FI107402B - Ohjauslevyllä varustettu kone - Google Patents

Description

107402

Ohjauslevyllä varustettu kone. - Maskin försedd med en styrplatta.

Keksinnön kohteena on oh jauslevyllä varustettu kone, jossa 5 on ontto, kuulamainen työtila, joka on jaettu erotusseinä-mällä vähintään korkeapainetilaksi ja matalapainetilaksi, johon työtilaan työaine on johdettavissa johtojärjestelmän avulla, jolloin erotusseinämä ulottuu männänkannattimeen ja toimii yhdessä levymäisen tiivistyslistan kanssa, jossa 10 koneessa on ympyrämäinen, työtilan halkaisijaan sovitettu mäntä, joka on laakeroidun käyttöakselin avulla yhdistetty ulkotilan kanssa, joka akseli aikaansaa männän heiluntaliikkeen, joka mäntä omaa vähintään yhden säteittäisesti kehältä likimain männänkannattimeen ulottuvan säteittäisuran, johon 15 on sovitettu ohjaintappi, joka toimii yhdessä erotusseinämän kanssa, ja joka mäntä suppenee ulospäin kehää kohti, jolloin männän otsapinnat ovat vastapäätä olevien ja kohtisuorassa käyttöakselin kiertoakseliin nähden ulottuvien, työtilaa sivuttain rajoittavien sivupintojen kanssa kosketuksissa.

20

Keksintö koskee oh jauslevyllä varustettujen työkoneiden alaa, joilla koneilla siirretään nestemäisiä ja kaasumaisia aineita, työkoneiden alan alaryhmänä, erityisesti aksiaali-mäntäpumppujen ja oh jauslevyllä varustettujen tiivistimien.

: 25 Tällainen ohjauslevyllä varustettu työkone on tullut tunnetuksi saksalaisesta patenttijulkaisusta DE 35 42 648 C2. Siinä esitetty oppi koskee ohjauslevyllä varustettua konetta, jossa on ympyrämäinen mäntä, joka on järjestetty onttoon • 30 kuulamaiseen työtilaan. Mäntää kannattaa männänkannatin ja » ’ se saatetaan käyttöakselin avulla heiluvaan liikkeeseen, jolloin akselin välittömästi kuormittama männänkannatin on muotosulkeisessa tartunnassa männän kanssa ja aikaansaa sille heiluntaliikkeen. Tällöin toimivat männän molemmilla 35 puolilla olevat osatyötilat, jotka on muodostettu männän ... kanssa tartunnassa olevan erotusseinämän avulla, riippuvai sesti männänkannatinta käyttävän käyttöakselin kiertosuun- 2 107402 nasta korkeapaine- ja matalapainetilana, johon kulloinenkin aine syötetään tai josta se poistetaan.

Korkeaviskoosisille aineille, esim. sokerimelassille tai 5 raskasöljylle, on tiiveys tällöin riittävä ja kitka on vain kohtuullinen. Matalaviskoosisten aineiden yhteydessä sitä vastoin voi esiintyä epätiiveyttä ja voimakasta kulumista johtuen väistämättömästä kitkasta männänohjaimen ja erotus-seinämän välillä.

10 Männänohjain muodostuu tällöin mäntään järjestettyyn säteit-täisuraan sovitetusta ohjaintapista, joka perusmuodossaan on muodostettu ympyrälieriömäiseksi tapiksi varustettuna ero-tusseinämän seinämäpaksuutta vastaavalla uralla, johon 15 erotusseinämä tarttuu. Vastaten käyttöakselin pyörimään saattaman männännkannattimen avulla aikaansaatua männän heiluntaliikettä liukuu ohjaintappi pitkin erotusseinämää.

Tällaisissa tapauksissa usein käytettävä toimenpide tämän 20 epäkohdan poistamiseksi, nimittäin tunnetuissa koneissa mittatoleranssien, erityisesti toistensa suhteen liikkuvien osien, pienentäminen, esim. raon leveyden ohjaintapissa, ei ole osoittautunut käyttökelpoiseksi. Mittatoleranssien . pienentäminen voi pikemminkin johtaa kasvaneeseen kulumiseen 25 tai koneen pysähtymiseen, esimerkiksi sen hitsautuessa kiinni liian suuren kitkan vuoksi.

Lähtien tästä tekniikan tasosta on keksinnön tehtävänä edelleenkehittää alussamainitunlaista ohjauslevyllä varus-: 30 tettua konetta siten, että kitka keskenään liikkuvien osien '* suhteen pienenee esitettyjen epäkohtien välttämiseksi ilman, että vaikutetaan haitallisesti tiiveyteen, jolloin häiriötön käyttö kaikilla nesteillä on mahdollista.

35 Tehtävän ratkaisu muodostuu keksinnön mukaisesti patentti-.. vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyistä tunnusmerkeis tä. Sen mukaisesti on järjestetty, että männässä on sen 107402 3 säteittäisurassa kiertyvästi liikkuvasti sovitettu ympyrä-lieriömäinen ohjaintappi, jolloin on järjestetty siten, että säteittäisuraan järjestetty ohjaintappi on ohjattuna erotus-seinämään järjestetyssä ohjainurassa, joka säteittäisura on 5 varustettu kulmittain olevilla sivukyljillä, joiden avautu-miskulma on sovitettu männän heilahdusliikkeeseen ja että ohjaintappi toimii yhdessä männänkannattimeen järjestetyn tiivistyssegmentin kanssa, joka segmentti on sovitettu männän säteittäisuran avautumiskulman mukaan.

10 Tämä edellä kuvattu ratkaisu tulee erityisesti keksinnön mukaisten ohjauslevyllä varustettujen koneiden nopeakäynti-sessä käytössä kyseeseen, koska keskenään tartuntaan tulevat tai keskenään nojaavat pinnat ovat verrattuna tunnettuihin 15 ohjauslevyillä varustettuihin koneisiin huomattavasti pienempiä, ja tämän lisäksi muut kitkaa pienentävät toimenpiteet ovat mahdollisia.

Keksinnön edullisen edelleenkehitelmän mukaan on kiertyvä 20 ohjaintappi tuettu aksiaalilaakerin avulla säteittäisuran pohjaan. Tästä seuraa kitkan pieneneminen edelleen, koska tartuntakitkan asemesta esiintyy ainoastaan selvästi pienempi kiertyvän lieriömäisen ohjaintapin vierintävastus ohjainurassa työtilaa kohti olevalla erotusseinämän otsapin-* 25 nalla männän heiluntaliikkeen yhteydessä. Jos kitkaa yli päänsä esiintyy, se esiintyy tällöin liukukitkana ja tällöin myös viivamaisena pitkin ympyrälieriömäisen ohjaintapin painepuoleista kosketuslinjaa sitä vasten tangentiaalisesti ulottuvassa ohjainuran sisäseinämässä.

. 30 :·. Siten tämä järjestely soveltuu edullisesti keksinnön mukai sen ohjauslevyllä varustetun koneen käyttöön, kun sitä käytetään korkeapainepumppuna tai kompressorina. Molemmissa tapauksissa, erityisesti kuitenkin käytettäessä kompressori-35 na, osoittautuu keksinnön mukainen säteittäismännän ohjaus ohjainurassa erotusseinämässä säteittäisuraan sovitetun kiertyvän ohjaintapin avulla erittäin vähän kuluvaksi myös 107402 4 korkeilla käyttökierrosluvuilla.

Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa on järjestetty siten, että erotusseinämä, joka tarttuu mäntään järjestettyyn 5 säteittäisuraan, ympäröi ohjaintappia tietyllä toleranssilla kahdelta vastakkaiselta puolelta ohjainuralla siten, että kulloinkin ainoastaan yksi puoli molemmista mahdollisista vastepinnoista, nimittäin ohjainuran kulloinenkin sisäpuoli erot^usseinämässä, on voimakuormitettu ja vastakkainen puoli 10 ei ole kuormitettu. Tästä seuraa keksinnön mukaisessa edel-leenkehitelmässä erittäin edullinen kulumisen väheneminen johtuen suhteellisen vähäisestä, likimain olemattomasta kitkasta.

15 Eräässä toisessa, vaatimuksen 3 tunnusmerkkien avulla toteutetussa keksinnön mukaisessa ratkaisussa on järjestetty siten, että männässä on säteittäisura, jossa on kulmittain olevat sivukyljet, joiden avautumiskulma on sovitettu männän heilahdusiskuun, ja että säteittäisuraan tarttuvan erotus— 20 seinämän urapohja sekä otsapinta kulloinkin on varustettu päällekkäin sovitetulla, urapohjan säteen mukaisesti sovitetulla pallomaisella kaarevuudella.

Erona ensimmäiseen ratkaisuun männässä on tosin samoin 25 säteittäisura, mutta siinä ei ole ohjaintappia. Sen asemesta säteittäismännän ohjaus aikaansaadaan männän heiluntaiskun mukaisesti sovitetuilla sivukyljillä. Jotta pienennettäisiin tällöin esiintyvää kitkaa, on yhteinen kosketuspinta männän ja erotusseinämäotsapinnan keskinäisen muodon suhteen sovi-. . 30 tettu. Tällöin saavutetaan erittäin suuri tiiveysvaikutus, mutta näin muotoiltu keksinnön mukainen ohjauslevyllä varustettu kone on käytettävissä vain alhaisilla kierrosluvuilla.

Keksinnön tarkoituksenmukaisessa edelleenkehitelmässä on 35 erotusseinämän tartunnan molemmille puolille männän säteittäisuraan järjestetty voimakuormitteiset, tangentiaalisesti liikkuvat tiivistystelat säteittäisuraan, jotka telat nojaa- 107402 5 vat vasten erotusseinämää.

Näillä tiivistysteloilla on tällöin kaksoistehtävä. Toisaalta ne tiivistävät molemmat painekammiot keskenään, kuten 5 piirustuksissa on esitetty. Toisaalta ne kuitenkin myös ohjaavat mäntää, jolloin tiivistystelojen ympyrälieriömäisen telamuodon vuoksi muodostuu kulloinkin ainoastaan viiva-mainen kosketuspinta tiivistystelojen ja männän välille.

Tämän seurauksena on aiheutuva kitka likimain olematon.

10

Tiivistystelojen asemesta voidaan järjestää myös tiivisty shuulet, joilla samoin on pyöristetty, puolisylinteriä vastaava vastepinta erotusseinämää varten ja lisäksi ne voivat olla järjestetyt liikkumaan tangentiaalisesti siten, 15 että ne jatkuvasti nojaavat vasten erotusseinämää. Tällöin esiintyvän liukukitkan pienentämiseksi edelleen voidaan tiivistyshuulen ja erotusseinämän rakenneainepari valita siten, että esiintyy tietty voiteluvaikutus ja sen seurauksena samanaikaisesti parannettu tiivistysvaikutus, esim.

20 käyttämällä laakerimetallia tiivistyshuuliin.

Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa voi olla järjestetty siten, että tiivistysteloja on järjestetty kuormittamaan puristusjouset, jotka puristavat tiivistystelat vasten 25 erotusseinämää.

Keksinnön eräässä erittäin edullisessa edelleenkehitelmässä on järjestetty siten, että tiivistysteloja on järjestetty kuormittamaan paineaine työtilasta, jolloin mahdollisesti 30 lisäksi myös voi olla järjestetty mekaanisia jousia.

Keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon mukaan on järjestetty siten, että tiivistyslista on järjestetty männänren-kaan tavoin männässä olevaan kehäuraan. Tarkoituksenmukai-35 sesti tiivistyslista on valmistettu joustavasta rakenneai-,. neesta ja sovitettu siten kehäuraan, että se aina nojaa riittävän suurella puristuspaineella vasten työtilan si- 107402 6 säseinämää.

Keksinnön eräässä edullisessa edelleenkehitelmässä on järjestetty siten, 'että tiivistyslista lisäksi tai myös pelkäs-5 tään, on puristettavissa työaineen avulla vasten koteloa, jolloin tiivistysvaikutus huomattavasti paranee ilman, että esiintyy luvattoman korkeita kitkavoimia.

Keksinnön mukaisten toimenpiteiden avulla tunnetun ohjausle— 10 vyllä varustetun koneen muuttamiseksi on nyt myös mahdollista siirtää matalaviskoosisia ja kaasumaisia aineita ilman vaaraa liikkuville osille johtuen liian suuresta kitkasta riittämättömän voitelun vuoksi. Tätä varten on järjestetty keskinäisen suhteellisen liikkeen johdosta kitkan vaikutuk— 15 sesta erityisen rasitettuihin kohtiin, kuten esimerkiksi männänohjaimeen erotusseinämässä ja säteittäisuran sivupintoihin männässä, erityistoimenpiteet suojaamaan luvattoman suurta kitkaa vastaan.

20 Tällainen toimenpide voi keksinnön mukaisesti muodostua siitä, että säteittäisuran sivupintoihin on järjestetty tangentiaalisesti liikkuvat, voimakuormitteiset telamaisiksi muodostetut osat, jotka toimivat yhdessä männän ohjaamiseksi . pitkin siihen tarttuvaa erotusseinämää sekä samanaikaisesti 25 männän ja erotusseinämän avulla muodostettujen osatyötilojen tiivistämiseksi.

Tällöin keksinnön edelleenkehitelmässä voi olla järjestetty siten, että nämä ohjainkappaleet tai tiivistystelat puriste— : : 30 taan puristusjousien avulla vasten erotusseinämää ja siten saatetaan jatkuvaan kosketukseen erotusseinämän kanssa ja aikaansaadaan hyvä tiiveys. Tällöin jousivoima on mitoitettu siten, että toisaalta saadaan riittävä puristusvoima ja toisaalta ei aiheuteta luvattoman suurta kitkaa.

Puristusjousen asemesta voi kuitenkin olla myös järjestetty siten, että tiivistysteloja kuormittaa paineaine kulloises- 35 107402 7 takin osatyötilasta siten, että aina aikaansaadaan ainoastaan vallitsevan paineen tiivistämiseen tarvittava puristusvoima .

5 Eräässä keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa voi lisäksi olla järjestetty siten, että puristus jouset tiivistysteloi-hin puristamiseksi on järjestetty yhdessä paineväliaineen avulla kuormitettavaksi, jotta tällä tavoin varmistettaisiin, että myös paineettomassa tilassa, esimerkiksi ohjaus-10 levyllä varustetun koneen ollessa seisoksissa, on varmistettu tiiveys vähimmäispainetta vastaan.

Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan, joka on järjestetty erityisesti käytettäväksi siirrettäessä epäpuhtaita nestei-15 tä, on järjestetty siten, männässä on vähintään yhdellä otsapinnan puoleisella mäntäpinnalla vähintään osittain säteittäisesti ulottuvat urat, joita rajoittavat veitsimäi-set pykälät. Näin aikaansaadaan, että epäpuhtaudet, kuten lastut ja puuhioke paperinvalmistuksessa tai suomut kalankä-20 sittelyn yhteydessä tai hedelmä- tai terttujäännökset viininvalmistuksen yhteydessä eivät voi tarttua männän ja työtilan sisäseinämän väliin ja siten haitata ohjauslevyllä varustetun koneen pumppuvaikutusta.

25 Tarkoituksenmukaisessa edelleenkehitelmässä on järjestetty siten, että säteittäisillä urilla varustettu männän alue on ympyräsektori, jonka kulmanpuolittaja ulottuu kohtisuorasti männässä olevan säteittäisuran akseliin nähden. Tällöin voidaan keksinnön suositeltavan sovellutusmuodon mukaisesti . : 30 järjestää männän molempiin otsapintoihin säteittäiset urat, "· jolloin urat on järjestetty männän kulloisellekin otsapin- nalle sektoriin, jonka yksi sivu rajoittuu männän uraan.

Tällöin osoittautuu edulliseksi, että urilla varustetut 35 männän kohdat on järjestetty männän keskenään vastakkaisille ;-· otsapinnoille siten, että pitkin männän ura-akselia oleva männän jakotaso jakaa männän säteittäisurilla tai säteittäi- 107402 8 sesti ulottuvilla veitsimäisillä pykälillä varustetuksi ensimmäiseksi mäntäpuoliskoksi ja toiseksi mäntäpuoliskoksi, jolla on sileäpintaiset mäntäpinnat ilman uria ja pykäliä.

5 Häiriöttömän käytön kannalta on tällöin merkityksellistä, että sileä männänosa on järjestetty imupuolelle, kun taas veitsimäisillä pykälillä varustettu männän uraosa on järjestetty sen painepuolelle. Tämä merkitsee, että kiertosuunnan muutosta, jolloin imupuoli vaihtuu painepuoleksi ja kään-10 täen, tulee välttää, koska muuten mahdollisesti imun yhteydessä urien aikaansaamien välitilojen vuoksi aiheutuu epätiiveyttä mäntäpinnan ja työtilaseinämän välillä, mikä johtaa siihen, että käsiteltävän aineen siirtämiseen vaadittava alipaine ei voi muodostua.

15

Keksinnön mukaisesti urat on sopivimmin järjestetty ainoastaan männän viistotuille otsapinnoille, jotka joutuvat kosketuksiin työtilan seinämän kanssa. Muu mäntäotsapinta sitä vastoin on sileä, ts. siinä ei ole uria eikä pykäliä.

20

Sopivimmin on suurimmaksi uraleveydeksi järjestetty leveys 15 mm sisäkehällä, ts. säteen vieressä, jolla männän viiste alkaa. Urasyvyys on tietyssä suhteessa uraleveyteen ja sen suuruus keksinnön edullisen sovellutusmuodon mukaan on 25 esimerkiksi 4 mm, vastaten 40 % vastaavasta uraleveydesta.

Periaatteessa kuitenkin säteittäisesti järjestettyjen urien leveys on järjestetty kulmajakoa 7.,5° ± 2,5° vastaten. Tästä seuraa, että riippuen kulloisestakin männän halkaisijasta, : : 30 urien leveys mukautuu vastaavasti ja suurempien mäntähal- - *-* kaisi joiden yhteydessä myös on leveämmät urat. Tämä osoit tautuu sikäli käytön kannalta edulliseksi, koska suurella männän halkaisijalla varustetussa ohjauslevyllä varustetussa koneessa myös tavallisesti siirretään suuria ainemääriä, 35 missä usein myös on suurikappaleisia vieraita aineosia.

Urien muotoilun kannalta on osoittautunut erittäin edulli- 107402 9 seksi, että urilla on nelikulmioprofiili. Tämä voi edullisesti olla suorakaideprofiili, joka uran pitkittäissuunnassa on tasainen tai kaareva. Tässä voi kuitenkin myös olla edullista uria keskenään rajoittavien pykälien kestävyyden 5 kannalta, että urilla on puolisuunnikasprofiili varustettuna tasomaisella pohjauralla ja viistotuilla urakyljillä.

Eräs etu voi muodostua siitä, että urat on profiloitu epäsymmetrisesti pitkittäisakselinsa suhteen tai että urilla on 10 V-profiili varustettuna kapealla urapohjalla ja yhtä jyrkillä tai erijyrkillä kyljillä. Tällöin edullista, jos kunkin uran männänurapuoleiset kyljet, ts. kyljet, jotka kulloinkin ovat lähempänä männänuraa, ovat jyrkempiä kuin vastapäiset kyljet. Tällöin voidaan saavuttaa se, että männän vieriessä 15 työtilan seinämällä kiinteät siirrettävät aineet tulevat mukaanotetuksi lapion tavoin ilman takaisinputoamista.

Erityisen suositeltavassa keksinnön sovellutusmuodossa on järjestetty siten, urakylkien männänuran puoleinen kulma 20 suhteessa urapohjaan on 105 - 120°, sopivimmin 112° ja että vastapäätä olevien urakylkien kulma urapohjaan nähden on > 135°.

. Urakylkien lähemmän muotoilun suhteen on kiintoaineilla 25 rikastetun nesteaineen siirtämisen kannalta edullista, että uria rajoittavilla veitsimäisillä pykälillä on terämäi-nen ulkoreuna ja siihen verrattuna leveämpi kanta urapohjas-sa, mikä vahvistaa kulloistakin pykälää.

. : 30 Jotta vähennettäisiin männän tai sen urilla ja veitsillä varustettujen mäntäpintojen kulumista, on osoittautunut edulliseksi, että veitsimäiset pykälät on pintakarkaistu.

Tämän asemesta tai mahdollisesti lisäksi voi olla järjestetty siten, että veitsimäisillä pykälillä on kulumiskestävästä 35 materiaalista oleva pinnoite.

> · ·

Eräässä sovellutusmuodossa on järjestetty siten, että pykä- 107402 10 Iät on valmistettu erillisiksi sisäkekappaleiksi kovametal-lista ja sovitettu mäntään.

Erityisesti viininvalmistuskäyttöön on järjestetty siten, 5 että mäntä on valmistettu ruostumattomasta aineesta, sopi-vimmin teräksestä.

Edelleen voi olla edullista, erityisesti suurihalkaisijäisten mäntien yhteydessä, että veitsimäiset pykälät vastaanot-10 tava urapohja on muodostettu erikseen valmistetuksi mäntä-osaksi, joka on yhdistetty männän kanssa.

Käytännön käytössä aikaansaa kunkin pykälän veitsimäinen ulkoreuna^sen, että männän vieriessä peräkkäin työtilan 15 sisäseinämällä sen ja männän välissä olevat kiinteät aineet eivät kiilaudu, kuten aiemmin aikaansaaden sen, että sen vuoksi mahdollisesti muodostuu työtilan epätiiveyksiä, vaan johtuen kunkin pykälän terävästä leikkuureunasta se aikaansaa leikkautumisen ja siten pienentymisen. Tällöin työtilan 20 sisäseinämä toimii alasimen tavoin leikkuualustana. Tästä syystä on esimerkiksi ongelmitta mahdollista siirtää kaikenlaisia nesteitä, joissa on kiinteitä aineosia, kuten esimerkiksi paperiteollisuudessa puuhioketta tai viininvalmistuk-. sessa erilaisia kiinteitä aineita. Aiemmin mainittu ongelma, 25 joka tietyissä olosuhteissa voi esiintyä, jos urilla varustettu mäntäosa sovitetaan imupuolelle, ei painepuolella omaa minkäänlaista relevanssia, koska tällöin jo siirretyt kiin-toaineosat ovat männän työtilassa, jotka täyttävät urat ja siten edesauttavat tiiveyttä.

30 I · '·· Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa, jossa tavoitteena on välttää häiriöt aineiden siirrossa, joissa aineissa on rakeisia epäpuhtauksia, on järjestetty siten, että mäntä on mäntäpinnaltaan, sopivimmin kulloinkin ainoastaan viistetyl-35 tä osalta, varustettu joustokerroksella. Tämä joustokerros ... voi muodostua kumista ja se voi olla vulkanoitu teräksisen mäntäaihion päälle. Tämän asemesta on myös mahdollista, että 107402 11 kumin asemesta käytetään joustavaa, mutta kulumiskestävää muovia joustokerroksena. Joka tapauksessa joustokerroksen avulla aikaansaadaan, että rakeiset aineet, kuten hiekka, granulaatti, sora tai vastaava ei voi johtaa pumppukäytössä 5 epätiiveyksiin, koska mäntä jatkuvasti nojaa vasten työtilan seinämää tiivistyspinnallaan ja mahdollisesti välissä olevat epäpuhtaudet painuvat joustokerrokseen tai poistuvat kaapi-men avulla.

0 10 Nämä ja muut keksinnön edulliset sovellutusmuodot ovat alivaatimusten kohteina.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa: 15

Kuvio 1 esittää pitkittäisleikkausta keksinnön mukaisesta ohjauslevyllä varustetusta koneesta varustettuna sisäpuolisesti ohjatulla ohjaintapilla.

20 Kuvio 2 esittää leikkauskuvantoa pitkin kuvion 1 viivaa I-I (männän päälikuvanto).

Kuvio 3 esittää pitkittäisleikkausta työtilasta varustettuna keksinnön mukaisen ohjauslevyllä varustetun koneen : 25 paikalleen sovitetulla männällä ja mäntäohjaimella.

Kuvio 4 esittää männän sivukuvantoa ilman ohjaintappia männän erotusseinämäosan osittaisena leikkauskuvantona.

30 Kuvio 5 esittää mäntäjärjestelyä varustettuna ensimmäisellä il- tiivistyssegmentillä paikalleen sovitettuine ohjain- tappeineen ja sivuttaisine urakylkineen räjähdysku-vantona.

35 Kuvio 6 esittää toista tiivistyssegmenttiä.

♦ ·« - 107402 12

Kuvio 7 esittää kolmatta tiivistyssegmenttiä varustettuna yksikappaleiseksi muodostetulla ohjaintapilla.

Kuvio 8 esittää pitkittäisleikkausta kuvion 1 mukaisesta 5 ohjauslevyllä varustetun koneen työtilasta, jossa on uusi mäntä säteittäisurineen.

Kuvio 9 esittää uuden männän sivukuvantoa.

10 Kuvio 10 esittää kahdesta kuvannosta koostettua ja kahdesta 90° keskenään siirretystä kuvannosta koostettua päälikuvantoa uuden männän otsapinnalta.

Kuviossa 1 on esitetty pitkittäisleikkauksena keksinnön 15 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone 10, jossa on vasemmanpuoleisesta kotelo-osasta 13 ja oikeanpuoleisesta kotelo-osasta 14 muodostettu kotelo 12, johon on järjestetty työtila 16. Kotelon 12 muodostavia kotelo-osia 13, 14 pidetään tunnetulla tavalla yhdessä ruuviliitoksen avulla.

20

Työtilassa 16, joka on muodostettu kuulamaiseksi, on erotus-seinämä 18, joka jakaa työtilan 16 yhdessä ympyrämäisen männän 20 kanssa korkeapainetilaksi 23 ja matalapainetilaksi 24.

25 Mäntää 20 kannattaa männänkannatin 26, joka on sovitettu käyttöakselille 28. Käyttöakseli 28 on ohjattu ulottumaan sivulta ulos, missä sitä kuormittaa tässä lähemmin esittämättä jätetty moottori.

30 Männänkannatin 26 on tunnetulla tavalla muodostettu kahdesta puoliskosta, joiden jakosauma on vinossa, ts. tietyssä kulmassa käyttöakseliin 28 nähden siten, että samoin tunnetulla tavalla myös männänkannattimen molempien puoliskojen 35 väliin sovitettu mäntä 20 on vinossa käyttöakselin 28 pit-kittäisakseliin nähden. Tästä syystä männän 20 kehäosa, ts. sen ulkokehän lähellä oleva osa, on viistottu vastaten 107402 13 heiluntaliikkeen aiheuttamaa maksimaalista heilahdusasentoa, jolloin toisaalta sen täysi liikkuvuus työtilan sisällä on varmistettu ja mahdollistetaan tekniikan tasosta tunnettuihin ohjauslevyillä varustettuihin koneisiin nähden yksinker-5 täinen valmistus.

Erotusseinämän 18 puoleisella puolella männässä 20 on sä-teittäisura 30, johon erotusseinämä 18 tarttuu. Säteit-täi!=:uran 30 kyljet 32, 33 on, kuten kuviosta 2 ilmenee, 10 viistottu männän 20 kääntöiskua vastaavasti. Säteittäisuran 30 urapohjalle 34 on järjestetty aksiaalilaakerin, tässä vierintälaakeriksi muodostetun laakerin avulla tuettu tii-vistyssegmentti 37, johon on sovitettu ohjaintappi 38.

15 Ohjaintappi 38 on ympyrälieriömäinen kappale, joka on keskeisesti sovitettu urapohjaan 34 ja on ohjattuna kahdelta sivulta mäntää 20 kohti olevalle erotusseinämän 18 otsapin-nalle muodostetussa ohjainurassa 40. Ohjainurassa 40 ohjattuna oleva ohjaintappi 38 palvelee sitä, että pyörivän 20 männänkannattimen 26 avulla heiluntaliikkeeseen saatettu mäntä 20 ei pyöri mukana. Sen sijaan mäntä, johtuen ohjain-tapin 38 ohjauksesta ohjausurassa 40, suorittaa edestakaista liikettä, jossa se suorittaa männnänkannattimen 26 kulma-asentoa suhteessa käyttöakseliin 28 vastaavan kääntöliik- « 25 keen, joka kokonaisuudessaan ilmenee tai näyttää heilunta-liikkeeltä. Kääntöliike tai toisin ilmaistuna männän kään-töisku, on sovitettu suhteessa tarkoitettuun käyttöön, esim. korkeapainepumppuna tai kompressorina, ts. mitä korkeampi käyttöakselille järjestetty käyttökierrosluku on, sitä ; 30 suurempi on myös kääntö- tai heiluntafrekvenssi ja sitä *. vähäisempi on kääntöliike tai kääntöisku, jotta varmistet taisiin ohjauslevyllä varustetun koneen 10 varma toiminta.

Jotta parannettaisiin männän 20 tiiveyttä työtilan 16 si-35 säseinämällä, on männän 20 kehäuraan 22 sovitettu tiiviste-lista 21. Tiivistelista 21 asettuu männänrenkaan tavoin vasten työtilan 16 sisäseinämää ja huolehtii siten matala- 107402 14 painetilan 23 hyvästä tiiveydestä korkeapainetilan 24 suhteen kitkan ollessa suhteellisen vähäinen.

Kuviossa 2 on kuvion 1 mukainen ohjauslevyllä varustettu 5 kone 10 esitetty leikkauksena ylhäältä, jolloin leikkaus on otettu pitkin kuvion 1 viivaa 1-1. Selvyyden vuoksi tällöin samoja osia on merkitty samoilla viitenumeroilla kuin kuviossa 1 .

ä 10 Erityisesti tässä kuvannossa on nähtävissä ohjainuran 40 järjestely mäntää 20 kohti olevalla erotusseinämän 18 otsa-pinnalla, joka ura tarttuu ohjaintappiin molemmilta sivuilta ja kulloinkin ideaalisesti koskettaa ainoastaan kyseistä tangentiaalilinjaa. Tästä on helposti ymmärrettävissä, että 15 talla ratkaisuvaihtoehdolla saavutetaan tekniikan tasoon nähden huomattava etu, mitä tulee kitkan vähentämiseen, koska keskenään kosketuksissa olevat kosketuspinnat keksinnön mukaisessa ohjauslevyllä varustetussa koneessa muodostuvat kulloinkin pelkästään yhdestä erittäin vähäisen ulottu-20 man omaavasta linjasta, kun sitä vastoin tekniikan tasossa kosketuspinta erotusseinämän ja siihen järjestetyn ohjainta-pin välillä muodostuu koko urapinnasta.

Sekä kuviossa 1 että myös kuvioissa 2 ja 3 on voitelukanavat » 25 tai voiteluporaukset 54 ja ilmanpoistokanavat tai ilmanpois— toporaukset 53 esitetty, joiden tehtävänä on toisaalta varustaa toistensa suhteen liikkuvat liukupinnat, esim. ohjaintappi 38 ja ohjainura 40 sekä laakerikohdat, esim. ensimmäinen ja toinen mäntälaakeri 42, 44 männänkannattimes-; , 30 sa 26 tai aksiaalilaakeri 36 urapohjassa 34 kuten myös ί\ tukilaakeri 46 käyttöakselin 28 laakeroimiseksi riittävällä määrällä voiteluainetta ja samanaikaisesti toisaalta estää voiteluaineen yliannostus, jolloin ylimääräinen voiteluaine alipaineen vaikutuksesta automaattisesti imeytyy ohjauslevy-35 prosessista.

>

Viitenumeroilla 58 on merkitty koteloruuveja, jotka yhdistä- 1 5 107402 vät ohjauslevyllä varustetun koneen kotelon molemmat kotelo-osat 13, 14. Ne on järjestetty samankeskeisesti työtilan 16 ympärille, jotta varmistettaisiin, että ei voi esiintyä epätiiveyttä tai kotelon siirtymistä näihin liittyvine 5 epäedullisine seurauksineen käytölle.

Kuviossa 4 on esitetty kuviota 3 vastaava esitys, nimittäin ympyrämäisen männän 20 sivukuvanto, jossa kuitenkin tässä poiketen on toinen, erityisesti alhaisilla käyttökierroslu-10 vuilla tarkoitettua käyttöä varten järjestetty männänohjain erotusseinämässä 18. Tässä ei-olemassaolevan ohjaintapin 38 asemesta männän 20 ohjaus saadaan aikaan pelkästään säteit-täisuran 30 kyljillä 32, 33, jotka nojaavat tiiviisti vasten säteittäisuraan 30 tarttuvaa erotusseinämää 18.

15

Kitkan vähentämiseksi edelleen on molempiin vastakkaisiin huippukohtiin vastakkain olevissa kyljissä 32, 33 järjestetty ns. tiivistystelat 60, joita kuormittaa lähemmin esittämättä jätetty puristusjousi ja/tai työaine vasten erotus-20 seinämää 18.

Edellä esitetyn perusteella tarjoutuu mahdollisuus keksinnön erästä sovellutusmuotoa vastaavassa järjestelyssä järjestää voiteluporaukset tai voitelukanavat 54 ja ilmanpoistoporauk- « 25 set tai ilmanpoistokanavat 56 korkeapainetilaan 23 ja mata-lapainetilaan 24 voitelemaan laakerikohdat 42, 44, 46 kotelossa 12 sekä männässä 20 tasaisesti sekä edelleen pitämään näennäisesti paineettomana akselin läpiviennin tiivistämiseksi järjestetty Simmer-rengas 51 ja tiivistysholkki 53 tai . 30 vaihtoehtoisesti näiden molempien tiivisteiden asemesta .sovitettu liukurengastiiviste 52, ts. poistetaan näiltä väliaineen paine. Tätä tarkoitusta varten on kulloinkin alimpaan kohtaan kussakin kyseisessä tiivisteessä 50, 51, 52 järjestetty ilmanpoistoporaus 56.

35

Jotta suojattaisiin akselin läpimenon tiivistystä varten järjestetyt ja voiteluaineelle välittömästi alttiiksi joutu- 107402 16 vat tiivisteet 51 tai 52 mekaaniselta vahingoittumiselta voiteluaineen painesuihkun vuoksi, on keksinnön edullisessa edelleenkehitelmässä järjestetty ns. kimmahduslevy 50, joka muodostuu metallisesta rakenneaineesta ja aikaansaa tiivis-5 teiden 51 tai 52 mekaanisen kuormituksen huomattavan vähennyksen .

Tässä käytetty tavanomainen liukurengastiiviste 52 kestää mekaanisen kuormituksen vuoksi johtuen voiteluaineen kor-10 keassa paineessa olevasta suihkusta ainoastaan lyhyen käyttöajan, muutamia satoja käyttötunteja, ongelmitta, ts. häiriöttömänä. Tämän vuoksi käyttökustannukset kasvavat merkittävästi varaosien hankkimisen vuoksi ja vaihtoa varten välttämättä vaadittavan keksinnön mukaisen ohjauslevyllä 15 varustetun koneen 10 seisottamisen vuoksi. Järjestetyn kimmahduslevyn 50 kanssa sitä vastoin, joka levy tarttuu riittävällä välyksellä käyttöakseliin 28, on saavutettavissa oleellisesti kasvanut kestoaika, mikä kaikissa suhteissa on edullista. Mainittu kimmahduslevyn tai kimmahduslaatan 50 20 välys estää voiteluaineen epäsuotavan pumppuefektin, joka käyttöakselin 28 ja kimmahduslevyn 50 välisen liian ahtaan sovitteen yhteydessä esiintyy väistämättä ja kuljettaa voiteluaineen käyttöakselin 28 akselin läpiviennin tiivis— tyskohdalle kotelon lävitse, mikä edesauttaisi vuotojen 25 syntymistä, mutta jotka näin estyvät.

Keksinnön mukaan mahdollisessa ohjauslevyllä varustetun koneen 10 käytössä kompressorina on tarkoituksenmukaisessa edelleenkehitelmässä järjestetty siten, että laakerikohtien . 30 42, 44, 46 voitelu tapahtuu saattamalla voiteluaine (Fremdschmiermittel) voiteluaineliittimen 62, esim. kuula-venttiilin muodossa, kautta, johon liittimeen tässä lähemmin esittämättä jätetty, mutta tekniikan tasosta yleisesti tunnettu voiteluaineletku pistoliittimineen on sovitettavis-35 sa. Tämän ulkoisen voiteluainesyötön ansiosta saavat käyttö-akseliin 28 järjestetyn, keskiporaukseksi muodostetun voite-luainekanavan 64 kautta yksittäiset laakerikohdat 42 ja 44 1 7 107402 männässä 20 mukaanlukien ohjaintappi 38 sekä tukilaakeri 46 kotelossa 12 käyttöakselin 28 laakeroimiseksi riittävän määrän voiteluainetta. Lisäksi on männässä 20 olevan ohjain-tapin 38 lisäksi otettu myös erotusseinämän 18 otsapinnassa 5 oleva ohjainura 40 tähän voiteluainepiiriin, jolloin voiteluaine johdetaan voiteluaineliittimen 62 kautta riittävällä paineella ja jo mainittujen ilmanpoistoporausten kautta se voi jälleen virrata pois matalapainepuolelle painetilan pitämiseksi vapaana voiteluaineesta ja. jotta siten vältet-10 täisiin epäsuotava tiivistetyn ilman rikastuminen voiteluaineella, esim. öljyllä.

Keksinnön mukaisesti voitelukanavat 54 vaikuttavat ohjausle-vyllä varustetun koneen 10 käyttöakselin 28 vastakkaisessa 15 kiertosuunnassa ilmanpoistoporauksina 56 ja kääntäen ilman-poistoporaukset 56 voitelukanavina 54. Mitä tulee tähän kaksoissovellutustapaukseen, voidaan voitelujärjestelmä porauksineen 54, 56 varustaa lähemmin esittämättä jätetyillä kuulaventtiileillä tai konstruktiivisesti vastaavilla osil— 20 la.

Eräs etu, joka aiheutuu keksinnön suositeltavasta edelleen-kehitelmästä, nimittäin siitä, että ohjaintappi 38 järjeste-: tään erotusseinämässä olevaan uraan riittävän suurella 25 välyksellä, ilmenee siitä, että johtuen edellä kuvatusta ilmanpoistojärjestelmästä 56, mikä aiheuttaa erilaiset painesuhteet matalapaineen ja korkeapaineen välillä yhdessä ohjaintapin 38 nojauspaineen pienenemisen kanssa vasten ohjausuran 40 sisäseinämää, jolloin tästä aiheutuva mahdol— • 30 linen kitkakuluminen voimakkaasti pienenee, mikä huomatta vasti pidentää keksinnön mukaisen ohjauslevyllä varustetun koneen kestoikää.

Kuviossa 5 on esitetty ns. räjäytyskuvantona mäntäjärjeste-35 ly, jossa on ensimmäinen tiivistyssegmentti 37 käytettäväksi kuvion 1 mukaisessa ohjauslevyllä varustetussa koneessa kuvan ollessa esitettynä pitkittäisleikkauksena tai sivuku- 107402 18 vantona. Tiivistyssegmentti 37 muodostuu sisäkekappaleesta 39, säteittäisuraelementistä 31 ja siihen järjestetystä ohjaintapista 38, joka on järjestetty tarttumaan erotus-seinämän 18 painetilan puoleiseen otsaseinämään muodostet-5 tuun ohjainuraan 40 ja joka irrotettavan liitoksen, esim. kierre- tai ruuviliitoksen, avulla yhdistää säteittäisura— elementin 31 sisäkekappaleen 39 ja männän 18 kanssa. Tämä ratkaisuvariantti tarjoaa sen edun, että edellä mainittua kitkakulumista voidaan edelleen pienentää valitsemalla 10 sopivat rakenneaineparit, mitä tulee ohjaintapin 38 ja erotusseinämän 18 ja siinä olevan ohjainuran 40 rakenneai-neisiin tai mahdollisesti järjestettyihin pinnoitteisiin.

Eräs tiivistyssegmentin 37 tehtävä ohjaintapin 38 pitämisen 15 ohella muodostuu säteittäisuran 30 vastaanottamisesta. X-muotoiseksi muodostetun säteittäisuran 30 avulla, jossa urassa on sivuttaiset, kulmassa keskenään olevat urakyljet 32, 33, joihin erotusseinämä 18 tiiviisti tarttuu, rajoitetaan, kuten jo kuviossa 1 on esitetty, männän 20 kääntökul— 20 maa ja siten sen kääntöiskua. Myös tässä tarjoutuu mahdollisuus sopivan rakenneainevalinnan avulla parantaa vaadittavaa tiivistysvaikutusta ja pienentää esiintyvää kitkakulumista.

Kuviosta 5 ilmenee edelleen, että männässä 20 on säteit-25 täisuraa 30 tai tiivistyssegmenttiä vastapäätä olevalla puolella säteittäinen syvennys 35, johon on järjestetty ympyrämäisen poikkileikkauksen omaava kappale 65. säteittäinen syvennys 35 tasapainottaa männän 20 epätasapainoa, mikä johtuu X-muotoisen säteittäisuran 30 valmistuksen yhteydessä : 30 poistettavasta materiaalista, jolloin järjestämällä tasapai- - - : notuspainot 65 säteittäiseen syvennykseen 35, on mahdollista aikaansaada tasapaino myös käytettäessä säteittäisuraa 30, jolla on toisenlainen geometria ja sen mukaan vähäisempi materiaalin poisto.

35

Kuviossa 6 on esitetty toinen tiivistyssegmentti 66 sivuku-vantona sekä sen alla päälikuvantona, jollaista kuviossa 5 107402 19 esitetyn tiivistyssegmentin 37 asemesta voidaan käyttää. Erona kuviossa 5 esitettyyn tiivistyssegmenttiin 37 ei tässä esitetyllä tiivistyssegmentillä 66 kuitenkaan ole säteit-täisuraelementtiä vaan ainoastaan sisäkekappale 67. Männän 5 20 kääntöliikettä rajoitetaan tässä tapauksessa urakyljillä 32, 33 varustetulla, mäntään muodostetulla säteittäisuralla 30. Tiivistyksen parantamiseksi erotusseinämän 18 ja männän 20 välillä on sisäkekappale 67 ohjaintappia 38 kannattavalta pinnaltaan muodostettu pallomaisesti kaareutuvaksi, jolloin 10 kaarevuus on erotusseinämän 18 otsapinnan muotoilua vastaava. Yksikäsitteistä mäntään 20 kiinnittämistä varten sisäke-kappaleessa 67 on kahdella vastakkaisella puolella V-muotoi-set syvennykset, jotka yhdenmukaisesti vastaavat X-muotoista säteittäisuraa 30 männässä 20.

15

Kuviossa 7 on esitetty kolmas tiivistyssegmentti 68 sivuku-vantona sekä sen alla päälikuvantona, jollaista tiivistys-segmenttiä voidaan kuvioissa 5 tai 6 esitetyn tiivistyssegmentin 37 tai 66 asemesta käyttää. Erona kuvioissa 5 tai 6 20 esitettyihin tiivistyssegmentteihin 37 tai 66 verrattuna on tässä esitetty tiivistyssegmentti 68 yksikappaleisesti yhdistetty ohjaintapin 38 kanssa. Muilta osin se vastaa toista tiivistyssegmenttiä 66, joka on esitetty kuviossa 6. Näin ollen siinä ei myöskään ole säteittäisuraelementtiä, 25 mutta siinä kuitenkin on pallomaisesti kaareva pinta sekä kahdella vastakkaisella pitkittäissivulla V-muotoiset syvennykset, jotka ovat X-muotoisen männässä 20 olevan säteit-täisuran 30 kanssa yhteneväisiä ja siten varmistavat kiinteän sovituksen mäntään 20.

. : 30 - : Yhteenvetona viitattakoon siihen, että keksinnön mukaiseen ohjauslevyllä varustettuun koneeseen järjestetty voitelujärjestelmä, joka hyödyntää pumppujärjestelmän erilaisia paineita, toimii alipaineen avulla aikaansaatavan ylimääräisen 35 voiteluaineen imun ansiosta erittäin puhtaasti, säästävästi ja tehokkaasti.

107402 20

Kuviossa 8 on esitetty leikkauskuvanto kuvion 1 mukaisesta ohjauslevyllä varustetusta koneesta 10, jonka työtilassa 16 on uusi mäntä 20. Molemmat kotelon 12 muodostavat kotelo-osat 13, 14 on sinänsä tunnetulla tavalla liitetty lähemmin 5 esittämättä jätetyllä ruuviliitoksella toisiinsa.

Työtilassa 16, joka on muodostettu kuulamaiseksi, on erotus-seinämä 18, joka jakaa työtilan 16 yhdessä ympyrämäisen männän 20 kanssa alla olevaksi korkeapainetiläksi 23 ja 10 päällä olevaksi imu- tai matalapainetilaksi 24.

Mäntää 20 kannattaa männänkannatin 26, joka on sovitettu käyttöakselille 28. Käyttöakseli 28 on johdettu sivuttain ulos, jossa sitä kuormittaa tässä lähemmin esittämättä 15 jätetty moottori.

Männänkannatin 26 on myös tässä tunnetulla, lähemmin esittämättömällä tavalla, muodostettu kahdesta puoliskosta, joiden jakosauma on vinossa, ts. tietyssä kulmassa käyttöakselia 28 20 vasten siten, että samoin tunnetulla tavalla myös männänkan-nattimen 26 molempien puoliskojen välissä oleva mäntä 20 on vinossa käyttöakselin 28 pitkittäisakseliin nähden. Männän 20 kehäalue, ts. sen kehää lähellä oleva alue 33, 34, on . viistottu siten, että se voi nojata mäntäpinnoillaan 33, 34 25 vastaten heiluntaliikkeen aikaansaamaa kulloistakin maksimaalista kääntöasentoa vasten työtilan 16 sisäseinämää, jolloin sen täysi liikkuvuus työtilan 16 sisäpuolella on varmistettu.

30 Erotusseinämän 18 puoleisella sivulla männässä 20 on säteit-täisura 30, johon erotusseinämä 18 tarttuu. Säteittäisuraan 30 on sovitettu ohjaintappi 32, joka vastaanottaa männän 20 kääntövoimat. Säteittäisurassa 30 ohjattuna oleva ohjaintappi 32 estää sen, että pyörivän männänkannattimen 26 heilah-35 dusliikkeeseen saattama mäntä 20 ei pyöri mukana. Sen sijaan mäntä 20 suorittaa ohjaintapin 32 säteittäisurassa 30 tapahtuvan ohjauksen vuoksi edestakaista liikettä, missä se 107402 21 suorittaa männänkannattimen 26 kulma-asentoa suhteessa käyttöakseliin 28 vastaavan kääntöliikkeen, joka ilmenee kokona i s uude s s aan he i lahdus lii kkeenä.

5 Jotta siirrettäessä kiinteitä aineita, kuten kuituja, lastuja, purseita, korsia, granulaattia, rouhetta tai muuta sellaista, sisältäviä nesteitä, vältettäisiin häiriöt, on männässä 20 sen molemmissa painetilaan 23 kuuluvissa paine-mäntäpinnoissa 72 urat 76, joita rajoittavat veitsimäiset 10 portaat 78. Tällöin veitsimäisillä portailla 78 on tehtävänä leikata kiinteät aineet, jotka männän 20 kääntöliikkeen yhteydessä joutuvat mäntäpinnan 78 ja työtilan 16 si-säseinämän väliin. Urien 76 ontelotila palvelee tällöin pienennettyjen jäänteiden väliaikaisena vastaanottopaikkana, 15 minkä lisäksi saavutetaan tietty tiivistysvaikutus, kunnes näin pienennetyt aineosat on siirretty edelleen.

Imu-mäntäpinta 74 on sitä vastoin muodostettu sileäksi, ts. siinä ei ole uria eikä pykäliä. Tämä pohjautuu riittävän 20 alipaineen muodostamiseen, jotta kulloinkin imettäisiin siirrettävä neste. Tällöin mäntäpinnan 74 profilointi imu-puolella johtaisi häiritseviin epätiiveyksiin, mikä estäisi vaadittavan alipaineen muodostumisen. Mahdollinen kiinteiden aineosien tarttuminen mäntäpinnan 74 ja työtilan 16 si-25 säseinämän väliin sitä vastoin on vähemmän ongelmallista.

Joka tapauksessa tällöin saavutettu tiiveys riittää halutun alipaineen muodostamiseksi.

Kuviossa 9 kuvion 8 mukainen mäntä 20 on esitetty sivukuvan-. 30 tona, ts. varustettuna urilla 76 ja pykälillä 78 varustetul la paine-mäntäpinnalla 72 ja sileällä imu-mäntäpinnalla 74. Selvyyden vuoksi tässä käytettiin samoille osille samoja viitenumerolta kuin kuviossa 8.

35 Erityisesti tästä kuvannosta ilmenee urien 76 ja pykälien 78 järjestely ja niiden säteittäinen suuntaus sekä niiden asema säteittäisuraan 30, joka ura tarttuu molemmilta puolilta 107402 22 tässä esittämättä jätettyyn ohjaintappiin 32. Uraleveys riippuu kulloisestakin mäntähalkaisijasta ja se voidaan antaa likimain kulma jaolla noin 7,5° ± 2,5°.

5 Kuviossa 10 on lopuksi kuvanto kahdesta eri suunnasta männän 20 otsapinnalle, jossa kuvannossa on osaleikkaus mäntäpin— nasta, mistä ilmenee uran 76 uran pitkittäisprofiili. Katkoviivoilla esitetyn jakotason yläpuolella on esitetty säteit-täisuran 30 päälikuvanto. Sen alla on 90° käännetty kuvanto.

10

Urat 76 voivat siten olla joko läpimeneviä uria suoraviivaisina, ts. tasomaisine urapohjineen tai kaarevine urapoh-jineen (katkoviivoilla esitetty kulku). Viimeksi mainittu sovellutusmuoto on toisaalta, mitä tulee pyrittyyn uria 76 15 rajoittavien pykälien 78 leikkausvaikutukseen, vähemmän vaikuttava kuin tasomaisen urapohjan yhteydessä; sen vuoksi tämä muotoilu omaa edullisemman kestoajan, mikä kasvattaa kestoikää.

20 Pumppukäytön aikana imetään männän 20 imupuolella oleva siirrettävä aine ja siirretään heilahdusliikkeen seurauksena imutilasta 24 painetilaan 23, missä, mikäli tarpeen, veitsi-mäiset pykälät 78 pienentävät siirrettävän aineen kiinteät aineosat.

25

Urat 76 on, kuten jo mainittiin, suunnattu säteittäisesti, samoin kuin niitä rajoittavat pykälät 78, jolloin uraleveys ulkokehällä männänhalkaisijasta riippuen voi olla 5-10 mm. Männän 20 heilahdusliikkeen kanssa huolehtivat säteittäin ; 30 suunnatut urat 76 tai niitä rajoittavat pykälien 78 urakyl- *· jet siitä, että siirrettävä aines, erityisesti kiinteät ainesosat, männän 20 vieriessä työtilan 16 seinämällä automaattisesti tulevat mukaanotetuksi ja taskun tavoin pidetyksi siten, että siirrettävä aines ei jää jäljelle eikä ruuh- 35 kaudu, vaan jatkuvasti siirtyy edelleen. Tällä tavoin on mahdollista pumpata myös vaikeasti siirrettäviä aineita.

107402 23

Pykälien paksuus on sopivimmin 1 mm ±0,5 mm, jolloin sopivasti työstämällä pykälien poikkileikkaus voidaan järjestää kartiomaiseksi varustettuna leveällä pohjalla ja kapealla ulkoreunalla. Näin parannetaan toisaalta pykälien 78 leik-5 kausvaikutusta ja samanaikaisesti toisaalta lisätään niiden kestoikää.

* • f - » «

Claims (47)

1. 24 107402
2. 1. Ohjauslevyllä varustettu kone (10), jossa on ontto, kuulamainen työtila (16), 5 joka on jaettu erotusseinämällä (18) vähintään korkeapainetiläksi (23) ja matalapainetilaksi (24), johon työtilaan työaine on johdettavissa johtojärjestel-män avulla, jolloin erotusseinämä (18) ulottuu männänkannattimeen (26) ja toimii yhdessä levymäisen tiivistyslistan (21) kanssa, jossa koneessa on ympyrämäinen, työtilan (16) halkaisijaan sovitettu mäntä (20), joka on laakeroidun 10 käyttöakselin (28) avulla yhdistetty ulkotilan kanssa, joka akseli aikaansaa männän (20) heiluntaliikkeen, joka mäntä (20) omaa vähintään yhden säteittäi-sesti kehältä likimain männänkannattimeen (26) ulottuvan säteittäisuran (30), johon on sovitettu ohjaintappi (38), joka toimii yhdessä erotusseinämän (18) kanssa, ja joka mäntä (20) suppenee ulospäin kehää kohti, jolloin männän (20) 15 otsapinnat ovat vastapäätä olevien ja kohtisuorassa käyttöakselin (28) kiertoak-seliin nähden ulottuvien, työtilaa (16) sivuttain rajoittavien sivupintojen kanssa kosketuksissa, tunnettu siitä, että säteittäisuraan (30) järjestetty ohjaintappi (38) on ohjattuna erotusseinämään (18) järjestetyssä ohjainurassa (40), joka säteittäisura (30) on varustettu kulmittain olevilla sivukyljillä (32, 33), joiden 20 avautumiskulma on sovitettu männän (20) heilahdusliikkeeseen ja että ohjain-tappi (38) toimii yhdessä männänkannattimeen (26) järjestetyn tiivistyssegmen-,·: tin (37) kanssa, joka segmentti on sovitettu männän (20) säteittäisuran (30) avautumiskulman mukaan.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että erotusseinämä (18) reunustaa ohjaintappia (38) kahdella vastakkai-·: sella sivulla ohjainuralla (40) ja tarttuu mäntään (20) järjestettyyn säteit täisuraan (30).
4. 3. Ohjauslevyllä varustettu kone (10), jossa on ontto, kuulamainen työtila (16), joka on jaettu erotusseinämällä (18) vähintään korkeapainetilaksi (23) ja matalapainetilaksi (24), johon työtilaan työaine on johdettavissa johtojärjestelmän avulla, jolloin erotusseinämä (18) ulottuu männänkannattimeen (26) ja toimii 107402 25 yhdessä levymäisen tiivistyslistan (21) kanssa, jossa koneessa on ympyrämäinen, työtilan (16) halkaisijaan sovitettu mäntä (20), joka on laakeroidun käyttö-akselin (28) avulla yhdistetty ulkotilan kanssa, joka akseli aikaansaa männän (20) heiluntaliikkeen, joka mäntä (20) omaa vähintään yhden säteittäisesti 5 kehältä likimain männänkannattimeen (26) ulottuvan säteittäisuran (30), joka mäntä (20) suppenee ulospäin kehää kohti, jolloin männän (20) otsapinnat ovat vastapäätä olevien ja kohtisuorassa käyttöakselin (28) kiertoakseliin nähden ulottuvien, työtilaa (16) sivuttain rajoittavien sivupintojen kanssa kosketuksissa, tunnettu siitä, että männässä (20) on säteittäisura (30), jossa on kulmittain 10 olevat sivukyljet (32, 33), joiden avautumiskulma on sovitettu männän heilah-dusiskuun, ja että säteittäisuraan (30) tarttuvan erotusseinämän (18) urapohja (34) sekä otsapinta kulloinkin on varustettu päällekkäin sovitetulla, urapohjan (34) säteen mukaisesti sovitetulla pallomaisella kaarevuudella.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että tiivistyslista (21) on järjestetty männässä olevaan kehäuraan (22).
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että tiivistyslista (21) on järjestetty puristumaan työaineen avulla 20 vasten koteloa (12).
7. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että työtilan (16) sivuseinämät on muodostettu kuulamaisiksi.
8. 7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että erotusseinämän (18) molemmille puolille on järjestet-ty voimakuormitteiset tiivistystelat (60) männän säteittäisuraan (30).
9. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu 30 siitä, että tiivistysteloja (60) on järjestetty kuormittamaan puristusjouset, jotka puristavat tiivistystelat (60) vasten erotusseinämää (18). •« 107402 26
10. 9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että tiivistysteloja (60) on järjestetty kuormittamaan paineaine työtilasta (16).
11. 10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustet tu kone, tunnettu siitä, että mäntä (20) on ohjattuna männänkannattimessa (26) molemmille puolille järjestettyjen ensimmäisen ja toisen mäntälaakerin (42, 44) avulla.
12. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen mäntälaakeri (42, 44) on muodostettu vierintälaakeriksi.
13. 12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustet-15 tu kone, tunnettu siitä, että koteloon (12) on järjestetty voitelu-ja ilmanpoisto- kanavat (54, 56).
14. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että voitelukanavia (54) kuormitetaan kotelon (12) ulkopuolelta ulkopuoli- 20 sella voiteluaineella.
15. 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että ulkopuolisen voiteluaineen syöttämiseksi on järjestetty vähintään yksi voiteluaineliitin (62), joka on yhdistetty kotelossa (12) olevien voitelukanavien 25 ja voiteluporausten (54) kanssa.
16. 15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että ulkopuolisen voiteluaineen syöttämiseksi on järjestetty vähintään yksi voiteluaineliitin (62) käyttöakselin (28) otsapinnalle, joka akseli 30 on varustettu keskiporaukseksi muodostetulla voiteluainekanavalla (64). .. 16. Jonkin patenttivaatimuksen 12-15 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että ilmanpoistokanavat (56) on järjestetty kuormitettaviksi 27 107402 alipaineella matalapainetilasta (23) ja johtamaan ylimääräinen voiteluaine pois voitelukohteesta.
17. 17. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustet-5 tu kone, tunnettu siitä, että mäntä (20) on varustettu moniosaisella tiivistys- segmentillä (37, 66), jossa on sisäkekappale (39, 67) ja ohjaintappi (38), joka ruuviliitoksella yhdistää sisäkekappaleen (37, 66) männän (20) kanssa.
18. 18. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, 10 tunnettu siitä, että mäntä on varustettu yksiosaisella tiivistyssegmentillä (68), joka on muodostettu sisäkekappaleesta (69), joka puolestaan on muodostettu yhdeksi kappaleeksi ohjaintapin (38) kanssa.
19. 19. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustet-15 tu kone, tunnettu siitä, että männässä (20) on säteittäisuraa (30) vastapäätä olevalla puolella säteittäinen syvennys (35), joka toimii painontasaimena männän (20) epätasapainon välttämiseksi.
20. 20. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustet-20 tu kone, tunnettu siitä, että männän (20) epätasapainon välttämiseksi on järjestetty vähintään yksi tasapainotuspaino (65).
21. 21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että säteittäinen syvennys (35) toimii vähintään yhden tasapai- 25 notuspainon (65) vastaanottamiseksi.
22. 22. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että käyttöakselin (28) kotelon (12) lävitse tapahtuvan läpiviennin kohdalle on järjestetty kimmahduslevy (50), joka suojaa käytetyt 30 akselitiivisteet, kuten Simmer-renkaan (51) tiivistysholkkeineen (53) tai vaihtoehtoisesti liukurengastiivisteen (52), voiteluaineen painesuihkun vuoksi tapahtuvilta mekaanisilta vahingoittumisilta. 28 107402
23. 23. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että käyttöakselin (28) kotelon (12) lävitse menevän läpiviennin kohdan pitämiseksi vuodottomana käytetään kimmahduslevyä (50) sekä ilmanpoistoporauksia (56) kulloinkin alimmassa pisteessä tiivisteiden (51, 5 52, 53) alla.
24. 24. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että männässä (20) on vähintään yhdellä otsapinnan puoleisella mäntäpinnalla (72) vähintään osittain säteittäisesti ulottuvat urat 10 (76), joita rajoittavat veitsimäiset pykälät (78).
25. 25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että säteittäisillä urilla (76) varustettu männän (20) alue (70) on ympyrä-sektori, jonka kulmanpuolittaja ulottuu kohtisuorasti männässä (20) olevan 15 säteittäisuran (30) akseliin nähden.
26. 26. Patenttivaatimuksen 24 tai 25 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että molempiin mäntäpintoihin (72) on järjestetty säteittäiset urat (76). 20
27. 27. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 26 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, ” tunnettu siitä, että urat (76) on järjestetty männän (20) kulloisellekin painepin- nalle (72) sektorissa (70), jonka yksi sivu rajoittuu säteittäisuraan (30).
28. 28. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 27 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että säteittäiset urat (76) on järjestetty kulloinkin männän (20) viisteellä varustettuun osaan (70), joka on kosketuksissa työtilan (16) sisäsei-nämän kanssa.
29. 29. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 28 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että urilla (76) on nelikulmioprofiili. 107402 29
30. 30. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 29 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että urilla (76) on suorakaideprofiili.
31. 31. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 30 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, 5 tunnettu siitä, että urilla (76) on suorakaideprofiili, jossa on tasainen urapohja.
32. 32. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 24 - 30 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että urilla (76) on suhteessa niiden pitkittäisak-seliin kaareva urapohja. 10
33. 33. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 32 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että urilla (76) on viistetyt urakyljet.
34. 34. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 33 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, 15 tunnettu siitä, että urilla on epäsymmetrisesti viistetyt urakyljet.
35. 35. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 34 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että urilla (76) on V-profiili, jossa on kapea urapohja.
36. 36. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslevyllä varustet tu kone, tunnettu siitä, että kunkin uran (76) männänuran puoleiset kyljet on > · I : järjestetty jyrkemmiksi kuin vastakkainen kylki.
37. 37. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 36 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, 25 tunnettu siitä, että urakylkien männänuran puoleinen kulma suhteessa urapoh- jaan on 105 -120°, sopivimmin 112° ja että vastapäätä olevien urakylkien kul-' ma urapohjaan nähden on > 135°.
38. 38. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 37 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, 30 tunnettu siitä, että uria (76) rajoittavilla veitsimäisillä pykälillä (78) on terämäi- nen ulkoreuna ja siihen verrattuna leveämpi kanta urapohjassa, mikä vahvistaa kulloistakin pykälää. 30 107402
39. 39. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 38 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että veitsimäiset pykälät (78) on pintakarkaistu.
40. 40. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 39 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, 5 tunnettu siitä, että veitsimäisillä pykälillä (78) on kulumiskestävästä materiaalista oleva pinnoite.
41. 41. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että mäntä (20) on valmistettu ruostumattomasta aineesta, sopi- 10 vimmin teräksestä.
42. 42. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 40 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että veitsimäiset pykälät (78) vastaanottava urapohja (77) on muodostettu erikseen valmistetuksi mäntäosaksi, joka on yhdistetty männän 15 (20) kanssa.
43. 43. Jonkin patenttivaatimuksen 24 - 40 ja 42 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että veitsimäiset pykälät (78) on valmistettu erillisiksi sisäkekappaleiksi kovametallista ja sovitettu männän (20) viistettyyn osaan 20 (22).
44. 44. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 24 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että mäntä (20) vähintään paikoittain on varustettu joustokerrok-sella. 25
45. 45. Patenttivaatimuksen 44 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että joustokerros muodostuu kumista.
46. 46. Patenttivaatimuksen 44 tai 45 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, 30 tunnettu siitä, että mäntä muodostuu teräksestä ja kuminen joustokerros on vulkanoitu männän (20) päälle. • · · 107402 31
47. 47. Patenttivaatimuksen 44 mukainen ohjauslevyllä varustettu kone, tunnettu siitä, että joustokerros on iskusitkeää muovia, esim. ABS. * 107402 32