FI109595B - Laite ja menetelmä johteiden asentamiseksi - Google Patents

Description

109595

LAITE JA MENETELMÄ JOHTEIDEN ASENTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty laite. Edelleen keksinnön kohteena 5 on patenttivaatimuksen 15 johdanto-osassa määritelty menetelmä. Lisäksi keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 16 johdanto-osassa määritelty menetelmä.

Entuudestaan tunnetaan esim. julkaisuista JP 9208152 10 A, JP 9040230 A, JP 9048569 A, JP 9071374 A ja JP

9202564 A laitteita hissi- ja/tai vastapainojohdeparin johteiden asentamiseksi pareittain etäisyyden päähän toisistaan pystysuuntaisiksi ja keskenään yhdensuuntaisiksi. Johteiden pystysuoruus tarkistetaan luoti-15 lankojen avulla. Laitteissa on lukuisia säätöelimiä, joilla johteiden asemaa voidaan säätää toistensa ja luotilankojen suhteen.

Ongelmana tunnetuissa laitteissa on, että niitä käy- 20 tettäessä hissikuiluun on ripustettava useita luoti- ... lankoja. Edelleen ongelmana on, että laitteet monine .* , säätöelimineen ovat kalliita, monimutkaisia ja vaikea- • « · käyttöisiä. Lisäksi niiden käyttö vaatii erityistaito-” ja asennushenkilökunnalta.

2 5 • · · : Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat.

Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin 30 halpa ja yksinkertainen työkalu, joka yksinkertaistaa • · · ja helpottaa johteiden asennusta hissikuiluun luoti- • ♦ suoraan pystyasentoon.

* » · » . Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, * » ♦ 35 mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

’ 109595 2

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 15.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, 5 mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 16.

Keksinnön mukaisesti laitteeseen kuuluu kaksi vierekkäistä yhdensuuntaista tankoa, joissa on ensimmäinen pää ja toinen pää. Ensimmäinen vaste on tangon ensim-10 mäisessä päässä ja toinen vaste on tangon toisessa päässä. Ensimmäisen ja toisen vasteen välinen etäisyys on sovitettu vastaamaan johteiden otsapintojen välistä haluttua etäisyyttä siten, että laitteen ollessa asetettu johteiden väliin niin, että vasteet ovat joh-15 teiden otsapintoja vasten, vasteet määrittävät johteiden välisen tarkan etäisyyden. Kummassakin tangossa niiden ensimmäisen ja toisen pään läheisyydessä on si-vuvastepinnat, jotka vierekkäisissä tangoissa ovat yh-; densuuntaiset ja suunnattu toisiaan kohden, ja säätö- 20 elimiä, jotka on yhdistetty tankoihin tankojen siirtämiseksi toisiaan kohden siten, että tankojen sivuvas- * tepinnat voidaan puristaa johteiden sivujohdepintoja vasten johdelaipan vastakkaisilta puolilta laitteen kiinnittämiseksi johteisiin.

25 » · • · t

Keksinnön mukaisesti menetelmässä ym. laitetta voidaan käyttää siten, että aluksi johdeparin ensimmäinen joh- * · · de kohdistetaan läheisellä luotilangalla pystysuoraksi. Sitten ensimmäinen johde kiinnitetään kiinnitys- * 30 laipastaan kiinteään rakenteeseen. Seuraavaksi laite V · asetetaan johteiden väliin vaakasuorassa asennossa si- : ten, että laitteen ensimmäisen pään vaste on ensimmäi- ,···. sen johteen otsapintaa vasten. Laitteen ensimmäisen » · '·* pään sivuvastepinnat puristetaan tiukasti vasten en- 35 simmäisen johteen sivujohdepintoj a niin, että laite '·*'· kiinnittyy vaakasuorassa asennossa ensimmäiseen joh teeseen. Johdeparin toisen johteen otsapinta asetetaan 3 109595 vasten laitteen toisen pään vastetta, jolloin vasteiden välinen etäisyys määrää johteiden välisen etäisyyden. Sitten laitteen toisen pään sivuvastepinnat pu-I ristetään tiukasti vasten toisen johteen sivujohdepin- 5 toja niin, että laitteen toinen pää kiinnittyy toiseen johteeseen ja ohjaa toisen johteen yhdensuuntaiseksi ensimmäisen johteen suhteen. Toinen johde kiinnitetään laitteen läheisyydessä kiinteään rakenteeseen. Sitten laitteen puristus irrotetaan johteista niin, että 10 laitteen sivuvastepintojen ja johteiden sivujohdepin-tojen väliin jää liukumisen salliva välys. Laite liu'utetaan johteita pitkin vaakasuorassa asennossa seuraavan kiinnityskohdan läheisyyteen, missä toistetaan ym. vaiheet.

15

Edelleen keksinnön mukaisesti menetelmässä ym. laitetta voidaan käyttää myös siten, että aluksi asetetaan laite johteiden väliin vaakasuorassa asennossa siten, että laitteen ensimmäisen pään vaste on ensimmäisen 20 johteen otsapintaa vasten. Sitten puristetaan laitteen ensimmäisen pään sivuvastepinnat tiukasti vasten ensimmäisen johteen sivujohdepintoja niin, että laite ;V. kiinnittyy vaakasuorassa asennossa ensimmäiseen joh- .·. : teeseen. Sen jälkeen asetetaan johdeparin toisen joh- ,···. 25 teen otsapinta vasten laitteen toisen pään vastetta.

!!! Laitteen toisen pään sivuvastepinnat puristetaan tiu kasti vasten toisen johteen sivujohdepintoja niin, et- • » t '·* ' tä laitteen toinen pää kiinnittyy toiseen johteeseen ja ohjaa toisen johteen yhdensuuntaiseksi ensimmäisen v : 30 johteen suhteen. Laitteella toisiinsa kiinnitetty joh- • · · *· deparin muodostama kokonaisuus kohdistetaan läheisten ,·' ; etäisyyden päässä toisistaan olevan kahden luotilangan avulla. Sitten ensimmäinen johde ja toinen johde kiin-nitetään kiinnityslaipoistaan kiinteään rakenteeseen. 35 Laitteen puristus johteista poistetaan niin, että *:·: laitteen sivuvastepintojen ja johteiden sivuj ohdepin- tojen väliin jää liukumisen salliva välys. Laite ! 4 109595 liu'utetaan johteita pitkin vaakasuorassa asennossa seuraavan kiinnityskohdan läheisyyteen, missä toistetaan ym. vaiheet.

5 Keksinnön etuna on, että laite on mahdollisimman yksinkertainen ja halpa ja sen käyttö on nopeaa, helppoa ja yksinkertaista eikä vaadi erityisosaamista asennus-henkilöiltä. Ensimmäiseen johteeseen kiinnitetty laite suuntaa johde parin toisen johteen automaattisesti en-10 simmäisen johteen suuntaiseksi ja tarkalle ennalta määrätylle etäisyydelle siitä käyttäen hyväksi johteen tarkasti koneistettuja sivujohdepintoja ja otsapintaa. Koska laitteessa ei ole lukuisia säätöelimiä, eivät niiden mahdolliset virheelliset säädöt ja välykset 15 pääse vaikuttamaan johteiden asennuksen tarkkuuteen.

Laite sopii hyvin ns. telineettömään asennukseen, jossa laite pidetään vaakasuorassa asennossa ja liikutetaan kuilussa hissikoneiston avulla pystysuunnassa ^ liikutettavan vaakasuoran asennustason päällä.

20

Laitteen eräässä sovellutuksessa tangot ovat profiilini : palkkeja, joihin kuuluu ensimmäinen laippa, jossa on mainittu sivuvastepinta, ja toinen laippa, joka on : kulmassa, edullisesti suorassa kulmassa, ensimmäiseen ,···. 25 laippaan nähden. Tankojen ensimmäiset laipat ovat kes- kenään yhdensuuntaiset ja toiset laipat on suunnattu toisistaan poispäin.

• · t • · ·

Laitteen eräässä sovellutuksessa tankoihin kuuluu en-V : 30 simmäinen tanko ja toinen tanko. Säätöelimiin kuuluu v · kierrepultti, joka on kiinnitetty ensimmäisen tangon .·. : ensimmäiseen laippaan, reikä, joka on toisen tangon ensimmäisessä laipassa kierretangon vastaanottamiseksi reiän läpi, ja mutteri, joka on sovitettu kierrepult-35 tiin ja vasten toisen tangon ensimmäistä laippaa niin, että ensimmäisen ja toisen tangon välinen etäi- 5 109595 syys on säädettävissä kiertämällä mutteria kierrepul-tissa.

Laitteen eräässä sovellutuksessa vasteet muodostuvat 5 kierrepulteista, jotka ovat laitteen ensimmäisen pään ja toisen pään läheisyydessä.

Laitteen eräässä sovellutuksessa säätöelimiin kuuluu välike-elin, joka on kiinnitetty ensimmäisen tangon 10 ja/tai toisen tangon ensimmäiseen laippaan ensimmäisen ja toisen tangon sivuvastepintojen välisen minimietäisyyden määrittämiseksi.

Laitteen eräässä sovellutuksessa välike-elin on sovi-15 tettu siten, että ensimmäisen tangon ja toisen tangon sivuvastepintojen välinen minimietäisyys vastaa välyk-sellisesti johdelaipan paksuutta sivujohdepintojen kohdalla, jolloin tankojen välisen raon ollessa säädettynä mainittua välike-elimen määrittelemää minimietäisyyttä 20 vastaavaksi laite on liputettavissa johteita pitkin.

• · · : Laitteen eräässä sovellutuksessa välike-elin on holk- ki, joka on kierrepultin ympärillä, edullisesti kiin- • · *.j nitettynä ensimmäisen tangon ensimmäiseen laippaan.

• · 25 * *

Laitteen eräässä sovellutuksessa välike-elimet ovat » · · tankojen keskivaiheilla etäisyyden päässä tankojen » · · *' * päistä, jolloin tankojen sivuvastepinnat on puristet tavissa johteiden johdepintoja vasten.

v : 30 : Laitteen eräässä sovellutuksessa tanko on poikkileik- .·. : kaukseltaan L-muotoinen profiili.

• < • · ·

Laitteen eräässä sovellutuksessa laitteeseen kuuluu 35 kohdistuslaite laitteen kohdistamiseksi luotilangan/-L’*" lankojen suhteen.

ί 6 109595

Laitteen eräässä sovellutuksessa kohdistuslaitteeseen ja tankoon kuuluu kiinnityselimet kohdistuslaitteen kiinnittämiseksi irrotettavasti tankoon.

5 Laitteen eräässä sovellutuksessa kohdistuslaitteeseen kuuluu suuntausosa, jossa on suora reuna asetettavaksi tangon toisen laipan vapaata suoraa reunaa vasten; ja kohdistustanko, joka on kiinnitetty suuntausosaan ulottumaan olennaisesti tankojen pituussuunnan suhteen poi-10 kittaisessa suunnassa etäisyyden päähän tangoista, ja johon kohdistustankoon on järjestetty kohdistusmerkki, kuten lovi, ura , viiva tai sen tapainen, laitteen kohdistamiseksi luotilangan suhteen.

15 Laitteen eräässä sovellutuksessa johteen otsapintaan on järjestetty johteen pituussuuntainen ura. Laitteeseen kuuluu kärkielin, joka on tankojen välissä laitteen pään läheisyydessä ja jossa kärkielimessä on uran poikkileik-kausmuotoa vastaavaksi muotoiltu kärki.

20

Laitteen eräässä sovellutuksessa kärkielimeen kuuluu * | » ,· '· kaksi vastakkaisiin suuntiin suunnattua yhdensuuntais- ta vastinpintaa, joiden välinen etäisyys, ts. kärkie- • · ;\j limen paksuus, vastaa olennaisesti johteen sivujohde- .*··. 25 pintojen välistä etäisyyttä niin, että tankojen sivu- ,··,·. vastepintojen ollessa puristettuina kärkielimen vas- tinpintoja vasten ne kiinnittävät kärkielimen laittee- * · · * · « ’ seen.

I t I • · · '·' ’ 30 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti » » * \* * sovellutusesimerkkien avulla viittaamalla oheisiin j piirustuksiin, joissa • · » * ·

• I

• kuva 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä so- 35 vellutusta asennettuna johteiden väliin, t » kuva 2 esittää leikkausta Il-ll kuvasta 1, 7 109595 kuva 3 esittää leikkausta III-III kuvasta 1, I kuva 4 esittää kuvan 1 johdetta ja laitetta erillään | 5 toisistaan, kuva 5 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä toista sovellutusta, 10 kuva 6 esittää kuvan 5 laitetta nähtynä suunnasta VI-VI, ja kuva 7 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä kolmatta sovellutusta, ja 15 kuva 8 esittää kuvan 6 laitetta nähtynä suunnasta VIII-VIII.

Kuvassa 1 on laite hissi- ja/tai vastapainojohdeparin 20 johteiden 1, 2 asentamiseksi pareittain tarkan ennalta määrätyn etäisyyden päähän toisistaan niin, että ne ovat tarkalleen pystysuuntaiset ja keskenään yhden-suuntaiset. Kiinteä rakenne, johon johteet kiinnite- • ♦ .·, : tään voi olla esim. hissikuilun seinämä tai palkkira- 25 kennelma, joka on kiinnitetty kiinteästi kuilun seinä- ;;; mään.

*·* * Kuten parhaiten näkyy kuvasta 4, T-kiskon muotoisessa johteessa 1, 2 on kiinnityslaippa 3 kiinteään rakensi *· 30 teeseen kiinnittämistä varten ja johdelaippa 4, jossa on kaksi johteen suuntaista, vastakkaisiin sivusuun-. tiin suunnattua sivujohdepintaa 5, 6 ja otsapinta 7, joka johdelaipan 4 vapaassa päässä ulottuen sivujohde- • · pintojen 5, 6 välillä suorassa kulmassa niiden suh- 35 teen. Sivuj ohdepintapinnat 5 ja 6 ovat koneistettuja *:··· pintoja, joten ne ovat keskenään olennaisesti yhden suuntaiset ja niitä voidaan käyttää ohjauspintoina, 8 109595 3

S

jotka ohjaavat automaattisesti seuraavassa selostettavan kuvan 1 laitteen oikeaan asentoon. Myös johteen otsapinta 7 on koneistettu pinta, joten sitä voidaan käyttää hyväksi johdeparin johteiden 1, 2 välisen tar-5 kan etäisyyden määräämisessä.

Kuten kuvasta 1 näkyy, laitteeseen kuuluu kaksi vierekkäistä yhdensuuntaista tankoa 8, 9. Tangot 8 ja 9 ovat poikkileikkaukseltaan L-muotoisia, jäykkiä, melo tallista, esim. teräksestä, muodostettuja, suoria pro-fiilipalkkeja. Kuten myös kuvista 2 ja 3 näkyy, tangoissa 8, 9 on ensimmäinen laippa 16 ja toinen laippa 17, jotka ovat suorassa kulmassa toisiaan vastaan. Tangot 8, 9 ovat laitteessa vierekkäin siten, että en-15 simmäiset laipat 16 ovat keskenään yhdensuuntaiset ja toiset laipat 17 ovat toisistaan poispäin suunnatut.

Seuraavassa laitteen kuvassa 1 vasemmanpuoleista päätä kutsutaan ensimmäiseksi pääksi I ja laitteen oikean-20 puoleista päätä kutsutaan toiseksi pääksi II. Ensimmäisessä päässä I on ensimmäinen vaste 10 ja toisessa päässä on toinen vaste 11. Ensimmäisen vasteen 10 ja toisen vasteen 11 välinen etäisyys 1 on sovitettu vas-,·. ; taamaan johteiden 1, 2 otsapintojen 7 välistä haluttua

• «I

25 etäisyyttä. Kun laite on asetettu johteiden 1, 2 vä- » » » « "* liin kuvan 1 mukaisesti vaakasuoraan niin, että vas- ' teet 10, 11 ovat johteiden 1, 2 otsapintoja 7 vasten, vasteet 7 määrittävät johteiden 1, 2 välisen tarkan etäisyyden. Kummassakin tangossa 8, 9 on ensimmäisen

»M

: 30 ja toisen pään läheisyydessä sivuvastepinnat 12, 13, jotka vierekkäisissä tangoissa 8, 9 ovat yhdensuuntai- • / . set ja suunnattu toisiaan kohden. Sivuvastepinnat 12, * · · !..* 13 ovat vierekkäisten tankojen 8, 9 ensimmäisten laip- ·;*’ pojen 16 toisiaan kohden suunnatut pinnat. Tangot 8, 9 : : : 35 on yhdistetty toisiinsa säätöelimillä 14, 15, joiden ;··· avulla tankoja 8, 9 voidaan siirtää toisiaan kohden ja vastaavasti poispäin toisistaan niin, että tankojen 8, 9 109595 9 sivuvastepinnat 12, 13 voidaan puristaa johteiden 1, 2 sivujohdepintoja 5, 5 vasten johdelaipan 4 vastak kaisilta puolilta.

5 Säätöelimiin 14, 15 kuuluu kuhunkin kierrepultti 18, joka on hitsattu ensimmäisen tangon 8 ensimmäiseen laippaan 16. Toisen tangon 9 ensimmäisessä laipassa 16 on läpimenevä reikä 19 kierrepulttia 18 vastaavalla kohdalla sen vastaanottamiseksi reiän läpi niin, että 10 sen pää ulottuu laipan toiselle puolelle niin, että siihen voidaan kiertää mutteri 20. Mutteria 20 kiertämällä voidaan tankojen 8, 9 välistä etäisyyttä säätää.

Kuvien esimerkeissä mainitut vasteet 10, 11 muodostuvat 15 äärimmäisten säätöelimien 14 kierrepulteista 18, jotka ovat laitteen ensimmäisen pään I ja toisen pään II läheisyydessä. Nämä äärimmäiset kierrepultit 18 on sovitettu tarkalle etäisyydelle toisistaan ja tarpeen tullen hitsattu kiinni ensimmäisen tangon 8 ensimmäiseen laip-20 paan 16. Vasteina 10, 11, joita vasten johteiden ot- sapinnat 7 tulevat, toimii kierrepultin 18 ulkopinta en-:***: simmäisen tangon 8 ja toisen tangon 9 vastakkaisten en- simmäisten laippojen 16 välissä.

* v · • · • · · 25 Laitteen keskivaiheilla oleviin säätöelimiin 15 kuuluu • · välike-elin 32 eli kierrepultin ympärillä oleva holkki, « * * joka on hitsattu ensimmäisen tangon 8 ensimmäiseen laip- '·· ' paan 16 ensimmäisen tangon 8 ja toisen tangon 9. Välike- holkin 32 tarkoituksena on rajoittaa sivuvastepintojen V · 3 0 12, 13 välisen minimietäisyys. Välikeholkki 32 on sovi- */: : tettu siten, että ensimmäisen tangon 8 ja toisen tangon . 9 sivuvastepintojen 12, 13 välinen minimietäisyys on • · · pienellä välyksellä suurempi kuin johdelaipan 3 paksuus t · •y* sivujohdepintojen 5, 6 kohdalla. Tankojen 8, 9 päissä 3 5 olevissa säätöelimissä 14 ei ole mainittua välikeholk-·:**: kia. Tankojen sivuvastepinnat 12, 13 voidaan puristaa tiukasti johteiden johdepintoja vasten. Kun laitteen i 10 109595 ääripäissä olevia säätöelimiä 14 löysätään, pitävät laitteen keskivaiheilla olevat säätöelimet 15 kuitenkin tangot yhdessä niin, että johdelaipan 4 sivujohde- pintojen 5, 6 ja laitteen sivuvastepintojen 12, 13 vä-5 liin jää pieni välys, joka sallii laitteen siirtämisen liu'uttamalla johteen sivujohdepintojen ohjauksessa. Edullisesti käytettäessä kierrepulttia 18 vasteina 10, 11 kierrepultin 18 ulkopinnan ja johteen otsapinnan 7 välinen kosketus on olennaisesti viivamainen, joten 10 niiden välinen kitkavastus on pieni eikä estä laitteen vaivatonta siirtämistä liu'uttamalla johteita pitkin.

Kuvissa 5 ja 6 on sovellutus, joka muuten rakenteeltaan ja toiminnaltaan olennaisesti vastaa kuvan 1 so-15 vellutusta, mutta jossa kuvien 5 ja 6 laitteessa on lisälaitteena kohdistuslaite 21, jonka avulla laite ja johteet voidaan kohdistaa luotilankojen A, B suhteen. Kohdistuslaite 21 on kiinnitetty irrotettavasti tangon i 9 toiseen laippaan 17 siipimutterilla kiristettävällä 20 pulttiliitoksella 22. Kohdistuslaite 21 koostuu kahdesta pitkänomaisesta levymäisestä kappaleesta, suun-tausosasta 23 ja kohdistustangosta 25, jotka on kiin-nitetty toisiinsa suoraan kulmaan esimerkiksi kahdella • · : pultilla tai hitsaamalla. Suuntausosassa 23 on pitkän- ,*·.* 25 omainen suora reuna 24, joka voidaan asettaa tangon 8, 9 !!.’ toisen laipan 17 vapaata suoraa reunaa vasten, jotta * ♦ · *<t* kohdistustanko 25 saataisiin kohtisuoraksi tankojen 8, 9 ’·’ ’ pituussuuntaa vastaan. Kohdistustangon 25 vapaan pään läheisyydessä on kohdistuslovi 26 laitteen kohdistami- * · · V : 30 seksi luotilangan suhteen. Kuvien 5 ja 6 sovellutuksessa ·’ samaa kohdistuslaitetta voidaan käyttää laitteen molem- .·, : missä päissä I ja II niiden läheisyydessä oleviin luoti- lankoihin A ja B nähden kohdistamista varten.

• % · ·.·.·' 35 Kuvissa 7 ja 8 on laitteen sovellutussa joka muuten ra- kenteeltaan ja toiminnaltaan olennaisesti vastaa kuvan 1 sovellutusta, mutta jossa kuvien 7 ja 8 laitteessa 11 109595 i on lisälaitteena kärkielin 28, joka on tankojen 8, 9 välissä asetettuna laitteen pään I läheisyyteen. Kärkie-limessä 28 on johteen 1 otsapinnassa 7 olevan uran 27 j muotoa vastaavaksi muotoiltu kärki 29. Kärkielimeen 28 5 kuuluu kaksi vastakkaisiin suuntiin suunnattua yhdensuuntaista vastinpintaa 30, 31, joiden välinen etäi syys, ts. kärkielimen paksuus, vastaa olennaisesti johteen 1, 2 sivujohdepintojen 5, 6 välistä etäisyyttä niin, että tankojen 8, 9 ensimmäisten laippojen 16 olio lessa puristettuina kärkielimen vastinpintoja 30, 31 vasten ne kiinnittävät kärkielimen 28 laitteeseen. Kuvassa kärki 29 on kiilan muotoinen ja ura 27 on vastaavasti poikkileikkaukseltaan V-muotoinen. Kärki 29 uraan 27 painettuna auttaa laitteen suuntaamisessa. 15 Kärjen 29 ja uran 27 muodot voivat vaihdella tapauksesta riippuen. Samaa kärkielintä 28 voidaan käyttää myös laitteen toisessa päässä II.

Kuvien 1, 5 ja 7 laitteita voidaan käyttää seuraavas- 20 ti. Johdeparih ensimmäinen johde 1 suunnataan läheisellä luotilangalla (ei esitetty kuvassa) pystysuoraksi’: si. Ensimmäinen johde 1 kiinnitetään kiinnityslaipas- »V. taan 3 kiinteään rakenteeseen. Kuvan 1 laite asetetaan * · · • · : johteiden 1, 2 väliin vaakasuorassa asennossa siten, ,···’ 25 että laitteen ensimmäisen pään I vaste 10 eli kierre- .'!! pultti 18 on ensimmäisen johteen 1 otsapintaa 7 vas- ♦ * · ten. Laitteen ensimmäisen pään I sivuvastepinnat 12, ’·' ’ 13 puristetaan tiukasti vasten ensimmäisen johteen 1 sivujohdepintoja 5, 6 niin, että laite kiinnittyy vaa-v · 30 kasuorassa asennossa ensimmäiseen johteeseen 1. Toisen ί,ί ·* johteen 2 otsapinta 7 asetetaan vasten laitteen toisen .·. : pään II vastetta 10 eli kierrepulttia 18 vasten, jol- loin vasteiden 10 ja 11 välinen määrätty etäisyys 1 i · asettaa johteiden 1 ja 2 välisen etäisyyden. Laitteen 35 toisen pään II sivuvastepinnat 12, 13 puristetaan tiu-kasti vasten toisen johteen 2 sivuj ohdepintoj a 5, 6 niin, että laitteen toinen pää II kiinnittyy toiseen 109595 12 johteeseen 2. Koska laite on nyt tarkalleen ensimmäisen johteen 1 sivujohdepintojen 5, 6 määräämässä suunnassa, laitteen toisen pään II sivuvastepinnat 12, 13 ; ohjaavat toisen johteen 2 sivujohdepinnat 5, 6 yhden- 5 suuntaisiksi ensimmäisen johteen 1 sivujohdepintojen 5, 6 kanssa ja siten toisen johteen 2 yhdensuuntaiseksi ensimmäisen johteen 1 kanssa. Toinen johde 2 kiinnitetään laitteen läheisyydessä kiinteään rakenteeseen. Kun johteet 1, 2 on siltä kohdalta kiinnitetty, 10 laitteen puristus irrotetaan johteista niin, että laitteen sivuvastepintojen ja johteiden sivujohdepintoj en väliin jää liukumisen salliva välys. Laite liu'utetaan johteita 1, 2 pitkin vaakasuorassa asen nossa käyttäen apuna kuilussa pystysuunnassa liikutet-15 tavaa asennusalustaa seuraavan kiinnityskohdan läheisyyteen. Yllä kuvattuja vaiheita toistetaan, kunnes johdepari 1, 2 on kokonaan kiinnitetty kiinteään ra kenteeseen.

20 Vastaavasti laitteita voidaan käyttää myös siten, että menetelmävaiheet suoritetaan eri järjestyksessä. Laite voidaan myös ensin kiinnittää kumpaankin johteeseen 1, 2, minkä jälkeen tämä kokonaisuus voidaan kohdistaa • · : läheisten luotilankojen avulla, ja sen jälkeen vasta » · · 25 kiinnittää johteet kiinteään rakenteeseen.

* · • · · • « · * · · ;t’t’ Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä so- • 1 1 ‘•V1 vellutusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten mää- * · · v : 30 rittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

I t > > · t * · · • · • · · * ♦ » • · * t · * « • · · * I I » » 1 » ► 1 ·

Claims (20)

1. Laite hissi- ja/tai vastapainojohdeparin johteiden j (1, 2) asentamiseksi pareittain etäisyyden päähän toi- 5 sistaan pystysuuntaisiksi ja keskenään yhdensuuntai-! siksi, joissa kussakin johteessa on kiinnityslaippa } (3) kiinteään rakenteeseen kiinnittämistä varten ja johdelaippa (4) , jossa on kaksi johteen suuntaista, keskenään yhdensuuntaista, vastakkaisiin sivusuuntiin 10 suunnattua sivujohdepintaa (5, 6) ja otsapinta (7), joka ulottuu sivujohdepintojen välillä siten, että laitteeseen kuuluu kaksi vierekkäistä yhdensuuntaista tankoa (8, 9), joissa on ensimmäinen pää (I) ja toinen pää (II); ensimmäinen vaste (10) tangon (8, 9) ensim-15 mäisessä päässä ja toinen vaste (11) tangon (8, 9) . toisessa päässä, joiden ensimmäisen ja toisen vasteen ‘V: välinen etäisyys (1) on sovitettu vastaamaan johteiden *. : (1, 2) otsapintojen (7) välistä haluttua etäisyyttä ,···. siten, että laitteen ollessa asetettu johteiden väliin .j.’ 20 vasteet johteiden otsapintoja vasten vasteet määrittä vät johteiden välisen etäisyyden , tunnettu siitä, et- ' tä kummassakin tangossa niiden ensimmäisen ja toisen pään läheisyydessä on sivuvastepinnat (12, 13), jotka * · vierekkäisissä tangoissa ovat yhdensuuntaiset ja suun-25 nattu toisiaan kohden, ja säätöelimiä (14, 15), jotka ,on yhdistetty tankoihin tankojen siirtämiseksi toisi-aan kohden niin, että tankojen (8, 9) sivuvastepinnat (12, 13) on puristettavissa johteiden (1, 2) sivujoh- depintoja (5, 6) vasten johdelaipan (4) vastakkaisilta : : 30 puolilta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tangot (8, 9) ovat profiilipalkkeja, joihin kuuluu ensimmäinen laippa (16) , jossa on mainittu si- 35 vuvastepinta (12, 13), ja toinen laippa (17), joka on kulmassa, edullisesti suorassa kulmassa, ensimmäiseen laippaan nähden; ja että tankojen ensimmäiset laipat 14 109595 f ovat keskenään yhdensuuntaiset ja toiset laipat on suunnattu toisistaan poispäin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu sii- 5 tä, että tankoihin kuuluu ensimmäinen tanko (8) ja toinen tanko (9); ja että säätöelimiin (14, 15) kuuluu kierrepultti (18), joka on kiinnitetty ensimmäisen tangon (8) ensimmäiseen laippaan (16), reikä (19), joka on toisen tangon (9) ensimmäisessä laipassa (16) 10 kierretangon vastaanottamiseksi reiän läpi, ja mutteri (20), joka on sovitettu kierrepulttiin ja vasten toisen tangon ensimmäistä laippaa niin, että ensimmäisen ja toisen tangon välinen etäisyys on säädettävissä kiertämällä mutteria kierrepultissa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että vasteet (10, 11) muodostuvat kierrepulteista ;·’ : (18), jotka ovat laitteen ensimmäisen pään (I) ja toi- : : sen pään (II) läheisyydessä. .*·.· 20

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnet- r · » · · tu siitä, että säätöelimiin (15) kuuluu välike-elin (32), joka on kiinnitetty ensimmäisen tangon (8) ja/tai • · toisen tangon (9) ensimmäiseen laippaan (16) ensimmäi- 25 sen ja toisen tangon sivuvastepintojen (12, 13) välisen ** " minimietäisyyden määrittämiseksi. • · · » · » * ·

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnet- ,··. tu siitä, että välike-elin (32) on sovitettu siten, et- » · 30 tä ensimmäisen tangon (8) ja toisen tangon (9) sivu- '* vastepintojen (12, 13) välinen minimietäisyys vastaa ""ί välyksellisesti johdelaipan (4) paksuutta sivujohdepin- tojen (5, 6) kohdalla, jolloin tankojen välisen raon ollessa säädettynä mainittua välike-elimen määrittele-35 mää minimietäisyyttä vastaavaksi laite on liuotettavissa johteita pitkin. 15 109595 ! !

7. Jonkin patenttivaatimuksista 4-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että välike-elin (32) on holkki, joka on kierrepultin (18) ympärillä, edullisesti kiinnitettynä ensimmäisen tangon (8) ensimmäiseen laippaan 5 (13).

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että välike-elimet (32) ovat tankojen (8, 9) keskivaiheilla etäisyyden päässä tankojen päis- 10 tä, jolloin tankojen sivuvastepinnat (12, 13) on puristettavissa johteiden (1, 2) sivujohdepintoja (5, 6) vasten.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen laite, 15 tunnettu siitä, että tanko (8, 9) on poikkileikkauk seltaan L-muotoinen profiili.

· 10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen laite, ::: tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kohdistuslaite 20 (21) laitteen kohdistamiseksi luoti langan/-lankojen :***; suhteen. » · ·;·_

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu • ♦ siitä, että kohdistuslaitteeseen (21) ja tankoon (8, 25 9) kuuluu kiinnityselimet (22) kohdistuslaitteen kiin- • nittämiseksi irrotettavasti tankoon (8, 9).

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tun-nettu siitä, että kohdistuslaitteeseen (21) kuuluu ·’ 30 suuntausosa (23), jossa on suora reuna (24) asetetta- • · · · t ‘ * vaksi tangon (8, 9) toisen laipan (17) vapaata suoraa reunaa vasten; ja kohdistustanko (25), joka on kiinnitetty suuntausosaan (23) ulottumaan olennaisesti tankojen pituussuunnan suhteen poikittaisessa suunnassa 35 etäisyyden päähän tangoista, ja johon kohdistustankoon on järjestetty kohdistusmerkki (26), kuten lovi, ura , 16 109595 viiva tai sen tapainen, laitteen kohdistamiseksi luoti-langan (A, B) suhteen.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen laite, i 5 tunnettu siitä, että johteen (1, 2) otsapintaan (7) on järjestetty johteen pituussuuntainen ura (27); ja että laitteeseen kuuluu kärkielin (28), joka on tankojen (8, 9) välissä laitteen pään (I, II) läheisyydessä ja jossa kärkielimessä on uran poikkileikkausmuotoa vastaavaksi 10 muotoiltu kärki (29).

13 109595

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että kärkielimeen (28) kuuluu kaksi vastakkaisiin suuntiin suunnattua yhdensuuntaista vastinpintaa 15 (30, 31), joiden välinen etäisyys, ts. kärkielimen paksuus, vastaa olennaisesti johteen (1, 2) sivujohde-pintojen (5, 6) välistä etäisyyttä niin, että tankojen ·;* · (8, 9) sivuvastepintojen (12, 13) ollessa puristettui- v\·' na kärkielimen vastinpintoja vasten ne kiinnittävät 20 kärkielimen laitteeseen.

15. Menetelmä hissi- ja/tai vastapainojohdeparin joh-teiden asentamiseksi pareittain etäisyyden päähän toi- • * » sistaan pystysuuntaisiksi ja keskenään yhdensuuntai-. . 25 siksi jonkin patenttivaatimuksista 1-14 mukaisella * laitteella, joissa johteissa (1 ja 2) on kummassakin .··' kiinnityslaippa (3) kiinteään rakenteeseen kiinnittä- ·’*·. mistä varten ja johdelaippa (4), jossa on kaksi joh- .··. teen suuntaista, keskenään yhdensuuntaista, vastakkai- • ( 30 siin sivusuuntiin suunnattua sivujohdepintaa (5, 6) ja otsapinta (7), joka ulottuu sivujohdepintojen välillä, * · ja jossa menetelmässä johteet kohdistetaan pystysuun taisiksi luotilangan/luotilankojen avulla ja kiinnitetään kiinteään rakenteeseen ja kohdistetaan johdeparin 35 ensimmäinen johde (1) läheisellä luotilangalla pys tysuoraksi ja kiinnitetään ensimmäinen johde (1) kiin- 17 109595 nityslaipastaan (3) kiinteään rakenteeseen, , tunnettu siitä, että a) asetetaan laite johteiden (1, 2) ! väliin vaakasuorassa asennossa siten, että 5 laitteen ensimmäisen pään (I) vaste (10) on ensimmäisen johteen (1) otsapintaa (7) vasten, b) puristetaan laitteen ensimmäisen pään (I) sivuvastepinnat (12, 13) tiukasti 10 vasten ensimmäisen johteen (1) sivujohde- pintoja (5, 6) niin, että laite kiinnittyy vaakasuorassa asennossa ensimmäiseen johteeseen (1) , c) asetetaan johdeparin toisen joh- 15 teen (2) otsapinta (7) vasten laitteen toisen pään (II) vastetta (11), d) puristetaan laitteen toisen pään ;· ’ (II) sivuvastepinnat (12, 13) tiukasti ,·*.· vasten toisen johteen (2) sivujohdepintoja 20 (5, 6) niin, että laitteen toinen pää (II) ;kiinnittyy toiseen johteeseen (2) ja ohjaa toisen johteen (2) yhdensuuntaiseksi en-;·, simmäisen johteen suhteen, e) kiinnitetään toinen johde (2) , # 25 laitteen läheisyydessä kiinteään rakentee- ’· seen, f) poistetaan laitteen puristus joh- *. teista niin, että laitteen sivuvastepinto- jen ja johteiden sivujohdepintojen väliin 30 jää liukumisen salliva välys, i g) liu'utetaan laite johteita (1, 2) ‘ ’ pitkin vaakasuorassa asennossa seuraavan kiinnityskohdan läheisyyteen, ja h) toistetaan vaiheet a) - g).

16. Menetelmä hissi- ja/tai vastapainojohdeparin joh teiden asentamiseksi pareittain etäisyyden päähän 35 1β 109595 toisistaan pystysuuntaisiksi ja keskenään yhdensuuntaisiksi jonkin patenttivaatimuksista 1-14 mukaisella laitteella, joissa johteissa (1 ja 2) on kummassakin kiinnityslaippa (3) kiinteään rakenteeseen 5 kiinnittämistä varten ja johdelaippa (4), jossa on kaksi johteen suuntaista, keskenään yhdensuuntaista, vastakkaisiin sivusuuntiin suunnattua sivujohdepin-taa (5, 6) ja otsapinta (7), joka ulottuu sivujohde-j pintojen välillä, ja jossa menetelmässä johteet koh- 10 distetaan pystysuuntaisiksi luotilan- gan/luotilankojen avulla ja kiinnitetään kiinteään rakenteeseen, tunnettu siitä, että i) asetetaan laite johteiden (1, 2) vä 15 liin vaakasuorassa asennossa siten, että laitteen ensimmäisen pään (I) vaste (10) on ensimmäisen johteen (1) otsapintaa (7) ;* · vasten, '/· j) puristetaan laitteen ensimmäisen ·.! 2 0 pään (I) sivuvastepinnat (12, 13) tiukasti vasten ensimmäisen johteen (1) sivujohdepintoja (5, 6) niin, että laite ;«f kiinnittyy vaakasuorassa asennossa ensim- * · mäiseen johteeseen (1), 25 k) asetetaan johdeparin toisen johteen : (2) otsapinta (7) vasten laitteen toisen ,· pään (II) vastetta (11), I 1) puristetaan laitteen toisen pään > » ,· *, (II) sivuvastepinnat (12, 13) tiukasti i 30 vasten toisen johteen (2) sivujohdepintoja i (5,6) niin, että laitteen toinen pää (II) " ’· kiinnittyy toiseen johteeseen (2) ja ohjaa toisen johteen (2) yhdensuuntaiseksi ensimmäisen johteen suhteen, 35 m) kohdistetaan laitteella toisiinsa kiinnitetty johdeparin (1, 2) muodostama kokonaisuus läheisten etäisyyden päässä 19 109595 toisistaan olevan luotilangan/luotilan-kojen avulla, n) kiinnitetään ensimmäinen johde (1) kiinnityslaipastaan (3) kiinteään raken-5 teeseen, j o) kiinnitetään toinen johde (2) kiin- | nityslaipastaan kiinteään rakenteeseen, p) poistetaan laitteen puristus johteista niin, että laitteen sivuvastepinto- 10 jen ja johteiden sivujohdepintojen väliin jää liukumisen salliva välys, q) liu'utetaan laite johteita (1, 2) pitkin vaakasuorassa asennossa seuraavan I kiinnityskohdan läheisyyteen, ja 15 r) toistetaan vaiheet i) - q).

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laite kohdistetaan kohdistuslaitteen (21) avulla.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 15-17 mukainen mene-telmä, tunnettu siitä, että laite kohdistetaan kär- ,·, kielimen (28) avulla. > * ·

19. Jonkin patenttivaatimuksista 15-18 mukainen mene- telmä, tunnettu siitä, että laite asetetaan vaa-' * ‘ kasuoraan vesivaa'an avulla.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 15-19 mukainen menetel-30 mä, tunnettu siitä, että laitetta siirretään vaa- ·". kasuorassa johteita pitkin vaakasuoran asennustason päällä. 20 109595