FI112724B - Symmetrinen antennirakenne ja menetelmä sen valmistamiseksi sekä antennirakennetta soveltava laajennuskortti - Google Patents

Description

1 1 Ί ΓΓ7 O A

i i L / L 4

Symmetrinen antennirakenne ja menetelmä sen valmistamiseksi sekä antennirakennetta soveltava laajennuskortti Tämän keksinnön kohteena patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mu-5 kainen antennirakenne. Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 10 johdanto-osan mukainen laajennuskortti. Keksinnön kohteena on lisäksi patenttivaatimuksen 13 johdanto-osan mukainen menetelmä antennirakenteen valmistuksessa.

10 Tunnetun tekniikan mukaisesti erilaisiin elektroniikkalaitteisiin, kuten kannettaviin henkilökohtaisiin tietokoneisiin (PC), on usein järjestetty laajennuskorttiliitäntä, johon standardinmukainen laajennuskortti on liitettävissä. Laajennuskortti voi sisältää langattoman viestimen radio-osat antenneineen, jolloin PC voi olla tämän korttimaisen langattoman 15 viestimen avulla tiedonsiirtoyhteydessä tiedonsiirtoverkkoon.

Laajennuskortti voi muodostaa myös verkkoadapterin esimerkiksi langatonta lähiverkkoa (WLAN, Wireless Local Area Network) varten, jolloin kortti käsittää tarvittavat sähköiset piirit mm. signaalin käsittelyä ja lähetinvastaanotinta varten. Mainittuja antenneja käytetään 20 radiotaajuisten signaalien lähetykseen ja vastaanottoon, ja signaalit siirretään radio-osan ja antennin välillä johdinten ja liittimien avulla.

Patenttijulkaisussa US 5,966,097 on esitetty eräs kaksoisantenni, joka , käsittää aktiivisen antennijohtimen, joka on lineaarinen IFA-antenni :\\ 25 (inverted-F antenna), ja passiivisen suoran antennijohtimen. Kukin antennijohdin on muodostettu johtimin, jotka on sovitettu maatason . päälle yhdensuuntaisiksi ja kytketty toisesta päästään tähän maatasoon. Aktiivinen antennijohdin on lisäksi kytketty RF-syöttöpisteeseen (radio frequency) määrätyltä kohdalta. Lankamaiset : · · ·: 30 antennielementit voidaan kiinnittää ja tukea maatasona toimivaan PCB-levyyn (printed circuit board) eri tavoin, joista esimerkkejä on patenttijulkaisuissa US 4,646,101 ja US 4,584,585. Levymäiset * ’ ‘ 1: elementit ovat toteutettavissa myös johtavasta metallilevystä leikatuin ja : \ taitelluin kappalein, jotka kiinnitetään PCB-levyn päälle, johon maataso 35 on muodostettu esimerkiksi laajalla johtavalla pinnoitteella. Eräs •; ’ kiinnitystäpä on esitetty myös patenttijulkaisussa US 5,550,554.

2 1Ί2724

Kokoonpanossa kaksoisantennin eri antennijohtimet asetetaan erikseen piirilevylle, jolloin elementit on ainakin lajittelussa eroteltava toisistaan. Tämän lisäksi on kyettävä asettamaan antennijohdin piirilevylle oikein päin. Vielä tämän lisäksi on antennijohtimet kyettävä 5 asettamaan oikeaan asentoon, jotta johtimen se pää, joka on yhteydessä maatasoon, suuntautuisi haluttuun suuntaan. Kun kaksoisantennia käytetään diversiteettiantennissa, tarvitaan kutakin antennijohdinta ainakin kaksi kappaletta. Diversiteettiantennissa samanlaiset antennijohtimet ovat usein toistensa peilikuvina, jolloin 10 kunkin johtimen mahdolliset asennotkin vaihtelevat.

Ongelmana on usein myös se, että samantyyppiset antennijohtimet poikkeavat toisistaan myös siinä, miten ne kiinnitetään piirilevylle. Tällöin kahdesta kaksoisantennista koostuva diversiteettiantenni 15 käsittää kaikenkaikkiaan neljä erilaista antennijohdinta, joiden asemoinnista oikealle paikalleen ja käsittelystä on huolehdittava. Patenttijulkaisussa US 5,966,097 on esitetty eräs tunnetun tekniikan mukainen vaihtoehto, jossa antennijohtimet on sijoitettu samaan tukiosaan. Myös tämän tukiosan asemoinnista on huolehdittava kuten 20 edellä on esitetty, varsinkin diversiteettiantennissa, mutta antennijohtimet ovat toistensa suhteen valmiiksi oikeassa asennossa.

Mikäli antennielementit asennetaan erikseen, niin muutokset ja virheet . sijoittelussa aiheuttavat antennirakenteeseen mitoituksen vaihteluja, : v. 25 jotka vaikuttavat myös sähköiseen toimintaan haitallisesti.

..... Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainittuja epäkohtia, jotka liittyvät antennijohtimien asennuksen ja kiinnityksen monimutkaisuuteen, asennusvaiheiden hitauteen ja erilaisten ···* 30 antennielementtien suureen määrään. Keksintö liittyy kaksoisantenniin, jonka sähköinen toiminta vastaa ratkaisua patenttijulkaisussa US 5,966,097, sekä optimoituun diversiteettiantenniin, joka koostuu kahdesta mainitusta kaksoisantennista.

/ 35 Keksinnön mukaiselle antennirakenteelle on tunnusomaista se, mikä on *:*’ esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Laajennuskortille i on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 10 3 Λ * r rj rs Λ Ί \l/ ζ4 tunnusmerkkiosassa. Menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 13 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön keskeisenä periaatteena on antennirakenteen ja johtimien 5 symmetrisyys asennuksen kannalta, jolloin eri asentovaihtoehdot vähenevät tai poistuvat kokonaan ja asennus helpottuu sekä nopeutuu. Eräänä keskeisenä ajatuksena on myös kaksoisantennin symmetristen johtimien sijoittaminen yhteiseen tukirunkoon, joka edelleen kiinnitetään langattoman viestimen, laajennuskortin piirilevylle. Koko piirikortin 10 valmistusaikaa voidaan lyhentää, kun antennijohtimia ei tarvitse asentaa erikseen ja asennustapa muistuttaa muidenkin piirilevyn pinnalle kiinnitettävien komponenttien asennustapaa. Antenniin liittyvien johtimien integroiminen samaan tukirunkoon tuo etuja erityisesti antenneissa, kuten diversiteettiantenneissa, jotka käsittävät useita eri 15 asentoihin asennettavia antenneja tai antennijohtimia.

Kun tukikappale on esimerkiksi monikerroksinen tai kaksipuolinen piirilevy, niin antenni voidaan valmistaa sinänsä tunnetuin menetelmin eristeenä toimivan piirilevymateriaalin ja liuskajohtimien avulla. Erityistä 20 etua saavutetaan siinä, että antennielementtien asennuksesta aiheutuvia mitoituksen poikkeamia voidaan vähentää piirilevyn mittatarkkuuden avulla, jolloin antennin toiminta on luotettavampaa.

. Keksinnön keskeisenä periaatteena on myös diversiteettiantennin 25 sijoittaminen optimoidusti laajennuskortin koteloon. Elektroniikka- laitteiden prosessorien ja sähköisten piirien säteilemät häiriösignaalit ..... häiritsevät antennin toimintaa. Laajennuskortin ulokkeena toimivaan osaan sijoitettuna antennirakenne voidaan viedä ulos liitännästä ja ;;;' kauemmas laitteesta.

:···: 30

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla samalla ...: oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää periaatekuvantona tunnetun tekniikan mukaista 35 antennirakennetta, i.i · kuva2 esittää periaatekuvantona keksinnön erästä edullista :· : suoritusmuotoa, 4 112724 kuva 3 esittää periaatekuvantona keksinnön toista edullista suoritusmuotoa, 5 kuva 4 esittää perspektiivikuvantona laajennuskorttia, jossa keksinnön mukaista antennirakennetta sovelletaan, kuva 5 esittää perspektiivikuvantona kuvan 4 mukaisen laajen- nuskortin sisälle sijoitettavaa piirikorttia, johon on sovi-10 tettu keksinnön mukainen diversiteettiantenni, ja kuva 6 esittää perspektiivikuvantona keksinnön kolmatta edul lista suoritusmuotoa.

15 Kuvaan 1 viitaten tunnetun tekniikan mukainen antennirakenne A käsittää lineaarisen antennijohtimen 1, joka tässä tapauksessa toimii aktiivisena antennijohtimena ja IFA-elementtinä. Johtimen pituus on noin 1Λ käytetystä aallonpituudesta. Johdin 1 on oleellisesti yhdensuuntainen tasomaisen maatason 2 kanssa, josta se on sovitettu halutun etäisyy-20 den päähän. Etäisyyttä pyritään maksimoimaan käytetyn taajuusalueen, hyötysuhteen ja antennivahvistuksen kasvattamiseksi. Johdin 1 on ensimmäisestä päästään 1a oikosuljettu johtimella 3 maatasoon 2 ja se .·. käsittää myös toisen pään 1b, joka on vapaa. Johtimeen 1 on lisäksi kytketty ensimmäinen johdin 4 haluttuun paikkaan, joka sijoittuu päiden [' ''25 1a, 1b väliin. Ensimmäinen johdin 4 on kytketty myös syöttävään koh- [ taan 5, joka on sijoitettu tavallisesti piirilevylle ja samaan tasoon maata son 2 kanssa. Johtimen 4 avulla antenniin syötetään RF-taajuista te-hoa.

» » 30 Antennirakenne A käsittää lisäksi viereisen lineaarisen antennijohtimen ·:·: 6, joka tässä tapauksessa toimii passiivisena, parasiittisenä antennijoh timena. Antennijohtimien 1 ja 6 välille muodostuu sähköinen kytkentä kun RF-energiaa syötetään johtimeen 1. Optimaalisen kytkeytymiseen saavuttamiseksi johdin 6 on oikosuljettu johtimella 7 maatasoon 2 en-' '35 simmäisestä päästä 6a, joka on vastakkainen suhteessa päähän 1a.

: ’ i': Töinen pää 6b on vapaana.

5 112724

Kuvassa 2 on havainnollistettu keksinnön mukaista antennirakennetta A. Antennirakenteen A on toimittava vastaavalla tavalla sähköisesti, kun johtimien 1, 3, 4, 6 ja 7 asentoa kierretään 180°. Tällöin mm. antennin antennikuvio pysyy samalla tavalla vinottain ylöspäin suuntautunee-5 na. Kierrossa antennijohtimien 1 ja 6 tehtävät vaihtuvat. Kierto suoritetaan sellaisen akselin X ympäri, joka kulkee johtimien 1 ja 6 välissä kohtisuorassa maatasoon 2 nähden. Kierrossa johtimet 3 ja 7 vaihtavat keskenään kontaktikohtaansa maatasoon 2. Keksinnön mukaisesti an-tennirakenne A käsittää nyt myös toisen johtimen 8, joka on kytketty, 10 johtimen 6 ja maatason 2 välille, johdinta 4 vastaavaan paikkaan symmetrisesti. Mainittu paikka sijoittuu päiden 6a, 6b väliin. Kierrossa johtimet 4 ja 8 vaihtavat keskenään kontaktikohtaansa maatasossa 2 ja kohdassa 5. Maatasoon 2 kytkeytynyt johdin 4 tai 8 kytkee aina samalla puolella olevan antennijohtimen maatasoon 2.

15

Kuvassa 2 on katkoviivoin havainnollistettu runko-osaa 9, johon eri johtimet on kiinnitetty tai muodostettu asennusta varten. Runko-osa 9 on esimerkiksi painettu piirilevy, johon eri johtimet on muodostettu sinänsä tunnetuilla menetelmillä liuskamaisin kuparijohtimin. Esitetyssä 20 suoritusmuodossa johtimet 1 ja 6 ovat suoria johtimia, mutta fyysisesti lyhyempi antennirakenne saavutetaan johtimien meanderimuodolla, jolloin antennijohdin vastaa sähköiseltä pituudeltaan käytetyn aallonpituuden neljännestä. Meanderi-muoto on sinänsä tunnettu, • · · ;.”’t suorakaideaaltoa muistuttava johdinrakenne. Suoran johtimen fyysinen ‘ \25 pituus vastaa oleellisesti aallonpituuden neljännestä. Muutkin antenni-[ johtimen muodot ovat mahdollisia, mm. polvekkeet, kunhan johtimien 1 • · * t · ja 6 muoto vastaa symmetrisesti toisiaan, jolloin kiertoasennolla ei ole väliä asennuksen yhteydessä. Maataso 2 on tavallisesti toteutettu piirilevyn yläpinnalle, johon antennirakenne ladotaan ja kiinnitetään 30 automaattisin, sinänsä tunnetuin välinein. Valmistuksen optimoinnin ·:··: kannalta piirilevy on sopivimmin SMD-levy, johon sovelletaan “*: pintaliitoskomponenttien SMT-tekniikkaa (surface mount technology).

Antennirakenne on toteutettavissa myös 3D MID-tekniikalla (3D molded interconnect devices), jolloin käytetään korkean lämpötilan termo-• ‘35 plastisia muoveja, joihin on integroitu johtavat pinnat ja johdinkuviot :··.· metallipinnoittein.

6 112724

Kuvassa 3 on esitetty diversiteettiantenni, joka käsittää kaksi kuvan 2 mukaista antennirakennetta A ja B. Antennirakenteen A johtimet on sijoitettu runko-osaan 9 ja antennirakenteen B johtimet on sijoitettu vastaavalla tekniikalla ja tavalla runko-osaan 10. Antennirakenteet A ja 5 B on viritetty toimimaan samalla taajuudella. Vastaanotossa voidaan sähköisesti valita käytettävä antenni, jolloin voidaan välttää vastaanotetun signaalin vaimenemisia, jotka aiheutuvat heijastumista (multipath fading). Optimoinnin kannalta antennirakenteet A ja B sijaitsevat mahdollisimman etäällä toisistaan, jolloin toimintaominai-10 suudet paranevat. Mainittuun diversiteettiin liittyvät toiminnot ovat alan ammattimiehelle sinänsä tunnettuja, joten tarkempi selostaminen ei ole tarpeen.

Kuvassa 3 on antennirakenteet A ja B esitetty peräkkäin sijoittuneena 15 isolaation ja antennivahvistuksen kannalta optimaalisessa asennossa, kun myös ensimmäiset johtimet 4 ja 11 ovat lähempänä johtimien 1 ja 12 niitä päitä 1a ja 12a, jotka ovat lähimpänä toisiaan. Tällöin antennit kytkeytyvät heikommin toisiinsa. Antennijohdinta 6 vastaa antennijohdin 17. Johdinta 3 vastaa johdin 13, johdinta 7 vastaa johdin 14, ja johdinta 20 8 vastaa johdin 15. Kontaktikohta 16 vastaa kohtaa 5, mutta kohta 16 on ulotettu nyt pitemmälle. Selvää on, että kontaktit 5 ja 16 voivat vaihdella muodoltaan.

, Keksinnön mukaisesti antennirakenne B on sijoitettu runko-osaan 10, ;···,. 25 joka rakenteeltaan vastaa runko-osaa 9, jolloin ne ovat vaihdettavissa keskenään, kun kunkin asentoa käännetään lisäksi 180° pystysuoran akselin ympäri. Tällöin on tarve valmistaa vain yhtä runko-osaa 9 tai 10 « · antennirakenteineen ja kumpi tahansa kiertoasennoista on asennuksen kannalta oikea. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti ···' 30 runko-osat 9 ja 10 onkin yhdistetty samaan yhtenäiseen, pitkänomaiseen runko-osaan, jolloin asennettavien runko-osien määrä puolittuu. Keksinnön mukaisesti myös tässä tapauksessa rakenne on symmetrinen, joten asento on käännettävissä 180° pystysuoran akselin : !·. Y ympäri sähköisen toiminnan muuttumatta.

35

Kuvassa 4 on esitetty erään edullisen suoritusmuodon mukainen : laajennuskortti, johon keksintö soveltuu erityisen hyvin. Kortin C

; korttiosa 18 on PCMCIA-standardin mukainen PC-kortti. PC-kortit on 7 112724 suunniteltu asetettaviksi kokonaan PC:n sisään PC-kortin pituusakselin suuntaisella liikkeellä, mutta ns. pidennetyt PC-kortit voivat olla jopa 40 mm pidempiä kuin tavalliset PC-kortit. PC-kortti on varustettu PCMCIA-standardin mukaisella 68-napaisella liittimellä P. Liitin P on tavallisesti 5 kiinnitetty kortin C sisään sijoitettuun piirilevyyn 19, joka on esitetty kuvassa 5, ja jolle on sijoitettu myös PC-kortin toimintojen kannalta tarpeelliset komponentit (esimerkiksi IC, Integrated Circuit) ja johdotukset liittimien sekä komponenttien välisten sähköisten signaalien siirtämiseksi. Komponentit käsittävät lähetinvastaanottimen signaalien 10 käsittelemiseksi, jotka signaalit radiotaajuisina lähetetään ja vastaanotetaan langattomasti antennin avulla. Korttiin C, tavallisesti piirilevylle on sijoitettu myös tarpeelliset johdotukset ja sähköiset piirit signaalien välittämiseksi lähetinvastaanottimen ja elektroniikkalaitteen välillä. Muiden sähköisten piirien toiminta ja signaalien välittäminen on 15 ammattimiehelle sinänsä tunnettua, joten tarkempi selostaminen ei ole tarpeellista.

Korttiosan 18 kansi- ja pohjarakenteet ovat tavallisesti muodostettu metallista valmistetusta oleellisesti vakiopaksuisesta ohutlevystä. Liitin P ja 20 kortin kehysrakenne ovat tavallisesti ainakin osittain muovia, kuten polyeteeniä (PE). Korttiosan 18 rakenne ja mitoitus voi keksinnön puitteissa vaihdella laajastikin.

Kortti C käsittää korttiosan 18 päähän kiinnittyvän kotelo-osan 20, johon •, ·. 25 myös antennirakenteet on sijoitettu. Kotelo-osa 20 sijoittuu sopivimmin rakomaisen laajennuskorttiliitännän ulkopuolelle. Kotelo-osa 20 käsittää kansirakenteen ja pohjarakenteen, mutta muoto ja dimensiot voivat myös vaihdella esitetystä. Antennirakenteet on sijoitettu kotelo-osaan 20. Maataso sijoittuu sopivimmin pohjarakenteen puolelle antenni-30 rakenteen alle, jotta antennin säteilykuvio suuntautuisi kortin C normaalissa käyttöasennossa ylöspäin kohti esimerkiksi seinään kiinnitettyä tukiasemaa. Kotelo-osaan 20 mainitut antennit voidaan sijoitella huomattavasti vapaammin ja tilavammin.

35 Kuvassa 6 on esitetty antennirakenteen eräs edullisen suoritusmuoto. Antennirakenne A käsittää eristeenä toimivan piirilevyn 9, joka on nostettu pystyyn ja joka toimii aikaisemmin mainittuna runko-osana. Tarvittavat johdinkuviot piirilevyn pystysuorille pinnoille on muodostettu 8 112724 kuparista valmistettujen liuskajohtimien avulla. Piirilevy voi myös olla monikerroksinen. Kuvion 6 numerointi vastaa kuvan 2 numerointia ja komponentteja. Piirilevy 9 on antennijohtimia pitempi ja runko-osan 9 vastakkainen pinta näyttää vastaavalta. Antennijohtimet on sovitettu 5 vierekkäin ja toistensa suhteen pituussuunnassa jonkin verran siirtyneinä, jolloin vapaat päät ovat siirtyneet lähemmäksi toisiaan. Antennin sähköinen toiminta on mitoituksen hienosäädöllä viritetty toimimaan halutulla taajuudella. Runko-osa 9 ladotaan piirilevyn päälle ja kiinnitetään runko-osan 9 toisessa päässä ja alareunassa olevien 10 kupariliuskojen 21, 22 avulla juottamalla. Runko-osan 9 ristikkäisessä kulmassa on vastaavat liuskat.

Maadoitusjohdin 3 ja ensimmäinen johdin 4 on yhdistetty lähes koko pituudeltaan ylhäältä alaspäin, jolloin muodostuu oleellisesti yhtenäinen 15 johdinpinta. Johtimet ovat erillisiä alaosastaan, josta ne juotetaan piirilevyn vastaaviin kontakteihin. Johdinten yhtenäisyys otetaan huomioon niiden yhteistä leveyttä määritettäessä ja optimoitaessa antennijohtimen sähköistä toimintaa. Antennin sovittaminen laitteen muihin sähköisiin piireihin suoritetaan valitsemalla syöttöjohtimen 20 syöttökohta.

Keksinnön mukainen symmetrisyys ja toiminnan optimointi on toteutettavissa myös kahdella taajuudella (dual band) toimivassa .Γ.' antennilaitteistossa. Tällöin 14 aallonpituudesta olevat antennijohtimet ' \25 jakautuvat kahdeksi eripituiseksi johtimeksi, esimerkiksi meanderi- ' johtimeksi ja suoraksi johtimeksi.

On selvää, että keksintö ei rajoitu vain edellä esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, vaan voi vaihdella patenttivaati-30 muksien puitteissa.

Claims (14)

1. Antennirakenne, joka käsittää ainakin yhden aktiivisen ja ainakin 5 yhden parasiittisen antennijohtimen (1, 6), ja joka on järjestetty sovitettavaksi tasomaisen, sähköisesti johtavan pinnan päälle etäisyyden päähän mainitusta pinnasta, joka on järjestetty toimimaan mainitun antennirakenteen maatasona (2), ja joka antennirakenne käsittää etäisyyden päähän toisistaan oleellisen yhdensuuntaisesti 10 sovitetut ensimmäisen antennijohtimen (1) ja toisen antennijohtimen (6), jotka ovat sähköiseltä pituudeltaan noin 14 käytetyn taajuuden aallonpituudesta ja oleellisesti yhdensuuntaisia mainitun maatason (2) kanssa, ja jotka käsittävät vastakkaiset ensimmäiset päät (1a, 6a) ja vastakkaiset vapaat toiset päät (1b, 6b), jolloin antennirakenteeseen on 15 sovitettu symmetrisesti vielä johtimet (3, 7) ensimmäisten päiden (1a, 6a) oikosulkemiseksi mainittuun maatasoon (2) ja ensimmäinen johdin (4) syötön kytkemiseksi haluttuun kohtaan aktiivisen antennijohtimen (1) ensimmäisen pään (1a) ja toisen pään (1b) välillä, tunnettu siitä, että antennirakenteeseen on sovitettu symmetrisesti lisäksi toinen 20 johdin (8) oikosulun kytkemiseksi vastaavaan kohtaan passiivisen antennijohtimen (6) ensimmäisen pään (6a) ja toisen pään (6b) välillä siten, että antennirakenteen 180° kiertyneessä asennossa toinen johdin (8) toimii puolestaan mainittuna syöttönä ja ensimmäinen johdin (4) : ·. puolestaan mainittuna oikosulkuna. .‘...‘.*25 .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen antennirakenne, tunnettu siitä, että se on yhtenäinen elementti (9) mainitun antennirakenteen ' ·; ·' asennusta varten.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen antennirakenne, tunnettu siitä, : että yhtenäinen elementti (9) käsittää piirilevyn, johon mainitut johtimet on muodostettu kuparista valmistettujen liuskajohtimien avulla. .M

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen antennirakenne, tunnettu siitä, : 35 että mainitut liuskajohtimet ovat mainitun maatason (2) suhteen ’ oleellisesti kohtisuoria. 10 112724

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen antennirakenne, tunnettu siitä, että piirilevy (9) on kaksipuolinen piirilevy, jonka kullekin puolelle on sovitettu mainittu antennijohdin (1, 6), mainittu oikosulku (3, 7) ja mainittu syöttö (4, 8). 5

6. Jonkin patenttivaatimuksen 3—5 mukainen antennirakenne, tunnettu siitä, että piirilevyyn (9) on kuparijohtimin avulla muodostettu myös juotospinnat (21, 22) mainitun piirilevyn (9) kiinnittämiseksi juottamalla mainittuun maatasoon. 10

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen antennirakenne, tunnettu siitä, että molemmat mainitut antennijohtimet (1, 6) ovat meanderityyppisiä tai suoria antennijohtimia.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen antennirakenne, tunnettu siitä, että siihen on sovitettu kaksi samanlaista antennirakennetta peräkkäin diversiteettiantennin muodostamiseksi ja sen asentamiseksi myös 180° kiertyneessä asennossa, jolloin aktiivisten antennijohtimien (1, 11) vapaat päät on sijoitettu rakenteessa ulommaisiksi. 20

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1—8 mukainen antennirakenne, tunnettu siitä, että liuskamainen mainittu syöttöjohdin (4) ja liuskamainen mainittu oikosulkujohdin (3) on yhdistetty toisiinsa antennijohtimen (1) puoleisista päistä ja erotettu toisistaan maatason ; v, 25 (2) puoleisista päistä. * ' i » < I • · <t t.

10. Laajennuskortti, joka pituussuuntainen kortti (C) käsittää korttiosan (18), joka on järjestetty asetettavaksi sopivimmin kokonaan » elektroniikkalaitteen laajennuskorttiliitännän sisään, mainitun korttiosan ··'' 30 (18) päähän kiinnittyvän kotelo-osan (20), joka on ainakin osittain järjestetty ulottumaan mainitun liitännän ulkopuolelle, mainitun korttiosan (18) ja mainitun kotelo-osan (20) sisään sovitetun piirilevyn '' ‘': (19) ja antennirakenteen (A, B), joka käsittää ainakin yhden aktiivisen ja : X ainakin yhden parasiittisen antennijohtimen (1, 6), ja joka on järjestetty X 35 sovitettavaksi tasomaisen, sähköisesti johtavan pinnan päälle etäisyyden päähän mainitusta pinnasta, joka on järjestetty toimimaan * · mainitun antennirakenteen maatasona (2), ja joka antennirakenne :": käsittää etäisyyden päähän toisistaan oleellisen yhdensuuntaisesti 11 112724 sovitetut ensimmäisen antennijohtimen (1) ja toisen antennijohtimen (6), jotka ovat sähköiseltä pituudeltaan noin ΛΑ käytetyn taajuuden aallonpituudesta ja oleellisesti yhdensuuntaisia mainitun maatason (2) kanssa, ja jotka käsittävät vastakkaiset ensimmäiset päät (1a, 6a) ja 5 vastakkaiset vapaat toiset päät (1b, 6b), jolloin antennirakenteeseen on sovitettu symmetrisesti vielä johtimet (3, 7) ensimmäisten päiden (1a, 6a) oikosulkemiseksi mainittuun maatasoon (2) ja ensimmäinen johdin (4) syötön kytkemiseksi haluttuun kohtaan aktiivisen antennijohtimen (1) ensimmäisen pään (1a) ja toisen pään (1b) välillä, tunnettu siitä, 10 että antennirakenteeseen on sovitettu symmetrisesti lisäksi toinen johdin (8) oikosulun kytkemiseksi vastaavaan kohtaan passiivisen antennijohtimen (6) ensimmäisen pään (6a) ja toisen pään (6b) välillä siten, että antennirakenteen 180° kiertyneessä asennossa toinen johdin (8) toimii puolestaan mainittuna syöttönä ja ensimmäinen johdin (4) 15 puolestaan mainittuna oikosulkuna.

9 112724

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laajennuskortti, tunnettu siitä, että antennirakenne on yhtenäinen elementti (9) mainitun antennirakenteen asennusta varten. 20

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laajennuskortti, tunnettu siitä, että yhtenäinen elementti (9) käsittää piirilevyn, johon mainitut johtimet . on muodostettu kuparista valmistettujen liuskajohtimien avulla. ...,.-25

13. Menetelmä antennirakenteen valmistuksessa, joka käsittää ainakin • ♦ . yhden aktiivisen ja ainakin yhden parasiittisen antennijohtimen (1, 6), ja joka on järjestetty sovitettavaksi tasomaisen, sähköisesti johtavan • · pinnan päälle etäisyyden päähän mainitusta pinnasta, joka on järjestetty toimimaan mainitun antennirakenteen maatasona (2), ja joka 30 antennirakenne käsittää etäisyyden päähän toisistaan oleellisen yhdensuuntaisesti sovitetut ensimmäisen antennijohtimen (1) ja toisen antennijohtimen (6), jotka ovat sähköiseltä pituudeltaan noin 14 käytetyn ,v. taajuuden aallonpituudesta ja oleellisesti yhdensuuntaisia mainitun : maatason (2) kanssa, ja jotka käsittävät vastakkaiset ensimmäiset päät : ’ 35 (1a, 6a) ja vastakkaiset vapaat toiset päät (1b, 6b), jolloin V ·' antennirakenteeseen sovitetaan symmetrisesti vielä johtimet (3, 7) ; ensimmäisten päiden (1a, 6a) oikosulkemiseksi mainittuun maatasoon (2) ja ensimmäinen johdin (4) syötön kytkemiseksi haluttuun kohtaan 12 112724 aktiivisen antennijohtimen (1) ensimmäisen pään (1a) ja toisen pään (1b) välillä, tunnettu siitä, että antennirakenteeseen sovitetaan symmetrisesti lisäksi toinen johdin (8) oikosulun kytkemiseksi vastaavaan kohtaan passiivisen antennijohtimen (6) ensimmäisen pään 5 (6a) ja toisen pään (6b) välillä siten, että antennirakenteen 180° kiertyneessä asennossa toinen johdin (8) toimii puolestaan mainittuna syöttönä ja ensimmäinen johdin (4) puolestaan mainittuna oikosulkuna.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 antennirakenne sovitetaan yhtenäiseen elementtiin (9) mainitun antennirakenteen asennusta varten. 112724