FI106809B - Höyrynsuihkutusputki sekä menetelmä materiaalirainan kiillon ja sileyden säätämiseksi - Google Patents

Description

106809 Höyrynsuihkutusputki sekä menetelmä materiaalirainan kiillon ja sileyden säätämiseksi.

Angsprutrör samt förfarande för inställning av glansen och slätheten av en materialbana 5 Tämä keksintö koskee höyrynsuihkutusputkea, jossa on höyryä varten tarkoitettu tulojohto, suutinlaite ja venttiili, joka on sijoitettu tulojohdon ja suutinlaitteen väliin, ja menetelmää telanippilaitteen läpi ohjatun materiaalirainan 10 kiillon ja/tai sileyden säätämiseksi tällaisten höyryn-suihkutusputkien avulla, jossa materiaalirainan kiillon ja/tai sileyden oloarvo tunnistetaan ajosuunnassa katsottuna telanippilaitteen jälkeen ja verrataan pitoarvoon, ja höyrynsuihkutusputkien avulla syötettyä höyrymäärää muute-15 taan vyöhykeittäin pitoarvon ja oloarvon välisestä erosta riippuen.

Patenttijulkaisun US-PS 5 122 232 pohjalta tunnetaan höyrynsuihkutusputki ja menetelmä höyrynsuihkutusputken syöt-20 tämän höyrymäärän säätämiseksi. Höyrynsuihkutusputki on tällöin sijoitettu materiaalirainan alapuolelle, joka kulkee kalanterin läpi, jossa ainakin yksi tela omaa lois-tokiiltopinnan. Höyrynsuihkutusputki syöttää höyryä suutin-laitteensa avulla, joka lauhtuu tullessaan yhteyteen ilman 25 kanssa ja laskeutuu sumun muodossa ohikulkevalle paperi-rainalle. Täten aikaansaadun paperirainan kosteuspitoisuu-den kasvun ansiosta paperirainaa voidaan kiillottaa parem- « · ♦j··· min ja/tai se saa paremman kiillon sitä seuraavassa tela- .:. nipissä. Paperirainan kiilto ja/tai sileys mitataan kalan- * · · · /;·. 30 terin loppuosassa, jolloin mittausarvot syötetään takaisin • « 1 ohjauslaitteeseen, joka ohjaa höyrynsuihkutusputken vent- . tiilejä näiden arvojen mukaisesti. Venttiilit ovat muodos- • » · - 1··| tetut rakenteeltaan digitaaliventtiileiksi niin, että vain • 1 · *·1 1 rajoitettu syötetyn höyrymäärän hajottaminen on mahdolli- - 35 nen. Hajottumisen parantamiseksi säädetään kaikkiin höyry- putkiin vaikuttava paine uudestaan ennalta määrättyjen matemaattisten menetelmien avulla.

« · · « 106809 2 Tällaisen kostuttamisen yhteydessä on ongelmallista se, että materiaalirainaan kiinittyy enemmän tai vähemmän paksu limakalvo, joka liikkuu yhdessä materiaalirainan kanssa ja estää höyryn tai höyryn avulla muodostuneen sumun tunkeutu-5 misen materiaalirainaan asti tai ainakin huomattavassa määrin rajoittaa tätä. Tämä vaikutus on sitä voimakkaampi mitä nopeammin materiaaliraina liikkuu. Samanaikaisesti tarvitsee nopeasti liikkuva materiaaliraina oleellisesti suuremman höyrynsyöttömäärän per aikayksikkö saman kosteus-10 pitoisuuden saavuttamiseksi kuin hitaammin liikkuva materiaaliraina. Höyrypaiheen nostaminen höyryn ulostulonopeu-den kasvattamiseksi ei ole vaaratonta. Suuremmalla höyry-paineella ja siitä johtuvalla suuremmalla ulostulonopeudel-la suutinlaitteesta voi olla mahdollista, että höyry tempaa 15 mukaansa jossakin tulojohdossa tai itse höyrynsuihkutusput-kessa muodostuneita vesipisaroita ja sinkoaa ne suurella nopeudella materiaalirainaa päin. Tässä nämä vesipisarat toimivat ammuksien tavoin ja lävistävät materiaalirainan ja huonontavat siten sen laatua huomattavassa määrin.

20

Keksinnön tehtävänä on tästä syystä varmistaa riittävä kostutus myös suuremmilla rainanopeuksilla.

• · « i « • 4 « ! Tämä tehtävä ratkaistaan edellä esitetyn tyyppisen höyryn- ' l". 25 suihkutusputken osalta siten, että höyryn virtaussuunnassa • » « katsottuna venttiilin jälkeen on sijoitettu pääasiassa suoraviivaisesti kulkeva kiihdytyskanava, josta ennalta määrätyn etäisyyden päässä kiihdytyskanavan päästä haarau-’ tuu suutinlaitteeseen vievä suutinkanava.

30 ··· Tällaisen höyrynsuihkutusputken kohdalla voidaan oleelli- • · · · .*j': sesti nostaa höyrynpainetta ja siten höyrynopeutta ilman vaaraa, että suutinlaitteesta tulee ulos vesipisaroita, jotka vaurioittavat materiaalirainaa. Höyry tempaa tosin 35 mukaansa vesipisaroita, jotka käytännöllisesti katsoen pakosta muodostuvat jossakin tulo johdossa tai höyrynsuihku-tusputkessa. Niitä kiihdytetään kuitenkin venttiilin jäi- 3 106809 keen tulevassa kiihdytyskanavassa niin, että ne eivät kykene selviytymään siitä suunnanmuutoksesta, josta höyryn on suoriuduttava siirtyäkseen haarautuvaan suutinkanavaan. Ne joutuvat sen sijaan kiihdytyskanavan päähän, jossa 5 niistä ei enää ole haittaa vaan jossa niistä voidaan huolehtia. Suutinkanavan haarauman ja kiihdytyskanavan pään välinen etäisyys voi ilman muuta vastata neljännesosaa tai enemmän kiihdytyskanavan pituudesta. Kiihdytyskanavan pituuden aina haaraumaan asti on vain oltava niin pitkä, 10 että vesipisarat tällä matkalla kiihtyvät nopeuteen, joka on riittävä jotta ne inertiansa vuoksi eivät enää oikein kykene selviytymään höyryn suunnanmuutoksesta. Tällaisen höyrynsuihkutusputken avulla voidaan siis toteuttaa oleellisesti suurempia höyrynopeuksia niin, että suutinlait-15 teestä ulostuleva höyry joutuu yhteyteen materiaalirainan kanssa myös korkeammalla paineella vast, suuremmalla nopeudella. Nopeus on tällöin niin suuri, että höyry vast, sen avulla muodostunut sumu kykenee repimään auki materiaa-lirainaan kiinnittyneen ilmakerroksen ja tunkeutumaan aina 20 materiaalirainaan asti. Siellä materiaaliraina kostutetaan välttämättömässä määrin niin, että se sitä seuraavassa telanipissä saa halutun sileyden vast, kiillon.

• ; Kiihdytyskanava on sopivimmin sijoitettu kanavakoteloon, 25 joka kokonaisuudessaan sijaitsee tulo johdon sisällä. Kiih- • · ·. *: dytyskanavan kanavakotelon lämpötila pysyy siis aina tasol- *·**: la, joka vastaa syötetyn höyryn lämpötilaa. Kiihdytys- t>’*‘ kanavaan sisääntemmatut ja siihen puuttuvan poistumismah- dollisuuden vuoksi jäävät vesipisarat voivat jälleen höy-30 rystyä, jolloin niistä on huolehdittu ilman ongelmia.

• · « « • · « ·

Kiihdytyskanavan pää on sopivimmin suljettu kimmahduslaatan • · · avulla, joka painovoimasuunnassa katsottuna syvimmästä ti *.·.· kohdastaan on varustettu aukolla. Koska kiihdytyskanavassa 35 höyryvirtauksen avulla kiihdytetyt vesipisarat eivät kyke-nee selviytymään suunnanmuutoksesta suutinkanavaan johtavan haarauman yhteydessä ne iskeytyvät kimmahduslevyyn ja 106809 4 virtaavat tämän jälkeen alaspäin, jossa ne voivat virrata pois aukon läpi.

Tässä yhteydessä pidetään erityisen sopivana, että kiihdy-5 tyskanava on aukon kautta yhteydessä poistokanavaan. Vesipisarat eivät täten enää joudu tulojohtoon vaan ne johdetaan pois tai niistä "huolehditaan" niin, että niistä ei enää ole haittaa.

10 Aukko on sopivimmin muodostettu rakenteeltaan kuristimeksi.

Sen avulla varmistutaan siitä, että höyrypaine voi olla oleellisesti suurempi kiihdytyskanavassa kuin poistokanavassa. On siis varmistuttu siitä, että kiindytyskanavaan sisäänvirtaava höyry todella tulee ulos suutinlaitteesta 15 eikä aukosta. Tämän ansiosta saavutetaan hyvä nyötysuhde.

Tämän lisäksi voidaan aukon koko valita sellaiseksi, että poi svirtaava vesi enimmäkseen tukkii sen.

Venttiili on edullisesti sijoitettu niin, että sen venttii-20 li-istukka ja sulkukappale sijaitsevat tulojohdon sisällä ja sen käyttöosa tulojohdon ulkopuolella. Venttiili-istukka , , ja sulkukappale ovat venttiilin sellaisia osia, jotka ovat • *’ höyryn vaikutuksen alaisia ja joille höyry voi lauhtua. Kun · nämä kaksi osaa ovat sijoitetut tulojohdon sisään ovat ne * « . ·; 25 jo osilämmitetyt tulojohdossa virtaavan höyryn vaikutukses- ; ’· ta niin, että mitään näihin osiin tapahtuvaa höyryn lauh- ’J* tumista ei esiinny. Toisaalta on venttiilin käyttö kuiten- : kin sijoitettu tulojohdon ulkopuolelle. Sitä voidaan siis pitää kylmänä tai kylmempänä, millä on ratkaiseva merkitys . ♦'V 30 käytön toimivuuden ja kestoiän kannalta.

t * k ·· ♦ * • _ ’’ Tällöin on käyttöosari kotelo sopivimmin ainakin termisesti * · ·.**: erotettu tulojohdosta. Tulojohdosta käyttöosaan ei tapahdu ollenkaan lämmön siirtymistä tai hyvin rajoitetussa määrin .···, 35 niin, että toisaalta ei voi ilmenetä mitään käyttöosan ,·. ; liiallista lämpiämistä ja toisaalta ei voi esiintyä mitään . « lämmön poistumista ja siten lämpöhäviöitä.

5 106809

Venttiili on sopivimmin muodostettu rakenteeltaan pneumaattisesti säädettäväksi analogiseksi ja erityisesti lineaariseksi venttiiliksi. Tämän ansiosta venttiiliä voidaan säätää hyvin tarkasti. Ei siis olla porrastuksen varassa, 5 kuten digitaaliventtiilin kohdalla. Säätämistä helpottaa muodostaminen rakenteeltaan lineaariseksi venttiiliksi. Lineaarisessa venttiilissä on muutoin muuttumattomilla ympäristöominaisuuksilla läpipäästetyn höyrymäärän ja säätösignaalin, esimerkiksi pneumaattisen paineen välinen 10 lineaarinen yhteys. Kun säätösignaalia suurennetaan esimerkiksi 10% suurenee läpipäästetty höyrymäärä myös 10%. Tämä voidaan esimerkiksi saavuttaa rakenteellisten toimenpiteiden avulla, jossa venttiili-istukka ja sulkukappale ovat vastaavasti sopeutetut toistensa mukaan.

15

Suutinlaite on sopivimmin suunnattu alaspäin painovoiman suuntaan. Tällaisella suuntauksella on aikaisemmin ollut se epäkohta, että vesipisarat, jotka höyry on kantanut mukanaan ja eivät heti ole tempautuneet mukaan suuttimien läpi, 20 ovat kerääntyneet suutinlaitteen yhteyteen ja tämän jälkeen ennemmin tai myöhemmin ovat pakosta joutuneet suuttimiin, jossa ne kuitenkin lopulta ovat tempautuneet mukaan ulos- . . virtaavan höyryn avulla. Koska suutinlaitteeseen höyryn- • · · ' ; suihkutusputken avulla joutuu käytännöllisesti katsoen « · · « ·;·· 25 vedetön höyry voidaan suutinlaitetta myös käyttää "yläpuo-

« * I

*· *· lelta", ja lisäksi, mikäli tätä pidetään välttämättömänä *’ : tai toivottavana, voidaan höyryä syöttää materiaalirainan yläpinnalle.

• · · • · · • · · « 30 Tällöin pidetään erityisen sopivana, että suutinlaitetta .:. vastapäätä käytetään toisen höyrynsuihkutusputken suutin- • · · · laitetta, jolloin yhdestä suutinlaitteesta ulosvirtaavan • · · • • höyryn suunta on pääasiassa päinvastainen toisesta suutin- laitteesta ulosvirtaavaan höyryyn verrattuna. Tällöin on 35 käytännössä mahdollista syöttää höyryä samanaikaisesti .*:*· kummallekin materiaalirainapuolelle. Kumpaakin materiaali- rainapuolta voidaan kulloinkin toisistaan riippumatta 106809 6 kostuttaa halutussa määrin. Niille voidaan erityisesti syöttää myös sama kosteusmäärä niin, että telanipissä voidaan käsitellä kumpaakin materiaalirainapuolta.

5 Tämä on edullista erityisesti silloin kun höyrynsuihkutus-putki on sijoitettu ennen useilla telanipeillä varustetun telanippilaitteen, erityisesti superkalanterin ensimmäistä telanippiä. Suurin osa pintakäsittelystä tapahtuu tällaisen telanippilaitteen ensimmäisessä telanipissä tai ensimmäi-10 sissä telanipeissä. Jos materiaalirainapuoli tai jopa materiaalirainapuolet jo tässä yhteydessä tulee kostutetuksi voidaan kiilto- tai sileystulosta parantaa hyvin huomattavassa määrin.

15 Eräässä erityisen sopivassa rakennemuodossa on suutinlaite varustettu höyrykammiolla, johon suutinkanava yhdeltä puolelta avautuu ja joka on varustettu suuttimilla. Tällainen höyrykammio varmistaa sen, että höyry levittäytyy tasaisesti ennenkuin se virtaa ulos suuttimien läpi. Höyry-20 kammiossa kokonaisuudessaan vallitsee pääasiassa sama paine niin, että kaikkia suuttimia syötetään tasaisesti vaikkakin ne ovat kolmiulotteisesti jakaantuneet.

« « < ' ; Tässä yhteydessä on sopivaa, että suutinkanavasta ulosvir- 25 taava höyry ainakin yhden kerran muuttaa liikesuuntaansa • « i *· '! höyrykammiossa. Tämän avulla saadaan toinen mahdollisuus vesipisaroiden erottamiseksi höyrystä. Vesipisarat eivät m yleensä kykene selviytymään suunnanmuutoksesta erityisesti : suurella nopeudella virtaavan höyryn yhteydessä ja poistu- 30 vat siitä syystä suuttimiin virtaavasta höyryvirrasta. Tämän jälkeen ne yleensä joutuvat höyrykammion jonkin

«•M

seinämän yhteyteen.

• · · Tällöin on sopivaa, että suutinkanavan jatkeeseen höyrykam- I < > 5...' 35 mioon on sijoitettu kimmahduslaatta. Suutinkanavassa uudes- i taan kiihdytetyt vesipisarat, mikäli niitä yleensä on vielä olemassa, sinkoutuvat tällöin tätä kimmahduslaattaa vas- • · 106809 7 taan. Höyry sen sijaan virtaa kimmahduslaatan ympäri sen ulkopuolelta.

Kimmahduslaatan normaalia on sopivimmin kallistettu suutin-5 kanavan akselin suhteen. Virratessaan ulos suutinkanavasta joutuu höyry siis kaltevalle tasolle ja voidaan kohdiste-tusti johtaa höyrykammioseinämän kohdalle. Höyrynsuihkutus-putken yläpuoliasennuksen yhteydessä voivat ne vesipisarat, jotka vastoin odotuksia muodostuvat, valua alas kimmahdus-10 laatasta ja ne voidaan ohjata tällöin alapuolella sijaitsevien suuttimien ulkopuolella olevalle alueelle, josta ne häiriöittä voidaan poistaa.

Sopivana pidetään myös, että kimmahduslaatta on yhteydessä 15 suutinkanavan suuaukon ympäristön kanssa sivuseinämien kautta, jolloin sivuseinämät avautuvat höyrykammioseinämää päin. Täten tulee suutinkanavasta ulosvirtaava höyry vielä voimakkaammin suunnatusti ohjatuksi vastaavaa höyrykammio-seinämää päin. Höyry on kulkenut pidemmän matkan ennenkuin 20 se saapuu höyrykammion osaan, jossa se voi paisua edelleen. Myös tämän avulla vältytään pisaranmuodostumiselta.

' * Suutinkanava voi tämän vaihtoehtona tai lisäksi avautua '·· epäkeskisesti höyrymakkioon, ja suuttimet ovat sijoitetut t · 25 suutinkanavan suuaukon höyrykammion ulkoseinämällä olevan « • * projektion ulkopuolelle. Suutinkanavan läpi virtaava höyry ,,*·* kiihdyttää siis mahdollisesti vielä olemassa olevat vesi- : : pisarat liikkeeseen höyrykammioseinämän suuntaan, jolle ne voivat laskeutua. Vesipisarat eivät kuitenkaan voi virrata .**. 30 suoraan ulos suuttimien läpi.

i · · « * · « · · • Tällöin on sopivaa, että höyrykammio omaa pääasiassa vmpy- « · '_** ränmuotoisen poikkileikkauksen jo että suutinkanava avautuu ' siihen pääasiassa tangentiaalisesti. Höyry johdetaan siis 35 aluksi höyrykammion seinämää pitkin ennenkuin se voi virra-: ta ulos suuttimista. Tämä kehittää höyrypyörteen, jonka 106809 8 aikana mahdollisesti vielä höyryssä olevat vesipisarat voivat laskeutua suutinkammion seinämälle.

Höyrykammio on sopivimmin sijoitettu lämmitettyyn koteloon. 5 Vaikka pisaroita laskeutuu höyrykammion seinämälle höyrystyvät ne kuitenkin nopeasti niin, että mitään häiritseviä vesi- tai nestekokoontumia ei synny. Tällä rakenteella on kuitenkin lisäksi vielä se etu, että tällaisen höyryputken käynnistäminen helpottuu. Jos höyryä nimittäin lasketaan 10 sisään kylmään höyryputkeen lauhtuu höyry aluksi seinämille ja muodostaa niille vesipisaroita, jotka myöhemmin yhdessä höyryn kanssa voivat virrata ulos suuttimen läpi. Jos höyrykammio sen sijaan on sijoitettu jo lämmitettyyn koteloon on sillä riittävä lämpötila höyryn lauhtumisen estämi-15 seksi. Myös seisokin jälkeen voidaan höyryputki ottaa käyttöön käytännöllisesti katsoen välittömästi. Koska höyrykammion koteloa lämmitetään vallitsee myös höyrykam-miossa veden höyrystymislämpötilaa korkeampi lämpötila niin, että mahdollisesti höyrykammioon tulevat vesipisarat 20 ilman muuta höyrystyvät.

Kotelo muodostuu sopivimmin ainakin osittain tulojohdon rajoitusseinämän osan avulla, joka on muotoiltu tulojohdon sisätilaa päin. Tulojohto ympäröi siis ainakin höyrykammion f < ' V. 25 ulkoperiferian osaa, jolloin kammio vastaavasti tulee ;··· lämmitetyksi tulojohdossa virtaavan höyryn avulla. Tämän * .!· avulla saadaan erityisen hyvä ja tarkka s i saanvi rtaavan , · · · /1*. höyryn lämpötilan sopeutuminen höyrykammion lämpötilan • · mukaan niin, ettei voi esiintyä mitään veden lauhtumista 30 äkillisten lämpötilamuutosten vuoksi.

, · « « · « « · ···* Sopivaa on myös, että suuttimet ovat muodostetut diffuu- ; *.j sorilevyyn, joka sulkee höyrykammion ulospäin. Tällainen ·;"! di f fuusorilevy voidaan helposti valmistaa tarvitatval la 35 tarkkuudella. Erityisesti tulojohdon avulla rajoitetun ; . höyrykammion yhteydessä on tällä rakennemuodolla se etu, että se on helppo valmistaa.

9 106809

Diffuusorilevy on sopivimmin yhdistetty lämpöä johtavasti tulojohdon rajoitusseinämään. Diffuusorilevyä lämmitetään siis myös tulojohdon, tarkemmin sanottuna tulojohdossa virtaavan höyryn avulla. Ne vesipisarat, jotka tästä huoli-5 matta tulevat kosketukseen di ffuusorilevyn kanssa, höyrystyvät tällöin nopeasti. Tämän avulla on saatu aikaan se, että höyrykammio kaikilta sivuilta, tai ainakin neljältä sivulta käsin on lämmitetty tulojohdon avulla. Tästä syystä voidaan saada aikaan suhteellisen tasainen lämpötilajakauma 10 höyrykammion sisätilassa.

Diffuusorilevy ja/tai kimmahduslaatta ovat sopivimmin muodostetut materiaalista, joka tulojohdon rajoitusseinämän materiaaliin verrattuna omaa lähes saman lämpölaajenemis-15 kertoimen, mutta oleellisesti paremman lämmönjohtavuuden. Lämmönjohtavuus voi ilman muuta olla kymmenen kertaa suurempi tai enemmän kuin tulojohdon rajoitusseinämän mate-rialin lämmönjohtavuus. Tällä rakenteella on se etu, että toisaalta di f fuusorilevyn vast, kimmahduslaatan ja tulojoh-20 don rajoitusseinämän liitoksiin vaikuttavat lämpörasitukset pysyvät pieninä. Toisaalta varmistutaan suuren lämmönjohta- . . vuuden avulla kuitenkin se, että diffuusorilevyn vast.

• · ' kimmahduslaatan lämpötila aina pysyy suhteellisen korkealla tasolla, erityisesti yli 100°C, joka on käytännöllisesti • · . 25 katsoen sama kuin tulojohdossa virtaavan höyryn lämpötila.

: · Di ffuusorilevy säteilee nimittäin toisaalta lämpöä pois ,*·* ympäristöön. Tulojohto syöttää toisaalta tässä yhteydessä ί lämpöä. Mitä parempi lämmönjohtavuus dif fuusorilevyl la on sitä nopeammin voidaan säteilemällä poistunut lämpö tässä 30 yhteydessä palauttaa niin, että di ffuusorilevyn lämpötila • · · lsske ollenkaan tai vain vähän. Höyryn höyrykammiossa « « « t tapahtuvan paisumisen vuoksi, joko kammio sijaitsee vent- • ♦ · *«-*· tiili takana, voivat di f f uusori levy ja kimmahduslaatta ‘ ' tulla jopa kuumemmiksi kuin höyrykammiossa oleva höyry.

35 .'.t| Tällöin pidetään sopivana sitä, että dif fuusorilevy ja/tai kimmahduslaatta ovat muodostetut kuparista, kun tulojohdon 106809 10 rajoitusseinämä sen sijaan pääasiassa koostuu jaloteräksestä. Kupari ja jaloteräs omaavat pääasiassa saman lämpölaa-jenemiskertoimen, jota myös kutsutaan lineaariseksi laa-jenemisluvuksi a. Kuparin lämmönjohtoluku λ on toisaalta 5 10-37 kertaa suurempi kuin jaloteräksen, joka esimerkiksi on krominikkeliterästä tai kromiterästä 5% Cr. Tämä materi-aaliyhdistelmän ansiosta voidaan siis toisaalta varmistaa mekaaninen kestävyys, mutta toisaalta myös haluttu lämpötila j akauma.

10 Höyrykammion kotelo voi myös olla varustettu lämmitys-kanavilla, jotka ovat yhdistetyt tulojohdon sisätilaan ja joiden läpi voi virrata höyryä. Tämän rakenteen vuoksi tarvitaan tosin ylimääräisiä lämmityskanavia. Voidaan 15 kuitenkin toteuttaa hyvin kohdistettu, höyrykammion määrättyjen osien lämmitys.

Suuttimet ovat sopivimmin porauksia, jotka ovat sijoitetut ainakin kahteen riviin, jotka ovat siirretyt keskenään 20 siten, että yhden rivin poraus kostutettavan materiaalirai- nan liikkumissuunnassa katsottuna sijaitsee toisen rivin porauksien välitilan edessä vast. takana. Tämän vuoksi V voidaan poraukset materiaalirainan liikkumissuunnassa .· katsottuna sijoittaa hyvin lähelle toisiaan ilman että * '<· 25 mekaaninen lujuus huononee epäedullisella tavalla tämän ;··: tiiviin järjestelyn vuoksi.

% 9 · · * 'i*. Suuttimet voivat vaihtoehtoisessa rakennemuodossa olla « · * muodostetut rakenteeltaan rakosuuttimiksi. Myös tämän • 30 avulla varmistutaan siitä, että höyryä syötetään tasaisesti ♦ I'.* koko materiaa! irainaleveydel tä .

i · * *<; Suuttimet ovat sopivimmin yhdistetyt keskenään vyöhykeit- täin, jolloin yhden vyöhykkeen suuttimia syötetään yhtei- .'i 35 sestä höy rykammiosta käsin, joka on erotettu muiden vyö- ( . hykkeiden höyrykammioista ja jota voidaan säätää niistä ' riippumattomasti. Tässä yhteydessä on siis vain säädettävä 106809 11 höyrypainetta vast, höyrymäärää yksittäisissä höyrykammi-oissa, mikä tarkoituksenmukaisesti tapahtuu höyrykammion yhteydessä olevan venttiilin kautta yhdestä suutinvyöhyk-keestä syötetyn höyrymäärän muuttamiseksi. Syötetyn höyry-5 määrän vyöhykeittäin tapahtuvan muuttamisen avulla voidaan sileyden vast, kiillon säätäminen tai ohjaaminen suorittaa materiaalirainan poikkisuunnassa.

Tällöin on sopivaa, että vierekkäisten vyöhykkeiden suutin-10 laitteet peittävät toisiaan. Rakenteellisista syistä jonkin yhden vyöhykkeen suuttimia ei yleensä voida sijoittaa välittömästi reunan yhteyteen niin, että kun vyöhykkeet sijoitetaan yksinkertaisesti vierekkäin muodostuu yksittäisten vyöhykkeiden välille aukkoja, jotka kiillon tai 15 sileyden kannalta olisivat havaittavissa juomuina. Siitä syystä, että yksittäiset suutinlaitteet tässä yhteydessä peittävät toisiaan, voidaan välttyä tästä negatiivisesta ilmiöstä.

20 Tämä peitto voidaan toteuttaa erityisesti siten, että rivit muodostavat terävän kulman tulojohdon pitkittäisulottuvuu- den suhteen. Yksittäisiä suutinlaitteita ei siis ole täysin siirretty eteenpäin tai taaksepäin liikkumissuunnassa katsottuna. Ne eivät muodosta suoraa kulmaa materiaalirai- 25 nan liikkumissuunnan kanssa, vaan ovat vinossa asennossa ·:··· niin, että materiaaliraina tämän vuoksi kostuu hyvin tasai- .:. sesti. Kostuttaminen tapahtuu pääasiassa saman etäisyyden • · · · päässä telanipistä materiaalirainan leveyden suhteen.

• « · . 30 Kulma on sopivimmin säädettävä. Tämän avulla voidaan vie- • · ♦ ***· rekkäisten vyöhykkeiden välisen peiton leveyttä muuttaa ja • · · *»1 1 säätää halutun suuruiseksi.

♦ · • « · « · ·

Suuttimien halkaisija on sopivimmin pienempi kuin niiden 35 pituus. Tämän vuoksi voidaan kehittää suuttimista ulosvir-* . taava höyryvirtaus, jolla on suhteellisen suuri nopeus ja joka lisäksi on suunnattu. Tämän avulla saadaan aikaan se, 106809 12 että materiaalirainaan kiinnittynyttä ilmakerrosta saadaan vielä paremmin aukirevityksi ja materiaälirainaa vastaavasti kostutetuksi.

5 Tämä tehtävä ratkaistaan edellä selitetyn tyyppisen menetelmän kohdalla siten, että ainakin yhden materiaaliraina-puolen kaikkien vyöhykkeiden osalta säädetään yhteinen vakiosuuruinen höyrypaine ja konesuuntaisen pito- ja oloar-von välisen erotuksen yhteydessä muutetaan kaikkien vyöhyk-10 keiden venttiilien avausastetta yhtä paljon, jolloin venttiilit ovat muodostetut rakenteeltaan analogisiksi ja lineaarisesti säädettäviksi, erityisesti lineaarisiksi venttiileiksi.

15 Höyrypaine säädetään kerran käsiteltävästä materiaalista ja muista koneparametreista riippuen. Tämän jälkeen se voi jäädä käytännöllisesti katsoen muuttamatta. Se säädetään siten, että venttiilien keskimääräisen avautumisasteen yhteydessä saavutetaan normaalisti tyydyttävä tulos. Vain 20 poikkeamisien yhteydessä konesuuntaisen kiillon vast.

sileyden osalta avataan tai suljetaan kaikki venttiilit samanaikaisesti, jolloin venttiilikäyttäytymisen lineaa- \V risuuden vuoksi voidaan toteuttaa hyvin yksinkertainen « '.*·' säätäminen. Lineaarisen riippuvuuden vuoksi ei venttii- : 25 lisäätämisen yhteydessä tarvitse suorittaa mi tää monimut- ·;··: kaisia muuntolaskuja mitä tulee ennen venttiilin käyttämis- .·· tä vallinneeseen avausasteeseen. Sen sijaan on yksittäisiä *··· ;‘j·. venttiilejä varten tarkoitetun ohjaussignaalin pienentymi sen tai suurentumisen yhteydessä lähdettävä siitä, että . 30 myös syötetty höyrymäärä pienenee tai suurenee vastaavasti, so. suhteellisesti. Lineaarinen venttiilikäyttäytyminen • · « * voidaan toteuttaa erityisen yksinkertaisesti lineaaristen venttiilien, so. analogisten venttiilien avulla, joiden läpivirtausmäärä on suoraan verrannollinen asetussignaa-35 liin. Tällaisia venttiilejä kutsutaan myös tasaprosentti- • · · * t siksi venttiileiksi. Lineaarinen venttiilitoiminto voidaan kuitenkin myös toteuttaa kytkemällä eteen muuntolaskuyksik- 106809 13 kö, joka ottaa huomioon venttiilin ominaiskäyrän, so. läpivirtausmäärän riippuvuuden avausasteesta. Tämä riippuvuus seuraa monessa tapauksessa luonnollista logaritmia. Lineaarisen venttiilikäyttäytymisen ansiosta voidaan yksit-5 täiset parametrit, esimerkiksi konesuuntaiset tai koneen poikkisuuntaiset kiilto- ja/tai sileysarvot erottaa toisistaan suhteellisen hyvin koska yksittäisiin parametreihin liittyvät höyrymäärät peittävät toisiaan. Tämä helpottaa myös riippuvuuden huomioonottamista muista vyöhykkeistä.

10

Konesuuntaisen poikkeamisen yhteydessä pito- ja oloarvosta säädetään yksittäisten vyöhykkeiden venttiilejä sopivimmin riippumattomasti toisistaan ja vain omaan vyöhykkeeseen liittyvästä erosta riippuen. Tämän avulla voidaan myös 15 säätää tai ohjata kiiltoa vast, sileyttä koneen poikkisuun-nassa, siis materiaalirainan liikkumissuunnan poikkisuun-nassa. Myös tässä yhteydessä on venttiilin lineaarinen käyttäytyminen jälleen merkittävä etu koska silloin kun poikkeaman vuoksi tarvitaan esimerkiksi 5% enemmän höyryä 20 säädetään venttiiliä vastaavasti suuremmalle ilman että riippuvuutta edellisestä säätöasennosta olisi otettava huomioon.

*: * Eräässä erityisen sopivassa rakennemuodossa suurennetaan 25 tai pienennetään syötettyä höyrymäärää rainan kiihdyttämi-sen tai hidastamisen yhteydessä pääasiassa riippumattomasti määritetyistä oloarvoista ennalta määrättyä funktiota vastaavasti. Rainan kiihdyttämisen tai hidastamisen yh- • · « ' teydessä, mikä pakosta toteutetaan esimerkiksi aina silloin 30 kun materiaalirainarullia kalanteroidaan, koska kalanteria r » on kiihdytettävä rainan alkupäässä, kunnes se on saavutta- • · « • « · *·' ' nut täyden työnopeuden, ja loppupäässä on jälleen hidastet- ;V: tava, kasvavat samana pysyvällä höyrysyötöllä kiilto- tai sileysarvot yli tavoitteen. Tätä kasvua ei kuitenkaan voida 35 tai voidaan hyvin riittämättömässä määrin tunnistaa ta-’·’ ’ vanomaisten tuntoelinten avulla, jotka liikkuvat poikki- * ' suunnassa materiaalirainan levyttä pitkin. Koska tämä ilmiö 14 106809 kuitenkin on tunnettu voidaan tässä käyttötilanteessa toimia riippumattomasti tuntoelinten määrittämistä arvoista ja yksinkertaisesti suurentaa tai pienentää aikayksikköä kohden syötettyä höyrymäärää kiinteän funktion mukaan. 5 Tällöin voidaan tietenkin käyttää ajankohtaista arvoa alkupisteenä, joka on säädetty ajankohtaisesta oloarvosta riippuen.

Ennalta määrätty funktio kuvaa sopivimmin lineaarista 10 riippuvuutta ajasta tai rainan nopeudesta. Yksinkertaisin rakennemuoto on lineaarinen riippuvuus ajasta. Tämän avulla ei tosin saavuteta täysin yhtä hyviä tuloksia koska rainan nopeuden kasvu harvoin on tarkasti lineaarinen, jonka yhteydessä säätöpanos kuitenkin on suhteellisen alhainen. 15 On mahdollista saavuttaa parempia tuloksia jos höyrymäärä tehdään riippuvaiseksi rainan nopeudesta. Tässä tapauksessa on kuitenkin lisäksi välttämätöntä käsitellä nopeussignaa-lia.

20 Tällöin on erityisen sopivaa se, että höyrymäärän muuttaminen käynnistetään rainan nopeudenmuutoksen käynnistävästä signaalista riippuen. Tälläinen signaali voidaan määrittää kalanteriohjauksen pohjalta. Tämä signaali antaa esimerkiksi;' si kalanterin käyttömoottoreille käskyn kiihdyttää tai 25 hidastaa kalanteria tai telanippilaitetta. Koska telanippi-

• I

·;·: laitteen käyttäytyminen on tunnettu, siis tunnetaan minkä ajanjakson kuluttua tämän signaalin jälkeen tapahtuu nopeu- • · « « den muutos, voidaan tätä signaalia käyttää myös höyryn • · « säätämiseksi, siis tarkalleen sanottuna syötetyn höyrymää-30 rän muutoksen käynnistämiseksi.

« i · t • · · · is 106809 ennen ensimmäistä telanippiä voidaan saavuttaa kokonaisuutena katsottuna paremmat tulokset.

Sopivana pidetään myös sitä, että höyryä syötetään yhdelle 5 materiaalirainasivulle ainakin kahden höyrynsuihkutusputken kautta. Tällaisessa tapauksessa on olemassa suurempi vapaus säätää syötettyä höyrymäärää.

Täten voi esimerkiksi yksi höyrynsuihkutusputkista olla 10 säädetty siten, että se tasaa pito- ja oloarvojen välisiä eroja konesuunnassa, kun taas toinen on säädetty siten, että se tasaa eroja koneen poikkisuunnassa. Tämä yksinkertaistaa säätämistä huomattavasti, erityisesti lineaarisesti toimivien venttiilien osalta, koska höyrymäärät peittävät 15 toisiaan lineaarisesti.

Eräässä vaihtoehtoisessa tai ylimääräisessä rakennemuodossa voidaan yhtä höyrynsuihkutusputkea käyttää syötetyn höyry-määrän karkeasäätöä ja toista hienosäätöä varten. Tämän 20 avulla voidaan höyrymäärä säätää hyvin tarkasti.

Eräässä vaihtoehtoisessa rakennemuodossa voidaan uusi 4 4 höyrynsuihkutusputki kytkeä mukaan sen jälkeen kun toinen • ·: putki on saavuttanut kapasiteettirajansa. Höyrynsuihkutus- 25 putken kapasiteettia, siis maksimaalisesti syötettävää höyrymäärää, voidaan siten pitää suhteellisen ahtaissa rajoissa, mikä helpottaa mitoitusta.

»M· ·«· • · · « « «

Lopuksi voidaan kaikkia höyrynsyöttöputkia säätää rinnan.

, 30 Tällaisessa tapauksessa on vain huomioitava höyrymäärän • · · jakaminen eri käsittelyalueille.

t * t * i · • · · Määritellyn pito- ja oloarvon välisen eron yhteydessä 4 1 muodostetaan edullisesti aluksi eron ja sileyden ja/tai i · 35 kiillon maksimiarvon välinen osamäärä, ja syötettyä höyry- * * · ** ] määrää suurennetaan tai pienennetään määrän verran, joka saadaan kertomalla osamäärä ja maksimaalinen syötettävä ie 106809 höyrymäärä. Höyrymäärää seuraa siis niin sanotusti lineaarisesti kiiltoa ja/tai sileyttä.

Höyrymäärän muuttumisen yhteydessä yhdellä vyöhykkeellä 5 muutetaan sopivimmin höyrymäärää koneen poikkisuunta!sen pito- ja oloarvon eron tasaamiseksi ainakin yhdellä toisella vyöhykkeellä vastaavasti päinvastaisin etumerkein kokonaisuudessaan syötetyn höyrymäärän pitämiseksi muuttumattomana. Käsite "höyrymäärä" koskee luonnollisesti ai-10 kayksikköä kohden syötettyä höyrymäärää. Tasaamisen ansiosta pidetään sileys ja/tai kiilto kokonaisuudessaan ennallaan. Muutoin voisi kiillon ja/tai sileyden keskiarvo nousta tai laskea höyrymäärän lisäämisen tai vähentämisen vuoksi yhdellä vyöhykkeellä.

15 Tällöin pidetään sopivana sitä, että päinvastaisin etumerkein muutettu höyrymäärä jaetaan useammalle vyöhykkeelle. Tämän vuoksi vältytään ääriarvojen muodostumiselta. Useammalle vyöhykkeelle jaettu höyrymäärän muutos ei ole niin 20 helposti huomattavissa.

Eräässä sopivassa rakennemuodossa säädetään kaikkien vyö-:/./ hykkeiden osalta materiaalirainan materiaalista riippuvai- i' nen ennalta määrätty minimihöyrymäärä ja/tai maksimihöyry- 25 määrä. Nämä höyrymäärät voidaan esimerkiksi tallentaa yhdessä materiaalirainan osalta ennalta määrätyn pitoarvon kanssa. Minimihöyrymäärä pienentää käyntiinlähtöaikaa ja siten materiaalin hylkymäärää. Höyrymäärä saatetaan välit- • « « tömästi sen arvon läheisyyteen, joka huolehtii halutusta . 30 kiilto- ja/tai sileysarvosta. Rajoittamalla höyrymäärää » · « ···*· maksimiarvoon säästetään materiaalia. Erityisesti pääl- !«* ’ lystettyjen papereiden osalta voi liian suuri höyrymäärä aiheuttaa päällystyksen irtoamista.

» « • ♦ « 35 Sellainen rakennemuoto, jossa vierekkäisistä vyöhykkeistä • « · *·’ syötettyjen höyrymäärien ero rajoitetaan ennalta määritet- ‘ ’ tyyn maksimiarvoon, on erityisen edullinen. Tämän avulla 106809 17 pienenee toisaalta telanippilaitteen teloihin kohdistuva rasitus. Toisaalta vältytään kiilto- ja sileysjuomuilta. Materiaalirainan ulkonäkö tulee johdonmukaisemmaksi.

5 Tämä keksintö selitetään seuraavassa sopivien rakenne-esimerkkien perusteella samalla kun viitataan oheiseen piirustukseen, jossa:

Kuv. 1 esittää kalanteria, joka on varustettu höyryput-10 kiila,

Kuv. 2 esittää höyryputken ensimmäistä rakennemuotoa,

Kuv. 3 esittää leikkausta kuvion 2 viivaa III-III pitkin, 15

Kuv. 4 esittää höyryputken toista rakennemuotoa,

Kuv. 5 esittää höyryputkea päältä katsottuna, 20 Kuv. 6 esittää höyryputken kolmatta rakennemuotoa,

Kuv. 7 esittää kuvion 6 mukaista höyryputkea päältä katsot-\\! tuna, ja n<i 25 Kuv. 8 esittää kaaviomaisesti syötettyä höyrymäärää.

* f • ·

Kalanteri 1 on varustettu useammalla työtelalla 2, joiden i *··», väliin muodostuu telanippejä 3. Telanippien 3 läpi on viety 9 « · materiaaliraina 4, esimerkiksi paperiraina, joka kulun . 30 jälkeen kulloinkin yhden nipin läpi on ohjattu kääntötelo- « · · jen 5 ympäri. Tämän vuoksi muodostuu kääntötelan 5 ja » « · * rainan liikkumissuunnassa 6 seuraavan telanipin 3 välille :Vr pääasiassa suoraviivaisesti kulkeva materiaalirainan 4 osa 7, jonka alapuolelle on sijoitettu höyrynsuihkutusputki 10. 35 Materiaalirainan toiselle puolelle on sijoitettu toinen » * * ·* höyrynsuihkutusputki 10'. Nämä kaksi höyrynsuihkutusputkea ’ 10, 10' voivat rakenteeltaan vastata toisiaan.

106809 18 Höyrynsuihkutusputki 10 on yhdistetty höyrylähteeseen 12 höyrynsyöttöjohdon 11 kautta. Höyrynsuihkutusputki 10 on lisäksi yhdistetty ohjauslaitteeseen 14 signaalijohdon 13 kautta. Ohjauslaite 14 on puolestaan yhdistetty mittaus-5 laitteeseen 15, joka määrittää materiaalirainan 4 pinnan kiillon vast, sileyden kalanterin 1 viimeisen telan jälkeen ja toimittaa tämän tiedon takaisin ohjauslaitteeseen 14. Ohjauslaite 14 vertaa tämän jälkeen määritetyn materiaalirainan 4 kiillon vast, sileyden oloarvoa ennalta määrättyyn 10 pitoarvoon ja muuttaa olo- ja pitoarvon välisestä erosta riippuen höyrynsuihkutusputken 10 kautta syötettyä höyry-määrää .

Heittomerkiviitenumeroilla varustettuja samoja osia käyte-15 tään myös toisella materiaa 1 i ra i napuo.lel la , jolloin höyry-lähteet 12, 12' ja ohjauslaitteet 14, 14' myös kulloinkin voivat olla yhteisesti tarkoitetut kumpaakin höyrynsuihku-tusputkea 10, 10' varten. 1

Lisäksi voidaan käyttää toisia höyrynsuihkutusputkia 10A, 10A' ja 10B, 10B'. Heittomerkki viitenumeroilla varustetut höyrynsuihkutusputket liittyvät materiaalirainan 4 yläpin- ‘ taan, kun taas muut syöttävät materiaalirainan alapintaa.

Kaikkia höyrynsuihkutusputkia 10, 10A, 10B vast. 10', 10A', '1 25 10B' voidaan syöttää kulloisenkin ohjauslaitteen 14, 14' * '* vast, kulloisenkin höyrylähteen 12, 12' avulla.

* ♦ · : : Tässä yhteydessä on erityisesti otettava huomioon se, että höyrynsuihkutusputket 10B, 100' ovat sijoitetut toisiaan 30 vastapäätä niin, että höyrynsuihkutusputki 100' on asennot- « • tu "yläpuolelle". Tämä voidaan toteuttaa vain silloin kun voidaan luotettavasti välttyä vesipisaroiden kuikeutumisel « . ! ta materiaalirainai le 4, kuten esitettyjen höyrynsuihkutus- putkien rakenne-esimerkkien tapauksessa.

35 , . Kosteuden syöttäminen materiaalirainaan 4 ennen kalanterin 1 ensimmäistä telanippiä 3 saa aikaan sen, että jo ensim- 106809 19 mäisessä telanipissä 3 voidaan tukea materiaalirainan 4 pinnan osalta tapahtuvaa välttämätöntä muodonmuutostyötä, joka mahdollisesti jossakin määrin plastisoi pintaa tai materiaalirainaa kokonaisuudessaan.

5

Jakamalla höyrynsyöttö useammalle höyrynsuihkutusputkelle 10, 10A, 10B vast. 10', 10A', 10B' voidaan tällöin toteuttaa erilaisia säätömenetelmiä. Esimerkkinä mainittakoon, että yksi höyrynsuihkutusputkista huolehtii höyry- ja/tai 10 sileyssäädöstä koneensuunnassa, so. materiaalirainan kulkusuunnassa 6, kun taas toinen on vastuussa koneen poik-kisuunnasta. Eräässä toisessa rakennemuodossa voidaan yksi höyrynsuihkutusputki tehdä vastuulliseksi kiilto- ja/tai sileysarvojen karkeasäädöstä, ja toinen höyrynsuihkutusput-15 ki hienosäädöstä. Lopuksi voidaan höyrynsuihkutusputki kytkeä mukaan kun toinen saavuttaa kapasiteettirajansa. On kuitenkin myös mahdollista säätää kaikkia höyrynsuihkutus-putkia rinnan.

20 Kuviossa 2 on esitetty tällaisen höyrynsuihkutusputken 10 ensimmäisen rakennemuodon lähempi rakenne, jossa höyrynsyöttö johto 11 avautuu tulojohtoon 16. Tulojohto 16 on sijoitettu koteloon 17, joka ainakin osittain on ympäröity < lämpösuoj akat teen 18 avulla.

O·! 25

Kotelon 17 sisään on sijoitettu venttiili 19, eli tarkemmin ··· sanottuna sen venttiili-istukka 20 ja sen sulkukappale 21.

« · ·· ,«’·*; Venttiili 19 on varustettu käyttöosalla 22, joka on sijoi- tettu kotelon ulkopuolelle. Käyttöosa on yhdistetty kote- 30 loon 17 kytkemällä väliin lämpöeristys 23, joka esimerkiksi .’II on lämpöä ei ollenkaan tai hyvin huonosti johtavaa muovia « * · oleva levy niin, että kotelosta 17 käyttöosaan 22 ei siirry « · ollenkaan tai hyvin vähän lämpöä.

,···. 35 Venttiiliä 19 voidaan käyttää pneumaattisesti. Tätä tarkoi tusta varten se on varustettu painekammiolla 24, joka on ympäröity käyttökotelon 25 ja kalvon 26 avulla. Kalvo on 20 106809 kuormitettu jousen 27 avulla painekammiosta 24 poispäin suunnatulta puoleltaan. Sulkukappale 21 on yhdistetty kalvoon 26 käyttötangon 28 kautta, joka tiivisteiden 29 avulla on tiivistetysti ohjattu käyttökotelossa 25 niin, 5 että kalvon 26 liikkuessa myös sulkukappale 21 liikkuu. Painekammion 24 painetta säädetään vain kaaviomaisesti esitetyn pneumaattisen venttiililaitteen 30 avulla.

Venttiili 19 on muodostettu rakenteeltaan niin kutsutuksi 10 lineaariseksi venttiiliksi. Tämä tarkoittaa, että venttiilin 19 lävitseensä päästämä höyrymäärä on lineaarisesti riippuvainen käyttöosaan 22 syötetystä signaalista, esimerkiksi käyttöosaan 22 syötetystä ilmapaineesta. Jos venttiilin käyttämisestä vastuullista signaalia korotetaan arvol-15 taan 10%:n verran päästää venttiili 19 lävitseen myös 10% enemmän höyryä ja tällöin täysin riippumatta siitä mikä venttiilin 19 asetus aikaisemmin oli. Tämä ei. tietenkään koske raja-arvotilanteita, joissa venttiili 19 ei enää voi avautua edelleen tai sulkeutua.

20

Kotelon 17 materiaalirainaa 4 päin suunnattu sivu on taivutettu sisäänpäin ja on varustettu diffuusorilevyn 32 avulla '·*·' suljetulla U-muotoisella koverruksella 31, jonka avoin pää on suunnattu materiaa1irainaa päin. Di f fuusorilevyyn on ,*·: 25 muodostettu suuttimia 33, jotka ovat sjioitetut kahteen riviin, jolloin nämä suutinrivit ovat materiaalirainan poikkisuunnassa siirretyt toistensa suhteen niin, että yhden rivin suuttimet 33 materiaalirainan 4 liikkumissuunnassa 6 sijaitsevat toisen rivin suuttimion 33 välisen 30 aukon edellä tai sen takana. Kotelo 17 ja di f f uusorilevy 32 ^ muodostavat yhdessä höyrykammion 34. Suuttimet 33 ja höyry- Ί* kammio 34 muodostavat yhdessä suutinlaitteon. Höyrykammioon « · *.**: 34 syötetään tulojohdosta 16 tulevaa höyryä venttiilin 19 ·" kautta. Höyryn virtaussuunnassa venttiilin 19 takana ja ,·;· 35 ennen höyrykammiota 34 on pääasiassa suoraviivaisesti . kulkeva kiihdytyskanava, josta ennalta määrätyn etäisyyden päässä sen päätä 37 päin haarautuu suutinkanava 36. Kiihdy- 106809 21 tyskanavan 35 pää 37 on suljettu kimmahduslaatan 38 avulla, jonka painovoimasuunnassa katsottuna syvimpään kohtaan on muodostettu rakenteeltaan kuristimeksi muodostettu aukko 39, jonka kautta kiihdytyskanava 35 on yhteydessä poisto-5 kanavaan 40.

Lisäksi on höyrykammioon 34, ja erityisesti suutinkanavan 36 jatkeeseen sijoitettu kimmahduslaatta 41 niin, että suora tie suutinkanavasta 36 suuttimiin 33 on suljettu. 10 Suutinkanavasta 36 ulosvirtaavan höyryn on siis ainakin kerran muutettava liikkumissuuntaansa ennenkuin se saavuttaa suuttimet 33.

Suuttimien 33 pituus on suurempi kuin niiden halkaisija. 15 Tämän avulla voidaan saada aikaan suunnattu höyrysuihku.

Diffuusorilevy 32 ja kimmahduslaatta 41 ovat hitsatut yhteen kotelon 17 kanssa tai ovat yhdistetyt keskenään jollakin toisella lämpöä johtavalla tavalla. Erityisesti 20 diffuusorilevy 32, mutta kuitenkin myös kimmahduslaatta 41, omaa saman pituuden lämpölaajenemiskertoimen kuin kotelo 17. Tämä voi esimerkiksi diffuusorilevyn 32 ja kimmahdus- laatan 41 kohdalla olla 17 x 10'6 m/(mK) ja kotelon 17 ’.1:' kohdalla 16 x 10'6 m/(mK). Diffuusorilevyn 32 lämmönjohta- « « !,’·· 25 vuus on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin kotelon 17.

Se on esimerkiksi dif fuusorilevyn 32 ja kimmahduslaatan 41 ··· kohdalla noin 380 W/(mK), kun se taas kotelon kohdalla on • · · · 10. .. 15 W/(mK). Tällainen aineyhdistelmä voidaan esimerkik- si toteuttaa käyttämällä kuparia diffuusorilevyä 32 ja 30 kimmahduslaattaa 41 varten ja käyttämällä krominikkelite- '.'II rästä tai jotakin muuta jaloterästä koteloa 17 varten.

• · · « 1 · · Höyrynsuihkutusputki 10 toimii seuraavalla tavalla: Tulo-johdon 16 läpi virtaa yhtäjaksoisesti höyryä ennalta määri-.I.( 35 tetyn paineen alaisena. Tätä höyryä yritetään tosin pitää mahdollisimman kuivana. Käytännössä ei kuitenkaan liene mahdollista estää sitä, että silloin tällöin muodostuu 106809 22 vesipisaroita, jotka tempautuvat höyryn mukaan. Venttiili 19 avataan ohjauslaitteen 14 määrittämään arvoon. Höyry voi tällöin virrata tulojohdosta 16 kiihdytyskanavaan 35. Höyryssä mahdollisesti olevat vesipisarat virtaavat tällöin 5 luonnollisesti myös venttiilin 19 läpi. Suunnanmuutoksen vuoksi venttiilin läpi kulkemisen yhteydessä suhteellisen hitaiksi (höyryn liikesuunnan suhteen) muuttuneet vesipisarat kiihdytetään tällöin kiihdytyskanavassa 35. Höyry johdetaan tai poikkeutetaan tällöin suorassa kulmassa 10 suutinkanavaan 36, joka on sijoitettu huomattavan etäisyyden päähän, tässä tapauksessa melkein puolet kiihdytys-kanavan pituudesta, ennen kiihdytyskanavan 35 päätä 37. Tällöin huomattavalla nopeudella liikkuvat vesipisarat eivät kykene selviytymään tästä nopeasta suunnanmuutokses-15 ta. Ne lentävät sen sijaan suoraan eteenpäin ja iskeytyvät joko kimmahduslaattaan 38 tai laskeutuvat edeltäkäsin painovoimasuunnassa katsottuna syvimpään kohtaan kiihdytys-kanavan 35 päässä 37. Täten muodostuva vesimäärä voi virrata pois poistokanavassa 40 olevan aukon 39 kautta. Poisvir-20 taava vesi tukkii tällöin aukon 39 siten, että täällä ei ilmene mitään merkittäviä höyryhäviöitä. Vaikka aukon 39 ·.*. tehtävänä ei suoranaisesti ole poistaa ^ poistokanavassa 40 oleva vesi' on se muodostettu rakenteeltaan kuristimeksi, so. se kohdistaa höyryyn tietyn virtausvastuksen niin, että » t · ‘ \ 25 suurin osa venttiilin 19 Läpi virtaavasta höyrystä merki- • ’ tyksetöntä jäännöstä lukuunottamatta myös voi virrata ulos * · · .♦.! suuttimien 33 kautta.

• · * • · * • · ·

Kiihdytyskanava 35 on sijoitettu koteloon 42, joka sijait-30 see kokonaisuudessaan kotelon 17, so. tulojohdon 16 sisäti- • · · .***· lassa. Kotelon 42 lämpötila on siis sama kuin tulojohdossn • » · t* . 16 virtaavan höyryn. Se on siten riittävän kuuma myös • · · *· *· siihen iskeytyvien vesipisaroiden höyrystämiseksi .

« « * 35 Jos suutinkanavan 36 läpi virtaavassa höyryssä vielä on p. : vesipoisaroita ne iskeytyvät kimmahduslaattaan 41 koska ne • « · eivät selviydy höyryn suunnanmuutoksesta, joka on välttämä- 106809 23 tön kimmahduslaatan 41 ohittamiseksi. Täten on se höyry käytännössä vedetön, jonka lopuksi on tarkoitus virrata ulos suuttimista 33. Jos höyryssä vastoin kaikkia odotuksia kuitenkin vielä olisi joitakin vesipisaroita ne eivät 5 kuitenkaan suhteellisen suurella todennäköisyydellä iskey tyisi suuttimiin 33 vaan höyrykammion 34 lämmitettyihin seinämiin, jossa ne höyrystyisivät. Höyrykammion 34 seinämillä di f fuusorilevy 32 mukaanluettuna on nimittäin sama lämpötila kuin tulojohdossa 16 virtaavalla höyryllä, kun 10 taas höyrykammiossa 34 olevan höyryn lämpötila yleensä tulee olemaan hieman alhaisempi venttiilin 19 aiheuttaman paineenalennuksen vuoksi.

Kiihdytyskanavan avulla, mahdollisesti tuettuna kimmahdus-15 laatan 41 ja lämmitetyn höyrykammion 34 avulla, voidaan höyry syöttää suhteellisen suurella paineella höyrykammioon 34, johon se levittäytyy tasaisesti ja voi virrata ulos tähän höyrykammioon 34 yhdistetyn suutinlaitteen kaikkien suuttimien 33 läpi. Höyrykammion 34 suhteellisen suuren 20 paineen vuoksi voi höyry virratessaan ulos suuttimien 33 kautta kehittää suhteellisen suuren nopeuden niin, että se . . vast, sen ympäröivään ilmaan muodostama sumu myös iskeytyy * ) suurella nopeudella vast, suurella paineella materiaalirai- ···· naan 4. Tämän vaikutuksesta materiaalirainaan kiinnittyvä *. 25 ilmakerros repeytyy auki ja sumussa oleva vesi voi laskeu- : tua materiaalirainalle 4 niin, että materiaa1iraina 4 saa #>*·* riittävästi kosReutta halutun sileyden vast, kiillon saa- • · · ::: vuttamiseksi seuraavassa tolanipissä 3. Sp vaara, että vesipisaroita virtaa ulos suuttimista 33 ja vaurioittavat ,·*·. 30 materiaalirainaa 4, on niin äärettömän pieni että se käy- • · · .···. tännössä on merkityksetön. Höyrynopeutta voidaan täten * · ♦ • lisätä huomattavasti tavanomaisiin putkiin verrattuna niin, • ♦ · * * että myös suuremmat materiaa 1 irainanopeudet ovat mahdolli- «4144 • ' siä. 1 4 < 4 ,·, : Kuvio 5 esittää höyrynsuihkutusputkea 10 päältä katsottuna, jonka pohjalta voidaan havaita, että kukin höyrynsuihkutus- 106809 24 putki 10 on varustettu usealla vyöhykkeisiin sijoitetuilla suutinlaitteilla 33. Tämän vuoksi on mahdollista syöttää erisuuruisia höyrymääriä materiaalirainalle 4 sen leveydeltä. Suuttimet 33 ovat järjestetyt riveihin 43, jotka koneen 5 poikkisuunnan kanssa, siis poikittain materiaalin liikkumissuuntaa vastaan, muodostavat terävän kulman. Tämän avulla tulee mahdolliseksi, että vierekkäisten vyöhykkeiden suutinlaitteet 33 peittävät toisiaan. Täten varmistutaan myös kahden vyöhykkeen välisellä rajalla siitä, että ohi-10 kulkevalle materiaalirainalle syötetään höyryä riittävässä määrin.

Kuten lisäksi voidaan havaita kuvion 5 pohjalta voi höyryä varten tarkoitettu syöttöjohto 11 myös olla ohjattu ren-15 kaanmuotoisesti niin, että se höyrynsuihkutusputken 10 läpi virtaava höyry, jota ei tarvita, tai lauhtunut vesi, jälleen palautetaan höyrylähteeseen 12. Talla tavalla varmistutaan siitä, että höyryllä aina on välttämätön lämpötila. Tämän avulla voidaan myös lämmittää höyrynsuih-20 kutusputkea kaikki siihen sisältyvät ja höyryn kanssa kosketuksessa olevat osat mukaanluettuina jo ennen varsinaista käyntiinajoa niin, että myös mahdollisesti höyryn-"·*· suihkutusputken 10 jäähdytetyille osille laskeutuneet vesi- ··'· 'pisarat eivät häiritse käyntiinajon yhteydessä.

25 *·'*· Kuten myös voidaan havaita kuvion 5 perusteella omaa kukin vyöhyke oman venttiilin, josta vain kävttöosat 22 ja vent-: tiililaitteet 30 ovat näkyvissä.

• .*·*. 30 Käyttöä varten säädetään höyrypaine, joka tämän jälkeen • · /··. vallitsee tulojohdossa 16. Tätä höyrypainetta ei yleensä *·* muuteta käytön aikana. Se riippuu kalenterista 1 vast.

·. *J käsiteltävästä materiaalirainasta 4. Mittauslaitteiden 15, *·*’* 15' avulla määritetään kiilto- ja sileysarvot, jotka lähe- 35 tetään takaisin ohjauslaitteisiin 14, 14'. Nämä säätävät ,*, : tällöin venttiilien 19 avausasteen sellaiseksi, että saavu- • * * tetaan haluttu materiaalirainan kiilto- vast, sileysarvo.

106809 25

Jos saavutetut tulokset poikkeavat ennalta määrätyistä arvoista muutetaan venttiilien 19 säätöjä vastaavasti, jolloin tämä muutos voi tapahtua vyöhykeittäin kun poikkeama on materiaalirainan liikkumissuunnan poikkisuunnassa, 5 tai yhteisesti kaikkien venttiilien 19 osalta silloin kun poikkeama on koneensuuntainen. Viimeksimainitussa tapauksessa voidaan kaikki venttiilit esimerkiksi avata tasaisesti 10%:n verran 10%:a suuremman höyrymäärän syöttämiseksi. Tämä on erityisen yksinkertaista käyttämällä lineaarisia 10 analogisia venttiilejä säädön yhteydessä.

Kuviossa 4 on esitetty höyrynsuihkutusputken toinen raken-nemuoto, jossa samat osat ovat varustetut samoilla viitenumeroilla ja vastaavat osat viitenumeroilla, joihin on 15 lisätty 100.

Kotelon 117 U-muotoinen syvennys 131 on tässä rakennemuo-dossa leveämpi niin, että se ei enää välittömästi ympäröi höyrykammiota 134. Höyrykammio 134 on sen sijaan sijoitettu 20 erilliseen yksikköön 44, joka ruuvien avulla on kiinnitetty koteloon 117 vast, siihen kiinteästi yhdistettyyn osaan, esimerkiksi kiihdytyskanavan 35 koteloon 42.

• i t

• I

• 4 * t ..d Yksikköön 44 on muodostettu höyrykanavia 45, 46, jotka » * ·.*·; 25 apukanavan 47 kautta ovat yhteydessä tulojohdon 16 kanssa t *·'" ja joita sieltä käsin syötetään kuumalla höyryllä. Yksikköä ·;* 44 lämmitetään höyrykanavien 45, 46 avulla niin, että myös ♦ <Φ» höyrykammio 134 on kaikilta sivulla ympäröity lämmitettyjen ♦ seinämien avulla. Höyry virtaa yhtäjaksoisesti höyrykanavi- .*·», 30 en 45, 46 läpi, so. ne ovat päästään varustetut ei esite- • « tyillä höyryn menoilla, joista höyry mahdollisesti jälleen ♦ ’!* voidaan syöttää höyry lähteeseen 12.

» ♦ • t · « · ·

Suutinkanava 36 avautuu tangentiaalisesti höyrykammioon 35 134. Suuttimia 133 on siirretty sivusuunnassa niin, että ne « I 4 ; sijaitsevat höyrykammion 134 seinämällä olevan suutin- kanavan 36 suuaukon projektion ulkopuolella. Mitään höyryä i 26 106809 ei siis myöskään tässä tapauksessa voi suunnatusti joutua suutinkanavasta 36 suuttimiin 133. Sen sijaan on välttämätöntä, että höyry aluksi paisuu höyrykammiossa 134 ennenkuin se voi virrata suuttimien 133 läpi.

5

Kummassakin rakenne-esimerkissä on painovoiman suunnassa katsottuna kulloinkin alimpiin kohtiin vielä sijoitettu sifoneja 48, 49, 50, joiden avulla paikalle kerääntyvä vesi voidaan poistaa tunnetulla tavalla.

10

Kuviossa 6 on esitetty poikkileikkaus eräästä toisesta höyrynsuihkutusputkesta 210, jossa kuviossa 2 esitettyjä osia vastaavat osat ovat varustetut samoilla viitenumeroilla, ja vastaavat osat viitenumeroilla, joihin on lisätty 15 200.

Tässä yhteydessä ainoastaan kimmahduslaatta 241 on muuttunut, joka ei enää sijaitse kohtisuoraan välikanavan 36 suuntaa vastaan, vaan on sijoitettu vinoon asentoon sen 20 suhteen. Kimmahduslaatta 241 muodostaa siis vinon tason suutinkanavasta 36 sisäänvirtaavan höyryn suhteen niin, että höyry käytännöllisesti katsoen pakosta ohjautuu ku-

4 I I

viossa 6 esitettyä höyrykammion 234 oikeanpuoleista seinä- mää päin. Tämä on se seinämä, joka on suunnattu venttiiliä 25 19 päin niin, että on varmistuttu siitä, että tämän yh- ·:**: teydessä aina on olemassa tietty höyryvirtaus tulo johdon 16 ··· läpi. Tämä seinämä on siis aina kuuma. Vain merkityksettö- • · ·· män pieni osa höyrystä joutuu vastapäätä olevan seinämän yhteyteen.

30 * · · '!!! Kimmahduslaatta 241 ei enää myöskään, kuten kuviossa 2, ole • i · • · yhdistetty höyrykammion 234 sivuseinämiin, vaan se on omien < · :,V sivuseinämien 48 kautta yhdistetty höyrykammion 234 poh- ί : jaan, siis suutinkanavan 36 suuaukkoa ympäröivään aluee- 35 seen. Kuvion 7 perusteella voidaan havaita, että si- vuseinämät 48 avautuvat kyseistä höyrykammioseinämää päin < 4 » 106809 27 niin, että höyry tämän vuoksi ohjautuu vielä enemmän si-vuseinämää päin.

Kun kuviossa 6 esitettyä höyrynsuihkutusputkea 210 tällöin 5 käytetään "yläpuolelta", eli siten, että suuttimet 33 siis ovat suunnatut alaspäin, varmistutaan kimmahduslaatan kaltevuuden avulla siitä, että se vesi, joka mahdollisesti vielä voi muodostua sinne, tippuu diffuusorilevyn 32 osalle, joka sijaitsee suuttimien 33 ulkopuolella. Koska kupa-10 rista valmistetun diffuusorilevyn lämpötila aina on sama kuin tulojohdossa 16 virtaavan höyryn lämpötila, siis kuumempi kuin 100°C, höyrystyy diffuusorilevylle 32 tippuva vesi heti eikä enää voi poistua suuttimien 33 läpi.

15 Kuvion 7 pohjalta voidaan myös havaita, että yksittäiset vyöhykkeet ovat erotetut toisistaan väliseinämien 49 avulla. Oikeanpuoleinen kahdesta esitetystä vyöhykkeestä on varustettu kahteen riviin sijoitetuilla suuttimilla 33. Vasemmanpuoleinen kahdesta esitetystä vyöhykkeestä on 20 varustettu rakosuuttimella 233, josta höyry myös voi virrata ulos suhteellisen tasaisesti. Rakoleveys on pienempi kuin diffuusorilevyn 32 paksuus.

4 ( I

4 4 « f \ : Kuvion 8 pohj alta tullaan seuraavassa selittämään kuinka 25 höyrymäärää Q säädetään. Kuviossa 8 on oikealle piirretty käsiteltävän materiaalirainan pituus ja ylöspäin kiilto *:· vast, sileys G, nopeus v ja syötetty höyrymäärä Q. Materi- 4 « · * <’;‘j aalirainan alkupää pujotetaan aluksi kalanterin läpi. Tämän jälkeen kalanterin nopeutta kiihdytetään niin, että materi-30 aalirainan nopeus kasvaa käyrää v vastaavasti. Tietyn

!! ajanjakson jälkeen, joka kuviossa 8 on merkitty pisteen A

4 avulla, materiaaliraina saavuttaa työnopeutensa, jota tämän 1 # ,V jälkeen pidetään mahdollisimman muuttumattomana. Juuri I ( t i : ennen rainan loppua, eli pisteessä B, on nopeutta jälleen 1 4 « pienennettävä jotta käsittely voidaan viedä päätökseen > 4 « säädetyllä tavalla ja mitään vaarallisia tilanteita ei synny.

28 106809

Jos tällöin ajettaisiin pääasiassa vakiohöyrymäärällä olisivat kiilto- vast, sileysarvot rainan alkupään ja loppupään kohdalla liian suuret, kuten katkoviivan GA avulla on esitetty. Tällöin tuotetaan rainan alkupään ja pis-5 teen A vast, pisteen B ja rainan loppupään väliltä hylkyä koska kiilto ja/tai sileys sijaitsevat toleranssialueen TB ulkopuolella.

Jos sen sijaan muutetaan syötettyä höyrymäärää Q samalla 10 kun otetaan huomioon tämä. vaikutus esitettyä käyrää Q vastaavasti, joka alkupään ja loppupään kohdalla on varustettu osilla, jotka omaavat lineaarisen positiivisen tai negatiivisen nousun, tulee kiilto vast, sileys muuttumaan vain käyrää GN vastaavasti niin, että oleellisesti suurem-15 pia rainan osia vielä sijaitsevat toleranssialueella TB

kiillon ja sileyden kannalta. Ne pisteet, joita ennen vast, joiden jälkeen tuotetaan hylkyä, siirtyvät tällöin kohtiin A' vast. B1.

20 Höyrymääräan 0 vaikutetaan tällöin riippumattomasti tun toelinten 15, 15' signaaleista koska nämä yleensä siirtyvät materiaalirainan poikki ja ovat siten liian hitaita materian* aalirainanopeuden muutoksesta johtuvien kiilto- ja/tai ,,‘ sileysmuutoksien tunnistamiseksi. Höyrymäärä voidaan myös . 25 säätää ajasta tai rainan nopeudesta riippuen.

* ♦ « « * ♦ ·4· 9 A * • * · • · · • · • ♦ • « « • · • t f % * Λ 9 4 '

« · J

• ·

Claims (48)

106809 29

1. Höyrynsuihkutusputki, jossa on höyryä varten tarkoitettu tulojohto, suutinlaite ja venttiili, joka on sijoitettu 5 tulojohdon ja suutinlaitteen väliin, tunnettu siitä, että venttiilin (19) jälkeen höyryn virtaussuunnassa katsottuna on sijoitettu pääasiassa suoraviivaisesti kulkeva kiihdy-tyskanava (35), josta ennalta määrätyn etäisyyden päässä ennen kiihdytyskanavan (35) päätä (37) haarautuu suutin-10 laitteeseen (33, 133) johtava suutinkanava (36).

2. Patenttivaatimuksen 1 \ mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että kiihdytyskanava (35) on sijoitettu kanavakoteloon (42), joka kokonaisuudessaan sijaitsee 15 tulojohdon (16) sisätilassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että kiihdytyskanava (35) on päästään (37) suljettu kimmahduslaatan (38) avulla, joka painovoi- 20 masuunnassa katsottuna syvimmästä kohdastaan on varustettu aukolla (39).

4 I !' ’'; 2 14« 3 4 4 « 106809 37 1. Ängsprutrör, som uppvisar en inloppsledning för änga, en dysanordning och en ventil, som är anordnad mellan 5 inloppsledningen och dysanordningen, kännetecknat därav, att i ängans strömningsriktning efter ventilen (19) är anordnad en huvudsakligen rätlinjigt löpande accelera-tionskanal (35), frän vilken pä en förutbestämd sträcka före accelerationskanalens (35) ände (37) avgrenas en 10 tili dysanordningen (33, 133) ledande dyskanal (36). 2. Ängsprutrör enligt patentkravet l, kännetecknat därav, att accelerationskanalen (35) är anordnad i ett ka-nalhölje (42), vilket i sin helhet är beläget inuti in- 15 loppsledningen (16). 3. Ängsprutrör enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat därav, att accelerationskanalen (35) vid sin ände (37) är tillsluten meldelst en stötplatta (38), vilken pä 20 sitt i tyngdkraftriktningen sett djupaste ställe är för-sedd med en öppning (39). 4. Ängsprutrör enligt patentkravet 3, kännetecknat därav, att accelerationskanalen (35) kommunicerar via öpp- V · ‘ "· 25 ningen (39) med en avloppskanal (40) .

• · ..*·* 5. Ängsprutrör enligt patentkravet 3 eller 4, känneteck- r : : nat därav att öppningen (39) tili sin struktur är formad tili en drossel. : 30 • · * • · · · 6. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 1-5, känne- * * · *♦ _ tecknat därav, att ventilen (19) är anordnad sä att dess * * ventilsäte (20) och tillslutningsdel (21) är placerade inuti inloppsröret (16), och dess päverkningsdel (22) är 35 placerad pä utsidan av inloppsröret (16). 1 Ängsprutrör enligt patentkravet 6, kännetecknat där- 106809 av, att päverkningsdelen (22) ätminstone tili sitt hölje (25) är termiskt isolerad frän inloppsröret (16). 8. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 1-7, kanne-5 tecknat därav, att ventilen (19) till sin konstruktion formats till en pneumatiskt kontrollerbar, analogisk och särskilt lineär ventil. 9. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 1-8, känne-10 tecknad därav, att dysanordning är riktad nedät i tyngd- kraftsriktningen. 10. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 1-9, känne-tecknat därav, att dysanordningen är anordnad mittemot 15 dysanordningen i ett annat ängsprutrör, varvid den frän en dysanordning utströmmande ängan är riktad huvudsakli-gen i motsatt riktning tili den änga son utströmmar frän den andra dysanordningen. 20 11. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 1-3, känne- tecknat därav, att ängsprutröret är anordnat före första .nypet i en valsnypanordning uppvisande flera valsnyp, särskilt en superkalander. rh · : 25 12. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 1-10, kän- J * netecknat därav, att dysanordningen är försedd med en .,ΙΓ ängkammare (34, 134), i vilken dyskanalen (36) frän en ·» ·· : sida utmynner och vilken är försedd med munstycken (33). : 30 13. Ängsprutrör enligt patentkravet 12, kännetecknat e · · ♦ därav, att den frän dyskanalen (36) utströmmande ängan * . ätminstone en gäng ändrar sin strömningsriktning i äng- kammaren (34, 134). 1 14. Ängsprutrör enligt patentkravet 12 eller 13, känne- tecknat därav, att i dyskanalens (36) förlängning i äng-kammaren (34) är anordnad en stötplatta (41). 106809 15. Ängsprutrör enligt patentkravet 14, kännetecknat därav, att stötplattans normal är lutande i förhällande tili dyskanalens aksel. 5 16. Ängsprutrör enligt patentkravet 14 eller 15, känne tecknat därav, att stötplattan är via sidoväggar förenad med omrädet som omger dyskanalens mynningsöppning, varvid sidoväggarna öppnar sig mot ängkammarväggen. 10 17. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 12-16, kän netecknat därav, att dyskanalen (36) öppnar sig excent-riskt i ängkammaren (134), och dysanordningarna (133) är anordnade utanför projektionen av dyskanalens (36) mynningsöppning pä ängkammarens (134) yttre vägg. 15 18. Ängsprutrör enligt patentkravet 17, kännetecknat därav, att ängkammaren (134) har huvudsakligen ett cirku-lärt tvärsnitt och dyskanalen (36) mynnar i denna huvudsakligen tangentiellt. 20 19. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 12-18, kän- .. netecknat därav, att ängkammaren (34, 134) är anordnad i » * * * ett upphettat hölje (17, 44). * • · 25 20. Ängsprutrör enligt patentkravet 19, kännetecknat därav, att höljet ätminstone delvis är format medelst en *i‘ del av inloppledningens (16) begränsningsvägg (17), viiri*: ken är formad mot inloppsledningens (16) innerutrymme. : 30 21. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 12-20, kän- * ## ♦ netecknat därav, att dysanordningarna (33) är anordnade i • # en diffusorplatta (32), som tillsluter ängkammaren (34) ‘ * utifrän. * * 35 22. Ängsprutrör enligt patentkravet 21, kännetecknat där- av, att diffusorplattan (32) är värmeledande förenad med inloppsrörets (16) begränsningsvägg (17). 106809 40 23. Ängsprutrör enligt patentkravet 22, kännetecknat därav, att diffusorplattan (32) och/eller stötplattan (41) är utformade av ett material, som har tillnärmelse-vis samma värmeutvidgingskoefficient som materialet i in- 5 loppsledningens (16) begränsningsvägg (17) , men väsent-ligen högre värmeledningsförmäga. 24. Ängsprutrör enligt patentkravet 23, kännetecknat därav, att diffusorplattan (32) och/eller stötplattan 10 (41) är av koppar, medan inloppsledningens (16) begräns ningsvägg (17) är huvudsakligen av ädelstäl. 25. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 19-24, kännetecknat därav, att änkammarens (134) hölje (44) är för- 15 sett med upphettningskanaler (45, 46), vilka är förenade med inloppsledningens (16) innerutrymme ooh genom vilka ängan kan strömma. 26. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 12-25, kän-20 netecknat därav, att dysanordningarna (33, 133) är utformade medelst genomborrningar, vilka är anordnade ätmin- .. stone i tvä rader, vilka är förskjutna i förhällande tili varandra sä, att sett i rörelseriktningen (6) för mate- • rialbanan (4) som skall fuktas befinner sig en borrning i • · ’·: 25 en rad före, respektive efter ett mellanrum mellan borr- « '***· ningarna i den andra raden. *·· ΓΓ: 27. Ängsprutrör enligt patentkraven 12-25, kännetecknat därav, att dysanordningarna är utformade tili slitsmun- : 3 0 stycken. « · · 4 « · * * ♦* • « » « · « 28. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 12-27, kän-netecknat därav, att munstyckena (33, 133) är grupperade i zoner, varvid munstyckena (33, 133) i en zon mätäs frän 35 en gemensam ängkammare (34, 134), vilken är ätskild frän de andra zonernas ängkamrar ooh vilken kan styras sepä- « · rat. 106809 41 29. Ängsprutrör enligt patentkravet 28, kännetecknat därav, att munstycksanordningarna (33, 133) i de intill varandra liggande zonerna är anordnade sä, att de över-lappar varandra. 5 30. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 26-29, kännetecknat därav, att raderna (43) bildar en spetsig vin-kel med inloppsrörets längdriktning. 10 31. Ängsprutrör enligt patentkravet 30, kännetecknat därav, att denna vinkel är reglerbar. 32. Ängsprutrör enligt nägot av patentkraven 12-30, kännetecknat därav, att munstycken (33, 133) uppvisar en 15 diameter, resp. bredd som är mindre än dess längd.

4 I !,'· tunnettu siitä, että ainakin höyryn osa syötetään ennen ·:**: ensimmäistä telanippiä, erityisesti samanaikaisesti materi- *·* aalirainan kummaltakin puolelta. • ·· • ♦ » « · » «

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että kiihdytyskanava (35) on aukon (39) : 25 kautta yhteydessä poistokanavaan (40). « vl'11 • 9 ... 5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen höyrynsuihkutusput- 9 9 * · ,‘j*. ki, tunnettu siitä, että aukko (39) on muodostettu raken- • * a 4 teeltaan kuristimeksi. . 30 »·»

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen höyrynsuihkutus- . I « *4 * putki, tunnettu siitä, että venttiili (19) on sijoitettu » > ϊ : niin, että sen venttiili-istukka (20) ja sulkukappale (21) ·,ovat tulojohdon (16) sisätilassa, ja sen käyttöosa (22) • » i ,1, 35 tulojohdon (16) ulkopuolella. 1 · ♦ ♦ « : · · * » so 106809

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että käyttöosa (22) ainakin kotelostaan (25) on termisesti erotettu tulojohdosta (16).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen höyrynsuihkutus putki, tunnettu siitä, että venttiili (19) on muodostettu rakenteeltaan pneumaattisesti säädettäväksi analogiseksi ja erityisesti lineaariseksi venttiiliksi.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen höyrynsuihkutus putki, tunnettu siitä, että suutinlaite on suunnattu painovoimasuunnassa alaspäin.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen höyrynsuihku-15 tusputki, tunnettu siitä, että suutinlaite on sijoitettu toisen höyrynsuihkutusputken suutinlaitetta vastapäätä, jolloin yhdestä suutinlaitteesta ulosvirtaava höyry on suunnattu pääasiassa päinvastaiseen suuntaan toisesta suutinlaitteesta ulosvirtaavan höyryn suhteen. 20

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että höyrynsuihkutusputki on sijoitettu ennen useampia telanippejä omaavan telanippi- • « « '·'·1 laitteen, erityisesti superkalanterin ensimmäistä tela- • « i « 25 nippiä. • · • · · • « · « ·

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen höyrynsuihku- *:1 tusputki, tunnettu siitä, että suutinlaite on varustettu • · · · ;1·1; höyrykammiolla (34, 134), johon suutinkanava (36) yhdeltä 30 puolelta avautuu ja joka on varustettu suuttimilla (33). • · · «

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen höyrynsuihkutusputki, » » t tunnettu siitä, että suutinkanavasta (36) ulosvirtaava i i \v höyry ainakin kerran muuttaa liikesuuntaansa höyrykammiossa '"j. 35 (34, 134). • · I • · · « · « · 31 106809

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen höyrynsuihkutus-putki, tunnettu siitä, että suutinkanavan (36) jatkeeseen höyrykammioon (34) on sijoitettu kimmahduslaatta (41).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että kimmahduslaatan normaalia on kallistettu suutinkanavan akselin suhteen.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen höyrynsuihkutus-10 putki, tunnettu siitä, että kimmahduslaatta on sivusei-nämien kautta yhdistetty suutinkanavan suuaukkoa ympäröivään alueeseen, jolloin sivuseinämät avautuvat höyrykam-mioseinämää päin.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 12-16 mukainen höyrynsuihku tusputki, tunnettu siitä, että suutinkanava (36) avautuu epäkeskisesti höyrykammioon (134), ja suuttimet (133) ovat sijoitetut höyrykammion (134) ulkoseinämällä olevan suutinkanavan (36) suuaukon projektion ulkopuolelle. 20

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että höyrykammio (134) omaa pääasiassa ympyränmuotoisen poikkileikkauksen ja suutinkanava (36) t « < avautuu siihen pääasiassa tangentiaalisesti. 25 • I

19. Jonkin patenttivaatimuksen 12-18 mukainen höyrynsuihku- * *:**: tusputki, tunnettu siitä, että höyrykammio (34, 134) on ··* sijoitettu lämmitettyyn koteloon (17, 44). • · ·« • · · • · · • · ·

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen höyrynsuihkutusputki, tj( tunnettu siitä, että kotelo ainakin osittain on muodos- *!!!# tettu tulojohdon (16) rajoitusseinämän (17) osan avulla, • · · *, joka on muotoiltu tulojohdon (16) sisätilaa päin. ί : 35

21. Jonkin patenttivaatimuksen 12-20 mukainen höyrynsuihku- tusputki, tunnettu siitä, että suuttimet (33) ovat muo- ♦ e · ► · 32 106809 dostetut diffuusorilevyyn (32), joka sulkee höyrykammion (34) ulospäin.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen höyrynsuihkutusputki, 5 tunnettu siitä, että diffuusorilevy (32) on lämpöä johtavasta yhdistetty tulojohdon (16) rajoitusseinämään (17).

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että diffuusorilevy (32) ja/tai kimmahdus- 10 laatta (41) ovat muodostetut materiaalista, jolla tulojohdon (16) rajoitusseinämän (17) materiaalin suhteen on lähes sama lämmönlaajenemiskerroin, mutta oleellisesti parempi lämpöj ohtavuus.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että diffuusorilevy (32) ja/tai kimmahdus-laatta (41) ovat muodostetut kuparista, kun taas tulojohdon (16) rajoitusseinämä (17) on pääasiassa jaloterästä.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 19-24 mukainen höyrynsuihku tusputki, tunnettu siitä, että höyrykammion (134) kotelo (44) on varustettu lämmityskanavilla (45, 46), jotka ovat yhdistetyt tulojohdon (16) sisätilaan ja joiden läpi höyry voi virrata. 25

·.’·· 26. Jonkin patenttivaatimuksen 12-25 mukainen höyrynsuihku- tusputki, tunnettu siitä, että suuttimet (33, 133) ovat '/y muodostetut porauksien avulla, jotka ovat sijoitetut aina- kin kahteen riviin, jotka ovat siirretyt toistensa suhteen 30 niin, että kostutettavan materiaalirainan (4) liikkumis-suunnassa (6) katsottuna yhden rivin poraus sijaitsee ennen vast, jälkeen toisen rivin porauksien välistä tilaa. • · * \v

27. Jonkin patenttivaatimuksen 12-25 mukainen höyrynsuihku- :tii: 35 tusputki, tunnettu siitä, että suuttimet ovat muodostetut rakenteeltaan rakosuuttimiksi. 106809 33

28. Jonkin patenttivaatimuksen 12-27 mukainen höyrynsuihku- tusputki, tunnettu siitä, että suuttimet (33, 133) on koottu yhteen vyöhykeittäin, jolloin yhden vyöhykkeen suuttimia (33, 133) syötetään yhteisestä höyrykammiosta 5 (34, 134), joka on erossa muiden vyöhykkeiden höyrykammi- oista ja jota voidaan ohjata erillisesti.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että vierekkäisten vyöhykkeiden suutin- 10 laitteet (33, 133) on sijoitettu niin, että ne peittävät toisiaan.

30. Jonkin patenttivaatimuksen 26-29 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että rivit (43) muodostavat 15 terävän kulman tulojohdon pitkittäisulottuvuuden suunnan kanssa.

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että tätä kulmaa voidaan säätää. 20

32. Jonkin patenttivaatimuksen 12-30 mukainen höyrynsuihkutusputki, tunnettu siitä, että suuttimilla (33, 133) on halkaisija vast, leveys, joka on pienempi kuin sen pituus. • · · • « ·

33. Förfarande för regiering av glans och/eller släthet av en genom en valsnypanordning förd materialbana, särskilt med hjälp av ett ängsprutrör enligt nägot av 20 patentkraven 1-32, i vilket ett ärvärde för materialba- nans glans och/eller släthet mäts i rörelseriktning efter valsnypsanordningen och jämförs med ett börvärde och den .V medelst ängsprutrören matade ängmängden ändras zonvis , beroende pä skilnaden mellan börvärdet och ärvärdet, kän- 25 netecknat därav, att för alla zoner inställs gemensamt ;··; ängtrycket konstant pä ätminstone en materialbanssida, ·♦· och vid en avvikelse mellan börvärdet och ärvärdet i mas- - ♦ * * j‘. kinriktningen ändras ventilernas öppningsgrad i alla zo ner med sanana värde, varvid ventilerna till sin konstruk- ; 30 tion är utformade tili analogt och lineärt reglerbara, * ♦ · särskilt lineära ventiler. i * · 4 · · ♦

33. Menetelmä telanippilaitteen läpi ohjatun materiaalirai- nan kiillon ja/tai sileyden säätämiseksi erityisesti jonkin ·:**: patenttivaatimuksien 1-32 mukaisten höyrynsuihkutusputkien ··· avulla, jossa materiaalirainan kiillon ja/tai sileyden • · · · oloarvo tunnistetaan liikkumissuunnassa telanippilaitteen 30 jälkeen ja verrataan pitoarvoon ja höyrynsuihkutusputkien avulla syötettyä höyrymäärää muutetaan vyöhykeittäin pito-ja oloarvon erosta riippuen, tunnettu siitä, että ainakin • · · yhden materiaalirainapuolen kaikkien vyöhykkeiden osalta V. säädetään yhteisesti muuttumaton höyrypaine ja koneensuun- • · I 35 täisen pito- ja oloarvon eron yhteydessä muutetaan kaikkien .···. vyöhykkeiden venttiilien avausastetta saman arvon verran, ’ . jolloin venttiilit ovat muodostetut rakenteeltaan analogi- 106809 34 siksi lineaarisesti säädettäviksi, erityisesti lineaarisiksi venttiileiksi.

34. Förfarande enligt patntkravet 33, kännetecknat därav, :··; att vid en avvikelse mellan börvärdet och ärvärdet i mas- 35 kinens tvärriktning regleras de enskilda zonernas venti- « » ler oberoende av varandra och enbart beronde pä avvikel- sen i den egna zonen. • · 42 1 0 6 8 0 9

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että pito- ja oloarvon poikkeaman yhteydessä koneen poikkisuunnassa säädetään yksittäisten vyöhykkeiden venttiilejä riippumattomasti toisistaan ja vain riippuen omaan vyöhykkeeseen liittyvästä erosta.

35. Förfarande enligt patentkravet 33 eller 34, känne-tecknat därav, att i samband av banans acceleration eller uppbromsning förstoras eller minskas den inmatade ängmängden huvudsakligen oberoende av de uppmätta ärvärdena 5. enligt en förutbestämd funktion.

35. Patenttivaatimuksen 33 tai 34 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainan kiihdyttämisen tai hidastamisen yhteydessä suurennetaan tai pienennetään syötettyä höyrymäärää pääasiassa riippumattomasti määritetyistä oloarvoista ennalta määritetyn funktion mukaan. 15

36. Förfarande enligt patentkravet 35, kännetecknat därav, att den förutbestämda funktionen beskriver ett line-ärt beronde av tid eller banhastighet. 10

36. Patenttivaatimuksen 35 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta määritetty funktio kuvaa ajasta tai rainan nopeudesta lineaarista riippuvuutta.

37. Förfarande enligt patentkravet 35 eller 36, kännetecknat därav, att en ändring i ängmängden inleds pä ba-sen av en signal soi inleder ändringen i banans hastig-het. 15

37. Patenttivaatimuksen 35 tai 36 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyrymäärän muutos käynnistetään rainan nopeuden muutoksen käynnistävästä signaalista riippuen. I | I I

38. Förfaranden enligt nägot av patentkraven 33-3^, kän-neteckiiäi. viiir-3v. att ätminstone on del av ängan inmatas före det första nypet, särskilt samtidigt pä bäda sidor av materialbanan. 20

38. Jonkin patenttivaatimuksen 33-35 mukainen menetelmä,

39. Förfarande enligt nägot av patentkraven 33-38, kännetecknat därav, att ängmatningen tili en materialbanesi-da utförs medelst ätminstone tvä ängsprutrör. i j 25

40. Förfarande enligt patentkravet 39, kännetecknat där- 1’*: av, att ett ängsprutrör regleras sä, att det utjämnar ··· avvikelser mellan börvärden och ärvärden i maskinrikt- .’·*· ningen, medan ett annat rör regleras sä, att det utjämnar # avvikelser i maskinens tvärriktning. . - 30 * · ·

39. Jonkin patenttivaatimuksen 33-38 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyrynsyöttö yhdelle materiaali-rainasivulle suoritetaan ainakin kahden höyrynsuihkutusput- • · « I * · *, ken avulla. I I i : : 35 40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhtä höyrynsuihkutusputkea säädetään niin, että se tasaa koneensuuntaisia pito- ja oloarvon välisiä eroja, 106809 35 kun taas toista säädetään niin, että se tasaa eroja koneen poikkisuunnassa.

41. Förfarande enligt patentkravet 39 eller 40, känne- • · · \ tecknat därav, att ett ängsprutrör används för grovregle- · ring av den inmatade ängmängden, medan ett annat rör an- i ί vänds för finjustering av ängmängden. 35 * * . 42. Förfarande enligt nägot av patentkraven 39-40, kän- i 9 netecknat därav, att ett nytt ängsprutrör medkopplas ef- 43 1 0 6 8 0 9 ter det, att ett annat rör har nätt sin kapasitetsgräns.

41. Patenttivaatimuksen 39 tai 40 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että yhtä höyrynsuihkutusputkea käytetään syötetyn höyrymäärän karkeasäätämiseksi ja toista syötetyn höyrymäärän hienosäätämiseksi.

42. Jonkin patenttivaatimuksen 39-40 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että uusi höyrynsuihkutusputki kytketään mukaan sen jälkeen kun toinen putki on saavuttanut ka-pasiteettiraj ansa.

43. Förfarande enligt patentkravet 39 eller 40, känne-tecknat därav, att alla ängsprutrör regleras parallellt. 5

43. Patenttivaatimuksen 39 tai 40 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että kaikkia höyrynsuihkutusputkia säädetään rinnan.

44. Förfarande enligt nägot av patentkraven 33-44, kän-netecknat därav, att i samband med en avvikelse mellan ett uppmätt bör- och ärvärde bildas först en kvot mellan avvikelsen och maximivärdet för släthet och/eller glans, 10 och den inmatade ängmängden förstoras eller förminskas med en mängd, som erhälles genom multiplicering av kvoten med den maximala inmatade ängmängden.

44. Jonkin patenttivaatimuksen 33-43 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetyn pito- ja oloarvon välisen 20 eron yhteydessä muodostetaan aluksi eron ja sileyden ja/tai kiillon maksimiarvon osamäärä ja syötettyä höyrymäärää suurennetaan tai pienennetään määrän verran, joka saadaan kertomalla osamäärä maksimaalisesti syötettävällä höyrymää-rällä. I.!:' 25

45. Förfarande enligt nägot av patentkraven 33-44, kän-15 netecknat därav, att vid ändring av ängmängden i en zon för utjämning av avvikelsen mellan börvärdet och ärvärdet i maskinens tvärsriktning ändras ängmängden ätminstone i en annan zon pä motsvarande sätt med motsatt förtecken för att hälla den totalt inmatade ängmängden oförändrad. 20

45. Jonkin patenttivaatimuksen 33-44 mukainen menetelmä, ·:**: tunnettu siitä, että höyrymäärää muutettaessa yhdellä ··· vyöhykkeellä pito- ja oloarvon välisen eron tasaamiseksi • · « · koneen poikkisuunnassa muutetaan höyrymäärää ainakin yhdel- 30 lä toisella vyöhykkeellä vastaavasti päinvastaisin etumer- #.r kein kokonaisuudessaan syötetyn höyrymäärän pitämiseksi ’*.!*. muuttumattomana. • · * • « « '·/·/ 46. Patenttivaatimuksen 45 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että päinvastaisin etumerkein muutettu höyrymäärä jaetaan usealle vyöhykkeelle. 106809 36

47. Jonkin patenttivaatimuksen 33-46 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta määrätty minimihöyrymäärä ja/tai maksimihöyrymäärä säädetään kaikkien vyöhykkeiden osalta materiaalirainan materiaalista riippuen. 5

48. Jonkin patenttivaatimuksen 33-47 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vierekkäisiltä vyöhykkeiltä syötettyjen höyrymäärien välistä eroa rajoitetaan ennalta määritettyyn maksimiarvoon. I | < < « I < ( 4 « 1 « 4 « 1 1 4 ‘ • 4 * 4 4 4 4 4 • • 44« • · 4 I · ( 4 1 2 3 4 4 • 444 4 4 4 4 4 4 4 4 4

46. Förfarande enligt patentkravet 45, kännetecknat därav, att den med det motsatta förtecknet inmatade ängmängden uppdelas i flera zoner. i i i i 25

47. Förfarande enligt nägot av patentkraven 33-46, kän- netecknat därav, att en förutbestämd minimiängmängd .;··) och/eller maximiängmängd regleras för alla zoner beroende pä materialet i materialbanan. • · · « ··· • φ · 30

48. Förfarande enligt nägot av patentkraven 33-47, kän- . . netecknat därav, att avvikelsen mellan ängmängderna som • · · inmatats frän intilliggande zoner begränsas tili ett för- • · · *·* utbestämt maximivärde. ...·: 35 • « • ·