FI106515B - Älyverkkopalvelun konfigurointi - Google Patents

Description

106515 Älyverkkopalvelun konfigurointi

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy älyverkkopalvelun konfiguroimiseen matkaviestimen käyttöliittymästä käsin.

5 Tunnettu tekniikka matkaviestimelle tarjottavan älyverkkopalvelun konfiguroimiseksi on se, että vasteena käyttäjän painamiin näppäilyihin, matkaviestin lähettää DTMF (Dual Tone Multi Frequency) ääniä, jotka vastaanottava puhelinkeskus tulkitsee. Esimerkiksi kutsunsiirto numeroon 123456 voidaan toteuttaa näppäilemällä merkkisarja *21 *#123456#. Vaikka merkkisarja 10 on kohtalaisen monimutkainen, sillä voidaan konfiguroida vain hyvin yksinkertainen palvelu, nimittäin tässä esimerkissä puhelu siirretään ilman ehtoja tiettyyn kiinteään numeroon. Näppäimistöltä annettavilla erikoismerkeillä on hyvin vaikeaa konfiguroida sellaista palvelua kuin tavoitettavuusprofiili (reachability profile), jossa esimerkiksi toimistoaikana puhelua yritetään ensin 5 sekuntia 15 toimistopuhelimeen, sen jälkeen 8 sekuntia matkaviestimeen ja ellei tämäkään onnistu, puhelu siirretään vastaajapalveluun. Toimistoajan ulkopuolella yritetään vastaavasti ensin kotipuhelimesta.

Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on siis kohtuuttoman pitkien numerosarjojen syöttäminen matkaviestimen käyttöliittymästä. Tämä vaatii 20 käyttäjältä aikaa ja tarkkuutta. Älyverkkopalvelun konfigurointia voidaan helpottaa tuottamalla käyttäjälle ääniopasteita, esimerkiksi ’’näppäile kellonaika muodossa tunnit, minuutit ja paina ruutunäppäintä” tai ’’anna puhelinnumero ja \v paina ruutu”. Tämän tekniikan ongelmana on esimerkiksi se, että radioyhteys

I I

:.v joudutaan varaamaan koko siksi ajaksi kun palvelua konfiguroidaan.

• · • · · * * * *···* 25 Keksinnön lyhyt selostus • · .·*.·. Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän • · · toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Kek- • · · ’ sinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja laitteistolla, joille on tunnus omaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edul- • · *♦··* 30 liset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu yhtäältä siihen, että matkaviestimeen ladataan «:··· kyseisen älyverkkopalvelun konfigurointirutiini tai ainakin sen osa. Eräs erityi- sen edullinen mekanismi konfigurointirutiinin suorittamiseksi on matkaviestimen toiminnallisuuden laajennus, joka tunnetaan nimellä MEXE (Mobile sta- # · · :·* · 35 tion Execution Environment). MEXE on määritelty ETSI (European Telecom- • r f l » · 2 106515 munication Standard Institute) suosituksessa 02.57. Tämän keksinnön kannalta olennaista on, että puhelimessa on MEXE-tyyppinen laajennuskerros eli ohjelmiston suoritusympäristö, joka sisältää rajapinnat yhtäältä matkaviestimen käyttöliittymän ja toisaalta sen radiolaitteiden suuntaan. Molemmat raja-5 pinnat toteutetaan matkaviestimen perustoiminnallisuuden kautta, joten MEXE ei joudu toimimaan alhaisella koneenläheisellä tasolla. Jäljempänä tässä hakemuksessa MEXE-tyyppisestä toiminnallisuudesta käytetään nimitystä ’’laajennuskerros”.

Keksintö perustuu myös siihen, että MEXE-tyyppistä (tai vastaavaa) 10 matkaviestimen laajennuskerrosta käytetään älyverkkopalvelun konfigurointiin. Laajennuskerros vastaanottaa konfigurointirutiinin kautta syötteen älyverkkopalvelun konfiguroimiseksi. Matkaviestimen laajennuskerros ja/tai konfiguroin-tirutiini muuntaa tarvittaessa konfigurointitiedot ihmisläheisen ja koneenlähei-sen esitysmuotojen välillä. Matkaviestin lähettää konfigurointitiedot matkavies-15 tinkeskukselle konfigurointisanomassa. Matkaviestinkeskus tunnistaa konfigu-raatiosanoman ja lähettää ainakin sen olennaisen osan palvelun ohjauspisteelle, joka tulkitsee konfiguraatiosanoman sisältämät konfigurointitiedot ja konfiguroi älyverkkopalvelun.

Konfigurointi voi käynnistyä matkaviestimestä. Joko matkaviestimen 20 käyttäjä haluaa muuttaa älyverkkopalvelun konfigurointia tai matkaviestin voi itsenäisesti, esimerkiksi sijainninpäivitykseen tai aikaan liittyvästä herätteestä käynnistää konfiguroinnin.

Ennen konfigurointisanomaa matkaviestin voi lähettää konfiguraa-tiotietojen kyselyn vallitsevien konfigurointitietojen lataamiseksi verkosta. Kon-25 figurointirutiini voidaan asentaa kokonaan matkaviestimeen ^ΕΧΕΙ.: : laajennuskerrokseen) kun älyverkkopalvelu tilataan operaattorilta tai palvelun • « · tarjoajalta, siis ennen älyverkkopalvelun konfigurointia. Vaihtoehtoisesti konfi-:V: gurointirutiini voidaan asentaa matkaviestimeen vain osittain (tai ei lainkaan) ennen konfigurointisanoman lähettämistä ja verkko lähettää konfigurointirutii-30 nin tai ainakin sen puuttuvat osat vasteena konfigurointitietojen kyselyyn. Kon-figurointirutiini voidaan ladata mitä tahansa piiri- tai pakettikytkentäistä yhteyttä ,1··, tai datasanomaa (lyhytsanoma/USSD) käyttäen. Konfigurointirutiini voidaan myös ladata matkaviestimen tai sen SIM-kortin muistiin jotakin sopivaa ohjel-mointilaitetta käyttäen. Konfigurointirutiini yhdistetään matkaviestimen käyttö- « 35 liittymään, jolloin käyttäjä havaitsee konfigurointirutiinin olemassaolon muuttu- : !·. neena käyttöliittymänä.

« · · • · · « · 3 106515

Matkaviestin voi myös tallentaa joitakin viimeksi käytettyjä konfigu-rointirutiineja, jolloin verkko voi lähettää konfigurointirutiinin tai sen puuttuvat osat vain mikäli matkaviestin sitä pyytää. Mikäli tarvittava konfigurointirutiini (ja mahdollisesti vallitsevat konfigurointitiedot) on tallennettu matkaviestimen 5 muistiin, konfigurointitietojen kysely on välttämätön vain ensimmäisen konfigu-rointitapahtuman yhteydessä. Toisella ja sitä seuraavilla kerroilla riittää pelkkä konfigurointisanoma.

Ellei älyverkkopalvelun vallitsevia konfigurointitietoja tallenneta matkaviestimen muistiin, on edullista, mikäli vaste konfigurointitietojen kyselyyn si-10 sältää vallitsevat konfigurointitiedot ja ne esitetään matkaviestimen käyttäjälle matkaviestimen käyttöliittymän kautta. Tällöin käyttäjä ei joudu aloittamaan konfigurointia tyhjästä. Konfigurointirutiini voi ottaa vastaan konfigurointitietojen muutokset matkaviestimen käyttöliittymän kautta ja lähettää muutetut konfigurointitiedot verkolle konfigurointisanomassa. Radioresurssien säästämisek-15 si voidaan verkolle lähettää vain tehdyt muutokset.

Mikäli konfigurointirutiini on asennettuna matkaviestimeen jo ennen konfigurointisanoman lähettämistä, käyttäjä voi aktivoida konfigurointirutiinin matkaviestimen käyttöliittymän kautta ja konfigurointirutiini komentaa matkaviestintä lähettämään konfigurointisanoman. Konfigurointirutiini voi muodostaa 20 automaattisesti konfigurointisanoman. Ellei konfigurointirutiini ole asennettuna matkaviestimeen ennen konfigurointisanoman lähettämistä, matkaviestimen käyttäjä voi komentaa matkaviestintä lähettämään konfigurointitietojen kyselyn. Tässä tapauksessa käyttäjän on osattava itse muodostaa konfigurointitie-‘‘ ' tojen kysely. Matkaviestin voi tällöin suorittaa konfigurointirutiinin vasteena sil- . . 25 le, että se vastaanottaa verkosta vallitsevat konfigurointitiedot ja/tai konfigu- • · · rointirutiinin.

Konfigurointi voi käynnistyä myös älyverkon puolelta, sen palvelun

:Y: ohjauspisteestä SCP. Tällöin älyverkkopalvelun muutosten yhteydessä SCP

.1·1: voi lähettää automaattisesti ilmoituksen matkaviestimelle. Tämän sijasta tai 30 sen lisäksi SCP voi käynnistää automaattisesti uuden konfigurointirutiinin la- .···. taamisen matkaviestimelle (MS).

• · ’2 On edullista, mikäli matkaviestimen ja matkaviestinkeskuksen väli set sanomat ovat transparentteja matkaviestimen ja matkaviestinkeskuksen väliselle verkon osalle, siis tämä välissä oleva verkon osuus ei reagoi niihin 35 mitenkään. Matkaviestinkeskus tunnistaa sanomat ja lähettää ne edelleen äly- ; verkon palvelun ohjauspisteelle. Matkaviestinkeskus voi tunnistaa sanoman • « · •»· ·

i > i I

2 • · 4 106515 konfigurointisanomaksi sillä perusteella, että sanoma sisältää älyverkkopalvelun tunnuksen ja edullisesti jonkin normaalitekstissä harvinaisen erikoismerkin. Vaihtoehtoisesti tai edellisen lisäksi verkko voi tunnistaa sanoman konfigurointisanomaksi sillä perusteella, että matkaviestin lähettää sanoman älyverkko-5 palvelulle varattuun puhelinnumeroon.

Matkaviestimen ja matkaviestinkeskuksen väliset sanomat toteutetaan edullisesti käyttäen kuljetusprotokollaa, joka toteuttaa ainakin osajoukon OSI-mallin kerrosten 1-4 toiminnoista. Ylempien kerrosten, lähinnä istunto- ja esitystapakerrosten protokollat toteutetaan matkaviestimessä konfigurointiru-10 tiinin ja palvelun ohjauspisteessä palveluohjelman avulla.

Konfigurointisanomat ovat sopivimmin datasanomia, kuten lyhytsanomia tai USSD-sanomia. Esimerkiksi GSM-järjestelmässä lyhytsanoman maksimipituus on 160 merkkiä, mutta tätä pitemmät konfigurointisanomat voidaan jakaa usean lyhytsanoman kesken.

15 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää matkaviestinjärjestelmän ja älyverkon yhdistelmää; Kuvio 2 esittää älyverkkopalvelun konfigurointisanomia keksinnön 20 ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti;

Kuvio 3 esittää älyverkkopalvelun konfigurointia matkaviestimen käyttöliittymän kautta; ja , Kuviot 4 ja 5 ovat keksintöä havainnollistavia signalointikaavioita.

/; Keksinnön yksityiskohtainen selostus • · · • · · *;*/ 25 Kuvio 1 esittää matkaviestinjärjestelmän ja älyverkon yhdistelmää.

Matkaviestin MS kommunikoi tukiasemajärjestelmän BSS (Base Station Sub- • · * system) kautta verkkoalijärjestelmään NSS (Network Subsystem) kuuluvan v : matkaviestinkeskuksen MSC (Mobile services Switching Centre) kanssa. Mat kaviestinjärjestelmän toiminnallisuutta laajennetaan älyverkon IN (Intelligent 30 Network) avulla. Älyverkon toimintaa ohjaa palvelun ohjauspiste SCP (Service : Control Point). Vastaavasti matkaviestinkeskukseen MSC liittyy palvelun kyt- kentäpiste SSP (Service Switching Point). Keksinnön mukaiset konfigurointi-kyselyt ja -sanomat on esitetty nuolina 1 - 3.

« < i · ·

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisesti älyverkkopalvelun konfigurointi-35 sanomia, kun älyverkkopalvelun esimerkkinä on tavoitettavuuspalvelu. Palve- « i · β 106515 lun tilaamisen yhteydessä matkaviestimeen MS on ladattu rutiini eli skripti, jonka suorittaminen matkaviestimessä tuo esiin vastaavan käyttöliittymän laajennuksen. Tavoitettavuusprofiilin konfiguroiminen alkaa tässä esimerkissä siten, että käyttäjä lähettää matkaviestimellään MS verkolle konfigurointitietojen 5 kyselyn 1, jonka verkko tunnistaa. Teknisenä toteutuksena sanoma 1 voi olla esimerkiksi lyhytsanoma tai USSD. Verkko, edullisesti matkaviestinkeskus MSC tunnistaa sen ensisijaisesti sanoman sisältämien erikoismerkkien perusteella. Vaihtoehtoisesti voidaan ajatella, että sanoma tunnistetaan konfiguroin-tisanomaksi siten, että se lähetetään tiettyyn palvelunumeroon. Tässä esimer-10 kissä oletetaan, että erikoismerkki on palvelun tunnus 21, tässä RP (Reachability Profile), jota seuraa jokin normaalitekstissä harvoin esiintyvä erikoismerkki 22. Tässä tapauksessa erikoismerkki 22 on kaksi kaksoispistettä. Tavoitettavuuspalvelun konfigurointisanomat tunnistetaan siis merkkiyhdistelmästä RP:: 15 Matkaviestinkeskus MSC välittää sanoman 1 edelleen älyverkon palvelun ohjauspisteelle SCP. Tämä analysoi sanoman 1 ja toteaa, että matkaviestimen käyttäjä haluaa muuttaa tavoitettavuusprofiiliaan. Palvelun ohjauspiste SCP lähettää matkaviestimelle MS vallitsevat konfigurointitiedot sisältävän sanoman 2, jonka matkaviestin tunnistaa. Matkaviestin käynnistää sii-20 hen palvelun toimittamisen yhteydessä asennetun konfigurointirutiinin. Rutiinin suorittaminen tuo matkaviestimen MS näytölle älyverkkopalvelun konfiguroimi-seksi tarkoitetun käyttöliittymälaajennuksen.

Useissa tapauksissa on edullista, mikäli sanoma 2 sisältää älyverk-v kopalvelun nykyiset tilatiedot. Tässä esimerkissä sanoma 2 sisältää tavoitetta- c < ' Λ; 25 vuusprofiilin nykyisen tilanteen. Oletetaan, että tavoitettavuusprofiilin määrit-j.j · tely sisältää joukon tietueita, joihin kuuluu päiväkoodi (työ- vai vapaapäivä) se- kä alku- ja loppuaika. Kussakin tietueessa on mielivalintainen määrä alatietu-eitä, joissa on tietty puhelinnumero ja aika, joka ilmoittaa kuinka kauan yrite- • · tään puhelunmuodostusta kyseiseen puhelinnumeroon. Tavoitettavuusprofiilin 30 määrittely voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietueita: ..... oletus: 8s kotinumero/8s matkaviestin/vastaaja ♦ · *,V, arki 0800-1700: 5s toimisto/5s matkaviestin/5s sihteeri/vastaaja _ C ( < ( I < « * · ‘: Oletusmäärittely siis on, että puhelua yritetään ensin 8 sekuntia ko- 35 tinumeroon, tämän jälkeen 8 sekuntia matkaviestimeen ja ellei tämäkään on-. *... nistu, puhelu yhdistetään vastaajapalveluun. Työaikana 8-17 puhelua yrite- • • * 6 106515 tään ensin 5 sekuntia toimistopuhelimeen, sitten 5 sekuntia matkaviestimeen, tämän jälkeen 5 sekuntia sihteerille ja lopuksi vastaajapalveluun. Kuviossa 2 ensimmäinen tietue on merkitty viitteellä 23 ja toinen viitteellä 25. Käyttöliittymän konfigurointirutiini tuo käyttäjän nähtäväksi ja muokattavaksi nykyiset 5 konfigurointitiedot eli tavoitettavuusprofiilin nykyisen tilanteen. Oletetaan, että matkaviestin käyttäjä lisätä uuden määrittelyn, jonka mukaan arkisin kello 7 -8, jolloin hän todennäköisesti on menossa työpaikalleen, puhelua yritetään ensin 8 sekuntia matkaviestimeen ja tämän jälkeen vastaajapalveluun. Teknisesti tämä tapahtuu siten, että käyttäjä lisää tietueiden 23 ja 25 väliin uuden tietu-10 een 24, jonka sisältö on: arki 0700-0800: 8s matkaviestin/vastaaja.

Radioresurssien säästämiseksi konfigurointisanoma 3 voi sisältää vain muutetut tietueet, tässä tapauksessa tietueen 24.

Ellei matkaviestimelle lähetettävä sanoma 2 sisällä älyverkkopalvelun nykyisiä tilatietoja, käyttöliittymän konfigurointirutiinin pitäisi tallentaa pal-15 velun vallitsevat tilatiedot matkaviestimen muistiin. Ellei tämäkään ole mahdollista, käyttäjä joutuu aloittamaan palvelun konfiguroinnin alusta joka kerralla, mikä luonnollisesti on työlästä.

Kuvioiden 2 ja 3 avulla nähdään, kuinka älyverkkopalvelun konfigu-rointi voi tapahtua matkaviestimen laajennetun käyttöliittymän kautta. Kuviossa 20 3 on oletettu, että käytettävät puhelinnumerot ovat seuraavat: koti 111111, matkaviestin 222222, vastaajapalvelu 333333, toimisto 444444 ja sihteeri 55555.

Kun matkaviestin MS vastaanottaa sanoman 2, se tunnistaa siitä < « '.v älyverkkopalvelun tunnuksen 21 ja/tai erikoismerkin 22. Tunnuksen 21 avulla 1 < '.v 25 matkaviestin siirtää palvelun RP konfigurointirutiinille sanoman 2 sisällön lu- I,;*· kuunottamatta palvelun tunnusta 21 ja erikoismerkkejä 22. Konfigurointirutiini !*".· muotoilee palvelun vallitsevat tilatiedot matkaviestimen näytölle sopivaksi.

·*:*: Tässä tapauksessa tämä tapahtuu esimerkiksi siten, että tilatiedot muotoillaan • · pitkäksi tekstinauhaksi 30, jonka leveys vastaa matkaviestimen näytön leve-30 yttä. Tyypillisessä matkaviestimessä on nuolinäppäimet 34, joilla käyttäjä voi m:,t selata tekstinauhasta 30 muokattavan kohdan näkyviin. Matkaviestimessä on tyypillisesti myös ohjelmoitavia toimintonäppäimiä 32 ja 33, joiden yläpuolella nähdään näppäimen toiminto. Tässä esimerkissä näppäin 32 lisää uuden rivin ja näppäin 33 lopettaa tietojen muokkaamisen. Oletetaan, että käyttäjä on se-35 lannut tekstinauhaa 30 niin, että kohdistin on kohdassa, joka vastaa tietueen . \ 25 alkua. Käyttäjä lisää uuden tietueen näppäimellä 32 ja kirjoittaa tietuetta 24 • · » « »» · « · 7 106515 vastaavan tekstin matkaviestimen aakkosnumeerisella näppäimistöllä 35. Merkkejä voi poistaa korjausnäppäimellä 36. Lisättyä tietuetta 24 vastaava teksti näkyy tekstinauhan 30 keskellä kohdassa 31. Käyttäjä lopettaa muokkaamisen näppäimellä 33. Tämän jälkeen matkaviestin voi vielä varmistaa, 5 haluaako käyttäjä hyväksyä vai hylätä muutokset. Jos käyttäjä hyväksyy muutokset, konfigurointirutiini komentaa matkaviestintä lähettämään keskuksen MSC kautta palvelun ohjauspisteelle SCP kolmannen konfigurointisano-man 3, jossa tunnusten 21 ja 22 lisäksi on älyverkkopalvelun muutetut konfigu-rointitiedot. Suhteellisen monimutkaisen palvelun konfigurointi siis onnistuu 10 matkaviestimen yksinkertaisen käyttöliittymän kautta.

Yllä olevassa esimerkissä oletettiin, että käyttöliittymän konfigurointirutiini oli asennettu matkaviestimen MS muistiin. Kuten tunnetaan, tyypillisen digitaalinen matkaviestin koostuu itse päätelaitteesta (Mobile Equipment) ja tilaajan tunnistusyksiköstä, joka voi olla SIM-korttti (Subscriber Identity Modu-15 le). Keksinnön kannalta on samantekevää, kumpaan osaan rutiini tallennetaan. Käyttäjälle voi olla mukavampaa, mikäli rutiini tallennetaan SIM-kortiin, koska käyttäjä voi vaihtaa SIM-kortin päätelaitteesta toiseen. Mikäli käyttöliittymän konfigurointirutiini on asennettu matkaviestimen MS muistiin ennen älyverkkopalvelun konfigurointia, toisessa ja sitä seuraavissa konfigurointitapah-20 tumissa voidaan lähettää vain konfigurointisanoma 3.

Vaihtoehtoisena suoritusmuotona voidaan ajatella, että älyverkkopalvelun konfigurointirutiini ladataan matkaviestimeen radioteitse alasuuntai-V: sen sanoman 2 yhteydessä. Rutiinin lataus matkaviestimelle voidaan käyn- nistää siten, että matkaviestimen käyttäjä lähettää sanoman 1, jossa osoite- : ;*; 25 taan palvelun tunnus 21 ja edullisesti erikoismerkki 22. Vaihtoehtoisesti rutiinin • ·♦ · .···. lataus voidaan käynnistää siten, että matkaviestimen muistissa on vain pieni .·*.·. käyttöliittymän laajennus, joka kertoo käyttäjälle, että hänelle on asennettu ky- • · · seinen palvelu. Kun käyttäjä haluaa konfiguroida kyseisen palvelun, käyttöliittymän laajennus komentaa matkaviestintä lähettämään sanoman 1, jolle vas- tt> 30 teenä palvelun ohjauspiste lähettää sanoman 2, joka sisältää palvelun vallitse- :···* vien konfigurointitietojen 23, 25 lisäksi tietojen muuttamiseksi tarvittavan rutii- fr» nin, eli sen jonka toiminta selostettiin kuvion 3 yhteydessä. Kompromissina « voidaan ajatella, että matkaviestimen muistiin tallennetaan muutama viimeksi käytetty rutiini, jolloin vain harvimmin käytetyt rutiinit joudutaan lataamaan ra-35 dioteitse. Tällöin sanoma 1 sisältää jonkin osoituksen siitä, onko sanomassa 2 • t * « · · »Ml» 8 106515 ladattava vain vallitsevat konfigurointitiedot 23, 25 vai myös niiden muokkaamiseen tarkoitettu rutiini.

Kuvio 4 on keksintöä havainnollistava signalointikaavio. Kuviossa 4 on nähtävissä seuraavat signalointikerrokset. Matkaviestimen käyttöliittymä on 5 taso, jonka kautta käyttäjä kommunikoi matkaviestimen kanssa. MEXE on matkaviestimen MEXE-tyyppinen laajennuskerros. Matkaviestimen perustoiminnallisuus on matkaviestimen muu osa kuin käyttöliittymä ja MEXE. Tässä esimerkissä oletetaan, että MEXE kommunikoi ulkomaailman (matkaviestimen käyttöliittymän ja radioverkon) kanssa vain matkaviestimen perustoiminnalli-10 suuden kautta.

Tässä esimerkissä tapahtumat jakautuvat neljään päävaiheeseen 4-1 ... 4-4, joista kukin sisältää alavaiheet a ... e. Vaiheessa 4-1 a käyttäjä antaa matkaviestimen käyttöliittymän kautta matkaviestimelle komennon siirtymiseksi älyverkkopalvelun konfigurointiin. Komento voidaan antaa esimer-15 kiksi matkaviestimen valikkorakenteen kautta. Vaiheessa 4-1 b matkaviestimen perustoiminnallisuus antaa MEXE-kerrokselle MMI API -herätteen (MMI = Man to Machine Interface, API = Applications Programming Interface). Seuraavaksi MEXE-kerros päättelee, onko suoritettava tilatietojen kysely älyverkkoon. Kysely on välttämätön, jos joko käyttöliittymän laajentavaa konfigurointirutiinia ei 20 ole ladattu matkaviestimeen ja/tai älyverkosta halutaan noutaa palvelun vallitsevat tilatiedot. Jos tilatietojen kysely suoritetaan, vaiheessa 4-1 c MEXE antaa MMI API -kutsun, jonka seurauksena vaiheessa 4-1 d kysely pakataan ja lä-hetetään USSD API -rajapinnan kautta matkaviestinkeskukselle MSC. Tämä : Y: tunnistaa sanoman kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä selostetulla tavalla, ja lähettää ; 25 sen vaiheessa 4-1 e edelleen palvelun ohjauspisteelle SCP. Vaiheissa 4-2a ...

• · * · .···. 4-2c SCP ja MSC palauttavat MEXE-kerrokselle vallitsevat tilatiedot. Vaihees-

sa 4-2d MEXE-kerros lähettää matkaviestimen perustoiminnallisuudelle MMI

• ♦ · API -kutsun, jonka seurauksena vaiheessa 4-2e matkaviestimen tavanomaista käyttöliittymää laajennetaan keksinnön mukaisella älyverkkopalvelun konfigu-30 rointirutiinilla. Mikäli tilatiedot noudettiin älyverkosta vaiheissa 4-1 c ... 4-2c tai • # *···* ne oli tallennettu matkaviestimen muistiin, vallitsevat tilatiedot muunnetaan « « · koneenläheisestä esitysmuodosta ihmisläheiseen esitysmuotoon ja esitetään • :.·· matkaviestimen keksinnön mukaisesti käyttöliittymän kautta käyttäjälle, ks. ku- vio 3. Vaiheessa 4-3a käyttäjä lopettaa konfigurointitietojen muokkauksen, 35 jolloin konfigurointirutiini muuntaa konfigurointitiedot ihmisläheisestä esitys- « « · _ *· muodosta koneenläheiseen esitysmuotoon. Tämän jälkeiset vaiheet vastaavat • · 106515 g teknisesti jo selostettuja vaiheita, paitsi että tässä tapauksessa matkaviestin ei lähetä konfigurointitietojen ja/tai konfigurointirutiinin kyselyä vaan muutetut konfigurointitiedot ja älyverkko lähettää kuittauksen, josta ilmenee konfigurointitietojen muutettu tila. Vaihe 4-4 alavaiheineen on luonteeltaan kuittaus eikä 5 se ole keksinnön kannalta oleellinen.

Kuvion 4 esittämää suoritusmuotoa voidaan muunnella esimerkiksi siten, että vaiheessa 4-1 a siirtyminen konfigurointiin ei välttämättä edellytä käyttäjän aktiviteettia vaan matkaviestimeen ladattu laajennus käynnistää kon-figuroinnin muutoksen itse havaittuaan esimerkiksi sijainninpäivityksen yhtey-10 dessä että palvelutarjonta on muuttunut.

Kuvio 5 havainnollistaa sitä, että tapahtumat voivat käynnistyä älyverkon palvelun ohjauspisteestä SCP. Sanomat 5-1 a ... 5-1 e vastaavat teknisesti sanomia 4-2a ... 4-2e. Esimerkiksi operaattori voi käyttää tätä suoritusmuotoa hyväkseen lähettämällä spontaanisti uuden palvelun kokeiltavaksi ja 15 myöhemmin mahdollisesti poistamalla palvelun, ellei tilaaja päätä ottaa sitä pysyvään käyttöön.

Keksintö tuottaa käyttäjälle ja operaattorille helpon ja joustavan tavan älyverkkopalvelujen konfiguroimiseksi. Radioresurssien kulutus on minimaalista, koska konfigurointitiedot muokataan valmiiksi matkaviestimessä ja 20 ne siirretään vasta tämän jälkeen palvelun ohjauspisteelle. Keksintö edellyttää, että matkaviestimessä on laajennettava käyttöliittymä. Laajennuskerroksen >,·, MEXE teknisenä toteutuksena voi olla käyttöjärjestelmän laajennus, joka sallii

‘ uusien konekielisten ohjelmamoduulien lataamisen matkaviestimeen. MEXE

.1 ; voi sisältää myös jonkin tulkattavan kielen tulkin, esimerkiksi JAVA Script • · · 25 -tulkin. Muilta osin keksintö ei edellytä muutoksia tunnettuun laitteistoon. Mat- • · *··;' kaviestinkeskuksen ohjelmisto on täydennettävä siten, että se osaa erottaa :.v älyverkkopalvelun konfigurointisanomat muista lyhytsanomista tai USSD- « · · v : sanomista, ja lähettää konfigurointisanomat palvelun ohjauspisteelle, kuten edellä on esitetty. Palvelun ohjauspiste SCP noudattaa sopivimmin ETSI:n 30 CAMEL-protokollaa (Customized Applications for Mobile network Enhanced • · ·

Logic). MEXE:n ja SCP:n välillä käytetään sopivimmin lyhytsanomia, USSDitä tai pakettidatasanomia kuten X.25. SCP:tä voidaan osoittaa IP- tai X.25 -osoitteilla. Muiden protokollien päällä, korkeamman tason protokollana voidaan käyttää WTP:tä (Wireless Transport Protocol). Istuntoprotokollan päällä : 35 voidaan käyttää OSI:n (Open Systems Interconnection) ROSE-palvelu- 10 106515 elementtiä tai vastaavaa tukemaan etäproseduurikutsuja. SCP:n ohjelmistoa on täydennettävä siten, että se osaa kommunikoida matkaviestimen kanssa niin kuin kuvioiden 1-4 yhteydessä on selostettu.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-5 non perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

• · • · ♦ • · « «·· · • · · • · • · ··· • ♦ « · · • · » • » • « · • ♦ c • · · • · ♦ • · • · • · · 1 « a · · • aa

Claims (13)

1. Menetelmä älyverkkopalvelun konfiguroimiseksi matkaviestimen käyttöliittymän kautta, kun matkaviestimessä (MS) on laajennuskerros (MEXE) asennettavien rutiinien tukemiseksi; tunnettu siitä, että: 5. matkaviestimeen ladataan kyseisen älyverkkopalvelun konfigu- rointirutiini; - laajennuskerros (MEXE) ja/tai siihen liitetty konfigurointirutiini vastaanottaa syötteen (4-3a) älyverkkopalvelun konfiguroimiseksi, muodostaa syötteen perusteella konfigurointitiedot ja lähettää ne matkaviestinkeskukselle 10 (MSC) konfigurointisanomassa (3, 4-3d); - matkaviestinkeskus (MSC) tunnistaa konfiguraatiosanoman (3, 4-3d) ja lähettää ainakin sen olennaisen osan palvelun ohjauspisteelle (SCP); - palvelun ohjauspiste (SCP) tulkitsee konfiguraatiosanoman (3, 4-3d) sisältämät konfigurointitiedot ja konfiguroi älyverkkopalvelun.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen konfigurointisanomaa (3, 4-3d) matkaviestin lähettää konfiguraatio-tietojen kyselyn (1,4-1d).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että konfigurointirutiini asennetaan kokonaan matkaviestimeen ennen konfigu- 20 raatiotietojen kyselyä (1, 4-1 d).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että konfigurointirutiini asennetaan matkaviestimeen vain osittain tai ei lainkaan ennen konfiguraatiotietojen kyselyä (1, 4-1 d) ja vasteena konfiguraatio- • · : tietojen kyselylle verkko (MSC, SCP) lähettää konfigurointirutiinin tai ainakin • · · 25 sen puuttuvat osat. • ♦ • · ♦ • · *

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, * että verkko (MSC, SCP) lähettää konfigurointirutiinin tai sen puuttuvat osat vain mikäli matkaviestin sitä pyytää. • · • · • * ♦

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, , 30 tunnettu siitä, että matkaviestimen (MS) ja matkaviestinkeskuksen (MSC) väliset sanomat ovat transparentteja matkaviestimen ja matkaviestinkeskuksen väliselle verkon osalle ja matkaviestinkeskus tunnistaa ylä- ja alasuuntai- « · « « · f · · • · * « « 12 106515 set sanomat ja lähettää niiden oleelliset osat edelleen vastaavasti älyverkon palvelun ohjauspisteelle (SCP) tai matkaviestimelle (MS).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinkeskus (MSC) tunnistaa sanoman konfigurointisanomaksi 5 sillä perusteella, että sanoma sisältää älyverkkopalvelun tunnuksen (21) ja edullisesti jonkin normaalitekstissä harvinaisen erikoismerkin (22).

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinkeskus (MSC) tunnistaa sanoman konfigurointisanomaksi sillä perusteella, että matkaviestin lähettää sanoman älyverkkopalvelulle valo rattuun puhelinnumeroon.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että älyverkkopalvelun muutosten yhteydessä älyverkon palvelun ohjauspiste (SCP) lähettää automaattisesti ilmoituksen matkaviestimelle (MS).

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että älyverkkopalvelun muutosten yhteydessä älyverkon palvelun ohjauspiste (SCP) käynnistää automaattisesti uuden konfigurointiru-tiinin lataamisen matkaviestimelle (MS).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että matkaviestimen (MS) ja matkaviestinkeskuksen (MSC) väliset sanomat ovat datasanomia, kuten lyhytsanomia tai USSD-sanomia.

11 106515

12. Matkaviestin (MS), jossa on laajennuskerros (MEXE) asennet- :***: tavien rutiinien tukemiseksi; tunnettu siitä, että: • It - matkaviestin käsittää älyverkkopalvelun konfigurointirutiinin, joka • · 25 on sovitettu antamaan laajennuskerrokselle (MEXE) syötteen (4-3a) älyverkkopalvelun konfiguroimiseksi; - vasteena syötteelle matkaviestin (MS) on sovitettu lähettämään *“ konfigurointitiedot (3, 4-3d) matkapuhelinverkolle (NSS, BSS). 1 Järjestely palvelun ohjauspisteen (SCP) ohjaaman älyverkko-30 palvelun konfiguroimiseksi matkaviestimen (MS) käyttöliittymän kautta, kun matkaviestimessä (MS) on laajennuskerros (MEXE) asennettavien rutiinien tu- < I !: kemiseksi; tunnettu siitä, että: • · 13 106515 - matkaviestin käsittää älyverkkopalvelun konfigurointirutiinin, joka on sovitettu antamaan laajennuskerrokselle (MEXE) syötteen (4-3a) älyverkkopalvelun konfiguroimiseksi; - vasteena syötteelle matkaviestin (MS) on sovitettu lähettämään 5 konfigurointitiedot (3, 4-3d) matkapuhelinverkolle (NSS, BSS). - matkaviestinkeskus (MSC) on sovitettu tunnistamaan konfiguraa-tiosanoman (3, 4-3d) ja lähettämään ainakin sen olennaisen osan palvelun ohjauspisteelle (SCP); - palvelun ohjauspiste (SCP) on sovitettu tulkitsemaan konfiguraa-10 tiosanoman (3, 4-3d) sisältämät konfigurointitiedot ja konfiguroimaan älyverkkopalvelun konfigurointitietojen perusteella. • · • · · • · · ··· » • · · • · • · • · c • · • · · • · · • · • · · • · · • · * • · · • * • · • · · ( · « t · 4 · · * 14 106515