FI111167B - Menetelmä lietteen säilyvyyden parantamiseksi - Google Patents

Menetelmä lietteen säilyvyyden parantamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI111167B
FI111167B FI982735A FI982735A FI111167B FI 111167 B FI111167 B FI 111167B FI 982735 A FI982735 A FI 982735A FI 982735 A FI982735 A FI 982735A FI 111167 B FI111167 B FI 111167B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
eller
pigment
att
kännetecknat
acid
Prior art date
Application number
FI982735A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI982735L (fi
FI982735A0 (fi
Inventor
Pentti Hukkanen
Kari Lehtinen
Original Assignee
Kemira Chemicals Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=26160552&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI111167(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Priority claimed from FI980417A external-priority patent/FI103801B1/fi
Publication of FI982735A0 publication Critical patent/FI982735A0/fi
Priority to FI982735A priority Critical patent/FI111167B/fi
Application filed by Kemira Chemicals Oy filed Critical Kemira Chemicals Oy
Priority to FI990296A priority patent/FI113056B/fi
Priority to DE69904571T priority patent/DE69904571T2/de
Priority to CA002318565A priority patent/CA2318565C/en
Priority to EP99906269A priority patent/EP1060218B1/en
Priority to PCT/FI1999/000140 priority patent/WO1999043756A1/en
Priority to AU26257/99A priority patent/AU2625799A/en
Publication of FI982735L publication Critical patent/FI982735L/fi
Publication of FI111167B publication Critical patent/FI111167B/fi
Application granted granted Critical

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C09DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09CTREATMENT OF INORGANIC MATERIALS, OTHER THAN FIBROUS FILLERS, TO ENHANCE THEIR PIGMENTING OR FILLING PROPERTIES ; PREPARATION OF CARBON BLACK  ; PREPARATION OF INORGANIC MATERIALS WHICH ARE NO SINGLE CHEMICAL COMPOUNDS AND WHICH ARE MAINLY USED AS PIGMENTS OR FILLERS
    • C09C1/00Treatment of specific inorganic materials other than fibrous fillers; Preparation of carbon black
    • C09C1/02Compounds of alkaline earth metals or magnesium
    • C09C1/025Calcium sulfates
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C01INORGANIC CHEMISTRY
    • C01PINDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
    • C01P2006/00Physical properties of inorganic compounds
    • C01P2006/60Optical properties, e.g. expressed in CIELAB-values
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02WCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
    • Y02W10/00Technologies for wastewater treatment
    • Y02W10/30Wastewater or sewage treatment systems using renewable energies
    • Y02W10/37Wastewater or sewage treatment systems using renewable energies using solar energy

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Pigments, Carbon Blacks, Or Wood Stains (AREA)
  • Paper (AREA)
  • Detergent Compositions (AREA)
  • Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)

Description

111167
Menetelmä lietteen säilyvyyden parantamiseksi - Förfarande för förbättrande av hällbarheten hos ett slam
Keksintö koskee menetelmää lietteen säilyvyyden parantamiseksi. Erityisesti mene-5 telmä koskee pigmenttilietteitä, joita käytetään paperin päällystyksessä.
Lietteellä tarkoitetaan tässä kaikkia veden ja hienojakoisen kiintoaineen muodostamia suspensiota, joiden kiintoainepitoisuus on tyypillisesti yli 10-20 %. Tällaisia lietteitä ovat esimerkiksi paperiteollisuudessa käytettävät pigmenttilietteet, rakennusteollisuudessa käytettävät pastat ja tasoitteet ja jäteveden puhdistuksessa synty-10 vät jätevesilietteet. Paperiteollisuudessa pigmenttilietteitä käytetään päällystettyjen paperien valmistuksessa. Pigmenttiliete sisältää kipsiä, kaoliinia, talkkia, kalsium-karbonaattia, titaanidioksidia yms. hienojakoista epäorgaanista ainetta. Usein nämä lietteet sisältävät myös orgaanisia kemikaaleja, joilla parannetaan lietteen ominaisuuksia.
15 Varsinkin pigmenttilietteiden käsittelyssä on ongelmana lietteen pilaantuminen, mikä johtuu lietteeseen muodostuvasta mikrobikasvustosta. Mikrobikasvuston pilaama valkoinen pigmenttiliete värjäytyy tummaksi, siihen tulee epämiellyttävä hajuja sen Teologiset ominaisuudet muuttuvat, jolloin sitä ei voida käyttää paperin valmistuksessa. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan lisäämällä pigmenttilietteeseen mikrobeja 20 tuhoavaa ainetta eli biosidia. Biosidit jaetaan yleensä kahteen luokkaan: hapettaviin ja ei-hapettaviin biosideihin. Biosidit tuhoavat mikro-organismeja joko tuhoamalla soluseinämää, solun sytoplasmarunkoa tai solun rakenneosia. Tällä tavalla ne estä-• vät mikro-organismien kasvun käyttöympäristössä. Yleisesti käytetyt biosidit ovat myrkyllisiä aineita, jotka saattavat aiheuttaa työntekijöille allergisia oireita siitä huo-25 limatta, että niiden käyttömäärät ovat pieniä. Lisäksi nykyisten biosidien teho ei ole aina riittävä, jolloin niiden annostusta joudutaan kasvattamaan.
Eräs paperiteollisuudessa esiintyvä ongelma on jätepastan nopea pilaantuminen. Jä-tepastalla tarkoitetaan paperin päällystyksestä jäljelle jäävää pigmenttipastaa, joka on altis pilaantumaan, koska lämpötila on mikrobien lisääntymiselle otollinen ja jä-30 tepastassa on bakteereille riittävästi ravintoa. Lisäksi jätepasta on pilaantumisaltis, koska se joutuu kosketuksiin prosessipintojen kanssa, jotka ovat väistämättä kontaminoituneita (jätekanaalit, keräyssäiliöt, putkistot ym. pinnat, joita ei yleensä myrkytetä). Tämän vuoksi jätepastassa on vahva ja kiijava mikrobikanta, johon tavanomaisten kaupallisten biosidien teho on huono ja annostustarve suuri. Yleensä jäte-35 pasta hävitetään poistamalla siitä ylimääräinen vesi suodattamalla, minkä jälkeen se 111167 2 kuljetetaan kaatopaikalle. Kaatopaikallakin jätepasta on ongelmallinen johtuen sen sisältämistä biosideistä, optisista kirkasteista ja muista pastaan käytetyistä kemikaaleista.
On tunnettua käyttää peretikkahappoa biosidina paperiteollisuuden kiertovesissä. 5 Tässä sovellutuksessa tavoitteena on pitää vesilinjat puhtaina ja estää kuituaineen ja veden mikrobiologinen pilaantuminen. Kiertovesissä käytettävät biosidimäärät ovat hyvin pieniä, tavallisesti vain muutama gramma kiertovesitonnia kohden.
Patenttijulkaisun US-5 658 467 perusteella on tunnettua käyttää peretikkahappoa yhdessä ei-hapettavan biosidin kanssa mikro-organismien kasvun ehkäisemiseksi te-10 ollisuuden prosessivesissä, erityisesti paperiteollisuuden kiertovesissä. Tällä käytöllä esitetään saavutettavan synergistinen vaikutus. Lisäksi tämän patenttijulkaisun esimerkissä 19 on kuvattu koe, jossa kaoliinilietettä käsitellään mainitulla peretikka-hapon ja ei-hapettavan biosidin yhdistelmällä, jolloin aikaansaadaan bakteerien kasvun ehkäisy. Sen sijaan vertailukokeessa, jossa käytettiin 2000 ppm aktiivisuudel-15 taan 5-prosenttista peretikkahappoa vastaten noin 100 ppm peretikkahappoa ilmoitettuna 100-prosenttisena peretikkahappona, ei aikaansaatu bakteerien kasvua ehkäisevää vaikutusta.
Näin ollen teollisuudessa esiintyy tarvetta sellaiseen biosidiin, joka olisi riittävän tehokas ja jolla ei olisi edellä mainittuja työhygieniaan ja ympäristöön liittyviä ongel-20 mia. Lisäksi biosidin käytöllä pitäisi pystyä ehkäisemään bakteerinkasvu myös jäte-pastassa, jolloin jätepasta saataisiin kiertoon, mikä oleellisesti vähentäisi hukkaan menevän pigmentin ja kemikaalien määrää.
.: Edellä mainittuihin tavoitteisiin päästään keksinnön mukaisella menetelmällä, jonka tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.
25 Näin ollen keksintö koskee menetelmää epäorgaanista kiintoainetta sisältävän vesi-lietteen säilyvyyden parantamiseksi, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että lietteeseen lisätään perhappoa tai sen suolaa määränä, joka on 500 - 5000 g/tonni kuivaa kiintoainetta laskettuna 100-prosenttiseksi perhapoksi.
Suoritetuissa kokeissa havaittiin se yllättävä seikka, että perhapot paitsi pystyvät tu-30 hoamaan lietteessä olevan mikrobikasvuston myös pitkävaikutteisesti estävät mikrobien lisääntymisen. Perhapot ovat voimakkaita hapettimia, jotka hydrolysoituessaan hajaantuvat ja vapauttavat aktiivista happea. On ilmeistä, että perhapon reagoidessa muodostuu välituotteina stabiilimpia kalsium-, kalium-, natrium-, ammonium- ym. persuoloja, joista aktiivinen happi vapautuu hitaammin. Esimerkiksi kipsilietteessä 35 todennäköisesti muodostuu kalsiumpersulfaattia.
111167 3
Keksinnön mukaisesti perhappona tai sen suolana käytetään edullisesti peretikkahappoa, perrikkihappoa (peroksirikkihappo) eli Caron happoa, perdirikkihappoa (pe-roksidirikkihappo) eli Marshallin happoa, permuurahaishappoa tai perpropionihap-poa tai niiden alkali- tai maa-alkalimetallisuolaa. Alkali- ja maa-alkalimetallisuoloi-5 na tulevat kysymykseen erityisesti natrium-, kalium-, magnesium- ja kalsiumsuolat.
Peretikkahappo on kemikaali, joka muodostuu etikkahapon ja vetyperoksidin reagoidessa katalyytin läsnäollessa. Kaupallisesti saatavana on erilaisia tuotteita, esimerkiksi 38-prosenttista tislattua peretikkahappoa (dPAA) ja peretikkahapon tasa-painoseosta (ePAA). Näiden liuosten koostumukset ovat tyypillisesti seuraavat: 10 dPAA sisältää 38 % peretikkahappoa, 3 % etikkahappoa, 1 % vetyperoksidia ja n. 58 % vettä; ePAA sisältää 20 % peretikkahappoa, 25 % etikkahappoa, 15 % vetyperoksidia ja n. 40 % vettä (painoprosentteina).
Peretikkahapolla on ominaisuuksia, jotka tekevät siitä käyttökelpoisen pigmenttiliet-teissä verrattuna perinteisiin biosideihin. Peretikkahappo kuormittaa ympäristöä vain 15 vähän, koska se on vähemmän myrkyllinen kuin perinteiset ei-hapettavat biosidit. Lisäksi se on myös biohajoava. Peretikkahappo hajoaa vetyperoksidiksi ja etikkaha-poksi reagoidessaan orgaanisen aineen kanssa.
Caron happo eli peroksirikkihappo (H2SO5) ja Marshallin happo eli peroksidirikki-happo (H2S208) ovat voimakkaita hapettimia. Ne hydrolysoituvat vedessä vetyper-20 oksidiksi ja rikkihapoksi. Permuurahaishappo eli peroksomuurahaishappo (HCOOOH) hajaantuu muurahaishapoksi ja hapeksi.
Keksinnön mukaisesti käsiteltävä, epäorgaanista kiintoainetta sisältävä vesiliete on Λ edullisesti pigmenttiliete. Tämä pigmenttiliete voi olla jätepigmenttilietettä, esimer kiksi jätepastaa, jolla tarkoitetaan paperin päällystyksestä jäljelle jäävää pigmentti-25 pastaa.
Mainittu pigmentti on edullisesti kipsiä, kaoliinia, talkkia, kalsiumkarbonaattia tai titaanidioksidia.
Keksinnön mukaisesti käsiteltävän vesilietteen kiintoainepitoisuus on edullisesti vähintään 10 paino-%, erityisen edullisesti 30-80 paino-%.
30 Vesilietteeseen lisättävän perhapon tai sen suolan määrä on edullisesti noin 500-2000 g/t kuivaa kiintoainetta laskettuna 100-prosenttiseksi perhapoksi.
111167 4
Erään edullisen suoritusmuodon mukaan peretikkahappoa lisätään pigmenttiliettee-seen määränä 500-2000 g/t pigmenttiä laskettuna 100-prosenttiseksi peretikka-hapoksi pigmentin kuiva-ainetta kohti.
Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin esimerkkien ja kuvan avulla, jossa 5 kuva 1 esittää tuloksia kokeista, joissa verrattiin keksinnön mukaista käsittelyä käsittelemättömään ja kaupallisella tuotteella käsiteltyyn pigmenttilietteeseen.
Esimerkki 1 Järjestettiin koe, jonka tarkoituksena oli selvittää kipsipigmenttilietteen säilyvyyttä keksinnön mukaisella käsittelyllä ja perinteisellä käsittelyllä.
10 Käsittely Käsittelemättömästä kipsilietteestä otettiin 2 kg:n osanäytteet kahdeksaan kannelliseen muoviastiaan. Koe 1 käsitti käsittelemättömän vertailunäytteen. Koe 2 oli käsittelemätön vertailunäyte, joka saastutettiin keinotekoisesti. Kokeissa 3-5 suoritettiin ensin käsittely biosidillä (kaupallinen biosidi 400 g/t, PAA 2000 g/t ja PAA 15 4000 g/t), minkä jälkeen suoritettiin keinotekoinen saastutus 4 päivän kuluttua. Ko keissa 6-8 suoritettiin ensin keinotekoinen saastutus ja sitten käsittely biosidillä samalla tavalla kuin edellä. Keinotekoinen saastutus suoritettiin lisäämällä 20 g (1 %) luonnollisesti pilaantunutta kipsipigmenttiä koeastioihin.
Näytteenotto ja viljely • 20 Kipsipigmentin mikrobiologiaa tutkittiin ottamalla koeastioista näytteet ennen ko keiden alkua (-4 d), biosidikäsittelyn/saastutuksen jälkeen (0 d) ja saastutuksen/bio-sidikäsittelyn jälkeen (1 d ja 7 d). Hyvin sekoitetusta kipsinäytteestä otettiin kaksi rinnakkaista 1 g:n näytettä ja ne laimennettiin steriilissä suolaliuoksessa 10-kertai-sena sarjana. Sen jälkeen laimennussarjat suodatettiin 0,45 μητ.η huokoskoon sellu-25 loosanitraattisuodatinkalvoilla, jotka asetettiin PCA-alustalle. Ylösalaisin olevat - alustat inkuboitiin 37 °C lämpötilassa 48 h ajan.
Ennen sekoitusta ja näytteenottoa jokaisesta astiasta mitattiin redox-potentiaalit. Redox-potentiaali kuvaa anaerobisten bakteerien määrää. Voimakas bakteerikannan kasvu näkyy alhaisena redox-potentiaalin arvona. Kun redox-potentiaalin arvo on 30 korkea, pigmenttilietteen happitilanne on hyvä ja anaerobisten bakteerien kasvua ei ole tapahtunut. Vastaavasti pienemmät redox-potentiaalin arvot merkitsevät sitä, että bakteerien aiheuttamaa pilaantumista on tapahtunut. Negatiivinen redox-potentiaali 111167 5 yleensä merkitsee, että liete on täysin pilaantunut ja tällöin lietteessä on voimakas pilaantuneen haju.
Tulokset
Aerobisten bakteerien taso arvioitiin laskemalla muodostuneet pesäkkeet PCA-5 levyillä. Tulokset on ilmoitettu yksiköissä CFU (Colony Forming Unit, pesäkkeitä muodostava yksikkö)/g kipsiä. Kokeiden tulokset on esitetty taulukoissa 1 ja 2 sekä kuvassa 1.
Taulukon 1 kokeista 4 ja 5 voidaan nähdä että PAAilla oli selvä pitkäaikaisvaikutus. Neljä päivää PAA-käsittelyn jälkeen PAA oli säilyttänyt aktiivisuutensa ja pystyi es-10 tämään bakteerien kasvun. Tuloksista voidaan todeta, että suurimmalla PAA-annos-tuksella saatiin parhaat tulokset (koe 8), so. saastutetusta pigmentistä bakteerit saatiin hävitettyä. Myös alemmalla PAA-annostuksella saatiin parempi tulos kuin kaupallisella biosidillä.
Taulukon 2 tuloksista voidaan nähdä, että biosidikäsittely oli selvästi hidastanut 15 bakteerien lisääntymistä. Kaupallisella biosidillä käsitelty kipsipigmentti oli säilynyt mutta redox-potentiaali oli alhainen. PAAilla käsitellyssä lietteessä redox-potentiaa-lit ovat selvästi korkeammat. Lisäksi PAA:11a oli selvä pitkäaikaisvaikutus ja 4 päivän jälkeen suoritettu saastutus ei pysty aikaansaamaan pigmentin pilaantumista. Redox-potentiaaleista nähdään, että PAAilla käsitellyt pigmenttilietteet olivat säily-20 neet huomattavasti paremmin kuin kaupallisella biosidillä käsitelty pigmenttiliete.
n · i 111167 6
Taulukko 1 Bakteerimäärät esimerkin 1 kokeista
Koe Käsittely Annos g/t__Bakteerimäärä CFU/g_ -4 d Od 1 Id 7 d 1 Vertailu__ 100000 5000000 130000000 100000000 2 Vertailu + - 100000 3000000 130000000 100000000 __saastutus______ 3 Kaupallinen 400 100000 2000 < 1000 < 1000 _+ saastutus______ 4 PAA + 2000 100000 < 1000 3000 <1000 _saastutus______ 5 PAA + 4000 100000 < 1000 <1000 2000 _saastutus______ 6 Saastutus + 400 100000 400000 < 1000 < 1000 _kaupallinen______ 7 Saastutus + 2000 100000 6000000 < 100 <1000 _PAA______ 8 Saastutus+ 4000 100000 18000000 < 100 < 100 [PAA _____
Taulukko 2 Redox-potentiaalit esimerkin 1 kokeista
Koe Käsittely_Annos g/t Redox-potentiaali mV
____Od 1 d 7 d 1 Vertailu__ 0 -50 -250 2 Vertailu + saastutus__-__0 -320 -300 3 Kaupallinen + saastutus__400 100 100__70 4 PAA + saastutus__2000 220 180 170 5 PAA + saastutus__4000 250 220 200 6 Saastutus + kaupallinen__400__60 60 100 7 Saastutus + PAA__2000__30 320 220 8 Saastutus + PAA__4000__50 350 220 111167 7
Esimerkki 2 Järjestettiin koe, jonka tarkoituksena oli selvittää keksinnön mukaisesti käsitellyn jätepastan säilyvyyttä verrattuna vastaavan käsittelemättömän jätepastan säilyvyyteen. Kokeissa käytetty jätepasta oli jätettä päällystyspastasta, jossa pigmenttinä oli 5 kipsin ja kaoliinin seos kuiva-aineiden painosuhteessa 60/40. Jätepasta suodatettiin, jolloin sen kiintoainepitoisuus oli noin 30 %. PAA-käsitellystä jätepastasta otettiin näyte kahdesta eri käsittelyerästä (kokeet 10 ja 11). PAA-käsittelyssä (10 ja 11) käytettiin annostusta 2 kg/t ilmoitettuna 100-prosenttisena happona kuiva-ainetta kohden.
10 Aerobisten bakteerien määritys suoritettiin käyttämällä PCA-alustaa ja 2 d:n pituista inkubointia lämpötilassa 37 °C. Anaerobisten bakteerien määrityksessä käytettiin Brewerin agaria ja 2 d:n pituista inkubointia anaerobiastioissa lämpötilassa 37 °C. Limaa tuottavien bakteerien määrityksessä käytettiin PCA-agar + sakkaroosia 50 g/1 ja 2 d:n pituista inkubointia lämpötilassa 37 °C. Limaiset pesäkkeet laskettiin. Hiivat 15 ja homeet määritettiin käyttämällä Saboraud maltose agar -alustaa ja 3-4 vrk:n pituista inkubointia lämpötilassa 30 °C.
Tulokset on esitetty oheisessa taulukossa 3.
Taulukko 3 Tulokset esimerkin 2 kokeista
Koe Käsittely__Bakteerit kpl/ml__Sienet kpl/ml
Aerobit Anaerobit Limaa Hiivat Homeet _=====____tuottavat___ ; 9 Vertailu 14 000000 4000000 20000__200 < 100 10 PAA- 2000 < 100 < 1000 < 100 < 100 _käsitelty______ 11 PAA- <1000 <100 <1000 <100 <100 käsitelty _____ 20
Tulosten perusteella PAA-käsittely pystyi estämään bakteerien ja sienien kasvun jätepastassa.
Esimerkki 3 Jäljestettiin koe, jossa käytettiin erilaisia perhappoja ja lietteenä oli kaupallisesta 25 kaoliinista valmistettu liete. Kokeissa käytettiin peretikkahappoa (dPAA), permuu-rahaishappoa (PMH) ja Caron happoa siten, että kaikilla oli sama annostus 2 kg/t 111167 8 ilmoitettuna 100-prosenttisena happona tonnia kuivaa kaoliinia kohden. Vertailukokeessa käytettiin samaa kaoliinilietettä mutta ilman mitään käsittelyä. Kokeiden tulokset on esitetty oheisessa taulukossa 4.
Taulukko 4 Määritykset 5 päivää käsittelyn jälkeen esimerkin 3 kokeista
Koe Käsittely__Bakteerit kpl/ml__Sienet kpl/ml ___Aerobit Anaerobit Limaa tuottavat Hiivat Homeet 12 Vertailu 1 900000 <100__<1000__400 1600 13 dPAA < 1000 < 100 < 1000__< 100 800 14 PMH__1000 <100__<1000__<100 <100 15 [Caro < 1000 300 <1000 < 100 <100 5
Kokeiden tulokset osoittavat, että kaikki perhapot estävät aerobisten bakteerien kasvun. Kokeiden perusteella Caron hapon teho anaerobisille bakteereille ei ole kovin hyvä ja lisäksi, että peretikkahapon teho homeita vastaan ei myöskään olisi kovin hyvä. Viimeksi mainittu tulos on ristiriidassa kipsille saadulle tulokselle (koe 10).
10 Esimerkki 4 Järjestettiin koe, jossa käytettiin perhappoja ja kaupallisista tuotteista valmistettuja lietteitä, joiden kiintoainepitoisuudet vaihtelivat 60-70 %. Kaksi ensimmäistä lietettä oli kokeen alkaessa jo selvästi pilaantunut ja niiden redox-potentiaalit olivat negatiivisia. Kokeissa käytettiin peretikkahappoa (dPAA), permuurahaishappoa (PMH) ja 15 Caron happoa siten, että kaikilla oli sama annostus 2 kg/t ilmoitettuna 100-prosenttisena happona tonnia pigmentin kuiva-ainetta kohden. Kokeiden tulokset on esitetty oheisessa taulukossa 5.
Taulukko 5 Redox-potentiaalit esimerkin 4 kokeista
Koe Liete__Redox-potentiaali mV_
___Aika vrk dPAA Caro__PMH
16 Talkki__107 117 118__87 17 Kipsi__118 194 237 234 18 Ti02__16 249 375 77 19 Raakakaoliini 107__227__305__250 20 Kaoliini 1__104 247 304 221 21 Kaoliini 2__116 271 266 274 22 [Liitu 103 212 290 213 20

Claims (7)

111167
1. Förfarande för förbättrande av hällbarheten hos ett vattenhaltigt slam innehal-lande ett oorganiskt fastämne, kännetecknat av att man i slammet tillsätter en per-syra eller ett sait därav i en mängd av 500 - 5000 g/ton torrt fastämne räknat som 25 100-procentig persyra.
1. Menetelmä epäorgaanista kiintoainetta sisältävän vesilietteen säilyvyyden parantamiseksi, tunnettu siitä, että lietteeseen lisätään perhappoa tai sen suolaa mää- 5 ränä, joka on 500-5000 g/tonni kuivaa kiintoainetta laskettuna 100-prosenttiseksi perhapoksi.
2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att man som persyra eller som ett sait därav använder perättiksyra, persvavelsyra, perdisvavelsyra eller permyrsyra eller ett alkali- eller jodalkalimetallsalt därav.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että perhappona tai sen suolana käytetään peretikkahappoa, perrikkihappoa, perdirikkihappoa tai per-muurahaishappoa tai niiden alkali- tai maa-alkalimetallisuolaa.
3. Förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att det vattenhaltiga 30 slammet innehällande ett oorganiskt fastämne utgöres av ett pigmentslam.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että epäor gaanista kiintoainetta sisältävä vesiliete on pigmenttiliete.
4. Förfarande enligt patentkrav 3, kännetecknat av att pigmentet är ett avfalls-pigment. 111167
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pigmentti on jätepigmenttiä.
5. Förfarande enligt patentkrav 3 eller 4, kännetecknat av att pigmentet är gips, kaolin, talk, kalciumkarbonat eller titandioxid.
5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pigmentti 15 on kipsiä, kaoliinia, talkkia, kalsiumkarbonaattia tai titaanidioksidia.
6. Förfarande enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknat av att fast-ämneshalten i det vattenhaltiga slammet är minst 10 vikt-%, företrädesvis 30-80 5 vikt-%.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesilietteen kiintoainepitoisuus on vähintään 10 paino-%, edullisesti 30-80 paino-%.
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että perhapon tai sen suolan määrä on 500-2000 g/tonni kuivaa kiintoainetta laskettuna 20 100-prosenttiseksi perhapoksi. : Patentkrav
7. Förfarande enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknat av att mäng-den persyra eller ett sait därav är 500 - 2000 g/ton torrt fastämne räknat som 100-procentig persyra. *
FI982735A 1998-02-24 1998-12-17 Menetelmä lietteen säilyvyyden parantamiseksi FI111167B (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI982735A FI111167B (fi) 1998-02-24 1998-12-17 Menetelmä lietteen säilyvyyden parantamiseksi
FI990296A FI113056B (fi) 1998-12-17 1999-02-15 Menetelmä pigmenttien valkaisemiseksi
AU26257/99A AU2625799A (en) 1998-02-24 1999-02-23 Method for improving the stability of a slurry
PCT/FI1999/000140 WO1999043756A1 (en) 1998-02-24 1999-02-23 Method for improving the stability of a slurry
DE69904571T DE69904571T2 (de) 1998-02-24 1999-02-23 Verfahren zur verbesserung der stabilität einer suspension
CA002318565A CA2318565C (en) 1998-02-24 1999-02-23 Method for improving the stability of a slurry
EP99906269A EP1060218B1 (en) 1998-02-24 1999-02-23 Method for improving the stability of a slurry

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI980417 1998-02-24
FI980417A FI103801B1 (fi) 1998-02-24 1998-02-24 Menetelmä pigmenttien valkaisemiseksi
FI982735 1998-12-17
FI982735A FI111167B (fi) 1998-02-24 1998-12-17 Menetelmä lietteen säilyvyyden parantamiseksi

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI982735A0 FI982735A0 (fi) 1998-12-17
FI982735L FI982735L (fi) 1999-08-25
FI111167B true FI111167B (fi) 2003-06-13

Family

ID=26160552

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI982735A FI111167B (fi) 1998-02-24 1998-12-17 Menetelmä lietteen säilyvyyden parantamiseksi

Country Status (6)

Country Link
EP (1) EP1060218B1 (fi)
AU (1) AU2625799A (fi)
CA (1) CA2318565C (fi)
DE (1) DE69904571T2 (fi)
FI (1) FI111167B (fi)
WO (1) WO1999043756A1 (fi)

Families Citing this family (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US6586438B2 (en) * 1999-11-03 2003-07-01 Bristol-Myers Squibb Co. Antidiabetic formulation and method
FI111459B (fi) 2001-04-04 2003-07-31 Kemira Chemicals Oy Menetelmä stabiilin peretikkahappotuotteen valmistamiseksi
CN104016461B (zh) * 2014-07-02 2015-06-10 张希华 一种维生素b12发酵过程中发酵及分离过程中的废水综合处理工艺
CA3233373A1 (en) * 2021-10-13 2023-04-20 Forrest STRICKLAND Application of performic acid (pfa) for mineral processing
WO2024189188A1 (en) * 2023-03-16 2024-09-19 Envetec Sustainable Technologies Limited Biohazardous waste treatment system and method
WO2024189195A1 (en) * 2023-03-16 2024-09-19 Envetec Sustainable Technologies Limited System and method for processing waste

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE2206775B2 (de) * 1972-02-12 1977-03-03 Bayer Ag, 5090 Leverkusen Titandioxid-pigmente mit hoher vergrauungsstabilitaet fuer harzkompositionen
SU1451031A1 (ru) * 1987-05-28 1989-01-15 Государственный Всесоюзный Проектный И Научно-Исследовательский Институт Неметаллорудной Промышленности "Гипронинеметаллоруд" Способ обработки слюды
US5009511A (en) * 1987-10-20 1991-04-23 Inorganic Recycling Incorporated Inorganic recycling process
FR2749019B1 (fr) * 1996-05-21 1998-07-24 Centre Nat Etd Spatiales Pigments blancs revetus d'un agent oxydant en vue d'augmenter leur stabilite au rayonnement uv, leur preparation et peintures les contenant
DE19627523C1 (de) * 1996-07-09 1997-10-23 Alpha Calcit Fuellstoff Gmbh Verfahren zur Wiederverwertung von Füllstoffen und Streichpigmenten der Papier-, Pappe- und Kartonherstellung

Also Published As

Publication number Publication date
DE69904571T2 (de) 2003-11-27
AU2625799A (en) 1999-09-15
DE69904571D1 (de) 2003-01-30
EP1060218B1 (en) 2002-12-18
CA2318565C (en) 2008-12-23
WO1999043756A1 (en) 1999-09-02
CA2318565A1 (en) 1999-09-02
FI982735L (fi) 1999-08-25
EP1060218A1 (en) 2000-12-20
FI982735A0 (fi) 1998-12-17

Similar Documents

Publication Publication Date Title
Kitis Disinfection of wastewater with peracetic acid: a review
Allsop et al. Dynamics of phenol degradation by Pseudomonas putida
CA1102502A (en) Germicidal agent
WO2008056025A2 (en) Method for preventing growth of microorganisms, and a combination for the prevention of microbial growth
Xiong et al. The antifungal mechanism of electrolyzed oxidizing water against Aspergillus flavus
GB2207354A (en) Compositions containing chlorine and/or hypochlorite together with an aliphatic peracid for use in disinfection
FI111167B (fi) Menetelmä lietteen säilyvyyden parantamiseksi
DE1073690C2 (fi)
Mulakhudair et al. Inactivation combined with cell lysis of Pseudomonas putida using a low pressure carbon dioxide microbubble technology
US3629465A (en) Preservatives for aqueous systems
CN109790687B (zh) 处理含有纤维素的废水污泥用于制造挂面纸板和生产纤维素乙醇的方法
Khanna et al. Production and functional characterization of food compatible biosurfactants
CA2247870C (en) Suspension formulations of 2,2-dibromo-3-nitrilopropionamide
RU2172721C1 (ru) Способ обеззараживания бытовых сточных вод
Tanner et al. Rapid bactericidal effect of low pH against Pseudomonas aeruginosa
JPH05271015A (ja) 工業用抗菌剤
US2929758A (en) Processes for the control of iron bacteria and compositions for use therein
Väätänen Factor analysis of the impact of the environment on microbial communities in the Tvärminne area, southern coast of Finland
US6261829B1 (en) Process for combating microorganisms
JP2001527560A (ja) ブロモニトロメタンの安定化した溶液およびその殺生物剤としての使用
Kersters et al. Inactivation of Aeromonas hydrophila by Fe (II)-related-radical generation in oxidizing groundwaters
JPH03502099A (ja) 抗菌性組成物及び微生物の生育を阻害する方法
JP3828429B2 (ja) 余剰汚泥の減容方法
JPH035878B2 (fi)
FI68342B (fi) Anvaendning av bestaemda organiska foereningar i slembekaempningsmedel

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired