FI112531B

FI112531B - Vääntömomentilla avautuva levyjarru

Info

Publication number: FI112531B
Application number: FI992194A
Authority: FI
Inventors: Ismo Kuivamaeki
Original assignee: Kci Kone Cranes Int Oy
Priority date: 1999-10-12
Filing date: 1999-10-12
Publication date: 2003-12-15
Also published as: FI19992194A; ES2186620T3; JP3833886B2; US6352140B1; JP2001140961A; EP1092888B1; EP1092888A1; DE60001038D1; DE60001038T2

Description

112531 Vääntömomentilla avautuva levyjarru

Keksinnön tausta

Keksintö koskee vääntömomentilla avautuva levyjarru, joka on järjestetty käyttävän akselin ja käytettävän akselin välille ja joka käsittää ainakin 5 yhden jarrupyörän, joka on sovitettu kehän suunnassa kiertymättömästi käytettävälle akselille, ainakin yhden kitkapinnan, joka on järjestetty jarrupyörän kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa varten, ainakin yhden jousilaitteen, joka on sovitettu puristamaan jarrupyörää aksiaalisesti kitkapintaa vasten, ja välineet, jotka käyttävän akselin vääntömomentin ja kiertymisen ja käytettävän akselin 10 mahdollisen vastamomentin vaikutuksesta aiheuttavat jarrupyörän ja kitkapinnan välisen aksiaalisen etääntymisen ja siten niiden välisen jarruttavan kytkennän irrottamisen jousilaitteen aiheuttamaa jousivoimaa vastaan, jolloin käyttävä akseli ja käytettävä akseli on kytketty toisiinsa siten, että ne voivat kiertyä rajoitetun kiertymiskulman verran toistensa suhteen, ja että välineet 15 mainitun aksiaalisen siirtymisen aiheuttamiseksi ja jarruttavan kytkennän irrottamiseksi käsittävät jarrupyörän ja käyttävän akselin välille järjestetyt nokkavä-lineet, ja jolloin nokkavälineet käsittävät jarrupyörään järjestetyn ensimmäisen rengasmaisen nokkaradan ja käyttävään akseliin järjestetyn toisen vastaavan nokkaradan, joka on yhteistoiminnassa ensimmäisen nokkaradan kanssa.

20 Eräs tunnettu levyjarru itsejarruttavan vaihteiston yhteydessä on esitetty DE-patenttijulkaisussa 197 26 656. Se toimii kuormajarruna moottorin : kanssa, joka ei mene ylisynkroniselle kierroslukualueelle eikä siten pysty jar- • ruttamaan (toimimaan generaattorina). Siinä vaihteiston akselin yksi pää on ; laakeroitu kotelon päätyyn, johon kiinnitetty mainitun akselin ympärille välimat- 25 kan päähän siitä ja sen kanssa yhdensuuntaisesti tappeja, joihin on sovitettu _!.. ( jarrulevy. Jarrulevyn kummankin puolen pintaa vasten painautumaan on järjes tetty kitkapinnat niitä kannattaviin kannatinkiekkoihin, jotka on sovitettu vaih-teistonakselille kiertymättömästi, mutta aksiaalisesti liikkuvasti. Kotelon päädystä kauimpana olevassa kannatinkiekossa on lisäksi porrasmaisen halkaisi-,: 30 jän omaavia reikiä, jotka on järjestetty samalle kehäympyrälle määrätylle etäi- syydelle toisistaan. Välimatkan päässä viimeksimainitusta toisen kitkapinnan kannatinkiekosta on vaihteiston ratas, joka sijaitsee aksiaalisesti liikkumatto-masti, mutta pyörivästi vaihteiston akselilla. Tässä rattaassa on puolestaan ’ poikkileikkaukseltaan kartiomaisia aukkoja sama määrä ja vastaavalla tavalla i 35 järjestettynä kuin kannatinkiekossa. Rei'illä varustetun kannatinkiekon ja kyseessä olevan vaihteiston rattaan välille on järjestetty jousi ja rei'illä varustetun 112531 2 kannatinkiekon ja vaihteiston rattaan vastaavien reikien välille on järjestetty keinuvivut. Vaihteistoa jarruttava voima saadaan aikaan siten, että edellä mainittu jousi puristaa kannatinkiekoissa olevia kitkapintoja jarrulevyä vasten. Jarrun avaaminen tapahtuu puolestaan mainittujen keinuvipujen avulla. Tätä var-5 ten kitkapintojen kannatinkiekkojen puoleisessa päässä keinuvivuissa on sen vartta paksummat levymäiset kantaosat, jotka ulottuvat kannatinkiekossa olevien reikien läpi kannatinkiekkojen väliin ja ovat niiden väliin puristettuina. Kun nyt vaihteiston rattaaseen vaikuttaa vääntömomentti, se alkaa kiertyä kitkapintojen kannatinpyörien suhteen, jolloin keinuvivut pääsevät menemään vinoon 10 asentoon kannatinpyörässä ja vaihteiston rattaassa olevien reikien muotoilun ansiosta. Samalla keinuvipujen levymäiset kantaosat kampeavat kitkapintojen kannatinpyöriä ja siten kitkapintoja erilleen toisistaan, niin että vaihteistoa jarruttava kytkentä avautuu. Kannatinpyörien ja vaihteiston rattaan välisen kier-tymiskulman edelleen kasvaessa, vähenee jarruttava voima edelleen, ja kun 15 käyttävä vääntömomentti saavuttaa jäännösjarrutusmomentin ja kuormamo-mentin summan, jarru avautuu täysin ja vaihteiston akseli voi pyöriä vapaasti ylössuuntaan (nostosuuntaan). Jarru ei avaudu alassuuntaan (laskusuuntaan), vaan kuormamomentti kertaa kiertymäkulma (rad) muuttuu lämmöksi (E = Tl x Φ). Tämä rajoittaa käyttökohteet pienehköihin laitteisiin.

20 Ongelmana tässä ratkaisussa on juuri tämä jarrun avaava keinuvi- pujärjestely, joka on altis kulumiselle ja vaurioille. Rakenne aiheuttaa lisäksi ΥΓ melua, mitä sen kuluminen entisestään lisää. Jotta lisäksi jarrutus ja jarrun : avaaminen toimisivat toivotulla tavalla, on kitkapintojen kulumista seurattava : ! tarkasti, sillä mitään säätöä ei voida suorittaa. Tämä tarkoittaa tietysti myös si- 25 tä, että jarrun toiminta muuttuu kitkapintojen tai jarrulevyn kuluessa. Ratkaisu on myös suhteellisen monimutkainen vaatien lukuisia erikoisosia eikä se so-, ·: -, vellu käytettäväksi suoraan tavanomaisista sähkömoottoreista ja vaihteistoista muodostettavien kokonaisuuksien yhteyteen.

... EP-patenttihakemuksesta 0 109 918 tunnetaan eräs jarrutoimilaite, : f 30 jolla aikaansaadaan suuri puristusvoima puristuslevyyn, joka puristaa pyörivän pyörän jarruttamiseen käytettävää jarrulevykokoonpanoa. Toimilaite käsittää :Y: jäykän jousen, joka toimii yhdessä joko vääntömomenttia tuottavan sähkö- ; moottorin tai pallo-ruuvimekanismin kanssa suurennetun vääntömomentin ai kaansaamiseksi rengasvaihteeseen, joka käyttää ruuvimekanismin paininta ’; ’ ’ 35 kytkentään puristuslevyn kanssa tai siitä irti, jolloin jousi on sovitettu joko akti- t t 112531 3 voimaan tai deaktivoimaan jarrutustoimintoa. Tämä jarrutoimilaite on kuitenkin tarkoitettu ainoastaan lentokoneen pyöriin vaikuttavan jarrun tehostimeksi.

Tavanomaisin tapa alussa kuvatuissa käyttökohteissa jarrun päälle-ja poiskytkemiseen on kuitenkin ollut sähkömagneettitoimilaitteiden käyttö, sillä 5 ne ovat olleet parempia kuin tunnetut mekaanisti vääntömomentilla avattavat jarrut.

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön tavoitteena on nyt alussa kuvatun tekniikan tason pohjalta, jota parhaiten edustaa edellä mainittu DE-patentti, lähteä kehittämään sello laista mekaanisesti vääntömomentilla avautuvaa levyjarrua, jolla voitaisiin korvata erilliset kalliit sähkömagneettijarrut ja joka olisi joka suhteessa kaikkia aikaisempia jarruja parempi.

Asetettuun tavoitteeseen päästään keksinnön mukaisella, alussa mainittua tyyppiä olevalla vääntömomentilla avautuvalla levyjarrulla, jolle on 15 tunnusomaista, että käyttävän akselin ja käytettävän akselin välinen rajoitettu kiertyminen toistensa suhteen on toteutettu rajoittamalla jarrupyörän aksiaalinen liike nokkaratojen määräämää aksiaalista liikettä pienemmäksi, jolloin vääntömomentti käyttävästä akselista käytettävälle akselille välittyy nokkaratojen välisen kytkennän avulla.

20 Keksintö perustuu ajatukseen kytkeä käyttävä akseli ja käytettävä t akseli suoraan toisiinsa, mutta kuitenkin siten, että sallitaan niiden rajallinen ; kiertyminen toistensa suhteen, mikä mahdollistaa yksinkertaisten ja erittäin .: · : toimintavarmojen aksiaalisten työntövälineiden järjestämisen käyttävän akselin .·. ; ja jarrupyörän välille.

, *, - [ 25 Keksinnön mukaisen jarrun etuna on sähkömagneetilla toimiviin jar- ruihin verrattuna on ensinnäkin se, että tässä jarrun avaamiseen hyödynne-· ’ tään yleensä haittana koettuja häviöitä, joita ovat esimerkiksi käytettävän lait teen kitkamomentit (siirtovaihteen yhteydessä esimerkiksi kuljetettavan vaunun kulkuvastus). Aina kun käytettävän laitteen puolella on riittävästi vasta-30 momenttia, jarru voi avautua. Jarru avautuu aina, koska käyttölaitteen (esimerkiksi oikosulkumoottorin) käynnistyessä se joutuu voittamaan jarrun momentin, jonka se kokee vastamomenttina. Koska jarrun toiminta ei näin vaadi erillistä magneettia, ei jarrun jännitettä sähkömoottorisovellutuksissa tarvitse myöskään sovittaa moottorin jännitteen mukaan, mikä on suuri etu. Myöskään • 35 tasasuuntaajaa ei tarvita. Jarrun avausvoima ei riipu kitkapinnan kulumisesta, 112531 4 minkä ansiosta jarrua ei tarvitse säätää. Jarrun kulumisvara riippuu nokkaele-menttien geometriasta.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suori-5 tusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää ensimmäistä keksinnön mukaisen vääntömomentilla avautuvan levyjarrun sovelluskohdetta ja sen toteutustapaa; kuvio 2 esittää leikkausta 2-2 kuviosta 1 kuvio 3 esittää leikkausta 3-3 kuviosta 1; 10 kuvio 4 esittää toista keksinnön mukaista vääntömomentilla avautu van levyjarrun toteutustapaa; kuvio 5 esittää kuvion 4 jarrupyörän nokkarataa edestäpäin nähtynä; kuvio 6 esittää kuvion 4 jarrupyörän nokkarataa sivulta nähtynä; 15 kuvio 7 esittää kolmatta keksinnön mukaisen jarrupyörän toteutus tapaa, ja kuvio 8 esittää neljättä keksinnön mukaisen jarrupyörän toteutustapaa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus • 20 Viitaten kuvioihin 1-3 viitenumerolla 1 on merkitty käyttölaitteena toimivaa sähkömoottoria, jonka roottori 2 on kiinnitetty momenttilukitusti ts.

: pyörimättömästi roottorin akselille 3, joka puolestaan on laakeroitu laakerein 4 ja 5 moottorin runkoon 6. Viitenumerolla 7 on merkitty käytettävää laitetta ja erityisesti sen käytettävää osaa, esimerkiksi nosturin siirtovaunussa. Käytettä-25 vä laite 7 on kytketty vaihteiston 8 toisioakseliin 9, kun taas vaihteiston ensiö-’·' · akseli 10 on liitetty roottorin akselin 3 eli käyttävän akselin sisälle koaksiaali- sesti sijoitettuun ja sen läpi ohjattuun moottorin ulostuloakseliin 11 eli käytettävään akseliin, jota roottorin akseli 3 käyttää jarrupyörän 12 välityksellä, joka on : kiinnitetty kehän suunnassa kiertymättömästi ulostuloakselille 11. Jarrupyörän 30 12 ja ulostuloakselille 11 aksiaalisesti liikkumattomasti sovitetun vasteen 13 välille on järjestetty akselia 11 ympäröivä kierrejousi 14, joka puristaa jarrupyö-rää 12 vasten rengasmaista kitkapintaa 15, joka on järjestetty kiinteästi moottorin runkoon 6.

Roottorin akseli 3 ja moottorin ulostuloakseli 11 on kytketty toisiinsa 35 siten, että ne voivat kiertyä rajoitetun kiertymiskulman verran toistensa suh- 112531 5 teen. Tässä se on toteutettu osittain sisäkkäin sovitettujen roottorin akselin 3 ja jarrupyörän 12 avulla, jolloin jarrupyörässä 12 on aksiaalinen rengassyvennys 16, jossa on sen seinämästä ulkoneva rajoitin 17, ja roottorin akselissa 3 aksiaalinen uloke 18, joka voi kiertyä mainitun rajoittimen 17 määräämissä rajoissa 5 (kuvio 2).

Jarrupyörän 12 ja moottorin roottorin akselin 3 välille on puolestaan järjestetty nokkavälineet 19-21, jotka roottorin akselin 3 vääntömomentin ja kiertymisen vaikutuksesta aiheuttavat jarrupyörän 12 ja kitkapinnan 15 välisen aksiaalisen etääntymisen ja siten niiden välisen jarruttavan kytkennän irrotta-10 misen jousen 14 aiheuttamaa jousivoimaa vastaan.

Nokkavälineet 19-21 käsittävät jarrupyörän 12 roottoria 2 kohti olevalle sivupinnalle järjestetyn rengasmaisen nokkaradan 19 ja roottorin akselille 3 kiinnitetyt ja sen vastakkaisille sivuille yhtä pitkän matkan ulkonevat poikittaisakselit 20, joiden päihin on sovitettu laakerit 21, jotka on jäljestetty 15 kulkemaan nokkarataa 19 pitkin (kuvio 3).

Nokkaradassa 19 on kaksi radan vastakkaisilla puolilla olevaa pohjaa 22 ja näiden pohjien välisten rataosuuksien keskikohdalla kaksi huippua 23, jotka sijaitsevat tietyllä aksiaalisella etäisyydellä pohjista 22 ja samalla suuremmalla aksiaalisella etäisyydellä jarrupyörän 12 pinnasta kuin pohjat. Tällöin 20 samalla roottorin akselin 3 ja ulostuloakselin 11 välinen kiertymiskulma a (kuvio 3) pitää olla rajoitettu pienemmäksi kuin pohjan 22 ja huipun 23 välinen kulma.

: Kuvioissa 1-3 esitetty levyjarru toimii seuraavasti:

Moottorin 1 ollessa virraton, se ei myöskään tuota momenttia. Täl- 25 löin jousi 14 painaa jarrupyörän 12 kitkapintaa 15 vasten. Jarrutusmomentti on . funktio jarrupintojen 12 ja 15 kitkakertoimista, näiden keskimääräisestä sä teestä sekä jousen 14 voimasta. Kun moottoriin 1 kytketään virta, se alkaa tuottaa momenttia, joka pyrkii kiertämään roottorin akselia 3 ja laakereita 21 nokkaradan 19 suhteen. Tämä kiertoliike tuottaa laakereiden 21 ja nokkaradan 30 19 välille aksiaalivoiman, joka on roottorin akselilla 3 vallitsevan momentin, käytettävän laitteen 7 vastamomentin ja nokkaradan 19 nousukulman funktio. : Tämä aksiaalivoima voittaa jousen 13 voiman ja siirtää jarrupyörän 12 irti kit- ; kapinnasta 15. Tällöin roottori 2 voi pyöriä vapaasti. Käytettävän laitteen 7 ja jarrupyörän 12 kiihdyttämiseen tarvittava momentti edesauttaa jarrun avautu-35 mistä samoin kuin käytettävän laitteen kitkamomentit. Aina, kun toisiopuolella • on riittävästi momenttia, jarru voi avautua. Jarru avautuu aina, koska moottorin 112531 6 I käynnistyessä se joutuu voittamaan jarrun momentin, jonka se kokee vas-tamomenttina. Kun moottorin 1 virta jälleen katkaistaan, lakkaa moottori 1 tuottamasta momenttia. Silloin jousi 14 painaa jarrupyörän 12 jälleen kitkapintaa 15 vasten, jolloin koko systeemi jarruuntuu.

5 Ehtona edellä kuvatulle toiminnalle on ensinnäkin edellä kuvattu roottorin akselin 3 kiertymismahdollisuus ulostuloakselin 11 (jarrupyörän 12) suhteen. Tämän kiertymän ääriasennoissa toisiinsa kytkeytyvien osien 3 ja 11 välillä on metalli/metalli kosketus, joka välittää moottorin 1 momentin akselin II välityksellä. Mainittu kiertymä ja nokkaradan 19 nousu tuottavat jarrun 10 avaamiseen tarvittavan aksiaalivoiman. Käytettävän laitteen 7 puolella pitää vallita riittävä suuri vastamomentti, jotta jarru voi pysyä auki. Nokkarata 19 nousu ei saa olla itsepidättävä, jotta jarru voisi sulkeutua. Tämä toteutetaan siten, että nokkaradan 19 nousukulman tangentti on selvästi suurempi kuin nokkaradan 19 ja sen vastakappaleen (laakereiden 21) välinen kitkakerroin. Root-15 torin 2 hidastuvuus jarrun sulkeutuessa ei saa olla niin suuri, jotta siitä aiheutuva momentti avaisi jarrun. Myöskään kuormasta johtuvat kiihtyvyydet eivät saa olla niin suuria, että roottorin 1 kiihdytysmomentti avaisi jarrun. Toisaalta jarrun avautuminen esimerkiksi taakan heijausliikkeen aiheuttamien kiihdyttävien voimien takia voi olla toivottu piirre, koska jarrun avautuminen johtaa täs-20 sä tapauksessa nostovaunun siirtymiseen taakan yläpuolelle, mikä kuolettaa heijausliikkeen. Näihin voidaan vaikuttaa jarrupyörän 12 huimamassalla. Jar-:· rupyörän 12 aksiaaliliike pitää rajoittaa pienemmäksi kuin nokkaradan 19 nou su, jotta edellä kuvattu avausmekanismi ei "lyö yli".

-; .: Kuvioista 4-6 nähdään toinen keksinnön mukaisen levyjarrun to- , : 25 teutusmuoto, joka poikkeaa kuvioiden 1 - 3 mukaisesta suoritusmuodosta sii- , ; ‘ nä, että nokkavälineet 19 - 23 on korvattu jarrupyörän 12 toisenlaisella nokka- ... radalla 190 ja roottorin akseliin 3 vinoon asennetulla laakerilla 200. Vinon laa- ‘ kerin 200 jarrupyörää 12 vasten olevan reunan 200a ja nokkaradan 190 keski näinen kiertymisliike aikaansaa vastaavanlaisen toiminnan eli jarrupyörän 12 ‘ 30 aksiaalisen liikkeen jarrun avaamiseksi tai sulkemiseksi kuten ensimmäisessä : suoritusmuodossa. Nokkaradassa 190 on alin kohta 190a, kaksi siitä lähtevää nousevaa rataosuutta 190b ja näiden välinen tasainen, nousuton rataosuus 190c. Nousevat osuudet 190b on rajoitettu roottorin akselin 3 ja jarrupyörän 12 keskinäistä kiertymistä vastaavaksi.

: 35 Kuviossa 7 on kuvattu kolmas keksinnön mukaisen levyjarrun toteu- : tusmuoto, joka poikkeaa kuvioiden 1 - 3 mukaisesta suoritusmuodosta ensin- 112531 7 näkin siinä, että nokkavälineet 19 - 23 on korvattu jarrupyörään 12 järjestetyllä ensimmäisellä rengasmaisella nokkaradalla 290 ja roottorin akseliin 3 järjestetyllä toisella vastaavalla nokkaradalla 291, jotka ovat yhteistoiminnassa keskenään ja aikaansaavat vastaavat jarrupyörän 12 ja roottorin akselin 3 väliset 5 aksiaaliset liikkeet kuten kahdessa ensimmäisessä suoritusmuodossa. Nokka-ratojen 290 ja 291 nokkien eli korkeiden ja matalien kohtien lukumäärä voi olla 2 - n kpl, kuitenkin sama määrä kummassakin. Toinen ero on se, että roottorin akselin 3 ja ulostuloakselin 11 välinen rajoitettu kiertyminen toistensa suhteen on toteutettu rajoittamalla jarrupyörän 12 aksiaalinen liike A nokkaratojen 290 10 ja 291 määräämää aksiaalista liikettä pienemmäksi, jolloin vääntömomentti roottorin akselista 3 ulostuloakselille 11 välittyy nokkaratojen 290 ja 291 välisen kytkennän avulla. Jarrupyörän 12 aksiaalinen liike on rajoitettu jousilaitetta 14 jarrupyörää 12 vasten puristavan, roottorin akseliin 3 kiinnitetyn vasteen 13 avulla. Näin mitään ensimmäisessä ja toisessa suoritusmuodossa esitettyä 15 rengassyvennystä 16, rajoitinta 17 ja uloketta 18 ei tarvita.

Kuviossa 8 esitetty neljäs keksinnön mukaisen levyjarrun suoritusmuoto poikkeaa kaikista edellisistä suoritusmuodoista siinä, että jarrupyörä 320 ja ulostuloakseli 310 on muodostettu yhdeksi kiinteäksi kokonaisuudeksi, joka on asennettu roottorin akselin 330 yhteen päähän, jossa se voi kiertyä ja 20 liikkua aksiaalisesti määrätyissä rajoissa. Nämä rajoitetut liikemahdollisuudet on puolestaan toteutettu samanlaisella nokka- ja vastejärjestelyllä 290, 291 ja 13 kuten kuvion 7 mukaisessa toteutuksessa. Tässä vaste 13 ja jousi 14 on : vain asennettu roottorin akselille 330, jolloin ulostuloakselin 310 momenttia : eteenpäin välittävä pää ulkonee rengasmaisena ulokkeena 310a roottorin ak- . : 25 selin 330 ohi.

Kuvioissa 7 ja 8 toteutettu aksiaaliliike voitaisiin tietysti toteuttaa vastaavalla tavalla kuten kuvioiden 1-6 suoritusesimerkeissä, mutta se tur-' ’ haan monimutkaistaisi rakennetta, sillä kuvioissa 7 ja 8 esitetyn kaltaiset nok- karadat 290 ja 291 kestävät hyvin myös moottorin momentin välittämisen päin : 30 vastoin kuin kuvioiden 1-6 suoritusesimerkkien nokkavälineet 19-21 ja 190- 200.

Edellä oleva keksinnön selitys on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan keksinnön mukaista perusajatusta. Alan ammattilainen voi kuitenkin toteuttaa keksinnön ja sen yksityiskohdat monella vaihtoehtoisella tavalla 35 oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Siispä esimerkiksi käyttävän ja käytettävän akselin kiertyminen toistensa suhteen sekä nokkavälineet jarrupyörän ja 112531 8 käyttävän akselin välillä voidaan toteuttaa monilla muilla muista yhteyksistä johdetuilla tavoilla sekä yhdistellä piirustuksissa esitettyjen suoritusmuotojen yksityiskohtia keskenään. Käyttävän ja käytettävän laitteen välinen kytkentä voi myös olla sellainen, jossa käytettävä akseli ja jarrupyörä ovat käytettävän 5 laitteen puolella, esimerkiksi vaihteistossa, joka puolestaan voi olla yhtenäistä rakennetta käyttävän laitteen kanssa tai kokonaan erillään siitä.

Claims

9 112531

1. Vääntömomentilla avautuva levyjarru, joka on järjestetty käyttävän akselin (3; 330) ja käytettävän akselin (11; 310) välille ja joka käsittää - ainakin yhden jarrupyörän (12; 320), joka on sovitettu kehän 5 suunnassa kiertymättömästi käytettävälle akselille (3; 330); - ainakin yhden kitkapinnan (15), joka on järjestetty jarrupyörän (12; 320) kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa varten, - ainakin yhden jousilaitteen (14), joka on sovitettu puristamaan jar-rupyörää (12; 320) aksiaalisesti kitkapintaa (15) vasten, ja 10. välineet (19 - 21; 190 - 200; 290 - 291), jotka käyttävän akselin (3; 330. vääntömomentin ja kiertymisen ja käytettävän akselin (11; 310) mahdollisen vastamomentin vaikutuksesta aiheuttavat jarrupyörän (12; 320) ja kitka-pinnan (15) välisen aksiaalisen etääntymisen ja siten niiden välisen jarruttavan kytkennän irrottamisen jousilaitteen (14) aiheuttamaa jousivoimaa vastaan, 15 jolloin - käyttävä akseli (3; 330) ja käytettävä akseli (11; 310) on kytketty toisiinsa siten, että ne voivat kiertyä rajoitetun kiertymiskulman verran toistensa suhteen, ja että - välineet mainitun aksiaalisen siirtymisen aiheuttamiseksi ja jarrut-20 tavan kytkennän irrottamiseksi käsittävät jarrupyörän ja käyttävän akselin vä- :. lille järjestetyt nokkavälineet (19-21; 190- 200; 290 - 291), ja jolloin :·. nokkavälineet käsittävät jarrupyörään (12; 320) järjestetyn ensim- . mäisen rengasmaisen nokkaradan (19; 190; 290) ja käyttävään akseliin (3; . 330) järjestetyn toisen vastaavan nokkaradan (20, 21; 200; 291), joka on yh- ,': 25 teistoiminnassa ensimmäisen nokkaradan (19; 190; 290) kanssa, ‘ ‘ ‘ tunnettu siitä, että käyttävän akselin (3; 330) ja käytettävän ak- v : selin (11; 310) välinen rajoitettu kiertyminen toistensa suhteen on toteutettu rajoittamalla jarrupyörän (12; 320) aksiaalinen liike nokkaratojen (19, 20, 21; j V 190, 200; 290, 291) määräämää aksiaalista liikettä pienemmäksi, jolloin :" : 30 vääntömomentti käyttävästä akselista (3; 330) käytettävälle akselille (11; 310) / t välittyy nokkaratojen (19, 20, 21; 190, 200; 290, 291) välisen kytkennän avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levyjarru, tunnettu siitä, •;1 ‘ että toinen nokkarata käsittää käyttävään akseliin (3) kiinnitetyn ja sen vastak- : : kaisille sivuille ulkonevan poikittaisakselijärjestelyn (20), jonka molempiin päi- 35 hin on sovitettu laakerit (21), jotka on järjestetty kulkemaan ensimmäistä nok-karataa (19) pitkin. 112531 10

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen levyjarru, tunnettu siitä, että ensimmäisessä nokkaradassa (19) on kaksi radan vastakkaisilla puolilla olevaa pohjaa (22) ja näiden pohjien välisten rataosuuksien keskikohdalla kaksi huippua (23), jotka sijaitsevat tietyllä aksiaalisella etäisyydellä pohjista 5 (22) ja samalla suuremmalla aksiaalisella etäisyydellä jarrupyörän (12) pin nasta kuin pohjat (22).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levyjarru, tunnettu siitä, että toinen nokkarata käsittää käyttävään akseliin (3) vinoon asennetun laakerin (200), joka on yhteistoiminnassa ensimmäisen nokkaradan (190) kanssa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen levyjarru, tun nettu siitä, että jarrupyörän (12) aksiaalinen liike on rajoitettu jousilaitetta (14) jarrupyörää (12) vasten puristavan, käytettävään akseliin (11) kiinnitetyn vasteen (13) avulla.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen levyjarru, t u n - 15. e 11 u siitä, että käyttävän akselin (3) ja käytettävän akselin (11) välinen rajoitettu kiertyminen toistensa suhteen on lisäksi rajoitettu osittain sisäkkäin sovitettujen käyttävän akselin (3) ja jarrupyörän (12) avulla, jolloin jarrupyörässä (12) on aksiaalinen rengassyvennys 16, jossa on ainakin yksi sen seinämästä ulkoneva rajoitin (17), ja käyttävässä akselissa (3) ainakin yksi aksiaalinen 20 uloke (18), joka voi kiertyä mainitun rajoittimen (17) määräämissä rajoissa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen levyjarru, t u n - : · n e 11 u siitä, että käytettävä akseli kuuluu käyttävään laitteeseen.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen levyjarru, tun-nettu siitä, että käytettävä akseli (11; 310) sijaitsee käyttävän akselin (3; ,·, : 25 330) sisällä ja on tarkoitettu kytkettäväksi käytettävään laitteeseen sen käyt- tämiseksi.

;,, 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levyjarru, tunnettu siitä, että v jarrupyörä (320) ja käytettävä akseli (310) on muodostettu yhdeksi kiinteäksi kokonaisuudeksi, joka on asennettu käyttävän akselin (330) yhteen päähän. : 30

10 Patenttivaatimuksen 1 mukainen levyjarru, tunnettu siitä, että jarrupyörän (320) aksiaalinen liike on rajoitettu jousilaitetta (14) jarrupyö-.v. rää (12) vasten puristavan, käyttävään akseliin (330) kiinnitetyn vasteen (13) ,··', avulla.

11 112531