FI109955B - Yhteyksien hallintatekniikka mikrosoluja sisältävää radiopuhelinjärjestelmää varten - Google Patents

Description

! ι 109955

Yhteyksien hallintatekniikka mikrosoluja sisältävää radio-puhelinjärjestelmää varten

Tausta

Esillä oleva tekniikka kohdistuu ohjaustekniikkaan radiopuhelin-5 järjestelmää varten, ja erityisesti langatonta tietoliikennejärjestelmää varten olevaan ohjaustekniikkaan.

Tietoliikenteen jatkuva kasvu asettaa solukkomaisten järjestelmien kapasiteetin yhä kovemmalle koetukselle. Solukkomaisen tietoliikenteen käytettävissä oleva rajoitettu taajuusspektri vaatii solukkomaisia järjestelmiä, 10 joilla on suurempi verkkokapasiteetti ja jotka sopeutuvat useisiin tietoliikennetilanteisiin. Vaikka digitaalisten solukkomaisten järjestelmien tulo on lisännyt potentiaalista järjestelmän kapasiteettia, nämä lisäykset voivat yksinään olla riittämättömiä tyydyttämään kapasiteetin ja peittoalueen lisääntynyttä kysyntää. Muut toimenpiteet järjestelmän kapasiteetin 15 kasvattamiseksi, kuten solujen koon pienentäminen, voivat olla tarpeen kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi.

Lähellä toisiaan sijaitsevien solujen tietoliikenteen välinen häiriö aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia, erityisesti silloin kun käytetään suhteellisen pieniä soluja. Siten tarvitaan tekniikkaa solujen välisen häiriön pienen-20 tämiseksi. Eräs tunnettu tekniikka on ryhmittää solut "klustereiksi". Yksityisissä • klustereissa tietoliikennetaajuudet varataan tietyille soluille tavalla, joka pyrkii '···] maksimoimaan solujen välisen yhtenäisen etäisyyden eri klustereissa, jotka käyttävät samoja tietoliikennetaajuuksia. Tämä etäisyys voidaan nimetä *· ; "taajuuden uudelleenkäyttö" -etäisyydeksi. Kun tämä etäisyys kasvaa, niin ·;;; 25 tiettyä tietoliikennetaajuutta käyttävän solun ja tätä samaa taajuutta käyttävän • ♦ · ’·* * etäällä sijaitsevan solun välinen häiriö pienenee.

Radiotukiasemat sijaitsevat usein kunkin solun keskustan lähellä peittoalueen aikaansaamiseksi koko solualueelle. Radiotukiasema voi vaihto-ehtoisesti sijaita lähellä kolmen vierekkäisen "sektorisolun" keskustaa näiden 30 solujen peittämiseksi. Valinta sektorisoidun ja sektorisoimattoman järjestelmän

• » I

.M välillä perustuu useisiin taloudellisiin seikkoihin, kuten kunkin tukiaseman laitekustannuksiin.

• '·· Makrosolujen vaikutuspiiriin voidaan muodostaa paikallisia mikrosoluja tai pikosoluja alueiden käsittelemiseksi, joissa on suhteellisen 2 109955 tiheitä matkaviestinkäyttäjien keskittymiä, joita joskus kutsutaan "kuumiksi pisteiksi". Mikrosoluja voidaan tyypillisesti muodostaa pääteitä kuten tienristeyksiä ja katuja varten ja mikrosolujen ryhmiä voidaan muodostaa pääliikenneväyliä kuten valtateitä varten. Mikrosoluja voidaan varata myös suurille rakennuksille, 5 lentokentille ja ostoskeskuksille. Pikosolut ovat samanlaisia kuin mikrosolut, mutta peittävät normaalisti toimiston käytävän tai kerroksen korkeasta rakennuksesta. Termiä "mikrosolu" käytetään tässä hakemuksessa merkitsemään sekä mikrosoluja että pikosoluja, ja termiä "makrosolu" käytetään merkitsemään solukkomaisen rakenteen ulointa kerrosta. "Sateenvarjosolu" 10 voi olla makrosolu tai mikrosolu, kunhan on olemassa solu, joka on sateenvarjosolun alapuolella. Mikrosolut sallivat ylimääräisten tieto-liikennekanavien sijoittamisen lähelle todellista tarvetta, mikä lisää solun kapasiteettia pitäen samalla häiriötasot pieninä.

Tulevien solukkomaisten järjestelmien rakenteeseen kuuluu toden-15 näköisesti makrosoluja, sisäpuolisia mikrosoluja, ulkopuolisia mikrosoluja, yleisiä mikrosoluja ja rajoitettuja mikrosoluja. Sateenvaijomakrosolupaikan peittosäde on tyypillisesti yli kilometrin ja se palvelee nopeasti liikkuvia käyttäjiä, esimerkiksi autoissa olevia ihmisiä. Mikrosolupaikat ovat tavallisesti pienitehoisia, pieniä radiotukiasemia, jotka palvelevat hitaasti liikkuvia käyttäjiä, 20 kuten jalankulkijoita. Jokaista mikrosolupaikkaa voidaan pitää laajennettuna tukiasemana, joka on liitetty makrosolupaikkaan digitaalisella radiosiirtoyh-; ** teydellä tai optisilla kuiduilla.

:·· : Suunniteltaessa mikrosoluklusteria on mikrosoluille varattava spektri.

Tämä voidaan tehdä useilla tavoilla; mikrosolut voivat esimerkiksi käyttää 25 uudelleen etäällä sijaitsevien makrosolujen spektriä; osa käytettävissä ole-vasta spektristä voidaan omistaa vain mikrosolun käyttöön; tai mikrosolu voi lainata spektrin sateenvarjomakrosolulta.

Omistettaessa spektri mikrosoluille käytettävissä olevan spektrin : eräs osa varataan vain mikrosoluille, eikä se ole makrosolujen käytettävissä.

.···[ 30 Spektrin lainaus käsittää peittävän makrosolun käytettävissä olevien taajuuk- ♦ sien ottamisen mikrosolun käyttöön.

v.: Jokaisella näistä kanavanvarausmenetelmistä on niistä seuraavat :etunsa ja haittansa. Etäisten makrosolujen kanavien uudelleenkäyttö aiheuttaa :·. makrosolun rakenteen kapasiteetin vähäisen pienenemisen. Uudelleenkäyttö !···. 35 ei ole kuitenkaan aina mahdollista mikrosolujen ja makrosolujen välisestä 3 109955 samakanavaisesta häiriöstä johtuen.

Omistamalla spektri mikrosolulle pienenee solukerrosten (mikrosolu ja makrosolu) välinen häiriö, koska kaikki samakanavainen häiriö esiintyy mikrosolujen välillä, ei makrosolujen ja mikrosolujen välillä. Kun spektri 5 omistetaan mikrosolulle, tämä spektri otetaan koko makrosolujärjestelmästä tietyllä alueella, esimerkiksi kaupungissa. Siten tämä spektri ei ole käytettävissä makrosolun käyttöä varten. Tämän tuloksena alueella, joka sisältää vain muutamia mikrosoluja, kapasiteettiin vaikutetaan haitallisesti, koska mikrosolut peittävät vain pienen osan tästä makrosolualueesta, kun taas 10 makrosolun, jonka käytössä on nyt pienempi spektrimäärä, täytyy peittää oleellinen osa alueesta. Kuitenkin, kun mikrosolujen lukumäärä kasvaa ja vain makrosolun peittämä alue pienenee, voidaan omistettuun spektriin liittyviä kapasiteettiongelmia pienentää ja järjestelmän kokonaiskapasiteetissa voidaan saavuttaa kokonaisnettolisäys ilman, että makrosoluissa esiintyy tukkoontu-15 mistä.

Kanavien lainaus sateenvarjomakrosolulta aiheuttaa, kuten uudelleenkäyttökin, potentiaalista samakanavaista häiriötä mikrosolujen ja makrosolujen välillä. Myös kapasiteettiin voi olla haitallista vaikutusta, koska tehokas spektrin varaus on usein mahdotonta. Voi esimerkiksi olla vaikeata 20 osoittaa kaikkiin kuumiin pisteisiin solussa samanaikaisesti spektriä . lainattaessa tai omistettaessa. Spektrin lainauksen etuna on se, että koko ; " makrosolujärjestelmään ei vaikuteta, päinvastoin kuin spektriä omistettaessa, :·· : koska vain peittävälle makrosolulle varattua spektriä lainataan, eikä koko järjestelmälle varattua spektriä. Siten muut makrosolut voivat käyttää samaa • · · :. ‘: 25 spektriä, jota mikrosolu lainaa peittävästä makrosolustaan.

Edelleen, klusterirakenteessa varattu spektri täytyy jakaa yksityisille :T: mikrosolupaikoille. Spektrin varauksessa käytettyihin tunnettuihin menetelmiin kuuluvat kiinteä taajuussuunnittelu, dynaaminen kanavan varaus (DCA, : dynamic channel allocation) ja adaptiivinen kanavan varaus (ACA, adaptive .···. 30 channel allocation). Lisäksi täytyy valita ohjauskanavan hallintatekniikka. Eräs mahdollisuus käsittää sen, että jokainen sektorisoidun järjestelmän solu tai v.: sektori käyttää yksityistä ohjauskanavaa kunnes taajuuden uudelleenkäyttö on :: häiriön kannalta mahdollista.

Mikrosolujen mukana radioverkon suunnittelun monimutkaisuus voi ’···. 35 lisääntyä. Suunnitteluprosessi riippuu suuresti mikrosolujen rakenteesta. Esi- 4 109955 merkiksi katujen, ostoskeskusten ja rakennusten koot ovat suunnittelun avain-kriteerejä. Mikrosolut kärsivät useista ongelmista, joihin kuuluvat kasvanut herkkyys liikenteen vaihteluille, mikrosolujen välinen häiriö ja vaikeus liikenteen intensiteettien ennalta huomioon ottamisessa. Vaikka kiinteä radiopuhelin-5 järjestelmä voitaisiin onnistuneesti suunnitella, niin muutos järjestelmän parametreissä, kuten uuden tukiaseman lisääminen liikenteen kasvaneen kysynnän takia, voi vaatia koko järjestelmän uudelleen suunnittelun. Näistä syistä mikrosolujen käyttö hyötyy järjestelmästä, jossa kanavan nimeäminen on adaptiivinen sekä liikenneolojen että häiriöolojen suhteen.

10 Eräs mikrosoluihin liittyvistä päähuolista on taajuuden suunnittelun minimointi FDMA- ja TDMA-järjestelmissä tai tehon suunnittelu CDMA-järjes-telmässä. Radiosignaalien etenemisominaisuuksia, jotka riippuvat ympäristöoloista (esimerkiksi maaston ja maanpinnan epäsäännöllisyyksistä) ja häiriöistä, on vaikea ennakoida mikrosolukkoympäristössä, mikä tekee 15 taajuuden tai tehon suunnittelun äärimmäisen vaikeaksi ellei mahdottomaksi. Eräs ratkaisu on käyttää ACA-järjestelyä, joka ei vaadi kiinteää taajuus-suunnitelmaa. Tämän menetelmän erään toteutuksen mukaisesti jokainen solupaikka voi käyttää mitä tahansa järjestelmän kanavaa puhelulle radiokanavaa nimettäessä. Kanavat varataan puheluille reaaliajassa vallitsevasta 20 liikennetilanteesta ja vallitsevasta häiriötilanteesta riippuen. Kyseinen . järjestelmä voi kuitenkin olla kallis, koska keskimäärin on asennettava ]’ useampia kanavayksiköitä. ACA:n puitteissa toteutuu useita etuja. Väylöitys- tehokkuudessa ei menetetä lähes mitään, koska jokainen solu voi käyttää mitä '···' tahansa kanavaa. Siten on mahdollista käyttää soluja, joissa on hyvin vähän 25 kanavia ilman verkon tehokkuuden menetystä. Lisäksi kanavan uudelleen-käyttöä hallitsevat keskimääräiset häiriöolot pahimman tapauksen tilanteen sijaan.

Useat ACA-järjestelyt yrittävät parantaa liikenteen kapasiteettia ja :*·,· välttää taajuuden suunnittelun tarpeen. Vaikka jotkut järjestelmät ovat olleet • · .···. 30 kohtuullisen tehokkaita näiden tavoitteiden toteuttamisessa, on ollut hyvin *" vaikeaa täysin saavuttaa molempia tavoitteita järjestelmässä, jossa on ennalta '·'·* nimettyjä ohjauskanavia, eli järjestelmässä, jossa on määriteltyjä taajuuksia, joita matkaviestinasema voi odottaa ohjauskanavaksi (30 kHz:n RF-kanava, joka sisältää ohjaussignaaleja). Järjestelmiin, joissa on ennalta nimettyjä .···. 35 ohjauskanavia, kuuluvat AMPS (Advanced Mobile Phone Service System), IS- 5 109955 I 54 (Revision B) ja TACS (Total Access Communication System). Kyseisissä | järjestelmissä tarvitaan yhä taajuuden suunnittelua ohjauskanavia varten.

| Taajuuden suunnittelua voidaan kuitenkin välttää ja liikenteen kapasiteettia parantaa poistamalla tarve suunnitella useita puhekanavia jokaisella paikalla 5 alueella, jossa liikennekanavien odotetaan olevan epätasaisesti jakautuneena.

Monissa järjestelmissä mikrosolut voivat olla ohjauskanavan suhteen rajoitettuja pikemminkin kuin puhekanavan suhteen rajoitettuja kapasiteetin vuoksi. Esimerkiksi AMPS-järjestelmässä yleisesti käytetyssä 7/21-solusuun-nitelmassa taajuudet on nimetty sen varmistamiseksi, että samaa taajuutta 10 käyttävät solut on erotettu uudelleenkäyttö-etäisyydellä, joka pitää häiriön tiettyjen ennalta määrättyjen kriteerien, esimerkiksi kantoaallon ja häiriön välisen suhteen (C/l) alapuolella. Makrojärjestelmässä 7/21 jokaisen klusterin spektri on jaettu 21 taajuusryhmään, jokaisen ryhmän sisältäessä joukon kanavia, jotka eroavat jokaisesta muusta ryhmästä. Suunnitelmassa 7/21 on 15 kolme sektoria, joissa jokaisessa on seitsemän paikkaa. Jokainen sektori on nimetty yhteen taajuusryhmään. Kyseisen seitsemän paikan ulkopuolella olevalla alueella taajuus käytetään uudelleen, eli samaa taajuutta voidaan käyttää jälleen viereisissä klustereissa.

Tyypillisessä solukkomaisessa 7/21-järjestelmässä kukin tukiasema 20 edustaa paikkaa ja kukin solu edustaa sektoria. Sateenvarjosolussa sijaitseva mikrosolu ei pysty käyttämään samaa taajuutta kuin sateenvaijosolu, ellei • ’* mikrosolun sisällä olevaan alueeseen kohdistu hyvin suuri tunkeutumishäviö.

·' · · : Tämän tuloksena mikrosolusta tulevan spektrin on oltava etäisestä makro- solusta uudelleenkäytetyn, sateenvarjosolusta lainatun, tai solukkomaisen jär-25 jestelmän käytettävissä olevasta spektristä omistetun.

Käytettäessä uudelleen spektriä etäisestä makrosolusta perustuu niiden makrosolujen lukumäärä, joista spektriä voidaan käyttää uudelleen, radiosignaalien etenemisympäristön (eli solujen väliseen maaston) ja häiriön : kriteereihin. Uudelleenkäyttö-etäisyys on suunniteltu siten, että sama- .···. 30 kanavainen häiriö on rajoittunut hyväksyttäviin määriin. Esimerkiksi AMPS- järjestelmässä haluttu signaali on edullisesti kymmenestä sataan kertaan v.: suurempi kuin häiritsevä signaali.

Etäisestä makrosolusta saatavan spektrin mikrosolussa tapahtuvan ;·. uudelleenkäytön lisäksi, mihin yleisesti viitataan "uudelleenkäytön .···. 35 nimeämisenä", olettaen että mitään spektriä ei ole omistettu, on olemassa • · · 6 109955 kaksi muuta uudelleenkäyttöprosessia, yksi koko makrojärjestelmälle ja yksi, jossa nimettyä spektriä käytetään uudelleen mikrojärjestelmän alueen (klusteri) sisäpuolella. Jos häiriön johdosta on mahdollista nimetä makrosolun spektri mikrosoluun vain kahdesta etäisestä makrosolusta, on mikrosolualueella vain 5 kaksi ohjauskanavaa. Puhekanavien lukumäärä riippuu siitä, kuinka monta puhekanavaa on nimetty näille tietyille makrosoluille. Yhdysvalloissa tällä hetkellä käytetyissä jäijestelmissä ("solukkokaista" kahdella operaattorilla) on käytettävissä suunnilleen 400 kanavaa järjestelmää kohti. Keskimääräisellä makrosolulla (sektorilla) 7/21-suunnitelmassa, on suunnilleen kahdeksantoista 10 puhekanavaa. Siksi aloitettaessa suunnitteluprosessia mikrosolualueella on olemassa kolmekymmentäkuusi puhekanavaa ja kaksi ohjauskanavaa.

Suuntaamaton solujärjestelmä käyttää yhtä tukiasemaa kussakin solussa. Suuntaamattomassa solujärjestelmässä, esimerkiksi 12/12-järjestelmässä, häiriön jakautuminen voi erota 7/21-järjestelmästä. Tietyissä 15 ympäristöoloissa voi mikrosolussa olla mahdollista esimerkiksi kaksitoistapaikkainen uudelleenkäyttösuunnitelma, koska samat laatunäkökohdat täytyy saavuttaa. Kolmekymmentäkuusi puhekanavaa, joilla on kiinteä taajuus-suunnitelma kaksitoistapaikkaisessa uudelleenkäyttösuunnitelmassa, voi johtaa kolmeen kanavaan paikkaa kohti. Kyseiset kolmekymmentäkuusi puhe-20 kanavaa voidaan varata toiselle ryhmälle paikkoja, jotka ovat ensimmäisen . kahdentoista paikan vieressä, mutta ohjauskanavia on vain kaksi. Kaksi- ; ” paikkainen uudelleenkäyttösuunnitelma kaksiulotteisessa klusterialueessa on tuloksena silloin, kun samaa taajuutta käytetään vierekkäisissä soluissa. Tässä *'··* esimerkissä voidaan asentaa vain kaksi solua. Siten edellisessä esimerkissä ei t · · 25 voida täyttää laatukriteeriä, joka vaatii vähintään kaksitoistasoluisen uudelleen-käyttösuunnitelman riittävän radiolinkkilaadun saavuttamiseksi. Siten kyseiset :V: mikrosolun kanavajäijestelmät voivat olla ohjauskanavaltaan rajoitettuja, eli aiottu soluklusteri ei voi toimia kunnolla, koska ohjauskanavia häiritsee sama- : kanavainen häiriö.

* ·» ,···. 30. Mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on mikrosolujen koon ’}\ kasvattaminen esimerkiksi lisäämällä tehoa, jolloin kaksi mikrosolua aikaan- ’·*·' saavat riittävän peittoalueen. Tämän ratkaisun mukaisesti spektrin uudelleen- käyttöä ei enää tarvita, olettaen että peittoalue on kapasiteetin sijaan ensi-sijainen tavoite mikrosolualuetta suunniteltaessa. Tämä ei kuitenkaan ,···, 35 välttämättä ole mahdollista, koska mikrosolujen ja makrosolujen välinen häiriö 109955 voi ylittää hyväksyttävät tasot. Tämän ongelman voittamiseksi kahta mikrosolua voidaan käyttää yhdessä useiden antennien kanssa hajautetussa antennijärjestelmässä. Tämä sallii peittoalueen laajentamisen koko mikro-soluklusterin alueelle ilman, että tarvitaan suurta suhteellista lähetystehoa, 5 koska solun lievealueella olevat matkaviestimet ovat lähempänä yhtä antenneista yhden antennin järjestelmään verrattuna.

Tämän tyyppisellä toteutuksella on rajoituksensa. Ylimääräinen RF-kaapelointi on välttämätön, mikä johtaa vaimentuneisiin signaaleihin. Jos mikrosolujärjestelmän alue on laaja, voi etäisessä antennissa olla riittämättö-10 mästi tehoa jäljellä. Tämä puolestaan voi vaatia kalliin suurtehovahvistimen j tukiasemalle. Lisäksi, kun suuritehoisen tukiaseman lähettimet kompensoivat kaapelihäviötä, täytyy matkaviestinasemien myös lähettää suurella teholla kaapelihäviön voittamiseksi. Siksi ei ole erityisen houkuttelevaa suunnitella tukiaseman tehovahvistinta siten, että se sallii lähetyksen suuremmalla teholla 15 kuin ylälinkin matkaviestimen lähettämä teho (kannettava AMPS 0,6 W), ottaen huomioon antennin diversiteetistä johtuva vahvistus (4-7 dB) tyypillisessä tukiasemassa. Eräs haitta kyseisissä järjestelmissä on se, että matkaviestimet pakotetaan lähettämään suhteellisesti suuremmalla teholla, mikä lyhentää matkaviestimien paristojen elinikää ja vie pois pohjan 20 mikrosolujen käyttöönotolta. Vieläkin tärkeämpää on, että suuritehoiset matkaviestimet aiheuttavat todennäköisemmin häiriöitä makrosolujen kanssa, ; *’ jotka käyttävät samaa spektriä, elleivät mikrosolut käytä omistettua spektriä.

··· : Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää järjestelmää, joka käyttää hyväksi hajautettuja tehovahvistimia yhdessä optisten kuitujen kanssa. Kyseisen 25 järjestelmän mukaisesti etäinen ohjain lähettää valosignaalin, joka vahvistet-aan. Signaali vastaanotetaan paikallisesti ja muunnetaan takaisin radioni *: signaaliksi. Häviöt, jotka liittyvät kaapelointiin optisia kuituja käyttävässä järjestelmässä, voidaan minimoida, koska signaaleja ei tarvitse vahvistaa kovin usein ja kaikkein tyypillisimmissä tapauksissa ei lainkaan. Lisäksi kuituoptinen .··. 30 järjestelmä on joustavampi ja se on helposti asennettavissa. Optisin liitännöin ’·“ varustettu järjestelmä on kuitenkin kallis toteuttaa.

5*'·· Suunniteltaessa antennijärjestelmää, varattaessa spektriä mikro- soluklusterille ja valittaessa tehotasoa mikrosolun lähetystehoa varten täytyy _ ottaa huomioon useita seikkoja. Mikrosolualueelle täytyy aikaansaada riittävä ,···. 35 peittoalue, esimerkiksi 98 %. Lisäksi, jos mikrosoluklusterille varattu spektri on j β 109955 etäiseltä makrosolulta uudelleenkäytetty, täytyy mikrosolujen tehotason olla riittävän matalan häiriön välttämiseksi sen etäisen makrosolun kanssa, josta spektri on käytetty uudelleen. Lisäksi ohjauskanavan tehon mikrosolussa on ehkä oltava voimakkaamman kuin peittävän sateenvarjomakrosolun ohjaus-5 kanavan, jos matkaviestin on lukittava mikrosoluun. Yhteenvetona esitettynä, kyseisen järjestelmän tavoitteena on nimetä niin monta matkaviestintä kuin mahdollista mikrosolun ohjauskanaville pitämällä nämä ohjauskanavat voimakkaampina kuin sateenvarjomakrosolun ohjauskanavat aiotulla mikrosolu-alueella samalla lähettäen riittävän pienellä teholla häiriön välttämiseksi 10 etäisen makrosolun kanssa.

Teho- tai häiriörajoitukset voivat johtaa puhekanavarajoitettuun järjestelmään, jossa jotkut mikrosoluissa olevat matkaviestimet vastaanottavat voimakkaamman signaalin yläpuoliselta makrosolulta. Yläpuoliselta makrosolulta voimakkaamman signaalin vastaanottavien matkaviestimien lukumäärä 15 kasvaa kun sateenvarjosolun ja mikrosolun välinen etäisyys käy pienemmäksi. Kapasiteetti ei kuitenkaan kasva, koska matkaviestimet on lukittu makro-soluun. Lisäksi jos matkaviestimen lähetystehon vaatimukset kasvavat, nykyisten kannettavien puhelimien paristojen elinikä vastaavasti pienenee vastaavan suoritustason ylläpitämiseksi. Lisäksi voi esiintyä tukkoontumista ja 20 keskeismodulaatiosäröä matkaviestimissä, jotka sijaitsevat mikrosolualueen sisäpuolella lähellä mikrosolun tukiasemaa, mutta joiden tehoa makrosolut ; ” ohjaavat. Sateenvarjomakrosolu ohjaa matkaviestimien tehoa ja ne vaativat · · · enemmän tehoa ollakseen tietoliikenneyhteydessä sateenvarjomakrosolun *...: kuin mikrosolun kanssa.

• · * » * · • » 25 Yhteenveto »·«·

Tavanomaiset järjestelmät voivat olla sekä ohjauskanavaltaan että * · · puhekanavaltaan rajoitettuja. Makrosolujärjestelmän alaisuudessa oleva mikro-t. . solujärjestelmä voi olla rajoitettu kahteen ohjauskanavaan, kuten on esitetty edellä olevassa esimerkissä. Siten on olemassa tarve ohjauskanavan hallinta- * · •; · ’ 30 järjestelylle ohjauskanavien tehokkaaksi käyttämiseksi ja varaamiseksi.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti ohjauskanava voi olla yhteis-: " ’: lähetteinen, eli sama informaatio voidaan yleislähettää samaan aikaan samalla taajuudella, jolloin useampi kuin yksi solu voi käyttää yhteistä ohjauskanavaa. Esillä olevan keksinnön näkökohtien mukaisesti on olemassa useita esi- 109955 merkinomaisia yhteislähetysjärjestelyitä. Erässä suoritusmuodossa ohjaus-kanava on yhteislähetteinen kahden tai useamman mikrosolun kesken, jolloin järjestelmä on täysin riippumaton makrosoluympäristöstä. Mikrosoluissa voi olla myös kuuntelulaitteita, jotka on viritetty sateenvarjosolun ohjauskanavalle.

5 Eräässä toisessa suoritusmuodossa sateenvarjosolun ohjauskanava on yhteislähetteinen mikrosolun ohjauskanavan kanssa. Siten mikrosolussa voi olla kuuntelu- tai vastaanottolaitteita, jotka on viritetty makrosolun ohjaus-kanavalle.

Vielä eräässä toisessa suoritusmuodossa kukin mikrosolu voi 10 sisältää kuuntelulaitteen sateenvarjosolun ohjauskanavan kuuntelua varten ja kussakin mikrosolussa voi myös olla oma ohjauskanavansa, joka eroaa sateenvarjosolun ohjauskanavasta.

Esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä ja menetelmä käsittää yhteyden perustamisen tukiaseman ja matkaviestinaseman välille 15 radiopuhelinjärjestelmässä, jossa on ainakin kaksi solua. Ainakin kaksi mikro-solua tai yksi mikrosolu ja sateenvarjosolu kuuntelevat puhelunhakupyyntöä ohjauskanavalla. Vastaanotettuaan puhelunhakupyynnön vastaavat solut lähettävät yhtäaikaisesti ohjausinformaation ohjauskanavalla. Lähettävät solut lähettävät saman ohjausinformaation samaan aikaan samalla taajuudella.

20 Tässä hakemuksessa tähän viitataan "yhteislähetyksenä".

Eräässä suoritusmuodossa ohjauskanava voi uudelleenkäyttää . ·* yleislähetystaajuutta, joka on nimetty mikrosolujen yläpuolella olevan sa- • · teenvarjosolun ohjauskanavalle. Mikrosolujen peittoalue ja sateenvarjosolun • t · ·,,,: peittoalue voivat mennä päällekkäin tai ne voivat olla oleellisesti päällekkäin :*·*: 25 menemättömiä. Eräässä toisessa suoritusmuodossa ohjauskanava voi !· uudelleenkäyttää etäisen makrosolun makrosolun yleislähetystaajuutta ja se lit· . ’: *. voidaan jakaa (olla yhteislähetteinen) ainakin kahden mikrosolun kesken.

Järjestelmä ja menetelmä tietoliikenneyhteyksien perustamiseksi ; monikerroksisessa radipuhelinjärjestelmässä, jossa on ainakin yksi mikrosolu, t f t 30 käsittää puhelunhakupyynnön vastaanottamisen matkaviestinyksiköltä ensimmäisellä ohjauskanavalla, joka on nimetty sateenvarjosolulle ja puhelunhaku- v,·· pyynnön vastaanottamisen toisella ohjauskanavalla, joka on nimetty mikro- solulle, missä ensimmäinen ja toinen ohjauskanava käyttävät samaa taajuutta. Sateenvarjosolun peittoalue voi mennä osittain päällekkäin mikrosolun * · · 35 peittoalueen kanssa. Puhelunhakupyyntöön liittyvä puhelu voidaan nimetä 109955 mikrosolulle, esimerkiksi määräämällä matkaviestinyksikköä ensimmäisen ohjauskanavalaitteen kautta virittymään mikrosolun haettavissa olevalle puhekanavalle puhelun käsittelemiseksi. Nimeäminen voi perustua sille, mikä solu on vastaanottanut suurimman signaalinvoimakkuuden tai muille kriteereille, 5 kuten signaalin linkkilaadulle tai suunnitellulle solurakenteelle. Lisäksi matkaviestinyksikkö voidaan määrätä ensimmäisen ohjauskanavan kautta virittymään toisen solun, jolle puhelu on nimetty, haettavissa olevalle puhekanavalle.

Piirustusten kuvaus 10 Esillä olevaa keksintöä selostetaan seuraavassa yksityis kohtaisemmin sen edullisiin suoritusmuotoihin viitaten, jotka on esitetty vain esimerkkeinä ja joita on kuvattu mukana seuraavissa piirustuksissa, joissa:

Kuvio 1 esittää solusuunnitelmaa, joka kuvaa kahta soluklusteria solukkomaisessa matkaviestinjärjestelmässä; 15 Kuvio 2 esittää tyypillistä monikerroksellista solukkomaista järjestel mää, jossa käytetään hyväksi sateenvarjosoluja, mikrosoluja ja pikosoluja;

Kuvio 3 esittää järjestelmän esimerkinomaista toteutusta radiopuhelinjärjestelmän mikrosolulle ja sateenvarjosolulle esillä olevan keksinnön mukaisesti; 20 Kuvio 4 esittää järjestelmän erästä toista esimerkinomaista to- /·.. teutusta radiopuhelinjärjestelmän mikrosolulle ja sateenvarjosolulle esillä ' olevan keksinnön mukaisesti; ja ,"*· Kuvio 5 esittää tekniikkaa tietoliikenneyhteyksien tahdistamiseksi * ·» : ·. ·. esillä olevan keksinnön erään näkökohdan mukaisesti.

i ♦ 25 Yksityiskohtainen kuvaus I ( t v *’ Vaikka seuraava selostus esitetään solukkomaisten tietoliikenne järjestelmien yhteydessä, jotka käsittävät kannettavia tai matkapuhelimia ja/tai :/.j henkilökohtaisia tietoliikenneverkkoja, on alan ammattimiehelle ymmärret- '"‘i tävissä, että esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa myös muihin 30 tietoliikennesovellutuksiin.

t f I I I · ,M Kuvio 1 esittää ensimmäisen soluklusterin A ja toisen soluklusterin B,

t I

‘1; * ’ jotka muodostavat osan solukkomaisesta matkaviestinjärjestelmästä tunnetulla tavalla. Tyypillisesti kaikkia järjestelmässä käytettävissä olevia taajuuksia käytetään jokaisessa soluklusterissa. Yksityisessä soluklusterissa taajuudet „ 109955 varataan eri soluille suurimman yhtenäisen etäisyyden saavuttamiseksi, joka tunnetaan taajuuden uudelleenkäyttöetäisyytenä, eri klustereissa samaa taajuutta käyttävien solujen välillä. Kuviossa 1 solut Ai ja Bi käyttävät yhteistä taajuutta; solut A2 ja B2 käyttävät yhteistä taajuutta; ja solut A3 ja B3 käyttävät 5 yhteistä taajuutta, ja niin edelleen. Samaa taajuutta käyttävissä soluissa Ai ja Bi oleviin radiokanaviin kutsutaan samakanaviksi, koska ne käyttävät samaa taajuutta. Vaikka samakanavien välillä esiintyy hieman häiriötä, kyseisen häiriön taso kuvion 1 tyyppisessä järjestelyssä on tavallisesti hyväksyttävää. Kuvion 1 solusuunnitelma sallii suhteellisen yksinkertaisen taajuuden 10 varauksen ja aikaansaa pienemmän samakanavaisen häiriön hiljaisissa liikenneoloissa. Kuitenkin, kuten edellä on huomautettu, rajoitukset voimakkaan liikenteen alueilla rajoittavat tämän solusuunnitelman käyttöä. Esimerkiksi "kuumissa pisteissä" oleva liikenne voi aiheuttaa tukkoontumista.

Kuvio 2 esittää esimerkinomaista monikerroksellista solukkomaista 15 järjestelmää. Kuusikulmion esittämä sateenvarjomakrosolu 10 muodostaa yläpuolisen solukkorakenteen. Kukin sateenvarjosolu voi sisältää alapuolisen mikrosolurakenteen. Sateenvarjosolun ja alapuolisen mikrosolun peittoalue voivat olla päällekkäin tai ne voivat olla oleellisesti päällekkäin menemättömiä. Sateenvarjosolu 10 sisältää mikrosoluja 20, joita edustaa katkoviivalla 20 ympäröity alue sekä mikrosoluja 30, joita edustaa pilkkuviivalla ympäröity alue, . ja jotka vastaavat kaupungin katuja myötäileviä alueita, ja mikrosoluja 40, 50 ja ; " 60, jotka peittävät rakennuksen yksittäisiä kerroksia. Mikrosolujen 20 ja 30 peittämien kaupungin kahden kadun leikkauskohta voi olla tiheän • · · ·...·' liikennekeskittymän alue, ja se voi siten edustaa "kuumaa pistettä".

25 Lyhyesti esitettynä, ohjauskanavia käytetään puheluiden ·:· muodostamiseksi, tukiasemien informoimiseksi matkaviestinasemien sijain- nista ja parametreista ja matkaviestinasemien informoimiseksi tukiasemien sijainnista ja parametreista. Tukiasemat kuuntelevat matkaviestinasemien : puhelunhakupyyntöjä ja matkaviestinasemat puolestaan kuuntelevat haku- 30 viestejä. Kun puhelunhakuviesti on vastaanotettu, on määritettävä, minkä solun tulee olla puhelusta vastuussa. Yleisesti tämä määritetään läheisissä soluissa vastaanotetun matkaviestinaseman signaalinvoimakkuuden perus-teella. Seuraavaksi esimerkiksi matkaviestinkeskus (MSC) määrää nimetyn solun virittymään käytettävissä olevalle puhekanavalle, joka on varattu nimetyn ... 35 solun käytettävissä olevasta puhekanavien ryhmästä.

12 109955

Taajuussuunnittelu voidaan minimoida yhteislähettämällä ohjaus-kanava, ryhmän mikrosoluja lähettäessä saman informaation samaan aikaan samalla taajuudella. Tätä kutsutaan usein makrodiversiteetiksi. Päinvastoin kuin muissa menetelmissä, tukiasemat jakavat vain ohjauskanavan.

5 Makrodiversiteettiä käytetään vastaanoton suorituskyvyn parantami seksi. Yhteislähettämällä ohjauskanava ei ohjauskanavaa ei ole välttämätöntä suunnitella. Edelleen, mikrosolujärjestelmät voivat olla kapasiteetiltaan rajoitettuja pikemminkin käytettävien ohjauskanavien lukumäärän suhteen kuin puhekanavien lukumäärän suhteen, kuten esimerkiksi AMPS. Ohjauskanava-10 ongelman ratkaisemiseksi esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti yksi ohjauskanava lähetetään useista soluista. Toisin sanoen yksi ohjauskanava voidaan yhteislähettää useisiin tukiasemiin ja/tai useista tukiasemista. Voi olla myös mahdollista käyttää muutamaa tai vain yhtä mikrosolua, kuten edellä on selostettu ohjauskanavan rajoituksia tarkas-15 teltaessa. Ennen toteutusta vaadittava esisuunnittelu, esimerkiksi sen määrittämiseksi, mihin mikrosolu tulisi sijoittaa järjestelmän tavoitteiden täyttämiseksi parhaiten, voi kuitenkin lisääntyä oleellisesti.

Makrosolukkomaisessa ympäristössä, erityisesti sisätiloihin sijoittuvia mikrosoluja sisältävissä, ohjauskanavan yhteislähettäminen voi olla hyödyllistä. 20 Esimerkiksi tehosuunnitteluun eli häiriöiden välttämiseen tarvittaviin signaalinvoimakkuuksiin liittyviä ongelmia voidaan vähentää. Koska ; *’ yhteislähetettäessä voidaan käyttää vähemmän ohjauskanavia, niin mikrosolun ohjauskanavan ja makrosolun ohjauskanavan välisen häiriön todennäköisyyttä, jota usein esiintyy makrosolun/mikrosolun uudelleenkäyt-25 töjärjestelyssä sisätiloihin sijoittuvan mikrosolun liepeellä, voidaan vähentää.

;:· Edelleen, kanavan kapasiteetin ollessa rajoitettu voi yhteislähettäminen teoreettisesti vähentää ohjauskanaviksi nimettävien kanavien lukumäärää. Joissakin järjestelmissä, kuten AMPSissä tämä ei kuitenkaan käytännön syistä .·. : ole mahdollista, koska kiinteä lukumäärä kanavia on jo varattu .···*. 30 ohjauskanaviksi.

T Esimerkinomaisessa järjestelmässä, jossa tarvitaan kahdeksantoista v.: mikrosolua "kuuman pisteen" palvelemiseksi kaksitoistapaikkaista uudelleen- käyttösuunnitelmaa käyttäen, kaikki kaksitoista yhdessä klusterissa olevaa tukiasemaa käyttävät eri taajuuskanavia. Kuuden näistä tukiasemista täytyy ’ 35 kuitenkin jakaa sama spektri kuuden muun mikrosolun (tukiaseman) kanssa, ,3 109955 jotka sijaitsevat toisessa epätäydellisessä klusterissa. Yksi ohjauskanava voidaan yhteislähettää jokaisesta tukiasemasta. Kapasiteettiseikat, kuten hakupyynnöt ja hakuviestit ohjauskanavalla voivat vaatia, että käytetään kahta ohjauskanavaa ja nimetään ne esimerkiksi yhdeksälle mikrosolulle, joista jokai-5 nen olettaa uudelleenkäyttöä kahdelta etäiseltä makrosolulta.

Kiinteätaajuiseksi suunnitellussa järjestelmässä, jossa on käytettävissä kolmekymmentäkuusi puhekanavaa kaksitoistapaikkaista uudelleenkäyttösuunnitelmaa käyttäen, jokaiselle mikrosolulle voidaan nimetä kolme kanavaa. ACA:ssa ja DCA:ssa ei kuitenkaan ole mitään asetettua luku-10 määrää puhekanavia, jotka olisi nimetty kullekin mikrosolulle. Kukin tukiasema pystyy lähetyslaitteen, vastaanottolaitteen ja yhteyslinkkien avulla käsittelemään enemmän kanavia kuin kolme kanavaa. Paras suorituskyky voidaan saavuttaa, jos jokainen tukiasema pystyy käsittelemään kaikkia puhekanavia, eli kolmeakymmentäkuutta puhekanavaa, IS-54:ssä kolmeakymmentäkuutta 15 taajuutta, joissa jokaisessa on kolme aikarakoa. Kunkin tukiaseman rakentaminen siten, että se on varustettu kaikilla puhekanavilla, voi kuitenkin olla kallista. Kyseisen järjestelyn toteuttamiskelpoisuuden määrittämiseksi täytyy järjestelmän, jossa jokaisella tukiasemalla on käytettävissä ylimääräisiä kanavia yli käytettävien kanavien keskimääräisen lukumäärän, ylimääräistä 20 kapasiteettivoittoa verrata kyseisen järjestelmän toteuttamiseksi tarvittavan ylimääräisen laitteiston kustannuksiin. Kanava on käyttökelpoinen, jos se • " pystyy ylläpitämään kaikilla puheluilla riittävän linkkilaadun.

• · ACA voi tyypillisesti parantaa liikenteen kapasiteettia kertoimella 1,5 • · · ·...! ... 5 sen toteutuksesta riippuen. Edellä olevassa esimerkissä, jos kertoimeksi 25 valitaan kaksi, yksityinen mikrosolu voi käyttää keksimäärin kuutta kanavaa ··· kerrallaan. Tavallisesti kuuden kanavan keskiarvo mikrosolua kohti on riittävä liikenteen käsittelemiseksi erityisesti "kuuman pisteen" alueella. Kanavien lukumäärä voi luonnollisesti vaihdella solusta soluun, esimerkiksi yhdellä : solulla voi olla keskimäärin kolme kanavaa ja toisella yhdeksän, jolloin !..* 30 tukkoontuminen saadaan pidettyä tietyn suunnittelukriteerin alapuolella, kuten T 2 % ajasta. Ylimääräinen kustannus jokaisen mikrosolun keskimääräisen :.v kanavakapasiteetin kasvattamiseksi paljon yli kuuden kanavan ei kuitenkaan todennäköisesti ole taloudellista. Kyseisen suunnittelun avaintekijänä on löytää :·* piste, jossa voittoa ei enää saavuteta keskimääräistä solukohtaista kanavan • · · 35 kapasiteettia asetettaessa.

14 109955

Esillä olevan keksinnön mukaisesti sateenvarjomakrosolu ja mikro-solu voivat käyttää samaa taajuutta ohjauskanaviin. Sekä makrosolun että mikrosolun tukiasemat sisältävät lähetysosan ja vastaanotto-osan, jotka vastaavat jaettua ohjauskanavaa. Yksi mikrosolun vastaanottimista kuuntelee 5 makrosolulle nimettyä ohjauskanavaa. Mikrosolu ja makrosolu lähettävät informaatiota MSC:hen kaikkia onnistuneesti vastaanotettuja hakupyyntöjä koskien. Kun MSC vastaanottaa hakuviestin, se määrittää mihin soluun matkaviestin tulisi nimetä. Matkaviestin odottaa vastausta jaetulla ohjauskanavalla. Siksi MSC lähettää viestin matkaviestimeen jaetulla ohjauskanavalla, joka 10 sisältää määräyksen puhekanavan virittämiseksi, joka on osa solun nimettyä kanavaluetteloa.

Tähän suoritusmuotoon liittyy joitakin käyttörajoituksia. Jos monet mikrosoluklusterit sijaitsevat samassa sateenvarjomakrosolussa, niin ohjauskanavan (hakupyynnöt ja hakuviestit) kapasiteetti rajoittaa järjestelmän 15 kapasiteettia. Olettaen, että sateenvarjomakrosolun radiotaajuus peittää 25 % mikrosolusta, niin enemmän kuin 25 % mikrosolualueella tapahtuvista hakuyrityksistä luo onnistuneita viestejä, joiden signaalinvoimakkuus on pieni ja häiriö riittävää luokkaa muiden hakujen estämiseksi makrosolussa. Tämä tilanne on todennäköinen mikrosolun lievealueilla, missä sateenvarjosolun 20 radiotaajuus voi tunkeutua mikrosolun peittoalueelle.

Jos ohjauskanavan taajuus mikrosolussa ja sateenvarjomakro-• ” solussa kuitenkin eroavat, enemmistö matkaviestimistä luo hakuja erilliselle mikrosolun ohjauskanavalle, koska mikrosolualueella olevien matkaviestimien I t » enemmistö lukittuu voimakkaimmalle vastaanotetulle ohjauskanavalle, 25 tyypillisesti mikrosolun ohjauskanavalle. Käyttäessään samaa ohjauskanavan ·:· taajuutta, kaikki matkaviestimet lähettävät samalla taajuudella joidenkin niistä saavuttaessa vain mikrosolun, mutta luoden silti häiriötä makrosoluun. Siten hakutörmäyksiä voi esiintyä makrosolussa, mikä vähentää ohjauskanavan : kapasiteettia enemmän kuin on tarpeellista. Näin voi käydä, koska mikrosolun 30 tukiasemat on tyypillisesti varustettu pienempitehoisilla vahvistimilla kuin makrosolun tukiasemat, joten mikrosolun ohjauskanavan teho on rajoitettu. :.v Lisäksi mikrosolun tukiasemille asetetut tehorajat yhdistettynä kaapeloinnin ai- : ’": heuttamaan vaimennukseen tekevät vaikeaksi sen, että mikrosolun tukiasemat ylittäisivät tehossa makrosolun tukiasemat lievealueilla. Edelleen voi olla 35 vaikeaa tahdistaa makrosolu mikrosoluklusterin kanssa verrattuna tahdistuk- 15 109955 seen mikrosoluklusterissa.

Kukin mikrosolu voidaan kuitenkin varustaa vastaanotinlaitteella makrosolulle nimetyn ohjauskanavan kuuntelemiseksi mikrosolun ohjaus-kanavaa varten olevan lähettimen ja vastaanottimen lisäksi. Makrosolun 5 ohjauskanava informoi MSC:tä kaikista onnistuneesti vastaanotetuista puhelunhakupyynnöistä. Siten MSC vastaanottaa saman hakuviestin matkaviestimiltä, jotka ovat lukittuneet makrosolun ohjauskanavalle sekä makrosolusta että yhdestä mikrosoluista. MSC tietää silloin nimetä matkaviestimen mikrosolulle makrosolun sijaan. Matkaviestin odottaa viestiä MSC:ltä 10 makrosolun ohjauskanavalla. Siksi MSC lähettää viestin makrosolun ohjauskanavalla. Jos matkaviestimelle on myönnetty kanava, lähetetty viesti sisältää määräyksen virittyä nimetyn solun, esimerkiksi mikrosolun kanavaluet-teloon varatulle puhekanavalle. Matkaviestimet, joita mikrosolut voivat palvella, voidaan nimetä mikrosoluihin puhekapasiteetin makrosoluun tapahtuvan 15 vuodon minimoimiseksi. On ymmärrettävä, että jos mikrosolulla ei ole mitään taajuuksia käytettävissä, niin silloin puhelu voidaan nimetä makrosolulle.

Järjestelmässä, jossa jokaisella mikrosolulla on vastaanotin, joka kuuntelee makrosolun ohjauskanavaa, voi esiintyä useita ongelmia. Esimerkiksi sisätilaan sijoittuvassa ympäristössä signaalin täytyy päästä 20 makrosolusta matkaviestimeen toimiakseen kunnolla; tämä vaatii signaalien tunkeutumisen rakenteiden seinien läpi, mikä voi merkittävästi heikentää • " signaalia. Tämän takia kuunteleva ohjauskanava soveltuu luultavasti parhaiten ulkotiloissa sijaitsevaan mikrosoluympäristöön tai makrosolua lähellä olevaan t · · mikrosoluun.

* * * _ TV 25 Taulukko 1 esittää kolme tapaa, joilla kanavia ja soluja voidaan ·:· järjestää esillä olevan keksinnön mukaisesti. Esimerkinomaisessa suoritus- :*·*: muodossa 1 kaksi mikrosolua 1 ja 2 jakavat saman ohjauskanavan (CC) lähetyksen (Tx) ja vastaanoton (Rx) taajuuden A makrosolun ohjauskanavan : lähetyksen ja vastaanoton taajuudesta B riippumatta. Esimerkinomaisessa 30 suoritusmuodossa 2 makrosolu jakaa ainakin mikrosolun 1 ohjauskanavan. V (On ymmärrettävä, että lähetyksen ja vastaanoton taajuudet voivat erota, v.: vaikka kanavat ovat samoja, kuten dupleksitaajuusparissa; parittaisia TV taajuuksia erottaa 45 MHz AMPS:ssä). Esimerkinomaisessa suoritus- muodossa 3 kaikissa soluissa olevat ensimmäiset ohjauskanavat ovat • · · V. 35 riippumattomia, mikrosolun 1 toisen ohjauskanavan vastaanottavan taajuuden » · 1fi 109955 ollessa saman kuin makrosolun ohjauskanavan lähettävän ja vastaanottavan taajuuden. Siten mikrosolu 1 voi kuunnella makrosolun ohjauskanavalla. Solu voi olla varustettu useammalla kuin yhdellä kuuntelevalla ohjauskanavalla.

5 Taulukko 1

Esimerkinomainen Makrosolu Mikrosolu 1 Mikrosolu 2 suoritusmuoto 1____

CCTx&Rx B A A

-taajuus____

Esimerkinomainen suoritusmuoto 2____

CCTx&Rx A A AtaiB

-taajuus____

Esimerkinomainen suoritusmuoto 3____ CC 1 Tx -taajuus__A__B__C_ CC 1 Rx -taajuus__A__B__C_ CC 2 Rx -taajuus B. C tai ei mikään _A_ E_

Edellä oleva järjestelytaulukko ei ole tyhjentävä. Myös muita • yhdistelmiä voidaan pitää esillä olevan keksinnön puitteisiin kuuluvina. 10 Esimerkiksi esimerkinomaiset suoritusmuodot 1 ja 3 voidaan yhdistää, jolloin • · järjestelmä sisältää yhteislähettävän ohjauskanavan jokaisessa mikrosolussa ·· ;' ja kuuntelevan ohjauskanavan yhdessä tai useammassa mikrosolussa.

• · · ·;;; Esimerkinomaiset suoritusmuodot 2 ja 3 voidaan myös yhdistää yhteen tai : useampaan mikrosoluun, joilla on kuunteieva ohjauskanava. Lisäksi 15 makrosolu ja yksi mikrosoluista voivat yhteislähettää ohjauskanavan, kuten esimerkinomaisessa suoritusmuodossa 1 ja kaksi, tai useampi mikrosolu ·*”: voivat edelleen yhteislähettää jokaisella mikrosolulla olevan toisen ohjaus- kanavan.

• > · » * * !.! Esillä olevan keksinnön erään näkökohdan mukaisesti • · ·”’ 20 sateenvarjomakrosolujen ja mikrosolujen tukiasemat voidaan varustaa useilla : puhekanavan lähetinvastaanottimilla, ja valinnaisesti yhdellä tai useammalla kuuntelevalla ohjauslaitteella. Kuvio 3 esittää lohkokaaviona esillä olevan 17 109955 keksinnön erään suoritusmuodon mukaista esimerkinomaista solukkomaista matkaviestinjärjestelmää. Jäijestelmällä on kaksi tukiasemaa, joihin kuuluvat tukiasema 110, joka liittyy mikrosoluun ja tukiasema 120, joka liittyy joko mikrosoluun tai sateenvarjosoluun. Kullakin tukiasemalla on ohjaus- ja 5 käsittely-yksikkö 130, joka on tietoliikenneyhteydessä matkaviestinkeskuksen (MSC) 140 kanssa, joka puolestaan on yhteydessä yleiseen kytkentäiseen puhelinverkkoon (ei esitetty).

Kukin tukiasema sisältää useita puhekanavan lähetinvastaanottimia 150, joita ohjataan ohjaus-ja käsittely-yksiköllä 130. Kukin tukiasema sisältää 10 myös ohjauskanavan lähetinvastaanottimen 160. Ohjauskanavan lähetin-vastaanotinta 160 ohjataan ohjaus-ja käsittely-yksiköllä 130. Kun matkaviestin 170 tekee puhelunhakupyynnön, jokainen ohjauskanavan lähetinvastaanotin 160 vastaanottaa lähettävältä matkaviestimeltä signaalin, jolla on tietty signaalinvoimakkuus. Vastaanotettu signaalinvoimakkuus viedään sen jälkeen 15 ohjaus-ja käsittely-yksikköön 130 ja lähetetään MSC:hen 140. MSC 140 arvioi vastaanotettuun puhelunhakupyyntöön liittyvän signaalinvoimakkuuden ja määrittää solun, johon puhelu nimetään. MSC 140 nimeää sen jälkeen puhelunhakupyynnön tehneen matkaviestimen sopivaan soluun. Matkaviestimelle 170 voidaan lähettää ohjauskanavalla määräys suurimmalla 20 vastaanotetulla signaalinvoimakkuudella nimetyn solun tiettyyn puhekanavaan virittymiseksi.

; ** Kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa tukiasemat 110 ja 120 : jakavat saman ohjauskanavan taajuuden ylälinkin suunnassa. Tämän • ( •..,: tuloksena sateenvarjosolun ja mikrosolun tai kahden mikrosolun ohjauskanava 25 voidaan yhteislähettää soluista.

·:· Kuvio 4 kohdistuu esillä olevan keksinnön toiseen suoritusmuotoon.

tlt» :T; Elementit kuviossa 4 ovat samoja kuin kuviossa 3 samoilla viitenumeroilla esitetyt elementit. Kuviossa 4 on esitetty sateenvarjosolun tukiasema 180 ja : mikrosolun tukiasema 190. Mikrosolun tukiasema 190 sisältää ohjauskanavan • · · .···*. 30 vastaanottimen 200 matkaviestimestä tulevia viestejä sisältävän informaation kuuntelemiseksi sateenvarjosolun ohjauskanavalla. Lisäksi mukana on mikro- v.: solun ohjauskanavan lähetinvastaanotin 160, joka voi sateenvarjosolun tukiasemasta 180 ja sitä vastaavan ohjauskanavan lähetinvastaanottimesta 160 riippumatta vastaanottaa puhelunhakupyyntöjä matkaviestimestä 170, ’ · · · t 35 edullisesti vain silloin, jos matkaviestin 170 on mikrosolun alueella.

• » 18 109955

Kun matkaviestin 170 tekee puhelunhakupyynnön, se määrittää ensin, millä ohjauskanavalla pyyntöä lähetetään. Matkaviestin 170 määrittää tyypillisesti mitä ohjauskanavaa, mikrosolujen ja sateenvarjosolujen välillä, vastaanotetaan suuremmalla signaalinvoimakkuudella. Jos matkaviestin 5 määrittää, että mikrosolun ohjauskanava on voimakkain, niin silloin hakupyyntö lähetetään tällä ohjauskanavalla. Jos matkaviestin 170 kuitenkin määrittää, että sateenvarjosolun ohjauskanava on voimakkain, niin silloin hakupyyntö lähetetään sateenvarjosolun ohjauskanavalla. Jälkimmäisessä tapauksessa puhelunhakupyyntö voidaan vastaanottaa sekä mikrosolussa että sateenvarjo-10 solussa sateenvarjosolun ohjauskanavalla, jos mikrosolu on varustettu kuuntelevalla ohjauskanavalla, joka on viritetty sateenvarjosolun ohjaus-kanavan vastaanottotaajuudelle.

Vastaanotettuaan puhelunhakupyynnön vastaanottava solu lähettää informaation MSC:hen 140. MSC 140 nimeää puhelun mikrosolulle tai jollekin 15 toiselle solulle perustuen esimerkiksi solujen ohjauskanavilla vastaanotettuun matkaviestimen 170 signaalinvoimakkuuteen. MSC 140 määrää matkaviestimen 170 sen solun ohjauskanavalla, josta puhelunhaku tehtiin, virittymään nimetyn solun puhekanavalle. MSC 140 lähettää viestin, joka sisältää taajuuden, aikaraon (aikajakosovellutuksissa) ja muun informaation, 20 joka on tarpeen puhelun yhteyden perustamiseksi.

Yhteislähetettäessä ohjauskanavia esillä olevan keksinnön • “ mukaisesti on tärkeää tahdistaa oikein samalla ohjauskanavalla lähettävät • · tukiasemat. Eräs esimerkinomainen menetelmä, jota voidaan käyttää, on • t · ·.„·* selostettu US-patenttijulkaisussa 5 088 108, "Cellular Digital Mobile Radio 25 System and Method of Transmitting Informaation in a Digital Cellular Mobile ·:· Radio System", Uddenfelt ja esillä olevan hakemuksen keksijä, joka julkaisu • · · · esitetään tässä viitteenä. Kuviossa 5 MSC on liitetty kaapeleiden Li, l_2, ... Lm, Ln kautta useisiin tukiasemiin, joista kaksi Bm ja Bn on esitetty. Tukiasemalla : Bm on keskusyksikkö, joka on liitetty kaapeleiden Lma ja Lmb kautta kahteen • t · 30 lähetinvastaanotinyksikköön Bma ja Bmt>, jotka sijaitsevat etäisyyden päässä *;* keskusyksiköstä. Tukiaseman Bm keskusyksikkö sisältää keskuslinjan ja v.: ohjausyksikön 1, lähetyksen ajansiirtoyksiköt 2A ja 2B kullekin lähetinvas- taanottimelle, vastaanoton ajansiirtoyksiköt 3A ja 3B kullekin lähetinvas-taanottimelle, ja linjayksiköt 4A ja 4B kullekin lähetinvastaanottimelle.

35 Molemmat lähetinvastaanottimet tukiasemalla Bm ovat yhtäläisiä 109955 kunkin lähetinvastaanottimen sisältäessä linja- ja ohjausyksikön 5A tai 5B, lähetinyksiköt 6A tai 6B, vastaanotinyksiköt 7A tai 7B, lähetyksen vastaanottosuodattimen 8A tai 8B ja antennin 9A tai 9B.

Tukiasema Bn eroaa jonkin verran tukiasemasta Bm, pääsiassa siksi, 5 että sen keskuslinja- ja ohjausyksikkö 10 on liitetty yhteen sen lähetinvastaanottimista Bna· Siten tässä tukiasemassa mitään kaapelointia ei liity linjayksikköjä Lm, Lmb vastaaviin linjayksikköihin, ja 4A-5B tarvitaan lähetinvastaanotinta Bna varten. Edelleen, mitään lähetyksen tai vastaanoton ajansiirtoyksikköä ei sisälly mihinkään Bn:n keskusyksikköön, mutta vastaavat 10 yksiköt 2A, 2B, 3A ja 3B sisältyvät vastaavasti lähetinvastaanottimiin Bna ja Bnb-

Viestien yleislähetys ohjauskanavalla MSC:stä matkaviestin-yksiköihin lähetetään MSCistä kaapelin Lm kautta linja- ja ohjausyksikköön 1. Informaatio siirretään seuraavaksi linja- ja ohjausyksiköstä 1 lähetyksen ajansiirtoyksikön 2A, linjayksikön 4A, kaapelin Lma ja ohjausyksikön 5A kautta 15 lähetysyksikköön 6A. Lähetysyksikkö 6A lähettää ohjauskanavalla lähetyksen vastaanottosuodattimen 8A ja antennin 9A kautta radiosignaaleja matka-viestinyksiköihin.

Tämä sama viesti-informaatio siirretään myös linja- ja ohjausyksiköstä 1 lähetyslinjan siirtoyksikön 2b, linjayksikön 4B, kaapelin Lmb 20 ja linja- ja ohjausyksikön 5B kautta lähetysyksikköön 6B lähetin- vastaanottimessa Bmb. Siten lähetysyksikkö 6B lähettää ohjauskanavalla ; “ lähetyksen vastaanottosuodattimen 8B ja antennin 9B kautta radiosignaaleja ;.! ’: matkaviestinyksiköihin.

Antennista 9A tulevat signaalit Bma:ssa saapuvat tiettyyn f,',: 25 matkaviestinasemaan solussa joko aikasiirron kanssa tai ilman suhteessa ;:· antennista 9B tuleviin vastaaviin radiosignaaleihin Bmbissä. Ohjauskanavan saapumisen mahdollinen aikasiirto matkaviestinyksikössä riippuu mahdollisesta aikasiirrosta antennista tulevassa lähetyksessä ja etenemisajasta : antennista matkaviestinyksikköön.

L/ 30 Linja- ja ohjausyksikkö 1 ohjaa muuttuvia viiveitä lähetyksen ‘: ‘ ajansiirtoyksiköissä 2A ja 2B siten, että erot kaapeleihin Lma ja Lmb liittyvässä : Λ: viiveessä ja radiosignaalin etenemisviiveen aiheuttamat erot kumoutuvat.

'[[[’ Järjestelmissä, joissa matkaviestimet toimivat IS-54:n mukaisesti :·* vastakohtana matkaviestimille, jotka toimivat AMPS:n mukaisesti, radio- » · * ]...t 35 signaalien samanaikainen saapuminen matkaviestinyksikköön ei ole » · 20 109955 haluttavaa eikä saavutettavissa. Radiosignaalien antennien välisessä etenemisessä tapahtuu heijastuksia, ja jokainen matkaviestinyksikkö on varustettu adaptiivisella tasaimella vastaanotetun signaalin rekonstruoimisen avustamiseksi. Siksi signaalien ei ole välttämätöntä saapua samanaikaisesti 5 matkaviestimeen. Päinvastoin, pieni aikasiirtymä on edullinen suojan saamiseksi Rayleigh-häipymistä vastaan.

On olemassa useita menetelmiä näihin lähetyksiin liittyvän viiveen ohjaamiseksi. Esimerkiksi voidaan tehdä etenemisviiveen arvio, jota yhdessä järjestelmän kiinteään osaan liittyvän viiveen muiden syiden kanssa voidaan 10 käyttää vastaanottoajan siirtoyksiköiden säätämiseksi siten, että matkaviestimestä tuleva informaatio saapuu samanaikaisesti vastaavan lähetinvastaanottimen Bma ja Bmb linja- ja ohjausyksikköön 1. Siten lähetyksen ajansiirtoyksiköissä 2A ja 2B olevia viiveitä säädetään vastaanoton ajansiirtoyksiköiden 3A ja 3B optimiviiveiden mukaisesti.

15 Eräs toinen menetelmä käsittää matkaviestinasemassa saapumisajan, tai siirron, eron arvioimisen yhdestä lähetinvastaanottimesta Bma ja toisesta lähetinvastaanottimesta Bmb vastaanotettujen radiosignaalien välillä. Radiosignaalien koodaaminen tarvitaan sen osoittamiseksi, mistä lähetinvastaanottimesta signaalit on vastaanotettu. TDMA-ja CDMA-jär-20 jestelmissä voidaan lähettää erityisiä tahdistussanoja. Matkaviestinyksikkö voi käyttää RAKE-vastaanottimia vastaanotettujen signaalien korreloimiseksi ja • “ vastaavien tukiasemien lähettämien radioviestien rekonstruoimiseksi. Vaikka • a :. I *: esimerkissä tahdistetaan lähetykset samojen tukiasemien kahdesta a a a •t>.: lähetinvastaanottimesta, voidaan vastaavasti tahdistaa myös eri tukiasemissa ;*/[: 25 sijaitsevista lähetinvastaanottimista tulevia lähetyksiä ohjauskanavan ·:· yhteislähettämisen helpottamiseksi solujen ryhmän välillä. Tätä menetelmää ei :‘j'; kuitenkaan voida käyttää AMPS:n mukaisesti toimivia analogisia matkaviestimiä varten.

,·. : Mikrosoluklusterissa, jos makrosolu ei ole osana yhteislähetystä, I I · I..] 30 tahdistus tulee helpommaksi, koska RF-kaapeloinnin ja vastaavan ;* radiosignaalin etenemisen differentiaaliset viiveet tukiaseman ja :,v matkaviestimen välillä ovat pieniä, koska kyseessä olevat etäisyydet ovat tyy- pillisesti lyhyitä suhteessa modulaatioformaatin bittijaksoon, AMPS:ssä ;·*, esimerkiksi useita kilometrejä. Matkaviestinyksiköiden toteutettavissa olevaa • · · 35 tehokapasiteettia rajoittavat nykyisin esimerkiksi yksiköiden koko ja energia- 109955 lähteiden ominaisuudet.

Samalla kun esillä olevan keksinnön erityisiä suoritusmuotoja on selostettu ja kuvattu, tulee ymmärtää, että keksintö ei rajoitu niihin, vaan alan ammattimies pystyy tekemään niihin muunnelmia. Esillä oleva hakemus kattaa 5 kaikki muunnokset, jotka kuuluvat tässä esitetyn ja patenttivaatimuksin määritellyn keksinnön henkeen ja puitteisiin.

• · • · •« * « • < · I • · · • » ♦ · · « t * • * * • * • · · t · · • · I · • · * t » • · * • I · • · • t > t · • · · • · • » • * > · » »· t ·

Claims (21)

22 109955

1. Menetelmä puheluyhteyden perustamiseksi matkaviestinaseman kanssa solukkomaisessa radiopuhelinjärjestelmässä, joka käsittää ainakin 5 yhden solun, jossa on vastaava ensimmäinen tukiasema, yhden solun, jossa on vastaava toinen tukiasema, ja matkapuhelinkeskuksen, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: puhelunhakupyynnön kuunteleminen ensimmäisellä ohjauska-navalla, jolla on ainakin yksi nimetty, ennalta määrätty radiotaajuus: 10 ohjausinformaation lähettäminen ensimmäiseltä tukiasemalta kyseisen ensimmäisen ohjauskanavan kautta: ja kyseisen ohjausinformaation samanaikainen lähettäminen toiselta tukiasemalta kyseisen ensimmäisen ohjauskanavan kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että kyseiset ensimmäinen ja toinen tukiasema vastaavat mikrosolua ja makrosolua.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kyseiset ensimmäinen ja toinen tukiasema vastaavat ensimmäistä ja toista mikrosolua.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yksi ennalta määrätty radiotaajuus on nimetty kyseiselle • *’ ensimmäiselle ohjauskanavalle yhdellä seuraavista perusteista: • t sateenvaijosolun ohjauskanavalle nimetyn taajuuden • * % uudelleenkäyttäminen; V\: 25 sateenvarjosolulle nimetyn taajuuden lainaaminen; ja !* taajuuden käyttäminen, joka on omistettu ryhmästä käytettävissä IMI ;; olevia taajuuksia.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ,·, : että ensimmäisen ja toisen mikrosolun radiopeittoalueet ja sateenvaijosolun • t » t!. / 30 radiopeittoalue menevät ainakin osittain päällekkäin. »

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, v,1 että ensimmäinen ja toinen mikrosolu ovat sisätiloihin sijoittuvia mikrosoluja.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ;·’ että » »· *.,. t 35 vastaanotetaan kuunteluvaiheessa puhelunhakupyyntö matkaviestin- “ 109955 yksiköstä sateenvarjosolulle nimetyllä ensimmäisellä ohjauskanavalla ja mikrosolulle nimetyllä toisella ohjauskanavalla, kyseisellä toisella ohjaus-kanavalla ollessa ainakin yksi ennalta määrätty radiotaajuus; ja määrätään lähetysvaiheessa kyseisen matkaviestinyksikön 5 kyseisellä ensimmäisellä ohjauskanavalla virittymään kyseisen mikrosolun käytettävissä olevalle puhekanavalle puhelunhakupyynnön käsittelemiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotetaan kuunteluvaiheessa puhelunhakupyyntö sateenvar- 10 josolulle nimetyllä ensimmäisellä ohjauskanavalla ja samanaikaisesti vastaanotetaan kyseinen puhelunhakupyyntö mikrosolulle nimetyllä toisella ohjauskanavalla, kyseisellä toisella ohjauskanavalla ollessa ainakin yksi ennalta määrätty radiotaajuus; nimetään lähetysvaiheessa kyseiseen puhelunhakupyyntöön liittyvä 15 puhelu yhteen kyseisestä mikrosolusta ja kyseisestä sateenvarjosolusta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kullekin mikrosolulle on nimetty vastaava ohjauskanava ja että nimetyillä ohjauskanavilla on kullakin ainakin yksi vastaava, eri ennalta määrätty radiotaajuus.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kullakin mikrosolulla on vastaava ylimääräinen ohjauskanava, että ainakin . *** kahdella kyseisistä ylimääräisistä ohjauskanavista on ainakin yksi yhteinen • · :.i‘: radiotaajuus, ja että ohjausinformaatio lähetetään samanaikaisesti kyseisillä ·*[’: ylimääräisillä ohjauskanavilla, joilla on ainakin yksi yhteinen radiotaajuus.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, « · · ··· että nimeämisvaihe käsittää yhteen kyseisistä sateenvarjosolusta ja • · · · mikrosolusta liittyvän puhelun nimeämisen kyseisellä ensimmäisellä ohjaus-kanavalla ja kyseisellä toisella ohjauskanavalla vastaanotetun puhelunha- • # . kupyynnön signaalinvoimakkuuksien perusteella. 30

12. Järjestelmä yhteyden perustamiseksi matkaviestinaseman •y’ kanssa solukkomaisessa radiopuhelinjärjestelmässä, joka käsittää ainakin :V: yhden solun, jossa on vastaava ensimmäinen tukiasema, yhden solun, jossa on vastaava toinen tukiasema, ja matkapuhelinkeskuksen, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: • »· 35 laitteen puhelunhakupyynnön kuuntelemiseksi ensimmäisen solun • · · 24 109955 ensimmäisellä ohjauskanavalla; laitteen puhelunhakupyynnön kuuntelemiseksi toisen solun ensimmäisellä ohjauskanavalla; ensimmäisen laitteen ohjausinformaation lähettämiseksi kyseisestä 5 ensimmäisestä solusta tulevalla ensimmäisellä ohjauskanavalla; ja toisen laitteen kyseisen ohjausinformaation lähettämiseksi kyseisestä toisesta solusta tulevalla ohjauskanavalla, ensimmäisen lähetyslaitteen ja toisen lähetyslaitteen lähettäessä kyseisen ohjaus-informaation samanaikaisesti.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen solu on mikrosolu ja toinen solu on makrosolu.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen solu ja toinen solu ovat mikrosoluja.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 15 että ohjauskanavalle nimetty taajuus perustuu yhteen seuraavista perusteista: sateenvarjosolun ohjauskanavalle nimetyn taajuuden uudelleen-käyttäminen; sateenvarjosolulle nimetyn taajuuden lainaaminen; ja taajuuden käyttäminen, joka on omistettu ryhmästä käytettävissä 20 olevia taajuuksia.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, . " että ensimmäinen solu ja toinen solu ovat sisätiloihin sijoittuvia mikro-soluja.

;.!': 17. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, • I · että se käsittää: l'\i 25 laitteen puhelunhakupyynnön vastaanottamiseksi matkaviestinyk- ·· siköstä sateenvarjosolulle nimetyllä ensimmäisellä ohjauskanavalla, • I < · ensimmäisellä ohjauskanavalla ollessa ainakin yksi ennalta määrätty radiotaajuus; : laitteen kyseisen puhelunhakupyynnön vastaanottamiseksi mat- « · · 30 kaviestinyksiköstä mikrosolulle nimetyllä toisella ohjauskanavalla, kyseisellä "· toisella ohjauskanavalla ollessa ainakin yksi ennalta määrätty radiotaajuus; ja • · v,‘ laitteen kyseisen matkaviestinyksikön määräämiseksi kyseisellä ensimmäisellä ohjauskanavalla virittymään kyseisen mikrosolu n käytettävissä olevalle puhekanavalle puhelunhakupyynnön käsittelemiseksi. « * t

18. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, t u n n ett u siitä, · t · I 109955 että se käsittää: laitteen puhelunhakupyynnön vastaanottamiseksi sateenvarjosolulle nimetyllä ensimmäisellä ohjauskanavalla, ensimmäisellä ohjauskanavalla ollessa ainakin yksi ennalta määrätty radiotaajuus; 5 laitteen kyseisen puhelunhakupyynnön vastaanottamiseksi mik- rosolulle nimetyllä toisella ohjauskanavalla, kyseisellä toisella ohjauskanavalla ollessa ainakin yksi ennalta määrätty radiotaajuus; ja matkapuhelinkeskukseen sisältyvän laitteen kyseiseen puhelunhaku-pyyntöön liittyvän puhelun nimeämiseksi yhteen kyseisestä mikrosolusta ja 10 kyseisestä makrosolusta.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kullekin mikrosolulle on nimetty vastaava ohjauskanava ja että nimetyillä ohjauskanavilla on kullakin ainakin yksi vastaava, eri ennalta määrätty radiotaajuus.

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kullakin mikrosolulla on vastaava ylimääräinen ohjauskanava, että ainakin kahdella kyseisistä ylimääräisistä ohjauskanavista on ainakin yksi yhteinen radiotaajuus, ja että ohjausinformaatio lähetetään samanaikaisesti kyseisillä ylimääräisillä ohjauskanavilla, joilla on ainakin yksi yhteinen radiotaajuus.

21. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kyseinen nimeämislaite nimittää kyseisen puhelun kyseisellä ensim-. '·· mäisellä ohjauskanavalla ja kyseisellä toisella ohjauskanavalla vastaanotetun j #;: · puhelunhakupyynnön signaalinvoimakkuuksien perusteella. «· 1 • · * 1 · • · I • · · • · • · · • · · » i n · »ti • 1 · • # · • · · • · · • « · • t • · · · · • · t • · • · · · · • · · • · • · · 26 109955