FI107666B

FI107666B - Menetelmä lähetyksen optimoimiseksi ja lähetin

Info

Publication number: FI107666B
Application number: FI973337A
Authority: FI
Inventors: Olli Piirainen
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1997-08-14
Filing date: 1997-08-14
Publication date: 2001-09-14
Also published as: AU8733898A; ES2273431T3; EP0941584A2; DE69836071T2; FI973337A; WO1999009676A3; NO991725L; CN1154254C; FI973337A0; NO991725D0; US6526102B1; CN1236511A; ATE341865T1; WO1999009676A2; EP0941584B1; DE69836071D1; JP2001505027A

Description

107666

Menetelmä lähetyksen optimoimiseksi ja lähetin

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä lähetyksen optimoimiseksi, jota menetelmää käytetään lähettimessä, jolla vastaanotetaan useita digitaalisia 5 signaaleja, jotka moduloidaan, joka lähetin käsittää muunninvälineet, joiden avulla signaali muunnetaan ennen signaalin lähettämistä analogiseksi, ja jossa muunnettavan signaalin sijoittuminen muunninvälineiden dynaamiselle alueelle vaikuttaa muunnoksesta saatavan signaalin optimaalisuuteen.

Keksinnön kohteena lisäksi lähetin, joka vastaanottaa digitaalisia 10 signaaleja, jota lähetintä käytetään radiojäijestelmässä lähettämään signaaleja optimaalisesti, joka lähetin käsittää modulointivälineet, jotka on sovitettu moduloimaan vastaanotettuja signaaleja, ja muunninvälineet, jotka muuntavat digitaalisen signaalin analogiseksi ennen signaalin lähettämistä, jonka muunninvälineiden vastaanottaman signaalin sijoittuminen muunninvälineiden dynaa-15 miselle alueelle vaikuttaa muunnoksesta saatavan signaalin optimaalisuuteen.

Tekniikan taso

Tunnetun tekniikan mukaisissa radiojärjestelmissä, kuten GSM-jär- jestelmissä, kiinteän verkon suunnasta tuleva signaali etenee yleensä matka- puhelinkeskuksen ja tukiasemaohjaimen kautta tukiasemalle. Lähettimenä toi- ··.·. 20 miva tukiasema vastaanottaa kiinteän PSTN-verkon suunnasta tulevan digi- • · !. l taalisen signaalin ja lähettää signaalin edelleen tilaajapäätelaitteelle. Riippuen l käytettävästä radiojärjestelmästä tukiasemalla on myös tieto esimerkiksi lähe- • · · * tettävän signaalin ohjaamisesta haluttuun aikaväliin. Lisäksi tukiasemalla on • ” muun muassa tieto tehotasosta, jolla signaalin lähettäminen tehdään. Yleensä v : 25 tukiasema lähettää tilaajapäätelaitteille signaaleja eri tehotasoilla radiojärjes telmästä saatavien ohjeiden mukaisesti. Tukiasema toimii signaalia lähettäes- ·:··: sään lähettimenä.

·*’*: Tukiasema suorittaa vastaanottamansa signaalin käsittämälle da- • · * talle erilaisia koodauksia kuten kanavakoodauksen, jonka jälkeen eri kanavilta 30 tulevat digitaaliset signaalit moduloidaan. Signaalit muunnetaan moduloinnin • · *·;·* jälkeen analogiseksi, jonka jälkeen signaalit yhdistetään lähettimen analogiani]: osissa. Tämän jälkeen yhdistettyä signaalia vahvistetaan ja se lähetetään ra- diotielle.

···

Tunnetun tekniikan mukaisen lähettimen, esimerkiksi tukiaseman, 35 lähettämän signaalin spektrissä on erilaisia häiriöitä, jotka aiheutuvat digitaa- 107666 2 listen signaalien muuntamisesta analogiseksi ja signaalien yhdistämisestä. Tukiaseman vastaanottamat signaalit ovat yleensä taajuudeltaan ja tehotasol-taan hyvinkin erilaisia. Ongelmia aiheuttavat etenkin eri tehotasolla DA-muun-timelle tulevat signaalit, koska muuntimen dynaamista aluetta ei ole tunnetun 5 tekniikan mukaisissa ratkaisuissa mahdollista käyttää koko ajan optimaalisesti hyväksi. Lisäksi tällä hetkellä saatavat muuntimet eivät siedä signaalissa olevia häiriötä riittävän hyvin. Tehotasoltaan erilaiset signaalit aiheuttavat lisäksi signaalien yhdistämisen jälkeen etenkin vierekkäisille kanaville häiriöitä.

Keksinnön tunnusmerkit 10 Keksinnön tavoitteena on kehittää menetelmä ja lähetin siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että kutakin moduloitua signaalia painotetaan omalla painotuskertoimella signaalien keskinäisten tehotasojen asettamiseksi ennalta määrättyihin suhteisiin ja signaalien aset-15 tamiseksi optimaalisesti muunninvälineiden dynaamiselle alueelle, painottamisen jälkeen signaalit yhdistetään, ja yhdistetty signaali muunnetaan analogiseksi, jonka jälkeen yhdistetty signaali skaalataan ennalta määrättyyn tehota-soon.

Lähettimelle on tunnusomaista, että lähetin käsittää välineet muo- 20 dostaa painotuskertoimia, välineet painottaa kutakin moduloitua signaalia omalla painotuskertoimella signaalien keskinäisten tehotasojen asettamiseksi ennalta määrättyihin suhteisiin ja signaalien asettamiseksi optimaalisesti ··.·. muunninvälineiden dynaamiselle alueelle, välineet, jotka yhdistävät painotetut • · II/ signaalit, jonka jälkeen välineet muuntavat yhdistetyn signaalin analogiseksi, • · · *... 25 ja välineet, jotka skaalaavat analogiseksi muunnetun signaalin ennalta määrät- • · · *·* * tyyn tehotasoon.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-vaatimusten kohteena.

• · · ...·* Keksintö perustuu siihen, että DA-muuntimelle tulevaa signaalia kä- . .·. 30 sitellään siten, että signaali käyttää käsittelyn jälkeen mahdollisimman opti- maalisesti muuntimen dynaamisen alueen hyödyksi.

• · ”* Keksinnön mukaisella menetelmällä ja lähettimellä saavutetaan useita etuja. Menetelmä mahdollistaa eri tehotasolla olevien digitaalisten sig- • · · naalien muuntamisen analogiseksi siten, että hyvinkin pienellä tehotasolla lä-35 hettimeen tulevan signaalin muunnoksessa käytetään muuntimen dynaaminen alue optimaalisesti hyödyksi. Tämä toteutetaan siten, että jokaista vastaan- 107666 3 otettua signaalia painotetaan signaaliin sovitetulla painotuskertoimella, jolloin signaalin sanaleveys saadaan sovitettua muuntimen maksimisananleveyteen, jolloin signaalien erilaisista tehotasoista johtuvat ongelmat poistuvat. Lähetin on mahdollista toteuttaa pienemmällä määrällä analogiaosia tai analogiaosia 5 yhdistämällä, jolloin lähetin tulee halvemmaksi toteuttaa. Lisäksi lähetin sietää huomattavasti paremmin häiriöitä verrattuna aiemmin toteutettuihin lähettimiin. Edelleen keksinnön mukainen lähetin kuluttaa vähemmän tehoa kuin tunnetun tekniikan mukaiset lähettimet, koska esimerkiksi tehoa kuluttavien analogia-osien määrää voidaan vähentää.

10 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: kuvio 1 esittää radiojärjestelmää, joka käsittää joukon lähettimiä, jotka käyttävät keksinnön mukaista menetelmää, 15 kuvio 2 esittää keksinnön mukaista lähetintä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 esitetään radiojärjestelmä, joka käsittää joukon tukiasemia 100 ja tukiasemaohjaimen 200. Lisäksi radiojärjestelmä käsittää joukon ti-laajapäätelaitteita 300. Tukiasemat 100 on yhdistetty tukiasemaohjaimeen 200 20 esimerkiksi kiinteän siirtoverkon välityksellä. Tukiasemat 100 vastaanottavat ··.·. PSTN-verkosta (PSTN = Public Switched Telephone Network) tulevaa digitaa- ♦ · 1.1^ lista signaalia, joka muunnetaan analogiseksi signaaliksi, joka lähetetään edel- ;; ** leen radiotien kautta tilaajapäätelaitteille 300. Tukiasemat 100 toimivat siis lä- • · : ** hetinvastaanottimena.

• · « *·’ ’ 25 Kuviossa 2 esitetään lähetin, jota voidaan käyttää kuviossa 1 esite tyssä radiojärjestelmässä. Lähetin sijaitsee käytännössä tukiasemassa 100. *·*’* Lähetin muodostaa osaltaan tilaajapäätelaitteelle 300 lähetettävän signaalin.

*]*’: Lähetin käsittää joukon välineitä 110 ja välineet 130. Lisäksi lähetin käsittää . ’·. välineet 190, jotka vastaanottavat signaalia välineiltä 110, 130. Välineet 110 ♦ · · II! 30 vastaanottavat esimerkiksi PSTN-verkosta tulevaa digitaalista signaalia ja mo-duloivat vastaanottamansa signaalin edullisesti digitaalisella modulaatiomene-telmällä. Kuvion mukaisessa lähettimessä käytetään DDS-menetelmää (DDS = Direct Digital Synthesis), jonka avulla moduloitu signaali saadaan halutulle taajuudelle.

107666 4 Välineet 110 moduloivat useita eri signaaleita, joista kukin muodostaa eri yhteyksiä tilaajapäätelaitteisiin 300. Yhteydet voivat olla erimerkiksi puheluita. Kullakin moduloitavalla signaalilla oma tehotasonsa, jota merkitään kuviossa merkinnällä SJevel. Välineet 130 muodostavat lähettimen vastaanot-5 tamien signaalien tehotasojen perusteella painotuskertoimia (PCj), jotka viedään välineille 190. Kuvion mukainen lähetin vastaanottaa neljä signaalia, joille kullekin välineet 130 muodostavat painotuskertoimen, joita merkitään PC,... PC4. Käytännössä signaalin tehotaso on verrannollinen esimerkiksi signaalin amplitudiin.

10 Lisäksi lähetin käsittää välineisiin 190 yhteydessä olevat välineet 140, jotka yhdistävät välineiltä 190 tulevia signaaleja. Edelleen lähetin käsittää välineet 170, 180 ja muunninvälineet 120. Muunninvälineet 120 vastaanottavat välineiden 140 yhdistämän signaalin ja muuttavat signaalin analogiseksi. Tämän jälkeen analoginen signaali viedään välineille 180, jotka muuttavat vas- 15 taanottamansa signaalin tehotasoa. Välineet 130 muodostavat välineiden 110 vastaanottamien signaalien tehotasojen perusteella painotuskertoimien lisäksi myös skaalauskertoimia (CTRL_VGA), jotka muutetaan välineissä 170 analogiseksi signaaliksi. Välineet 170 on toteutettu käytännössä D/A-muuntimen avulla. Välineiden 170 muodostama analoginen signaali johdetaan välineille 20 180. Välineet 180 muuttavat muunninvälineiltä 120 tulevan signaalin tehotasoa : *·· välineiltä 170 tulevan signaalin perusteella. Välineiltä 170 lähtevää signaalia käytetään siis ohjaussignaalina. Käytännössä välineet 180 on toteutettu esi-·*·*: merkiksi VGA-vahvistimella (VGA = Variable Gain Amplifier), jonka vahvistus muuttuu ohjaussignaalin muuttuessa.

25 Muunninvälineet 120 on toteutettu käytännössä DA-muuntimella.

• · · Välineiden 140 kautta muunninvälineille 120 tulevalle signaalille on mahdol-** * lista valita optimaalinen sanaleveys, joka voi olla esimerkiksi muunninvälinei- den 120 salliman maksimisananleveyden suuruinen. Signaalin muunnos * * muunninvälineissä 120 voidaan tehdä joissakin tapauksissa optimaalisesti esi- 30 merkiksi silloin, kun muunninvälineet 120 vastaanottavat oleellisesti dynaami- : sen alueensa leveyttä vastaavan signaaliin.

··· .···. Välineet 130 muodostavat painotuskertoimia lähettimen vastaanot- *·] tamia signaaleita apuna käyttäen. Välineet 190 painottavat kutakin moduloitua • · · signaalia vastaanotettuihin signaaleihin verrannollisella painotuskertoimella.

35 Välineet 190, jotka ovat toiminnallisesti yhteydessä välineisiin 110, 130, muodostavat moduloidusta signaalista ja kyseiseen moduloituun signaaliin verran- 107666 5 nollisesta painotuskertoimesta oleellisesti kertomista vastaavan tuloksen. Painottaminen levittää moduloidun signaalin optimaalisesti muunninvälineiden 120 dynaamiselle alueelle. Signaalit asetetaan siis muuntimen 120 kannalta optimaaliselle alueelle. Välineet 130 voivat painottaa muunninvälineille 120 tu-5 levää signaalia optimaalisesti esimerkiksi siten, että digitaalisen signaalin sa-nanleveys kasvaa kohti muunninvälineiden 120 sallimaa maksimisananle-veyttä.

Välineet 190 painottavat kutakin moduloitua signaalia omalla paino-tuskertoimella signaalien keskinäisten tehotasojen asettamiseksi ennalta mää-10 rättyihin suhteisiin. Tässä tapauksessa ennalta määrätyllä suhteella tarkoitetaan suhdetta tai signaalien välistä suhdelukua, joka saadaan signaalille ennalta määrättyjen keskinäisten tehotasojen suhteista. Painottamisessa kukin signaali asetetaan edelleen optimaalisesti muunninvälineiden 120 dynaamiselle alueelle. Välineet 190 asettavat painottamisessa signaalien tehotasot en-15 naita määrättyihin suhteisiin kullakin signaalilla moduloinnin aikana olleen oman tehotason mukaisesti. Välineiltä 110 välineille 190 menevien signaalien tehotasot ovat samoja. Välineet 110 moduloivat signaalit samalle tehotasolle siten, että ennen signaalien painottamista signaalien tehotasot ovat samalla tasolla. Välineet 190 muuttavat painottamisessa signaalien tehotasojen keski-20 näistä suhdetta verrattuna vastaanottamiensa signaalien tehotasojen suhtei-: *·· siin.

Oletetaan, että muunninvälineiden 120 dynaamisen alueen leveys :*·[: on 13 bittiä. Oletetaan lisäksi, että välineen 110 lähdöstä saadaan signaali, :*·*: jonka sananleveys on 14 bittiä. Mikäli tässä tilanteessa välineiden 110 läh- • · · # 25 döstä saatavaa signaalia painotetaan mainitun signaalin tehotasoon (SJevel) verrannollisella painotuskertoimella, niin signaalin sananleveys olisi mahdol- • · · lista olla muunninvälineiden 120 tulossa 10 bittiä. Välineet 130 muuntavat . edellä mainitussa tilanteessa signaaliin liittyvän painokertoimen (PCj) 0.5:ksi, jolloin välineeltä 110 lähtevän signaalin sananleveys on mahdollista muuttaa • · «·* 30 13-bittiseksi. Edellä selostetussa tilanteessa on lisäksi oletettu, että muunnin- : välineiden 120 täysi skaala vastaa optimaalista aluetta. Tämän jälkeen muun- ninvälineiden 120 lähdöstä saatavaa signaalia painotetaan uudelleen välineiltä ··· *. 130 saatavalla signaalilla (CTRL VGA), joka muodostaa skaalauskertoimen.

* * J

*j* Edellä kuvatussa tilanteessa välineet 130 muodostavat skaalauskertoimen, • · *···' 35 jonka arvo on 0.125.

107666 6 Välineet 130 muodostavat painotuskertoimen esimerkiksi siten, että välineet 130 mittaavat lähettimen vastaanottaman signaalin tehotason. Välineet voivat myös saada tiedon tehotason suuruudesta muullakin tavalla. Välineiden 130 saadessa tiedon signaalin tehotasosta välineet 130 kertovat tai 5 kertolaskua vastaavalla tavalla painottavat muunninvälineiden 120 sallimaa maksimisananleveysarvoa mitatulla tehotasoarvolla. Edellä mainitun laskutoimituksen perusteella saatua kertotulos jaetaan kertolaskua vastaavalla tavalla moduloitujen signaalien tehotasojen summalla. Kertotulosta voidaan myös jakamisen sijasta painottaa moduloitujen signaalien tehotasojen summan kään-10 teisarvolla. Keksinnön mukainen lähetin mahdollistaa siis muunninvälineiden 120 suorituskyvyn paremman hyödyntämisen. Välineet 130 muodostavat pai-notuskertoimet kullekin lähettimen vastaanottamalle signaalille käyttäen oleellisesti seuraavassa esitettyä kaavaa (1) tai esitettyä kaavaa vastaavalla kaavalla: 15

Max DAC Scale (1) PC, = S_ Level, * ( w -) .

2_,S Level) j missä PC, tarkoittaa painotuskerrointa, :v< 20 S_Level, tarkoittaa vastaanotetun signaalin tehotasoa,

Max_DAC_Scale on vakio, jolla määritetään muunninvälineiden • · · I. i muunnosalueen maksimiraja, • · · ^ *· ·* 2-, S- Levelj tarkoittaa signaalien tehotasojen summaa.

J

···

I » I

* t I

25 Välineet 130 muodostavat lisäksi skaalauskertoimia lähettimen vas- taanottamia signaaleita apuna käyttäen. Skaalauskertoimet viedään välineiden « · 170 kautta välineille 180. Tämän jälkeen välineet 180 skaalaavat skaalausker-;·* toimien avulla analogiseksi muunnetun signaalin ennalta määrättyyn tehota- soon tai amplitudiin, jotka määräävät signaalin voimakkuuden. Välineet 180 30 skaalaavat yhdistetyn signaalin muodostavat signaalit haluttuun tehotasoon . ].# samalla skaalauskertoimella. Välineet 180 on käytännössä toteutettu vahvisti- • » · mella. Vahvistin vahvistaa tai vaimentaa välineiltä 120 tulevaa analogista sig- ***** naalia välineiden 130 muodostaman skaalauskertoimen perusteella. Välineet 180 säätävät dynaamisesti signaalin absoluuttisen tehotason halutulle tasolle.

7 107666 Välineet 130 summaavat lähettimen vastaanottamien signaalien te-hotasot, jonka jälkeen välineet 130 jakavat summaustuloksen muunninvälinei-den 120 sallimalla maksimisananleveysarvolla. Summaustulosta voidaan myös jakamisen sijasta painottaa eli kertoa muunninvälineiden 120 sallimalla 5 maksimisananleveysarvon käänteisarvolla. Välineet 130 muodostavat skaa-lauskertoimet oleellisesti seuraavassa esitetyllä kaavalla (2) tai esitettyä kaavaa vastaavalla kaavalla: ^ S _ Levelj (2) CTRL VGA = ( w j ^ , ), v Max_ DAC_ Scale; 10 missä PC, tarkoittaa painotuskerrointa, S_ Level, tarkoittaa vastaanotetun signaalin tehotasoa, 15 Max_DAC Scale on vakio, jolla määritetään muunninvälineiden muunnosalueen maksimiraja, Y^s_LevelJ tarkoittaa signaalien tehotasojen summaa, j . CTRL VGA tarkoittaa skaalauskerrointa.

• — • ·» • * · • * · 20 Seuraavassa keksinnön mukaista ratkaisua selostetaan yhden mo- » · · | duloidun signaalin kannalta. Merkitään välineiltä 110 saatavaa signaalia esi- ·. merkiksi IN,-signaaliksi. Merkitään lisäksi välineiden 120 lähdöstä saatavaa • · : *·· signaalia esimerkiksi INTrsignaaliksi. Välineet 130 muodostavat vastaanotet- • · · ί.ϊ ·’ tuun signaalin tehotasoon ja samalla IN^signaaliin verrannollisen painotus- 25 kertoimen PC,. Tällöin välineiden 190 lähdöstä saadaan välineiden 190 suo- ·:·♦: rittaman operaation jälkeen ΙΝΤ,-signaali, joka saa arvon IN, * PC,. Oletetaan .***. lisäksi, että välineet 130 muodostavat skaalauskertoimen, CTRL_VGA, jolla ··· ·. painotettu signaali palautetaan haluttuun tehotasoon. Merkitään välineiden • · · *ΊΙΙ 180 lähdöstä saatavaa signaalia Ουτ,-signaaliksi. OUT,-signaali on mahdol- 30 lista esittää seuraavalla tavalla: * » ·> · · • · · OUT, = INT, * CTRLVGA = IN, * PC, * CTRL_VGA = IN, * SJevel,.

··« 107666 8

Lisäksi lähetin käsittää edullisesti välineet 150, 160, jotka on sijoitettu välineiden 140 ja 120 väliin. Välineet 150 pyöristävät välineiltä 140 saatavan yhdistetyn signaalin arvon johonkin läheiseen arvoon. Välineet 160 lisäävät yhdistettyyn signaaliin satunnaissignaalia. Satunnaissignaalin lisääminen 5 pienentää signaalissa olevia häiriöitä ennen signaalin muuntamista analogiseksi. Satunnaissignaalin lisääminen vähentää etenkin harmonisten taajuuksien ja kvantisointikohinan vaikutuksia signaaliin.

Seuraavassa keksinnön mukaisesta menetelmää selostetaan menetelmässä käytettyjen painotuskertoimien (PCj) kannalta, jotka painotusker-10 toimet asettavat moduloidut signaalit keskenään oikeaan painotussuhteeseen. Oletetaan, että ensimmäisen signaalin tehotaso tai signaalitaso, SJeveM, on neljä. Oletetaan vielä, että toisen signaalin tehotaso, S_level_2, on kolme. Tällöin PC2 saa arvon 3Λ * PCi, jolloin välineiden 110 lähdöstä saatavia signaaleja on ennalta painotettu toistensa suhteen oikein. Oletetaan, että module loinnin jälkeen välineiden 110 lähdöstä saatavien signaalien tehotasot ovat tasolla yksi. Mikäli muunninvälineiden 120 optimilukualue on 14, niin silloin on mahdollista, että PCi on kahdeksan, jolloin PC2 on kuusi (PC! + PC2 = 14). Nyt painotuskertoimella PC| painotetut arvot ovat keskenään oikeassa suhteessa. Moduloidut signaalit ovat myös yhdistelyn jälkeen tehotasoiltaan oikeassa suh-20 teessä toisiinsa nähden. Signaaleja ei kuitenkaan ole vielä absoluuttisesti pai- i. " notettu oikein.

• · · • ·* Oletetaan, että merkitä MOD, tarkoittaa välineen 110 lähdöstä saa- M · : V tavaa signaalia, jota painotetaan kertoimella PC!. Oletetaan lisäksi, että mer- • · · :.V kitä MOD2 tarkoittaa välineen 110 lähdöstä saatavaa signaalia, jota painote- • *·· 25 taan kertoimella PC2. Tällöin välineen 140 lähdöstä saadaan signaali, jonka arvo on PC^MOD, + PC2*MOD2. Tämän jälkeen välineet 130 muodostavat skaalauskertoimen, jonka arvo on ΛΑ. Skaalauskertoimella kerrotaan välineen 140 lähdöstä saadulla signaalilla, jolloin tulokseksi saadaan signaali, jonka ar- .···. vo on 4*MOD, + 3*MOD2. Signaalin arvo on siis alkuperäisten S_level -arvojen 30 mukainen eli signaaleja on myös absoluuttisesti painotettu oikein.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan » . sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän .···, keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• « ···

Claims

107666 9

1. Menetelmä lähetyksen optimoimiseksi, jota menetelmää käytetään lähettimessä, jolla vastaanotetaan useita digitaalisia signaaleja, jotka moduloidaan, joka lähetin käsittää muunninvälineet (120), joiden avulla signaali 5 muunnetaan ennen signaalin lähettämistä analogiseksi, ja jossa muunnettavan signaalin sijoittuminen muunninvälineiden (120) dynaamiselle alueelle vaikuttaa muunnoksesta saatavan signaalin optimaalisuuteen, tunnettu siitä, että kutakin moduloitua signaalia painotetaan omalla painotuskertoimella signaalien keskinäisten tehotasojen asettamiseksi ennalta määrättyihin suhtei-10 siin ja signaalien asettamiseksi optimaalisesti muunninvälineiden (120) dynaamiselle alueelle, painottamisen jälkeen signaalit yhdistetään, ja yhdistetty signaali muunnetaan analogiseksi, jonka jälkeen yhdistetty signaali skaalataan ennalta määrättyyn tehotasoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että painottamisessa signaalien tehotasot asetetaan ennalta määrättyihin suhteisiin kullakin signaalilla moduloinnin aikana olleen oman tehotason mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painottamisessa signaalien tehotasojen keskinäistä suhdetta muutetaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalit moduloidaan samalle tehotasolle.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdistetyn signaalin muodostavat signaalit skaalataan haluttuun tehota- • · I soon samalla skaalauskertoimella. « · " * 25

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · että skaalauskerroin muodostetaan summaamalla vastaanotettujen signaalien • · · *·* * tehotasot, jonka jälkeen summaustulos jaetaan tai summaustulosta painote taan muunninvälineiden (120) sallimalla maksimisananleveysarvolla.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että skaalauksessa käytetään analogiseksi signaaliksi muunnettua skaaiaus- ' . !·. kerrointa. • # ·

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • ♦ *:* että skaalaaminen palauttaa kunkin yhdistetyn signaalin muodostavan signaa- Iin tehotason sille tehotasolle, joka signaalilla oli ennen signaalin modulointia. • · · • · • · ··· 107666 10

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painottamisessa signaalin sananleveys sovitetaan muunninvälineiden (120) optimisananleveyteen.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että yhdistetyn signaalin sananleveys pyöristetään johonkin yhdistetyn signaalin sananleveyttä lähellä olevaan tai ennalta haluttuun sananleveyteen.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdistettyyn signaaliin lisätään satunnaissignaalia yhdistetyssä signaalissa olevien häiriöiden vähentämiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että painotuskerroin muodostetaan mittaamalla vastaanotetun signaalin te-hotaso, jonka jälkeen kerrotaan tai kertolaskua vastaavalla tavalla painotetaan muunninvälineiden (120) maksimissaan sallimaa signaalin sananleveysarvoa mitatulla tehotasoarvolla, ja saatu kertotulos jaetaan tai sitä painotetaan mo-15 duloitujen signaalien tehotasojen summalla.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalit moduloidaan digitaalisella modulointimenetelmällä, jossa kukin signaali asetetaan omalle taajuudelleen esimerkiksi DDS-menetelmän avulla.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että kutakin moduloitua signaalia painotetaan oleellisesti seuraavassa esitetystä kaavasta tai esitettyä kaavaa vastaavasta kaavasta saadulla kertoimella « • · · , Max DAC Scale PQ = S Leveli * (—^-=-) , f·;: " ZS-Levelj *. * J • · · missä : ’·· 25 ··· v ; PCi tarkoittaa painotuskerrointa, S_ Levelt tarkoittaa vastaanotetun signaalin tehotasoa, ·:··· Max_DAC Scale on vakio, jolla määritetään muunninvälineiden ·*": muunnosalueen maksimiraja, ·. 30 Ys Level.tarkoittaa signaalien tehotasojen summaa. • · · J • · · • · · • · • * • · ·

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · · * * että analoginen signaali skaalataan oleellisesti seuraavassa esitetystä kaa-***** vasta tai esitettyä kaavaa vastaavasta kaavasta saadulla skaalauskertoimella 107666 11 S_ Level] CTRL_ VGA = , v Max _ DAC_ Scale * missä 5 CTRL_VGA tarkoittaa skaalauskerrointa, Max_DAC_Scale on vakio, jolla määritetään muunninvälineiden muunnosalueen maksimiraja, YS-Levelj tarkoittaa signaalien tehotasojen summaa. j 10

16. Lähetin, joka vastaanottaa digitaalisia signaaleja, jota lähetintä käytetään radiojärjestelmässä lähettämään signaaleja optimaalisesti, joka lähetin käsittää modulointivälineet (110), jotka on sovitettu moduloimaan vastaanotettuja signaaleja, ja muunninvälineet (120), jotka muuntavat digitaalisen 15 signaalin analogiseksi ennen signaalin lähettämistä, jonka muunninvälineiden (120) vastaanottaman signaalin sijoittuminen muunninvälineiden (120) dynaamiselle alueelle vaikuttaa muunnoksesta saatavan signaalin optimaalisuuteen, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (130) muodostaa painotusker-toimia, välineet (190) painottaa kutakin moduloitua signaalia omalla painotus- : *·· 20 kertoimella signaalien keskinäisten tehotasojen asettamiseksi ennalta määrät- • · · : V tyihin suhteisiin ja signaalien asettamiseksi optimaalisesti muunninvälineiden Y\: (120) dynaamiselle alueelle, välineet (140), jotka yhdistävät painotetut signaa- :*·*: lit, jonka jälkeen välineet (120) muuntavat yhdistetyn signaalin analogiseksi, ja •« · välineet (180), jotka skaalaavat analogiseksi muunnetun signaalin ennalta 25 määrättyyn tehotasoon.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, ; että välineet (190) asettavat painottamisessa signaalien tehotasot ennalta määrättyihin suhteisiin kullakin signaalilla moduloinnin aikana olleen oman te- • · ·;·* hotason mukaisesti. :30

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, et- • · · :***: tä välineet (190) muuttavat painottamisessa signaalien tehotasojen keskinäistä suhdetta. • · · • · · • · · • · · • · • · ··· 107666 12

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että välineet (110) moduloivat signaalit samalle tehotasolle siten, että ennen signaalien painottamista signaalien tehotasot ovat samalla tasolla.

20. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, et-5 tä välineet (180) skaalaavat yhdistetyn signaalin muodostavat signaalit haluttuun tehotasoon samalla skaalauskertoimella.

21. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että välineet (180) skaalaavat yhdistetyn signaalin muodostavat signaalit samalla skaalauskertoimella.

22. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, et tä välineet (180) asettavat yhdistetyn signaalin käsittämät signaalit haluttuun tehotasoon.

23. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että painottamisessa välineet (130) sovittavat muunninvälineille (120) tulevan 15 signaalin muunninvälineiden (120) optimisananleveyteen.

24. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että välineet (190) muodostavat moduloidusta signaalista ja kyseiseen moduloituun signaaliin verrannollisesta painotuskertoimesta oleellisesti kertomista vastaavan tuloksen.

25. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, et tä lähetin käsittää välineet (150), jotka pyöristävät yhdistetyn signaalin sanale-veyden johonkin yhdistetyn signaalin sananleveyttä lähellä olevaan tai ennalta :*·\· haluttuun sananleveyteen.

·*.·.. 26. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, 25 että lähetin käsittää välineet (160), jotka lisäävät yhdistettyyn signaaliin satun- ··.* naissignaalia pienentämään yhdistetyssä signaalissa olevia häiriöitä ennen * * * signaalin muuntamista analogiseksi.

*** ’ 27. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että välineet (130) muodostavat painotuskertoimen siten, että välineet (130) j " 30 mittaavat lähettimen vastaanottaman signaalin tehotason, jonka jälkeen väli- neet (130) kertovat tai kertolaskua vastaavalla tavalla painottavat muunninväli- ; neiden (120) maksimissaan sallimaa sananleveysarvoa mitatulla tehotasoar- • · · .···. volla, ja saatu kertotulos jaetaan tai sitä painotetaan moduloitujen signaalien tehotasojen summalla. *···’ 35

28. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, et- • · · tä välineet (130) muodostavat skaalaamisessa käytettävät skaalauskertoimet 107666 13 ja välineet (130) painottavat muodostamallaan skaalauskertoimella välineiden (120) muodostamaa analogista signaalia ennalta määrättyyn tehotasoon.

29. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että välineet (130) muodostavat skaalauskertoimen siten, että välineet (130) 5 summaavat lähettimen vastaanottamien signaalien tehotasot, jonka jälkeen välineet (130) jakavat tai painottavat summaustulosta muunninvälineiden (120) maksimissaan sallimalla signaalin sananleveysarvolla.

30. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineisiin (130) toiminnallisesti yhteydessä olevat välineet 10 (170), jotka muuntavat skaalauksessa käytettävän skaalauskertoimen analogiseksi signaaliksi.

31. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että välineet (180) on käytännössä toteutettu vahvistimella, joka vahvistaa tai vaimentaa välineiltä (120) tulevaa analogista signaalia välineiden (130) muo- 15 dostaman skaalauskertoimen perusteella.

32. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että välineet (110) moduloivat signaalin edullisesti digitaalisella modulointimenetelmällä.

33. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, 20 että välineet (110) asettavat moduloinnissa kunkin signaalin omalle toimintataajuudelleen esimerkiksi DDS- menetelmän avulla.

*. 34. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, et- • »· tä välineet (130) muodostavat kullekin lähettimen vastaanottamalle signaalille !·.·. painotuskertoimet käyttäen oleellisesti seuraavassa esitettyä kaavaa tai esitet- • · 25 tyä kaavaa vastaavalla kaavalla • · · 1 • · • · · • · : *** __ _ . Max_DAC_Scale ··· PCi = S Level 1 (—^-) , V : ' V YiS_LevelJ j missä • · ··· • · t 1:** 30 PQ tarkoittaa painotuskerrointa, : S Level, tarkoittaa vastaanotetun signaalin tehotasoa, Max_DAC_Scale on vakio, jolla määritetään muunninvälineiden ' · · t muunnosalueen maksimiraja, S_Levelj tarkoittaa signaalien tehotasojen summaa. j 107666 14

35. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että välineet (130) muodostavat skaalauksessa käytettävät skaalauskertoimet oleellisesti seuraavassa esitetyllä kaavalla tai esitettyä kaavaa vastaavalla 5 kaavalla ^ S_ Levelj CTRL VGA = ————-——), - v Max _ DA C_ Scale ’ missä 10 CTRL_VGA tarkoittaa skaalauskerrointa, Max_ DAC_Scale on vakio, jolla määritetään muunninvälineiden muunnosalueen maksimiraja, XS_Levelj tarkoittaa signaalien tehotasojen summaa. j • ·« »» · • · · • · • · · • · ♦ • · ·· · • · · • · • · · • · • · • · · • · · • · · • · • · · • · • · · • · · • · · • · · • · « • · • · • · · » 1 · · • · · • · · • · · • · • · · 107666 15