FI107641B - Menetelmä ja laite kuumien kiintoaineiden jäähdyttämiseksi leijupedissä - Google Patents

Description

107641

Menetelmä ja laite kuumien kiintoaineiden jäähdyttämiseksi leijupedissä Tekniikan ala

Keksinnön kohteena on menetelmä kuumien, raemaisten kiintoai-5 neiden jäähdyttämiseksi 2 - 50:n baarin paineessa leijupedissä, joka sijaitsee jäähdytyskammiossa, jossa on kiintoaineen tulokohta ja kiintoaineen poisto-kohta, ja jolloin kiintoaineet liikkuvat pääsääntöisesti vertikaalisessa suunnassa kiintoaineen tulokohdasta leijupedin toisesta päästä leijupedin läpi kiintoaineen poistokohtaan leijupedin vastakkaiseen päähän ja leijukaasua johdetaan 10 leijupedin ala-alueelle ja lämpö johdetaan pois epäsuorasti jäähdytyslaitteiston välityksellä, jonka läpi virtaa jäähdytysneste, ja joka ulottuu vähintään leijupedin puolen korkeuden yläpuolelle, sekä laite tätä varten. Jäähdytyslaite voi olla leijupedissä ja/tai sen yläpuolella.

Tämän tyyppinen menetelmä ja laite, joka soveltuu myöskin korke-15 ämmässä paineessa tapahtuvaan työskentelyyn, tunnetaan EP-julkaisusta 0 407 730. Keksinnön tavoitteena on parantaa menetelmää ja laitetta siten, että rakennus- ja käyttökustannukset vähenevät olennaisesti. Tällöin pyritään erityisesti kiintoaineen intensiiviseen jäähdytykseen ja leijukaasun pienempään tarpeeseen.

20 Tavoite saavutetaan alussa mainitun menetelmän kohdalla keksin nön mukaisesti siten, että leijupedin kylvyn korkeus on 2 - 20 m ja kylvyn kor-: keuden suhde keskimääräiseen kylvyn leveyteen on 2:1 - 10:1, että jäähdy- tysneste virtaa myötäsuunnassa tai vastasuunnassa kiintoaineen liikkeen :.0 suhteen kiintoaineen tulokohdasta kiintoaineen poistokohtaan, ja että kiintoai- ♦:*·: 25 neiden lämpötilaero leijupedin ala- ja yläalueen välillä on vähintään 80 °C.

·*·’: Tällöin sijaitsee paineen alaisena toimiva leijukerros korkeassa, kapeassa • · jäähdytyskammiossa, mikä hyvän tilanhyödyntämisen myötä johtaa alhaiseen leijukaasun tarpeeseen. Kiintoaineen pakkosyötön avulla tulokohdasta leijupe- ^ din läpi poistokohtaan muodostuu leijupedin lämmönjohtamiselle suotuisten ]..* 30 olosuhteiden ansiosta selvä lämpötilaprofiili. Leijutustila on sama kuin kiinteäs- • · ' ···* sä leijupedissä.

: Leijupedin jäähdyttimiä, jotka toimivat ilmakehän olosuhteissa tai alle 2:n baarin paineissa, voidaan käyttää vain alhaisilla kylvyn korkeuksilla ··· häiritsevistä puhallusyhtymistä johtuen. Keksinnön menetelmällä, jossa työs-35 kennellään 2 - 50:n baarin paineella ja ensisijassa vähintään 5 baarin paineella, on kylvyn korkeus vähintään vähintään 3 m. Näin saadaan kiinteä lei- '107641 2 jupeti sijoitetuksi mahdollisimman pienelle pohjapinnalle ja leijukaasun tarve saadaan pysymään alhaisena.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä on kylvyn korkeuden suhde keskimääräiseen kylvyn leveyteen 2:1 -10:1 ja ensisijassa vähintään 3:1. Kyl-5 vyn keskimääräinen leveys määräytyy suurimman ja pienimmän kylvyn leveyden keskiarvosta, mitattuna horisontaalisessa, leijupedin läpi asetetussa tasossa, mikäli poikkileikkaus ei ole pyöreänmuotoinen. Mikäli kylvyn poikkileikkaus muuttuu kylvyn korkeuden matkalla, niin silloin määräytyy keskimääräinen kylvyn leveys eri kylvyn poikkileikkausten kulloistenkin leikkausten keski-10 arvojen mukaan, jotka ovat tasaisin, esim. 50 cm välein leijupedin eri korkeuksilla.

Leijupedissä liikkuvat jäähdytettävät kiintoaineet, kiintoaineen tulo-kohdasta ja kiintoaineen lähtökohdasta riippuen, pakonomaisesti ylös- ja alaspäin. Tällöin ei ole odotettavissa kiintoaineiden intensiivistä sekoittumista verti-15 kaalisessa suunnassa, jolloin kylvyn korkeudelle syntyy kiintoaineen lämpöti-laprofiili. Siksi voidaan jäähdytyslaitteiston putkistoissa ylös- ja alaspäin virtaa-van jäähdytysnesteen avulla säätää johdonmukainen vastavirta tai myös johdonmukainen myötävirta jäähdytysnesteen ja kiintoaineiden välille. Tämä johtaa erityisesti vastavirtaohjauksessa suureen lämmönsiirtymään kiintoaineista 20 jäähdytysnesteeseen. Myötävirtaohjauksella on etuja silloin, kun kiintoaine on jäähdytettävä välittömästi leijupedin tulon jälkeen tai jos ylöspäin suunnatun • · : kiintoainevirran kohdalla on jäähdytysnesteen höyrystyttävä.

Jäähdytysnesteen kohdalla voi olla kyse nesteestä tai myös kaa- • · sumaisesta tai höyrymäisestä juoksevasta aineesta. Käytettäviä, tunnettuja *♦**: 25 jäähdytysnesteitä ovat mm. vesi, öljyt tai suolasulatteet, lisäksi tulevat kysy- mykseen lämmön kuljettajina esim. vesihöyry tai erilaiset kaasut (esim. typpi).

Kuumat kiintoaineet saatetaan noin 300- 1 200 °C lämpötilaan ja • normaalisti ovat nämä arvot alueella 400 -1 000 °C. Myöskin on mahdollista nostaa keksinnön mukaisesti rakennetussa leijupedissä kiintoaineiden lämpö- • · ..... 30 tilaeroa leijupedin ylä-ja alaosan välillä 150 °C:lla ja vieläkin enemmän.

Keksinnön mukaisesti rakennetussa korkeassa leijupedissä, jossa on pieni poikkipinta, on leijukaasun tarve suhteellisen pieni. Yhtä leijupetitila-vuus-m3 kohden ja yhtä tuntia kohden selvitään 300 - 7 500 Nm3:llä leijukaa-sua.

··· 35 Keksinnön eräs kehitelmä perustuu siihen, että kuumat kiintoaineet esijäähdytetään aluksi eteenkytketyssä toisessa jäähdytyskammiossa olevas- 3 107641 sa eteenkytketyssä leijupedissä. Myös toisessa jäähdytyskammiossa liikkuvat kiintoaineet toisen jäähdytyskammion päässä olevasta kiintoaineen tulokohdasta etupäässä vertikaalisessa suunnassa eteenkytketyn leijupedin läpi toisen jäähdytyskammion vastakkaisessa päässä olevaan kiintoaineen poisto-5 kohtaan. Eteenkytketyssä pyörrekammiossa vallitsee suunnilleen sama paine kuin perässä seuraavassa leijupedissä. Myöskin eteenkytketyssä leijupedissä johdetaan lämpöä pois epäsuorasti jäähdytyslaitteiston avulla, jonka läpi jäähdytysneste virtaa, jolloin jäähdytyslaitteista ulottuu eteenkytketyn leijupedin puolen korkeuden yli. Eteenkytketyn leijupedin leijukorkeus on alueella 2 -10 20 m ja leijukorkeus on ensisijassa vähintään 3 m. Leijukorkeuden suhde eteenkytketyn leijupedin keskimääräiseen kylvyn leveyteen on 2:1 - 10:1. Myös eteenkytketyssä leijupedissä ohjataan jäähdytysneste myötävirtaan tai vastavirtaan kiintoaineiden liikkeen suhteen kiintoaineen tulokohdasta kiintoaineen poistokohtaan ja lämpötilaero eteenkytketyn leijupedin ala- ja yläosan 15 välillä on ainakin 80 °C ja ensisijassa yli 200 °C. Eteenkytketyssä leijupedissä esijäähdytetyt kiintoaineet joutuvat kiintoaineen poistokohdasta suoraan perässä olevan leijupedin kiintoaineen tulokohtaan, jossa jäähdytys jatkuu.

On eduksi, mikäli kiintoaineet liikkuvat eteenkytketyssä leijupedissä kiintoaineen tulokohdan ja kiintoaineen poistokohdan välissä alaspäin ja pe-20 rässä olevassa leijupedissä jäähdytyksen jatkuessa ylöspäin leijupedin kiinto- . aineen poistokohtaan.

• ·

Keksintöön kuuluu lisäksi laite kuumien, rakeisten kiintoaineiden jäähdyttämiseksi paineessa välillä 2 - 50:n baarin jäähdytyskammiossa, joka • · sisältää kiintoaineiden leijupedin, ja jossa on kiintoaineen tulokohta ja kiintoai-*·**: 25 neen poistokohta, ja joka käsittää jäähdytyslaitteiston kiintoaineiden epäsuorii raksi jäähdyttämiseksi, ja jonka alaosassa on leijukaasun syöttölaitteistot. Täl- :*·*: löin on jäähdytyskammio rakennettu siten, että siihen mahtuu leijupeti, jonka kylvynkorkeus on 2 - 20 m, ja jossa kylvynkorkeuden suhde keskimääräiseen kylvyn leveyteen on 2:1 -10:1.

• · ..... 30 Tämän jäähdytyslaitteiston kehitelmä perustuu siihen, että jäähdy- *:* tyskammion (ensimmäinen jäähdytyskammio) rinnalla on eteenkytketty toinen jäähdytyskammio, jossa on kiintoaineen tulokohta ja kiintoaineen poistokohta, jolloin kiintoaineen poistokohta on liitetty ensimmäisen jäähdytyskammion kiintoaineen tulokohtaan.

35 Menetelmän ja laitteiston toteutusmuotomahdollisuuksia selitetään piirustuksen avulla, jossa: • · 4 107641

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti ensimmäisen jäähdytyslaitteiston pituusleikkausta, kuvio 2 esittää pitkittäisleikkauksena toista jäähdytyslaitteistoa, kuvio 3 esittää diagrammina leijukaasun tarvetta, 5 kuvio 4 esittää pitkittäisleikkauksena erästä tunnettua leijupetijääh- dytintä.

Kuvion 1 laitteistossa on korkea, kapea jäähdytyskammio 1, jossa on kiintoaineen tulokohta 2 ja kiintoaineen poistokohta 3. Jäähdytyskammios-sa 1 on tässä esittämättä jätetty raemaisista kiintoaineista koostuva leijupeti, 10 jotka johdetaan paikalle johtoa 4 pitkin. Leijupeti ulottuu suutinritilästä 5 aina poistokohtaan 3 saakka ja se ympäröi spiraalille taivutettua jäähdytyslaitteiston johtoa 6, jota pitkin johdetaan jäähdytysnestettä lämmön poisjohtamiseksi. Leijutuskaasua johdetaan paikalle johtoa 8 pitkin ja se joutuu aluksi jakokana-vaan 9, ennenkuin se nousee suutinritilän 5 kautta ylös ja muodostaa pyörteet 15 leijupedin. Kun leijutuskaasut ovat tulleet ylös leijupedistä, vihaavat ne aluksi laajennettuun rauhoittumistilaan 10 ja ne poistuvat jäähdytyslaitteesta poisto-laitteen 11 kautta, johon voi olla liitetty tässä esittämättä jätetyt muut käsittely-laitteistot, esim. pölynpoisto.

Jäähdytyskammio 1 on rakennettu siten, että siinä olevan leijupedin 20 kylvyn korkeus on 2 - 20 m ja ensisijassa vähintään 3 m. Jäähdytettävät rae-maiset kiintoaineet liikkuvat kiintoaineen tulokohdasta 2 leijukaasun, esim. il- • · man vaikutuksesta jäähdytyskammiossa 1 ylöspäin ja poistuvat leijupedistä »»» ···: poistokohdassa 3. Jäähdytettävät raemaiset kiintoaineet liikkuvat kiintoaineen • · tulokohdasta 2 leijukaasun, esim. ilman vaikutuksesta jäähdytyskammiossa 1 25 eteenpäin ja poistuvat leijupedistä poistokohdassa 3. Kiintoaineiden ennalta määrätyn liikkeen avulla voidaan ohjata jäähdytyslaitteistoon 6 vihaavaa jääh-dytysnestettä myötävihaan tai vastavihaan kiintoaineiden suhteen. Leijupedin tulevien kiintoaineiden määrän säätämiseksi voi tulokohdassa 2 olla johto 13 ohjauskaasun sisäänsyöttämiseksi. Jäähdytyskammio 1 ja rauhoitustila 10 • · ..... 30 ovat suljetut painesäiliön 12 sisälle.

*:* Kuvion 2 jäähdytyslaite esittää ensimmäistä jäähdytyskammiota 1a ja toista jäähdytyskammiota 1b. Jäähdytyskammioiden 1a ja 1b välissä on vä-liseinä 7, jolloin suutinritilän 5 ja väliseinän 7 alareunan väliin jää aukko 15.

\i. Paineastia 16 sulkee sisäänsä jäähdytyskammiot, ja siinä on kiintoaineen tulo- 35 kohta 22 sekä kiintoaineen poistokohta 23. Väliseinän 7 yläreuna 7a on kor- • · 5 107641 keammalla kuin tulokohta 22 sekä poistokohta 23. Leijukaasut poistuvat astiasta poistokohdassa 11.

Kuumat kiintoaineet, jotka on johdettu sisään tulokohdasta 22, joutuvat aluksi toiseen jäähdytyskammioon 1b, jossa leijupeti sijaitsee, ja jota täs-5 sä kutsutaan "eteenkytketyksi leijukylvyksi". Eteenkytkettyä leijupetiä varten tuleva leijukaasu johdetaan paikalle johtoa 19 pitkin, joutuen sitten jakokam-mioon 20, josta se virtaa ylöspäin toisen jäähdytyskammion 1b läpi poisto-kohtaan 11. Kiintoaineet liikkuvat toisessa jäähdytyskammiossa 1 b olevassa eteen kytketyssä leijupedissä alaspäin ja kulkeutuvat aukon 15 läpi ensimmäi-10 sessä jäähdytyskammiossa 1a olevaan pyörrekammioon. Aukon 15 alueella on oma leijukaasun syöttö johdon 24 ja jakokammion 25 välityksellä, jotka sijaitsevat suutinritilän 5 alapuolella. Muuttamalla johtoa 24 myöten paikalle johdetun kaasun määrää voidaan vaikuttaa aukon 15 läpi tulevien kiintoaineiden määrään. Tällä tavoin voidaan ohjata kiintoainevirtaa ensimmäiseen jäähdy-15 tyskammioon 1a hydrodynaamisen venttiilin lailla.

Aukko 15 toimii kiintoaineiden tulokohtana ensimmäisessä jäähdytyskammiossa 1a olevaan leijupetiin, jossa kiintoaineet liikkuvat ylöspäin pysyvässä leijupedissä, kunnes ne poistuvat jäähdytyslaitteesta poistokohdassa 23. Leijukaasu johdetaan paikalle johdon 26 avulla ja se kulkee jakokammion 20 27 sekä ritilän 5 kautta leijupetiin. Kuvion 2 esityksestä poiketen voivat mo- . lemmat jäähdytyskammiot 1a ja 1b olla sijoitetut suojukseen, jota ei ole suun- niteltu korkeampia paineita varten, ja joka sijaitsee erillisessä paineastiassa, • · · ···: kuten kuviossa 1 esitetään.

Ensimmäisen jäähdytyskammion 1a ja toisen jäähdytyskammion 1b '·”·* 25 kohdalla sekä niissä olevien leijupetien kohdalla pätee se, mitä on sanottu yk- V\: sittäisten leijupetien kohdalla kylvyn korkeuden suhteen, kylvyn korkeuden ja ; keskimääräisen kylvyn leveyden suhteen ja siihen lämpötilaeroon, joka vallit see leijupedin ala- ja yläosan välillä. Kuten havaitaan, voidaan sekä eteenkyt-ketyssä leijupedissä että myös ensimmäisessä jäähdytyskammiossa 1a ole-.···. 30 vassa perään kytketyssä leijupedissä säätää myötävirta tai myös vastavirta * T kiintoaineiden ja jäähdytysnesteen välille, jolloin jäähdytysneste virtaa jäähdy- tyslaitteiston 6a ja 6b läpi.

Monissa käyttötapauksissa ovat leijukaasun nopeudet alueella 0,2 -0,8 m/s ja niitä voidaan pitää likipitäen paineesta riippumattomina. Kuvion 3 ”*[. 35 diagrammissa esitetään leijukaasun nopeudelle 0,5 m/s ja lämpötilassa 500 °C

sekä kiintoaineiden raekokojen ollessa leijupedissä 100- 400 mm leijukaasu- 6 107641 tarpeeksi V (Nm3 tunnissa ja m3 leijupetitilavuutta kohden) sen todettu riippuvuus paineesta p kylvyn eri korkeuksilla h (h = 1, 2, 5, 10 ja 20 m). Tällöin osoittaa esim. piste A, että kun p = 10 baaria ja kun korkeus h = 1 m, niin silloin on työskenneltävä arvolla V = 6 500, mutta sitä vastoin tarvitaan V:ksi vain 5 noin 1 300, kun paine on sama, mutta kylvyn korkeus on h = 5 m (piste B).

Vertailuesimerkki

Seuraavassa selitetyssä, osittain laskennallisesti esitetyssä vertailussa verrataan tavanomaista, tunnettua leijupetijäähdytintä, jolla on kuvion 4 mukaan laaka rakennemuoto, kuvion 1 mukaiseen korkeaan leijupetijäähdyt-10 timeen. Kuvion 4 mukaisessa leijupetijäähdyttimessä on kuori 30, jossa on kiintoaineen tulokohta 31, kiintoaineen poistokohta 32, syöttöjärjestelmä 33 leijukaasua varten ja se on jaettu suojaavilla väliseinillä neljään kammioon 35, 36, 37 ja 38. Jokaisessa kammiossa on leijupeti, jolloin kiintoaineet liikkuvat seinien 34 yli tulokohdasta 31 leijupetien läpi poistokohtaan 32 saakka. Jo-15 kaista leijupetiä jäähdytetään epäsuorasti jäähdytysvedellä syötetyn jäähdy-tyslaitteiston 39 avulla, ja leijukaasu poistuu johtoa 40 pitkin.

Vertailuesimerkissä on kuvion 4 mukaisen laitteiston jokaisen kammion horisontaalinen poikkipinta 0,88 m2, samoin on kuvion 1 mukaisen leiju-pedin horisontaalinen poikkipinta 0,88 m2. Muut tiedot selviävät seuraavasta 20 taulukosta: . Kuvio 4 Kuvio 1 • · • · · • · · · t ··· •••j Leijupedin korkeus 0,5 m 2,0 m v.: Leijupedin koko tilavuus 1,76 m3 1,76 m3 T*: 25 Jäähdytyslaitteiston pinta-ala 36 m2 36 m2

Paine 10 baaria 10 baaria • · :T: Kiintoainetuotanto 2 500 kg/h 2 500 kg/h Jäähdytysveden tarve 8 000 kg/h 8 000 kg/h

Leijukaasun kulutus 48 000 kg/h 12 000 kg/h .···. 30 Lämpötilat:

T Kiintoaineet sisään 700 °C 700 °C

Kiintoaineet ulos 126 °C 123 °C

Jäähdytysvesi sisään 30 °C 30 °C

Jäähdytysvesi ulos 92 °C 98 °C

\\\\: 35 Leijukaasu sisään 150 °C 150 °C

Leijukaasu ulos 146 °C 123 °C

7 107641 Nämä tiedot, jotka on osittain laskettuja, pohjautuvat niihin kiintoaineisiin, jotka muodostuvat hiilituhkasta, ja joiden raekoot ovat alueella 0,1 -1 mm. Leijukaasuna on ilma, joka johdetaan kaikissa tapauksissa nopeudella 0,4 - 0,7 m/sek leijupetien läpi.

5 Taulukko esittää, että samalla leijupetitilavuudella, samalla jäähdy- tyslaitteistolla, samalla jäähdytysveden tarpeella ja samalla leijukaasun nopeudella selvitään kuvion 1 mukaisella korkealla leijukylvyllä yhdellä neljänneksellä kuvion 4 mukaisesta leijukaasun tarpeesta, jolloin myöskin rakenteelliset kustannukset ovat alhaisemmat. Tällöin ei laskelmiin ole huomioitu kuolleita 10 kulmia, joita kokemuksen mukaan ilmenee ensisijassa kuvion 4 mukaisissa laakamaisissa leijupetijäähdyttimissä ja joiden tehokkuus lisäksi huononee.

• · • · · • · · · • · · • · · · • · • · · • · · • · • · • · · • · · ♦ ♦ • · ··» • · · • · « • · • · «·« * · • · · • · · • · · * · · • · s· * ♦ · · ««· • ·

Claims (1)

1. 8 107641 Patenttivaatimus Menetelmä kuumien, raemaisten kiintoaineiden jäähdyttämiseksi yli ilmakehän paineessa 50 bar paineeseen saakka ensimmäisessä jäähdytys-5 kammiossa (1a) ja toisessa jäähdytyskammiossa (1b), joiden välissä on väliseinä (7), jonka alemmassa alueessa on aukko (15), joka yhdistää kaksi jääh-dytyskammiota, jotka jäähdytettävät kiintoaineet muodostavat leijupetejä molempiin jäähdytyskammioihin, jotka leijupedit ovat kosketuksissa jäähdytysväli-neisiin (6a, 6b), jotka on järjestetty molempiin kammioihin, jotka jäähdytettävät 10 kiintoaineet viedään läpi toisen jäähdytyskammion (1b) leijupedin päällä olevasta kiintoaineen tulokohdasta (22), jotka toisessa jäähdytyskammiossa olevat kiintoaineet ohjataan alaspäin pääsääntöisesti vertikaalisessa suunnassa väliseinän (7) aukkoon (15) ja ensimmäisessä jäähdytyskammiossa (1a) olevat kiintoaineet ohjataan sitten ylöspäin pääsääntöisesti vertikaalisessa suunnas-15 sa kiintoaineen poistokohtaan (23), ja jossa leijukaasu johdetaan kahden leijupedin alempaan vyöhykkeeseen ja lämpö siirretään epäsuorasti jäähdytysväli-neillä, joiden läpi jäähdytysneste virtaa, tunnettu siitä, että kahden leijupedin pedin korkeus on 3 - 20 m ja pedin korkeuden suhde keskimääräiseen pe-din leveyteen on 3:1 -10:1, että molemman leijupedin paine on 5 - 50 bar, että 20 jäähdytysvälineet ulottuvat vähintään puolen kyseessä olevan leijupedin korkeuden yli, että jäähdytysneste molemmissa jäähdytysvälineissä virtaa myötä- :*Y suunnassa tai vastasuunnassa kiintoaineen vertikaalista liikettä kohden, ja että « ♦ · ♦••j kiintoaineiden lämpötilaerot kahden leijupedin alemman ja ylemmän alueen välillä ovat vähintään 200°C. * T*: 25 «I · • · « * ♦ • · • · · • · « • · · • · ♦ ·· ♦ * ·« · « « * ♦ ♦ • · · • · 1 • · 9 107641 Förfarande för avkylning av heta, korniga fasta ämnen vid över- at-mosfäriskt tryck ända tili trycket av 50 bar i en första kylkammare (1a) och i en 5 andra kylkammare (1b), mellan vilka finns en skiljevägg (7), som i det nedre omradet uppvisar en öppning (15), som förenar tvä kylkamrar, vilka fasta ämnen som skall avkylas bildar virvelbäddar i bäda kylkamrarna, vilka virvelbäd-dar är i kontakt med kylningsdon (6a, 6b), som är anordnade i bäda kamrarna, vilka fasta ämnen som skall avkylas leds genom det fasta ämnets inlopp (22) 10 över virvelbädden i den andra kylkammaren (1b), vilka fasta ämnen i den andra kylkammaren leds nedät huvudsakligen i vertikal riktning tili öppningen (15) i skiljeväggen (7) och de fasta ämnena i den första kylkammaren (1a) leds sedan uppat huvudsakligen i vertikal riktning tili det fasta ämnets utlopp (23), och varvid svävningsgasen leds tili det nedre omradet i tvä virvelbäddar och vär-15 men avleds indirekt med kylningsdonen, genom vilka kylvätskan strömmar, kännetecknat avatt bäddhöjden pä tvä virvelbäddar är 3 - 20 m och bäddhöjdens förhällande tili en genomsnittlig bäddbredd är 3:1 - 10:1, att trycket pä bäda virvelbäddarna är 5 - 50 bar, att kylningsdonen sträcker sig minst över den halva höjden av den ifrägavarande virvelbädden, att kylvätskan 20 i bäda kylningsdonen strömmar medströms eller motströms i förhällande tili det .·. fasta ämnets vertikala rörelse och att de fasta ämnenas temperaturskillnader • · · “V mellan det nedre och det övre omrädet i tvä virvelbäddar är minst 200°C. • · « • · · · • · • · · • · · • 1 • · • · · • · · • · • · • · · • · · • · · • « • · • 1 • 1 · • · 1 • · · ··· • · · • » . · · (·· « · · ♦ • · # · • ·