FI111118B - Taksoitusmenetelmä ja tiedonsiirtoverkko - Google Patents

Description

111118

Taksoitusmenetelmä ja tiedonsiirtoverkko * Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on taksoitusmenetelmä, jota käytetään asiakkaan ja palvelun tarjoajan välisellä tiedonsiirtoyhteydellä.

5 Keksinnön tausta

Asiakkaille on tarjolla yhä enemmän erilaisia maksullisia puhelinpal-velunumeroita, joihin soittamalla asiakkaalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista palvelua. Palvelut voivat olla esimerkiksi tieto- tai viihdepalvelulta. Palvelut voivat lisäksi olla joko nauhoitettuja tai henkilökohtaisia.

10 Ruuhka-aikana palvelunumero voi olla jonkin aikaa varattuna, jolloin numeroon soittavan asiakkaan pitää jäädä odottamaan numeron vapautumista, mikäli hän ei lopeta yhteydenmuodostamisyritystä ja yritä jonkin ajan kuluttua uudelleen yhteydenmuodostamista. Kun asiakas jää odottamaan yhteyden muodostumista ja numeron vapautumista, sanotaan asiakkaan olevan jonos-15 sa.

Maksullisista palveluista pitäisi veloittaa asiakkaan saaman todellisen palveluajan mukaan. Palveluaikaan ei siis lueta jonotusaikaa. Taksa jono-tusajalta pitäisi olla eri kuin taksa todelliselta palveluajalta. Jonotusajan taksa, joka voi olla sama kuin esimerkiksi paikallisverkkomaksu, voi olla määrätty esi-20 merkiksi viranomaisten taholta. Paikallisverkkomaksulla tarkoitetaan muihin verkkoihin soitettavien puheluiden yhteydessä perittävää puhelun perusmaksua, jonka suuruus on suhteellisen pieni verrattuna palvelunumerotaksoihin.

Puhelinverkkoon ei kuitenkaan ole ongelmatonta rakentaa laitteita, jotka määrittävät jonotuksessa olleelle yhteydelle kokonaistaksan yhteyden eri 25 aikoina käytetyistä eri taksoista. Ongelma on siis siinä, että nykyiset järjestelmät voivat alkaa laskuttaa asiakasta palvelutaksalla, vaikka asiakas olisi vasta jonossa. Tämä ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi siten, että estetään verkkoa lähettämästä signaalia, joka aktivoi palvelutaksan päällelaiton, niin kauan kuin asiakas on jonossa.

30 Ongelman ratkaisu ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa yksinker taista, sillä jonotusaika voi joissakin tilanteissa olla niin pitkä, että tiedonsiirto-' verkossa käytössä oleva aikavalvonta katkaisee jonotuksessa olevan asiak kaan yhteydenmuodostamisyrityksen palvelun tarjoajaan. Riippuen verkosta aikavalvonta voi katkaista yhteydenmuodostamisen esimerkiksi kahden minuu-35 tin kuluttua jonotuksen alkamisesta, jos palvelun tarjoajan puoleisesta päästä 2 111118 ei lähetetä ns. vastausmerkkiä. Asiakkaalla pitäisi siis olla mahdollisuus olla jonossa niin pitkään kuin asiakas haluaa ilman, että jonotusajasta joutuisi maksamaan palvelutaksahintaa tai että verkon aikavalvonta katkaisisi jonotuksessa olevan asiakkaan yhteydenmuodostamisyrityksen.

5 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten toteuttaa menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että kun asiakas muodostaa yhteydenottoa palvelun tarjoajaan, kyt-10 ketään palvelun tarjoajan suunnalta saapuvaa yhteydenoton vastausviestiä varten monitorointi päälle, lähetetään palvelun tarjoajan suunnalta vastausviesti asiakkaan yhteydenoton saapumisesta palvelun tarjoajan siirtoyhteys-päähän, kytketään vastausviestin vastaanottamisen perusteella palvelun tarjoajan suunnalta saapuvan äänitaajuusmerkin tai yhteyden jatkamisviestin 15 monitorointi päälle, ja kun palvelun tarjoaja aloittaa asiakkaan palvelemisen, lähetetään mainittu äänitaajuusmerkki tai lähetetään keskeyttämisviesti purkamatta muodostunutta yhteyttä yhteyden väliaikaiseksi keskeyttämiseksi, jonka keskeyttämisviesti n jälkeen lähetetään yhteyden jatkamiseksi jatkamisviesti, jonka äänitaajuusmerkin tai jatkamisviestin vastaanottamisesta lähtien yhtey-20 den purkuun saakka yhteyteen sovelletaan palvelutaksaa.

Keksinnön kohteena on myös tiedonsiirtoverkko, joka käsittää asiakkaan ja palvelun tarjoajan.

Keksinnön mukaiselle tiedonsiirtoverkolle on tunnusomaista, että tiedonsiirtoverkko käsittää kytkentävälineen, joka on sovitettu monitoroinnin 25 päällelaittamiseksi palvelun tarjoajan suunnalta saapuvaa vastausviestiä varten, lähetysvälineen, joka on sovitettu vastausviestin lähettämiseksi, kun asiakkaan yhteydenotto on saapunut palvelun tarjoajan puoleiseen siirtoyhteys-päähän, ja kytkentäväline on sovitettu äänitaajuusmerkin tai uudelleenvasta-uksen monitoroinnin päällelaittamiseksi, kun vastausviesti on vastaanotettu, ja y 30 lähetysväline on sovitettu lähettämään äänitaajuusmerkin tai lähettämään kes- t keyttämisviestin purkamatta muodostunutta yhteyttä yhteyden väliaikaiseksi keskeyttämiseksi ja lähettämään yhteyden jatkamiseksi jatkamisviestin, jonka äänitaajuusmerkin tai jatkamisviestin havaitsemisesta lähtien yhteyden purkuun saakka yhteys on palvelutaksan mukainen.

35 Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti vaatimusten kohteena.

3 111118

Keksintö perustuu siihen, että palvelun tarjoajan puoleisesta tiedon-siirtoyhteyspäästä lähetetään vastausmerkki heti, kun asiakkaan puhelu kytke- * tään palveluntarjoajan puoleisessa päässä olevaan puhelinvaihteeseen. Tiedonsiirtoverkko käsittää ns. älyverkon, joka lähettää vastausmerkin soittajalle • 5 päin, mutta älyverkko ei kuitenkaan vastausmerkistä heti käynnistä taksan generointia.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja tiedonsiirtoverkolla saavutetaan useita etuja. Keksintö mahdollistaa sen, että asiakas maksaa palvelutak-san mukaista taksaa vain saamastaan todellisesta palveluajasta. Menetelmä 10 siis mahdollistaa, että asiakkaan jonotusaikaa ei tarvitse rajoittaa mitenkään, koska vastausmerkki lähetetään ennenkuin edes tiedetään joutuuko asiakas jonoon vai ei. Keksintö on suhteellisen nopeasti toteutettavissa käytössä oleviin verkkoihin esimerkiksi ohjelmallisesti.

Kuvioiden lyhyt selostus 15 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää tiedonsiirtoverkkoa, kuvio 2 esittää signaalikaavion, joka selventää ensimmäistä toteutusvaihtoehtoa taksoitusmenetelmästä, 20 kuvio 3 esittää signaalikaavion, joka selventää toista toteutusvaihto ehtoa taksoitusmenetelmästä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 esitetään tiedonsiirtoverkko, joka käsittää tilaajapääte-laitteen 100, ensimmäisen puhelinkeskuksen 200, ohjauslohkon 300, toisen 25 puhelinkeskuksen 400, vaihteen 500 ja palvelimen 600. Kuviossa 1 tilaajapää-telaite on kytketty siirtotien välityksellä puhelinkeskukseen 200, joka edelleen on kytketty ohjauslohkon välityksellä puhelinkeskukseen 400. Puhelinkeskus 400 on kytketty vaihteen 500 kautta palvelimeen 600.

;· Esitetyssä tiedonsiirtoverkossa tilaajapäätelaitteen 100 käyttäjä eli 30 asiakas muodostaa yhteyden ensimmäisen puhelinkeskuksen 200, ohjauslohkon 300, toisen puhelinkeskuksen 400 ja vaihteen 500 välityksellä palvelimeen ' 600, joka voi olla esimerkiksi puhelin. Palvelun tarjoaja vastaa asiakkaan puheluun, kun palvelun tarjoaja vapautuu palvelemasta edellistä asiakasta.

Tiedonsiirtoverkko edelleen käsittää ensimmäisen ISUP-lohkon 310 35 (ISUP = Integrated Services Digital Network User Part) ja toisen ISUP-lohkon 4 111118 315. Ensimmäinen ISUP-lohko on ensimmäisen puhelinkeskuksen ja ohjaus-lohkon välissä. Toinen ISUP-lohko on ohjauslohkon ja toisen puhelinkeskuksen 400 välissä. ISUP-lohkot on sovitettu yleisen televerkon puhelunohjauksessa käytettävän merkinannon muodostamiseksi.

5 Ohjauslohko 300 käsittää SSP-lohkon 320 (SSP = Service Switch ing Point), INAP-lohkon 330 (Intelligent Network Application Part) ja SCP-loh-kon 340 (SCP = Service Control Point). Ohjauslohkon avulla voidaan muodostaa erilaisia palveluita, joissa fyysinen numero ja looginen numero eroavat toisistaan.

10 INAP-lohko 330 muodostaa SCP- ja SSP-lohkon välillä käytettävän merkinantoprotokollan SCP-lohko 340 on sovitettu erilaisten palvelujen ohjaamiseksi. SCP-lohko voidaan toteuttaa esimerkiksi tietokoneella. SCP-lohkoon on mahdollista tallettaa erilaisia tietokantoja.

SSP-lohko 320 on sovitettu puhelun kytkemiseen. SSP-lohko kyke-15 nee tunnistamaan puhelut, jotka vaativat älyverkon ohjausosan eli SCP.n ohjausta. Lisäksi SSP-lohko kykenee hakemaan palveluihin tarvittavat tiedot esimerkiksi SCP-lohkosta käyttäen apuna yhteiskanavamerkinantoa. Ainakin osa ohjauslohkon lohkoista 320, 330, 340 voi sijaita esimerkiksi puhelinkeskuksessa.

20 Tiedonsiirtoverkko käsittää lisäksi DSS/R2 -lohkon 360 (DSS = Digi tal Subscriber Signaling) DSS- ja R2-tilaajamerkinantoprotokollien muodostamiseksi keskuksen ja vaihteen välille. DSS- ja R2-protokollien avulla hoidetaan tilaajakeskuksen ja tilaajaliittymän välisen puhelun ja palvelujen kytkentään liittyvät merkinannot. Kuviosta 1 nähdään, että lohkon 360 avulla yhdistetään 25 puhelinkeskus 400 ja vaihde 500 toisiinsa.

Seuraavassa selostetaan kaksi toteutusvaihtoehtoa, joissa kummassakin palvelun tarjoajan puoleisesta päästä lähetetään vastausmerkki heti asiakkaalle päin, kun asiakkaan puhelu kytketään palveluntarjoajan puoleisessa päässä olevaan puhelinvaihteeseen. Kummassakaan toteutusvaihtoehdos-30 sa vastausmerkin lähettämisen perusteella ei vielä kuitenkaan käynnistetä tak-" san generointia. Toteutusvaihtoehtoja selostetaan tarkemmin signaalikaavioi- den avulla.

Periaatteena kummassakin toteutusvaihtoehdossa on, että asiakkaan puhelu reititetään aluksi SSP-iohkoon, joka on käytännössä SSP-keskus. 35 Tämän jälkeen SSP-lohko 320 suorittaa palvelukyselyn eli ns. triggauksen 5 111118 SCP-keskukseen. Palvelukyselyssä suoritetaan numeromuunnos ja puhelu reititetään SSP-lohkosta vaihteen 500 kutsunumeroon.

Palvelu on toteutettu siten, että palvelu asettaa SSP-lohkoon ennalta määrätyn vastausmerkin monitoroinnin aktiiviseen tilaan, jonka jälkeen * 5 SSP-lohko siis tietää etsiä vastaanottamastaan signaalista vastausmerkkiä.

Mikäli vaihteessa 500 on jokin kanava vapaa, kanava varataan ja puhelu kytketään vaihteeseen. Vaihde 500 lähettää vastausmerkin SSP-lohkolle heti kun puhelu on kytketty vaihteeseen. Vaihde lähettää vastausmerkin välittömästi, riippumatta siitä, onko juuri sillä hetkellä vaihteessa vapaita vastauspaikkoja, 10 palveluhenkilöitä tai agentteja. Vastausmerkki lähetetään välittömästi myös siinä tapauksessa, että puhelu siirretään jonottamaan vaihteeseen. Jos sen sijaan vaihteeseen menevät kanavat ovat täynnä, vastausmerkkiä ei lähetetä.

Edelleen periaatteena kummassakin toteutusvaihtoehdossa on, että kun SSP-lohko vastaanottaa vaihteen lähettämän vastausmerkin eli vastaus-15 sanoman, vastausmerkin monitorointi, joka on asetettu jo aiemmin aktiiviseen tilaan, havaitsee merkin vastaanottamisen. Merkin vastaanottamisesta lähetetään tieto SCP-lohkolle, joka tiedon perusteella lähettää sanoman, jolla estetään palvelutaksan määräävän signaalin generointi SSP-lohkossa.

Seuraavassa selostetaan ensimmäisen toteutusvaihtoehdon raken-20 netta ja toimintaa. Periaatteena ensimmäisessä toteutusvaihtoehdossa on, että älyverkko kytkee vastausmerkin saatuaan äänitaajuusmerkkien ts. DTMF-merkkien (DTMF = Dual Tone Multifrequency) kuuntelun eli monitoroinnin päälle lähtevälle suunnalle eli vaihteeseen 600 päin. Kun palvelun tarjoaja tai esimerkiksi ns. vapaa agentti vastaa puheluun, vaihde 600 lähettää jonkin 25 merkin, jonka perusteella älyverkko kytkee taksan generoinnin päälle. Vaihteen 600 lähettämä merkki on käytännössä jokin äänitaajuusmerkki. Näin toimien asiakas maksaa palvelutaksan mukaista taksaa vain siitä ajasta, jolloin hän saa palvelua.

Kuviossa 2 esitetään signaalikaavio, joka selventää entistä yksityis-30 kohtaisemmin taksoitusmenetelmän ensimmäistä toteutusvaihtoehtoa. Signaa-^ *’ likaaviosta nähdään, että asiakkaan ottaessa yhteyttä palvelun tarjoajaan, ISUP-lohko 310 muodostaa ΙΑΜ-viestin (IAM = Initial Address Message), jonka avulla suoritetaan asiakkaan puhelun kytkentä tiedonsiirtoverkossa. IAM-viesti käsittää muun muassa A- ja B-tilaajan puhelinnumerot. A-tilaaja toimii tässä 35 tilanteessa ns. kutsuvana liittymänä ja B-tilaaja toimii ns. kutsuttuna liittymänä. ISUP-lohko lähettää muodostamansa ΙΑΜ-viestin SSP-lohkolle 320.

6 111118 SSP-lohko 320 generoi ΙΑΜ-viestin vastaanottamisen jälkeen ACM-viestin (ACM = Address Complete Message), mikäli SSP-lohkon vastaanottama ΙΑΜ-viesti käsittää riittävästi informaatiota puhelun reitittämiseksi eteenpäin. SSP-lohko lähettää generoimansa ACM-viestin kuittaukseksi ISUP-loh-5 koite ΙΑΜ-viestin sisällön riittävyydestä.

Tämän jälkeen SSP-lohko 320 muodostaa IN-viestin (IN = Initiate), joka lähetetään SCP-lohkolle 340. IN-viestin vastaanottaminen käynnistää älyverkkopalvelun toiminnan SCP-lohkossa. IN-viesti käsittää muun muassa A- ja B-tilaajan puhelinnumerot.

10 IN-viestin muodostamisen jälkeen SCP-lohko 340 muodostaa Con- viestin (Con = Connect), jolla SCP-lohko komentaa SSP-lohkoa 320 kytkemään puhelun eteenpäin. SSP-lohko kytkee puhelun eteenpäin vasta sen jälkeen kun on saatu selville lopullinen kohdenumero, johon puhelu halutaan kytkeä.

15 Con-viestin muodostamisen jälkeen SCP-lohko 340 muodostaa MA- signaalin (MA = Monitor Answer), jolla SSP-lohkoa 320 komennetaan asettamaan puhelulle monitorointeja. Monitoroinnit asetetaan samalla aktiiviseen tilaan, jolloin SCP-lohkoon on mahdollista saada tieto siitä, milloin varsinaisesta kohdeliittymästä on vastattu asiakkaan puheluun. SSP-lohko 320 eli kytken-20 täväline on sovitettu monitoroinnin päällelaittamiseksi palvelun tarjoajan suunnalta saapuvaa vastausviestiä varten. Lisäksi kytkentäväline 320 on sovitettu ennalta määrätyn merkin monitoroinnin päällelaittamiseksi, kun mainittu vastausviesti on vastaanotettu. Komento edellä mainitun monitoroinnin päällelaittamiseksi tulee SSP-lohkolle SCP-lohkolta.

• 25 Sen jälkeen kun ACM-, IN ja Con-viestit on muodostettu, lähetetään SSP-lohkosta 320 ΙΑΜ-viesti eteenpäin keskukseen 400. ΙΑΜ-viestin saavuttua keskukseen 400, keskus 400 generoi ns. CS-viestin (CS = Call Setup), joka lähetetään vaihteeseen 500. Kun vaihde on vastaanottanut CS-viestin, vaihde generoi ns. SOK-viestin (SOK = Setup Ok), joka lähetetään keskuk-30 seen 400, joka vastaanotettuaan viestin generoi ACM-viestin, joka lähetetään SCP-lohkon 340 kautta SSP-lohkolle 320. Kun SOK- ja ACM-viestit on generoitu, vaihde 500 generoi ns. Ans-viestin (Ans = Answer), joka lähetetään vaihteesta keskukseen 400. Ans-viesti generoidaan tilanteessa, kun asiakas joutuu jonoon.

7 111118

Vaihde 500 eli lähetysväline on siis sovitettu vastausviestin lähettämiseksi keskuksen 400 kautta SSP-lohkolle, kun asiakkaan yhteydenotto on saapunut palvelun tarjoajan puoleiseen siirtoyhteyspäähän.

CS-, SOK- ja Ans-viestien avulla siirretään merkinantotietoa, joka 5 voi olla esimerkiksi DSS- ja R2-merkinantoa. Mainitun merkinannon perusteella suoritetaan mm. puhelun kytkennät paikasta toiseen.

Sen jälkeen kun Ans-viesti on saapunut keskukseen 400, keskus 400 generoi ANM-viestin (ANM = Answer Message) eli ns. vastausviestin. Ans-viesti ja ANM-viesti ovat periaatteessa samoja viestejä. ANM-viesti siirre-10 tään ensin SSP-lohkoon 320, josta se edelleen siirretään keskukseen 200. Periaatteessa CS-, SOK- ja Ans-viestit vastaavat edellä mainittuja IAM-, ACM-ja ANM-viestejä.

SSP-lohko 320 generoi EA-viestin (EA = Event Answer), kun keskuksen 400 generoima ANM-viesti saapuu SSP-lohkoon. SSP-lohko lähettää 15 EA-viestin SCP-lohkolle 340, jolle ilmoitetaan EA-viestillä siitä, että SSP-lohkoon on saapunut sellainen viesti, jolle on asetettu monitorointi.

SCP-lohko 340 generoi HC-viestin (HC = Hold Charging), joka lähetetään SCP-lohkosta SSP-lohkoon, kun EA-viesti on saapunut SCP-lohkoon. HC-viestissä siirretään SSP-lohkolle tietoja ja ohjeita muun muassa laskutuk-20 sen suorittamisesta. Tarkemmin sanottuna HC-viestiä käytetään laskutuksen estämiseksi. Taksa ts. laskutus voi perustua esimerkiksi sykäysten tai lasku-tuspulssien laskemiseen.

SCP-lohko 340 generoi HC-viestin generoimisen jälkeen MDTMF-viestin (MDTMF = Monitor Dual Tone Multifrequency) ja ADTMF-viestin . ' 25 (ADTMF = Activate Dual Tone Multifrequency), jotka lähetetään SCP-lohkosta SSP-lohkolle 320. Viestit lähetetään SSP-lohkon komentamiseksi monitoroimaan DTMF-merkkejä.

Kun palvelun tarjoaja, palveluhenkilö tai esimerkiksi ns. vapaa agentti vastaa asiakkaan puheluun, vaihe 500 generoi DTMF-merkin, joka lä- 30 hetetään puhekanavaa pitkin SSP-lohkoon 320, josta merkki edelleen siirre- ·* tään keskukseen 200. DTMF-merkin generoiminen tarkoittaa sitä, että asiak- • ^ kaan jonotus päättyy. Asiakas maksaa puhelusta tästä lähtien palvelutaksan mukaista hintaa. Tämän jälkeen SSP-lohko generoi EDTMFR-viestin (Event DTMF Received), jonka avulla SCP-lohkolle ilmoitetaan, että SSP-lohko on 35 vastaanottanut DTMF-merkin. Vaihde 500 on siis sovitettu lähettämään ääni- 8 111118 taajuusmerkin, jonka havaitsemisesta lähtien yhteyden purkuun saakka yhteyteen sovelletaan palvelutaksaa.

Vaihteen 500 generoima DTMF-merkki voi olla esimerkiksi numero 0 - 9 tai se voi olla jokin merkki tai symboli. Vaihde 500 voi tarvittaessa gene-5 roida merkin automaattisesti. Lisäksi palvelun antaja voi antaa merkin suoraan puhelimestaan tai muusta päätelaitteesta. DTMF-merkin generoimisen jälkeen puhelusta peritään palvelumaksutaksan mukaista hintaa. Kun asiakas joutuu jonoon, pidetään asiakkaan ja vaihteen välille syntyvä puhekanava avoimena, jolloin asiakkaan on mahdollista kuulla puhelimestaan esimerkiksi vaihteen 10 jonotusääntä, erilaisia tiedotteita tai esimerkiksi musiikkia.

EDTMFR-viestin vastaanottamisen jälkeen SCP-lohko generoi RC-viestin (RC = Resume Charging), joka käsittää ns. CHARCHG-parametrin, joka lähetetään SSP-lohkolle. HC-viestiä käytetään laskutuksen käynnistämiseksi. Parametrin saapuminen SSP-lohkoon käynnistää palvelutaksan generoin-15 nin SSP-lohkossa. Tämän jälkeen SSP-lohko muodostaa CT-viestin (TC = Continue), joka lopettaa SCP-lohkon ohjaamisen. DTMF-merkin generoimisen jälkeen palvelutaksan mukaista hintaa peritään asiakkaan puhelusta niin kauan kuin asiakas tai palvelun tarjoaja lopettaa yhteyden.

Lisäksi signaalikaaviosta 2 nähdään, että SSP-lohkon ja keskuksen 20 200 välillä siirretään tietoa MPM-mittausviestien (MPM = Metering Pulse Message) avulla. Mittausviestit voivat käsittää tiedon esimerkiksi puhelun hinnan määräävien laskutuspulssien lukumäärästä.

Mikäli vaihde ei jostakin syystä kykene automaattisesti generoimaan DTMF-merkkiä, voitaisiin puhetien avaamisajankohtaa siirtää, kunnes *: 25 DTMF-merkki generoidaan. Asiakkaalle, jonka puhelu on jonossa, ei edellä mainitussa tilanteessa kyettäisi siirtämään esimerkiksi vaihteen omaa jonotusääntä. Jonotusääni, tiedotteet yms. siirrettäisiin edellä mainitussa tilanteessa älyverkosta.

Seuraavassa selostetaan toisen toteutusvaihtoehdon rakennetta ja 30 toimintaa. Periaatteena toisessa toteutusvaihtoehdossa on, että älyverkko kytkee vastausmerkin vastaanottamisen jälkeen monitoroinnin päälle, jolla monitoroinnilla monitoroidaan B-tilaajan ns. uudelleenvastausta (reanswer). Kun palvelun tarjoaja tai esimerkiksi ns. vapaa agentti vastaa puheluun, vaihde 500 lähettää signaalin puhelun tilapäiseksi keskeyttämiseksi. Puhelun tilapäisesti 35 keskeyttävä signaali periaatteessa vastaa esimerkiksi puhelimen luurin alas-laskemisessa eli ns. on-hook-tilanteessa muodostettavaa on-hook-signaalia.

111118 9

Kun puhelun tilapäisesti keskeyttävä signaali on lähetetty, lähetetään heti perään puhelua jatkava signaali, jonka lähettäminen periaatteessa vastaa puhelimen luurin ylösnostamisessa eli ns. off-hook-tilanteessa muodostettavaa off-hook-signaalia. Puhelua jatkavan signaalin vastaanottaminen ku-5 moaa mainitun keskeyttävän signaalin vaikutuksen, jolloin puhelun keskeytys käytännössä jää hyvin lyhytaikaiseksi.

Puhelun tilapäisesti keskeyttävän signaalin ja puhelua jatkavan signaalin lähettäminen tai niiden vastaanottaminen ei kuitenkaan aiheuta varsinaista puhelun purkamista, vaikka signaalit lähetetäänkin mainittujen signaa-10 lien laskentapisteeseen, jona tässä tilanteessa toimii esimerkiksi SSP-lohko. Laskentapiste ei kuitenkaan voi sijaita lohkon 320 ja vaihteen 500 välissä, koska silloin uudelleenvastaukseen ei voida reagoida halutulla tavalla.

Kuviossa 3 esitetään signaalikaavio, joka selventää entistä yksityiskohtaisemmin taksoitusmenetelmän toista toteutusvaihtoehtoa. Toteutusvaih-15 toehdossa SSP-lohko 320 eli kytkentäväline on sovitettu monitoroinnin päälle-laittamiseksi palvelun tarjoajan suunnalta saapuvaa vastausviestiä varten.

Toista toteutusvaihtoehtoa selostetaan seuraavassa lähtien tilanteesta, jossa generoidaan Ans-viesti keskukselle 400 asiakkaan puhelun jonoon joutumisen merkiksi. Kun keskus vastaanottaa Ans-viestin, keskus 400 20 generoi vastausviestin eli ANM-viestin, joka siirretään SSP-lohkon 320 kautta keskukseen 200.

SSP-lohko 320 generoi EA-viestin, kun keskuksen 400 generoima ANM-viesti saapuu SSP-lohkoon, joka lähettää vastaanottamansa EA-viestin edelleen SCP-lohkolle 340. SCP-lohko 340 generoi HC-viestin, joka lähete-V 25 tään SCP-lohkosta SSP-lohkoon, kun EA-viesti on saapunut SCP-lohkoon.

SCP-lohko 340 generoi HC-viestin generoimisen jälkeen uudelleenvastusvies-tin monitoroinnin käynnistävän viestin eli MReans-viestin. SSP-lohko 320 eli kytkentäväline on lisäksi sovitettu kytkemään palvelun tarjoajan suunnalta saapuvaa uudelleenvastausta varten monitoroinnin päälle.

30 Kuviosta 3 nähdään, että jossakin vaiheessa asiakkaan puheluun vastataan, jolloin puhelu pääsee pois jonosta. Puhelun vastaaminen saa aikaan SusC-viestin (SusC = Suspend Call) generoimisen vaihteessa 500, joka siirtää muodostamansa viestin keskukseen 400. Keskus 400 muuttaa vastaan- ottamansa SusC-viestin Sus-viestiksi (Sus = Suspend) eli yhteyden keskeyttä-35 misviestiksi, joka käsittää komennon puhelun tilapäiseksi keskeyttämiseksi, jo- i 10 111118 ten Sus-viesti ei pura asiakkaan puhelua. Keskus lähettää Sus-viestin SSP-lohkolle 320.

Sus-viesti voidaan lähettää esimerkiksi silloin, kun puhelimen luuri lasketaan alas kutsutusta liittymästä. Puhelu voidaan tässäkin tapauksessa 5 palauttaa aktiiviseksi siten, että luuri nostetaan ylös jonkin tietyn aikarajan aikana.

Puheluun vastaaminen saa aikaan lisäksi ResC-viestin (ResC = Resume Call) generoimisen vaihteessa 500, joka siirtää muodostamansa viestin keskukseen 400. ResC-viesti eli puhelun jatkamisviesti generoidaan SusC-10 viestin jälkeen. Keskus 400 muuttaa vastaanottamansa ResC-viestin Res-vies-tiksi (Res = Resume), joka käsittää komennon puhelun palauttamiseksi aktiiviseen tilaan. Mikäli esimerkiksi agentti ei kykene automaattisesti generoimaan Res-viestiä, puhetie asiakkaan ja vaihteen välillä voidaan avata vasta sitten, kun järjestelmä on havainnut uudelleenvastausviestin. ResC-viesti, joka lähe-15 tetään lohkolle 320, lopettaa puhelun tilapäisen keskeyttämisen. Puhelu voi kuitenkin purkautua, jos ResC-viestiä ei vastaanoteta ennalta määrätyn ajan kuluessa. Mainittu aika voi olla esimerkiksi kolme minuuttia.

Exch-lohko 400 generoi Res-viestin, jonka vastaanottaminen SSP-lohkossa saa aikaan EReans-viestin (EReans-viestin = Event Reanswer) ge-20 neroimisen SSP-lohkossa, joka lähettää generoimansa EReans-viestin SCP-lohkolle 340. Kun EReans-viesti on saapunut SCP-lohkoon, SCP-lohko 340 generoi RC-viestin, joka lähetetään SSP-lohkoon. RC-viestissä siirretään SSP-lohkolle tieto laskutuksen suorittamisesta samaan tapaan kuin edellisessäkin signaalikaaviossa.

/ 25 SCP-lohkon muodostaman RC-viestin jälkeen SSP-lohko muodos taa CT-viestin (CT = Continue), joka lopettaa SCP-lohkon ohjaamisen. Tämän jälkeen palvelutaksan mukaista hintaa peritään asiakkaan puhelusta niin kauan kuin asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä on yhteys. Lisäksi kuviosta 3 nähdään, että SSP-lohkon ja keskuksen 200 välillä siirretään MPM-mittaus-30 viestejä.

»·

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (16)

111118

1. Taksoitusmenetelmä, jota käytetään asiakkaan ja palvelun tarjo ajan välisellä tiedonsiirtoyhteydellä, tunnettu siitä, että • kun asiakas muodostaa yhteydenottoa palvelun tarjoajaan, kytke-5 tään palvelun tarjoajan suunnalta saapuvaa yhteydenoton vastausviestiä varten monitorointi päälle, lähetetään palvelun tarjoajan suunnalta vastausviesti asiakkaan yhteydenoton saapumisesta palvelun tarjoajan siirtoyhteyspäähän, kytketään vastausviestin vastaanottamisen perusteella palvelun tar-10 joajan suunnalta saapuvan äänitaajuusmerkin tai yhteyden jatkamisviestin monitorointi päälle, ja kun palvelun tarjoaja aloittaa asiakkaan palvelemisen, lähetetään mainittu äänitaajuusmerkki tai lähetetään keskeyttämisviesti purkamatta muodostunutta yhteyttä yhteyden väliaikaiseksi keskeyttämiseksi, jonka keskeyttämis-15 viestin jälkeen lähetetään yhteyden jatkamiseksi jatkamisviesti, jonka äänitaajuusmerkin tai jatkamisviestin vastaanottamisesta lähtien yhteyden purkuun saakka yhteyteen sovelletaan palvelutaksaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään vastausviesti heti, kun asiakkaan yhteydenotto saapuu pal- 20 velun tarjoajan siirtoyhteyspäähän.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastausviestin vastaanottaminen ennalta määrätyn ajan kuluessa mahdollistaa asiakkaan pitämisen jonossa niin kauan, että yhteydenotto poimitaan . jonosta tai että asiakas itse keskeyttää yhteydenoton.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun merkin havaitseminen monitoroinnissa käynnistää palvelutaksan perimisen merkin havaitsemisajankohdasta lähtien yhteyden purkamiseen saakka.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, :* 30 että vastausviesti lähetetään riippumatta siitä, siirretäänkö asiakas jonoon vai ei.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, * että menetelmää käytetään, kun asiakas siirretään jonottamaan palvelun saamista. 111118

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteyden keskeyttämisviesti vastaa sisällöltään signaalia, joka generoidaan, kun puhelimen luuri lasketaan alas.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että jatkamisviesti vastaa sisällöltään signaalia, joka generoidaan, kun puhelimen luuri nostetaan ylös.

9. Tiedonsiirtoverkko, jossa asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä on tiedonsiirtoyhteys, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkko käsittää kytkentävälineen (320), joka on sovitettu monitoroinnin päällelaitta-10 miseksi palvelun tarjoajan suunnalta saapuvaa vastausviestiä varten, lähetysvälineen (500), joka on sovitettu vastausviestin lähettämiseksi, kun asiakkaan yhteydenotto on saapunut palvelun tarjoajan puoleiseen siir-toyhteyspäähän, ja kytkentäväline (320) on sovitettu äänitaajuusmerkin tai uudelleen-15 vastauksen monitoroinnin päällelaittamiseksi, kun vastausviesti on vastaanotettu, ja lähetysväline (500) on sovitettu lähettämään äänitaajuusmerkin tai lähettämään keskeyttämisviestin purkamatta muodostunutta yhteyttä yhteyden väliaikaiseksi keskeyttämiseksi ja lähettämään yhteyden jatkamiseksi jatka-20 misviestin, jonka äänitaajuusmerkin tai jatkamisviestin havaitsemisesta lähtien yhteyden purkuun saakka yhteys on palvelutaksan mukainen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tiedonsiirtoverkko, tunnettu siitä, että lähetysväline (500) on puhelinvaihde, johon palvelun tarjoajan ollessa kytkettynä, puhelinvaihde on sovitettu vastausviestin lähettämi- .* 25 seksi heti kun asiakkaan yhteydenotto on saapunut puhelinvaihteeseen.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tiedonsiirtoverkko, tunnettu siitä, että kun vastausviesti on vastaanotettu ennalta määrätyn ajan kuluessa, on asiakas jonossa niin kauan, että palvelun taijoaja on poiminut asiakkaan yhteydenoton jonosta tai että asiakas on itse keskeyttänyt yhtey- 30 denoton.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tiedonsiirtoverkko, tunnet-t u siitä, että ennalta määrätty merkki on lähetysvälineen (500) automaattisesti generoima tai merkki on palvelun tarjoajan käsin antama.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tiedonsiirtoverkko, tun-35 nettu siitä, että lähetysväline (500) on sovitettu vastausviestin lähettämi- 111118 seksi heti riippumatta vastausviestin vastaanottamisen ja palvelun saannin aloittamisajankohdan välisestä aikaerosta.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tiedonsiirtoverkko, tunnet-t u siitä, että lähetysväline (500) lähettämä yhteyden jatkamisviesti on ns. uu- 5 delleenvastausviesti, jonka vastaanottaminen on sovitettu käynnistämään pal-velutaksan periminen.

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tiedonsiirtoverkko, tunnet-t u siitä, että keskeyttämisviesti vastaa sisällöltään puhelimen luurin alaslas-kemisessa generoituvaa signaalia.

16. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tiedonsiirtoverkko, tunnet tu siitä, että jatkamisviesti vastaa sisällöltään puhelimen luurin ylösnostamisessa generoituvaa signaalia. • ( 111118