossa voidaan siirtyä 5 käyttämään kohdemerkkiä 14, joka sijoitetaan määritettävän kappaleen 10 ensimmäisen pään yhteyteen (kuva 1) . Kohdemerkki 14 asetetaan määrättyyn asentoon kappaleen 10 lieriöpinnan 15 suhteen, mitä varten kohdemerkissä 14 on elimet 16 kohdemerkin 14 asettamiseksi määrättyyn asentoon kappaleen lieriöpinnan 15 10 suhteen. Toiminnallisesti samanlaisista osista on käytetty samoja viitenumerolta.

Kuvassa 1 mittauslaite 12 on asetettu peruslinjalle 11. Mittauslaite 12 kohdistetaan tarkasti kohdemerkkiä 14 kohti, jolloin 15 kulma- ja etäisyysmittauksien perusteella mittauslaite 12 laskee kohdemerkin koordinaatit. Toisin sanoen mittauslaitteella voidaan mitata ja määrittää sanotun ensimmäisen pään asema paperikoneen koordinaatistossa. Samalla tavoin tehdään kappaleen toisen pään kohdalla. Kuvassa 1 toiseen päähän asetettu kohde-, 20 merkki esitetään katkoviivoitettuna. Mittauksen kannalta on t » tärkeää sijoittaa kohdemerkki eri päissä samaan sijaintiin * · kappaleen säteissuunnassa. Tällöin kohdemerkin sijainnista voidaan määrittää kappaleen asema. Toisen pään mittauksen i jälkeen kappaleen molempien päiden määritetyistä asema-arvoista 25 lasketaan kappaleen poikkeama kohtisuoruudesta peruslinjaan ja/tai korkeussuuntaan nähden. Kuvassa 1 esitetään pistekatko-viivoilla kappaleen 10 keskilinjaa ja kuvitteellista pystysuoraa korkeuslinjaa, joiden suhteen kappaleen 10 on oltava tietyissä :] _: rajoissa kohtisuora. Käytännössä mitä tarkemmin kappale on ; 30 kohtisuorassa edellä mainittujen linjojen suhteen, sitä parempi.

i

Keksinnön mukaan elimien yhteyteen järjestetään välineet kohde-merkin kappaleen säteissuuntaisen sijaintitiedon tallentamiseksi ja vertaamiseksi kappaleen eri päiden välillä. Tällöin kohdemer-35 kin sijoittaminen on varmaa ja helppoa. Käytännössä kappaleen ensimmäisen pään mittauksessa valitaan sopiva kohta kappaleen 6 113295 kehällä ja välineillä tallennetaan kyseinen sijainti. Kappaleen toisen pään mittauksessa välineillä verrataan kohdemerkin sijaintia tallennettuun sijaintiin ensimmäisen pään yhteydessä. Keksinnön mukaan sijaintitietojen ollessa samat lähetään elimil-5 lä viesti mittauslaitteelle mittausta varten. Tällöin mittauslaitteen käyttäjä voi olla varma kohdemerkin oikeasta asettelusta. Lisäksi tunnetut käsimerkit ja muut kohdemerkin asettelijan ilmoitukset ovat tarpeettomia, mikä vähentää väärinkäsityksiä ja nopeuttaa mittausta.

10

Keksinnön mukaan viesti sovitetaan akustiseksi ja/tai visuaaliseksi. Tällöin mittauslaitteen käyttäjän voi näkö- ja/tai kuuloaistillaan havaita viestin ja suorittaa mittauksen. Edullisesti myös kohdemerkin asettelija havaitsee saman viestin, 15 jolloin hänkin voi varmistua kohdemerkin oikeasta asennosta. Toisaalta välineillä aikaansaatu viesti voi olla myös elektroninen mittauksen suorittamiseksi mittauslaitteella automaattisesti. Tämä nopeuttaa edelleen mittausta ja vähentää käyttäjästä aiheutuvia virheitä. Luonnollisesti erilaisia viestejä voidaan , 20 yhdistää, jolloin esimerkiksi automaattisessa mittauksen yh- • · teydessä lisäksi kuuluvan viestin varoittamana käyttäjä tietää olla liikuttamatta mittauslaitetta.

» * * * '·> > Elimien ansiosta kohdemerkki voidaan asettaa haluttuun kohtaan .* 25 kappaleen kehää. Tällöin voidaan ottaa huomioon esimerkiksi koneen runkorakenteet, jotka voivat estää näkyvyyden. Samalla mittauslaite voidaan sijoittaa sivuun kappaleen keskilinjasta • *,·’ ja/tai peruslinjasta. Toisin sanoen mittauslaitteen sijoittami- ‘tii· nen on aikaisempaa vapaampaa. Edelleen keksinnön mukaan usean ,·. ; 30 kappaleen päiden asema määritetään mittauslaitetta siirtämättä.

> t Tällöin aseman määrittämiseen kuluva kokonaisaika kappaletta kohti pienenee oleellisesti.

» * i ·..* Tunnetulla mittausmenetelmällä voidaan kappaleen asema määrittää 35 riittävällä tarkkuudella. Kappaleen muiden dimensioiden mittaaminen on kuitenkin mahdotonta. Keksinnön mukaan kappaleen eri 7 113295 päiden mittauksessa käytetään tietyn mittaista kohdemerkkiä, joka asetetaan kosketukseen kappaleen lieriöpintaan. Tällöin kohdemerkki on mittauksessa aina tarkasti kiinni lieriöpinnalla. Näin ollen tunnetunpituisen kohdemerkin avulla voidaan määrittää 5 kappaleen lieriöpinnan asema. Niinpä käytännössä mittaamalla kappaleen samasta päästä säteissuunnassa ainakin kahdesta eri kohdasta kehää voidaan määrittää kappaleen halkaisija tai sen keskiön asema. Esimerkiksi keskiön aseman tunteminen on hyödyllistä laakerointien huollossa.

10

Mittauslaitteistossa varsinainen mittaus suoritetaan mittauslaitteella 12, joka esitetään periaatteellisesti kuvassa 1. Tässä mittauslaite 12 tuetaan kolmihaaralla 40 ja se on asetettu peruslinjalle 11. Mittauslaitteen 12 runkoon 18 on järjestetty 15 tähtäyselin 19, jonka kulman muutosta rungon 18 suhteen mitataan tarkasti kahdessa tasossa. Lisäksi mittauslaitteeseen 12 kuuluu etäisyysmittari. Tällöin koneen koordinaatistoon asetetulla mittauslaitteella voidaan mitata mihin tahansa kohdemerkkiin ja määrittää sen koordinaatit. Tähtäyselimessä on lisäksi sopiva 20 optiikka tarkan tähtäyksen varmistamiseksi. Vastaavasti kohde-’ merkissä on tähtäystä helpottava tähtäinmerkintä.

· ’ Kuvassa 2 esitetään kohdemerkki 14 sekä jalusta 16' kohdemerkin : 14 tukemista varten. Aiemman perusteella kohdemerkki tuetaan . 25 siten, että se on mittauksessa määritettävän kappaleen lie- ,,,· riöpinnalla määrätyssä asennossa lieriöpinnan suhteen. Tätä varten jalustassa on ensimmäiseksi vastinpinnat 20 ja 20' ' jalustan 16' asettamiseksi määritettävän kappaleen 10 lieriöpin- : : nan 15 mukaiseksi kappaleen 10 aksiaalisuunnassa. Tässä vastin- ,· ; 30 pinnat 20 muodostuvat jalustaan 16' irrotettavasti kiinnitetyis- ·' tä lieriötapeista 21, joiden halkaisija on 20 mm. Kahdella yhdensuuntaisella lieriötapilla jalusta saadaan tarkasti lieriömäisen kappaleen suuntaiseksi. Vastinpinnat mahdollistavat myös jalustan siirtämisen kappaleen kehällä. Niinpä jalustassa 35 16' on lisäksi tasauselimet 22 jalustan 16' sijainnin sovittamiseksi halutuksi kappaleen 10 säteissuunnassa. Tällöin kappaleen 8 113295 eri päiden välillä kohdemerkki saadaan asetettua samalle kohtaa kappaleen kehää.

Keksinnön mukaan jalustaan 16' kuuluu välineet 17 kohdemerkin 14 5 kappaleen 10 säteissuuntaisen sijaintitiedon tallentamiseksi ja vertaamiseksi. Tällöin jalustan asettaminen on aikaisempaa helpompaa. Lisäksi välineillä lähetetään viesti mittalaitteelle mittausta varten, kun jalusta on kappaleen säteissuunnassa halutussa kohdassa kehää. Viestin muodostamiseksi sanottuihin 10 välineisiin 17 kuuluu ainakin yksi merkkivalo 23 ja/tai ääniele-mentti 24. Kuvassa 2 merkkivalo 23 on järjestetty valopaneeliin 25, jossa on myös muita merkkivaloja. Esimerkiksi keskimmäinen merkkivalo 23 on väriltään vihreä, mikä ilmoittaa jalustan 16' olevan oikeassa asennossa. Molemmin puolin olevat merkkivalot 15 ovat sitten olla keltaiset ja punaiset vihreästä merkkivalosta 23 poispäin lukien. Tällöin merkkivalojen sijainti ilmoittaa kumpaan suuntaan jalustaa on liikutettava. Jalustan lähestyessä oikeaa kohtaa merkkivalot muuttuvat punaisesta keltaisen kautta lopulta vihreäksi. Tällöin jalustan asetteluja voi varmistua 20 asennon olevan oikean. Samalla hetkellä mittauslaitteen käyttäjä ’ näkee tai kuulee viestin, jonka jälkeen hän voi antaa mittaus- käskyn mittauslaitteelle.

: Edellä kuvatun nähtävän tai kuultavan viestin lisäksi viesti voi 25 olla elektroninen. Tätä varten välineisiin 17 kuuluu lähetin 26, jota vastaava vastaanotin 27 on järjestetty mittauslaitteeseen 12 mittauksen suorittamiseksi. Viestiä on esitetty katkoviivalla • kuvassa 1. Tällöin mittaus voi olla automaattinen tai mittaus- ; laitteeseen voi ilmestyä havaittava viesti, että jalusta on ; 30 oikeassa kohdassa kehää. Edullisesti välineet koostuvat elekt- '•t ronisista laitteista, jolloin mittauksessa päästään hyvää tarkkuuteen sekä jalustan pieneen kokonaispainoon. Tasauselimiin ·’ 22 lisäksi kuuluu elektroninen kulma-anturi 22', joka on yhdis tetty sanottuihin välineisiin 17 jalustan 16' sijaintitiedon 35 asettamiseksi ja tallentamiseksi. Kuvassa 2a esitetään kohde-merkki 14 sekä jalustan 16' runko 28. Runko 28 on edullisesti 9 113295 yhtenäinen kappale, johon on työstetty tilat eri komponentteja varten. Rungon 28 oikeassa haarassa on tila 29 paristoja 30 ja kulma-anturia 22' varten. Vastaavasti vasemmassa haarassa on tila 31 prosessorikorttia 17' varten. Vasempaan haaraan voidaan 5 myös sijoittaa erillinen näyttöelin 32 kulma-arvoa varten (kuva 2). Jalusta on tehty tarkoituksella pienikokoiseksi ja helppokäyttöiseksi. Esitetty jalusta on noin 230 mm leveä ja sen paino on noin 1 kg. Tällöin sen käyttäminen ahtaissakin tiloissa on helppoa. Elektroniikka on sovitettu siten, että ensimmäisessä 10 mittauksessa kulma-arvo tallennetaan välineiden muistiin esimerkiksi yksinkertaisesti kytkintä painamalla. Vastaavasti kappaleen toisen mittauksessa merkkivalojen osoittamana asetetaan jalusta vastaavaan kohtaan kehällä. Jalustan asettelu onnistuu ilman lisävalaistusta ja muita apuvälineitä.

15

Keksinnön mukaisessa mittauslaitteistossa käytetään edullisesti kohdemerkkiä, joka on kuvattu suomalaisessa hyödyllisyysmallire-kisteröinnissä numero 3229. Ainutlaatuisen rakenteen ansiosta kohdemerkin prismaa voidaan kääntää kahdessa tasossa kohdemerkin . 20 mittauspisteen sijainnin siitä muuttumatta. Prisman 33 kier tosuunnat esitetään kuvassa 3a. Tällöin kohdemerkin mittauspiste * · on aina jalustan määräämässä asemassa lieriöpinnan suhteen.

’ Kohdemerkki 14 on lisäksi kiinnitetty jalustaan 16' kuuluvaan · luistiin 34, joka on sovitettu liikkuvaksi jalustaan 16’ järjes- ' .* 25 tetyissä johteissa 35 (kuva 3b) . Tällöin kohdemerkin mittapiste . on aina määrätyllä etäisyydellä lieriöpinnasta. Toisin sanoen kohdemerkillä on tietty työkalumitta, jota voidaan menetelmän mukaisesti käyttää kappaleen nimellismitan määritykseen. Luis-:>(ΐί tissa on edullisesti jousi, joka pyrkii työntämään luistia kohti ,: 30 lieriöpintaa. Tällöin varmistetaan kohdemerkin varma kosketus.

Toisaalta luistiin 34 voidaan myös järjestää magneetti 36 tai I 1 i • magnetointi, jolloin kohdemerkki 14 on tarkassa kosketuksessa • ·’ kappaleen 10 lieriöpintaan 15. Magnetointi voidaan myös järjes- *>..* tää jalustan vastinpintoihin, jolloin jalusta pystyy hyvin 35 paikoillaan. Esitetyn prismaan perustuvan kohdemerkin tilalla voidaan käyttää luistiin kiinnitettyä mittasauvaa.

10 113295

Pienuudesta huolimatta jalusta soveltuu käytettäväksi monen eri kokoisen kappaleen kanssa. Lisäksi jalustaan kuuluu kahdet eri vastinpinnat, jotka ovat edullisesti irrotettavia. Kuvassa 2 esitetään molemmat vastinpinnat 20 ja 20' sekä niitä vastaavat 5 esimerkkikaarevuussäteet. Esitetty laite soveltuu lieriömäisille kappaleille, joiden halkaisija on 200 - 2000 mm. Näiden raja-arvojen välillä luistin tarvitsema liike on vain noin 15 mm. Erityisesti kaksien vastinpintojen käyttäminen mahdollistaa pienen luistin liikkeen.

10

Kuvassa 3b esitetään jalustan 16' runko 28 ylhäältä päin katsottuna. Tarkkojen työstöjen takia runko 28 on perusmuodoltaan U:n muotoinen. Rungossa 28 on johteet 35 luistia 34 varten ja kohdemerkki 14 sijoittuu rungon 28 keskelle. Rungon 28 U:n 15 muotoinen rakenne suljetaan kannella 37, jossa on tila 38 valopaneelia 25 varten. Tällöin jalusta on oleellisen samanlainen kummaltakin puolelta, jolloin sen suunta voidaan tilanteen mukaan valita. Kansi 37 ja valopaneeli 25 esitetään irrotettuina jalustassa 16' kuvassa 3b. Kohdemerkki voidaan myös valaista.

. 20 Edullisesti prisman valonlähteenä olevaan lediin johdetaan virta johtimilla 39 jalustan 16' paristoista 30. Edullisesti myös merkkivalot on toteutettu ledeillä, joilla on hyvä valoteho, mutta pieni virrankulutus. Kuvissa 3a ja 3b kohdemerkkiä 14 on : käännetty 180° kuvaan 2 verrattuna.

: 25

Keksinnön mukainen mittausmenetelmä on tarkka ja helposti toistettavissa. Menetelmällä vältetään useimmat inhimilliset 1 » · | ' : virheet. Toisaalta mittauslaitteisto opettaa käyttäjää varsinkin : : kohdemerkin asennuksessa. Kohdemerkin tukemiseen tarkoitettu ,·, ; 30 jalusta on pienikokoinen, mutta monipuolinen. Lisäksi ylimääräi- ► , * t‘··' nen valaistus on tarpeetonta ja kohdemerkki pysyy helposti paikoillaan mittauksen aikana. Tärkeää on myös helppo kohdemer-’ kin asennus, joka toteutetaan keksinnön mukaisella jalustalla.

Tällöin mittaukseen osallistujat voivat varmistua kohdemerkin 35 olevan oikeassa asennossa ennen mittausta.

Claims (12)

1. Menetelmä lieriömäisen kappaleen aseman määrittämiseksi paperikoneessa, jossa menetelmässä 5 - käytetään mittauslaitetta (12), joka asetetaan paperikoneen tunnettuun koordinaatistoon, johon on määritetty peruslinja (11) , - käytetään kohdemerkkiä (14), jossa on elimet (16) kohdemerkin (14) asettamiseksi määrättyyn asentoon kappaleen (10) lie-10 riöpinnan (15) suhteen, - sijoitetaan kohdemerkki (14) määritettävän, kaksi päätä käsittävän kappaleen (10) ensimmäisen pään lieriöpinnalle (15) valittuun kohtaan kappaleen (10) kehällä, - mitataan mittauslaitteella (12) kohdemerkkiin (14) ja määri-15 tetään sanotun ensimmäisen pään asema paperikoneen koordinaatistossa, - sijoitetaan kohdemerkki (14) määritettävän kappaleen (10) toisen pään lieriöpinnalle (15) säteissuunnassa vastaavaan kohtaan kappaleen (10) kehää kuin ensimmäisen pään mittauk- *· 20 sessa, ·· - mitataan mittauslaitteella (12) kohdemerkkiin (14) ja määri- ; tetään toisen pään asema paperikoneen koordinaatistossa, : - kappaleen (10) molempien päiden määritetyistä asema-arvoista j lasketaan kappaleen (10) poikkeama kohtisuoruudesta peruslin- , ·, 25 jaan (11) ja/tai korkeussuuntaan nähden, tunnettu siitä, että elimien (16) yhteyteen järjestetään väli-; ·. neet (17) kohdemerkin (14) kappaleen (10) säteissuuntaisen , ·, sijaintitiedon tallentamiseksi ja vertaamiseksi kappaleen (10) eri päiden välillä sekä viestin lähettämiseksi mittauslaitteelle * * 30 (12) mittausta varten, kun sijaintitiedot ovat samat.

» » : ‘ : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : : että viesti sovitetaan akustiseksi ja/tai visuaaliseksi mittaus laitteen (12) käyttäjän näkö- ja/tai kuuloaistilla havaittavaksi 35 ja/tai elektroniseksi mittauksen suorittamiseksi mittauslaitteella (12) automaattisesti. 113295

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittauslaite (12) sijoitetaan sivuun kappaleen (10) keskilinjasta ja/tai peruslinjasta (11) .

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että usean kappaleen (10) päiden asema määritetään mittauslaitetta (12) siirtämättä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että kappaleen (10) eri päiden mittauksessa käytetään tietyn mittaista kohdemerkkiä (14), joka asetetaan kosketukseen kappaleen (10) lieriöpintaan (15).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että kappaleen (10) samasta päästä mitataan säteissuunnassa ainakin kahdesta eri kohdasta kehää kappaleen (10) halkaisijan ja/tai sen keskiön aseman määrittämiseksi.

7. Mittauslaitteisto lieriömäisen kappaleen aseman määrittä- ;·· 20 misessä paperikoneessa, johon mittauslaitteistoon kuuluu ·;<·· - mittauslaite (12) ja sitä varten kohdemerkki (14), joka on tarkoitettu sijoitettavaksi mittauksessa määritettävän kappaleen (10) lieriöpinnalle (15) määrättyyn asentoon lieriöpin-nan (15) suhteen, 25. kohdemerkin (14) tukemiseksi jalusta (16’), jossa on vastin-pinnat (20, 20') jalustan (16') asettamiseksi määritettävän kappaleen (10) lieriöpinnan (15) mukaiseksi kappaleen (10) aksiaalisuunnassa, - jalustassa (16') tasauselimet (22) jalustan (16') sijainnin ’ 30 sovittamiseksi halutuksi kappaleen (10) säteissuunnassa, tunnettu siitä, että jalustaan (16') kuuluu välineet (17) : ’ ; kohdemerkin (14) kappaleen (10) säteissuuntaisen sijaintitiedon i : tallentamiseksi ja vertaamiseksi sekä viestin lähettämiseksi mittalaitteelle (12) mittausta varten, kun jalusta (16') on 35 kappaleen (10) säteissuunnassa halutussa kohdassa kehää. 113295

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että viestin muodostamiseksi sanottuihin välineisiin (17) kuuluu ainakin yksi merkkivalo (23) ja/tai äänielementti (24) ja/tai lähetin (26), jota vastaava vastaanotin (27) on järjes- 5 tetty mittauslaitteeseen (12) mittauksen suorittamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että tasauselimiin (22) kuuluu elektroninen kulma-anturi (22*), joka on yhdistetty sanottuihin välineisiin (17) 10 jalustan (16') sijaintitiedon asettamiseksi ja tallentamiseksi.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että kohdemerkki (14) on sovitettu kiinnitettäväksi jalustaan (16') kuuluvaan luistiin (34), joka on sovitettu 15 liikkuvaksi jalustaan (16') järjestetyissä johteissa (35).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että mittauksessa luisti (34) on sovitettu vastaamaan kappaleen (10) lieriöpintaan (15), jota vastaavassa kohdassa j 20 luistia (34) on magneetti (36) tai magnetointi.

. 12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että jalustaan (16’) kuuluu kahdet eri vastin-pinnat (20, 20') halkaisijaltaan eri kokoluokkiin kuuluvia , 25 kappaleita (10) varten. 14 113295