FI106297B - Menetelmä liuoksen haihduttamiseksi sekä menetelmässä käytettävä haihdutin - Google Patents

Description

106297 «

Menetelmä liuoksen haihduttamiseksi sekä menetelmässä käytettävä haihdutin Tämän keksinnön kohteena on menetelmä liuoksen haihduttamiseksi, jossa liuos levitetään haihduttimen rinnakkaisten, levymäisten lämmönvaihdinelementtien läm-5 mönsiirtopinnoille valumaan niillä ylhäältä alaspäin, liuoksen syötön tapahtuessa elementeille yhteisestä nesteenjakotilasta, lämmönsiirtopinnoilla haihtumatta jäänyt liuos ja haihdutuksen yhteydessä muodostunut sakka poistetaan haihduttimen ala-päästä ja haihtumatta jäänyt liuos kierrätetään takaisin lämmönsiirtopinnoille niillä tapahtuvaa uutta haihdutusta varten. Lisäksi keksintö kohdistuu mainitussa menetel-10 mässä käytettävään haihduttimeen.

FI-julkaisuissa 79948 ja 86961 on kuvattu kalvomateriaalia, kuten muovia, olevista pussimaisista lämmönsiirtoelementeistä muodostuvia lämmönvaihtimia, jotka soveltuvat mm. tislaukseen sekä erilaisten suspensioiden väkevöintiin. Elementit ovat lämmönvaihtimessa sidottuina toisiaan vasten pakaksi, jossa vesi johdetaan haihtu-15 maan elementtien ulkopinnoille, minkä jälkeen haihdehöyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan ja johdetaan elementtien sisään Iämmi-tyshöyryksi, joka lämmönsiirrossa lauhtuu takaisin vedeksi.

Haihduttamalla tapahtuvassa liuosten väkevöinnissä liuenneiden komponenttien kyl-lästysaste kasvaa, ja kyllästyspisteen ylittyessä seurauksena on saostuminen. Esi-20 merkkeinä voidaan mainita sellun valkaisujätevesistä saostuva kalsiumoksalaatti, • * « :·: · pohjavesistä saostuvat kalsiumkarbonaatti, -sulfaatti ja -silikaatti sekä mahdolliset : V rautayhdisteet, elintarviketeollisuuden jätevesistä saostuvat denaturoituneet proteii- • '·· nit sekä mineraalipitoisista jätevesistä saostuvat suolat, kuten kipsi ja rautasuolat tai L..: hydroksidit. Mainittujen julkaisujen mukaisissa lämmönvaihtimissa kalvopinnoilla 25 syntyvä sakka, kuten myös käsiteltävien suspensioiden sisältämät kiintoainekset, ke-rääntyvät helposti pussimaisten elementtien välissä kakuksi, joka haittaa lämmönsiirtoa sekä neste- ja höyryvirtauksia ja jonka takia elementtien välejä voidaan aika ajoin joutua puhdistamaan. FI-hakemuksessa 970273 on kuitenkin esitetty haihdutin, • · · jossa elementtien muotoa on parannettu niin, että sakka tai muu kiintoaines putoaa • · · 30 haihdutuksen aikana elementtien väleistä haihduttimen pohjalle, eli haihdutin on .. \ * elementtien osalta itsepuhdistuva.

• · · • w '·’ Haihduttimissa, joissa käsiteltävän liuoksen tai suspension haihtumatta jäänyt osa * * kierrätetään takaisin lämmönsiirtopinnoille riittävän haihdutusasteen saavuttami- • · · seksi, jää kuitenkin ongelmaksi se, että elementtien välistä haihduttimen pohjalle 2 106297 pudonnut kiintoaines joutuu mukaan nestekiertoon, jolloin se voi tukkia elementtien yläpäiden kapeita nesteenjakokanavia, joista neste syötetään elementtien pinnoille. Koska haihdutuksen tehokkuus riippuu ratkaisevasti nesteen tasaisesta leviämisestä elementtien lämmönsiirtopinnoille, on sakan ja muun kiintoaineksen poistaminen 5 kiertovirtauksesta välttämätöntä syöttökanavien tukkeutumisen estämiseksi.

Tukkeutumisongelmaa voitaisiin helpottaa yksinkertaisella tavalla varustamalla kier-tolinja erotuslaitteella, kuten suodattimella, syklonilla tai sedimentaattorilla, joka erottaisi sakan nesteestä ennen viimeksi mainittua kierrätystä takaisin haihdutusvai-heeseen. Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin tilankäytön ja kustannusten kannalta epä-10 edullinen, minkä lisäksi erottimen aiheuttama painehäviö lisää pumppaukseen tarvittavaa energian käyttöä. Mikäli erotin on sijoitettu kiertopumpun imupuolella, voi painehäviö aiheuttaa pumpun kavitointia. Lisäksi ongelmaksi jäisivät edelleen erottimen jälkeisen kierrätysputkiston seinämistä irtoavat kiintoainekset, jotka päätyisivät elementtien nesteenjakokanaviin.

.·. 15 Edellä mainittujen haittojen välttämiseksi sakan tms. kiintoaineksen erotus uuteen j V haihdutukseen kierrätettävästä liuoksesta on keksinnön mukaan järjestetty tapahtu- ' maan samassa yhteydessä, kun neste jaetaan haihduttimen eri elementtien lämmön- siirtopinnoille johtaviin syöttövirtauksiin. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on I < ';;tunnusomaista se, että kierrätettävä liuos syötetään nesteenjakotilaan niin, että Iiuok- ' : ' 20 sen mukana oleva sakka erottuu tilassa painonsa ja/tai liike-energiansa vaikutuksesta 11« :: : samalla kun liuoksen virtaus suuntautuu ylöspäin, että sakka poistetaan tilan pohjas ta alkavaan poistojohtoon ja että liuos ohjataan tilasta elementtien lämmönsiirtopin- : * “: noille johtaviin syöttöyhteisiin.

• ·

Keksinnön mukaisen haihduttimen, jolla edellä kuvattu haihdutusmenetelmä on to-25 teutettavissa, oleellisten tunnusmerkkien osalta viitataan oheisiin patenttivaatimuk-

• · I

siin, erityisesti vaatimukseen 7.

• ·

I » I

*·*.' Keksintö soveltuu etenkin kalvohaihduttimiin, joissa pussimaiset lämmönvaihdin- elementit muodostuvat taipuisasta kalvomateriaalista, kuten muovikalvosta. Näissä sakkaa voi irrota lämmönsiirtopinnoilta paitsi pesun yhteydessä myös ajon aikana, 30 eli ne voivat olla itsepuhdistuvia, jolloin irronneen sakan poistaminen liuoskierrosta on välttämätöntä.

Keksinnön mukaisella sakan erotuksen kytkemisellä lämmönsiirtopinnoille menevän liuoksen syöttöön saavutetaan se, että paitsi lämmönsiirtopinnoilta myös kierrätys-putkistoista peräisin olevat kiintoainekset saadaan poistetuksi liuoksesta juuri ennen 3 106297 tukkeutumisen kannalta kriittisintä syöttövaihetta. Näin järjestetty sakanerotus ei ole myöskään häiritsemässä haihduttimen pesua, jossa suuria määriä irtoavaa sakkaa joutuu pesuvesiin, jotka poistetaan haihduttimen pohjalta. Tilankäytön kannalta ja toiminnallisesti edullisinta on, jos nesteenjakotila sijaitsee haihduttimen vaipan sisä-5 puolella.

Nesteenjakotila voi edullisesti olla muotoiltu pitkänomaiseksi putkeksi, jonka toinen pää on yhteydessä liuoksen kierrätysjohtoon ja vastakkainen pää on varustettu sakan poistojohdolla. Lämmönsiirtopinnoille johtavat syöttöyhteet ovat tässä ratkaisussa edullisesti nesteenjakotilasta alkavia, viuhkamaisesti laajenevia jakosuulakkeita, 10 joista kukin syöttää liuosta useampaan rinnakkaiseen, lämmönvaihdinelementtien lämmönsiirtopintojen väliseen rakoon, joissa haihtuminen tapahtuu. Ennen yhtymistään nesteenjakotilaan kierrätysjohto muodostaa edullisesti ylhäältä alaspäin tilaa kohti suunnatun kaaren, jolloin keskipakovoima saadaan painamaan sakkaa johdon kehälle ja sen jatkeena olevalle nesteenjakotilan pohjalle jo liuoksen tulovaiheessa. 15 Sakka kulkeutuu sitten tilasta pohjavirtauksena lyhintä tietä poistojohtoon.

Vaihtoehtoisesti nesteenjakotila voi muodostua pitkänomaisesta kaukalosta, joka voidaan varustaa rinnakkaisilla, viistoilla lamelleilla, joiden alapuolelle kierrätettävä liuos syötetään ja joiden välitse liuos pääsee virtaamaan ylöspäin. Liuoksen virtaus kiertyy tällöin lamellien välisiin, ylöspäin suuntautuviin virtauskanaviin samalla, 20 kun sakka erottuu virtauksesta keskipakovoiman vaikutuksesta. Tämä sakan liike-energiaan perustuva erotus on tehokasta varsinkin silloin, kun lamellit ovat kallistet-: : tuina vastavirtaan kierrätysvirtauksen tulosuuntaan nähden. Mainittu liuoksen kier- ; rätysjohdon kaarevuus on eduksi myös tässä sovellutuksessa.

*..)* Sakkapartikkelien liike-energian ohella tai asemesta sakan erotuksessa voidaan hyö- • * ’···* 25 dyntää painovoimaa järjestämällä nesteenjakotilaan laminaarit virtausolosuhteet si- ' ten, että tila siihen järjestettyine viistoine lamelleineen toimii lamelliselkeyttimenä.

• · · · Partikkelien sedimentoitumista edesauttaa myös se, jos nesteenjakotilan pohja on kierrätysvirtauksen tulosuunnassa viistosti alaspäin viettävä.

I«« • · · « · · l.·' Nesteenjakotila tai sen alaosa on edelleen edullista muotoilla siten, että se suppenee t · · ’. 30 kierrätysvirtauksen tulosuunnassa kiilamaisesti tai kartiomaisesti kohti tilan kierrä- tysjohtoon nähden vastakkaiselta puolelta alkavaa poistojohtoa. Nestevirtauksen no-peus voidaan tällöin pitää oleellisesti vakiona siten, että tilassa aikaansaadaan tasai-nen ylöspäin suuntautuva virtaus ja nesteen tasainen jako eri lämmönsiirtoelement-... tien syöttöyhteisiin.

4 106297

Mainittujen viistojen lamellien asemesta kaukalomainen nesteenjakotila voidaan varustaa sen alempaan ja ylempään osaan jakavalla välipohjalla, jossa on tarvittavat virtausaukot ylöspäin suunnattua nestevirtausta varten. Aukot voivat olla viistoja ja niitä rajaavat seinämät enemmän tai vähemmän lamellimaisia sakan erottumisen te-5 hostamiseksi, tai välipohjassa voi olla virtauksen läpäiseviä erotinelimiä, kuten sykloneja tai viistoja tai käyristettyjä putkia, jotka toimivat virtauskanavina.

Nesteenjakotilasta poistojohtoon erottuva sakka voidaan johtaa selkeyttimeen, jossa sakka erotetaan sen mukana tulleesta nesteestä, jonka määrä on yleensä n. 3-50 %, edullisesti 3-25 %, haihduttimessa kierrätetyn virtauksen kokonaismäärästä, minkä 10 j älkeen neste voidaan palauttaa kierrätys virtaukseen.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää poikkileikkauksena erästä keksinnön mukaista haihdutinta kalvo-materiaalia olevine lämmönsiirtoelementteineen ja nesteenkierrätyskana-15 vistoineen, joihin on järjestetty kiintoaineksen erotus, kuvio 2 esittää haihduttimen nesteenjakokaukaloa leikkauksena II-II kuviosta 1, kuvio 3 esittää kuviota 2 vastaavasti nesteenjakokaukaloa keksinnön erään toisen sovellutusmuodon mukaisena, . . , kuvio 4 on vaakaleikkaus IV-IV kuviosta 3, I < I t i '.: 20 kuvio 5 esittää nesteenjakokaukalon alaosaa ja välipohjaa sakanerotuselimineen • ' · · keksinnön erään kolmannen sovellutusmuodon mukaisesti, • · · • · • « .·!·. kuvio 6 esittää erästä keksinnön viidettä sovellutusmuotoa, jossa putkimaiseen • · · nesteenjakoillaan on kytketty rinnakkaisia jakosuulakkeita nesteen syöttä-*· * miseksi elementtien lämmönsiirtopinnoille, ja 25 kuvio 7 on leikkaus VII-VII kuvion 6 mukaisesta putkesta ja jakosuulakkeesta.

* · * • ·

Kuvion 1 mukainen haihdutin 1 käsittää lieriömäisen vaipan 2 sekä sen sisään sovi-tettuja rinnakkaisia, muovikalvoa olevia pussimaisia Iämmönsiirtoelementtejä 3. Elementit 3 ovat haihduttimessa sidottuina pakaksi, joka voi koostua useista kym-menistä elementeistä. Elementtien ulkopinnoilla 4 eli toisiaan vasten sijaitsevien ... 30 elementtien väleissä tapahtuu käsiteltävän liuoksen haihdutus lämmöllä, joka saa daan samanaikaisesti elementtien sisällä lauhtuvasta höyrystä. Lämmityshöyrynä 5 106297 voidaan käyttää haihdutuksessa syntyvää höyryä, joka kierrätetään kompressorin kautta elementtien sisään johtaviin höyrynsyöttökanaviin (ei esitetty).

Kunkin pussimaisen lämmönsiirtoelementin 3 yläpäässä on sopivasti muovista valettu lista 5, joka sisältää kanavistot 6 haihdutettavan nesteen syöttämiseksi element-5 tien välisille kalvopinnoille valumaan niillä ylhäältä alaspäin. Elementin 3 sisus on jaettu pystysuuntaisin, mutkittelevin saumoin 7 kanaviin, jotka ohjaavat lämmitys-höyryn ja siitä syntyvän lauhteen virtausta kohti elementin alapäässä sijaitsevaa, elementin sisäpuolelle saumattua kiekkomaista lauhteenpoistoelintä 8. Vierekkäisten elementtien 3 pohjat 9 jäävät lauhteenpoistoelinten 8 molemmin puolin riittävästi ir-10 ralleen toisistaan päästääkseen haihdutuksen yhteydessä elementtien väleissä muodostuneen sakan tai haihdutettavan liuoksen mukana tulleen muun kiintoaineksen putoamaan haihduttimen pohjalle, johon myös haihtumatta jäänyt liuos 10 kerääntyy.

Koska kullakin haihdutuskerralla ainoastaan pieni osa haihdutettavasta liuoksesta 15 muuttuu höyryksi, käsittää haihdutin 1 laitteet, joilla haihtumatta jäänyt liuos voidaan toistuvasti kierrättää takaisin elementtien kalvopinnoille 4 uutta haihdutusta varten. Ko. laitteet muodostuvat haihduttimen pohjalta alkavasta kierrätysjohdosta 11, johon yhtyy johto 12, josta uutta haihdutettavaa liuosta tuodaan haihdutuspro-sessiin, pumpusta 13, haihduttimen vaipan 2 sisäpuolisesta nesteenjakokaukalosta 20 14, kaukaloon sijoitetusta, ylivuotokynnyksenä toimivasta patolevystä 15 sekä jo mainituista elementtien yläpäiden nesteensyöttökanavistoista 6. Nesteenjakokauka- f; : lon 14 tehtävänä on haihdutukseen syötettävän liuoksen mahdollisimman tasainen :' ': jakaminen eri elementteihin 3 kuuluvien kanavistojen 6 kesken. Liuoksen syöttö ele- I ‘ ,, menttien kalvopinnoille 4 tapahtuu symmetrisesti elementtien kummallakin sivulla .···. 25 olevista nesteenjakokaukaloista 14, joista kuitenkin ainoastaan toinen on esitetty . · · ·. yksityiskohtaisesti kuviossa 1.

• · φ *«» ·.· · Nesteenjakokaukalon 14, joka keksinnön mukaan toimii myös kierrätetyn liuoksen mukana olevan sakan tms. kiintoaineksen erottimena, rakenne selviää parhaiten kuri *: viosta 2. Kaukalo 14 on varustettu joukolla rinnakkaisia, viistoja lamelleja 16, jotka 30 jakavat kaukalon alempaan ja ylempään osaan 17, 18. Kuvion mukaisesti alaspäin kaareva liuoksen tulojohto 11 liittyy kaukalon alempaan osaan 17, jonka pohja 19 ·;;; viettää viistosti kohti kaukalon kierrätysjohdon suuhun 20 nähden vastakkaiselta ' ·; - ’ puolelta alkavaa sakan poistojohtoa 21. Rinnakkaiset lamellit 16 on kallistettu liuok- •:: sen tulosuuntaa vastaan niin, että virtauksen on kierryttävä kuviossa 2 olevien nuol- :'": 35 ten mukaisesti yli 90° päästäkseen lamellien välisiin, viistosti ylöspäin suuntautuviin virtauskanaviin 22. Näissä olosuhteissa aikaansaadaan liuoksen mukana tulevan 6 106297 kiintoaineksen 23 erottuminen osaksi oman liike-energiansa, so. keskipakovoiman, ja osaksi painovoiman vaikutuksesta nestevirtauksesta ja sedimentoituminen kohti kaukalon pohjasta alkavaa poistojohtoa 21. Virtausnopeutta säätämällä virtaus pidetään kaukalon alaosassa 17 ja lamellien 16 väleissä laminaarina ja riittävän hitaana, 5 jolloin selkeyttimen tavoin toimivat lamellit 16 viime kädessä estävät kiintoainesta pääsemästä ainakaan haitallisessa määrin kaukalon ylempään osaan 18. Kaukalon yläosassa patolevy 15 muuttaa syöttökanaviin 6 menevän nestevirtauksen turbulentiksi, millä edelleen vähennetään tukkeutumien riskiä kapeissa, lukuisiin haaroihin jakautuvissa syöttökanavistoissa 6 (vrt. kuvio 1).

10 Nesteenjakokaukalosta 14 poistetaan johtoon 21 sakan ohella nestettä, jonka määrä voi vaihdella välillä 3-50 % kierrätysjohtoa 11 myöten kaukaloon tulevasta virtauksesta. Sakan lopullinen erotus kiintoaineksesta tapahtuu kuvion 1 mukaan lamelli-selkeyttimessä 24, josta sakka poistetaan johtoon 25 ja neste palautetaan johdon 26 kautta kiertovirtaukseen pumpun 13 imupuolelle. Sakan poisto voidaan suorittaa ai-15 ka ajoin suoritetulla huuhtelulla johtojen 21 ja 26 venttiilien ollessa suljettuina.

• « • · « • · · · : ·. ·. Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty haihduttimen nesteenjakokaukalo 14, joka eroaa kuvios- • · !./ sa 2 esitetystä siinä, että kaukalo on tasapohjainen, mutta kiilamaisesti kierrätys- '... johdon suulta 20 kaukalon vastakkaista sivua kohti kapeneva ja että kaukalossa on ';;; * viistojen lamellien asemesta välipohja 27, jossa on sakanerottimina toimivia, nes- ';' ‘ 20 teen läpivirtauksen sallivia käyristettyjä putkikappaleita 28. Painovoima sekä kaare- V ' vassa tulojohdossa 11 vaikuttava keskipakovoima painavat sakkaa kohti kaaren ul kokehää ja kaukalon 14 pohjaa siten, että pääosa sakasta kulkeutuu liike-energiansa vaikutuksesta suoraan poistojohtoon 21. Nestevirtaus ohjautuu mainittuihin sakan-•“j erottimiin, joissa painovoima erottaa virtauksessa jäljellä olevaa sakkaa, nestevir- , 25 tauksen jatkaessa erottimien yläpäissä olevista sivuttaisista aukoista 29 nesteenjako- • · · kaukalon 14 ylempään osaan 18. Kaukalon 14 kapenevalla muodolla on aikaansaatu se, että virtausnopeus on kaikissa putkikappaleissa 28 oleellisesti sama.

• · • · · • · t

Kuviossa 5 esitetyssä nesteenjakokaukalon 14 sovellutuksessa kuvion 3 mukaiset • ·« käyristetyt putkikappaleet 28 on korvattu välipohjassa 27 läpivirtausaukkoja reunus-30 tavilla L-muotoisilla ulokkeilla 30. Muutoin kuvion 5 sovellutus vastaa edellä esitettyä.

Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty keksinnön sovellutus, jossa nesteenjakotilan 14 muodostaa poikkileikkaukseltaan oleellisesti pyöreä putki, joka on nesteen tulojohdon 11 jatkeena. Putki 11 muodostaa kuvion 6 mukaisesti kaaren, jossa vaikuttava keski-35 pakovoima painaa nesteen sisältämää kiintoainesta kaaren ulkokehälle ja edelleen 7 106297 nesteenjakotilan 14 pohjalle, josta kiintoaines päätyy poistojohtoon 21. Nesteenja-kotilaan 14 on liitetty rinnakkaisia jakosuulakkeita 31, jotka jakavat pääosin kiintoaineksesta puhdistuneen nesteen rinnakkaisten lämmönsiirtoelementtien 3 päätylistojen 5 sisältämiin nestekanaviin 6. Nesteenjakotilan 14 sisään ulottuvat jakosuulak-5 keiden 31 kärjet 32 on viistetty kulmaan a, joka on sopivasti noin 10-35°, ja suulakkeet ovat muodoltaan viuhkamaisesti laajenevia niin, että kukin niistä syöttää nestettä useisiin vierekkäisiin elementteihin 3. Jakosuulakkeet 31 on edelleen varustettu sisäpuolisin väliseinämin 33 nesteen tasaisen jakautumisen varmistamiseksi.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot eivät ra-10 joitu edellä esimerkkeinä esitettyyn vaan voivat vaihdella seuraavien patenttivaatimusten puitteissa. Keksinnön mukaista sakanerotusta voidaan siten soveltaa paitsi edellä kuvatuissa kalvohaihduttimissa myös perinteisissä metallisia lämmönsiirto-elementtejä käsittävissä haihduttimissa.

• « « « · « ·

«M

• » · • · · • · * ·«*

• · I

t · t « t · · • · · I · · * • · » • · « • · · • * · • · · · • « • · • · I · S f • ·

Claims (19)

1. Menetelmä liuoksen haihduttamiseksi, jossa liuos levitetään haihduttimen (1) rinnakkaisten, levymäisten lämmönvaihdinelementtien (3) lämmönsiirtopinnoille (4) valumaan niillä ylhäältä alaspäin, liuoksen syötön tapahtuessa elementeille yhteises- 5 tä nesteenjakotilasta (14), lämmönsiirtopinnoilla haihtumatta jäänyt liuos (10) ja haihdutuksen yhteydessä muodostunut sakka poistetaan haihduttimen alapäästä ja haihtumatta jäänyt liuos kierrätetään takaisin lämmönsiirtopinnoille niillä tapahtuvaa uutta haihdutusta varten, tunnettu siitä, että kierrätettävä liuos syötetään nes-teenjakotilaan (14) niin, että liuoksen mukana oleva sakka (23) erottuu tilassa pai-10 nonsa ja/tai liike-energiansa vaikutuksesta samalla kun liuoksen virtaus suuntautuu ylöspäin, että sakka poistetaan tilan pohjasta alkavaan poistojohtoon (21) ja että liuos ohjataan tilasta elementtien lämmönsiirtopinnoille (4) johtaviin syöttöyhteisiin (6,31).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kierrätettävä 15 liuos syötetään nesteenjakotilaan (14) ylhäältä alaspäin kohti tilan sivua tai päätyä kaartuvana virtauksena (11).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kierrätettävä liuos syötetään kapeaan, pitkänomaiseen nesteenjakotilaan (14) sen toisesta päästäjä että sakka poistetaan poistojohtoon (21) tilan vastakkaisesta päästä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : kierrätettävä liuos syötetään nesteenjakotilassa (14) olevien rinnakkaisten lainehien ί (16) tai virtausaukoilla (28-30) varustetun välipohjan (27) alapuolelle, jolloin liuok- • ~ sen virtaus kiertyy kohti välipohjan virtausaukkoja tai lainehien välisiä virtauskana- via (22) sakan (23) erottuessa virtauksesta keskipakovoiman vaikutuksesta. • · · • « « • » ·

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että * sakka johdetaan poistojohtoa (21) myöten selkeyttimeen (25), jossa sakka erotetaan sen mukana olevasta nestefaasista, minkä jälkeen nestefaasi yhdistetään haihdutti- *.* : messa tapahtuvaan liuoksen kierrätysvirtaukseen. • » · • * » * · ·

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • * ·;;; 30 haihdutin on taipuisaa kalvomateriaalia, kuten muovikalvoa, olevista lämmönvaih- « · ' ·; * dinelementeistä (3) muodostuva kalvohaihdutin.

7. Haihdutin (1), joka käsittää vaipan (2), vaipan sisään sovitettuja rinnakkaisia *'··' levymäisiä lämmönvaihdinelementtejä (3), joiden lämmönsiirtopinnoilla (4) haihdu- 9 106297 tettava liuos on järjestetty valumaan ylhäältä alaspäin, nesteenjakotilan (14), josta haihdutettava liuos on syöttöyhteiden (6, 31) kautta levitettävissä rinnakkaisille läm-mönsiirtopinnoille niiden yläpäissä, elimet haihtumatta jääneen liuoksen (10) ja haihdutuksen yhteydessä muodostuneen sakan poistamiseksi haihduttimen alapäästä 5 sekä johdon (11) haihtumatta jääneen liuoksen kierrättämiseksi takaisin elementtien lämmönsiirtopinnoille niillä tapahtuvaa uutta haihdutusta varten, tunnettu siitä, että nesteenjakotila (14) on muodostettu lisäksi sakanerottimeksi järjestämällä kierrätys-johto (11) syöttämään liuoksen tilaan sen sivulta tai päädystä ja varustamalla tila sen pohjasta alkavalla poistojohdolla (21), jolloin kierrätysvirtauksessa oleva sakka (23) 10 erottuu nesteenjakotilassa painonsa ja/tai liike-energiansa vaikutuksesta päätyen poistojohtoon samalla kun kierrätetyn liuoksen virtaus suuntautuu ylöspäin kohti elementtien (3) lämmönsiirtopinnoille (4) johtavia syöttöyhteitä (6, 31).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että se on taipuisaa kalvomateriaalia, kuten muovikalvoa, olevista lämmönvaihdinelementeistä (3) muo- 15 dostuva kalvohaihdutin.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että nesteenjakotila (14) sijaitsee haihduttimen vaipan (2) sisäpuolella.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että kierrä-tysjohto (11) liittyy pitkänomaisen nesteenjakotilan (14) toiseen päähän ja että sakan 20 poistojohto (21) alkaa nesteenjakotilan vastakkaisesta päästä.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että kier- : rätysjohto (11) liittyy ylhäältä alaspäin kaartuen nesteenjakotilaan (14).

* < « .···. 12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että nes- teenjakotilan (14) pohja on viistosti alaspäin poistojohtoa (21) kohti viettävä. • · « ··· v : 25

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että nes teenjakotila (14) on kiilamaisesti tai kartiomaisesti poistojohtoa (21) kohti suppene- _ :T: va. · » • m · • · «

14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-13 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että syöt-töyhteet käsittävät nesteenjakotilasta (14) alkavia, viuhkamaisesti laajenevia jako-30 suulakkeita (31), joista kukin syöttää liuosta useampaan rinnakkaiseen, lämmön-..!.: vaihdinelementtien (3) lämmönsiirtopintojen (4) väliseen rakoon, joissa haihtuminen ... tapahtuu. • · • · · 10 106297

15. Jonkin patenttivaatimuksista 7-14 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että kaukalomainen nesteenjakotila (14) on varustettu rinnakkaisilla viistoilla Iamelleilla (16), joiden välitse liuos pääsee virtaamaan ylöspäin.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 7-14 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että 5 kaukalomaisessa nesteenjakotilassa (14) on sen alempaan ja ylempään osaan (17, 18. jakava välipohja (27), että kierrätysjohto (11) liittyy sivusuuntaisesti nesteenja-kotilan alempaan osaan (17) ja että välipohjassa on virtausaukkoja, joista liuos pääsee virtaamaan tilan ylempään osaan (18) samalla kun sakka (23) päätyy tilan pohjasta alkavaan poistojohtoon (21).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että välipohjan (27) aukkojen muodostamat virtaustiet on kallistettu vastavirtaan kierrätysvirtauksen tulosuuntaan nähden.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 15-17 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että kaukalomainen nesteenjakotila (14) on varustettu patolevyllä (15), jonka yli liuos 15 virtaa rinnakkaisten lämmönvaihdinelementtien syöttöyhteisiin (6) ylivuotona.

19. Jonkin patenttivaatimuksista 7-18 mukainen haihdutin, tunnettu siitä, että poistojohto (21) johtaa selkeyttimeen (24), joka erottaa sakan sen mukana olevasta nestefaasista, ja että selkeytin on kytketty johdolla (26) kierrätysjohtoon (11) erottuneen nestefaasin yhdistämiseksi haihduttimessa tapahtuvaan kierrätysvirtaukseen. * · · • · • · ·· · • · · • · « • · » * ··: • · · • · « · · • m » • 1 · • · · • · · • · 1 « I I f « 11 106297