FI109304B - Menetelmä ja laite telan lämmittämiseksi - Google Patents

Description

109304

Menetelmä ja laite telan lämmittämiseksi

Keksintö kohdistuu menetelmään telan lämmittämiseksi, joka on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa. Keksintö kohdis-5 tuu myös laitteeseen telan lämmittämiseksi, joka on oheisen patenttivaatimuksen 8 johdanto-osassa esitettyä tyyppiä.

Paperi- tai kartonkikoneissa tai paperin tai kartongin jälkikäsittely-koneissa käytetään pyöriviä teloja käsittelemään paperirainaa. Tällaisia 10 teloja käytetään erityisesti kalantereissa, jolloin niiden avulla kohdistetaan telan ohi kulkevaan rainaan viivakuormitusta ja/tai lämpöä rainan käsittelemiseksi halutulla tavalla. Kalanteri voi olla sijoitettu joko paperin valmistuslinjaan, jolloin se käsittelee paperikoneen kuivatusosalta tulevaa rainaa, tai se voi olla erillisessä paperin jälkikäsittelykoneessa, 15 johon käsiteltävää paperirainaa puretaan rullilta. Muita teloja, jotka käsittelevät rainaa lämmön ja/tai paineen avulla, ovat puristinosan telat ja kuivatusosan kuivatussylinterit.

Kalanteritela on järjestetty kalanterin runkoon pyöriväksi siten, että se 20 muodostaa vastaelementin liikkuvan pinnan kanssa ns. kalanterinipin, jolloin käsiteltävä paperiraina ohjautuu tämän nipin läpi. Nipin toisella puolella oleva vastaelementti voi olla toinen pyörivä kalanteritela, mutta myös telan tai kiinteän tukipinnan kautta viety päätön hihna. Yksinkertaisimmillaan kalanteri voi muodostua yhdestä nipistä, mutta siinä voi . 25 olla myös kaksi tai useampia nippejä, jotka voivat muodostua aina ka- lanteritelan ja vastakkaisen liikkuvan elementin väliin. Rainan kulku-suunnassa peräkkäisten nippien aikaansaamiseksi kalanteritelan ja .···. vastaelementin parit voivat olla erillään kalanterin rungossa, tai kalan- teriteloista voidaan muodostaa ns. telapino, jolloin raina kulkee ... 30 mutkitellen telojen väliin muodostuvien nippien kautta.

Kalanterointinippi voi muodostua kahden kovan pinnan väliin, esimer-kiksi kahden sileäpintaisen metallitelan väliin, tai kovan pinnan ja peh-meän pinnan väliin, jolloin jälkimmäinen on saatu aikaan tavallisesti 35 metallipintaisen telan pehmeällä pinnoitteella tai telan tai kiinteän ken-käelementin yli viedyn joustavan hihnan avulla.

2 109304

Kaikissa em. ratkaisuissa on yleistä lämmittää metallipintaista telaa, ja olemassa on monia vaihtoehtoja telan lämmittämiseksi, kuten telan sisään syötetty lämmitysväliaine, säteilylämmitys telan uiko- tai sisäpuolisilla lämmityselementeillä tai induktiolämmitys magneettikentän avulla 5 telan sisä- tai ulkopuolisilla induktiokeloilla.

Induktiolämmityksestä ovat esimerkkejä mm. suomalainen patentti 71375, jota vastaa US-patentti 4614565, suomalainen kuulutusjulkaisu 74826, jota vastaa US-patentti 4384514, sekä eurooppalainen patentti 10 196264. Näissä on esitetty induktiolämmitys telan vaipan ulkopuolelle järjestettyjen sähkömagneettisten kelojen eli induktiokelojen avulla. Lisäksi lämmitys on mahdollista suorittaa ohjaamalla kutakin kelaa erikseen, jolloin saadaan aikaan lämpötilaprofilointi, jolla voidaan metallin lämpölaajenemisen kautta vaikuttaa myös nippiprofiiliin.

15

Pyörivän telan sisäpuolelle järjestetty induktiokuumennin, joka kohdistaa magneettikentän telan vaippaan, on puolestaan tunnettu US-pa-tenteista 4425489, 5074019 ja 5895598. Induktiokuumentimessa olevat sähkömagneettiset kelat voivat olla itsenäisesti ohjattavia induktio-20 lämmityksen suorittamiseksi profiloidusti.

Lisäksi suomalaisessa patenttihakemuksessa 980557 on mainittu mahdollisuus sijoittaa polymeeripäällysteisen kalanteritelan sisään vyöhykkeittäin ohjattavia induktiokeloja.

25 : V: Sähkömagneettisia keloja eli induktiokeloja käytetään siis yleisesti pa- ;*··. penkoneen tai paperin jälkikäsittelykoneen pyörivien telojen ulkopinnan .··. nostamiseksi tiettyyn lämpötilaan aiheuttamalla telan vaippaan induk- tion avulla pyörrevirtoja, jotka kuumentavat telan vaippaa siten, että ... 30 vaipan ulkopinta, joka on kontaktissa rainaan, saavuttaa tietyn lämpöti lan.

Induktiokuumentimien käyttö kalanteritelojen lämmittämiseksi siten, että telan vaipan paikallisesti säädetyn lämpölaajenemisen ansiosta saa-35 daan haluttu nippiprofiili ja täten nipin läpi kulkevan paperin paksuus-.···. profiilin säätö, on siis ennestään tunnettua. Profiloivat induktiokuumen- timet, joita esitetään mm. edellä mainituissa julkaisuissa, ovat myös '·· tunnettuja. Perinteisissä induktiokuumentimissa on käytetty telan hai- 3 109304 kaisijan mukaan räätälöityjä kaarevia, telan säteen suunnassa katsoen soikionmuotoisia induktiokeloja, jotka on sijoitettu vinottain radan kulkusuuntaan nähden. Tällä järjestelyllä on saatu induktiokelojen vaikutus jakaantumaan tasaisesti kuumennettavan telan aksiaalisuunnassa.

5 Kelat tulee tällöin mitoittaa jokaiselle telalle erikseen, mikä lisää induk-tiokuumentimen valmistuksessa tarvittavaa työtä ja nostaa valmistuskustannuksia, koska jokaiselle tietyn telan mukaan mitoitetulle induk-tiokelalle täytyy olla oma muotti.

10 Keksinnön tarkoituksena on esittää menetelmä, jolla voidaan poistaa em. haitat siten, että voidaan käyttää induktiokeloja, joiden valmistuskustannukset ovat pienet. Keksinnön tarkoituksena on esittää myös menetelmä, jolla voidaan parantaa yleisesti induktiokuumennuksen tarkkuutta ja tasaisuutta. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön 15 mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Menetelmässä saatetaan telan leveydelle vierekkäin sopivin välein sijoitetut induktiokelat telan aksiaalisuuntaiseen edestakaiseen liikkee-20 seen, jolloin esimerkiksi yksittäisten kelojen rakenteesta ja/tai keskinäisestä sijainnista johtuvasta epätasaisesta tehojakaumasta ja vastaavasti epätasaisesta lämmitysvasteesta telan aksiaalisuunnassa ei ole haittaa. Edestakaisen liikkeen amplitudi voidaan järjestää sellaiseksi, että tehojakauman paikalliset minimi- ja maksimikohdat eivät ole koko . 25 ajan samassa kohdassa, vaan vaihtavat paikkaa liikkeen taajuuden : V: määräämässä tahdissa, jolloin epätasaisuudet tasaantuvat.

.···. Muita edullisia suoritusmuotoja on esitetty oheisissa epäitsenäisissä vaatimuksissa 2-7. On esimerkiksi mahdollista muuttaa kelojen tehoa ... 30 sen mukaan, missä edestakaisen liikkeen vaiheessa ne ovat, jolloin '·*' voidaan entistä paremmin vähentää paikallisia minimi- ja maksimikohtia telan leveydellä. Kelojen hetkellisestä paikasta riippuva tehon säätö luo : : myös mahdollisuuksia profiloinnin toteuttamiseen.

35 Keksinnön tarkoituksena on esittää myös laite, jolla voidaan toteuttaa .*·. telan tarkka lämmitys induktiokuumentimella. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiassa tunnus- 4 109304 omaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 8 tunnus-merkkiosassa.

Yksittäiset induktiokelat ovat koneen poikkisuunnassa (telan aksiaali-5 suunnassa) sijaitsevassa tukirakenteessa sopivin välein, ja tämä tukirakenne on yhdistetty toimilaitteeseen, joka saa aikaan tukirakenteen siirtymisen edestakaisin koneen poikkisuunnassa. Kelat voivat olla tukirakenteessa yhdessä rivissä tai esim. kahdessa rivissä, jolloin toisen rivin kelat sijoittuvat aina ensimmäisen kelan väleihin, eli 10 induktiokelat ovat tukirakenteessa limittäin.

Oheisissa epäitsenäisissä laitevaatimuksissa on esitetty muita keksinnön mukaisen laitteen edullisia suoritusmuotoja.

15 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön mukaista laitetta etukuvantona, 20 kuva 2 esittää laitetta sivukuvantona sijoitettuna lämmitettävän telan yhteyteen, kuva 3 esittää yksittäisen induktiokelan lämmitysvastetta paikan funktiona, ja 25 kuva 4 esittää laitteen liikkeen toteuttamista ja tehon säätöä paikan ;···; mukaan.

Kuvassa 1 on esitetty laite etukuvantona eli nähtynä lämmitettävän ... 30 telan säteen suunnassa. Laite käsittää pitkänomaisen, radan poikki- suuntaan sijoitetun tukirakenteen 1, "induktiokuumennuspalkin", johon on määrävälein sijoitettu samankokoisia induktiokeloja 2. Induktiokelat ovat aksiaalisuuntaisessa tasossa otetussa poikkileikkauksessa pyö-...: reitä. Kelojen välisestä etäisyydestä johtuvien epäjatkuvuuskohtien 35 tasaamiseksi on kelat 2 sijoitettu limittäin siten, että ne ovat kahdessa yhdensuuntaisessa rivissä siten, että toisen rivin kelat tulevat ensim-’·' mäisen rivin kelojen väleihin. Induktiokelat 2 on sijoitettu siten, että niiden vaikutusalueet peittävät toisensa osittain. Kirjaimella Z on β 109304

O

merkitty yksittäisen kelan 2 vyöhykettä. Vyöhykkeeksi Z määritellään tässä yhteydessä se alue telan aksiaalisuunnassa, jolla kelan lämmitysvaste on vähintään yhtä suuri tai suurempi kuin vierekkäisen kelan lämmitysvaste, kun kaikki kelat toimivat samalla teholla 5 profiloimattomassa lämmityksessä. Kun kelat ovat vierekkäin eri kohdissa telan aksiaalisuunnassa, vyöhyke on lämmitysvastetta aksiaalisuuntaisen paikan funktiona kuvaavien kelakohtaisten käyrien leikkauspisteiden väliin jäävä alue. Vyöhykeleveys ja kelojen keskinäinen väli valitaan sellaiseksi, että lämmitysvaste on 10 mahdollisimman tasainen profiloimattomassa lämmityksessä telan aksiaalisuunnassa. Induktiokelat 2 voivat tällöin olla sellaisella jaolla, että kelojen väliin ei jää alueita, joissa olisi epäjatkuvuuskohtia tai ’’lämmitystehokuoppia”, esim. limittäisen sijainnin ansiosta.

15 Edellä esitettyjen induktiokelojen 2 rautasydän on standardoitu, ja kelat ovat muutenkin keskenään identtiset. Tällaisten kelojen valmistuskustannukset ovat pienet, koska niitä voidaan valmistaa suuria sarjoja erityyppisiä ja erikokoisia teloja varten. Tyypillistä keloille on sydämen ympärille käämiksi kiedottu eristetty johdin, johon on järjestetty 20 jäähdytys. Esimerkkinä itse johdinrakenteesta voidaan mainita kuparista valmistettu, sinänsä tunnettu Litz-kaapeli. Sydän ja sen ympärillä oleva käämi voi olla muodoltaan pyöreä tai muuten säännöllinen käämin kierrosten tasossa. Kelan muoto mainitussa tasossa on tällöin symmetrinen ainakin yhden suoran suhteen. Kun ·.·*: 25 kelat asetetaan telapintaa kohti siten, että nämä suorat ovat telan kehän suuntaisia, on lämmitysvaste aksiaalisuunnassa symmetrinen em. suoran suhteen, mutta siinä voi olla paikallisia, myös symmetrisesti .···. em. suoran suhteen sijaitsevia minimi- ja maksimikohtia. Keksinnön piiriin kuuluu kuitenkin ajatus, jonka mukaan symmetriasuorat eivät ... 30 yhdy telan kehän suuntaan (pyörimissuuntaan).

Kuvassa 2 on esitetty kuvan 1 laite sivukuvantona sijoitettuna paperi-: : tai kartonkikoneen tai paperin tai kartongin jälkikäsittelykoneen pyörivän telan 3 yhteyteen. Aksiaalisuunnassa liikuteltava tukirakenne 1 on 35 merkitty katkoviivoilla, ja se voi käsittää lisäksi kytkentäkaappeja .···. induktiokelojen sähköliitäntöjä varten. Koska edestakaisen liikkeen taajuuden ei tarvitse olla suuri, voidaan isoakin rakennetta liikuttaa hallitusti normaaleilla toimilaitteilla. Kuten kuvasta 2 näkyy, 6 109304 induktiokelat 2 on sijoitettu lähelle kuumennettavan telan 3 pintaa siten, että väliin jää vain kapea ilmaväli. Induktiokelat 2 on suunnattu telan 3 pintaa kohti siten, että niiden keskiakseli yhtyy telan säteeseen. Eri kohdilla telan kehän suunnassa olevat induktiokuumentimet sijaitsevat 5 näin eri kulmassa toisiinsa nähden. Kuten kuvasta 2 näkyy, kelat sijaitsevat vinottain toisiinsa nähden siten, että toisen rivin kelat mahtuvat osaksi ensimmäisen rivin kelojen väleihin. Tukirakenteeseen 1 on lisäksi viety pääkaapeli 1a induktiokuumen-nuksessa tarvittavan sähköenergian tuomiseksi ja sen jakamiseksi eri 10 induktiokeloille sekä yhteet 1b, 1c jäähdytysväliaineen, esim. veden, tuomiseksi ja poistamiseksi. Tunnetun periaatteen mukaisesti tela 3 lämpiää telaan 3 indusoituvien pyörrevirtojen johdosta pyöriessään ja liikkuessaan induktiokuumentimen ohi.

15 Tukirakenne 1 on kiinnitetty koneen runkoon liukukiskoilla ja kytketty toimilaitteeseen, joka saa aikaan edestakaisen liikkeen telan 3 aksiaali-suunnassa, jolloin yksittäisten induktiokelojen 2 paikka muuttuu yhtaikaa telan 3 aksiaalisuunnassa edestakaisen liikkeen mukaan. Tällä voidaan tasoittaa kelan 2 rakenteesta johtuvia tehojakauman 20 epätasaisuuksia, joita on havainnollistettu kuvassa 3. Kuva 3 havainnollistaa lämmitysvastetta paikan funktiona telan 3 aksiaalisuunnassa yksittäisen induktiokelan 2 kohdalla. Ehjä käyrä kuvaa kelan 2 vaikutusta sen keskiasennossa. Pystyviivan voidaan ajatella kuvaavan induktiokelan keskilinjan L (symmetria-akselin) . 25 sijaintia kelan 2 keskiasennossa tai vaihtoehtoisesti tiettyjä telan 3 :Y: pisteitä, jotka sijaitsevat samalla kohtaa telan 3 aksiaalisuunnassa ja ; *·; muodostavat telan ympäri kehän suunnassa kulkevan linjan.

.···. Induktiokelan 2 telassa 3 aikaansaamaa lämmitystehoa kuvaava käyrä nousee reunoilta keskelle, mutta siinä on selvä minimikohta, "kuoppa" ... 30 kahden maksimikohdan välissä. Edestakaisen liikkeen ääriasennoissa (katkoviivat) korkean lämmitystehon alue (maksimikohta) siirtyy keskiasennon kuopan alueelle. Kuvan 3 käyrämuodolla, jossa kuoppa on symmetrisesti maksimikohtia vastaavien huippujen välissä, on ...: edestakainen liike toteutettu sellaisessa laajuudessa, että liikkeen ääri- 35 asennoissa huiput tulevat symmetrisesti keskiasentoa vastaavan keskilinjan L molemmille puolille. Huiput tasaavat kuopan näin Y molemmilta reunoilta.

7 109304

Kuvasta 3 käy myös selville, että edestakaisen liikkeen amplitudin ei tarvitse olla suuri, ja käytettäessä kuvan 1 mukaista järjestelyä se on pienempi kuin induktiokelan 2 vyöhykkeen Z leveys. Jos halutaan tasata yksittäisen kelan lämmitysvastekäyrän keskellä oleva 5 minimikohta kuvan 3 esittämällä tavalla, on edestakaisen liikkeen amplitudi A (ääriasentojen välinen matka) noin puolet minimikohdan molemmilla puolilla olevien maksimikohtien keskinäisestä etäisyydestä. Valitsemalla liikkeen muuttujat sopivasti voidaan edestakaisella liikkeellä tasoittaa kuitenkin myös induktiokelojen keskinäisestä 10 etäisyydestä johtuvat epätasaisuudet. Esim. amplitudi voidaan valita sellaiseksi, että profiloimattoman lämmityksen lämmitysvasteen minimi-ja maksimikohdat tasaantuvat mahdollisimman hyvin telan koko aksiaalisuunnassa.

15 Vaikka keksinnöllä tasataan telan 3 aksiaalisuunnassa esiintyvät epäjatkuvuuskohdat lämmitystehossa, keksinnöllä ei välttämättä pyritä saamaan lämmitystehoa samaksi telan 3 koko leveydellä. Keksintöä käytetään edullisesti profiloivaan induktiokuumennukseen, jossa telaa 3 kuumennetaan kunkin induktiokelan 2 avulla halutulla, toisten induktio-20 kelojen kuumennustehosta eroavalla teholla. Edestakaisen liikkeen pyrkimyksenä on tällöin nimenomaan tasoittaa epäjatkuvuuskohdat lämmitystehoa aksiaalisuuntaisen sijainnin funktiona kuvaavassa käyrässä, eli tasoittaa sellaiset minimikohdat, jotka johtuvat kelojen 2 rakenteesta ja/tai keskinäisestä sijainnista mutta ei sellaisia 25 minimikohtia, jotka johtuvat tarkoituksellisesti molemmilla puolilla Y: olevien kelojen lämmitystehoia alemmaksi säädetystä lämmitystehosta *\ tietyn induktiokelan kohdalla.

'Y Lisäksi erään edullisen suoritusmuodon mukaan induktiokelojen 2 ... 30 lämmitystehoa säädetään edestakaisen liikkeen aikana paikan mukaan säätämällä keloihin 2 johdettavaa virtaa. Kelan 2 lämmitysteho muuttuu tällöin liikkeen vaiheen mukaan. Tämä on mahdollista tehdä hyvinkin tarkasti ja nopeasti, koska induktiokelojen teho säädetään elektronisesti. Säädössä voidaan käyttää myös induktiokelojen 2 paikan (induk-..: 35 tiopalkin aseman) tunnistavaa anturia, kuten LVDT-anturia. Anturin ilmoittaman asematiedon avulla voidaan tehoa muuttaa automaattisesti " tietyn kaavan mukaan, joka määrää tehon paikan funktiona.

’*· Edestakaisen liikkeen vaiheesta riippuvaisen tehonsäädön ansiosta β 109304 voidaan lämmitystehon jakaumasta saada tarkalleen haluttu. Säätö on edullista esim. tapauksessa, jossa edestakaisen liikkeen avulla ei voida täysin tasata epäjatkuvuuskohtia, esimerkiksi induktiokelojen 2 lineaarinopeus edestakaisen liikkeen vaiheen funktiona on sellainen, 5 että liikkeellä sinänsä ei saavuteta haluttua tulosta.

Kuvassa 4 on esitetty edellä kuvattu järjestely, josta käy ilmi toimilaite 4, joka on järjestetty liikuttamaan edestakaisin tukirakennetta 1, jonka pää on järjestetty liukuvaksi johteeseen 5.

10 Toimilaite 4 voi olla mikä tahansa edestakaisen liikkeen aikaansaava toimilaite, esim. edestakaisin tietyllä liikelaajuudella liikkuva paineväliainekäyttöinen sylinteri-mäntä -yhdistelmä. Tukirakenteen 1 päähän on järjestetty myös induktiivisella periaatteella toimiva liikeanturi 6, ns. LVDT-anturi (differentiaalimuuttaja eli Linear Variable 15 Differential Transformer), joka tunnistaa rakenteen 1 ja vastaavasti induktiokelojen 2 kulloisenkin aseman. Keksintö ei ole kuitenkaan rajoittunut vain tähän anturityyppiin paikan tunnistamiseksi. Anturi 6 on yhteydessä tehonsäätöyksikköön 7, joka ohjaa anturin ilmoittamien paikkatietojen perusteella kunkin induktiokelan tehoa säätämällä 20 lämmitysvasteeseen vaikuttavaa induktiokelan toiminnan sähköistä suuretta, kuten kelaan syötetyn vaihtovirran voimakkuutta. Tätä tehonsäätöjärjestelyä voidaan käyttää kuvien 1 ja 2 suoritusmuotoon, mutta kuvassa 4 on esitetty sellainen eritystapaus, jossa induktiokelat 2 ovat niin harvalla jaolla telan 3 aksiaalisunnassa, että niiden 25 vaikutusalueet eivät mene päällekkäin. Näin voidaan riittävän suurella :V: edestakaisen liikkeen amplitudilla saada lämmitys myös kelojen välialueille ja tavallaan korvata edestakaisen liikkeen ääriasennossa olevan kelan avulla tältä välialueelta puuttuva kela. Lisäksi kuvan * · järjestelyllä voidaan toteuttaa myös profiloitu lämmitys nimenomaan ... 30 kelojen paikan funktiona muuttuvan lämmitystehon avulla. Kutakin induktiokelaa 2 on merkitty ehjillä viivoilla niiden keskiasennoissa, ja kummassakin ääriasennossa vastaavasti katkoviivalla ja pistekatkoviivalla. Kelojen telaan 3 aikaansaamia lämmitysvasteita, jotka ovat erilaiset riippuen kelan sijainnista, on merkitty vastaavilla ...; 35 viivoilla. Kelojen 2 yhdessä aikaansaamaa profiloitua lämmitysvasteita telassa 3 on merkitty ehjällä paksulla viivalla.

• I Φ 109304 9

Vaikka kuvissa onkin esitetty, että edestakaisin liikuteltava induktiokuumennin on sijoitettu telan ulkopuolelle, on se mahdollista sijoittaa myös telan sisäpuolelle lämmittämään profiloidusti telavaippaa sisältäpäin.

5

Kuvassa 2 esitetty tela 3 voi olla esimerkiksi kalanterin tela, joka muodostaa vastaelementin, esim. toisen telan kanssa kalanterinipin, jonka kautta paperi- tai kartonkiraina viedään sen kalanteroimiseksi. Keksintö ei ole kuitenkaan rajoittunut kalantereihin, vaan sitä voidaan soveltaa 10 myös muiden sellaisten telojen induktiokuumennukseen, edullisesti profiloivaan induktiokuumennukseen, jotka tulevat kosketuksiin paperi-tai kartonkikoneessa tai paperin tai kartongin jälkikäsittelykoneessa kulkevan jatkuvan rainan kanssa.

15 i t

Claims (14)

109304

1. Menetelmä telan (3) lämmittämiseksi paperi- tai kartonkikoneessa tai paperin tai kartongin jälkikäsittelykoneessa, jossa käytetään useita 5 rinnakkaisia, eri kohdilla telan aksiaalisuunnassa olevia induktiokeloja (2), tunnettu siitä, että induktiokelat saatetaan telan aksiaalisuuntai-seen edestakaiseen liikkeeseen lämmitettävän telan (3) suhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 induktiokelojen (2) vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin telan (3) aksiaalisuunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edestakaisen liikkeen amplitudi on pienempi kuin kelan (2) 15 vaikutusalueen leveys.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että induktiokelojen (2) yksittäisissä aksiaalisuuntai-sissa tehojakaumakäyrissä on keskialueella minimikohta. 20 ,0

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet- tu siitä, että induktiokelojen (2) muoto on ainakin yhden suoran '': suhteen symmetrinen. >«·« ···. 25

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että induktiokelojen (2) tehoa säädetään edestakaisen . . liikkeen johdosta muuttuvan paikan funktiona liikkeen aikana.

;·’ 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ;30 induktiokelojen (2) liikevaiheesta riippuvainen paikkatieto määritetään ; anturin (6) avulla ja saatua paikkatietoa käytetään induktiokelojen (2) .; . tehon säädössä. ί * * * I » · ·

8. Laite telan lämmittämiseksi paperi- tai kartonkikoneessa tai paperin 35 tai kartongin jälkikäsittelykoneessa, joka käsittää tukirakenteessa (1) induktiokeloja (2) eri kohdilla telan (3) aksiaalisuunnassa, tunnettu siitä, että tukirakenne (1) on yhdistetty toimilaitteeseen (4), joka saa 11 109304 aikaan tukirakenteen siirtymisen edestakaisin lämmitettävän telan (3) aksiaalisuunnassa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että induktio-5 kelojen (2) vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin telan (3) aksiaalisuunnassa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että induktio-kelat (2) ovat tukirakenteessa (1) kahdessa rivissä limittäin. 10

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että induktiokelojen (2) muoto on ainakin yhden suoran suhteen symmetrinen.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että induktiokelojen (2) yksittäisissä aksiaalisuuntaisissa tehojakaumakäyrissä on keskialueella minimikohta.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-12 mukainen laite, 20 tunnettu siitä, että se käsittää anturin (6), joka on järjestetty määrittämään induktiokelojen (2) paikan liikkeen aikana.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että anturi on yhdistetty säätöyksikköön (7), joka on järjestetty muuttamaan . 25 induktiokelojen (2) tehoa liikevaiheesta riippuvaisen kelojen (2) paikan •V: funktiona. * · •«· •«· MM» ' » 1 · # » » • · · * » 1 I » · »Ml 12 109304