FI112926B - Suuntain - Google Patents

Description

112926

Suuntain - Riktdon

Esillä oleva keksintö liittyy suuntaimeen ja tarkemmin sanottuna yhdistelmäkiek-5 koja kuljettavaan suuntaimeen.

Alalla on käytetty erityyppisiä siipisuuntaimia.

Eräs tällainen laite on esitetty US-patentissa 3115431, myönnetty 24.12.1963, 10 Stokes et ai. Tämä laite sisältää useita limittyviä pyöriviä kiekkoja, jotka on asennettu useille olennaisesti yhdensuuntaisille, tasoon sijoitetuille, vierekkäisille akseleille. Akseleilla olevat kiekot ovat vierekkäisille akseleille tasaisesti sijoitettuja välipyöriä. Kuvatussa järjestelyssä pyörivät vierekkäisillä akseleilla sijaitsevat kiekot samaan suuntaan lukuunottamatta kiekkosarjojen viimeisiä kiekkoja, jotka 15 pyörivät vastakkaiseen suuntaan. Tämän tyyppisen järjestelyn (johon tästedes viitataan Stokesin järjestelynä) on havaittu olevan tyydyttävän käytettäessä erityisesti pitkiä puunsäikeitä. Stokes et al.:in patentin sisältö on sisällytetty viitteenä esillä olevaan keksintöön.

20 Eräs toinen vastaavanlainen laite on esitetty Burknerin US-patentissa 4666029, myönnetty 19.5.1987, mutta tässä patentissa ovat vierekkäisillä akseleilla olevat kiekot järjestetty pareittain vierekkäin niin, että toisen parin muodostavat kiekot ' i ’ määritteevät suuntainväylän yhden puolen ja seuraavan aksiaalisesta välimatkan päässä sijaitsevan parin kiekot muodostavat väylän toisen puolen. Myös tämä 25 järjestely (johon viitataan tästedes Burknerin järjestelynä) on tyydyttävä, mutta * »

Stokesin järjestely ei ole niin monimutkainen ja sen säikeiden kohdistustehokkuu-den on havaittu olevan suurinpiirtein yhtä hyvä kuin Burknerin järjestelyssä.

.. Burkner et ai. :n patentti on sisällytetty viitteenä esillä olevaan keksintöön.

30 Sekä Burknerin US-patentissa 4380285, myönnetty 19.4.1983, että Bossierin US-patentissa 4623058, myönnetty 18.11.1986, on molemmissa esitetty kiekoista muodostuva yhdistelmä, jossa kiekot on asennettu toisistaan välimatkan päässä • 1 sijaitseville yhdensuuntaisille akseleille siten, että ne sijaitsevat stationaaristen, olennaisesti pystysuorien ohjainseinien yläpuolella ja niiden välissä, ja jotka oh-35 jainseinät muodostavat suuntainväyliä, joiden läpi säikeet putoavat ja suuntautuvat haluttuun suuntaan. Tämän tyyppisen suuntaimen ei ole havaittu olevan erityisen ‘ 1 tyydyttävä siinä mielessä, että lopputuote omaisi vaaditun suuntauksen ja lujuu den.

2 112926

Kanadalaisessa patentissa 920529, myönnetty 6.2.1973, Turner et ai., on esitetty vielä erään tyyppinen suuntain, jossa väliseinät on suunniteltu liikkuviksi tukkeutumisen estämiseksi.

5 US-patentti 3807931, myönnetty 30.4.1974, Wood et ai., kuvaa vielä erään tyyppistä suuntainta, jossa on käytetty useita pystysuoraan pinottuja kansia, joista jokainen muodostuu stationaarisista, värähtelevin kärkikappalein varustetuista pysty siivekkeistä, jotka edesauttavat välissään liikkuvien säikeiden liikkumista. Kussakin kannessa olevien siivekkeiden määrä on kaksinkertainen heti yläpuolella 10 sijaitsevassa pakassa olevien siivekkeiden määrään nähden, niin että ylemmässä kannessa olevat siivekkeet sijaitsevat suoraan vastaavien alemmassa kannessa olevien siivekkeiden yläpuolella ja ylempi kansi jakaa säikeiden virtauksen ja näin muodostuneet jaotukset ovat edelleen seuraavan alemman kannen jakamia. Tässä laitteessa on yläkannessa olevien siivekkeiden etäisyys toisistaan noin puolet 15 suunnattavien säikeiden keskimääräisestä pituudesta, ja ylä- ja alakannen välinen etäisyys toisistaan on määritetty niin, että se on suurempi kuin säikeiden keskimääräinen pituus. Tässä patentissa käytetystä suuntausjärjestelmästä ei ilmiselvästi ole mitään hyötyä pitkien liuskojen suuntauksessa eikä se toimi hyvin käytettäessä tavanmukaisia säiepituuksia (3-4 tuumaa).

20 US-patentti 4494919, myönnetty 22.1.1985, Knudson et ai., kuvaa toisentyyppistä säikeiden suuntauksessa käytettyä laitetta, joka soveltuu erityisesti pitkien säikeiden suuntaukseen ja jaotteluun.

• ’ ·,. 25 On myös tunnettua käyttää esisuuntaajia, kuten on kuvattu Crittenden et al.:n US-; . ·. patentissa 5325954, jossa järjestelyssä kaksi suuntainkantta pinotaan päällekkäin . · · ·. niin, että aksiaalinen väli ylimmässä kannessa olevien kiekkojen välissä on merkittävästi suurempi kuin näiden välissä olevassa kannessa olevien kiekkojen.

3 112926

Suuntaimen pohjan ja muodostuvan aluslevyn tai kerrostuman yläosan välinen pystyväli on erittäin tärkeä, ts. se väli, jonka säikeet pääsevät putoamaan vapaasti pidättelemättä sivusuunnassa sen tason välissä, jossa niitä pidättelee monikansi-suuntausjärjestelmän alimman kannen suntainväylien seinät, on myös todettavasti 5 tärkeä tekijä suuntaimen säikeisiin kohdistaman suuntautumisen säilyttämisen kannalta. Kun käytetään kiekkoja, niin yhden suuntainväylän saman seinän muodostavien vierekkäisten kiekkojen alimpien kehien väliset raot lisäävät puolestaan pystyvällä ja suuntautumishäviötä, koska tämä nostaa väylän pohjareunan huomattavasti kiekkokehien alimman pisteen pohjareunan yläpuolelle. Tämä on ongel-10 mallista silloin, kun suuntainväylien seininä käytetään siipiä.

Kiekkoja käytettiin suuntaimissa alunperin tukkoutumisen estämiseksi ja eripituisten säikeiden erottamiseksi niin, että lopputuloksena syntyneellä kovettuneella komposiittituotteella oli eri lujuusominaisuuksia johtuen siitä, miten eripituiset 15 säikeet sijoittuivat tuotteen paksuudelta. Pitempien liuskojen saattaminen pinnan lähelle lisää paneelituotteen taivutuslujuutta.

Siipien käyttö suuntainväylien seininä laskee merkittävästi säikeitten läpikulkua verrattuna siihen, että suuntainväylien seiniä on käytetty pyöriviä kiekkoja.

20 Vastaavasti, silloin kun on käytetty yksittäistä suuntainkantta, jossa on kapea rako hyvän suuntautumisen aikaansaamiseksi, on läpikulun todettu olevan verrattain alhainen jopa silloin kun on käytetty pyöriviä kiekoja suuntainväylien seininä, ja tällöin täytyy suuntaimesta tehdä pitempi ja pyörivien kiekkojen välinen rako täy-i · tyy avata läpikulun kasvattamiseksi.

i\. 25 : . *. Esillä olevan keksinnön tavoitteena on tarjoa suuntain, joka pystyy suuntaamaan , * ·, puusäikeitä tai vastaavia ja parantamaan niiden suuntautumista suhteessa perintei- • ‘ sesti käytetyn tyyppisten kiekkosuuntaimien avulla aikaansaatavaan suuntautumi seen.

; 30

Yleisesti ottaen liittyy esillä oleva keksintö suuntaimeen, joka käsittää useita toi-‘ · · sistaan välimatkan päässä sijaitsevia yhdensuuntaisia akseleita, useita aksiaalisesti : : toisistaan välimatkan päässä sijaitsevia säteen suuntaisesti ulottuvia kiekkoja, jotka ,:. on asennettu jokaiseen mainittuun akseliin niiden määritellessä olennaisesti pysty-. ·, 35 suorasti ulottuvien suuntainväylien sivuseinät, ja joista kiekoista moni sijaitsee • erillisellä mainituista akseleista määritellen yhden mainitun, olennaisesti pystysuuntaisen suuntainväylän yhden sivuseinän, ja mainittujen kiekkojen muodos- ,,.: tämän vierekkäisen parin välissä ulottuu siipikappale, joka muodostaa mainitun 4 112926 väylän edellä mainitun sivuseinän ja sulkee mainittujen vierekkäisten kiekkojen alempien vierekkäisten kehien väliin muodostuneen raon.

Mainituista siivistä jokainen on edullisesti olennaisesti samassa pystytasossa kuin 5 vastaava viereinen kiekko, joidenka välisen raon mainittu siipi sulkee.

Mainituista kiekoista jokainen on edullisesti varustettu kehäuralla, joka ulottuu sen kehän ympäri ja joka vastaanottaa mainitun siiven kohdistaen sen mainittuihin vierekkäisiin kiekkoihin.

10

Mainittu ura muodostetaan edullisesti kahden yhteistyössä toimivan kiekkoele-mentin väliin, jotka on yhdistetään niin, että ne muodostavat kunkin mainituista kiekoista.

15 Mainittuun uraan muodostetaan edullisesti pohja rengasmaisen sisäkkeen avulla, joka sijoitetaan jokaisen mainitun kiekon kiekkoelementin väliin.

Jokainen mainituista kiekoista varustetaan edullisesti lovilla, jotka sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan kiekon kehän ympäri ja ulottuvat säteen suuntaisesti si-20 säänpäin tietyn etäisyyden verran, mainitun siiven alareunan ulottuessa sen tason alapuolelle, joka sisältää mainitut yhdensuuntaiset akselit, sellaisen etäisyyden verran, joka on vähintään yhtä suuri tai pienempi kuin mainitun uran pohjan säde ja mainittujen kiekkojen säde.

• ‘ , 25 Mainittujen kiekkojen säde on edullisesti yhtäsuuri.

. · · *. Mainitut vierekkäiset kiekot, jotka muodostavat kunkin väylän mainitun yhden seinän, asennetaan edullisesti vuoroakseleille, ja vuoroakseleilla olevat kiekot asennetaan aksiaalisesti välimatkan päähän toisistaan puoleenväliin mainittujen • ‘ ' 30 vuoroakselien välissä olevilla akseleilla sijaitsevien kiekkojen väliin.

' * Jokaiseen mainituista akseleista sijoitetaan edullisesti pyyhin sellaiseen asentoon, v : että se työntyy esiin sen vieressä olevan siiven yläreunan yli puhdistaakseen sen ,:. säikeistä.

35 '' ‘ Keksinnön muita piirteitä, tavoitteita ja etuja kuvataan seuraavassa yksityiskohtai- v, sessa keksinnön edullisten suoritusmuotojen kuvauksessa yhdistettynä oheisiin ..,: piirustuksiin, joissa: 5 112926

Kuvio 1 on kaavamainen isometrinen osiinsa hajotettu näkymä suuntaimen sellaisesta osuudesta, johon on rakennettu kiinteänä osana esillä olevan keksinnön mukaisia siipiä, mutta kiekot on kuvattu kauempana toisistaan, mikä tekee kuvasta selvemmän.

5

Kuvio 2 esittää sivukuvaa pienestä osasta suuntainta, ja kuviossa esitetyjen siipien ollessa esitettyinä paikalleen asennettuina ja niin, että yhdestä kiekosta on murrettu osa pois.

10 Kuvio 3 esittää osuutta pitkin kuvion 2 linjaa 3-3.

Kuvio 4 on kaavamainen kuvaus monitasosuuntaimesta, joka on rakennettu niin, että se sisältää esillä olevan keksinnön.

15 Kuvio 5 on graafinen esitys kulmapoikkeaman keskiarvosta suhteutettuna kiekkojen tai siipien alimpien osien aluslevystä mitattuun korkeuteen.

Seuraavassa kuvataan keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

20 Kuten kuviossa 1 on esitetty, syötetään suuntaimeen 10 säikeitä tai vastaavia 12 syöttöhihnalta 14 tai jakotelalta 16 (joka on edullisesti varustettu piikeillä), jotka syöttävät puusäievirtaa 18 suuntaimeen 10 sen yläpuolelta.

: ’ Esillä olevan keksinnön mukaisessa suuntainjärjestelyssä tavallisesti käytetyt puu-i' *,, 25 säikeet voivat olla kohtuuden puitteissa kuinka pitkiä tahansa - tavallisesti alle 12 ; ‘ ; tuumaa, paksuudeltaan alle noin 0,25 tuumaa, normaalisti alle noin 0,05 tuumaa, .' ·. ja leveydeltään tavallisesti noin 1/2 tuumaa ja korkeintaan 3 tuumaa, niiden väli- , ·'' sen pituus/leveyssuhteen ollessa vähintään 2.

30 Esitetyssä järjestelyssä kuvattu suuntain 10 muodostuu useista vuoroakseleista ja useista väliakseleista, jotka on kaikki järjestetty olennaisesti samaan tasoon ja jotka ulottuvat kaikki olennaisesti yhdensuuntaisesti toisiinsa nähden. Kuvion ·' vasemmalta puolelta lähtevät akselit on numeroitu viitenumeroin 20A, 20B, 20C ja 20D ja kuvion vasemman puolen vierestä lähtevät akselit on numeroitu viitenume-35 roin 22A, 22B, 22C alkaen 22A:sta, niin että väliakseli 22A on vuoroakseleiden 20A ja 20B välissä, akseli 22B akselien 20B ja 20C välissä ja akseli 22C akselien 20C ja 20D välissä. Kuviossa 1 on kiekkojen välistä aksiaalista etäisyyttä selvyys-,: syistä liitoiteltu.

6 112926

Taso, jolla akseleita pidetään, on esitetty kaavi omaisesti pistekatko viivalla 19.

Vuoroakseleilla 20A, 20B ja 20D olevat kiekot 24A yhdistyvät muodostaen pysty-väylän 26A yhden seinän. Kirjainta A käytetään viittaamaan niihin kiekkoihin, 5 jotka pyörivät yksittäisessä tasossa olennaisesti kohtisuorassa tasoon 19 nähden ja määrittelevät suurimman osan ensimmäisen (kuvion etuosassa) pystyväylän tai suuntainväylän 26A yhdestä seinästä.

Kuvatussa suoritusmuodossa asennetaan toinen kiekkosaija 24B väliakseleille 10 22A, 22B ja 22C. Nämä kiekot 24B määrittelevät väylän 26A toisen seinän, joka on olennaisesti yhdensuuntainen kiekkojen 24A muodostamaan seinään nähden, ja ne muodostavat myös seuraavan väylän 26B seinän, ts. kuvion etuosasta katsottuna toisen väylän seinän, jonka vastakkaista puolta määrittelevät vuoroakseleilla 20A, 20B, 20C ja 20D sijaitsevat kiekot 24C, ja kuten kuviossa on esitetty, niin 15 nämä kiekot 24C yhdistyvät muodostaen näin seuraavan pystysuoran suuntainväylän 26C seinän, jonka vastakkaisen puolen määrittelevät kiekot 24D ja niin edelleen suuntaimen 10 koko leveydeltä.

On ilmeistä, että väylien 26A, 26B ja 26C vastakkaisilla puolilla olevat seinät ovat 20 ensisijaisesti vierekkäisillä akseleilla olevien kiekkojen määrittelemiä.

Väliakseleilla olevat kiekot ovat aksiaalisesti välimatkan päässä toisistaan olennaisesti puolessa välissä vuoroakseleilla olevien kiekkojen välissä, ts. kiekot 24B si-: · jaitsevat välimatkan päässä toisistaan puolessa välissä kiekkojen 24A ja 24C välis-' -.. 25 sä ja kiekot 24 sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan puolessa välissä kiekkojen ; .·. 24 B ja 24D välissä, jne.

Kuvattu järjestely on määritelty edellä Stokesin järjestelynä, ts. siinä käytetään *,,, kiekkojärjestelyä, jollainen tunnetaan Stokes et ai. :n patentista, johon edellä on -' ‘ 30 viitattu. On ilmeistä, että myös Burknerin järjestelyllä voidaan muodostaa samankaltainen rakenne.

• j .; : On ilmeistä, että eri akseleilla 20A, 20B, 20C ja 20D olevien kiekkojen 24A välis- ;, sä on rako G, kuten myös samalla akselilla olevien kiekkojen 24C sekä akseleilla -, 35 22A, 22B ja 22C olevien kiekkojen 24B ja näillä samoilla akseleilla olevien kiek kojen 24D välissä, ts. sellaisten vierekkäisten kiekkojen väliin muodostuu rako, . ’ jotka määrittelevät pystyväylien 26A, 26B, 26C jne. seinän.

112926 7

Rako G on täytetty siivellä tai siipielimellä 30, joka sulkee sen kokonaan. Kuvatussa järjestelyssä siipielin 30, joka sijaitsee vierekkäisten kiekkojen välissä, kuten akseleilla 20A ja 20B olevien kiekkojen 24A välissä, on asennettu sopivalle laakerille, jollaista ei kuvioissa ole esitetty, akselille 22A, ja se liittyy yhteen vierekkäi-5 sen kiekon 24A kanssa, mitä on kuvattu jäljempänä, täyttäen raon G kokonaan ja ulottuen tietyn etäisyyden päähän sen sitä kannattavan akselin 22A yläpuolelle.

Jokaisessa siipielimessä 30 on yläpinta tai -reuna 32, joka on edullisesti olennaisesti kovero, ja olennaisesti suoraviivainen pohjapinta tai -reuna 34, joka on edul-10 lisesti olennaisesti yhdensuuntainen tasoon 19 nähden, joka sisältää akseleiden akselit. Mikäli siipien yläosassa pyrkii tapahtumaan tukkeutumista, voidaan kovero pinta korvata viistolla pinnalla, joka kallistuu alaspäin kiekkojen liikuttamien säi-keitten suuntaan; reuna täytyy kuitenkin yläreunan 32 muodosta huolimatta sijoittaa riittävän alas vierekkäisten, aksiaalisesti toisistaan välimatkan päässä sijaitse-15 vien kiekkojen yläkehän alapuolelle.

Kuviossa 2 kuvatussa kiinteälinjaisessa järjestelyssä on käytetty erillisiä elementtejä 30, joita on sijoitettu jokaisen kiekon 24A väliin. Näiden elementtien pohja-reuna 30 ulkonee alaspäin positioon, joka on hieman korkeammalla kuin kiekkojen 20 24A alin säteittäinen positio, ts. korkeus H on edullisesti hieman vähemmän (1/4 tuuman tarkkuudella) kuin kiekkojen 24A säde R.

Siipi 30 voidaan haluttaessa saattaa ulottumaan reilusti säteen R alapuolelle, mitä l· on kuvattu katkoviivoilla 36. Kuvatussa järjestelyssä voidaan katkoviivoista 38 ; ,, 25 nähdä, että kaikki elementit 30 ovat erillisiä elementtejä, jotka on liitetty yhteen viivan 38 kohdalta. Elementit 30 voidaan kuitenkin valmistaa jatkuvana element-, tinä, joka ulottuu olennaisesti suuntaimen 10 koko pituudelta.

, Mitä tulee asennukseen, on siipi edullista jakaa alaosuudesta 42 erilliseen yläosuu- 30 teen 40, mikä on kuviossa esitetty halkaisuviivalla, joka jakaa akselin, jolle siipi 30 asennetaan, siipien 30 poistoa tai asennuksen helpottamista varten kahteen osaan.

Kuviossa kuvatun siiven yläreuna 32 on olennaisesti kovero, mutta sitä voidaan 35 muunnella, jos tukkeutumisvaaraa halutaan pienentää. Jokaisessa kiekossa 24 on uria tai lovia 46, jotka edesauttavat yläreunoilla 32 mahdollisesti olevien säikeiden puhdistuksessa. Lisäksi jokaiseen akseliin on asennettu pyyhin 48 siiven 30 viereen, joka pyyhin 48 on varustettu piikillä tai vastaavalla 50, joka osaltaan pyrkii 8 112926 puhdistamaan yläpintaa 32 ja varmistamaan sen, että säikeet eivät jää väyliin tukoksi akseleiden päälle.

Kuvioissa 1 ja 2 on siipiin 30 viitattu lisäksi viitekirjaimin A, B, C tai D riippuen 5 siitä, minkä kiekon 24A, B, C tai D kanssa siipi toimii yhdessä väylän seinän muodostamiseksi.

Kuten kuviosta 3 voidaan nähdä, niin edullisessa rakenteessa muodostuu jokainen kiekko 24 suhteellisen ohuesta ulkokiekkoparista 52 ja 54 ja sisäkiekosta tai väli-10 kiekosta 56, joka pitä ulommat kiekot 54 välimatkan päässä toisistaan ja määrittelee kehäuran 58 pohjan jokaisessa kiekossa 24. Kiekkojen 52 ja 54 vierekkäisten pintojen välinen etäisyys toisistaan määrää kehäuran 58 leveyden, joka on hieman suurempi kuin siipien 30 paksuus, jotta siivet mahtuisivat sen sisään. Urat 58 ovat syvyydeltään normaalisti suurinpiirtein vähintään 1/2 tuumaa eivätkä ylitä noin 1 15 1/2 tuumaa, ts. säde R on 3/4 - 1 1/2 tuumaa vähemmän kuin säde r (ks. kuvio 2).

Uran 58 syvyys on määritelty niin, se pitää siipeä 30 paikallaan, mutta se ei kuitenkaan ole niin syvä, että se aiheuttaisi mitään suurempaa ongelmaa siltä kannalta, että säikeet tunkeutuisivat uraan ja tukkisivat sen.

20 Lovien 46 syvyys mitattuna kiekon tai kiekkojen 20 tai 22 ulkokehän ja lovien 46 pohjien väliseltä alueelta ei yleensä ole suurempi kuin erotus R-r.

, Laitteen käytön aikana on ilmeistä, että kaikki kiekot tai akselit pyörivät edullisesti ;; ·: samaan suuntaan, mikä on näytetty nuolella kuviossa 2, ja että pyyhkimet 48 on • ' ‘ 25 yhdistetty kukin vastaavaan akseliinsa pyöriäkseen näiden kanssa. Reunan 34 kor- • : keus mahdollistaa suhteellisen tasaisen välimatkan suuntaimen pohjasta aluslevyn ..,: 82 yläosaan 80 (ks. kuvio 4), mikä parantaa merkittävästi suuntaimen läpi kulke- : . vien säikeiden lopullista suuntautumista, ts. raon G lisäkorkeus saadaan näin olen- naisesti eliminoitua.

30

Kuviossa 4 on esitetty muunnelma esillä olevasta keksinnöstä, jossa käytetty suun-; . tain on samankaltainen kuin hakijan rinnakkaisessa patenttihakemuksessa Short

Srand Orienter esitetty suuntain, jossa useita kiekkoja on järjestetty päällekkäin.

: ’ Tässä järjestelyssä on pohjakseleihin viitattu viitenumerolla 60A niiden muodosta- ., - 35 essa itseasiassa pohjakannen, väliakseleihin on viitattu viitenumerolla 60B niiden muodostaessa välikannen ja yläakseleihin viitenumerolla 60C niiden muodostaessa yläkannen. Jokainen näistä akseleista 60A, B ja C edustaa useita akseleita 20A, 20B, 20C, 20D, 22A, 22B, 22C jne., ja ne määrittelevät suuntaimen kullakin tasol- 9 112926 la. Kiekot 62A ja akselit 60A on sijoitettu verrattain lähekkäin ja ne määrittelevät suuntainväylien pohjien leveyden, joihin on viitattu viitenumeroin 64A, B ja C ja jotka määräävät väylille riittävän leveyden, jolla saavutetaan säikeiden vaadittu suuntautumisaste. Väylät 64A, B jakavat itseasiassa akselilla 60B olevien kiekko-5 jen 62B väliset väylät kahtia, ts. väylät 70A tai 70B, jotka puolestaan jakavat akseleilla 60C olevien kiekkojen 62C väliin muodostuneen väylän/väylät 68 kahtia.

Kuviossa 4 on jokaisen kiekon 62C alapuolelle ripustettu suhteellisen pitkä siipi 66 (joihin on viitattu viitenumeroilla 66A ja 66B), joka määrittelee suhteellisen le-10 veän väylän 68. Kiekko 62B ja sen alapuolelle ulottuva siipi 74 jakavat tämän leveän väylän edellä kuvatulla tavalla kahteen edullisesti yhtä leveään väylään 70A ja 70B.

Kiekot 62A jakavat edellä esitetyn kaltaisesti väylät 70A väyliin 64A, 64B, 64C ja 15 64D. Siivet 76A ja B ulottuvat alaspäin kiekoista 62A kaikkien siipien 66A, 66B, 74, 76A ja 76B alareunojen asettuessa samaan tasoon 78, joka on olennaisesti yhdensuuntainen hihnalle tai vastaavalle yhteiselle välikappaleelle 84 muodostuvan aluslevyn 82 yläosaan 80 nähden, ts. kuljetushihnan 84 yläosan ja reunojen tai tason 78 välinen etäisyys toisistaan on olennaisesti yhtenäinen.

20

Edellä kuvattujen kuviossa 4 esitettyjen suoritusmuotojen avulla voidaan muodostaa suuntain, jossa läpikulkua on parannettu mainitussa hakemuksessa kuvatulla tavalla.

; ’ 25 Kuviossa 4 kuvatussa suoritusmuodossa ei ole näytetty piikein 50 varustettuja .' : pyyhkimiä 48, mutta niitä käytetään haluttaessa varmistua siitä, että siipien ja ak- selien yläreunat pysyvät puhtaina ja että tukkeutumiselta pystytään olennaisesti ; välttymään.

‘ · · 30 Esimerkki •: *. Yksittäinen kansi tai useita kansia asetettiin päällekkäin, joista kansista jokainen oli valmistettu kuten Stokesin jäijestelyssä käyttäen 16 tuumaa läpimitaltaan olevia . i kiekkoja 2 tuumaa läpimitaltaan olevilla akseleilla. Kiekkoväli pohjakiekon läpi oli 35 kaikissa tapauksissa 1 1/2 tuumaa (väylän leveys). Suuntaimeen syötettiin 6 tuuman säiesekoitus ja suuntaus mitattiin, ja kansien määrää vaihdeltiin.

Kuten kuviossa 5 on kuvattu, niin käytettäessä ainoastaan yhtä kiekkoa (pohja- 10 112926 kansi) oli suuntaus heikoin ja käytettäessä kahta kiekkoa, jolloin pohjakiekossa oli siipiä, kuten tässä on kuvattu, oli suuntaus merkittävästi parempi kuin millään muulla käytetyllä kansimäärällä.

5 On ilmeistä, että kaikissa suoritusmuodoissa käytetyt siivet ovat suhteellisen ohuita, litteitä elementtejä, ts. planaarielementtejä, ja ne sijaitsevat edullisesti niiden kanssa yhdessä toimivista kiekoista koostuvassa tasossa.

Joskus voi säikeisiin lisättävä liima-aine pyrkiä kasautumaan, ja tällöin voidaan 10 käyttää jotain lisäkeinoa, jolla tämä liima-aine saadaan poistettua siivet vastaanottavista kehäurista, voidaan käyttää esim. kaapimia, tarttumattomia päällysteitä jne.

Edellä olevan keksinnön kuvauksen perusteella voidaan keksintöä muunnella alan ammattimiehelle tunnetuin keinoin ilman että poikettaisiin liitteenä olevien vaati-15 musten määrittelemästä keksinnön suojapiiristä.

Claims (9)

1. Suuntain, joka käsittää useita toisistaan välimatkan päässä sijaitsevia yhdensuuntaisia akseleita, useita aksiaalisesti säteen suuntaisesti ulottuvia, toisistaan välimatkan päässä olevia, mainituille akseleille sijoitettuja kiekkoja, jotka määrit- 5 televät olennaisesti pystysuunnassa ulottuvien suuntainväylien sivuseinät, tunnettu siitä, että jokainen mainituista kiekkoryhmistä sijaitsee eri akseleilla ja määrittelee olennaisesti pystysuunnassa ulottuvat suuntainväylät, ja että mainittujen vierekkäisten kiekkoparien välissä on siipiä, jotka muodostavat mainitun väylän mainitun sivuseinän ja sulkevat vierekkäisten kiekkojen alempien vierekkäisten 10 kehien väliin muodostuneen raon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suuntain, tunnettu siitä, että mainituista siivistä jokainen on olennaisesti samalla pystytasolla kuin vastaava vierekkäinen kiekko, joidenka välisen raon mainittu siipi sulkee. 15

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen suuntain, tunnettu siitä, että jokainen mainituista kiekoista on varustettu kehäuralla, joka ulottuu kiekon kehän ympäri, ja että mainitun siiven sivureunat työntyvät vastaavissa vierekkäisissä kiekoissa oleviin uriin, joiden kanssa siipi toimii yhdessä, jolloin mainittu siipi pysyy koh- 20 distettuna mainittuihin vierekkäisiin kiekkoihin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen suuntain, tunnettu siitä, että mainituista urista jokainen on muodostettu yhdessä toimivien kiekkoelementtiparien väliin, jotka kiekkoelementit on yhdistetty niin, että muodostavat jokaisen mainituista ; *’ 25 kiekoista.

' ·..' 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen suuntain, tunnettu siitä, että jokaisen ! ' · · mainitun uran pohja on muodostettu rengasmaisen sisäkkeen avulla, joka sijaitsee :, · : jokaisen mainitun kiekon mainittujen kiekkoelementtien välissä. 30

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen suuntain, tunnettu siitä, että jo-: ·. kainen mainituista akseleista on varustettu pyyhkimellä, joka pistää esiin mainitun vierekkäisen siiven yläreunan yläpuolelta sen puhdistamiseksi säikeistä. .· 35

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen suuntain, tunnettu siitä, että jo kainen mainituista kiekoista on varustettu kehälovilla, jotka sijaitsevat sen kehän ympärillä ja ulottuvat säteen suuntaisesti sisäänpäin tietyn matkaa, ja että mainitun 12 112926 siiven alareuna ulottuu hieman sen tason alapuolelle, joka sisältää mainitut yhdensuuntaiset akselit alle kiekkojen säteen mittaisen välimatkan päässä toisistaan.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen suuntain, tunnettu siitä, että 5 kaikilla kiekoilla on olennaisesti sama säde.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen suuntain, tunnettu siitä, että mainitut vierekkäiset kiekot, joka muodostavat jokaisen väylän mainitun yhden seinän, asennetaan vuoroakseleille, ja että mainittujen vuoroakselien välissä sijait- 10 sevilla väliakseleilla sijaitsevat kiekot asennetaan aksiaalisesti puoleen väliin mainituilla vuoroakseleilla olevien kiekkojen väliin.