FI108557B - Saostussäiliö - Google Patents

Description

1 1 1H S 5 7

Saostussäiliö

Saostussäiliö, jossa on ainakin yksi tuloliittymä nesteen johtamiseksi saostussäiliöön ja ainakin kaksi lähtöliittymää nesteen johtamiseksi pois sa-5 ostussäiliöstä.

Haja-asutusalueilla kiinteistöjen jätevesien käsittely hoidetaan yleensä kiinteistökohtaisesti, koska kunnallistekniikkaa jäteveden käsittelyyn ei haja-asutusalueilla tyypillisesti ole käytettävissä. Kiinteistökohtaiseen jätevesien puhdistamiseen käytetään maapuhdistamoa, jossa puhdistaminen tapahtuu 10 kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa jätevedet esikäsitellään sa-ostussäiliössä, jossa kiintoaineet erottuvat jätevedestä. Toisessa vaiheessa jätevesi imeytetään maaperään tai suodatetaan ja kootaan salaojiin, joista puhdistunut vesi johdetaan kokoomakaivon kautta esimerkiksi avo-ojaan. Saostussäiliöön kertynyt kiintoaines puolestaan toimitetaan aika ajoin esimerkiksi 15 kunnalliselle puhdistamolle.

Imeytysperiaatteella toimivassa maapuhdistamossa jätevedet kulkevat kiinteistöstä maaviemäriä pitkin saostussäiliöön, joka on asennettu maan pinnan alle lukuunottamatta tyhjennysaukkoa. Kiintoaineesta puhdistettu jätevesi siirretään putkea pitkin saostussäiliöstä jakokaivoon, joka tyhjennys- i 20 aukkoa lukuunottamatta on sijoitettu maanpinnan alapuolelle. Jakokaivon alaosassa on kaksi tai useampia lähtöliittymiä, joista jätevesi ohjataan puhdistus-kentällä maanpinnan alapuolella sijaitseviin imeytysputkiin. Koska maapuhdistamon toiminnan kannalta on edullista, että eri imeytysputkiin siirtyvät vesi-,! ·.. määrät olisivat yhtä suuret, on lähtöliittymien yhteyteen jakokaivon sisäpuolelle 25 asennettu erilliset putkimaisesta liitososasta ja säätölevystä muodostuvat vir-·.·, taussäätimet imeytysputkiin virtaavan vesimäärän säätämiseksi. Suodatuspe- riaatteella toimiva maapuhdistamo on rakenteeltaan pääosin samanalainen kuin imeytysperiaatteella toimiva maapuhdistamo, mutta puhdistuskenttään on imeytysputkien alapuolelle asennettu kokoomasalaojat. Kokoomasalaojat ke-'···’ 30 räävät puhdistetun veden ja johtavat sen kokoomakaivoon. Kokoomakaivosta puhdistettu vesi johdetaan purkuputkella avo-ojaan tai muuhun sopivaan paik- > kaan maastossa.

· Ongelmana nykyisissä maapuhdistamoissa on puhdistamoon kuu- luvien komponenttien suuri lukumäärä, mikä nostaa puhdistamon hintaa kom-; 35 ponenttien hankintavaiheessa ja aiheuttaa runsaasti työtä järjestelmän asen nusvaiheessa.

i 2 '08557 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen saostussäiliö.

Keksinnön mukaiselle saostussäiliölle on tunnusomaista se, että lähtöliittymien yhteydessä on virtaussäätimet lähtöliittymistä virtaavan vesi-5 määrän säätämiseksi ja että virtaussäädin on sovitettu lähtöliittymän yläosasta lähtöliittymän yhteyteen ja käsittää rungon ja rungossa olevan virtausaukon.

Keksinnön olennainen ajatus on, että saostussäiliössä on ainakin yksi tuloliittymä nesteen johtamiseksi saostussäiliöön ja ainakin kaksi lähtöliit-tymää nesteen johtamiseksi pois saostussäiliöstä ja että lähtöliittymien yhtey-10 dessä on virtaussäätimet lähtöliittymistä virtaavan vesimäärän säätämiseksi. Keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon mukaan lähtöliittymä on T-haaran muotoinen. Keksinnön erään toisen edullisen sovellutusmuodon mukaan virtaussäädin on sovitettu lähtöliittymän yhteyteen saostussäiliön sisäpuolelle. Keksinnön erään kolmannen edullisen sovellutusmuodon mukaan 15 virtaussäädin on lähtöliittymän yläosasta lähtöliittymän sisäpuolelle sovitettu holkki, jossa on runko ja rungossa virtausaukko. Keksinnön erään neljännen edullisen sovellutusmuodon mukaan virtaussäätimenä käytettävässä hoikissa on virtausaukon alapuolella ainakin yksi virtaussäätimen rungon sisäpuolelle suunnattu pykälä.

20 Keksinnön etuna on, että sijoitettaessa virtaussäätimet saostussäi liön yhteyteen voidaan maapuhdistamosta jättää jakokaivo pois, jolloin järjes-i telmän hankintakustannukset ja asennustyön määrä pienenevät. Sijoitettaessa virtaussäätimet saostussäiliön sisäpuolelle on virtaussäätimien käyttö myös saostussäiliön asennuksen jälkeen helppoa. Rakenteeltaan holkkimainen, t 25 lähtöliittymän sisäpuolelle sijoitettava virtaussäädin on helppo käyttää eikä sille ·.·. tarvitse varata tilaa säiliön sisäpuolella. Holkkimaiseen virtaussäätimeen vir- I · tausaukon alapuolelle sijoitettujen kolojen ansiosta vedenpinnan tason tarkis-... taminen on helppoa.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa 30 kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaisen saostus säiliön sovellutusmuotoa sivusta katsottuna ja osittain poikkileikattuna, kuvio 2 esittää kaavamaisesti kuvion 1 mukaista saostussäiliötä ,,,'< edestä katsottuna ja osittain poikkileikattuna, kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä kuvion 1 mukaisen saostussäi-i; 35 liön yhteydessä käytettävän virtaussäätimen sovellutusmuotoa edestä katsot- t » . tuna,

I I I

3 1n8557 kuvio 4 esittää kaavamaisesti kuvion 3 mukaista virtaussäädintä sivusta katsottuna, kuvio 5 esittää kaavamaisesti kuvion 3 mukaista virtaussäädintä edestä katsottuna perusasemassaan ja 5 kuvio 6 esittää kaavamaisesti kuvion 3 mukaista virtaussäädintä yläpuolelta katsottuna ja poikkileikattuna.

Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty keksinnön mukainen saostus-säiliö 1 sivusta katsottuna ja osittain poikkileikattuna ja kuviossa 2 edestä katsottuna ja osittain poikkileikattuna. Saostussäiliössä 1 on väliseinän 2 erotta-10 mat kammiot 3 ja 4. Saostussäiliön 1 yläosassa kammion 3 puolella on tulo-liittymä 5, johon kiinteistöstä tuleva maaviemäri yhdistetään. Selvyyden vuoksi väliseinää 2 ja tuloliittymää 5 ei ole esitetty kuviossa 2. Edelleen saostussäiliössä 1 on tyhjennysaukko 6, jonka kautta saostussäiliö 1 voidaan tyhjentää. Tyhjennysaukko 6 peitetään saostussäiliön 1 kannella, jota selvyyden vuoksi 15 ei ole esitetty kuvioissa 1 ja 2. Jokaisen tyhjennyskerran jälkeen saostussäiliön 1 kammiot 3 ja 4 täytetään vedellä. Väliseinän 2 yläosassa on yksi tai useampia reikiä, joiden kautta tuloliittymästä 5 kammioon 3 tuleva jätevesi pääsee virtaamaan kammiosta 3 kammioon 4. Jätevesi on suunniteltu virtaamaan mahdollisimman hitaasti kammiosta 3 kammioon 4, jotta suurimmat partikkelit 20 ehtivät laskeutua kammion 3 pohjalle sakkatilaan. Kammiossa 4 jäteveden puhdistuminen kiinteistä partikkeleista jatkuu eli kammiosta 3 kammion 4 puolelle siirtyneet kiinteät partikkelit laskeutuvat kammion 4 pohjalle sakkatilaan. Kammiossa 4 on kaksi T-haaran muotoista lähtöliittymää 7 ja 7’, joiden kautta ... kiinteistä partikkeleista puhdistunut jätevesi pääsee virtaamaan ulos saostus- :T: 25 säiliöstä 1. Lähtöliittymät 7 ja 7’ on mitoitettu pystysuunnassa siten, että ne ovat alapäästään koko ajan saostussäiliössä 1 olevan vedenpinnan alapuo-lella ja yläpäästään vedenpinnan yläpuolella. Täten jätevesi pääsee virtaa-... maan lähtöliittymien 7 ja 7’ sisäpuolelle ainoastaan niiden alapäästä. Lähtöliit- '.! tyrnissä 7 ja 7’ on olennaisesti vaakasuorassa olevat putkiyhteet 8 ja 8’, jotka ’*··’ 30 on sovitettu viettämään alaspäin siten, että vesi pääsee virtaamaan lähtöliitty- mistä 7 ja 7’ saostussäiliön 1 ulkopuolelle. Koska saostussäiliöstä 1 pois vir-taava jätevesi lähtee vedenpinnan alapuolelta eivät pinnalla kelluvat kiinteät partikkelit pääse siirtymään lähtöliittymien 7 ja 7’ kautta saostussäiliön 1 ulko-....: puolelle. Lähtöliittymien 7 ja 7’ sisäpuolelle on sovitettu kuvioissa 3 ja 4 tar- 35 kemmin esitetyllä tavalla virtaussäätimet 9 ja 9’, joiden avulla lähtöliittymien 7 ja 7’ kautta saostussäiliöstä 1 ulos virtaavan jäteveden määrä voidaan säätää 4 1 O H 5 5 7 molemmissa lähtöliittymissä 7 ja 7’ yhtäsuuriksi. Koska virtaussäätimet 9 ja 9’ on sovitettu saostussäiliön 1 yhteyteen, voidaan jakoputket, joiden kautta jätevesi virtaa maapuhdistamon puhdistuskentällä oleviin imeytysputkiin, sovittaa suoraan saostussäiliön 1 lähtöliittymiin 7 ja T. Tällöin jakokaivo, jossa virtaus-5 säätimet ovat aikaisemmin sijainneet, voidaan jättää tarpeettomana pois, jolloin puhdistusjärjestelmän hankintakustannukset pienentyvät. Myös asentamiseen tarvittava työ vähenee, koska jakokaivoa varten ei tarvita tehdä kaivantoa. Saostussäiliön 1 yhteydessä olevien virtaussäätimien 9 ja 9’ ansiosta lähtöliittymien 7 ja 7’ kautta imeytysputkiin vihaavat vesimäärät voidaan edel-10 leen säätää yhtäsuuriksi, jolloin puhdistuskenttää voidaan kuormittaa tasaisesti, mikä on edellytyksenä maapuhdistamon pitkälle käyttöiälle ja korkealle puhdistusteholle.

Kuviossa 3 on kaavamaisesti esitetty keksinnön mukaisessa saos-tussäiliössä käytettävä virtaussäädin 9 edestä katsottuna ja kuviossa 4 kaa-15 vamaisesti sivusta katsottuna. Virtaussäädin 9 on kuvioissa 3 ja 4 sovitettu lähtöliittymän 7 sisäpuolelle. Virtaussäädin 9 on holkki, jonka rungossa 10 on virtausaukko 11. Kuviossa 3 esitetty virtausaukko 11 on pisaranmuotoinen, mutta virtausaukko 11 voidaan muotoilla monella eri tavalla. Virtaussäätimen 9 yläpäässä on laippa 12, jonka ulkohalkaisija on virtaussäätimen 9 rungon 10 20 ulkohalkaisijaa suurempi. Laipan 12 ulkohalkaisija on myös suurempi kuin lähtöliittymän 7 sisähalkaisija. Virtaussäädin 9 sovitetaan lähtöliittymän 7 yläpäästä sen sisäpuolelle siten, että virtausaukko 11 ja putkiyhde 8 osuvat samalla kohdalle kuvion 5 esittämällä tavalla silloin, kun virtaussäädin 9 on alimmassa mahdollisessa asemassaan eli perusasemassaan. Virtausaukon 11 25 alareunan ja laipan 12 välinen etäisyys mitoitetaan siten, että virtausaukon 11 ·': alareuna on kuviossa 5 esitetyllä tavalla olennaisesti putkiyhteen 8 alareunan tasalla silloin, kun virtaussäädin 10 on alimmassa mahdollisessa asemassaan. Siirtämällä virtaussäädintä 9 ylöspäin siirtyy putkiyhteen 8 kohdalla olevan _ virtausaukon 11 alareuna ylöspäin, jolloin putkiyhteeseen 8 virtaava vesimäärä 30 vähenee. Virtaussäätimen 9 rungon 10 ulkohalkaisija mitoitetaan lähtöliittymän 7 sisähalkaisijan suhteen siten, että virtaussäätimen 9 rungon 10 ulkopinnan ja lähtöliittymän 7 sisäpinnan välisen kitkavoiman vuoksi virtaussäädin 9 ei itsestään siirry putkiyhteen 8 suhteen, mutta virtaussäätimen 9 siirtäminen onnistuu helposti ilman työkaluja, jolloin putkiyhteeseen 8 vihaavan vesimäärän ____: 35 säätäminen tyhjennysaukon 6 kautta on helppoa.

5 11H 5 57 ί ! Tehtaalla virtaussäätimet 9 ja 9’ asetetaan kuvion 5 esittämällä ta valla perusasemaansa siten, että virtausaukon 11 alareuna on putkiyhteiden 8 ja 8’ alareunojen tasalla. Saostussäiliötä 1 käyttöönotettaessa toista virtaus-säädintä nostetaan siten, että molempiin putkiyhteisiin 8 ja 8’ virtaava vesi-5 määrä on yhtäsuuri. Tällöin saostussäiliön 1 hieman vino asento kaivannossaan ei estä lähtöliittymistä 7 ja 7’ viilaavien vesimäärien säätämistä yhtäsuu-riksi. Tosin saostussäiliö 1 pyritään sijoittamaan kaivantoon mahdollisimman suoraan asentoon. Virtaussäätimien 9 ja 9’ aseman tarkistus ja uudelleen säätäminen on helppo suorittaa saostussäiliön 1 tyhjennyksen yhteydessä 10 esimerkiksi kerran vuodessa.

Virtaussäätimen 9 runkoon 10 voidaan virtausaukon 11 alapuolelle tehdä kuvion 3 esittämällä tavalla rungon 10 sisäpuolelle suuntautuvat pykälät 13, joita voi olla yksi tai useampia. Pykälät 13 on tarkemmin esitetty kuviossa 6, joka kaavamaisesti esittää virtaussäädintä 9 yläpuolelta katsottuna ja poik-15 kileikattuna kuviossa 3 esitettyä leikkauslinjaa A - A pitkin. Pykälät 13 voidaan myös muodostaa lisäämällä materiaalia rungon 10 sisäpuolelle, jolloin runko 10 on ulkopuolelta virtausaukkoa 11 lukuun ottamatta yhtenäinen. Pykälien 13 ansiosta lähtöliittymissä 7 ja 7’ olevan vedenpinnan tason tarkistaminen ja virtaussäätimien 9 ja 9’ säätäminen vedenpinnan tasolle ylhäältäpäin on help-20 poa ja yksinkertaista. Kuvioista 1 ja 2 poiketen lähtöliittymät 7 ja 7’ voidaan mitoittaa myös siten, että ne ulottuvat saostussäiliön 1 seinämän tai kannen läpi, jolloin virtaussäätimiä 9 ja 9’ voidaan säätää saostussäiliön 1 kantta avaamatta.

;·'·· Kuvioissa 1-6 esitetyn virtaussäätimen 9 sijaan voidaan lähtöliitty- 25 mien 7 ja 7’ yhteydessä käyttää putkimaisesta liitososasta ja virtausaukolla va-rustetusta säätölevystä sinänsä tunnetulla tavalla muodostuvaa virtaussää-dintä. Tällainen virtaussäädin voidaan sovittaa putkiyhteiden 8 ja 8’ yhteyteen joko saostussäiliön 1 sisäpuolelle tai ulkopuolelle. Sijoitettaessa virtaussääti-’··, met saostussäiliön 1 ulkopuolelle on säätötoimenpiteiden suorittaminen jäl- 30 keenpäin hyvin hankalaa, koska saostussäiliö 1 sijoitetaan maanpinnan alapuolelle siten, että olennaisesti ainoastaan tyhjennysaukko 6 ulottuu maanpinnan yläpuolelle. Putkimaisesta liitososasta ja säätölevystä muodostuvan virta-ussäätimen käyttö verrattuna holkkimaiseen virtaussäätimeen 9 on paljon ;··; hankalampaa myös silloin, kun se on asennettu saostussäiliön 1 sisäpuolelle.

35 Edelleen holkkimainen virtaussäädin 9 on rakenteeltaan yksinkertaisempi, halvempi valmistaa sekä helpompi asentaa paikalleen.

6 1 O 8 5 57

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä saostussäiliön ulkonäkö tai muoto voi vaihdella monella tavalla. Edelleen saostussäiliössä voi olla ainoastaan yksi kammio tai 5 saostussäiliö voidaan jakaa väliseinillä useampaan kuin kahteen kammioon. Saostussäiliössä voi olla enemmän kuin yksi tuloliittymä, jolloin samaan saos-tussäiliöön voidaan ohjata jätevedet useammastakin kiinteistöstä tai useampaa putkea pitkin samasta kiinteistöstä. Edelleen saostussäiliön lähtöliittymiä voi olla enemmän kuin kaksi, jolloin puhdistuskentälle voidaan sijoittaa useita 10 imeytysputkia. Virtaussäätimet 9 ja 9’ voidaan myös toteuttaa ilman laippaa 12 tai laipan 12 tilalla voidaan myös käyttää rungosta 10 ulospäin suuntautuvaa pykälää tai muuta vastaavaa pidätyselintä. Virtaussäädintä 9 voidaan myös käyttää salaojakaivon, lattiakaivon, altaan alla olevan vesilukon sekä öljyn- ja rasvanerottimien yhteydessä.

• ·

Claims (8)

1. Saostussäiliö, jossa on ainakin yksi tuloliittymä (5) nesteen johtamiseksi saostussäiliöön (1) ja ainakin kaksi lähtöliittymää (7) nesteen johtamiseksi pois saostussäiliöstä (1), tunnettu siitä, että lähtöliittymien (7, T) 5 yhteydessä on virtaussäätimet (9, 9’) lähtöliittymistä (7, 7’) virtaavan vesimäärän säätämiseksi ja että virtaussäädin (9, 9’) on sovitettu lähtöliittymän (7, 7’) yläosasta lähtöliittymän (7, 7’) yhteyteen ja käsittää rungon (10) ja rungossa (10) olevan virtausaukon (11).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saostussäiliö, tunnettu siitä, 10 että lähtöliittymä (7, T) on T-haaran muotoinen ja ulottuu alapäästään saos- tussäiliössä olevan vedenpinnan alapuolelle ja yläpäästään vedenpinnan yläpuolelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen saostussäiliö, tunnettu siitä, että virtaussäätimet (9, 9’) on sovitettu saostussäiliön (1) sisäpuolelle.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen saostussäiliö, tunnettu siitä, että lähtöliittymä (7, 7’) ulottuu saostussäiliön (1) seinämän tai kannen läpi siten, että virtaussäädin (9, 9’) on säädettävissä saostussäiliön (1) kantta avaamatta.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen saostussäiliö, 20 tunnettu siitä, että virtaussäädin (9, 9’) on sovitettu lähtöliittymän (7, T) sisäpuolelle.

. ·. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen saostussäiliö, tunnettu siitä, ··,·. että virtaussäätimen (9, 9’) rungossa (10) on ainakin yksi virtausaukon (11) [ alapuolella virtaussäätimen (9, 9’) rungon (10) sisäpuolelle suuntautuva pykälä 25 (13).

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen saostussäiliö, tunnettu siitä, että virtaussäätimen (9, 9’) ollessa perusasemassaan virtausaukon (11) alareuna on lähtöliittymän (7, 7’) olennaisesti vaakasuoran putkiyhteen (8, 8’) alareunan tasolla.

7. O B S 5 7

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen saostussäiliö, tunnettu siitä, että virtaussäätimen (9, 9’) virtausaukko (11) on pisaran-muotoinen. 8 108557