FI112583B - Menetelmä solukkoradiojärjestelmien välisten kanavanvaihtomittausten toteuttamiseksi ja päätelaite - Google Patents

Description

112583

Menetelmä solukkoradiojärjestelmien välisten kanavanvaihtomittausten toteuttamiseksi ja päätelaite - Metod för igangsättning av effektnivämätning av signaler i en terminal av ett cellulärt telekommunikationsystem och terminal 5 Tämä keksintö koskee menetelmää kanavanvaihtomittauksien toteuttamiseksi kahden eri järjestelmän välillä. Erityisesti keksintö koskee menetelmää kanavanvaihto-mittauksien toteuttamiseksi järjestelmien välillä, joista ainakin yksi on WCDMA-järjestelmä.

Matkaviestinjärjestelmät kehittyvät koko ajan. Jo tälläkin hetkellä käytössä on useita 10 erilaisia matkaviestinjärjestelmiä, jotka toimivat samalla alueella päällekkäin. Nykyisin eräs käytetyimmistä verkoista on GSM (Global System for Mobile telecommunications ) -verkko, jotka tullaan käyttämään vielä kauan sen suuren käyttöasteen ja levinneisyyden vuoksi. Tämän verkon rinnalle nousee uusia verkkotopologioita, joiden käyttäminen vaatii tyypillisesti uusia päätelaitteita. Päätelaitteita tulee 15 voida tulevaisuudessa käyttää useammissa verkoissa. Tällöin siirtyminen ensimmäisen verkon käytöstä toisen verkon käyttöön tulee sujua ongelmitta.

Erityisesti tällä hetkellä ollaan yleisesti sitä mieltä, että ainakin eräät tulevaisuuden matkaviestinverkoista tulevat perustumaan niin kutsuttuun laajakaistaiseen CDMA (WCDMA; Wideband Code Division Multiple Access) -tekniikkaan. WCDMA-20 tekniikkaa ollaan soveltamassa esimerkiksi UMTS (Universal Mobile Telecommunication System) -järjestelmässä. Näin ollen on tärkeää, että esimerkiksi WCDMA-verkon päätelaitteet voivat siirtyä käyttämään esimerkiksi GSM-yhteyttä ' : tarvittaessa. Siirtymistä toisen verkon käytöstä toiseen kutsutaan tavallisesti englan- :: : ninkielisellä termillä inter system handover.

i 4 I

25 Päätelaite voi joutua vaihtamaan verkkoa esimerkiksi silloin, kun ensimmäisen ver-. kon, jolla tarkoitetaan verkkoa, johon päätelaite on yhteydessä, peittoalue loppuu.

Tällöin, jos toisen verkon peittoalue riittää päätelaitteen uudessa maantieteellisessä sijainnissa, on edullista siirtyä käyttämään mainittua toista verkkojärjestelmää. Edul-; lisesti tällaisessa tapauksessa siirtyminen toisen verkon käytöstä toiseen voidaan : 30 suorittaa vastaavilla toimilla kuin saman verkon sisällä tapahtuvissa tukiasemien vä lisissä kanavanvaihdoissa (handover).

, : Vastaus siihen, milloin siirrytään käyttämään toista verkkoa, ei ole yksiselitteinen.

Erään ensimmäisen ajatuksen mukaisesti päätelaite siirtyy käyttämään toista verkko-järjestelyä sokeasti silloin, kun sen verkon, johon päätelaite alunperin oli yh- 2 112583 teydessä, kuuluvuus lakkaa. Erään toisen ajatuksen mukaisesti on mahdollista tehdä mittauksia verkkojen välillä vastaavalla tavalla kuin nykyisissä verkkoratkaisuissa, jotka käyttävät TDMA (Time Division Multiple Access) -järjestelmää. Tällaisen järjestelyn mukaisesti mitataan yhteyden laatua ja jos se ei ole riittävä, siirrytään käyt-5 tämään toista verkkoa.

Ongelmana edellä ensimmäisenä esitetyssä ratkaisuissa on se, että jos päätelaite päättää sokeasti siirtyä käyttämään toista verkkoa, ei ole täyttä varmuutta siitä, että toisen verkon kuuluvuus on yhtään sen parempi kuin sillä hetkellä käytössä olevan verkon. Jos uuden verkon kuuluvuus on huonompi tai sitä ei ole lainkaan, päätelaite 10 menettää yhteyden hetkeksi molempiin mahdollisiin verkkoihin. Näin ollen sokeaa verkonvaihtoa voidaan pitää varsin epäluotettavana vaihtoehtona. Toisena esitetyn tekniikan tason mukaisen ratkaisun järjestely on muuten hyvä, mutta se ei sovellu käytettäväksi kaikissa verkkojärjestelmässä, kuten WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access) -järjestelmässä. Tämä johtuu siitä, että TDMA-järjestelmässä 15 kanavanvaihdon yhteydessä tapahtuva mittaus häiritsee WCDMA-järjestelmän toimintaa ja alentaa kyseisen järjestelmän kapasiteettia.

Erityisesti tulee huomata, että edellä esitetyt ratkaisut on tarkoitettu sovellettaviksi tapauksessa, jossa ensimmäinen ja toinen verkko ovat järjestelmiltään samanlaisia eli että molemmat ovat esimerkiksi GSM-verkkoja. Ne voivat olla esimerkiksi eri 20 operaattoreiden ylläpitämiä, joiden operaattoreiden välillä on sopimus verkkovierai-lujen mahdollisuudesta toistensa verkoissa. Kyseisiä ratkaisuja ei siis voida suoraan soveltaa tapaukseen, jossa käytettävät verkon eroavat toisistaan tekniikaltaan.

: Tämän keksinnön tavoitteena on poistaa edellä esitetyt tekniikan tason mukaiset on gelmat ja esittää edullinen ratkaisu siihen, miten verkon vaihtoon liittyvä päätöksen-25 teko voidaan perustaa mittauksiin siten, että samalla minimoidaan verkon vaihtoon liittyvään päätöksentekoon käytettävä kapasiteetti.

: Keksinnön tavoitteet saavutetaan järjestämällä päätelaite mittaamaan toisen verkon ; " lähetystehoa. Edullisesti päätelaite järjestetään mittaamaan toisen järjestelmän lähe tystehoa ainoastaan silloin, kun kyseistä toimintaa tarvitaan.

: 30 Tämän keksinnön mukaiselle menetelmälle ainakin yhden toisen solukkoradiojärjes- . telmän lähettämien signaalien tehotasojen mittauksen aloittamiseksi solukkora- ';' diojärjestelmän päätelaitteessa päätelaitteen käyttäessä ensimmäistä solukkoradiojär- ’·’· jestelmää päätöksen tekemiseksi päätelaitteen vaihtamisesta ensimmäisestä soluk- koradiojärjestelmästä mainittuun toiseen solukkoradiojärjestelmään on tunnusomais- 3 112583 ta se, että päätelaitteen vastaanottaman solukkoradiojärjestelmän tukiaseman signaalin tehotason jäädessä alle ennalta määrätyn kynnysarvon siirrytään mittaamaan ainakin yhden toisen solukkomatkaviestinjärjestelmän ainakin yhden tukiaseman lähettämien signaalien tehotasoja.

5 Tämän keksinnön mukaiselle ainakin yhden toisen solukkoradiojärjestelmän lähettämien signaalien tehotasojen mittauksen aloittamiseksi päätelaitteen käyttäessä ensimmäistä solukkoradiojärjestelmää päätöksen tekemiseksi päätelaitteen vaihtamisesta ensimmäisestä solukkoradiojärjestelmästä mainittuun toiseen solukkoradiojär-jestelmään, joka päätelaite käsittää välineet solukkoradiojärjestelmän ainakin yhden 10 tukiaseman lähettämän signaalin voimakkuuden mittaamiseksi on tunnusomaista se, että se käsittää - välineet solukkoradiojärjestelmän päätelaitteelle välittämän ainakin yhden kynnysarvon vastaanottamiseksi, - välineet mitatun signaalin voimakkuuden vertaamiseksi mainittuun kynnysarvoon, 15 - välineet vapaan mittausajan pyytämiseksi solukkoradiojärjestelmältä, jos mainittu mitattu signaalin voimakkuus on pienempi kuin mainittu kynnysarvo, - välineet mainitun toisen järjestelmän ainakin yhden tukiaseman signaalin mittaamiseksi ainakin yhden vapaan ajanjakson aikana.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksis- 20 sa.

Keksinnön mukaisesti jokin verkkoelementti lähettää päätelaitteelle listauksen kyn-nysarvosta signaalin voimakkuudelle. Vertaamalla päätelaitteen vastaanottamien signaalien tehoja mainittuihin kynnysarvoihin päätelaite tekee päätöksen siitä, että aletaanko mittaamaan jonkin toisen solukkoradiojärjestelmän signaalin voimakkuuk-25 siä. Mittauksen aikana muutetaan yläsuuntaan (uplink) ja alasuuntaan (downlink) olevista yhteyksistä ainakin toisen lähetystapaa sellaiseksi, että mittaus voidaan suorittaa samanaikaisesti, vaikka yhteys toiseen järjestelmään on voimassa. Erityisen edullisesti keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu käytettäväksi sellaisessa tilanteessa, jossa ensimmäinen käytössä oleva järjestelmä on WCDMA-järjestelmä, jonka : 30 käytön aikana tehdään päätöksiä siirtymisestä GSM-järjestelmän käyttöön.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa 4 112583 kuva 1 esittää kahden verkkojärjestelmän rajapintaa, kuvat 2 a-d esittävät WCDMA-järjestelmän erilaisia lähetystiloja, kuva 3 esittää vuokaavion muodossa keksinnön mukaista menetelmää, kuva 4 esittää erästä WCDMA-järjestelmän lähetystilaa, 5 kuva 5 esittää eri järjestelmien käytössä olevia taajuusalueita ja kuva 6 esittää erästä keksinnön mukaista järjestelyä päätelaitteessa.

Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta ja -merkintöjä.

Päätelaitteen liikkuessa tietyllä maantieteellisellä alueella voi verkkoyhteyden laatu vaihdella huomattavasti. Erityisesti silloin, kun ollaan lähestymässä esimerkiksi tie-10 tyn matkaviestinverkon reuna-alueita, voi yhteyden laatu alkaa heikkenemään. Tällöin keksinnön mukaisesti aloitetaan mittaamaan myös toisen verkon signaaleja, joiden perusteella verkon vaihto voidaan tarvittaessa toteuttaa. Keksinnön mukaisesti solukkoradiojärjestelmissä, joissa tukiasemat lähettävät päätelaitteille erilaista tietoa viereisistä soluista, kuten käytetyistä taajuuksista jne., voidaan näihin tietoihin lisätä 15 informaatiota signaalien minimitehoista eli kynnysarvoista, joita päätelaitteiden tulee saada kustakin solusta. Näiden tietojen perusteella päätelaite voidaan järjestää aloittamaan myös toisen matkaviestinverkon lähetystehojen mittaamisen tarvittaessa.

Tarkastellaan esimerkiksi kuvassa 1 esitettyä järjestelyä. Kuvassa on esitetty yhtenäisellä viivalla ja isoilla kirjaimilla A-G ensimmäisen järjestelmän solut ja katko-20 viivalla ja pienillä kirjaimilla a-h toisen järjestelmän solut. Tarkastellaan tilannetta, jossa päätelaite on kyseisellä hetkellä yhteydessä mainittuun ensimmäiseen verkkoon. Olkoon päätelaite aluksi solussa A. Päätelaitteelle lähetetään verkon kautta koko ajan tietoja solun, jossa päätelaite kulloinkin on, viereisistä soluista. Nämä tie-v , dot ovat kullekin solulle ominaisia, kuten käytettävät taajuudet ja vastaavat. Keksin- '. ; 25 nön mukaisesti päätelaitteeseen lähetetään niin ikään kunkin viereisen solun lähetys- '; ‘ tehojen kynnysarvot, joiden kynnysarvojen yläpuolella tulisi kustakin tukiasemasta '* , vastaanotetun signaalin tehotason olla. Tässä esimerkinomaisessa tilanteessa pääte- ; laite siirtyy solusta A soluun B ja päätelaitteen liikesuunta on kohti kyseisen verkon . yhtenäisen peittoalueen ulkoreunaa eli solun B ulkoreunaa kohti. Tässä esimer- : 30 kinomaisessa tapauksessa jossakin solun B pisteessä jostakin ympäröivästä solusta vastaanotetun signaalin teho laskee alle ennalta määrätyn kynnysarvon, joka kynnysarvo on siis ilmoitettu päätelaitteelle esimerkiksi edellä esitetyn kynnysarvolistan 5 112583 avulla sen solun tukiasemasta, missä päätelaite on. Tällöin päätelaite voidaan järjestää aloittamaan toisen matkaviestinjärjestelmän lähetystehojen mittaukset, joiden mittausten perusteella päätelaite voi tarvittaessa siirtyä käyttämään toisen verkon palveluita. Toisen verkon solut on esitetty kuvassa 1 katkoviivoin ja pienin kirjai-5 min. Mainittu ensimmäinen verkko voi olla esimerkiksi WC DM A-verkko ja mainittu toinen verkko voi olla esimerkiksi GSM-verkko.

Esitetään seuraavaksi eräs WCDMA-järjestelmälle eräs tyypillinen ominaisuus, jota voidaan käyttää hyödyksi verkkojen välisissä kanavanvaihdoissa, on kompressoitu lähetystila (slotted mode). Tällä tarkoitetaan sitä, että WCDMA-järjestelmässä on 10 mahdollista säätää lähetykseen käytettävien kehysten sisältämän datan lähetystapaa. Yhdessä kehyksessä lähetettävän datan lähetykseen käytettävää aikaa voidaan säätää lähetystehon avulla. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä lyhyemmässä ajassa data halutaan lähettää, sitä suurempaa lähetystehoa tarvitaan. Kuvissa 2 a-d on esitetty eräitä mahdollisia lähetysjärjestelyjä WCDMA-järjestelmässä. Kuvassa 2a on esitetty 15 datan lähetys nk. normaalissa tilanteessa, jossa jokaisen kehyksen lähetys suoritetaan samalla lähetysteholla ja yhtä pitkässä aikavälissä. Lähetysteho on verrannollinen kehystä kuvaavan suorakaiteen kokoon vertikaalisessa suunnassa ja lähetysaika on verrannollinen kehystä kuvaavan suorakaiteen kokoon horisontaalisessa suunnassa. Kuvassa 2b on esitetty tilanne, jossa viimeinen kehys lähetetään kehyksen en-20 simmäisessä puoliskossa kokonaan käyttäen suurempaa lähetystehoa. Alan ammat-.timiehelle on selvää, että kehys voidaan välittää myös kehyksen jälkimmäisessä :! puoliskossa. Kuvassa 2c on esitetty järjestely, jossa viimeisen kehyksen data välite- ’ , tään kahdessa eri osassa saman kehyksen aikana. Osa datasta välitetään kehyksen ensimmäisen puolikkaan aikana ja loput kyseisen kehyksen datasta kehyksen toisen ' ' 25 puolikkaan aikana siten, että mainittujen datavälitysten väliin jää aikaväli, jolloin ’ dataa ei välitetä lainkaan. Kuvassa 2d on vastaavasti lähetettävä data on kompressoi- ,; ; tu siten, että käytettävää lähetystehoa ei tarvitse muuttaa, vaikka datan välitykseen käytettävä aika on lyhyempi kuin normaalissa tilanteessa. Kuvissa esitetyistä tilan-; teista, jossa data lähetetään jonkin uuden järjestelyn avulla, käytetään nimitystä ' ; 30 kompressoitu lähetystila (slotted mode). Alan ammattimiehelle on selvää, että mai nittuja kompressoituja lähetystiloja voidaan järjestää useita erilaisia muuttamalla kompressointimenetelmää, kuten lähetystehoa.

Tarkastellaan seuraavaksi vuokaavion muodossa keksinnön erään toteutusmuodon Ymukaisen järjestelyn toimintaa. Vuokaavio on esitetty kuvassa 3. Ensimmäisessä ‘ ’ 35 vaiheessa solukkoradiojärjestelmä välittää päätelaitteelle ainakin yhden kynnysarvon 301, esimerkiksi tukiasemalistan yhteydessä. Listan saatuaan päätelaite mittaa so- 6 112583 lukkoradiojärjestelmän ainakin yhden tukiaseman lähettämää signaalin voimakkuutta 302. Seuraavassa vaiheessa päätelaite on järjestetty vertaamaan ainakin yhtä kynnysarvoja mitatun signaalin kanssa 303. Vertailun osoittaessa mitatun signaalin voimakkuuden olevan suurempi kuin kynnysarvo, voidaan erään edullisen suoritus-5 muodon mukaisesti siirtyä suorittamaan uusi signaalin voimakkuuden mittaus ennalta määrätyn ajan kuluttua. Jos mitatun signaalin voimakkuus on pienempi kuin ennalta määrätty kynnysarvo, päätelaite on järjestetty pyytämään solukkoradiojärjes-telmältä vapaata mittausaikaa 304 toisen järjestelmän mittaukseen. Solukkoradiojär-jestelmän myönnettyä mittausaikaa, esimerkiksi lähetystilan uudelleenjärjestelyn 10 avulla, päätelaite aloittaa mittaamaan toisen järjestelmän ainakin yhden tukiaseman lähettämän signaalin voimakkuutta 305. Edullisesti mittaus suoritetaan lähetettäviin kehyksiin järjestetyn ainakin yhden vapaan ajanjakson aikana. Alan ammattimiehelle on selvää, että myös mainittujen kynnysarvojen välitys päätelaitteelle voidaan edullisesti suorittaa uudelleen ennalta määrätyn ajan kuluttua.

15 Tarkastellaan edellä kuvattua keksinnön mukaista järjestelyä esimerkiksi tilanteessa, jossa mainittu ensimmäinen verkko on WCDMA-verkko ja mainittu toinen verkko on GSM 900 -verkko ja jossa järjestelyssä käytetään hyväksi edellä esitettyä WCDMA-järjestelmän ominaispiirrettä. Tässä esimerkinomaisessa keksinnön kuvauksessa viitataan edellä esitettyyn kuvaan 1. Kuvassa yhtenäisillä viivoilla ja isoilla 20 kirjaimilla esitetyt solut ovat WCDMA-järjestelmän soluja ja vastaavasti katkovii- ... valla ja pienillä kirjaimilla esitetyt solut GSM 900 -järjestelmän soluja.

; , Päätelaitteella on aktiivinen yhteys WCDMA-järjestelmän solun A tukiasemaan.

Päätelaite liikkuu soluun B. Päätelaite saa säännöllisesti tietoja ympäröivien solujen . parametreista sen hetkisen solun tukiasemalta. Samassa yhteydessä päätelaitteelle ' , ' 25 välitetään tietoja lähetystehojen kynnysarvoista, joilla tehoilla päätelaitteen tulee ' ‘ vähintään vastaanottaa ympäröivien solujen tukiasemien signaalit. Edullisesti, jos ' esimerkiksi yhdestä ympäröivästä tukiasemasta vastaanotetun signaalin tehotaso on pienempi kuin kyseiselle tukiasemalle määrätty kynnysarvo, päätelaite voi siirtyä mittaamaan toisen järjestelmän lähetystehoja. Tällainen tilanne voi syntyä ; : 30 esimerkiksi tapauksessa, jossa päätelaite on liikkunut esimerkiksi kuvassa 1 B:llä merkityn solun laitamille, missä jonkin sitä ympäröivän saman järjestelmän solun lähetysteho jää alle kynnysarvon. Kun päätelaite siirtyy yhteyden aikana mittaamaan toisen järjestelmän lähetystehoja, joudutaan yhteyden tyyppiä muuttamaan joko J : yläsuuntaan (uplink) tai alasuuntaan (downlink) olevassa yhteydessä. Erään : ; 35 edullisen suoritusmuodon tapauksessa tämä tehdään alasuuntaan olevassa yhteydessä, jotta päätelaitteelle jää aikaa ottaa vastaan myös toisen verkon signaaleja. Edullisesti mittaus tehdään kuvan 4 mukaisesti aina silloin, kun kehyksessä ei lähetetä dataa. On selvää, että kompressoidussa lähetystilassa 7 112583 soidussa lähetystilassa lähetettävä data voi olla järjestetty kehykseen myös muuten kuin kuvassa 4 on esitetty. Alan ammattimiehelle on selvää, että se, milloin päätelaite alkaa mittaamaan toisen järjestelmän lähetystehoja, voidaan järjestää myös muuten kuin miten edellä on esitetty. Erään järjestelyn mukaisesti päätelaite aloittaa mit-5 taamaan toisen järjestelmän lähetystehoja vasta silloin, kun kahden tukiaseman lähetystehot jäävät alle ennalta määrättyjen kynnysarvojen. Mainittuja tukiasemia voidaan tarkastella samalla tavalla myös useampaa kuin kahta mittaustarpeen määrittämiseksi.

Tarkastellaan seuraavaksi keksinnön mukaisen menetelmän soveltamista matkavies-10 tinjärjestelmiin, joista ensimmäinen järjestelmä on WCDMA-järjestelmä ja toinen GSM 1800 -järjestelmä. Kuvassa 5 on esitetty kyseisten järjestelmien käyttämät taajuusalueet sekä yläsuuntaan että alasuuntaan. Tässä tapauksessa keksinnön mukaista menetelmää sovelletaan vastaavalla tavalla kuin edellä on esitetty. Päätelaite siirtyy mittaamaan GSM 1800 -verkon signaaleja silloin, kun tietty ennalta asetettu määrä 15 WCDMA-järjestelmän tukiasemien lähettämistä signaaleista jää ennalta päätelaitteelle välitettyjen kynnysarvojen alapuolelle. Kuitenkin tarkasteltaessa kuvaa 5 havaitaan, että WCDMA-järjestelmän yläsuunnan taajuudet (UTRA FDD uplink; UMTS Terrestrial Radio Access Frequency Division Duplex) 1920 - 1980 MHZ ovat varsin lähellä GSM 1800 -järjestelmän alasuunnan 1805 - 1880 MHz taajuuk-20 siä. Koska päätelaitteen lähetinosa ja vastaanotinosa eivät pysty riittävän hyvin erot-:. tamaan taajuuksia, jotka ovat näin lähellä toisiaan, mainittua kompressoitua lähetys- tilaa käytetään tässä esimerkinomaisessa suoritusmuodossa sekä ylä- että alasuunnan . yhteyksissä. Tämän järjestelyn avulla voidaan varmistua siitä, että toisen järjestel- , män mittaukset eivät häiritse toisen järjestelmän yhteyttä ja päin vastoin.

: 25 Alan ammattimiehelle on selvää, että vastaavat mittausongelmat, jotka koskevat : edellä esitettyä GSM 1800 -järjestelmää, koskevat myös UTRA TDD (UMTS Ter restrial Radio Access Time Division Duplex) -järjestelmän mittausta. UTRA TDD -järjestelmän käyttämät parittomat taajuuskaistat 1900 - 1920 MHz ja 2010 - 2025 , - , MHz sijaitsevat lähellä WCDMA-järjestelmän yläsuunnan taajuuksia. Tällöin ylä- 30 suunnan lähetys täytyy keskeyttää UTRA TDD -järjestelmän mittaamiseksi. UTRA : : : TDD -järjestelmän käyttämät taajuudet on merkitty kuvaan 5.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti päätelaitteen mitatessa toisen - järjestelmän lähetystehoa kompressoidun lähetystilan avulla, voidaan päätelaite jär jestää antamaan palautetta ensimmäiselle järjestelmälle, johon sillä on yhteys. Esi-35 merkiksi, jos päätelaite mittaa toisen järjestelmän tietyn solun tukiaseman lähetystehoa, voidaan se myös järjestää mittaamaan kyseisen solun ympärillä olevia soluja.

8 112583 Tällaisen järjestelyn avulla esimerkiksi päätelaitteen liikesuunta tai arvio päätelaitteen sijainnista voidaan antaa palautteena mittausraportin yhteydessä ensimmäiselle järjestelmälle. Palautteen avulla ensimmäinen järjestelmä voi tehdä päätöksiä liittyen mittaukseen. Eräs tällainen päätös voi olla esimerkiksi se, kuinka usein mittaus 5 suoritetaan. Jos päätelaite esimerkiksi liikkuu pois päin ensimmäisen järjestelmän peittoalueesta, voi ensimmäinen järjestelmä ohjata päätelaitetta siten, että mittaus suoritetaan useammin, jotta voidaan varmistua hyvän yhteyden säilymisestä koko ajan. Vastaavasti päätelaitteen liikkuessa kohti aluetta, jossa ensimmäisen järjestelmän kuuluvuus on parempi, voidaan mittauksia harventaa ja kenties lopettaa koko-10 naan, esimerkiksi silloin, kun kaikkien ensimmäisen järjestelmän tukiasemien lähetystehot ovat päätelaitteen mittaamana suuremmat kuin ennalta määrätyt kynnysarvot. Alan ammattimiehelle on selvää, että mittausten suorittamiseen vaadittava aika saadaan muuttamalla yhä useamman kehyksen lähetystila kompressoiduksi.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön mukaista järjestelyä voidaan sovel-15 taa myös tapauksessa, jossa yhdellä alueella on enemmän kuin kaksi verkkoa. Esimerkiksi kolmen verkon tapauksessa päätelaite on yhteydessä erääseen ensimmäiseen järjestelmään. Kun ensimmäisen verkon yhteyksien tehotasot laskevat alle ennalta määrättyjen kynnysarvojen, päätelaite alkaa mittaamaan toisen järjestelmän te-hotasoja. Edullisesti päätelaitteelle voidaan järjestää lähetettäväksi myös toisesta 20 järjestelmästä kynnysarvot, joihin vastaanotettujen signaalien tehotasoja vertaamalla päätelaite voi siirtyä mittaamaan kolmannen järjestelmän signaalien tehotasoja. Mittaukset suoritetaan edullisesti kompressoidussa lähetystilassa. Alan ammattimiehelle . on selvää, että päätelaite voidaan järjestää mittaamaan myös useamman järjestelmän ' lähetystehoja kuin mitä edellä on esitetty.

: ; : 25 Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön mukainen päätelaite voi olla esi- : ; merkiksi matkaviestin. Kuvassa 6 esitetään lohkokaavio eräästä keksinnön mukai sesta päätelaitteesta, joka päätelaite on matkaviestin. Matkaviestin käsittää laitteelle tyypilliset osat, kuten mikrofonin 601, näppäimistön 607, näytön 606, kuulokkeen 614, lähetys/vastaanottokytkimen 608, antennin 609 sekä ohjausyksikön 605. Lisäk-30 si kuvasta ilmenee matkaviestimelle tyypilliset lähetys- ja vastaanotinlohkot 604, : · 611. Lähetyslohko 604 käsittää puheen koodaukseen, kanavakoodaukseen, salauk- :,, 4 seen ja modulointiin tarvittavat toiminnot sekä RF-toiminnot. Vastaanotinlohko 611 : , , käsittää vastaavat RF-toiminnot sekä demodulointiin, salauksen purkamiseen, kana- ’ vadekoodaukseen sekä puheen dekoodaukseen tarvittavat toiminnot. Mikrofonilta 35 601 tuleva, vahvistusasteessa 602 vahvistettuja A/D-muuntimessa digitaalisen muo toon muunnettu signaali viedään lähetinlohkolle 604, tyypillisesti lähetinlohkon kä- 9 112583 sittämälle puheen koodauselimelle. Lähetinlohkon muokkaama, moduloima ja vahvistama lähetesignaali viedään lähetys/vastaanottokytkimen 608 kautta antennille 609. Vastaanotettava signaali tuodaan antennilta lähetys/vastaanottokytkimen 608 kautta vastaanotinlohkolle 611, joka demoduloi vastaanotetun signaalin ja purkaa 5 salauksen ja kanavakoodauksen. Lopputuloksena saatu puhesignaali viedään D/A-muuntimen 612 kautta vahvistimelle 613 ja edelleen kuulokkeelle 614. Ohjausyksikkö 605 ohjaa matkaviestimen toimintaa, lukee käyttäjän antamia ohjauskomentoja näppäimistöltä 607 ja antaa käyttäjälle viestejä näytön 606 välityksellä. Edullisesti esimerkiksi matkaviestimen vastaanotinlohko 611 käsittää välineet 615, joiden avul-10 la matkaviestin voi ottaa vastaan sen hetkisen solun ympärillä olevien solujen lähettämiä signaaleja ja käsittelemään niitä esimerkiksi siten, että signaalien tehotasot voidaan määrittää. Edullisesti matkaviestimen vastaanotinlohko 611 voi ottaa samoilla välineillä 615 vastaan solukkoradiojärjestelmän välittämän ainakin yhden tukiaseman lähetystehon kynnysarvon. Edelleen esimerkiksi matkaviestimen ohjaus-15 lohko 605 käsittää välineet 616, joiden avulla se voi suorittaa kynnysarvojen vertailun vastaanotettujen signaalien tehotasojen kanssa. Edullisesti esimerkiksi matkaviestimen ohjauslohko 605 käsittää välineet 617, joiden avulla se voi, riippuen vertailun tuloksesta, pyytää solukkoradiojärjestelmältä lupaa siirtyä kompressoituun lähetystilaan, jossa matkaviestin voi mitata myös toisen järjestelmän lähetystehoja. 20 Edullisesti matkaviestimen vastaanotinlohko 611 käsittää välineet, joiden avulla toisen järjestelmän lähettämiä signaalia voidaan mitata. Nämä välineet voivat olla sa-; ’ mat kuin ne, joilla vastaanotetaan ensimmäisen järjestelmän signaaleja, mutta ne ; voivat olla myös järjestetty mittaamaan ainoastaan mainitun toisen järjestelmän sig- • naaleja. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti edellä esitetyt välineet 615; : 25 616; 617 voi olla toteutettu esimerkiksi mikroprosessorin ja ohjelmiston avulla. Alan ammattimiehelle on selvää, että edellä esitetyt järjestelyt voidaan toteuttaa myös muihin vastaaviin päätelaitteisiin vastaavalla tavalla kuin matkaviestimeen.

Keksinnön mukaisella järjestelyllä vältytään ylimääräisiltä mittauksilta verkkojen : välillä. Jos päätelaite on esimerkiksi kuvan 1 solussa A, on selvää, että kyseisen ver- ; 30 kon kuuluvuus on hyvä, jolloin mittauksia ei tarvitse suorittaa. Kun päätelaite siirtyy kyseisen verkon laita-alueelle, jossa kuuluvuus heikkenee, aletaan toisen verkon mittauksia tekemään vasta silloin. Lisäksi keksinnön mukaisella järjestelyllä voidaan ; järjestää mittausten taajuus riippuvaiseksi esimerkiksi päätelaitteen liikkeen suun- : nasta, jolla järjestelyllä voidaan tarvittaessa säästää verkon resursseja.

35 Operaattorin kannalta keksinnön mukainen ratkaisu on myös edullinen. Koska päätelaite, kuten matkaviestin, hoitaa mittaukset, säästyy verkon resursseja. Erityisen 10 1 12583 edullisesti verkko-operaattori pystyy järjestämään verkon asetukset siten, että se sallii vain tietyllä alueella mittaukset tarvittaessa. Operaattori voi määrittää tällaiset alueet esimerkiksi esimittausten avulla. Tällaisella järjestelyllä operaattori pystyy varmistamaan, ettei turhia mittauksia suoriteta. Tällöin verkon kapasiteettia voidaan 5 kohdentaa muihin tarvittaviin toimintoihin.

Alan ammattimiehelle on selvää, että edellä esitettyä keksinnön mukaista järjestelyä voidaan soveltaa myös muihin verkkoratkaisuihin kuin mitä edellä on esitetty. Yleisesti ottaen keksintöä voidaan soveltaa oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

10

Claims (15)

1. Menetelmä ainakin yhden toisen solukkoradiojärjestelmän lähettämien signaalien tehotasojen mittauksen aloittamiseksi solukkoradiojärjestelmän päätelaitteessa päätelaitteen käyttäessä ensimmäistä solukkoradiojärjestelmää päätöksen tekemisek-5 si päätelaitteen vaihtamisesta ensimmäisestä solukkoradiojärjestelmästä mainittuun toiseen solukkoradiojärjestelmään, tunnettu siitä, että päätelaitteen vastaanottaman solukkoradiojärjestelmän tukiaseman signaalin tehotason jäädessä alle ennalta määrätyn kynnysarvon siirrytään mittaamaan ainakin yhden toisen solukkomatkaviestin-järjestelmän ainakin yhden tukiaseman lähettämien signaalien tehotasoja.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kynnysarvot määritetään tukiasemakohtaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiasemakoh-taiset kynnysarvot välitetään päätelaitteelle tukiasemalistan yhteydessä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun ai-15 nakin yhden toisen järjestelmän tukiasemien lähetystehojen mittausten perusteella annetaan palautetietoja solukkoradiojärjestelmälle.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palautetietoina välitetään mittausraportteihin perustuen arvio päätelaitteen sijainnista solukkora- : dioverkossa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun ai- ,; nakin yhden toisen järjestelmän lähetystehojen mittaus suoritetaan päätelaitteen ol- ... lessa radioyhteydessä solukkoradiojärjestelmään. v

: 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittaus suori tetaan käyttäen kompressoitua lähetystilaa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa : : : - solukkoradiojärjestelmä välittää päätelaitteelle ainakin yhden kynnysarvon (301), : : - päätelaite mittaa solukkoradiojärjestelmän ainakin yhden tukiaseman lähettämää . ‘ signaalin voimakkuutta (302), ; , * 30 - päätelaite vertaa mitattua signaalin voimakkuutta mainittuun kynnysarvoon (303), ’ jolloin 112583 - jos mainittu mitattu signaalin voimakkuus on pienempi kuin mainittu kynnysarvo, päätelaite pyytää solukkoradiojärjestelmältä vapaata mittausaikaa (304), - vasteena mainitulle pyynnölle solukkoradiojärjestelmä käyttää kompressoitua lähetystilaa ainakin yhden päätelaitteelle lähetettävän kehyksen aikana, ja 5. päätelaite mittaa mainitun toisen järjestelmän ainakin yhden tukiaseman signaalia kompressoidun lähetystilan muodostaman ainakin yhden vapaan ajanjakson aikana (305).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu solukkoradiojärjestelmä on WCDMA-järjestelmä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu aina kin yksi toinen järjestelmä on GSM 900 -järjestelmä.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ainakin yksi toinen järjestelmä on GSM 1800 -järjestelmä.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu aina- 15 kin yksi toinen järjestelmä on UTRA TDD -järjestelmä.

13. Solukkojärjestelmän päätelaite ainakin yhden toisen solukkoradiojärjestelmän lähettämien signaalien tehotasojen mittauksen aloittamiseksi päätelaitteen käyttäessä ensimmäistä solukkoradiojärjestelmää päätöksen tekemiseksi päätelaitteen vaihtamisesta ensimmäisestä solukkoradiojärjestelmästä mainittuun toiseen solukkora- : 20 diojärjestelmään, joka päätelaite käsittää välineet solukkoradiojärjestelmän ainakin • yhden tukiaseman lähettämän signaalin voimakkuuden mittaamiseksi, tunnettu siitä, I että se lisäksi käsittää - välineet solukkoradiojärjestelmän päätelaitteelle välittämän ainakin yhden kyn- ;. nysarvon vastaanottamiseksi, 25. välineet (616) mitatun signaalin voimakkuuden vertaamiseksi mainittuun kyn nysarvoon, .; - välineet (617) vapaan mittausajan pyytämiseksi solukkoradiojärjestelmältä mitatun signaalin voimakkuuden ollessa pienempi kuin mainittu kynnysarvo, 7. välineet mainitun toisen järjestelmän ainakin yhden tukiaseman signaalin mittaa- ; 30 miseksi ainakin yhden vapaan mittausajanjakson aikana.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se on järjestet- .: ty suorittamaan mittaus kompressoidussa lähetystilassa. 112583

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se on matkaviestin. ,4 1 12583 Paten tkrav