FI108897B - Tietokonejärjestelmiin liittyvä menetelmä ja järjestely - Google Patents

Description

108897

Tietokonejärjestelmiin liittyvä menetelmä ja järjestely Tämä keksintö kohdistuu tietokonejärjestelmää käynnistettäessä käytettävään menetelmään ja järjestelyyn rae-5 netelmän suorittamiseksi.

Se ohjelmisto, jota tietokone käyttää tietokoneen ja/tai tietokonejärjestelmän käynnistyksen ja jälleenkäyn-nistyksen yhteydessä, on tavallisesti talletettu muistiin, joka säilyttää sisältönsä myös käyttöjännitteiden katke-10 tessa, kuten esimerkiksi PROM-pakettiin. Osa tietokonejärjestelmään sisältyvästä ohjelmistosta, jota usein kutsu-! taan nimellä Basic Input/Output Services tai BIOS, on tyy- | pillisesti jaettu ohjelmistomoduuleiksi, jossa vain yksi moduuli on talletettu kuhunkin PROM-pakettiin.

15 Ohjelmistomoduuli käsittää täten funktioita, jotka suoritetaan siinä tapauksessa, että tapahtuu määrätyn tyyppinen keskeytys, kuten esimerkiksi heksa-tyyppinen keskeytys (10), joka koskee joukkoa erilaisia videofunk- • · ,·,·# tioita. Siitä videofunktiosta, joka BlOS-ohjelman on tar- 20 koi tus suorittaa heksa-tyyppisen keskeytyksen tapauksessa, * ; päätetään tiettyjen talleterekisterien sisältöjen perus- * * · » · teella.

···· Tiettyjen tunnusomaisten tietokonejärjestelmän V · piirteiden tapauksessa ei tarvita kaikkia niitä funktioi- 25 ta, jotka normaali BlOS-ohjelman käynnistysrutiini voi : suorittaa. Sen sijaan voi ilmetä tarve käyttää vastaavia muistipaikkoja muihin tarkoituksiin.

Käytettäessä tunnettua tekniikkaa järjestelmän yl-... läpitäjän tai käyttäjän on tarpeen muuttaa tietokoneen ·;·’ 30 muistipaketteja manuaalisesti, mikäli haluaa muuttaa tie- tokonejärjestelmän BlOS-ohjelmiston jotain osaa. Lisäksi t tunnettua tekniikkaa käytettäessä ei ole mahdollista käyttää tietokoneen muistia optimaalisesti hyväksi, sillä BlOS-ohjelmisto on jaettu joukoksi PROM-paketteja, joilla 35 on täysin erilaiset muistiosoitteet, jokaisen PROM-paketin 2 108897 käsittäessä ohjelmistomoduulin. Jokainen PROM-paketti käsittää joukon jumppereita, jotka järjestelmän ylläpitäjän täytyy fyysisesti kytkeä voidakseen valita vastaavan BIOS-ohjelmistomoduulin aloitusosoitteen.

5 Jotta voidaan tarjota nopeampi pääsy ohjelmistomo- duuleihin, nämä moduulit on tavallisesti kopioitu PROM-pakkauksista järjestelmään sisältyvään päämuistiin, jolla on lyhyemmät hakuajat. Vaihtamalla muisteja osa päämuis-tista saa samat osoitteet, jotka PROM-pakkauksissa on. 10 Kopioitaessa ohjelmistomoduuleja tunnetun tekniikan mukaisesti jokainen erillinen ohjelmistomoduuli kopioidaan samaan osoitteeseen, joka sillä oli PROM-paketissa, vaikka se kopioinnin jälkeen sijaitseekin päämuistissa. Tätä esittävät nuolet kuviossa 5, kun taas kuvio 5A esittää 15 muistialuetta, joka käsittää PROM-paketit ja kuvio 5B esittää päämuistia. Kuvion 5A varjostettu alue osoittaa ohjelmistomoduuleja, jotka on talletettu PROM-paketteihin. Käytettäessä tunnettua tekniikkaa tarvitaan jokaiselle .·.*. ohjelmistomoduulille PROM-pakkaus. Koska moduuleita ko- 20 pioiva rutiini ei sisällä eri ohjelmistomoduuleiden funktioita koskevaa tietoa, on tarpeen kopioida kaikki moduulit. Ainoa tapa, jolla järjestelmän ylläpitäjä voi välttyä ···; lataamasta päämuistiin tarpeettomasti ohjelmistomoduulei- *' * ta, joita tietokonejärjestelmä ei tarvitse, on fyysisesti 25 (manuaalisesti) poistaa vastaavat PROM-pakkaukset tai es- tää niiden käyttö jumppereiden avulla. On olemassa useita : syitä, joiden takia on mahdotonta tai erittäin vaikeaa käyttää tietokonejärjestelmän PROM-yksiköiden muistialueita tunnettua tekniikkaa käytettäessä, muun muassa eri oh- * » 30 jelmistomoduulien käyttämät erikokoiset muistialueet.

Alla on esitetty lista tässä hakemuksessa käyte-I tyistä termeistä ja niiden merkityksistä: 3 108897

Firmware Tieto tai ohjelmisto, joka on talletettu kiinteään muistiin. Firmwares voidaan kutsua myös firm-ohjelmistoksi tai sisäiseksi ohj elmistoksi.

5 Kiinteä muisti Muisti, joka säilyttää talletetut tiedot vielä virran katkaisun jälkeen.

Haihtuva muisti Muisti, josta tiedot katoavat virran katketessa .

Työtalletus Ohjelmiston talletus muistialueelle, jota 10 käytetään käsiteltäessä dataa. Työtalletus voidaan saada aikaan esimerkiksi työtalle-tuksessa.

Työmuisti Muisti, jota tiedonkäsittely-yksikkö pää asiallisesti käyttää.

15 Keksinnön kohteena on menetelmän muodostaminen, joka menetelmä mahdollistaa firmwaren helpon käsittelyn tietokonej ärj estelmässä.

.V: Keksinnön kohteena on lisäksi ohjelmiston avulla * · suoritettavan valinnan, jossa valitaan mitkä ohjelmistomo-*. ; 20 duulit sijoitetaan millekin muistipaikoille, mahdollista- minen.

. Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmän muodosta- minen, jossa menetelmässä ohjelmistomoduulit tai datatau-·* ' lut, jotka ovat firmwaressa tietokonejärjestelmää käynnis- 25 tettäessä, uudelleensijoitetaan siten, että jäljelle jää-.’·· nyttä käyttämätöntä muistitilaa voidaan helposti käyttää.

,,,·’ Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmän muodosta- minen tietokonejärjestelmän kiinteän muistin tarpeen vä-hentämiseksi.

30 Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä järjestel- *,·.· män muodon (configuration) automaattiseksi tunnistamisek- ;“·· si, ja tämän perusteella ohjelmistomoduulien valinnan ja sijoituksen sovittamiseksi muistiavaruudessa.

Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä siirrettä-35 vän talletetun firmwaren tuottamiseksi tietokonejärjestelmässä.

4 108897

Keksinnön kohteena on lisäksi tietokonejärjestelmässä vaaditun laitteiston, esimerkiksi sellaisten laitteiden kuten osoitedekoodereiden, jumppereiden ja pysyvien muistipistokkeiden määrän vähentäminen.

5 Keksinnön erään seikan perusteella on muodostettu menetelmä, jota käytetään käynnistettäessä tietokonejärjestelmää, järjestelmän käsittäessä vähintään yhden tieto-koneyksikön ja vähintään yhden ensimmäisen muistin, joka muisti käsittää vähintään yhden ensimmäisen datalohkon, 10 johon on tietoa talletettu firmwarena, joka menetelmä käsittää tietokoneyksikön käynnistyksen aloitusvaiheen ja ensimmäisestä muistista toiseen muistiin tapahtuvan ohjelmistomoduulien siirtovaiheen, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavien vaiheiden suorittamisen: 15 luetaan ensimmäisen muistin muototaulukkoon talle tetut muutettavat muototiedot; siirretään valitut moduulit mainittujen ohjelmisto-. moduulien joukossa ensimmäisestä muistista toiseen muis- tiin, ja \ : 20 talletetaan valitut ohjelmistomoduulit muotoinfor- maatioon mukaisesti toisen muistin valittuihin osoittei-. siin.

Keksinnön erään toisen seikan perusteella on muo-·* * dostettu menetelmä, joka mahdollistaa talletetun firmwaren 25 siirtämisen tietokonejärjestelmässä, missä järjestelmä ·; käsittää vähintään yhden tietokoneyksikön ja vähintään yhden ensimmäisen kiinteän muistin, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavien vaiheiden suorittamisen: , ·, talletetaan kiinteään muistiin muototaulukko, joka ·“ 30 käsittää tietokonejärjestelmän laitteiston rakennetta kos- kevia tietoja, • ”·* talletetaan kiinteään muistiin ohjelmamoduuleja, joita on tarkoitus käyttää tietokoneyksikössä, talletetaan kiinteään muistiin käynnistysohjelma, 35 joka toimiessaan siirtää valittujen ohjelmamoduulien si- . 108897 o säilöt työmuistin määrättyihin osoitteisiin muototauluk-koon sisältyvien tietojen perusteella.

Erään lisäseikan perusteella keksinnön kohteena on tietokonejärjestelmän muodostaminen, joka järjestelmä kä-5 sittää vähintään yhden tietokoneyksikön ja vähintään yhden ensimmäisen muistin, joka käsittää vähintään yhden ensimmäisen datalohkon, johon tietoja talletetaan firmwaren I muodossa, missä tietokoneyksikön on tietokonejärjestelmää käynnistettäessä tarkoitus suorittaa ensimmäiseen dataloh-10 koon talletettu käynnistysohjelma, järjestelmän ollessa tunnettu siitä, että ensimmäinen muisti käsittää toisen datalohkon, joka käsittää ohjelmamoduuleja, ja muototaulu-kon, joka käsittää ohjelmatietoja; ja siitä, että käynnistettäessä tietokonejärjestelmää tietokoneyksikön on tar-15 koitus lukea tietoja muototaulukosta ja siirtää muototau- lukosta luettujen osoitetietojen perusteella valittujen ohjelmamoduulien sisältö määrättyihin toisen muistin * : osoitteisiin.

:V; Keksinnön suoritusmuotoja esitellään nyt viitaten /· : 20 liitteenä oleviin piirustuksiin, joista kuvio 1 esittää kaaviomaisesti keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti muodostettua tietokonejärjestelmää; kuvio 2 on vuokaavio, joka kuvaa erästä menetelmän suoritusmuotoa, jota on sovellettu keksinnön mukaiseen 25 tietokoneyksikön käynnistykseen; *· kuviot 3A, 3B ja 3C ovat lohkokaavioita keksinnön mukaisen tietokonejärjestelmän muistien muistialueista; *,·..* kuvio 4 on vuokaavio, joka kuvaa menetelmän erästä ; suoritusmuotoa, jota sovelletaan talletettaessa firmwares 30 tietokonejärjestelmässä keksinnön mukaisesti, ja i kuviot 5A ja 5B ovat lohkokaavioita, jotka kuvaavat tunnetun tekniikan mukaisen tietokonejärjestelmän muistien muistialueita.

kuvio 1 esittää kaaviomaisesti tietokonejärjestel-35 mää 10, joka käsittää tietokoneyksikön 20. Tietokoneyksik- I 108897 6 kö 20 voi käsittää PC:n, joka käsittää tiedonkäsittely-laitteen 30, esimerkiksi yhden tai useamman mikroprosessorin muodossa.

Käynnistettäessä tietokoneyksikköä 20 tiedonkäsit-5 telylaite 30 lukee muistiin 40 sisältyvät tiedot. Muisti 40 voi olla kiinteä muisti. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti kiinteä muisti 40 on FLASH-muisti. Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisesti kiinteä muisti 40 on perinteinen EEPROM. Muisti 40 voi käsittää firmwares, 10 kuten esimerkiksi käynnistysohjelmia ja BlOS-ohjelmamoduu-leja. Keksinnön mukaisesti tiettyjä ohjelmamoduleja voi olla talletettuna muistiin 40 tiivistetyssä muodossa. Tiivistetty datapaketti, joka käsittää yhden tai useamman ohjelmamoduulin, kuluttaa vähemmän muistitilaa kuin vas-15 taava määrä tiivistämätöntä dataa tai tietoa, kuten alan ammattimies hyvin tietää.

Tiedonkäsittelylaite 30 voi käyttää muistialuetta .V; annetun osoiterajoituksen puitteissa, missä min os (min addr) voi muodostaa pienimmän osoitteen ja max os (max ·. ; 20 addr) voi muodostaa suurimman osoitteen.

..... Mid os -osoite (mid addr) voi esittää tietokoneyk- . sikön 20 käytössä olevien muistien välistä osoiterajoitus- ta.

·’ * Tiedonkäsittelylaite 30 voi käyttää hyväkseen muis- 25 tia 40 ainoastaan käynnistettäessä tietokoneyksikköä 20 * · .*·· työskenneltäessä mid os:n ja max os:n välisten osoitteiden parissa ja voi käyttää hyväkseen muistia 50 työskennel-, täessä sellaisen datan kanssa, jonka osoitteet sijaitsevat , ·. min os:n ja mid os:n välissä. Muisti 50 voi olla haihtuva 30 muisti.

Sen jälkeen kun annetut käynnistysproseduurit on ; suoritettu, tullaan pisteeseen, jossa tiedonkäsittelylaite voi "vaihtaa" ("exchange") muistin 40 toiseen muistiin 60. Täten tämän kiinnepisteen jälkeen tiedonkäsittelylaite 30 7 108897 pystyy saavuttamaan muistin 60 muistin 40 sijasta kutsues-saan osoitetta mid os:n ja max os:n välillä.

Kyky siirtyä yhdestä muistista 40 toiseen muistiin 60 aiheuttaa sen, että on varaa lisätä muistialuetta, jon-5 ka tiedonkäsittelylaite 30 voi tavoittaa lyhyessä haku-ajassa. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti muisti 60 on haihtuva muisti, jolla on lyhyet hakuajat.

Yksi tai useampi ääreisyksikkö voidaan kytkeä tie-tokoneyksikköön 20. Tätä kuvataan kuviossa 1 yksiköillä 10 70, 80, 90 ja 100. Tietokoneyksikkö 20 on myös kytkettä vissä verkkoon 105, kuten esimerkiksi LAN-verkkoon (Local Area Network), jonka kautta tietokoneyksikkö 20 voi kommunikoida muiden tietokoneyksiköiden kanssa.

Kuvio 2 esittää ensimmäisen keksinnöllisen menetel-15 män suoritusmuotoa. Tämä kuviossa 2 esitetty menetelmä tekee mahdolliseksi sen, että voidaan valita mitkä ohjelmamoduulit kopioidaan työmuistiin ja mihin työmuistin *.· .' osoitteisiin nämä moduulit talletetaan riippumatta moduu- : lien osoitteista kiinteässä muistissa 40.

.*·.· 20- Vaihe SUO

·...: Kuten kuvion 2 vaihe SUO esittää, kuvion 2 esittä mä menetelmä voidaan aloittaa käynnistettäessä tai uudel-leenkäynnistettäessä tietokoneyksikköä.

Vaiheet S120 ja S130 25 Vaiheessa S120 tietokoneyksikön tiedonkäsittely- • yksikkö 30 suorittaa ensimmäisen käynnistysohjelman. Tämä käynnistysohjelma voidaan suorittaa, ja suoritettaessa tämä ensimmäinen käynnistysohjelma voi käsittää rutiinin, .···. joka vaatii, että tarkistetaan mitä ääreisyksiköitä sisäl- * · 30 tyy tietokonejärjestelmän laitteistoon, kuten kuvion 2 vaihe S130 esittää. Tulokseksi saatu muotodata tai -infor-j : maatio voidaan tallettaa muototaulukkoon, joka täten pal- I jastaa ne ohjelmamoduulit, jotka tietokonejärjestelmä vaa tii suhteessa mainitun järjestelmän nykyiseen muotoon.

8 108897

Menetelmän erään suoritusmuodon mukaisesti tietoko-neyksikön käyttäjä voi muuttaa muototaulukkoa, ja tämän suoritusmuodon tapauksessa vaihetta S120 voi seurata vaihe S140.

5 Keksinnön keksinnöllisen idean puitteissa voidaan muototaulukkoa muuttaa sekä automaattisesti, vaiheen S130 mukaan, että manuaalisesti, kuten alla esitetään. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti muototaulukkoa voidaan pitää ajan tasalla automaattisesti viitaten ensimmäiseen 10 ohjelmamoduuliryhmään, kun taas käyttäjän kanssa tapahtuva muototaulukon ajantasalla pitäminen viittaa toiseen ohjelmamoduuliryhmään .

Vaihe S140

Vaiheessa S140 ensimmäinen käynnistysohjelma kokoaa 15 laajennus- tai levitysohjelman, joka purkaa tai levittää ne firmware-moduulit, jotka on annettu muototaulukossa ja on talletettu tiivistetyssä muodossa. Keksinnöllisen mene-telmän erään suoritusmuodon mukaisesti ensimmäinen levi-tysohjelma levittää kaikki firmware-moduulit, jotka on ·. ; 20 talletettu muistiin 40, jolloin käytettävien moduulien i valinta suoritetaan muototaulukon mukaisesti mainitun le- . vityksen jälkeen.

*;;; Kuvio 3A esittää kaaviomaisesti tietokoneen muisti- ·' yksikön muistitilaa. Kuvion 3A suoritusmuodon tapauksessa 25 muistialueet a, b, c, d ja e ovat muistialueita, jotka • · ’.‘•f sisältävät firmwares, eli tietoja, jotka eivät katoa, kun I | | virta katkaistaan. Tämä firmware löytyy tällöin kiinteän muistin 40 muistialueilta (Kuvio 1 ja kuvio 3A).

Muistialue a voi käsittää ohjelmakoodin, joka suo-30 ritetaan käynnistettäessä tietokoneyksikköä, ja muistialue b voi olla yleinen parametrialue, johon talletetaan joukko parametreja.

Alue c voi käsittää edellä mainitun muototaulukon, joka sisältää tietoja siitä, mitä ohjelmamoduuleja käyte-35 tään, ja tietoja siitä, mitkä osoitteet ja ohjelmamoduulit 1 08897 9 työtalletetaan. Muistialue c voi myös käsittää edellä mainitun laajennusohjelman, jota voidaan käyttää tiivistetyn datan laajentamiseen.

Muistialue d voi olla muistialue, joka käsittää 5 tiivistettyjä ohjelmamoduuleja.

Muistialue voi käsittää tarkistustaulukon, joka sisältää esimerkiksi ensimmäiset talletetut tarkistussummat tiivistetyille moduuleille ja laajennuskoodille. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti tarkistustaulukkoon 10 on talletettu tarkistussumma, joka pätee laajennuskoodiin ja tiivistetyille moduuleille. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti on talletettu myös tarkistussumma, joka pätee tarkistustaulukon tiivistettyihin ohjelmamoduulei-hin. Lisäksi tarkistustaulukko voi käsittää muistialueessa 15 e muistialueeseen c talletetun muototaulukon muistiosoit teen. Muistialue e voi myös käsittää esimerkiksi tietoja siitä, minä päivänä muistialueeseen c talletettua muoto-.V; taulukkoa on viimeksi muutettu. Muistialue e voi myös kä- sittää tietoa, joka paljastaa montako kertaa firmwarea on *.: 20 muutettu. Tämä jälkimmäinen tieto on erityisen tärkeä, jos firmware on talletettu sellaiseen muistiin, jonka voi . uudelleenohjelmoida vain tietyn määrän kertoja, kuten esi- merkiksi eräiden FLASH-muistien tapauksessa.

’ " Kuvion 2 mukaisesti vaiheessa S140 lasketaan toinen 25 tarkistussumma, joka perustuu kaikkiin tiivistettyihin * * *. *: ohjelmamoduuleihin ja jota verrataan tarkistustaulukkoon ennen moduulien laajennusta talletettuun tarkistussummaan. Kun tarkistussummat ovat yhtenevät, käynnistysohjelma voi .··. lukea muistialueeseen c talletetun muototaulukon, ja firm- 30 ware-ohjelma voi tämän jälkeen laajentaa ohjelmiston ja, kuten kuvion 3 nuoli 110 esittää, tallettaa ohjelmiston muistiin 50, jonka hakuajat ovat lyhyitä. Tämä talletus muistiin 50 voi kuitenkin tapahtua tilapäisen talletuksen muodossa, jotta voidaan työtallettaa valittuja ohjelmamo-35 duuleja, kuten alla esitetään.

10 108897

Menetelmän mukaisesti voidaan aktivoida hälytys-funktio, mikäli tarkistussummat eivät ole yhtenevät.

Kuvio 3A esittää sitä muistialuetta, jonka tiedon-käsittelylaite 30 tavoittaa käynnistettäessä tietokoneyk-5 sikköä. Nuoli 110 esittää, että tiedot d, jotka on talletettu muistiin 40 firmwaren muodossa, on laajennettu ja siirretty muistiin 50.

Kuviossa 3B näkyy viivoitettuna alueena 120 se muistialue, jonka muistissa 50 täyttää laajennetut tiedot 10 d.

Vaiheeseen S140 kuuluu ohjelmamoduulien a, c ja e kopioiminen muistin 50 muistialueeseen 125 (Kuvio 3B). Tämä merkitsee, että suorittava ohjelma voi kopioida itsensä ja tämän jälkeen jatkaa sporitusta muistialueelta 1 15 125.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti muistialueiden c ja e ohjelmamoduulit käsittävät myös tiivistet-·_·.* tyä dataa, kuten esimerkiksi muototaulukon, ja sen tähden : edellä mainittu laajennus koskee keksinnön mukaisesti myös .20 näitä moduuleja.

Vaihe S145

Edellä mainittu kiinnepiste voi osua vaiheeseen S145, missä muisti 40 vaihdetaan muistiin 60. Muistin 50 ja muistin 60 kombinaatiota kutsutaan jatkossa työmuistik-25 si 130 (Kuvio 3C). Työmuisti voi olla päämuisti.

• ’·* Vaihe S150

Vaiheessa S150 käynnistysohjelma voi käyttää muoto-·;··· taulukon tietoja päättääkseen mitä ohjelmamoduuleja tieto- konejärjestelmässä käytetään ja saadakseen tietoja siitä • 30 mihin eli mihin työmuistin 130 osoitteisiin ohjelmistomo- ’··'·' duuleja sijoitetaan tulevaa käyttöä varten, kunnes tieto- koneyksikkö suljetaan ja käynnistetään uudelleen.

Vaiheessa S150 vaikutetaan myös valintaprosessiin, jossa vain valitut ohjelmistomoduulit sijoitetaan niihin 35 työmuistin osoitteisiin, missä ne ovat tarjolla tietokone- n 108897 järjestelmän normaalin käytön aikana (Kuviot 2 ja 3C). Kuvio 3B esittää muun muassa kolme tiivistettyä ohjelmamoduulia 150, 160 ja 170. Moduuli 150 voi olla esimerkiksi Novel-dataserverin aloitusrutiini, kun taas moduuli 160 5 voi olla Unix-serverin rutiini ja moduuli 170 voi olla jokin muu vastaava rutiini, jota tarvitaan vain harvoin. Nuoli 140 esittää esimerkkiä, jossa vain yksi moduuleista 150, 160 tai 170, nimittäin moduuli 160 on valittu ja talletettu käytettäväksi tietokonejärjestelmässä.

10 Vaiheessa S150 tähän valintaan vaikutetaan muoto- taulukkoon sisältyvien tietojen avulla. Muototaulukko voi käsittää alitaulukon jokaista ohjelmistomoduulia varten. Jokainen erillinen alitaulukko viittaa täten erilliseen ! ohjelmistomodpuliin. Alitaulukko voi käsittää tietoja mo- 15 duulilipun muodossa, missä jokainen moduulilippu voi saada kumman tahansa kahdesta eri arvosta, ja missä lipun saadessa ensimmäisen arvon vastaava moduuli työtalletetaan . V; työmuistiin 130, kuten esitetään nuolella 180 kuviossa 3, •V. mikä osoittaa, että ohjelmistomoduuli 190 siirretään tai ·.; 20 kopioidaan muistin 60 osoitealueelle. Kun lippu saa toisen arvon, vastaavaa moduulia ei käytetä järjestelmän toimiessa nykyisessä muodossa, ja moduulia ei siksi työtalleteta ".Il työmuistiin. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto viittaa esimer- ’ ’ kiksi moduuleihin 150 ja 170 kuvion 3 esittämässä esimer- 25 kissä. Nämä kaksi moduulia jätetään kuvion 3B mukaisesti * · osoitteisiinsa, ja ne jäävät lopulta muiden tietojen alle tietokonejärjestelmän toimiessa.

Alitaulukko voi myös käsittää moduuleihin liittyvää ,··*, tietoa, joka paljastaa vastaavan ohjelmistomoduulin tyy- ·” 30 pin. Tämä tieto voi paljastaa esimerkiksi sisältyykö mo- duuliin ohjelmakoodi tai jotain muuta dataa, ja/tai tie-: toa, joka paljastaa ohjelmakoodin tyypin.

Työmuistin 130 muoto voi olla kuviossa 3C esitetyn mukainen sen jälkeen, kun asiaan liittyvät ohjelmistomo-35 duulit on talletettu muototaulukon mukaisesti työmuistiin.

12 1 08897

Kuvio 3C esittää esimerkkiä, jossa ohjelmistomoduuli 190 on siirretty tilapäisestä talletuspaikastaan muistissa 50 työmuistipaikkaan muistin 60 ensimmäisessä muistialueessa. Samalla tavalla moduuli 160 on siirretty muistin 60 toi-5 seen muistialueeseen, tämän toisen muistialueen sijaitessa osoitteen mukaan ensimmäisen muistialueen lähellä tai vieressä. Ne osoitealueet, joita käytetään ohjelmistomoduulien työtalletukseen työmuistissa, voidaan suojata moduulien tyhjentämistä tai päällekirjoitusta vastaan järjes-10 telmän toimiessa.

Vaiheen S140 mukaisesti muistialueen d tiivistäminen johti ohjelmistomoduuleihin 200, 210, 220 ja 230, jotka oli talletettu tilapäisesti muistin 50 alueelle 120.

Ohjelmistomoduulit 210 ja 220 voivat olla moduleja, 15 joita käytetään vain ennen käyttöjärjestelmän latausta | tietokoneyksikköön. Kuvioiden 3B ja 3C mukaisen keksinnön suoritusmuodon mukaisesti nämä moduulit pidetään niissä muistiosoitteissa, joihin ne oli ensin työmuistissa talle-;V; tettu, ja näitä osoitealueita ei tarvitse suojata päälle- ! *. ; 20 kirjoitukselta.

Moduuli 200 voidaan sijoittaa moduulin 160 kanssa toisen muistialueen alla sijaitsevaan osoitealueeseen si-ten, että moduuli 200 rajoittuu moduuliin 160.

·’ ’ Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti moduuli 25 230 sijoitetaan siten, että saavutetaan määrätty osoiteti- I I , la 240 moduulin 200 ja moduulin 230 välissä. Osoitealuetta 240 voidaan käyttää esimerkiksi liitettävän muistin, kuten esimerkiksi PCMCIA-kortin yhteydessä.

,··.> Vaihe S160 30 Kun vaihe S150 on suoritettu, tietokoneyksikkö voi siirtyä tavalliseen toimintaan, kuten esitetään vaiheella S160 kuviossa 2.

Vaiheet S170, S180 ja S190

Tavallisen toiminnan aikana käyttäjälle tai ope-35 raattorille voidaan tarjota mahdollisuus aloittaa muoto- 13 1 08897 I taulukon muuttaminen, kuten esitetään vaiheessa S170 ku- I viossa 2. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi erityisellä uudelleenmuotoilukäskyllä, joka tarjoaa pääsyn muistiin 40 talletettuun muototaulukkoon. Tämän suoritusmuodon mukai-5 sesti uudelleenmuotoilukäsky voi tarjota pääsyn työmuistin 130 laajennettuun muototaulukkoon, kun muototaulukko on talletettu tiivistetyssä muodossa muistiin 40. Tämän jälkimmäisen keksinnönmukaisen suoritusmuodon mukaisesti käyttäjä voi aloittaa muutetun taulukon tiivistyksen ja 10 talletuksen muistiin 40.

Vaiheessa 180 operaattori pystyy tallettamaan osoitetietoja muototaulukkoon, jotta ohjelmistomoduuleja voitaisiin työtallettaa tavalla, joka sallii työmuistin optimaalisen käytön.

15 Operaattori voi myös liittää mukaan tietoja, jotka koskevat niitä ohjelmistomoduuleja, jotka voidaan tallettaa ja suojata päällekirjoitukselta työmuistiin.

.V: Vaihe S195

Kun vastaanottaja ei pyydä muototietojen käsitte-·. ; 20 lyä, vaihetta S150 seuraa ainoastaan järjestelmän tavalli- nen toiminta, kunnes tietokoneyksikkö kytketään pois pääl- • | . tä tai resetoidaan, kuten vaiheessa S195 on esitetty.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti firmware-·’ * moduulit talletetaan muistiin 40 tiivistämättömässä muo- 25 dossa, samalla kun tässä suoritusmuodossa ei suoriteta \ ·· laajennusta.

Keksintö liittyy myös menetelmään tallettaa firm-warea tietokoneyksikköön siten, että ne ohjelmistomoduu- I | lit, jotka on talletettu firmwarena, voidaan helposti saa-30 da liikkumaan valittuihin osoitteisiin työmuistissa 130. Lisäksi keksintö aiheuttaa sen, että se tietokoneyksikön muistitila, johon talletetaan firmwarea, pienenee huomattavasti. Tätä toista keksinnöllistä menetelmää esitetään kuviossa 4 ja selitetään yksityiskohtaisesti alla.

14 108897

Valhe S210

Seuraavat proseduurit suoritetaan talletettaessa tietokoneyksikön tulevaa sisäistä ohjelmistoa: Menetelmä aloitetaan ja tuleva sisäinen ohjelmisto, jota kutsutaan 5 myös firm-ohjelmistoksi (firm software), joka ladataan tietokoneyksikön kiinteään muistiin, annetaan ensimmäisessä vaiheessa S210.

Vaiheet S220 ja S230

Valikoitu ohjelmisto tiivistetään vaiheessa S220 ja 10 talletetaan vaiheessa S230 ensimmäisen muistin 40 valikoidulle muistialueelle, joka muisti säilyttää sisältönsä virran katketessa.

Vaihe S240

Vaiheessa S240 liitetään mukaan laajennusohjelma, 15 joka voidaan tallettaa myös ensimmäiseen muistiin 40.

Vaihe S250

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti vaiheessa . S250 liitetään mukaan muototietoja, jotka voidaan tallet- taa myös ensimmäiseen muistiin. Muototiedot voivat olla \ .· 20 datataulukon muodossa, joka taulukko käsittää muun muassa ne muistiosoitteet, joihin eri ohjelmistomoduulit tallete-. taan laajennuksen jälkeen. Taulukko voi myös käsittää tie- to ja siitä, mitkä ohjelmistomoduulit työtalletetaan työ-* ’ muistiin ja/tai ne osoitteet, joihin moduulit työtallete- 25 taan suoritettaessa keksinnön mukaista ensimmäistä, yllä ’; mainittua menetelmää.

Toisen menetelmän erään version mukaisesti kaikki erilliset sisäiset ohjelmistot, mukaan lukien BlOS-ohjel-misto, muototaulukko ja muut ohjelmistomoduulit, kerätään 30 ennen kuin nämä tiedot talletetaan pääasiassa samanaikaisesti kiinteään muistiin 40. Tämän keksinnöllisen menetelmän mukaisesti valitut moduulit tiivistetään ennen tätä keräystä, jotta datapakkauksella, joka myöhemmin talletetaan kiinteään muistiin, on tarkalleen se sisältö joka 35 haluttiin tallettaa kiinteään muistiin 40,

IS

108897

Koska suuri osa firmwarea voidaan keksinnön mukaisesti tallettaa tiivistetyssä muodossa, muistitilan tarve kiinteässä muistissa on vastaavasti pienempi. Tämän ansioista tarvitaan vähemmän laitteistoa samaa firmwaren 5 määrää kohden. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti koko firmware talletetaan yhteen ja samaan FLASH-muisti-pakkaukseen.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti ohjelmistomoduulit talletetaan kiinteään muistiin 40 tiivistämät-10 tömässä muodossa yhdessä edellä mainittujen muototietojen ja käynnistysohjelmien kanssa.

| * * ! · i 9 * * · * » 1 * * * »

Claims (11)

16 1 08897

1. Menetelmä, jota käytetään käynnistettäessä tie-I 5 tokonejärjestelmää, järjestelmän käsittäessä vähintään yh den tietokoneyksikön (20) ja vähintään yhden ensimmäisen muistin (40), joka muisti käsittää vähintään yhden ensimmäisen datalohkon (a, b) , johon on talletettu tietoa firmwarena, joka menetelmä käsittää tietokoneyksikön (20) 10 käynnistyksen aloitusvaiheen ja ensimmäisestä muistista (40) toiseen muistiin (130, 60, 50) tapahtuvan ohjelmisto-moduulien (d) siirtovaiheen, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavien vaiheiden suorittamisen: luetaan ensimmäisen muistin (40) kokoonpanotauluk-15 koon (c) talletetut kokoonpanotiedot kokoonpanotietojen ollessa muutettavissa automaattisesti tai tietokonejärjestelmän käyttäjän toimesta ja ilmaistessa ne ohjelmistomo-dulit useista ohjelmistomoduleista, jotka vaaditaan tiet-·,·. tyihin tietokone j ärj estelmäkokoonpanoihin ja vastaavan ! 20 kullekin yksittäiselle ohjelmistomodulille kuuluvan osoi- > I f ,* *, tealueen toisessa muistissa, mihin tahansa ohjelmistomodu- • · * j liin liittyvän osoitealueen ollessa muuttuva ja riippuessa « » « » I kokonpanosta, jonka kanssa se toimii, minkä avulla opti- t moidaan toisen muistin käyttö; ·' 25 valitaan ohjelmistomoduulit, jotka vaaditaan käy tössä olevaan tietokonejärjestelmäkokoonpanoon; siirretään valitut ohjelmistomoduulit ensimmäises-*". tä muistista (40) toiseen muistiin (130, 60, 50), ja ' t talletetaan valitut ohjelmistomoduulit (160) ko- « * f s * 30 koonpanoinformaation mukaisesti toiseen muistiin kullekin I | kuuluvalle osoitealueelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, . tunnettu siitä, että ’ · laajennetaan tietokoneyksikköä käynnistettäessä 35 vähintään yksi tiivistettynä firmwarena ensimmäiseen muistiin talletettu toinen datalohko (d), ja talletetaan laajennettu datalohko toiseen muistiin 17 1 08897 (130, 60, 50) .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laajennetaan toiseen dataloh-koon sisältyvä ohjelmisto.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, I tunnettu siitä, että laajennetaan toiseen dataloh- koon sisältyvät kokoonpanotiedot (c, e).

5. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen mene- ; telmä tunnettu siitä, että I 10 talletetaan laajennettu datalohko (d) tilapäisesti toiseen muistiin (120, 50, 130), ja valitaan muotodatan (c) perusteella ne laajennetun datalohkon (d) ohjelmistomoduulit (160, 190, 200, 230), jotka työtalletetaan toiseen muistiin (130, 60, 50).

6. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että otetaan selville tietokonejärjestelmän kokoonpano, | kuten esimerkiksi järjestelmään sisältyvät laitteet, ja ·,*. saatetaan tilanteen tasalle kokoonpanotaulukkoon * · * • « 20 sisältyvät kokoonpanotiedot sen perusteella, mitä tiede- * * * \ tään järjestelmän kokoonpanosta, käyttämällä tietokonejär- ( t · jestelmän tietokoneohjelmaa. * * « ·

7. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mu- s · · kainen menetelmä, tunnettu siitä, että > * » * 25 sijoitetaan kokoonpanotaulukkoon sisältyvien osoi tetietojen mukaisesti jokainen ohjelmistomoduuli osoittee- > · j\: seen, joka on erikseen kullekin ohjelmistomoduulille tar- koitettu, eli työtalletetaan valitut ohjelmistomoduulit, 1 i * , ' . :a 30 suojataan päällekirjoitukselta ne osoitteet, joi- * » hin valitut ohjelmistomoduulit on työtalletettu. : 8. Patenttivaatimuksen 2 tai minkä tahansa patent- « ' * v* tivaatimuksen 2 mukaisen patenttivaatimuksen 3-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 35 muodostetaan ensimmäinen tarkistussumma tiiviste tyn datalohkon perusteella, 1 08897 18 verrataan ensimmäistä tarkistussummaa toiseen kiinteään muistiin (40) talletettuun tarkistussummaan, laajennetaan datalohko, mikäli täten verratut tarkistussummat ovat yhtenevät, ja 5 aktivoidaan hälytysfunktio, mikäli tarkistussummat eivät ole yhtenevät.

9. Tietokonejärjestelmä, joka järjestelmä käsittää vähintään yhden tietokoneyksikön (20) ja vähintään yhden ensimmäisen muistin (40), joka käsittää vähintään yh-10 den ensimmäisen datalohkon (a, b) , johon tietoja talletetaan firmwaren muodossa, ja toisen muistin (130, 60, 50), jolloin tietokoneyksikön (20) on tietokonejärjestelmää käynnistettäessä tarkoitus suorittaa ensimmäiseen dataloh-koon talletettu käynnistysohjelma (a), järjestelmän olles-15 sa tunnettu siitä, että ensimmäinen muisti (40) käsittää toisen datalohkon (d) , joka käsittää useita ohjelmistomoduuleja, ja kokoonpanotaulukon, johon on talletettu . . kokoonpanotiedot, tietojen ollessa muutettavissa automaat- I) tisesti tai tietokonejärjestelmän käyttäjän toimesta ja ;’·* 20 ilmaistessa ne ohjelmistomodulit, jotka vaaditaan tiettyi- hin tietokonejärjestelmäkokoonpanoihin ja vastaavan kulle-' * kin ilmaistulle ohjelmistomodulille kuuluvan osoitealueen )·’ toisessa muistissa, mihin tahansa ohjelmistomoduliin liit- : : : tyvän osoitealueen ollessa muuttuva siitä kokoonpanosta 25 riippuen, jonka kanssa se toimii, minkä avulla optimoidaan : toisen muistin käyttö; ja siitä, että käynnistettäessä tietokonejärjestelmää tietokoneyksikön (20) on tarkoitus • lukea kokoonpanotiedot kokoonpanotaulukosta ja siirtää va- ' ' littujen ohjelmistomoduulien sisältö määrättyihin toisen ·...· 30 muistin osoitealueisiin kokoonpanotaulukosta luettujen . .·. osoitetietojen mukaisesti.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tietokonejärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen datalohko (d) käsittää tiivistettyjä ohjelmistomoduuleja; ja siitä, että 35 ensimmäinen datalohko (a, c) käsittää datanlaajennusohjel-man (c) ; ja siitä, että käynnistysohjelma on muodostettu kutsumaan laajennusohjelma ja siten laajentamaan tiiviste- 108897 19 : tyt ohjelmistomoduulit.

11. Patenttivaatimusten 9 tai 10 mukainen tieto- | konejärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen 1 muisti (40) on kiinteä muisti; ja siitä, että toinen muis- ! 5 ti on työmuisti, joka kuuluu tietokoneyksikköön. i 20 108897