FI112952B - Menetelmä ja laitteisto hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi - Google Patents

Menetelmä ja laitteisto hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI112952B
FI112952B FI20012567A FI20012567A FI112952B FI 112952 B FI112952 B FI 112952B FI 20012567 A FI20012567 A FI 20012567A FI 20012567 A FI20012567 A FI 20012567A FI 112952 B FI112952 B FI 112952B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
ash
reactor
gas
gasification
gas cooler
Prior art date
Application number
FI20012567A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20012567A (fi
FI20012567A0 (fi
Inventor
Matti Hiltunen
Jorma Nieminen
Original Assignee
Foster Wheeler Energia Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Foster Wheeler Energia Oy filed Critical Foster Wheeler Energia Oy
Publication of FI20012567A0 publication Critical patent/FI20012567A0/fi
Priority to FI20012567A priority Critical patent/FI112952B/fi
Priority to EP02788014A priority patent/EP1456329B1/en
Priority to AU2002352304A priority patent/AU2002352304A1/en
Priority to PT02788014T priority patent/PT1456329E/pt
Priority to ES02788014T priority patent/ES2242082T3/es
Priority to US10/499,039 priority patent/US7503945B2/en
Priority to DK02788014T priority patent/DK1456329T3/da
Priority to AT02788014T priority patent/ATE296340T1/de
Priority to DE60204353T priority patent/DE60204353T2/de
Priority to PCT/FI2002/001052 priority patent/WO2003055962A1/en
Publication of FI20012567A publication Critical patent/FI20012567A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI112952B publication Critical patent/FI112952B/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J3/00—Production of combustible gases containing carbon monoxide from solid carbonaceous fuels
    • C10J3/46—Gasification of granular or pulverulent flues in suspension
    • C10J3/48—Apparatus; Plants
    • C10J3/482—Gasifiers with stationary fluidised bed
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J3/00—Production of combustible gases containing carbon monoxide from solid carbonaceous fuels
    • C10J3/46—Gasification of granular or pulverulent flues in suspension
    • C10J3/54—Gasification of granular or pulverulent fuels by the Winkler technique, i.e. by fluidisation
    • C10J3/56—Apparatus; Plants
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J2300/00—Details of gasification processes
    • C10J2300/09—Details of the feed, e.g. feeding of spent catalyst, inert gas or halogens
    • C10J2300/0953—Gasifying agents
    • C10J2300/0956—Air or oxygen enriched air
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J2300/00—Details of gasification processes
    • C10J2300/09—Details of the feed, e.g. feeding of spent catalyst, inert gas or halogens
    • C10J2300/0953—Gasifying agents
    • C10J2300/0959—Oxygen
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J2300/00—Details of gasification processes
    • C10J2300/09—Details of the feed, e.g. feeding of spent catalyst, inert gas or halogens
    • C10J2300/0953—Gasifying agents
    • C10J2300/0973—Water
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J2300/00—Details of gasification processes
    • C10J2300/09—Details of the feed, e.g. feeding of spent catalyst, inert gas or halogens
    • C10J2300/0983—Additives
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J2300/00—Details of gasification processes
    • C10J2300/16—Integration of gasification processes with another plant or parts within the plant
    • C10J2300/1625—Integration of gasification processes with another plant or parts within the plant with solids treatment
    • C10J2300/1637—Char combustion
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J2300/00—Details of gasification processes
    • C10J2300/18—Details of the gasification process, e.g. loops, autothermal operation
    • C10J2300/1861—Heat exchange between at least two process streams
    • C10J2300/1884—Heat exchange between at least two process streams with one stream being synthesis gas

Description

1 112952
MENETELMÄ JÄ LAITTEISTO HIILIPITOISEN MATERIAALIN
KAASUTTAMISEKSI
Esillä oleva keksintö koskee itsenäisten patenttivaatimus -5 ten johdanto-osien mukaista menetelmää ja laitteistoa.
Siten keksintö koskee menetelmää hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi, jossa menetelmässä hiilipitoista materiaalia kaasutetaan tuotekaasuksi kaasutussysteemin kaasu-10 tusreaktorissa, tuotekaasua ja sen mukanaan kuljettamaa tuhkaa, jäännöshiiltä ja kaasumaisia tervayhdisteitä poistetaan kaasutusreaktorista tuotekaasukanavaan, ja tuote-kaasua jäähdytetään kaasunjäähdyttimessä, jolloin tervayhdisteitä tiivistyy pinnoille tarttuvaan nestemäiseen tai 15 kiinteään olomuotoon. Sen lisäksi kaasutussysteemistä erotetaan tuhkahiukkasia ja jäännöshiiltä sisältävää kiintoainetta ja kaasutussysteemistä erotettua kiintoainetta ohjataan tuhkareaktoriin, johon syötetään happipitoista kaasua, jolloin kiintoaineen jäännöshiili reagoi hapen 20 kanssa ja syntyy tuhkahiukkasia ja poistokaasua.
Keksintö koskee myös laitteistoa hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi, joka laitteisto käsittää kaasutussystee-min, johon kuuluu kaasutusreaktori, kaasutusreaktoriin ; ; 25 liitetty tuotekaasukanava, tuotekaasukanavaan sovitettu ' * kaasunjäähdytin ja elimet tuhkahiukkasia ja jäännöshiiltä sisältävän kiintoaineen erottamiseksi kaasutussysteemistä, '··* tuhkareaktorin, jossa on elimet tuhkan jäännöshiilen käsittelemiseksi hapen kanssa sekä elimet kaasutussys-• ' 30 teemistä erotetun kiintoaineen johtamiseksi tuhkareakto- riin.
: Kaasutettaessa hiilipitoisia polttoaineita kaasutusreakto riin syötetään yleensä ilmaa ja/tai happea sekä vesihöy-, 35 ryä, jolloin tavoitteena on synnyttää tuotekaasua, jonka tärkeimmät komponentit ovat hiilimonoksidi CO ja vety H2.
2 112952
Hiilimonoksidia ja vetyä tuottavien endotermisten reaktioiden aikaansaamiseen tarvittava lämpö täytyy joko vapauttaa polttoaineesta osittaispolton avulla tai tuoda kaasu-tusreaktoriin ulkoisen lämmönsiirtoaineen muodossa. Kun 5 kaasutus ei ole täydellistä, poistuu osa polttoaineen hiilestä tuotekaasun mukana kaasuuntumattomana jäännöshiile-nä. Erityisesti leijupetikaasuttimissa kaasutuslämpötila on usein suhteellisen matala, esimerkiksi 500-1000 °C, jolloin kaasuuntumatta jäävä hiili voi laskea merkittävästi 10 kaasuttimen kaasuntuottoastetta.
Kaasutusreaktorista lähtevä tuotekaasu sisältää yleensä tuhkahiukkasia, jotka on poistettava esimerkiksi hiukkas-suotimella ennen tuotekaasun jatkokäyttöä. Koska korkeassa 15 lämpötilassa toimivat kaasun hiukkassuotimet ovat kalliita ja alttiita vaurioitumaan, tuotekaasu yleensä jäähdytetään ennen suodatusta. Erityisesti jätemateriaaleja ja biomassaa kaasutettaessa voi syntyä huomattavia määriä tervayhdisteitä, jotka ovat kaasutuslämpötilassa kaasumaisia, 20 mutta tiivistyvät matalammissa lämpötiloissa helposti tarttuviksi pisaroiksi ja edelleen jopa kiinteiksi partik-;· keleiksi, jotka voivat muodostaa esimerkiksi kaasunjääh- [ dyttimen lämmönvaihtopinnoille ja suotimeen vaikeasti . ! poistettavia kerrostumia. Siten tervayhdisteet laskevat ’ ! 25 lämmönvaihtopintojen lämmönvaihtokykyä ja tukkivat suoti- ! men suodatuselementtejä lisäten suotimen aiheuttamaa pai- nehäviötä.
US-patentissa no. 5,658,359 kuvataan menetelmä, jossa lei-30 jupetikaasuttimen kaasunjäähdyttimen lämmönvaihtopintoja puhdistetaan kerrostumista mekaanisesti ohjaamalla esimer-*’ · kiksi petihiekkaa, kalkkikiveä tai kaasunjäähdyttimeltä * myötävirtaan olevalla hiukkaserottimella tuotekaasusta ; erotettua materiaalia kaasunjäähdyttimen lämmönvaihtopin- 35 noille.
3 112952 US-patentissa no. 4,613,344 kuvataan menetelmä, jossa tuo-tekaasun epäpuhtauksien tarttumista ehkäistään jäähdyttämällä kaasu nopeasti kriittisten lämpötila-alueiden läpi. Kaasun jäähtymistä nopeutetaan lisäämällä kaasunjäähdytti-5 messä tuotekaasun joukkoon inerttiä materiaalia, esimerkiksi alumiinioksidia Al203, joka kaasunjäähdyttimen jälkeen erotetaan tuotekaasusta keskipakoerottimella, jäähdytetään tuotekaasulla leijutetussa lämmönvaihtimessa ja kierrätetään uudelleen tuotekaasun joukkoon.
10
Tuotekaasusta esimerkiksi hiukkassuotimella erotettu kiintoaine voi sisältää tuhkan lisäksi merkittävän määrän jäännöshiiltä. Kaasutusreaktorin lentotuhka ja pohjatuhka saattavat sisältää myös PAH-yhdisteitä ja muita ympäris-15 tölle haitallisia hiiliyhdisteitä. Siten kaasutussystee-mista poistettava tuhka on yleensä jälkikäsiteltävä ennen kuin sitä voidaan kerätä tavallisille kaatopaikoille tai hyödyntää raaka-aineena esimerkiksi teollisuudessa tai maataloudessa.
20 ' WO-julkaisussa ho. WO 00/43468 esitetään menetelmä, jossa leijupetikaasuttimen tuotekaasun suotimelta kerätty, hiil-' t tä sisältävä kiintoaine oksidoidaan toisessa leijupeti- / reaktorissa ja reaktorista purkautuva happipitoinen kaasu ; 25 ohjataan leijupetikaasuttimeen toisiokaasutuskaasuksi.
US-patentissa no. 4,347,064 esitetään menetelmä, jossa kiertoleijukaasuttimen erottimilta kerättävää, osittain kaasutettua materiaalia loppukaasutetaan toisessa kaasut-·' ' 30 timessa, jonka tuotekaasua ohjataan leijutuskaasuksi kier- tolei j ukaasutt imeen.
·;*·.· Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan yksinkertainen menetelmä ja laite, jolla parannetaan hiilipitoisen mate- 35 riaalin kaasutussysteemin käytettävyyttä.
4 112952
Erityisesti tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan yksinkertainen menetelmä ja laite, jolla ehkäistään tuote-kaasun kuljettamien tervayhdisteiden aiheuttamia ongelmia.
5 Näiden ongelmien ratkaisemiseksi esitetään menetelmä, jonka tunnusomaiset piirteet on esitetty itsenäisen menetel-mävaatimuksen tunnusmerkkiosassa. Siten esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että tuhkareaktorista ohjataan tuhkahiukkasia kuljetuskanavaa 10 pitkin kaasunjäähdyttimeen tai ylävirtaan kaasunjäähdytti-mestä, jolloin tuotekaasun kuljettaman tuhkan pitoisuus kasvaa ja tiivistyvien tervayhdisteiden tarttuminen kaasunj äähdytt imen lämpöpinnoille vähenee.
15 Edullisesti tuhkareaktorista ohjataan tuhkahiukkasia kaa-sutusreaktorin yläosaan ja erityisen edullisesti suoraan tuotekaasukanavaan, jolloin tuhkahiukkaset vaikuttavat mahdollisimman tehokkaasti tervayhdisteiden tarttumisen estämiseen.
20
Edellä mainittujen tunnetun tekniikan ongelmien ratkaise-miseksi esitetään myös laitteisto, jonka tunnusomaiset * · 1 ’ , piirteet on esitetty itsenäisen laitevaatimuksen tunnus- ,‘Ί merkkiosassa. Siten esillä olevan keksinnön mukaiselle 1 1 « ; 25 laitokselle on tunnusomaista, että laitteisto käsittää < 1 · ' ; elimet tuhkareaktorissa käsiteltyjen tuhkahiukkasten oh jaamiseksi tuhkareaktorista kaasunjäähdyttimeen tai ylä-’···’ virtaan kaasunj äähdytt imestä ··. 35 ' 30 Edullisesti laitteisto käsittää elimet tuhkareaktorissa '·11 käsiteltyjen tuhkahiukkasten ohjaamiseksi tuhkareaktorista 'f: kaasutusreaktorin yläosaan ja erityisen edullisesti elimet niiden ohjaamiseksi tuhkareaktorista suoraan tuotekaasukanavaan .
5 112952
Esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan kaasutussysteemin kaasutusreaktori on leijupetikaasu-tin, mutta se voi olle myös muun tyyppinen kaasutin, esimerkiksi kiinteäkerroskaasutin tai pölykaasutin. Leijupe-5 tikaasutin voi olla joko kiertoleijukaasutin tai leijuker-roskaasutin eli kuplapetikaasutin. Kaasutin voi toimia esimerkiksi 400-1100 °C lämpötilassa. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan kaasutin toimii noin 600-1000 °C lämpötilassa ja erään erityisen edullisen suoritusmuodon mukaan 10 noin 800-950 °C lämpötilassa.
Kaasutussysteemistä erotetaan yleensä tuhkahiukkasia ja jäännöshiiltä sisältävää kiintoainetta sekä kaasuttimen pohjalta ns. pohjatuhkana että tuotekaasusta ns. lentotuh-15 kana. Kiintoainetta voidaan erottaa myös kiertoleijukaa-suttimen kuumakierrosta. Kaikilla edellä mainituilla tavoilla erotettuja kiintoainevirtoja voidaan esillä olevan keksinnön mukaisesti ohjata tuhkareaktoriin.
20 Keksinnön erään erityisen edullisen suoritusmuodon mukaan tuotekaasusta erotetaan epäpuhtauksia suotimessa, jolloin saadaan suodatettua tuotekaasua sekä jäännöshiiltä ja tuh-; : kaa sisältävää tuotekaasusta erotettua kiintoainetta, joka : ; ohjataan tuhkareaktoriin. Suotimella erotetun kiintoaineen ',· 25 keskimääräinen hiukkaskoko on varsin pieni, minkä vuoksi ;·* siitä saadaan tuhkareaktorissa tuhkaa, jossa on paljon pintaa, johon tervat voivat tiivistyä. Kun pinta-ala on suuri, jää kondensoituneen tervan paksuus tuhkapartikke-leiden pinnalla pieneksi, minkä vuoksi partikkelit eivät 30 ole tahmeita ja ne eivät tartu kiinni lämpöpintoihin tai . toisiinsa.
* I
Esillä olevan keksinnön mukaisessa tuhkareaktorissa voi-daan jäännöshiilen antaa reagoida hapen kanssa, jolloin '...* 35 hiili joko poltetaan tai loppukaasutetaan. Polttamisessa' 6 112952 hiili reagoi hapen kanssa ja syntyy hiilidioksidia C02 ja happea sisältävää savukaasua. Kaasutuksessa hiili reagoi vähän happea sisältävän kaasutuskaasun kanssa, jolloin syntyy ainakin hiilimonoksidia CO.
5
Eri tyyppisiä reaktoreita voidaan käyttää tuhkareaktorei-na, mutta keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan tuhkareaktori on leijupetireaktori, joka voi olla joko kiertoleijureaktori tai leijukerrosreaktori.
10
Tuhkaa voidaan kuljettaa tuhkareaktorista kuljetuskanavaa pitkin kaasutussysteemiin esimerkiksi pneumaattisesti.
Koska suotimelta tuhkareaktoriin saatavan kiintomateriaa-lin hiukkaskoko on pieni, tyypillisesti alle 200 μτη, lei-15 jupetiperiaatteella toimivan tuhkareaktorin tuhkaa kulkeutuu leijutuskaasun mukana pois reaktorista. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan kaasutussysteemiin, edullisesti sen tuotekaasukanavaan, ohjataan leijupetituh-kareaktorin poistokaasua ja sen mukanaan kuljettamia tuh-20 kahiukkasia.
Kaasutussysteemiin ohjattavan poistokaasun kuljettamista tuhkahiukkasista voidaan edullisesti erottaa esimerkiksi ^ keskipakoerottimella karkein osa, jolloin ainoastaan tuh- j 25 kahiukkasten hienojakoisin osa ohjataan poistokaasun muka-! na kaasutussysteemiin. Poistokaasusta erotetusta karkeloi masta tuhkasta osa voidaan palauttaa tuhkareaktoriin ja ‘ * loput voidaan poistaa tuhkankeruusäiliöön esimerkiksi jäähdytetyn ruuvikuljettimen avulla. Tuhkareaktorin pois-30 tokaasun erottimen erotuskyky on valittava siten, että riittävä osa, edullisesti suurin osa, poistokaasun kuljet-’* * tamasta tuhkasta jää erottumatta ja kulkeutuu poistokaasun ·"· mukana tuotekaasukanavaan.
'"· 35 Tuhkareaktorina toimiva leijupetireaktori voi toimia esi merkiksi noin 700-950 °C lämpötilassa. Erään edullisen suo- 7 112952 ritusmuodon mukaan tuhkareaktori toimii noin 850 °C lämpötilassa. Tuhkareaktorin lämpötilan säätöä varten voidaan esimerkiksi reaktorin sisään sovittaa lämmönvaihtopintoja. Esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mu-5 kaan tuhkareaktorin lämpötilaa säädetään tuotekaasukana-vassa olevan kaasunjäähdyttimen avulla. Näin voidaan tuh-kareaktorissa vapautuva energia saada yksinkertaisella tavalla hyödynnetyksi esimerkiksi kaasutusreaktorissa tarvittavan vesihöyryn muodostamiseen.
10
Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan tuhkareak-torista kuljetuskanavaa pitkin kaasutussysteemiin, erityisesti sen tuotekaasukanavaan, ohjattavia tuhkahiukkasia jäähdytetään jo ennen niiden syöttämistä tuotekaasukana- 15 vaan käyttäen kuljetuskanavaan sovitettua lämmönvaihdinta. Tällöin tuotekaasussa olevien tervayhdisteiden taipumus kondensoitua tuhkareaktorista palautettaviin tuhkahiukka-siin lisääntyy ja tervayhdisteiden tarttuminen tuotekaasu-kanavan kaasunjäähdyttimen lämpöpinnoille vähenee.
20
Tuotekaasukanavaan sovitetulla kaasunjäähdyttimellä jääh-.;·. dytetään tuotekaasua, ja myös kaasun mukana kulkeutuvaa tuhkaa, edullisesti noin 200-350 °C lämpötilaan. Sekä tuh-kareaktorista että kaasutusreaktorista peräisin oleva | 25 jäähdytetty tuhka erotetaan tuotekaasusta tuotekaasun p ; hiukkassuotimella ja ohjataan tuhkareaktoriin. Koska suo- timelta saapuvan tuhkan lämpötila on matalampi kuin tuhka-reaktorin lämpötila, reaktorin lämpötilaa voidaan säätää IV. muuttamalla erottimen, jäähdyttimen ja suotimen kautta ta- ’*·. 30 kaisin tuhkareaktoriin kiertävän tuhkan määrää. Tuhkan ' , kiertomäärää voidaan säätää muuttamalla tuhkareaktorin s ! » » » . erottimella erotetusta tuhkasta systeemistä poistettavan » > , tuhkan osuutta. Kun erotetun tuhkan poistoa vähennetään tai se väliaikaisesti lopetetaan kokonaan, tuhkan määrä p,p 35 tuhkareaktorissa ja reaktori-erotin-jäähdytin-suodatin-reaktorin -kierrossa kasvaa ja tuhkareaktorin lämpötila 8 112952 laskee. Vastaavasti kun erotetun tuhkan poistoa lisätään, tuhkan määrä reaktorissa ja kierrossa vähenee, ja reaktorin lämpötila nousee.
5 Esillä olevalle keksinnölle on tunnusomaista, että tuhka-reaktori tuottaa tuhkamateriaalia, jota voidaan edullisesti syöttää tuotekaasun joukkoon ja siten välttää tuotekaa-sun sisältämien tervayhdisteiden aiheuttamia ongelmia. Kun tuotekaasun kuljettamien epäpuhtauksien tuhkan osuus kas-10 vaa, tervayhdisteiden osuus vastaavasti pienee, ja epäpuhtauksien tarttuvuus pinnoille laskee. Edullisesti tuote-kaasun tuhkapitoisuus tuhkanjäähdyttimien ja suodattimen alueella on vähintään 100 g/m3. Tuhkareaktorista saatava tuhkamateriaali on inerttiä ja sen keskimääräinen hiukkas-15 koko on pieni, minkä vuoksi se on erityisen edullista tervayhdisteiden haittojen vähentämiseen.
Kun kaasutussysteemistä erotettua tuhkaa kierrätetään tuhkareaktorista tuotekaasukanavan kaasunjäähdyttimen ja 20 hiukkassuotimen kautta, voidaan kasvattaa tuhkan keskimääräistä kokonaisviipymäaikaa tuhkareaktorissa. Siten tuhkan jäännöshiili voidaan kaasuttaa tai polttaa lähes täydelli- • · . sesti. Samalla hajoitetaan tehokkaasti suotimelta poiste- tun kiintoaineen ympäristölle haitallisia hiilivety-yhdis- ! 25 teitä. Siten esillä olevan keksinnön avulla nostetaan lai- » t · ! toksen hyötysuhdetta ja samalla parannetaan tuhkareakto- rista poistettava materiaalin soveltuvuutta esimerkiksi teollisuuden raaka-aineeksi tai vaihtoehtoisesti tuhkaa voidaan kerätä kaatopaikalle ilman ympäristöongelmia.
30 t
Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista
Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön en-. 35 simmäisen edullisen suoritusmuodon mukaista lait teistoa, ja 5 9 112952
Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaista laitteistoa .
Kuviossa 1 kaasutusreaktori 10 on esitetty kiertoleijukaa-suttimena, mutta se voi olla myös muun tyyppinen hiili-pitoisen polttoaineen kaasuttamiseen soveltuva reaktori. Syöttölaitteilla 12 syötetään kiertoleijureaktoriin 10 10 kaasutettavaa materiaalia, inerttiä petimateriaalia, esimerkiksi hiekkaa, ja tarvittaessa myös sorbenttia, esimerkiksi kalkkikiveä.
Leijutuskaasun syöttölaitteiden 14 avulla syötetään kaa-15 suttimen pohjalle leijutuskaasuna toimivaa kaasutuskaasua, joka voi olla ilmaa ja/tai happea ja mahdollisesti vesihöyryä. Elimien 16 avulla voidaan syöttää kaasuttimen lei-jupetiin toisiokaasutuskaasua. Kiertoleijureaktorissa lei-jutuskaasut ja reaktorissa muodostuneet tuotekaasut kul-20 jettavat mukanaan kiintoainehiukkasia reaktorin 10 yläosaan, jossa osa kiintoaineesta poistuu tuotekaasun mukana lähtöaukon 18 kautta hiukkaserottimeen 20. Hiukkaserotti- * · , messa 20 pääosa tuotekaasun kuljettamasta kiintoaineesta I erotetaan tuotekaasusta ja palautetaan reaktorin 10 alao- * ; 25 saan palautusputken 22 avulla.
Endotermisten kaasutusreaktioiden vaatiman energian vapa-’ uttamiseksi kaasuttimen alaosassa tapahtuu polttoaineen osittaispolttoa. Leijupetikaasuttimessa kaasutus tapahtuu ’ 30 tyypillisesti lämpötila-alueella 600-1100 °C, esimerkiksi 1' lämpötilassa 850 °C. Kaasuttimen alaosassa on pohjatuhkan poistoa varten elimet, jotka voivat käsittää esimerkiksi > * * I » jäähdytetyn ruuvikuljettimen 24.
35 Hiukkaserottimen 20 poistoaukosta 26 poistuva tuotekaasu kuljettaa edelleen mukanaan epäpuhtauksia, jotka sisältä- 10 112952 vät hienojakoista tuhkaa, kaasuuntumatonta jäännöshiiltä, tervayhdisteitä ja muita hiiliyhdisteitä, joiden joukossa voi olla myös ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Erottimen 20 jälkeen kaasuvirta ja sen epäpuhtaudet johdetaan 5 tuotekaasukanavassa 28 olevaan kaasunjäähdyttimeen 30. Kaasunjäähdyttimessä 30 tuotekaasun lämpötilaa lasketaan tuotekaasukanavan 28 loppuosaan sovitettavan hiukkassuoti-men 32 vaatimaan lämpötilaan, esimerkiksi noin 200-350 °C:seen. Tuotekaasun mukana kulkeutuvat tervayhdisteet, 10 jotka ovat kaasutusreaktorin lämpötilassa kaasumaisia, tiivistyvät kaasunjäähdyttimessä 30 pieniksi pisaroiksi, joilla on taipumus tarttua kaasunjäähdyttimen lämmönvaih-topinnoille ja muille sen jälkeen seuraaville pinnoille.
15 Kaasunjäähdyttimestä 30 tuotekaasut johdetaan hiukkassuo-timeen 32, joka poistaa tuotekaasusta hyvin tehokkaasti kaikki ei-kaasumaiset epäpuhtaudet. Hiukkassuotimesta 32 puhdistettu tuotekaasu johdetaan poistokanavassa 34 tuote-kaasun polttoon tai muuhun jatkokäyttöön, joka voi olla 20 esimerkiksi jatkojalostus kemialliseen prosessiin.
Hiukkassuotimen 32 erottama kiintoaine ohjataan poistoput- * * »i keila 36 tuhkareaktoriin 38. Tuhkareaktoriin 38 syötetään syöttöelimien 40 avulla happipitoista reaktiokaasua. Kun 25 kiintoaine reagoi reaktiokaasun kanssa, kiintoaineen si-I sältämä jäännöshiili joko palaa hiilidioksidiksi C02 tai kaasuuntuu pääasiassa hiilimonoksidiksi CO. Samalla kiin-toaineen sisältämät ympäristölle haitalliset hiilivety-yhdisteet hajoavat ympäristölle vaarattomaan muotoon. Jään-30 nöshiilen polttaminen tuottaa lämpöenergiaa ja muuttaa kaasuttimen tuhkan helposti hyödynnettävään tai kerättä-1 ’ vään muotoon. Kaasuttamalla jäännöshiili voidaan nostaa laitoksen kaasuntuottoastetta.
: 35 Tuhkareaktori 38 voi olla esimerkiksi kiertoleijureaktori tai leijukerrosreaktori. Tuhkareaktoriin 38 elimillä 40 11 112952 syötettävä reaktiokaasu leijuttaa reaktoriin muodostuvaa kiintoainepetiä, jolloin pedin pienet tuhkahiukkaset kulkeutuvat reaktorissa muodostuvan poistokaasun kanssa reaktorin poistoaukon 42 kautta hiukkaserottimeen 44. Erotti-5 men erotuskyky on valittu siten, että riittävä määrä tuh-kahiukkasia jää erottumatta ja kulkeutuu poistokaasun mukana kuljetuskanavaa 46 pitkin tuotekaasukanavaan 28. Tuh-kareaktorista 38 kierrätettävän tuhkavirtauksen ansiosta tuotekaasun mukana tuotekaasukanavassa 28 kulkeutuvien 10 epäpuhtauksien tuhkapitoisuus nousee huomattavasti, mikä vähentää kaasunjäähdyttimessä 30 tiivistyvien tervayhdisteiden tarttumista pinnoille.
Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan tuhkareak-15 torista 38 tuotekaasukanavaan 28 ohjattavia tuhkahiukkasia jäähdytetään kuljetuskanavaan 46 sovitetulla lämmönvaihti-mella 54 ennen niiden syöttämistä tuotekaasukanavaan. Siten tuotekaasussa olevien tervayhdisteiden taipumus kondensoitua tuhkareaktorista 38 palautettaviin tuhkahiukka-20 siin lisääntyy ja tervayhdisteiden tarttuminen tuotekaasukanavaan 28, kaasunjäähdyttimen 30 lämpöpinnoille ja suo-timeen 32 vähenee.
i · * ; Erottimen 44 erottamista hiukkasista osa palautetaan tuh- « ; 25 kareaktoriin 38 ja osa poistetaan tuhkankeruusäiliöön 48 j jäähdytetyn kuljetusruuvin 50 avulla. Kuljetusruuvin 50 kuljetusnopeus määrää, kuinka suuri osa erottimen 44 erottamasta tuhkasta poistetaan systeemistä ja kuinka suuri osa valuu ylivuotona jakokammiosta 52 takaisin tuhkareak-30 toriin 38. Kiintoaineen jäännöshiilen palamisen tai osit-taispolton johdosta tuhkareaktorin 38 lämpötila on edulli-; : sesti noin 650-950 °C, esimerkiksi 850 °C. Koska suotimelta * *’ · 32 palautettava kiintoaine on matalammassa lämpötilassa kuin tuhkareaktori 38, voidaan reaktorin lämpötilaa säätää 35 muuttamalla tuhkareaktorin 38, kaasunjäähdyttimen 30 ja suotimen 32 kautta kiertävän tuhkan määrää.
12 112952
Kuvion 2 esittämä esillä olevan keksinnön toinen edullinen suoritusmuoto poikkeaa Kuvion 1 mukaisesta ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta siinä, että tuhkareaktoriin 5 38 syötetään suodintuhkan lisäksi kuljetusputkea 54 pitkin pneumaattisesti myös kaasutusreaktorin 10 pohjatuhkaa ja ruuvikuljettimen 56 avulla hiukkaserottimen 20 palautus-putkesta 22 erotettua materiaalia. Vaihtoehtoisesti tuhka-reaktoriin 38 voidaan johtaa myös vain kaasutusreaktorin 10 pohjatuhkaa tai kuumakierron hiukkaserottimelta erotettua tuhkaa tai edellä mainittujen tuhkavirtojen erilaisia yhdistelmiä. Kuviossa 2 esitetyssä sovellutuksessa tuhka-reaktorissa käsiteltyä tuhkaa kuljetetaan pneumaattisesti putkea 46' pitkin tuhkareaktorin 38 pohjalta kaasutusreak-15 torin 10 yläosaan. Tuhkareaktorissa käsiteltyä tuhkaa voidaan johtaa vaihtoehtoisesti myös kaasunjäähdyttimeen 30 tai muualle ylävirtaan kaasunjäähdyttimestä, esimerkiksi tuotekaasukanavaan 28.
20 Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa kaasutussysteemiin palautettavan tuhkan keskimääräinen hiukkaskoko on suurempi ja suhteellinen pinta-ala pienempi kuin Kuvion 1 mu- * · kaisessa suoritusmuodossa. Suurempien hiukkasten etuna on '1 pienempi taipumus tarttua tuotekaasukanavan pinnoille, jo- * ; 25 ten Kuvion 2 mukainen ratkaisu on erityisen edullinen sil- j loin kun tuotekaasu sisältää erityisen tarttuvia tervoja joiden määrä ei ole kovin suuri.
Keksintöä on edellä kuvattu tällä hetkellä edullisimpina *' 30 pidettyjen suoritusmuotojen yhteydessä, mutta on ymmärret tävä, että keksintö ei rajoitu näihin vaan kattaa myös ’: muita edellä kuvattujen suoritusmuotojen piirteiden yhdis- i telmiä ja muita sovellutuksia jäljempänä esitettyjen pa tenttivaatimusten määrittelemän suojapiirin puitteissa.
',35

Claims (21)

13 112952
1. Menetelmä hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 5 a) hiilipitoista materiaalia kaasutetaan tuotekaasuksi kaasutussysteemin kaasutusreaktorissa (10); b) tuotekaasua ja sen mukanaan kuljettamaa tuhkaa, jään-nöshiiltä ja kaasuuntuneita tervayhdisteitä poistetaan kaasutusreaktorista (10) tuotekaasukanavaan (28); 10 c) kaasutusreaktorista (10) poistettua tuotekaasua jäähdytetään tuotekaasukanavaan (28) sovitetussa kaasunjäähdyttimessä (30), jolloin tervayhdisteitä tiivistyy kaasunjäähdyttimen (30) lämpöpinnoille tarttuvaan nestemäiseen olomuotoon; 15 d) kaasutussysteemistä erotetaan tuhkahiukkasia ja jään-nöshiiltä sisältävää kiintoainetta, ja e) kaasutussysteemistä erotettua kiintoainetta ohjataan tuhkareaktoriin (38), johon syötetään happipitoista kaasua, jolloin kiintoaineen jäännöshiili reagoi hapen 20 kanssa ja syntyy tuhkahiukkasia ja poistokaasua; tunnettu siitä, että menetelmä sisältää myös seuraavan : " vaiheen: f) tuhkareaktorista (38) ohjataan tuhkahiukkasia kuljetus- : kanavaa (46) pitkin kaasunjäähdyttimeen (30) tai 25 ylävirtaan kaasunjäähdyttimestä (30), jolloin tuote- ’ kaasun kuljettaman tuhkan pitoisuus kasvaa ja tiivisty- .· vien tervayhdisteiden tarttuminen kaasunjäähdyttimen (30) lämpöpinnoille vähenee.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu sii- ;’ = :j tä, että vaiheessa f) tuhkareaktorista (38) ohjataan tuhkahiukkasia kaasutusreaktorin (10) yläosaan tai tuotekaasukanavaan (28). i4 112952
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että vaiheessa f) tuhkareaktorista (38) ohjataan tuhkahiukkasia tuotekaasukanavaan (28).
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu sii tä, että vaiheessa d) erotetaan tuotekaasusta tuhkahiukkasia ja jäännöshiiltä sisältävää kiintoainetta.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siilo tä, että tuhkareaktori (38) on leijupetireaktori ja vaiheessa f) ohjataan kaasunjäähdyttimeen (30) tai ylävirtaan kaasunjäähdyttimestä (30) tuhkareaktorin (38) poistokaasua ja sen mukanaan kuljettamia tuhkahiukkasia.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä tunnettu sii tä, että tuhkareaktorin (38) poistokaasun kuljettamien tuhkahiukkasten karkein osa erotetaan poistokaasusta ja vaiheessa f) loppuosa tuhkareaktorin (38) poistokaasun kuljettamista tuhkahiukkasista ohjataan poistokaasun 20 mukana kaasunjäähdyttimeen (30) tai ylävirtaan kaasunjääh-dyttimestä (30). • ·
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu sii- 1 tä, että tuhkareaktorin (38) lämpötilaa säädetään kontrol- • · 25 loimalla systeemistä kaasunjäähdyttimeen (30) tai ylävirtaan kaasunjäähdyttimestä (30) ohjattavan tuhkan määrää.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu sii- ;*' 30 tä, että vaiheessa f) tuhkahiukkasia jäähdytetään kulje- .'* tuskanavassa (46) . 1 Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu sii-tä, että vaiheessa e) tuhkareaktorissa (38) poltetaan 35 kiintoaineen sisältämää jäännöshiiltä. 15 112952
10. Laitteisto hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi, joka laitteisto käsittää kaasutussysteemin, johon kuuluu kaasutusreaktori (10), 5 kaasutusreaktoriin (10) liitetty tuotekaasukanava (28), tuotekaasukanavaan (28) sovitettu kaasun-jäähdytin (30) ja elimet (32) tuhkahiukkasia ja jäännöshiiltä sisältävän kiintoaineen erottamiseksi kaasutussysteemistä, 10 tuhkareaktorin (38), jossa on elimet (40) tuhkan jäännöshiilen käsittelemiseksi hapen kanssa, sekä elimet (36) kaasutussysteemistä erotetun kiintoaineen johtamiseksi tuhkareaktoriin (38), 15 tunnettu siitä, että laitteisto käsittää elimet (46,46') tuhkareaktorissa (38) käsiteltyjen tuhkahiukkasten ohjaamiseksi tuhkareaktorista (38) kaasunjäähdyttimeen (30) tai ylävirtaan kaasunjäähdyttimestä (30).
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että laitteisto käsittää elimet (46, 46') tuhkare-1 " aktorissa (38) käsiteltyjen tuhkahiukkasten ohjaamiseksi tuhkareaktorista (38) kaasutusreaktorin (10) yläosaan tai : elimet (46, 46') tuhkareaktorissa (38) käsiteltyjen '· 25 tuhkahiukkasten ohjaamiseksi tuhkareaktorista (38) tuotekaasukanavaan (28).
12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto tunnettu ' 3 siitä, että laitteisto käsittää elimet (46, 46') tuhkare- 30 aktorissa (38) käsiteltyjen tuhkahiukkasten ohjaamiseksi ; ’ · tuhkareaktorista (38) tuotekaasukanavaan (28).
13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että elimet tuhkahiukkasia ja j äännöshiiltä sisäl- 35 tävän kiintoaineen erottamiseksi kaasutussysteemistä kä- 16 112952 sittävät tuotekaasukanavaan (28) sovitetun hiukkassuotimen (32) .
14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto tunnettu 5 siitä, että kaasutusreaktori (10) on leijupetikaasutin.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että kaasutusreaktori (10) on kiertoleijukaasutin.
16. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että tuhkareaktori (38) on leijupetireaktori.
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että tuhkareaktori (38) on kiertoleijureaktori. 15
18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että elimet tuhkareaktorissa (38) käsiteltyjen tuhkahiukkasten ohjaamiseksi tuhkareaktorista (38) kaasun-jäähdyttimeen (30) tai ylävirtaan kaasunjäähdyttimestä 20 (30) käsittävät elimet (46) tuhkareaktorin (38) pois- tokaasun ja sen kuljettamien tuhkahiukkasten ohjaamiseksi tuhkareaktorista (38) kaasunjäähdyttimeen (30) tai ,1 ylävirtaan kaasunjäähdyttimestä (30).
19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että elimet (46) tuhkareaktorin (38) poistokaasun ja sen kuljettamien tuhkahiukkasten ohjaamiseksi tuhka-.. , reaktorista (38) kaasunjäähdyttimeen (30) tai ylävirtaan kaasunjäähdyttimestä (30) käsittävät elimet (44) ;* 30 tuhkahiukkasten karkeimman osan erottamiseksi pois- ,’·· tokaasusta. t. 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laitteisto tunnettu • \ siitä, että elimiin (44) tuhkahiukkasten karkeimman osan 35 erottamiseksi poistokaasusta liittyvät elimet (50,52), joilla erotetun karkeimman osan ensimmäinen osa poistetaan i7 1 12952 tuhkankeruusäiliöön (48) ja toinen osa palautetaan tuhkareaktoriin (38).
21. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto tunnettu 5 siitä, että elimiin (46) tuhkahiukkasten ohjaamiseksi tuh-kareaktorista (38) kaasunjäähdyttimeen (30) tai ylävirtaan kaasunjäähdyttimestä (30) on sovitettu elimet (54) tuhkahiukkasten jäähdyttämiseksi.
22. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että tuhkareaktori (38) on tuhkanpolttolaitos. 112952
FI20012567A 2001-12-21 2001-12-21 Menetelmä ja laitteisto hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi FI112952B (fi)

Priority Applications (10)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20012567A FI112952B (fi) 2001-12-21 2001-12-21 Menetelmä ja laitteisto hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi
ES02788014T ES2242082T3 (es) 2001-12-21 2002-12-20 Procedimiento y aparato para la gasificacion de material carbonaceo.
AU2002352304A AU2002352304A1 (en) 2001-12-21 2002-12-20 Method and apparatus for gasifying carbonaceous material
PT02788014T PT1456329E (pt) 2001-12-21 2002-12-20 Metodo e aparelho para gaseificacao de material carbonoso
EP02788014A EP1456329B1 (en) 2001-12-21 2002-12-20 Method and apparatus for gasifying carbonaceous material
US10/499,039 US7503945B2 (en) 2001-12-21 2002-12-20 Method and apparatus for gasifying carbonaceous material
DK02788014T DK1456329T3 (da) 2001-12-21 2002-12-20 Fremgangsmåde og apparat til forgasning af carbonholdigt materiale
AT02788014T ATE296340T1 (de) 2001-12-21 2002-12-20 Verfahren und vorrichtung zum vergasen von kohlenstoffhaltigem material
DE60204353T DE60204353T2 (de) 2001-12-21 2002-12-20 Verfahren und vorrichtung zum vergasen von kohlenstoffhaltigem material
PCT/FI2002/001052 WO2003055962A1 (en) 2001-12-21 2002-12-20 Method and apparatus for gasifying carbonaceous material

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20012567 2001-12-21
FI20012567A FI112952B (fi) 2001-12-21 2001-12-21 Menetelmä ja laitteisto hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20012567A0 FI20012567A0 (fi) 2001-12-21
FI20012567A FI20012567A (fi) 2003-06-22
FI112952B true FI112952B (fi) 2004-02-13

Family

ID=8562572

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20012567A FI112952B (fi) 2001-12-21 2001-12-21 Menetelmä ja laitteisto hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi

Country Status (10)

Country Link
US (1) US7503945B2 (fi)
EP (1) EP1456329B1 (fi)
AT (1) ATE296340T1 (fi)
AU (1) AU2002352304A1 (fi)
DE (1) DE60204353T2 (fi)
DK (1) DK1456329T3 (fi)
ES (1) ES2242082T3 (fi)
FI (1) FI112952B (fi)
PT (1) PT1456329E (fi)
WO (1) WO2003055962A1 (fi)

Families Citing this family (16)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CA2496839A1 (en) 2004-07-19 2006-01-19 Woodland Chemical Systems Inc. Process for producing ethanol from synthesis gas rich in carbon monoxide
WO2007117590A2 (en) 2006-04-05 2007-10-18 Woodland Biofuels Inc. System and method for converting biomass to ethanol via syngas
US7736402B2 (en) * 2006-07-11 2010-06-15 Crorey Jr William G Biomass gasifier
FI120515B (fi) * 2008-02-08 2009-11-13 Foster Wheeler Energia Oy Kiertoleijureaktori happipolttoon ja menetelmä sellaisen reaktorin käyttämiseksi
FI123853B (fi) * 2009-03-06 2013-11-15 Metso Power Oy Menetelmä typenoksidipäästöjen vähentämiseksi happipoltossa
US8357216B2 (en) 2009-04-01 2013-01-22 Phillips 66 Company Two stage dry feed gasification system and process
DE102009058656A1 (de) * 2009-12-16 2011-06-22 Uhde GmbH, 44141 Verfahren und Anlage zur Abscheidung von sauren Komponenten, Staub und Teer aus heißen Gasen von Vergasungsanlagen
US8580151B2 (en) * 2009-12-18 2013-11-12 Lummus Technology Inc. Flux addition as a filter conditioner
FI124422B (fi) * 2011-03-14 2014-08-29 Valmet Power Oy Menetelmä tuhkan käsittelemiseksi ja tuhkan käsittelylaitos
US10174265B2 (en) * 2011-06-10 2019-01-08 Bharat Petroleum Corporation Limited Process for co-gasification of two or more carbonaceous feedstocks and apparatus thereof
WO2012176726A1 (ja) * 2011-06-22 2012-12-27 株式会社Ihi 循環流動層式ガス化炉および流動媒体の流量制御方法
US9388980B2 (en) 2011-12-15 2016-07-12 Kellogg Brown + Root LLC Systems and methods for gasifying a hydrocarbon feedstock
JP2013189510A (ja) * 2012-03-13 2013-09-26 Ihi Corp 循環式ガス化炉
US8540897B1 (en) 2012-04-30 2013-09-24 Kellogg Brown & Root Llc Water quench for gasifier
FI124206B (fi) * 2012-09-13 2014-05-15 Valmet Power Oy Menetelmä tuhkan käsittelemiseksi ja tuhkan käsittelylaitos
DE102017210044A1 (de) * 2017-06-14 2018-12-20 Thyssenkrupp Ag Nachbehandlungsanordnung und Verfahren zum Nachbehandeln von zumindest Gasen stromab einer Wirbelschichtvergasung sowie Logikeinheit und Verwendung

Family Cites Families (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE2836175A1 (de) * 1978-08-18 1980-02-28 Metallgesellschaft Ag Verfahren zum vergasen fester, feinkoerniger brennstoffe
US4270493A (en) * 1979-01-08 1981-06-02 Combustion Engineering, Inc. Steam generating heat exchanger
DE3340204A1 (de) * 1983-11-07 1985-05-15 Klöckner-Humboldt-Deutz AG, 5000 Köln Verfahren und vorrichtung zur reinigung heisser gase mit waermerueckgewinnung
US4823742A (en) * 1987-12-11 1989-04-25 Shell Oil Company Coal gasification process with inhibition of quench zone plugging
FI85909C (fi) * 1989-02-22 1992-06-10 Ahlstroem Oy Anordning foer foergasning eller foerbraenning av fast kolhaltigt material.
US5282430A (en) * 1991-07-08 1994-02-01 Nehls Jr George R Flyash injection system and method
FI931785A (fi) * 1993-04-20 1994-10-21 Valtion Teknillinen Menetelmä ja laitteisto nestemäisen polttoaineen valmistamiseksi pyrolysoimalla raakapolttoainetta
EP0777711B1 (en) * 1994-08-23 1998-09-02 Foster Wheeler Energia Oy Method of operating a fluidized bed reactor system, and system
DE69618819T2 (de) * 1996-02-21 2002-08-22 Foster Wheeler Energia Oy Helsinki Wirbelschichtreaktorsystem und methode zu seinem betrieb
FI110266B (fi) 1999-01-25 2002-12-31 Valtion Teknillinen Menetelmä hiilipitoisen polttoaineen kaasuttamiseksi leijukerroskaasuttimessa

Also Published As

Publication number Publication date
FI20012567A (fi) 2003-06-22
PT1456329E (pt) 2005-09-30
EP1456329B1 (en) 2005-05-25
US20060150510A1 (en) 2006-07-13
FI20012567A0 (fi) 2001-12-21
EP1456329A1 (en) 2004-09-15
AU2002352304A1 (en) 2003-07-15
WO2003055962A1 (en) 2003-07-10
US7503945B2 (en) 2009-03-17
DE60204353T2 (de) 2006-01-26
ATE296340T1 (de) 2005-06-15
ES2242082T3 (es) 2005-11-01
DK1456329T3 (da) 2005-09-12
DE60204353D1 (de) 2005-06-30

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI112952B (fi) Menetelmä ja laitteisto hiilipitoisen materiaalin kaasuttamiseksi
KR850000792B1 (ko) 고체 쓰레기 처리공정
US7819070B2 (en) Method and apparatus for generating combustible synthesis gas
US6333015B1 (en) Synthesis gas production and power generation with zero emissions
FI85909B (fi) Anordning foer foergasning eller foerbraenning av fast kolhaltigt material.
RU2433341C1 (ru) Способ сжигания углеродсодержащего топлива при использовании твердого носителя кислорода
CA2134871C (en) Integrated carbonaceous fuel drying and gasification process and apparatus
AU2006201957B2 (en) Process and plant for producing char and fuel gas
US4838898A (en) Method of removal and disposal of fly ash from a high-temperature, high-pressure synthesis gas stream
JP4727520B2 (ja) バイオマスガス化システム
WO2012074942A2 (en) Method and apparatus for particle recycling in multiphase chemical reactors
EP1165726B1 (en) Process for the gasification of carbonaceous fuel in a fluidized bed gasifier
UA124159C2 (uk) Спосіб та пристрій для газифікації біомаси
CN101802143A (zh) 用于对来自固体物质气化的原气进行净化的方法
JP4622828B2 (ja) ガス化装置
EA017444B1 (ru) Способ и установка для производства полукокса и горючего газа
EP0777711B1 (en) Method of operating a fluidized bed reactor system, and system
SK10472000A3 (sk) Spôsob spracovania tuhých palivových materiálov a zariadenie na vykonávanie tohto spôsobu
JP2001354975A (ja) 石炭ガス化および灰溶融炉、および複合発電システム
JP3839709B2 (ja) ガス供給装置、ガス供給利用システム、ガス化溶融システム及びガス供給方法
CN112680249B (zh) 有机固废加压气化系统和方法
US20170253817A1 (en) Method and device for the production of synthesis gas for operating an internal combustion engine
JP2000126550A (ja) 燃焼装置及びその排ガス処理方法、並びにそれに用いる灰冷却装置
JP4490300B2 (ja) 固体燃料ガス化装置およびガス化方法
WO2023161407A1 (en) Plant, device and process

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed