FI111987B - Tuhoamismenetelmä, erityisesti täydellinen polttaminen - Google Patents

Description

5 111987

Tuhoamismenetelmä, erityisesti täydellinen polttaminen Nedbrytningsförfarande, i synnerhet fullständig förbränning

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä hiiliyhdisteiden, kuten esimerkiksi muovien, hiilivetyjen, päällystämättömän tai päällystetyn paperin, puhdistamolietteen ja halogeenipitoiseen materiaaliin, kuten PVC:hen, leijukerrospolttokammiossa kiin-10 teässä ja kaasumaisessa tilassa, kuten hiekan ja vesihöyryn muodossa, olevan flui-disointiaineen läsnäollessa sekoitettujen puujätteiden täydelliseksi polttamiseksi, jolloin nämä hiiliyhdisteet hajotetaan ensin osittain esivaiheessa sekä tämän jälkeen vielä palavat jäämät poltetaan ja esivaiheen yhteydessä muodostunut vesihöyryn ja kaasun seos poltetaan yhdessä leijukerrospolttokammion poistokaasun kanssa.

15

On tunnettua polttaa muovijätteet nopeasti noenmuodostuksen alaisena, jolloin tulokseksi saadaan kuonamaista vaikeasti palavaa sulamassaa, joka sisältää suhteellisen suuria hiilivetymolekyylejä, nokea ja lisäksi kondensaation välityksellä myös dioksiiniaineosia ja aiheuttaa lämpöarvohäviön palamattoman polttoaineen johdosta. 20 On lisäksi tunnettua, että liian korkean petilämpötilan ansiosta fluidisointia varten _ tarkoitettu hiekka sulaa ja aiheuttaa vaikeuksia leijupetin raekokomuutoksen johdosta.

• I ·

Noen ja suurmolekyylisten hiilivetyjen muodostuminen johtaa savukaasun liian * * · . . ·. korkeisiin CO-arvoihin ja lisää orgaanista hiilipitoisuutta polttolaitoksen poistokaasus- . sa. Korkeat polttokammiolämpötilat parantavat loppuunpalamista. Leijukerroksessa ;·*: 25 polttokammion lämpötila on kuitenkin rajallinen tuhkan pehmenemispisteen johdosta.

I I * : : Julkaisun DE-OS 25 32 994 perusteella tunnetaan menetelmä tuotteiden kuivaamista . ·: ·. ja mahdollista pyrolysointia varten, jolloin poltettavasta materiaalista poistetaan vesi .··. 30 ja/tai vielä käyttökelpoiset tuotteet lämpökäsittelymenetelmän avulla. Mitään kak sivaiheista polttoa ei tämän menetelmän yhteydessä kuitenkaan selosteta. Julkaisussa ,: PCT 93/11388 selostetaan samanlainen menetelmä poltettavien aineiden kuivaamista varten, jolloin toisin kuin meidän keksinnössämme palaminen tehostuu ja siten I · · 111987 2 orgaanisten aineiden yhteydessä tapahtuu paakkuuntumista ja vain osittaista palamista. Julkaisun DE-OS 20 38 545 perusteella tunnetaan laitteisto kiinteiden jätteiden hävittämiseksi polttolaitoksessa paineenalaisena ja yhdessä kaasuturpiinin kanssa, jolloin poistokaasujen avulla käsitellään poltettavaa kiinteä jätettä, joka koksiutumisensa 5 jälkeen ja ennen polttamistaan asetetaan vielä jätevesipuhdistuksen alaiseksi, jolloin syntyy vesikaasua.

Julkaisussa DE-AI 4026272 selostetaan jätteiden vaiheittainen poltto kaasunpoiston ja polttamisen avulla kahdessa erillisessä leijupetissä. Kaasunpoisto tapahtuu savu- 10 kaasuilmakehässä muuntamalla C02 CO:ksi, jolloin muovikaasutusprosessista voidaan johtaa vain vähäinen lämpömäärä kemiallisen sitoutumisen välityksellä, niin että ainakin muovi sulaa ja kuorettuu. Muodostuneet palavat poistokaasut poltetaan jälkikytketyssä polttokammiossa ilman lisäpolttoaineita yli 1200 °C lämpötiloissa.

Kaasutusvyöhykkeellä palaminen supistuu hapenpuutteen johdosta, jolloin muovijät- 15 teet sulvata niitä poltettaessa, jolloin esiintyy paakkuuntumista, mikä aiheuttaa häiriöitä leijupetissä. Tämän haitan poistamiseksi keksintömme mukaisesti tapahtuu lämmönsyöttö polton sijasta polttoprosessista tulevan kuuman hiekan välityksellä, jolloin samanaikaisesti kaasutuksen kanssa syntyy vesihöyryilmakehässä vesikaasua .:. lämpöä kuluttavan prosessin yhteydessä, jolloin hiekkamateriaali tulee jäähdytetyksi ; 20 ja muodostuu erittäin energiapitoisia (hiilivetyjä sisältäviä) poistokaasuja, joiden : polttaminen jälkikytketyssä polttokammiossa mahdollistaa korkeamman lämpötilan • * · : * *: saavuttamisen. Keksintömme mukaisesti lämpö siis sitoutuu kemiallisesti ja vapautuu : \ t: taas myöhemmin varsinaista polttoprosessia varten.

• * · 25 Julkaisun DE-A-3726643 perusteella tunnetaan kostean ruskohiilen kuivattaminen :ennen sen polttamista, jolloin kostea höyry kierrätetään eikä siis mitään hiilivetyjen v ’ uudelleenmuodostusta tapahdu. Julkaisussa JP-A-56042008 selostetaan kolmivaihei- : nen poltto osiin jaetussa polttokammiossa, jolloin poltettava polttoaine ensin pyro- * * * :,.,: lisoidaan ilmasulun alaisena kuuman lämpökantoaineen läsnäollessa ja poltetaan sitten ;' · 30 padon kautta tapahtuvan ylivirtauksen jälkeen leijupetissä. Lämpökantoaine palaute- *: · · · taan sitten takaisin kuumana loppuunpalamisen jälkeen pyrolyysikammiossa. Pyrolyy- 111987 3 sin ja jäämäpolton yhteydessä syntyvät poltettavat kaasut poltetaan sen jälkeen yhteisessä tilassa.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa nämä haitat ja yksinkertaistaa tätä varten 5 tarvittavaa laitteistoa, jolloin hiiliyhdisteiden poltto tulee valvotuksi siten, että kuonanmuodostus lakkaa ja poltettava osa muuttuu täysin lämmössä, jolloin haihtuvat aineet hajoavat ensin vesihöyryilmakehässä 300—850 °C lämpötilojen alaisina ja aineen lämpöarvo vähenee ennen varsinaista polttamista, jolloin polttolämpötila pysyy varmasti hiekan pehmenemislämpötilan alapuolella ja hiekan fluidisoin-10 tiominaisuuteen ei vaikuteta raekoon suurentumisen avulla.

Keksinnön tarjoamana olennaisena etuna on mahdollisuus puhdistamolietteen poistamiseksi, joka kuivatetaan ensin alipaineen ja höyrynmuodostuksen alaisena ja sen jälkeen kaasutetaan ja poltetaan.

15

Keksintö on tunnettu siitä, että suurmolekyylisten kondensaatiotuotteiden muodostumisen välttämiseksi hiili muunnetaan kahdessa vaiheessa, jolloin helposti haihtuvat aineet johdetaan kulkemaan vähintään 30-kertaisena painomääränä kuumaan hiekkaan .:. lämpökantoainekierrätyksestä vain vähän happea sisältävässä ilmakehässä esivaiheen . .': 20 tai reunavyöhykkeen pyörteisessä, vesihöyrysyötön avulla fluidisoidussa leijukerrok- : :': sessa ja hiiliyhdisteet krakkautuvat vesihöyryilmakehässä vesikaasun ja haihtuvien : ’ ’: pienmolekyylisten hiilivetyjen muodostumisen alaisina, jolloin sulamisen yhteydessä : tapahtuu kaasutuksen aikana syntyneiden hiilivetyjen loppuun asti kestäviä hajoamis- : _: : reaktioita tai aineet krakkautuvat vesihöyryä sisältävässä ilmakehässä yli 400 °C läm- 25 pötiloissa ja hiekan ja reagoimattomien kevyesti haihtuvien aineiden kaasumaiset 1. ·.: reaktiotuotteet erotetaan toisistaan ja hiilivetyjen tai muodostuneen hiilen muodossa :: · olevien aineiden jäljellä oleva kiinteä tai vastaavasti huonosti haihtuva osa poltetaan varsinaisessa leijukerroskammiossa hapettavan ilmakehän alaisena yhdessä muiden : #: polttoaineiden, kuten hiilen ja/tai ilmaylimäärän alaisesta kaasutusreaktiosta saatujen :'. 30 kaasujen kanssa hiekan kuumentumisen alaisena.

Keksinnön olennaisia lisäsovellusmuotoja on selostettu alapatenttivaatimuksissa 2-17.

111987 4

Keksintö on esitetty esimerkin tavoin ja kaavamaisesti oheisissa kuvioissa 1 ja 2.

Kuvio 1 esittää kiertävän leijukerroksen käsittävän periaatteen mukaista polttoa. Tällaisen kiertävän leijukerroksen yhteydessä polttokammio (1) on täytetty olennai-5 sella tavalla pyörteisellä kaasuaineseoksella, joka erotetaan jälkikytketyssä syklonissa (2) kaasu-ja kiintoainefraktioksi. Kiintoaine ohjataan johdon (3, 4) kautta kulkemaan taas polttokammioon (1), jolloin se rikastetaan johdon (11) kautta tulevan polttoaineen avulla. Kiintoaineena toimii useimmissa tapauksissa hiekka, joka muodostaa hienorakeisessa muodossaan fluidisointivälineen polttoainetta varten. Polttoaineen ja 10 hiekan seos fluidisoidaan polttokammiossa (1) ilmapuhalluksen (12) välityksellä, jolloin polttamista valvotaan syöttämällä sekundaarista ilmaa (5) ja tertiääristä ilmaa (6) täydellisen palamisen saavuttamiseksi. Muodostunut tuhka erotetaan johdossa (3 tai 4). Hiiliyhdisteitä, kuten esimerkiksi muoveja tai myös hiilivetyjä tai päällystämätöntä tai päällystettyä paperia, puhdistamoliejua ja myös PVC-päällysteitä sisältäviä 15 tai sisältämättömiä puujäänteitä, joita kutsutaan hakejätteiksi, poltettaessa syntyy erityisesti muovien nopean palamisen seurauksena korkeita paikallisia lämpötiloja, jotka sulattavat polttomateriaalin ja muodostavat kuonamaisia jätteitä ja vaikeuttavat palavien aineiden loppuun asti tapahtuvaa lisäpolttoa sekä muodostavat paakkuja, jotka aiheuttavat vaikeuksia leijupetin fluidisoinnissa ja sisältävät palamattomia . ; . 20 aineosia. Tämän johdosta näiden hiiliyhdisteiden täydellistä loppuunpolttamista varten : käytetään esivaihetta (7), jossa helposti haihtuvat aineet erotetaan vesihöyryilmake- :' · ’: hässä hiiliyhdisteistä, jolloin vesihöyry muuttuu endotermisesti vedyksi, ja haihtuva : : ’: hiili muuttuu endotermisesti hiilimonoksidiksi. Tämän toimenpiteen avulla hiiliyhdis- ! : '· teiden lämpöarvoa pienennetään, jolloin varsinaisen palamisen tapahtuessa polttokam- 25 miossa (1) saavutetaan alhaisempi polttokammiolämpötila, jonka yhteydessä kuonan-muodostus ei ole enää mahdollista. Muovi muuttuu CO:ksi, C02:ksi ja H2:ksi ei-:: ’ kvantitatiivisesti vesihöyryilmakehässä. Jäljelle jää osa hiilivetyä alifaattisessa CxHy- . muodossa. Aromaattinen muodostuminen estetään, koska niitä syntyy vasta hapen ! : sangen alhaisten osittaispaineiden yhteydessä. Korkeammissa lämpötiloissa aro- : . t 30 maatteja muodostuu jo hapen korkeammissa osapaineissa ja niitä on siten vaikeampi •: · · · estää. Noen ja Aromaattinen muodostus on haitallista ja johtaa dioksiinien esiasteiden ja myös epäsuorasti itse dioksiinien muodostumiseen.

111987 5

Esiasteen (7) kautta johdetaan kulkemaan lämpökantoainetta kuumempi hiekka, joka jäähdytetään sulatuksen ja kaasutusprosessin sekä endotermisen vesikaasumuodotuk-sen välityksellä. Tällä tavoin saadaan aikaan leijupetipoltto tarkoituksellisesti kiertävänä leijukerroksena, jolloin kiertävä kiintoaine käsittää hiekan ja/tai tuhkan, johon 5 johdetaan krakattavat hiiliyhdisteet höyrynsyöttöjohdon (13) kautta, jolloin hiiliyhdis-teet sulavat hiekan korkean lämpötilan johdosta ja niitä ei kuitenkaan voida hapenpuutteen takia polttaa, vaan ne hajoavat hiekassa. Haihtuvat kaasumaiset aineosat reagoivat vesihöyryn kanssa synnyttäen lämpöä kuluttavan vesikaasureaktion, jolloin muodostuu vetyä ja hiilimonoksidia. Olennaista on, että kaasunmuodostusreaktio ta- 10 pahtuu erittäin pyörteisellä vyöhykkeellä, siis leijupetissä, jolloin sulaneet ja osittain hajonneet aineet hajoavat tasaisesti hiekassa ja pisaranmuodostus loppuu. Hiekan määrä on sopivimmin yli 30-kertainen erotettujen hiiliyhdisteiden määrään verrattuna.

15 Tämä polttoaineen ja hiekan seos poltetaan sitten loppuun ilmansyötön alaisena varsinaisen leijupetipolton avulla, jolloin käytännöllisesti katsoen loppuun poltettu hiekka ja polttopoistokaasu erotetaan toisistaan syklonissa (2). Tämä poistokaasu voidaan nyt sekoittaa lisäpolttokammiossa (8) esivaiheessa (7) muodostetun vesikaasun .\ · kanssa, jolloin suoritetun polton seurauksena poistokaasun lämpötila vielä nousee, ja

> > I I

20 tämä poistokaasu voidaan sitten jäähdyttää hyödyllisesti mukaanliitetyissä lämmön- 1 1 i vaihtimissa (9 ja 10) vesihöyryn muodostumisen alaisena, erityisesti sähköenergian • 1 1: talteenottoa varten.

• · · · » 1 · 1.: : Jotta kaasu ei toisi mukanaan polttokammioon (8) haitallisia aineosia, kuten esimer- 25 kiksi suolahappoa tai myös rikkihappoa, se voidaan puhdistaa haitallista aineosista kuiva-absorptiokammiossa (14), jolloin lämmönvaihtimesta (10) lähtevä poistokaasu ’ sisältää vain vähän haitallisia aineita. Tämän kaasun osa voidaan fluidisoinnin tai #: leijupedin lämpötilasäädön parantamiseksi johtaa taas polttokammion (1) leijukerrok- > t » :...: seen.

30 ·;1·· Erityisesti puhdistamolietettä poltettaessa on järkevää käyttää esivaihetta (7) alipai neella, jolloin tarvittava höyry muodostetaan kaasunpoistimessa (15) tyhjöhöyrystyk- 111987 6 sen avulla ja puhdistamolietteestä poistetaan vesi tai vastaavasti siitä erotettu neste höyrystetään.

Olennaista on, että polttoaineen jakautuminen, sulaminen ja hajoaminen tapahtuu 5 vesihöyryilmakehässä ja että syntyneet kaasumaiset tuotteet poltetaan sitten yhdessä ylimääräisen ilman kanssa, jolloin nyt yksinkertaistettujen hiilivety-yhdistelmien polttamisen yhteydessä esiintyvä lämpötilannousu ei johda lisääntyneeseen Aromaattinen ja siten myös dioksiinien tai niiden esiasteiden muodostukseen. CO- ja H2-muodostus (vesikaasureaktio) laskee siten lämpötilaa polttoaineen hajotessa ilman 10 yhdisteiden ja/tai noen muodostumista.

Keksinnön puitteissa voidaan kuvion 2 esittämällä tavalla käyttää myös kiinteää leijukerrosta tai vastaavasti muodostunut kaasu voidaan myös puhaltaa leijupetiin ja siten yksinkertaistaa kytkentää. Mahdollisesti voidaan myös leijukerroksen ja 15 koksauskaasun sisäänpuhalluksen väliin asettaa toinen lämmönvaihdin (9 ja 10). Tämä toimenpide on erityisen tehokas silloin, kun kaasu puhalletaan kiinteän leijukerroksen päälle.

,:. Eräässä yksinkertaistetussa sovellusmuodossa polttoaine syötetään leijupetiin (kam- , 20 mio 20) johdon (11) kautta polttokammion (Γ) höyrynsyötön (13) alaisena, jolloin

I · I

; polttokammiossa (Γ) olevan leijuarinan reunavyöhyke (18) fluidisoidaan höyryn avulla, kun taas happea syötetään polttoa varten ilmapuhallusjohdon (12) tai vastaa- .* vasti kiertokaasupuhalluksen avulla. Tällä tavoin saadaan aikaan varsinainen poltto : leijuarinan keskiosassa (19) ja sitä voidaan säädellä yksinkertaisella tavalla ilman- 25 syötön avulla, kun taas polttoaine kaasutetaan lämmönsyötön avulla alaslaskeutuvasta :,i.: hiekasta (nuoli 17’) reunavyöhykkeellä (18) ja fluidisoiva vesihöyry hajoaa osittain ’.: ' vedyksi, jolloin vapautuva happi sitoutuu kuuman hiilen avulla CO-muodostuksen * : f: avulla. Nämä kaasumaiset kaasutuskohdat nousevat leijupedissä (nuoli 17), jolloin : : poltto tapahtuu primaarisen ja sekundaarisen ilmansyötön (16) avulla polttoaineen : . 30 syöttöjohdon yläpuolella.

111987 7 Tällä tavoin hiekka kiertää (nuoli 17 ja 17’) leijupedissä virraten keskiosassa ylöspäin ja reunavyöhykkeellä alaspäin. Tällä tavoin reunavyöhykkeessä (18) tapahtuvaan kaasutukseen johdetaan jatkuvasti kuumaa hiekkaa, joka jäähtyy siinä ja joka kuumennetaan taas keskiosassa (19) poltto vyöhykkeellä nousunsa aikana.

5 » · * I S » * I * s

Claims (17)

111987 8

1. Menetelmä hiiliyhdisteiden, kuten esimerkiksi muovien, hiilivetyjen, päällystämättömän tai päällystetyn paperin, puhdistamolietteen ja halogeenipitoiseen materiaaliin, 5 kuten PVC:hen sekoitettujen puujätteiden täydelliseksi polttamiseksi leijukerrospolt-tokammiossa (1) kiinteässä ja kaasumaisessa tilassa olevan fluidisointiaineen, kuten hiekan ja vesihöyryn läsnäollessa, jolloin nämä hiiliyhdisteet hajotetaan ensin osittain esivaiheessa (7) sekä tämän jälkeen vielä palavat jäämät poltetaan ja esivaiheen (7) yhteydessä muodostuneet kaasumaiset reaktiotuotteet poltetaan yhdessä leijukerros-10 polttokammion (1) poistokaasun kanssa, tunnettu siitä, että suurmolekyylisten kondensaatiotuotteiden muodostumisen välttämiseksi hiili muunnetaan kahdessa vaiheessa, jolloin poltettavat hiiliyhdisteet johdetaan kulkemaan vähintään 30-kertaisena painomääränä kuumassa hiekassa lämpökantoainekierrätyksestä vain vähän happea sisältävässä ilmakehässä esivaiheen (7) tai leijukerrospolttokammion (1) 15 reunavyöhykkeen pyörteiseen, vesihöyrysyötön (13) avulla fluidisoiduun leijukerrok-seen ja hiiliyhdisteet krakkautuvat vesihöyryilmakehässä vesikaasun ja helposti haihtuvien pienmolekyylisten hiilivetyjen muodostumisen alaisina, jolloin tapahtuu hiiliyhdisteiden sulatuksen tai vastaavasti krakkauksen avulla tapahtuvan kaasuuntu-. misen yhteydessä muodostuneiden helposti haihtuvien pienmolekylääristen hiilive- ’ ’20 tyjen loppuun asti kestäviä hajoamisreaktioita vesihöyryä sisältävässä ilmakehässä yli 400 °C lämpötiloissa ja kaasumaiset reaktiotuotteet, kuten vesikaasu ja helposti . ·. : haihtuvat pienmolekyyliset hiilivedyt, erotetaan hiekasta ja hiiliyhdisteiden jäljellä . .·. olevasta kiinteästä tai huonosti haihtuvasta osasta, ja että hiiliyhdisteiden, kuten hii- .' | ; livetyjen tai muodostuneen hiilen jäljellä oleva kiinteä tai vastaavasti huonosti haihtu- > 25 va osa poltetaan varsinaisessa leijukerroskammiossa (1) hapettavan ilmakehän ; : *: alaisena yhdessä muiden polttoaineiden, kuten hiilen ja/tai kaasutusreaktiosta saatujen :T: kaasujen kanssa ilmaylimäärän vallitessa hiekan kuumentumisen alaisena.

. ’' *. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasunpois- 30 to tapahtuu hiekan lämpötilan laskiessa ja helposti haihtuvat aineosat vesihöyryilma-: kehässä reagoivat energiankulutuksen alaisina pääasiassa vetyyn ja hiileen ja jäljelle jääneet, hiekkaan hienoksi jakautuneet vielä poltettavissa olevat kiinteät aineet 111987 9 poltetaan yhdessä hiekan kanssa jälkikytketyssä leijukerrospolttokammiossa (1) hapensyötön alaisena (ilmapuhallus 5,6,12).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esivaihee-5 seen (7) johdetaan höyrynsyötön (13) lisäksi myös säädetyllä tavalla happea, erityisesti ilman tai kierrätyskaasun muodossa, jolloin ulostulevan, osittain kaasutetun aine-hiekkaseoksen lämpötila pidetään vain hieman sisääntulevan kuuman hiekan lämpötilan alapuolella, erityisesti välillä 450—700 °C.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poltettavat aineet sekoitetaan yli 600 °C lämpötilassa olevaan kuumaan, polttokammion kiertävästä leijukerroksesta poisvedettyyn hiekkaan vyöhykkeellä (18) yhdessä vesihöyryn kanssa ja kaasutetaan ainakin osittain, jolloin tämä kuuma hiekka, joka syötetään lämpökantoaineena vyöhykkeelle (18), toimittaa vedynmuodostukseen tarvittavan 15 energian (kuvio 2).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vettä, vesihöyiyä ja ilmaa tai happea johdetaan esivaiheeseen (7) lämpötilan säätämistä . varten. !’!·. 20 ’ _

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasutuksen . ·. : yhteydessä muodostunut kaasu johdetaan sen lähdettyä esivaiheesta (7) kaasunpuhdis- . . ·. tukseen (14), jossa syntynyt suolahappo ja muut halogeeniyhdisteet sekä mahdollises- > e » .':'. ti myös rikkivety poistetaan (kuvio 1). 25

: 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kaasutus- > t | : : ’: vyöhykkeeltä poistettu kiintoaine lämmitetään happisyötön avulla yli 600 °C lämpöti- . ·: ·. laan ja johdetaan taas tämän jälkeen vesihöyrypitoiseen ilmakehään lisäkaasutusta . ‘1 ‘. varten krakkauksen avulla (kuvio 2). 30 111987 10

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paine pidetään kaasutuksen aikana esivaiheessa (7) alle yhden baarin absoluuttisessa paineessa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esivaihees sa (7) muodostettu polttokaasu jaetaan pyörrekerroskammiossa (1) injektorien välityksellä, joiden käyttöaineena toimii korkeammassa paineessa oleva kierrätyskaasu tai vesihöyry, ja että sopivimmin tarvittava vesihöyry esivaihetta varten saadaan kuuman poistoveden jäähdytyksestä muodostamalla alipaine tyhjökaasunpoistimessa, 10 joka on varustettu höyrysuihkulaitteilla.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasutus ja poltto tapahtuvat leijupetissä (20), jolloin polttoaine (11) ja höyry (13) sekoitetaan keskenään alhaisessa paineessa, sopivimmin alipaineessa, ja että ne sen jälkeen pu-15 halletaan injektorissa korkeammassa paineessa olevaa vesihöyryä käyttäen leijuker-roksen (20) reunavyöhykkeisiin (18) ja sekoitetaan kuuman hiekan kanssa ja haihdutetaan vain vähän happea sisältävään ilmakehään, että kaasunpoistokaasut johdetaan kulkemaan ylöspäin kaasutusvyöhykkeeltä ja poltetaan yhdessä kierrätyskaasun ja/tai . primaarisen ilman kanssa paikallisesti kaasutusvyöhykkeen yläpuolella, ja että 20 huonosti haihtuvat polttoaineosat ja kiinteät jäänteet johdetaan kulkemaan sivusuun-, .·. nassa yhdessä hiekan kanssa jälkikytketylle polttovyöhykkeelle (19) tai kaasutus- , . : vyöhykkeen alapuolelle, ja poltetaan sitten yhdessä ilman (12) ja/tai kierrätyskaasun ; ·/; kanssa (kuvio 2). t · t

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasutus- : : ‘: vyöhykkeeltä tulevat kiintoaineet lämmitetään happisyötön avulla yli 600 °C lämpöti- : : : laan ja johdetaan vesihöyrypitoiseen ilmakehään lisäkaasutusta varten krakkauksen • ‘. avulla.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paine , , : pidetään kaasutuksen aikana esivaiheessa alle yhden baarin absoluuttisessa paineessa. 111987 11

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esivaiheessa muodostettu polttokaasu jaetaan polttokammion leijukerroksessa injektorien välityksellä, joiden käyttöaineena toimii korkeammassa paineessa oleva ilma tai kierrätyskaasu tai vesihöyry. 5

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarvittava vesihöyry esivaihetta varten saadaan kuuman poistoveden jäähdytyksestä muodostamalla alipaine tyhjökaasunpoistimessa, joka on varustettu höyry suihkulähteillä.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasutus ja poltto tapahtuvat leijupetissä, jolloin polttoaine haihdutetaan kaasutusvyöhykkeessä sekoittamalla se vesihöyryn ja kuuman hiekan kanssa vain vähän happea sisältävässä ilmakehässä, että se johdetaan kulkemaan ylöspäin kaasutusvyöhykkeeltä ja poltetaan kierrätyskaasun ja/tai primaarisen ilman kanssa paikallisesti kaasutusvyöhykkeen 15 yläpuolella, ja että huonosti haihtuvat polttoaineosat ja kiinteät jäämät johdetaan kulkemaan jälkikytketyllä polttovyöhykkeellä sivusuunnassa tai kaasutusvyöhykkeen alapuolella ja poltetaan sitten ilman ja/tai kierrätyskaasun kanssa.

. 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polttoai- 20 ne johdetaan leijukerrokseen yhdessä vesihöyryn kanssa.

: 17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että , .·. polttoaine ja höyry esisekoitetaan alhaisessa paineessa, sopivimmin alipaineessa, ja puhalletaan sitten injektorissa korkeammassa paineessa olevan vesihöyryn kanssa 25 leijukerrokseen. 111987 12