FI106535B - Laite nesteiden valvottua jakelua varten - Google Patents

Description

106535

Laite nesteiden valvottua jakelua varten - Apparat för kontrollerad fördelning av vätskor Tämän keksinnön kohteena on nesteiden jakelu, tarkemmin sanoen laite nesteiden 5 valvottua jakelua varten. Keksinnön kohteena on etenkin laite sellaisten nesteiden valvottua jakelua varten, joita on tarkoitus annostella ihmisille tai eläimille ruuansulatuskanavan ulkopuolisella ruiskeella tai infuusiona.

Monissa tapauksissa on toivottavaa annostella neste potilaalle valvotusti pitkän ajan, kuten yhden tunnin tai sitäkin pitemmän jakson, kuluessa. Näin on asian laita esi· 10 merkiksi ruuansulatuskanavan ulkopuolisen ravinnon antamisessa sekä myös määrättyjen tilanteiden, kuten sydäninfarktin hoidossa, jolloin streptokinaasiliuosta voi antaa tasaisella ja valvotulla tavalla 30 minuutin ajan tai pitempäänkin. Tämä ei ole mikään suuri ongelma sairaalassa, jossa infuusiotelineitä on käytettävissä, jolloin neste annostellaan painovoiman avulla tai erilaisilla infuusiopumpuilla.

15 Ongelmia syntyy kuitenkin silloin, kun tällainen infuusio tai ruiskutus on tehtävä liikkuvissa olosuhteissa, kuten sydäninfarktin hätähoidossa. Tällaisissa tapauksissa painovoimasyöttöön perustuvat infuusiotelineet ovat kömpelöitä ja epämukavia ja tavanomaiset infuusiopumput ovat riippuvaisia ulkopuolisesta voimanlähteestä ja myös mukana kannettavina epämukavia.

20 On myös tapauksia, joiden yhteydessä ruisku on annettava nopeasti ja viivytyksettä, usein potilaan itsensä voimin. Tällaisissa tapauksissa tarvitaan voimanlähteellä toi- ·.·. miva ruiskulaite, joka pystyy annostelemaan määrätyn suuruisen annoksen vaikut- /·. tavaa ainetta nopeasti ja ilman potilaalta vaadittavia muita toimenpiteitä.

« · · • · Näin ollen on merkittävää tarvetta saada aikaan laite, jolla voi antaa valvotusti :1 2./ 25 ruuansulatuskanavan ulkopuolelta nestettä määrätyn ajan, joka on helppo kuljetetta- :3: va, riippumaton ulkopuolisista voimanläheistä ja joka täyttää ne tavanomaiset tur- ·/:1: vallisuuteen liittyvät vaatimukset, jotka koskevat vapautta bakteeritartunnasta, va- pautta mukana tulevasta ilmasta ja vastaavasta.

«· · « · ' · · ·1 Nykyisin tunnetaan useita sellaisia infuusiolaitteita, joissa käytetään voimanlähteenä *...: 30 kaasua tuottavaa materiaalia, kuten hiilivetyä tai fluorihiiltä, joilla on sopiva haihtu- . 1' 1: vuus. Vapautunut kaasu vaikuttaa mäntään, joka on liitettynä infuusioon käytettävää • · 1 ....: nestettä sisältävän infuusioruiskun mäntään ja joka pakottaa tällä tavoin nesteen ulos johtoa pitkin potilaaseen. Nesteen virtausta valvotaan sopivalla ulosvirtausjohtoon • · · • · · « 1 1 2 • · 1 3 • » 2 106535 sijoitettavalla rajoittimella. Näillä laitteilla on kuitenkin joukko puutteita. Kaasua tuottavan materiaalin haihtuvuus riippuu ympäristön lämpötilasta ja tällöin myös siitä kaasun paineesta, joka toimii nesteen jakelun käyttövoimana. Tämä aiheuttaa annostelunopeuden vaihtelua lämpötilan mukaan, mikä on yleensä erittäin epätoi-5 voitavaa. Lisäksi hiilivetyjen ja varsinkaan fluorihiilien vapautuminen ilmakehään ei ole kannatettavaa ympäristönsuojelun kannalta. Lopuksi vielä joissakin laitetyypeis-sä saattaa olla se riski, että käyttövoimana oleva kaasu saastuttaa hoidossa käytettävän nesteen, esimerkiksi, jos mäntä vuotaa.

Tämän vuoksi viime aikoina on kehitetty sellaisia laitteita, jotka eivät ole riippuvai-10 siä käyttövoimaksi kehitettävästä kaasusta, vaan tyhjöä vastaan vaikuttavan ilmakehän paineesta. Tällaisia laitteita on selitetty patenteissa GB A2 195 894 ja US A4 180 067.

GB A2 195 894 julkistaa infuusiolaitteen, joka käsittää voimanlähdeosan, joka on käytössä ollessaan liitettynä ruiskuosaan. Voimanlähdeosa käsittää ensimmäisiä· 15 kammion, joka sisältää viskoosia nestettä, ja toisen kammion, joka on tyhjötilassa. Kun laitetta aletaan käyttää, voimanlähdeosassa ensimmäisen ja toisen kammion väliin avautuu mittausaukko siten, että mäntään vaikuttava ympäristön ilmanpaine pakottaa viskoosin nesteen kulkemaan mittausaukon läpi tyhjökammioon ja ruiskun mäntä pakotetaan samanaikaisesti ulospäin purkamaan jaettava neste. Viskoosin 20 nesteen toimiessa vaimentimena ruiskusta tulevan nesteen jakelua voi valvoa vaihtelemalla mittausaukon kokoa.

Tällä laitteella on joukko heikkouksia. Sen rakenne on melko monimutkainen ja , . siksi se on myös kallis, varsinkin, koska laite on tarkoitettu vain kertakäyttöön 4 · • ennen hylkäämistä. Samalla siinä on tarjolla riski, että pienet vuodot tekevät laitteen ’.* * 25 toimimattomaksi, koska voimanlähdeosa on saatettu tyhjöillään jo valmistuksen • /*: yhteydessä ja voi joutua olemaan varastossa melko pitkänkin ajan ennen käyttöä.

• · * 4 · • · US A4 180 067 julkistaa laitteen nesteen jakelemiseksi valvotulla nopeudella säi- • · liöstä. Laitteeseen kuuluu kehikko säiliön pitämiseksi syvennyksessä ja kehikkoon * · · e • järjestetty sylinteri, jonka toinen pää on suljettu. Sylinteriin on sijoitettu liukuva 30 mäntä siten, että männän ollessa lähellä sylinterin avointa päätä sylinterissä on tyhjö ja ympäröivän ilman paine saa männän työntymään sylinteriin. Männän ollessa ulommassa asennossaan ja kun tyhjö on saatu aikaan, männän voi kytkeä nestesäi- : ” ; liön liikkuvaan seinään siten, että ulkoilman paineen vaikutuksesta sylinteriin suun- *» tautuva männän liike siirtää myös liikkuvaa seinää siten, että neste pakotetaan ulos »* · 4 · 4 · 4 * > * * • k ‘ 106535 3 säiliöstä. Nesteen ulostuloon liitetyllä sopivalla virtauksen rajoitinventtiilillä säiliöstä tulevaa nestevirtaa voi valvoa siten, että saadaan aikaan haluttu jakelunopeus.

Parhaana pidetyssä toteutusmuodossa kehikkoon kuuluu toinen männällä varuste rb' sylinteri. Tämä toinen sylinteri täytetään apunesteellä ja sen mäntä yhdistetään 5 ensimmäisen sylinterin mäntään siten, että ensimmäisen männän liike siirtää ulkoilman paineen vaikutuksesta myös toista mäntää, pakottaen apunesteen ulos toisesta sylinteristä sopivan virtauksen rajoitinventtiilin läpi. Tällä tavalla ensimmäisen männän liikettä valvotaan tavalla, joka mahdollistaa haluttuun jakelunopeuteen pääsyn.

Tämän laitteen etuna on, että tyhjö syntyy vasta hieman ennen nesteen jakelua ja 10 että sitä voi käyttää uudelleen halutun monta kertaa uuden nestesäiliön yhteydesssä. Sen rakenne on kuitenkin monimutkainen, mikä tekee laitteesta kalliin ja käytössä hankalan.

Tämän keksinnön avulla saadaan aikaan sellainen laite nesteiden valvottua jakelua varten, joka poistaa aikaisempiin tätä tarkoitusta varten tiedossa olleisiin laitteisiin 15 liittyvät haitat. Tämän keksinnön mukainen laite sopii erityisesti sellaisten nesteiden valvottua jakelua varten, joita siirretään ihmisiin tai eläimiin ruuansulatuskanavan ulkopuolisina ruiskeina tai infuusioina, vaikka sen käyttö ei olekaan rajoitettu vain tähän tarkoitukseen.

Keksinnön mukaan saadaan aikaan sellainen laite nesteen valvottua jakelua varten, 20 joka käsittää jakeluyksikön, jossa on nestesäiliö ja tässä ainakin yksi siirtyvä seinä ja nesteen poistoaukko, johon on asennettu virtauksen rajoitin, sekä voimanlähde-yksikkö, joka käsittää toisen säiliön, jossa on myös ainakin yksi siirtyvä seinä ja V. johon voi saada aikaan tyhjö, sekä mekaanisen kytkennän nestesäiliön siirtyvän seinän ja toisen säiliön siirtyvän seinän välillä. Mainittu jakeluyksikkö ja mainittu • · · 25 voimanlähdeyksikkö on liitetty toisiinsa koaksiaalisesti laitteen valmistelemiseksi * * * *„.* jakelua varten ja mainitun yhteenliittämisen yhteydessä toisen säiliön seinä siirtyy • * *;··/ siirtyy mekaanisen liitoksen vaikutuksesta siten, että tyhjö syntyy ja ympäristön • · · } ♦* ilmakehän paine toimii mainittua tyhjöä vastaan, tämän paineen siirtyessä mainitun : mekaanisen liitoksen vaikutuksesta siten, että tämä vaikuttaa suoraan nestesäiliön 30 siirtyvää seinää vasten siten, että neste pakotetaan ulos poistoaukon ja siinä olevan : * * *: rajoittunen läpi.

4 · · • · *! * Parhaana pidetyssä toteutusmuodossa siirtyvä seinä käsittää mäntiä tai työntöosia ja « ♦ « :: mekaaninen liitososa on tanko, joka yhdistää mainitut männät tai työntöosat toisiin- • · « · · » · • · • * • * * • ·» • « 106535 4 sa. Siirtyvistä seinistä toinen tai molemmat voivat myös olla kalvon muotoon tehtyjä.

Vielä yhdessä toteutusmuodossa virtauksen rajoitin käsittää säädettävän virtauksen rajoitinventtiilin siten, että poistoaukosta tulevaa virtausta voi vaihdella.

5 Piirroksissa kuviot 1 ja 2 esittävät tämän keksinnön mukaisen laitteen toteutusmuotoa kahtena osana ennen kokoonpanoa. Kuvio 3 esittää saman laitteen kootussa tilassa ja valmiina käyttöön. Kuviot 4 ja 5 esittävät keksinnön mukaisen laitteen toista toteutusmuotoa kootussa tilassa. Kuviot 69 esittävät keksinnön mukaisen laitteen vielä yhtä toteutusmuotoa, jossa käytetään kaksoiskammioista raiskupanosta 10 kahdessa peräkkäisessä vaiheessa, valmisteluvaiheessa ja ruiskutuskäyttövaiheessa.

Piirroksen kuvioissa samoja osia on merkitty samoilla viitenumeroilla.

Laite käsittää kaksi yksikköä, jakeluyksikön, joka on esitetty kuviossa 1, ja voimanlähdeyksikön, joka on esitetty kuviossa 2.

Kuvio 1 esittää osittaisen leikkauskuvan keksinnön mukaisen laitteen jakeluyksi-15 köstä.

Jakeluyksikkö käsittää vaipan 1, jossa on aukko 2, jonka läpi voi sijoittaa ruiskupa-noksen 3. Toisessa päässä vaipassa 1 on pienempi aukko 4 ja sisäpuolinen laippa 5, jota vasten panoksen 3 poistoaukon pää nojaa. Pienemmässä aukossa 4 on kierteitet-ty yhdysputki 6, johon kierteitetty liitoskappale 7 on kierretty kiinni. Kuten kuviosta 20 1 käy ilmi, tämä liitoskappale 7 varmistaa liitoksen vaipan 1 pienemmän aukon 4 ja taipuisan putken 8 välillä, joka taas on toisesta päästään liitetty ihonalaisesti käytet- • · . ,i.; tävään neulaan 9. Neula-asennelman kiinnittämiseksi potilaan ihoon käytetään tarra- : Y: nauhaa 10. On tietysti myös mahdollista liittää neula 9 suoraan liitoskappaleeseen 7, :' ·.: ilman minkäänlaista väliputkea.

• · • 1 · *··;’ 25 Ruiskupanos 3 voi olla rakenteeltaan tavanomainen. Se sisältää ruiskutettavan « « · * ·' nesteen 11 ja on takapäästään suljettu työntöosalla tai männällä 12. Tässä männässä : voi olla syvennys 13 sijoittuna sen takapäähän, yhdystangon sijoittamista varten, kuten seuraavassa tarkemmin selitetään.

« « « • · • · /···. Ruiskupanoksen 3 etupää on suljettu tavallisella tavalla kumiväliseinällä, jota pide- φ 30 tään paikallaan metallikapselin 14 avulla. Panoksen 3 ja liitoskappaleen 7 avulla : tehty liitos käsittää myös onton neulan (ei kuvassa), joka tunkeutuu tunnetulla taval- « · 1 « · • · • 1 · « · ♦ C 1 106535 5 la kumi väli seinän läpi siten, että neulan 9 avulla syntyy nesteyhteys panoksen sisäosan ja putken 8 välille.

Piirroskuviossa ruiskupanos 3 on esitetty yksinkertaisena, yksikammioisena panoksena. Se voi olla myös kaksoiskammioinen panos, jossa on kuivaa, vaikuttavaa 5 ainetta toisessa kammiossa ja nestettä toisessa, kummankin kammion ollessa siirrettävän seinämän avulla erillään toisistaan. Kuiva aineosa on yleensä etukammiossa ja nestemäinen takakammiossa. Panoksen seinämään on järjestetty ohituskanava, joka voi olla toiminnassa tai poissa toiminnasta, riippuen siirrettävän seinämän asennosta.

10 Kun kaksoiskammioista panosta valmistetaan käyttöä varten, takamäntää siirretään eteeenpäin, jolloin se syrjäyttää takakammiossa olevaa nestettä eteenpäin. Koska neste on pääosin kokoon puristumatonta, se painaa puolestaan siirrettävää seinää eteenpäin, kunnes se on sellaisessa asennossa, että ohituskanavan taka-aukko aukeaa nesteeseen. Takamännän siirtyminen vielä tästäkin eteenpäin pakottaa nesteen ohi-15 tuskanavan läpi etukammioon ja liuottamaan kuiva-ainetta.

Tällainen järjestely on erittäin sopivaa sellaisten aineosien annostelemiseksi, jotka ovat liian epävakaita varastoitaviksi liuosmuotoisina, kuten määrätyt hormonit ja proteiinit. Tällä tavalla liuosta ei valmisteta ennen kuin juuri ennen sen antamista ja sekoitusmenettelyn voi toteuttaa erittäin varovasti, herkkien aineiden ollessa kysy-20 myksessä. Kaksoiskammioisen panoksen käyttö on tämän keksinnön parhaaksi katsottu toteutusmuoto.

Keksinnön mukaisen laitteen tärkeä ominaisuus on, että virtauksen rajoitin on jäqes- ·.*. tetty ruiskupanoksesta 3 ihonalaiseen neulaan 9 tulevan nesteen virtausväylään.

/·:*·. Tämä rajoitin voi olla järjestettynä yhdyskappaleeseen 7 ja se voi olla esimerkiksi • * ♦ 1 . 25 supistus, vaikkapa nesteen virtausväylässä oleva kapillaari. Supistuksen läpimiiii.

*;.** sovitetaan ruiskutettavan nesteen mukaiseksi siten, että sopiva virtaus saadaan aikaan. Alaan perehtynyt henkilö voi toteuttaa tämän sovittamisen yksinkertaisten .· ·* rutiinikokeiden perusteella.

·«· • · · • · ·

Virtauksen rajoittaminen on jäljestettävissä myös muilla tavoin. Putki 8 ja/tai neula ,··. 30 9 antamista varten voi siten olla jo sinänsä sen mittainen, että kumpikin toimii sopivana rajoittimena.

Virtauksen rajoittaminen voi sekin olla säädettävä ja se on järjestettävissä esimer- • · · ....: kiksi säädettävällä, taipuisaan putkeen 8 kiinnitettävällä kiristimellä.

« · 4 « * • · · • · , 106535 6

Vaipassa 1 on myös välineet jakeluyksikön liittämiseksi kuviossa 2 esitettyyn voi-manlähdeyksikköön. Nämä välineet ovat järjestettävissä bajonettilukoksi 15. Muitakin liittämisjärjestelyjä on tarjolla, kuten painikeliitos tai kierreliitos kummani m yksikön kiertämiseksi yhteen. On tärkeää saada liitos tiukaksi, mutta se tulee voida 5 tarvittaessa myös avata.

Kuvio 2 on leikkausnäkymä keksinnön mukaisen laitteen voimanlähdeyksiköstä. Tähän leikkaukseen kuuluu vaippa 21, joka on järjestetty liittymään tiiviisti kuviossa 1 näkyvän jakeluyksikön vaipan 1 yläosaan. Välineet 22 on hankittu toimimaan välineiden 15 (kuvio 1) kanssa siten, että ne lukitsevat molemmat vaipat irrotettavasti 10 toisiinsa, esimerkiksi bajonettilukolla.

Vaippa 21 on yläpäästään pääteseinämän 23 sulkema. Tämä on muotoiltu vaipaksi. Tähän vaippaan on liitetty irrotettavalla tavalla sylinterin 25 vaippa 24. Näiden kahden vaipan välinen ilmatiiviys on varmistettu tiivistysrenkaalla 26.

Sylinteri 25 on yläpäästään seinämän 27 sulkema. Tämä voi olla rakennettu yhteen 15 sylinterin kanssa. Tässä seinämässä 27 on suuaukko 28, joka sallii ilman kulun sylinterin sisäosan j a ympäröivän ilmakehän välillä.

Sylinterin 25 sisään on järjestetty mäntä tai työntöosa 29, joka on tiiviisti sulkevassa kosketuksessa sylinterin sisäseinän kanssa tiivistysrenkaan 30 välityksellä. Mäntä tukeutuu lepoasennossaan vaipan 21 pääteseinämän 23 yläpintaan.

20 Männän alapuolelle on kiinnitetty liitostanko 31, joka kulkee tiivistäen suuaukon 32 läpi pääteseinän 23 poikki. Ilmatiivis sulku liitostangon 31 ja suuaukon 32 seinämän välille varmistetaan tiivistysrenkaalla 33.

• · ♦ · · » ♦

Kun liitostanko 31 ja mäntä 29 siirtyvät tällöin ylöspäin, sylinteriin 25 männän 29 alapuolelle syntyy tyhjö, kun taas ilmakehän paine säilyy männän yläpuolella • « .···. 25 olevassa sylinterin osassa, koska tämä sylinterin osa on yhteydessä suuaukon 28 • · kautta ulkoilmaan.

• · · • · • · • · · : Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen laitteen kootussa tilassa ja valmiina käyttöön.

Voimanlähdeyksikön vaippa 21 on sijoitettu jakeluyksikön vaipan 1 yläosan ympä-:' 1 1: rille ja molemmat vaipat on lukittu tiukasti toisiinsa bajonettilukolla 15, 22.

* 1 1 30 Kun molemmat vaipat 1, 21 on kiinnitetty koaksiaalisesti toisiinsa, männänvarren 31 alapää kiinnittyy ruiskupanoksen 3 männän 12 takapinnassa olevaan syvennykseen ·:1·: 13, nojautuen tiukasti mainittuun syvennykseen. Tanko 31 ja mäntä 29 siirtyvät sen • · • · • · 1 1 7 106535 jälkeen ylöspäin sylinterissä 25, molempien vaippojen kohdistuessa yhteen, siten, että sylinteriin tulee tila männän 29 alle. Tiivistysrenkaiden 26, 30 ja 33 aikaansaamien tiivistysten vuoksi tähän tilaan ei pääse lainkaan ilmaa, joten siihen syntyy tyhjö. Männän 29 toisella puolella ilmakehän paine vaikuttaa mäntään, koska sylin-5 teri on tällä puolella yhteydessä ulkoilmaan suuaukon 28 kautta.

Kun molemmat vaipat 1, 21 on lukittu toisiinsa bajonettilukolla 15, 22, mäntä 29 on korkeimmassa asennossaan sylinterin 25 sisällä. Sylinterin männän alla olevassa tilassa on jokseenkin täydellinen tyhjö, koska mäntä on tukeutunut alkuasennossaan vaipan 21 pääteseinämään eikä sen alapuolella ole juuri lainkaan tilaa.

10 Ilmakehän paine vaikuttaa nyt männän 29 yläpuolelle ja pakottaa sitä alaspäin ja tanko 31 siirtää tämän voiman vaikuttamaan ruiskupanoksen 3 työntöosan 12 yläpuoleen, pakottaen panoksessa olevan nesteen 11 ulos putken 8 ja neulan 9 kautta.

Kuviot 4 ja 5 esittävät tämän keksinnön mukaisen laitteen vielä yhtä toteutus-muotoa. Näistä kuvio 4 esittää laitetta kootussa tilassa ennen annostelukäyttöä ja 15 kuvio 5 esittää kootun laitteen nesteen täyden annostelukäytön jälkeen.

Kuviossa 4 ja 5 esitety jakeluyksikkö voi olla sama kuin kuvion 1 ja 3 esittämä ja se käsittää vaipan 1, joka sisältää ruiskupanoksen 3. Ruiskupanoksen peräosassa on työntöosa tai mäntä 12 ja tavanomainen metallikapselilla 14 toimiva sulku etuosassa. Vaipassa 1 on etuosaan sijoitettuna kierteinen yhdysputki 6, liitoskappale 7 sekä 20 taipuisa putki 8, joka on nesteyhteydessä panoksen 2 sisäosan kanssa, kuten edellä on selitetty.

Voimanlähdeyksikkö käsittää putkimaisen vaipan 40, joka on liitetty koaksiaali- • · ’·*·* suuntaisesti jakeluyksikön vaippaan 1 liitoksella 39. Tämä liitos voi olla pysyvä tai : irrotettava, kuten bajonettilukko tai kierteisliitos.

• · • · · • · · • · .···. 25 Putkivaippa 40 on liitetty takapäästään mäntään 41, joka on asennettu liukuvaksi sylinteriin 42. Iknatiivis sulku männän 41 ja sylinterin 42 sisäseinän välillä varmis- • · # tetaan tiivistysrenkaalla 43. Sylinterin takapää on seinän 44 sulkema ja se rajaa *·’ * suljetun tilan 45.

Sylinteri 42 on etuosastaan liitetty telineeseen 46, joka puolestaan on liitetty 30 liitostankoon 31. Liitostanko 31 on järjestetty putkimaisen vaipan 40 sisään ja teline « a · .:. 46 voi olla T:n muotoinen, "T" :n ylävarsien ulottuessa vaipan 40 seinämässä olevien « · • · · ·* pitkittäisten rakojen 47 läpi sylinterin 42 etupäähän liittämistä varten. Muunkinlaiset ^ * telineen 46 muodot ovat tietysti myös mahdollisia. Tällä tavalla ympärillä oleva • r· · • · · • · « *

, « I

» · « 106535 8 ilma pääsee putkimaisen vaipan 40 sisään ja sylinterin 42 avoimeen etupäähän, mutta sylinterin 42 sisällä oleva tila 45 on männän 41 vaikutuksesta suljettu pois ilmakehästä.

Ennen voimalähdeyksikön tekemistä käyttövalmiiksi sen osat ovat kuvion 5 esittä-5 män kaltaisia. Tässä putkimainen vaippa 40 on sisimmässä asennossaan sylinterissä 42 ja mäntä 41 tukeutuu sylinterin pääteseinämää 44 vasten. Tila 45 sylinterissä 42 männän 41 ja pääteseinämän 44 välissä on jokseenkin olematon. Liitostanko 31 on etumaisessa asennossaan ja kohoaa esiin putkimaisesta vaipasta 40.

Kun laite tehdään käyttövalmiiksi, täysinäinen ruiskupanos 3 työnnetään vaippaan 1 10 ja putkimainen vaippa 40 liitetään vaipan 1 takapäähän liitoksen 39 avulla, samalla kun liitostanko 31 tukeutuu työntöosan 12 takapäätä vasten. Tässä toimenpiteessä liitostankoa 31 pakotetaan työntymään putkimaiseen vaippaan 40 ja telineen 46 avulla sylinteriä 42 pakotetaan samalla taaksepäin. Koska mäntä 41 on liitetty kiinteästi putkimaisen vaipan 40 takapäähän, tämä tarkoittaa, että männän 41 ja sylinte-15 rin 42 välillä on suhteellista liikettä siten, että syntyy suljettu tila 45. Tässä tilassa 45 on tyhjö, koska mäntä 41 on tiiviisti sylinterin 42 sisäseinämää vasten tiivistys-renkaan 43 avulla.

Ulkoilmakehän paine vaikuttaa nyt siten, että se painaa mäntää 41 sylinteriin 42 ja tämän seurauksena liitostanko 31 aiheuttaa painetta työntöosaan 12, pakottaen nes-20 teen 11 ulos panoksesta 3 putken 8 läpi. Putken 8 ja panoksen 3 välinen nesteyhteys voi syntyä, kuten edellä on jo kuvattu, ennen tyhjötilan 45 muodostumista tai sen jälkeen.

·.·. Kun kaikki panoksessa 3 ollut neste 11 on saatu jaetuksi, laite on kuvion 5 esittä- • · · mässä tilassa. Putkimainen vaippa 40 on nyt täysin vetäytynyt takaisin sylinteriin 42 ; . 25 ja mäntä 41 tukeutuu pääteseinämää 44 vasten. Tätä varten laitteen mittojen tulisi « ♦ · olla sellaisia, että männän 41 sylinterissä 42 kulkeman matkan pituuden tulisi olla • · *♦·♦1 sama kuin panoksessa 3 työntöosaa 12 varten järjestetyn matkan pituus; tästä taas *: V seuraa, että telineen 46 putkimaisen vaipan 40 raoissa 47 kulkeman matkan pituus • · · : on myös sama. Nämä etäisyydet on kuviossa 4 merkitty ”A":lla.

.··♦. 30 Kun panos 3 on tyhjennetty, vaipan 1 ja putkimaisen vaipan 40 välinen liitos on avattavissa ja voimanlähdettä voi käyttää jakelun jatkamiseksi sen jälkeen, kun « *11 käytetty ruiskupanos 3 on korvattu uudella. Jos laite on tarkoitettu hylättäväksi vain yhden käyttökerran jälkeen, liitos 39 voi olla pysyvä ja koko laite hylätään käytön jälkeen.

♦ • 1 · « · 1 • · » 1 106535 9

Kuvioissa 4 ja 5 esitetyn toteutusmuodon etuna on, että tarvitaan vain yksi tiiviste, nimittäin männän ja sylinterin välillä, eikä ole mitään tarvetta sille, että liitostanko 31 kulkisi tiivistettynä seinämän läpi.

Kuviot 69 esittävät tämän keksinnön mukaisen laitteen vielä yhtä toteutusmuotoa, 5 jossa käytetään kaksoiskammioista ruiskupanosta. Tässä kuviosta 6 näkyy laite paikalla olevine panoksineen, mutta ennen kuin panoksen kaksi aineosaa on sekoitettu keskenään. Kuviosta 7 näkyy laite sen jälkeen, kun panoksessa olevat ainekset on sekoitettu keskenään ja kuvio 8 esittää laitteen sen jälkeen, kun käyttö-voimatyhjö on saatu aikaan. Lopuksi kuvio 9 esittää laitteen sen jälkeen, kun panok-10 sen sisältö on ajettu ulos käyttövoimalyhjön avulla.

Kuvion 6 esittämä laite käsittää edessä olevan putkimaisen vaipan 50 ja takana olevan putkimaisen vaipan 51, jotka on liitetty yhteen etuvaipassa 50 olevan ulkoisen kierteen 52 ja takavaipassa olevan sisäisen kierteen 53 avulla.

Tämä vaippa on tehty siten, että etuvaipan 50 etupään sisälle mahtuu kaksoiskam-15 mioinen ruiskupanos 54. Tämän panoksen rakenne on tavanomainen ja siihen kuuluu takamäntä 55 ja etumäntä 56, joiden väliin rajoittuu takakammio 57, tämän sisältäessä tavallisesti nestemäisen tuotteen. Tavallisesti kiinteän tuotteen sisältävä etukammio 58 rajoittuu etumännän 56 ja panoksen etupään väliin, joka on väliseinän 59 sulkema. Se pysyy paikallaan kapselin 60 avulla, joka on kiinnitetty laipan 61 20 ympärille panoksen pullonkaulan muotoisen etupään kohdalla. Panoksen seinämään on tehty ohituskanava 62. Kaksoiskammioinen panos on sellaisenaan tavanomaisen tyyppinen eikä kaipaa siten yksityiskohtaisempaa selitystä.

Etuvaipan 50 etupäässä on laippa 63, jota vasten panoksen 54 etupää tukeutuu.

• · · f Laippa 63 rajaa myös etupäässä olevaa reikää, jonka läpi ontolla neulalla tai kanyy- 25 lilla voidaan saada aikaan nesteyhteys panoksen 54 sisätilaan.

« · · • ·· • ·

Etuvaippa 50 ja sen sisälle järjestetty kaksoiskammioinen ruiskupanos 54 on keksinnön mukaisen laitteen jakeluyksikkö.

- · · • · · • 1 ·

Takavaipan 51 takapää on seinämän 64 sulkema. Takavaipan 51 sisään on järjestetty sylinteri 65, joka on kiinnitetty takapään seinämän 64 sisäpuolelle. Sylinteriin jn • ·« 30 järjestetty mäntä 66, joka pystyy siirtymään akselin suuntaisesti sylinterin 65 sisä-puolella ja on suljettuna kaasutiiviisti sylinterin seinää vasten tiivistysrenkaan 67 avulla.

« • · • · · • · * · · · • 1 o 106535 10

Sylinterin 65 sisälle on myös järjestetty putkimainen etäisyystanko 68, joka on kiinnitettynä takaseinämän 64 sisäpuolelle ja on koaksiaalinen sylinterin 65 ja taka-vaipan 51 kanssa. Etäisyystangon 68 etupäässä on muotoaan muuttava laippa 69, jonka toimintaa selitetään yksityiskohtaisemmin edempänä.

5 Etäisyystangon 68 pituus on sellainen, että kun mäntä 66 on etumaisessa asennossaan, mainitun etäisyystangon etupää muotoaan muuttavine laippoineen 69 päätyy vasten männän takapintaa ja pitää täten männän etumaisessa asennossaan.

Takavaipan 51 takapään seinämään 64 on tehty aukkoja 70. Näiden aukkojen 70 kautta männän 66 takana oleva sylinterin 65 tila on yhteydessä ulkoilmaan.

10 Männän 66 etupintaan on kiinnitetty putkimainen liitostanko 71. Tämä liitostanko 71 kulkee sylinterin 65 poikittaisseinän 73 aukon 72 läpi ja on koaksiaalinen takavaipan 51 kanssa. Liitostanko 71 on myös kaasutiiviissä suhteessa sylinterin poikit-taisseinämän 73 aukon 72 kanssa. Liitostangon 71 pituus on sellainen, että kun laite on koottuna, mainitun liitostangon etupää tukeutuu ruiskupanoksen 54 takamännän 15 55 takapintaan.

Liitostangon 71 sisäaukko ulottuu männän 66 läpi ja sen läpimitta on sellainen, että etäisyystanko 68 on työnnettävissä mainittuun aukkoon. Muotoaan muuttavan laipan 69 avulla estetään kuitenkin etäisyystangon 68 siirtyminen liitostangon 71 reikään, koska tämän laipan läpimitta on suurempi kuin mainitun aukon läpimitta.

20 Takavaippa 51 ja siihen liittyvä mäntä sekä sylinterijäqestely ovat keksinnön mukaisen laitteen voimanlähdeyksikkö.

Kuvio 7 esittää kuvion 6 mukaisen laitteen sen jälkeen, kun panoksessa olevat kaksi • · aineosaa on sekoitettu keskenään. Takavaippa 51 on nyt kierretty eteenpäin etuvai-.·. : pan 50 päällä, käyttäen kierteitä 52 ja 53, ja liitostanko 71 on sen jälkeen työntänyt 25 takamännän 55 eteenpäin asentoon, jossa se tukeutuu etumäntään 56. Tämä etumän- I · tä on myös siirtynyt eteenpäin siten, että ohituskanava 62 on auki ja päästää taka- ;..f kammion nesteen virtaamaan etukammioon 58, jossa se sekoittuu mainitussa etu- ♦ ♦ ♦ *·* * kammiossa olevaan kiinteään tuotteeseen. Koska etäisyystanko 68 laippoineen 69 tukeutuu männän 66 takapintaan, tämä mäntä ei pääse siirtymään taaksepäin sylinte- «« · 30 rissä65.

• · * ·* Ontto neula tai kanyyli 74 on myös työnnetty etuvaipan 50 etupään reiän läpi, lävis- • · ’«··’ tämään väliseinän 59 ja saamaan aikaan nesteyhteys panoksen 54 sisäosan kanssa.

Tämä neula on yhdistetty putkeen (ei kuvassa), jonka toiseen päähän on tehty « · » » * • · 4 · • * · * · B • · n 106535 ruiskuneula tai kanyyli ruiskeen tai infuusion annostelemiseksi potilaalle. Putkeen on tehty myös virtausta rajoittavat välineet, jotka ovat tässä kuvassa esitetyssä vaiheessa täysin kiinni siten, ettei panoksesta 54 pääse mitään nestettä virtaamaan ulos. Laite on nyt valmiina voimaniähdeyksikön käynnistystä varten.

5 Kuvio 8 esittää kuvion 7 mukaisen laitteen sen jälkeen, kun laitteen voimanlähde-yksikkö on käynnistetty. Takavaippa 51 on kierretty täysin eteen etuvaipan 50 päällä, jonka ulkopuoliset kierteet 52 riittävät pituudeltaan mahdollistamaan tämän. Sylinterin 65 ulkopuolen ja takavaipan 51 välisen etäisyyden tulee olla riittävä sallimaan etuvaipan 50 takaosan mahtuminen. Koska virtauksen rajoitinvälineet (ei 10 kuvassa) estävät nesteen virtaamisen ulos neulan 74 läpi, etu- ja takamäntä 56 ja 55, tässä järjestyksessä, ei ole siirtynyt eteenpäin panoksessa 54.

Liitostangon 71 takapäässä oleva etäisyystanko 68 on nyt siirtynyt mainitun liitos-tangon aukkoon. Tämä on tullut mahdolliseksi siten, että muotoaan muuttava vaippa 69 on antanut periksi männän 66 siihen kohdistamalle kasvavalle kuormalle siten, 15 ettei se enää estä etäisyystangon 68 siirtymistä putkimaisen liitostangon 71 aukkoon.

Tämä merkitsee sitä, että mäntää 66 voi nyt siirtää taaksepäin suhteessa sylinteriin 65. Liitostangon 71 kulkiessa aukon 72 läpi kaasutiiviisti pääteseinämän 73 läpi männän 66 etupuolella olevaan tilaan 75 syntyy tyhjö. Sylinterin takaosassa, männän 66 toisella puolella, sylinteri on yhteydessä aukkojen 70 kautta ulkoilmaan.

20 Vaipan 69 muodonmuutoskykyä säädetään siten, ettei se anna periksi silloin, kun panosta 54 valmistellaan käyttöön sekoittamalla siinä olevat aineosat, mutta antaa periksi silloin kun tarvitaan huomattavasti suurempaa tehoa tyhjön aikaansaamiseksi . . sylinteriin 65. Alaan perehtynyt henkilö pystyy saamaan aikaan tällaiset laipan 69 ominaisuudet valitsemalla yksinkertaisten kokeitten avulla sopivat materiaalit ja ♦ * · *·* * 25 mitat.

• · « · · • · · • · :***: Kun tilaan 75 on saatu aikaan tyhjö, männän 66 takapintaan vaikuttava ilmakehän ··· paine pyrkii siirtämään mäntää 66 eteenpäin, liitostangon 71 toiminnan kautta myös · · panoksen 54 mäntiä 55 ja 56, sekoitetun tuotteen pakottamiseksi neulan 74 kautta ulos panoksen kammiosta 58. Koska virtauksen rajoitinvälineet sulkevat kuitenkin 30 poispääsyn neulan 74 kautta, männät 55 ja 56 eivät pystykään siirtymään eteenpäin panoksessa 54 ja siksi ei mäntäkään 66 sylinterissä 65 pysty siihen.

«· » .···, Kun virtauksen rajoitinvälineet neulaan 74 tulevassa putkessa avataan, männän 66 ; takapintaan vaikuttava ilmakehän paine pakottaa tämän männän eteenpäin ja samal- * · . la, liitostangon 71 välityksellä, myös panoksen 54 männät 55 ja 56, jotka ajavat • > · « · • · • · « »s kammiossa 58 olevan tuotteen neulan 74 läpi. Ulostulovirtausnopeutta panoksesta 54 hallitaan sopivalla virtauksen rajoitinvälineiden säädöllä.

10 106535 12

Kun sekoitettu tuote on ajettu kokonaan ulos panoksesta, laite on kuvion 9 esittämässä tilassa. Mäntä 66 on nyt siirtynyt sylinterissä 65 täysin eteen sen takapintaan 5 kohdistuneen ilmakehän paineen vaikutuksesta ja se on siirtänyt liitostangon 71 toiminnan avulla männät 55 ja 56 täysin eteen panoksessa siten, että panoksessa ollut ruiskutuskelpoinen sekoitettu tuote on pakotettu täysin ulos neulan 74 läpi.

Keksinnön tämän toteutusmuodon mukaista laitetta voi toimittaa käyttäjälle kootussa tilassa, sisältäen jo kaksoiskammiopanoksenkin, mutta ennen kun mainitun 10 panoksen sisältöä on sekoitettu. Se on toimitettavissa myös jakeluyksikön ja voi-manlähdeyksikön ollessa erikseen, jolloin käyttäjä sijoittaa ruiskupanoksen paikalleen ja kokoaa laitteen juuri ennen käyttöä.

Laite on tarkoitettu ensisijaisesti vain kertakäyttöä varten ja käytön jälkeen hylättäväksi, koska etäisyystangossa 68 oleva muotoaan muuttava laippa 69 muuttaa 15 yleensä lopullisesti muotonsa siten, ettei laitetta voi enää käyttää uudella panoksella. On kuitenkin ajateltavissa, että mainittu laippa olisi joustavasti muotoaan muuttava ja palautuu alkuperäiseen muotoonsa laitetta purettaessa. Tässä tapauksessa laitteen käyttö uudelleen on mahdollista. Turvallisuussyistä uudelleenkäyttö ei kuitenkaan ole tavallisesti suositeltavaa.

20 Keksinnön tärkeä ominaisuus on voimanlähdeyksikön ja jakeluyksikön liittäminen toisiinsa koaksiaalisesti. Tällä tavalla voimanlähdeyksikkö käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun molemmat yksiköt on liitetty yhteen ja männän voima siirtyy suoraviivaisessa suunnassa voimanlähdeyksiköstä suoraan jakeluyksikön työntö- • · · M osaan tangon 31 muodossa olevan suoran mekaanisen yhteyden kautta. Täten män- * ·* 25 nän 29, 41, tangon 31 ja työntöosan 12 liike tapahtuu samaa yhteistä akselia pitkin.

• · · « ·

Keksinnön parhaana pidetyssä ja tässä esitetyssä toteutusmuodossa voimanlähde- : * · ‘: yksikkö on järjestetty vaipan 1 vastakkaiseen päähän ulostuloaukon päästä ja aukos- • · ta 4. On kuitenkin mahdollista järjestää voimanlähdeyksikkö myös vaipan 1 ulostu-lopäähän. Tällaisessa toteutusmuodossa mekaaninen liitos on sellaisen nivelen muo ... 30 toinen, joka yhdistää voimanlähdeyksikön männän jakeluyksikön työntöosaan, eikä yksinkertainen liitostanko ole silloin mahdollinen. Sen vuoksi tällainen toteutus- • * ·;· muoto on edellistä monimutkaisempi ja vähemmän suositettava.

(»» • ♦ • *

Nesteen virtausta valvotaan virtausväylään järjestetyllä rajoittimella. Kuten edellä * * . on mainittu, tämä rajoitin voi olla pysyvä ja liitoskappaleeseen 7 järjestetyn kapil- »· ♦ • « » • * « · ♦ · ♦ · · • * -» » * 13 106535 laarin muotoinen. Tässä tapauksessa neste alkaa virrata heti kun ruiskupanoksen 3 työntöosaan 12 kohdistetaan painetta. Tämä auttaa myös ilman poistamisessa putkesta 8 ja neulasta 9 ennen kuin jakelu potilaaseen aloitetaan.

Rajoitin voi olla myös vaihteleva ja sen voi järjestää esimerkiksi putkeen 8 kohdis-5 tettavana kiristimenä. Tässä tapauksessa virtausväylä saattaa olla aluksi kokonaan suljettuna ja sitä voi sen jälkeen avata asteittain jakelun alkaessa.

Kuten edellä on jo mainittu, ruiskupanos voi olla kaksoiskammioinen panos, joka sisältää vaikuttavan yhdisteen ja nesteen, poistettavan seinän erottamana. Tässä tapauksessa tangon 31 työntöosaan 12 kohdistama paine alkaa heti siirtää työntö-10 osaa eteenpäin, yhdessä nesteen ja erottavan siirrettävän seinän kanssa. Kun siirrettävä seinä on saavuttanut panoksen seinässä olevan ohituskanavan, työntöosan siirtyminen eteenpäin pakottaa nesteen ohituskanavan läpi etukammioon ja vaikuttavan aineosan yhteyteen siten, että tämä aine liukenee siihen. Sen jälkeen kun kaikki neste on pakotettu etukammioon ja työntöosa on tullut siirrettävän seinän yhteyteen, 15 työntöosa ja siirrettävä seinä toimivat yhdessä yhtenäisenä työntöosana, joka pakottaa nesteosan siihen liuenneine vaikuttavine aineineen ulos panoksesta. Näin ollen havaitaan, että laitteen käsittely sen saattamiseksi valmiiksi nesteen jakelua varten on olennaisin osin samanlainen, riippumatta käytetyn ruiskupanoksen tyypistä.

Rajoitin asetetaan tavallisesti siten, että panoksessa oleva neste tulee jakeluun 20 vähintään 30 minuutin ajan ja yleensä yhden tunnin ajan tai kauemmin. Nämä ajat eivät kuitenkaan ole kriittisiä ja ne ovat säädettävissä erittäin laajojen rajojen puitteissa, noin yhdestä sekunnista 24 tuntiin tai pitemmäksikin ajaksi, riippuen käyttötarkoituksesta. Käytettävän rajoittunen koko on määritettävissä helposti rutiiniko- / : keiden perusteella.

• * «·· • · * ·* * 25 Kun panoksen 3 sisältö on annettu potilaaseen, bajonettilukko 15, 22 vapautetaan ja V*: kaksi vaippaa 1, 21 erotetaan toisistaan. Mäntä 29 palaa silloin ilmakehän paineen • « · vaikutuksesta alimpaan asentoonsa sylinterissä 25. Ruiskupanos poistetaan jakelu-

• * · I

.· V yksiköstä taka-aukon 2 kautta ja hylätään. Liitoskappale 7 kierretään auki yhdysput- kesta 6 siten, että putki 8 ja siihen liittyvä ihonalainen neula 9 sekä toisessa päässä 30 oleva neula panokseen 3 luotavaa yhteyttä varten ovat poistettavissa ja hylättävissä. .***. Sen jälkeen, kun uusi panos on työnnetty vaippaan 1 ja uusi putki 8 on liitetty panokseen, laite on valmis liitettäväksi takaisin voimanlähdeyksikköön uutta neste- *·’ jakelua varten.

« · • · • · · « • · · > · • · • » ·

« « I

v · • * « · • · « « I t 4 · 14 106535

Toisessa vaihtoehdossa liitoskappaleen 7 tilalla voi olla kierretulppa, joka suojaa vaipan 1 ulostulopäätä ja estää pääsyn sen sisään. Tässä tapauksessa putkeen 8 tuleva liitoskappale 7 ja siihen yhtyvä neula kiinnitetään vaippaan 1 vasta juuri ennen nesteen jakelun aloittamista. Näin saadaan aikaan lisäturvallisuutta, koska 5 ruiskupanoksen 3 kumiväliseinää ei puhkaista ennen nesteen jakelua, joten bakteeritartunnan vaara vähenee.

Tällä tavalla jakeluyksikön vaippaa 1 ja koko voimanlähdeyksikköä voi käyttää rajattomasti uudelleen eikä niitä tarvitse kovin laajasti sterilisoidakaan, koska ne eivät joudu yhteyteen annosteltavan nesteen kanssa. Voimanlähdeyksikkö ei ole 10 riippuvainen mistään ulkopuolisesta voimanlähteestä ja sen käyttövoiman muodosta vaa tyhjöäkään ei luoda ennen kuin juuri ennen laitteen käyttämistä. Näin ollen mahdollisen vuodon aiheuttamat ongelmat on saatu huomattavasti vähenemään. Käyttövoima on myös suuresti riippumaton ympäristön lämpötilasta. Sekä jakelu-yksikkö että voimanlähdeyksikkö ovat rakenteeltaan erittäin yksinkertaisia ja siksi 15 ne ovat myös halpoja valmistaa. Käytettävän ruiskupanoksen ei tarvitse olla mitenkään erikoisrakenteinen, vaan tavanomainen rakenne riittää, joko yhdellä tai kahdella kammiolla varustettuna. Tämä auttaa lisäksi pitämään kustannukset alhaisina.

Edellä olevassa esityksessä keksinnön mukaista laitetta on esitetty ja selitetty sellaisena toteutusmuotona, jossa ruiskupanosta käytetään vaipan sisällä. Tämä on 20 parhaana pidetty toteutusmuoto, mutta se ei ole ainoa harkinnan kohteena oleva. Mahdollista on myös järjestää vaippa 1 sellaisenaan nesteruiskun säiliöksi ja neste vedetään säiliöön liitoskappaleeseen 7 yhdistetyn neulan läpi, vaihtoehtoisesti putken 8 läpi, erillisestä nestesäiliöstä. Neste vedetään säiliöön vetämällä työntöosaa 12 taaksepäin asennosta lähellä ulostulopäätä yhdessä liitosputken 6 kanssa asentoon, • · V.: 25 joka on lähellä säiliön takapäätä. Tätä tarkoitusta varten työntöosassa voi olla :T: syvennyksen 13 pohjassa kierrereikä siten, että kierteisen tangon voi kiinnittää väliaikaisesti siihen auttamaan työntöosan vetämistä taakse. Tässä toteutusmuodossa ·**’: on tietysti mahdollista myös tehdä liitostanko 31 itsessään ulommasta päästään • · · kierteitetyksi ja sovittaa se työntöosan 12 kierteitettyyn syvennykseen. Kun laitetta *·:·. 30 valmistellaan käyttöä varten, tanko 31 kierretään ensin työntöosan 12 syvennykseen • · · siten, että se auttaa työntöosan vetämistä ylös silloin, kun nestettä vedetään ruis-kuun. Tämän jälkeen molemmat vaipat lukitaan yhteen edellä kuvatulla tavalla ja tyhjöä vastaan kohdistuva ilmakehän paine siirretään sen jälkeen työntöosaan 12 • · • · 1’ siten, että se pakotetaan ulospäin.

• » 1 • » • 1 35 Laitetta varten valittu materiaali ei ole olennaisen tärkeää ja jokainen alaan perehty- • . nyt pystyy valitsemaan helposti sopivan materiaalin. Joissakin toteutusmuodoissa on 4 4 · • 1 » • · I 1 « • » » • « t β < 106535 15 tärkeää, että laite on helposti steriloitavissa, esimerkiksi autoklaavissa korkeassa, ainakin 120°C lämpötilassa. Erilaiset muovimateriaalit ovat sopivia, mutta myös metallia, kuten ruostumatonta terästä ja alumiiniseoksia, voi käyttää.

On huomattava, ettei keksintö rajoitu piirroksessa ja edellä olevissa teknisissä 5 tiedoissa selitettyihin toteutusmuotoihin. Alaan perehtyneelle henkilölle erilaiset muutkin keksinnön muunnokset ja vaihtoehdot ovat mahdollisia, poikkeamatta silti keksinnön alueelta, kuten liitteenä olevissa patenttivaatimuksissa on määritelty. Laite ei esimerkiksi ole rajattu laitteeseen, jolla nesteitä annostellaan ruuansulatuskanavan ulkopuolelta ihmisille tai eläimille, vaan sitä voi käyttää kaikissa sellaisissa 10 tapauksissa, joissa halutaan käyttää nesteiden valvottua jakelua, kuten erilaisissa laboratoriosovelluksissa.

< « < 1 « I <

Ml I · · ( · · • • · f · ♦ • · • ♦ • « « , · »·· »· · I · · • · • ♦ • · · • · · • · · - · • · · « · · 4 4 · , « t · • · Φ φ I I ) t » | f · · » · • · «

Claims (8)

16 106535

1. Laite nesteen (11) valvottua jakelua varten, joka laite käsittää jakeluyksikön (1), johon kuuluu nestesäiliö (3), jossa on ainakin yksi siirrettävä seinä (12) ja nesteen 5 ulostuloaukko, johon on järjestetty virtauksen rajoitin (4), ja voimanlähdeyksikön (2), johon kuuluu toinen säiliö (25), jossa on myös ainakin yksi siirrettävä seinä (29) ja johon voidaan saada aikaan tyhjö, ja mekaanisen liitoksen (31) nestesäiliön (3) siirrettävän seinän (12) ja toisen säiliön (25) siirrettävän seinän (29) välillä, jossa mainittu jakeluyksikkö (1) ja mainittu voimanlähdeyksikkö (2) liitetään koaksiaali-10 sesti yhteen laitteen valmistelemiseksi jakelua varten, tunnettu siitä, että mainitun yhteenliittämisen ja jakelun valmistelun yhteydessä toisen säiliön (25) siirrettävää seinää (29) siirretään mekaanisen liitoksen (31) avulla siten, että syntyy tyhjö ja että ilmakehän paine vaikuttaa suoraan mainittuun siirrettävään seinään (29) mainittua tyhjöä vastaan ja tämä paine siirretään mainitun mekaanisen liitoksen (31) kautta, 15 joka vaikuttaa suoraan nestesäiliön siirrettävään seinään (12) siten, että neste pakotetaan ulos aukon ja siinä olevan rajoittunen (4) läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliöiden siirrettävät seinät (12, 29) koostuvat männistä tai työntöosista ja että mekaaninen liitos (31) on männänvarsi, joka liittää kaksi mäntää tai työntöosaa toisiinsa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen siirrettävistä seinistä (12, 29) tai molemmat, on tehty kalvoksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että virtauksen rajoitin (4) on järjestetty supistukseksi nesteen (11) virtausväylässä. • · · ( ♦ · I * · .

5. Jonkin patenttivaatimuksista 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että rajoitin on • · 25 muunneltava. • · ·

6. Jonkin patenttivaatimuksista 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että nestettä :* :*; (11) varten tehty säiliö (3) muodostaa ruiskun ruiskuttamista tai infuusiota varten.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ruisku käsittää vaipan (1), jonka sisällä on panos (3) ruiskuttamista varten. ... 30

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että panoksessa (54) on *·*. kaksi kammiota (57, 58), jotka on erotettu toisistaan siirrettävällä seinällä (56), ja ohituskanava (62) näiden kahden kammion (57, 58) välissä, mainitun ohituskanavan Γ * ’: (62) alkaessa toimia mainitun siirrettävän seinän (56) liikkeen vaikutuksesta. • · « · 106535 17