FI105492B - Laminaatin pohjamateriaali - Google Patents

Description

105492

Laminaatin pohjamateriaali - Basmaterial for ett laminat Tämä keksintö koskee laminaatin pohjamateriaalia laminaatin aikaansaamiseksi, jolla on erinomainen lämmönkestävyys.

5 Laminaatin pohjamateriaali prosessoidaan fenolihartsin, polyesterihartsin tms. kanssa ja käytetään pääasiassa painettuihin piirilevyihin laminaattina. Viime vuosina elektronisten instrumenttien multifunktionalisaation ja suuren tiivistyksen avulla ku-parilevyläpiviennit ja hopeapastaläpiviennit ovat kehittyneet ja suurta luotettavuutta edellytetään myös laminaatilta, jossa käytetään paperisubstraattia. Mitä tulee läm-10 mönkestävyyteen, vaatimustaso on kasvanut johtuen juottoprosessin nopeutumisesta, piirin suuresta tiivistämisestä, elektronisten osien kasvaneesta lämmönkehitykses-täjne.

Tähän mennessä laminaatin pohjamateriaalissa on käytetty laajasti valkaistua, puusta tuotettua krafitmassaa mutta tyydyttäviä laatuja ei ole saatu aikaan sellaisiin 15 ominaisuuksiin kuin lämmönkestävyys. Tästä syystä oli käytössä menetelmiä, joissa käytettiin massaa, jonka α-selluloosapitoisuus oli korkea, hyvin puhdasta liukomas-saa, tai puuvillalintterimassaa (julkiset JP-patenttijulkaisut Sho 60-7952 ja Sho 64-14398). Kuitenkin näitä massoja käytettäessä voitaisiin saavuttaa erinomainen läm-·*,·.: mönkestävyys mutta muotokestävyys oli huomattavan heikko johtuen huomattavan 20 taipuisista kuiduista.

• · • · « * v · ’ . * On olemassa myös menetelmä, jossa käytetään valkaistua krafitmassaa, jossa kuitu- • » » ’··;* jen taipuminen on alhainen, ja jossa 10-%:iseen KOH:iin liukoiset aineet oli estetty ·'·! : alhaiselle tasolle muuttamalla keitto-olosuhteita kraftmassan tuotannossa (julkinen v : JP-patenttijulkaisu Hei 2-175996), mutta tällä hetkellä tilanne on se, että lämmön- 25 kestävyyden parantumisen ei voida sanoa olevan riittävä sen puhdistamiseksi kor- :V: keatasoisesti.

• • · · . .

• · · _____;=_......

• · f -.....--=-·,-.....

- \ Edellä esitetyissä tavanomaisissa menetelmissä ei ole lainkaan osoitettu, kuinka la- minaatin pohjamateriaalin lämpöhajaantumiskäyttäytyminen on tekemisissä lami-naatin lämmönkestävyyden kanssa. Myöskään ei ole mainittu sellaista seikkaa, että 30 lämmönkestävyys paranee käytettäessä matalavalkaistua massaa.

• «« · -Tm——·: * ... -----.......

* * * *: Keksinnön mukaisesti kiinnitettiin huomiota lämpöhajaantumisen alkulämpötilaan ja laminaatin pohjamateriaalin lämpöhajaantumisen määrään, joiden katsotaan koskevan suoraan laminaatin lämmönkestävyyttä. Sen lisäksi, keinona näiden olosuhtei- 2 105492 den tyydyttämiseksi helposti, jäännösligniini-indeksin avulla tutkittiin myös Klason-ligniinimäärän merkitsevyys massassa, joka oli saatu kuiduttamalla pohjamateriaalia.

Tutkimusten, joissa on kiinnitetty huomiota siihen seikkaan, että laminaatin läm-5 mönkestävyys on voimakkaasti tekemisissä laminaatin pohjamateriaalin lämpöha-jaantumiskäyttäytymisen kanssa, tuloksena on keksinnön mukaisesti havaittu, että päämäärä voidaan saavuttaa tehokkaasti laminaatin pohjamateriaalilla, jolle on tunnusomaista se, että pohjamateriaali sisältää lehtipuukraftmassaa, että kuumennettaessa pohjamateriaalia lämpötilan nostonopeudella 20 °C/min typpiatmosfäärissä 10 sen lämpöhajaantuminen alkaa lämpötilassa, joka on vähintään 330 °C ja enintään 370 °C, että pohjamateriaalin määrän väheneminen lämpöhajaantumisen johdosta, pidettäessä materiaalia 10 minuuttia 260 °C:ssa typpiatmosfäärissä, on 0 %:sta enintään 5 %:iin ja että pohjamateriaalista kuiduttamalla saatavan massan Klason-ligniinin määrä on vähintään 0,2 % ja enintään 1,2 %.

15 Laminaatin lämmmönkestävyyden parantamiseksi on tärkeätä analysoida tekijät laminaatin lämpöhajaantumisessa ja poistaa syyt kuplanmuodostukseen ja värin muuttumiseen kuumennuksen yhteydessä.

Laminaatin lämmönkestävyys määritetään lämmönkestävyydellä juoton yhteydessä : ja lämmönkestävyydellä ilmassa, joka on määrätty JIS:ssä (C-6481). Lämmönkestä- ' 20 vyyden määrittämiseksi juotossa käytetään menetelmää, jossa laminaattinäytettä kel- * «4 . lutetaan juotoshauteessa 260 °C:ssa ja mitataan aika kunnes kuullaan murtumisääni, * ja lämmönkeston lämpötila ilmassa määritetään kuumentamalla 5 minuutin ajan pu- halluskuivurissa ja mitataan korkein lämpötila, joka ei aiheuta kuplanmuodostusta : eikä värin muutosta.

·*·

• I

• · · 25 Laminaatin lämpöhajaantumiskäyttäytymisen analysoinnissa aiheutettiin hajaantu-minen, jotta saataisiin laminaatin haihtuvat komponentit, laminaatin pohjamateriaa- • · ·

Iin hemiselluloosa, seuraavaksi selluloosa ja lopuksi fenolihartsi (Seni Gakkain esi-* julkaisu, 1994, (G), s. 80). Lähtien siitä seikasta, että fenolihartsin lämpöhajaantu- misen alkamislämpötila on noin 370 °C, otaksutaan, että lämpöhajaantumiskaasu, ·:*·: 30 joka muodostuu lämmönkestävyystestissä juotettaessa tms., johtuu laminaatin poh jamateriaalin hemiselluloosan ja selluloosan lämmössä hajonneista tuotteista.

• · · ””·* Tavanomaisen laminaattipohjamateriaalin lämpöhajaantumisen alkamislämpötila oli noin 300°C, mikä oli huomattavasti alhaisempi kuin fenolihartsin lämpöhajaantumisen alkamislämpötila. Sen sijaan keksinnön mukaisesti laminaatin pohjamateriaalin 3 105492 lämpöhajaantumisen alkamislämpötila nostettiin vähintään 330 °C:sta enintään 370 °C:een lähelle fenolihartsin lämpöhajaantumisen alkamislämpötilaa, mikä mahdollisti siten hyvin suuren lämmönkestävyyden saavuttamisen.

Mitä tulee vähenemissuhteeseen myös lämpöhajaantumisen yhteydessä, noin 10 %:n 5 vähenemä todettiin tavanomaisella laminaattipohjamateriaalilla, kun sitä pidettiin 10 minuuttia 260 °C:ssa, ja otaksutaan, että nämä lämpöhajaantumiskaasut johtuivat kuplanmuodostuksesta tms. Samanaikaisesti keksinnön mukaisesti lämmön-kestävyyttä voitiin parantaa tehokkaasti rajoittamalla vähennyssuhde lämpöhajaantumisen yhteydessä tasolle 0 %:sta enintään 5 %:iin.

10 Keksinnössä lämpöhajaantumiskäyttäytyminen analysoitiin typpiatmosfäärissä. Tämä siksi, että analyysi voidaan toistaa helpoissa olosuhteissa, että laminaatin pohjamateriaali suljetaan fenolihartsiin laminaatissa ja kuumennetaan hajoamiseen anaerobisissa olosuhteissa. Tätä tilaa käyttämällä oli mahdollista määrittää pohjamateriaalin lämmönkestävyyden siedettävä alue menetelmällä, jonka toistettavuus oli hy-15 vä.

Keksinnön toteuttamisen kannalta pidetään tehokkaana sitä, että komponenttien, joiden lämmönkestävyyden lämpötila on matala, määrää vähennetään pohjamateriaali-komponenttien joukossa, yhdistämällä puulaji, keitto-olosuhteet ja valkaisuolosuh-; teet olosuhteiksi, jotka vastaavat lehtipuukraftmassan tuotanto-olosuhteita, vaikka .‘ 20 erityisiä rajoituksia ei ole. Hemiselluloosan ja ei-kiteisen selluloosan lämpöhajaan-’ tumisen alkamislämpötila on erityisesti niinkin matala kuin 300 °C, ja tästä johtuen • i t *· " lämpötilan aikaansaamiseksi vähintään 330 °C:een, joka on keksinnön mukainen

• f I

’··'·* siedettävä arvo, on tärkeätä vähentää näiden komponenttien osuutta. Sellaisten tuo- • · : tanto-olosuhteisiin liittyvien seikkojen kuin puulajin, jolla on hyvä keitettävyys «·· v '· 25 (esim. eukalyptuspuu 10 vuoden kuluessa istuttamisen jälkeen), valinta pohjamateri aaliksi, tehostettu puhdistaminen keittämällä verrattain matalassa lämpötilassa ja :V: korkeassa kemikaalilisäystasossa, pienimolekyylisten polysakkaridien kuten hemi- • · selluloosan eliminointi voimistamalla happivalkaisua jne., suhteen valkaisuolosuh- • ....

teiden valinta on erityisen tärkeätä.

• · .·:··: 30 Keksinnön mukaisesti on seuraavaksi todettu, että jättämällä ligniinin määrä tietylle tasolle laminaatin pohjamateriaalissa lehtipuukraftmassaa sisältävää laminaatin poh-’ . jamateriaalia, jonka lämpöhajaantumisen lämpötila, kuumennettaessa lämmönnosto- nopeudella 20 °C/min typpiatmosfäärissä, on vähintään 330 °C ja enintään 370 °C, ja jonka vähenemissuhde lämpöhajaantumisen yhteydessä, pidettäessä 260 °C:ssa 35 typpiatmosfäärissä, on 0 %:sta enintään 5 %:iin, voidaan helposti tuottaa. Keksin- 4 105492 nön mukaisessa laminaatin pohjamateriaalissa Klason-ligniinin määrä, joka on yksi jäännösligniinitunnus, järjestettiin alueelle, joka on vähintään 0,2 % ja enintään 1,2 %, jolloin saavutettiin suuri lämmönkestävyys.

Yleisesti ottaen, kun tuotetaan laminaatin pohjamateriaalia, lehtipuukraftmassa val-5 kaistaan monivaiheisen valkaisusekvenssin kautta, joka käsittää hapen, kloorin, alkalin, natriumhypokloriitin ja klooridioksidin. Näiden prosessien yksityiskohtaisten tutkiskelujen seurauksena on kuitenkin tullut selväksi, että lämmönkestävyys on parempi, kun käytetään välituotemassaa jättäen ligniiniä jäljelle jossain määrin verrattuna massaan, joka valkaistaan tavanomaiseen LBKP.hen. Lisäksi perusteellisten 10 tutkimusten seurauksena on havaittu, että kun jäännösligniinin määrä massassa, joka on saatu kuiduttamalla laminaatin pohjamateriaalia, säädettiin vähintään 0,2 %:ksi ja enintään 1,2 %:ksi Klason-ligniinin avulla ilmaistuna, voidaan saada aikaan paras lämmönkestävyys.

Valkaisuprosessi on prosessi vaaleuden aikaansaamiseksi eliminoimalla ligniini 15 massakuidusta (erityisesti sekundaariseinämästä), jota ei voitu eliminoida keittopro-sessissa. Valkaisun alkuvaiheessa hemiselluloosa ja verrattain pienimolekyylinen ei-kiteinen selluloosa hydrolysoituvat, mikä siten parantaa lämmönkestävyyttä. Kun valkaisua kuitenkin jatketaan edelleen ligniinisidoksen eliminoimiseksi kemiallisesti selluloosan hydroksyyliryhmästä ja karboksyyliryhmästä, selluloosan kidemuoto 20 vahingoittuu, mikä johtaa alentuneeseen lämmönkestävyyteen. Keksinnön mukai-sesti käytettiin siten sellaista valkaisumenetelmää, että jäännösligniinin määrä aset-: tuu edellä esitetylle siedettävälle alueelle, mikä mahdollistaa lämmönkestävyyden . . tehostamisen.

• « I • · « • · ; Laminaatin lämmönkestävyys paranee keksinnön mukaisesti. Syynä on se, että nos- • · · ·’.·* ·’ 25 tamalla laminaatin pohjamateriaalin lämpöhajaantumisen alkamislämpötilaa ja sää tämällä vähenemissuhde lämpöhajaantumisen yhteydessä alhaiseksi, kuplanmuodos- : *: *: tus ja värin muuttuminen laminaatin kuumennuksen yhteydessä estyvät.

• · • · · · «

Seuraavassa esitetään keksinnön mukaisia vaikutuksia käyttäen esimerkkejä. Keksin-’i *': tö ei kuitenkaan rajoitu näihin esimerkkeihin.

30 Esimerkki 1 · · Käyttämällä lehtipuulastuja Hokkaidosta kraftmassakeitto suoritettiin taulukon 1 mukaisissa olosuhteissa, se on, keitto-olosuhteissa, joissa vallitsee suhteellisesti matalampi lämpötila ja korkeampi kemikaalilisäystaso kuin esimerkissä 2, jotta saa- ^ 5 105492 täisiin valkaisematonta massaa (UKP), jonka K-luku on 10. Tämän jälkeen UKP saatettiin matalakloorityyppiseen valkaisuun hapella ja klooridioksidilla ja Iaminaat-tipohjamateriaaliarkkeja muodostettiin käsikäyttöisellä arkintekolaitteella mainittua massaa käyttäen, joiden arkkien neliöpaino oli 135 g/m2 ja tiheys 0,5 g/cm3. Tämä 5 laminaatin pohjamateriaali lohdutettiin Klason-ligniinimäärän määrittämiseksi, joka oli 0,8 %.

Tämä pohjamateriaali kyllästettiin imeyttämällä kaupallista alkoholiliukoista fenoli-hartsia (kauppanimi BLS-3122, Showa Highpolymer Co., Ltd.) ja kuivattiin kuumassa ilmassa 160 °C:ssa esikyllästeen valmistamiseksi. Sen jälkeen kerrostettiin 8 10 esikyllästearkkia ja liimalla varustettu kuparikaivo, ja valettin muottiin kuumentaen Λ ja paineistaen olosuhteissa 155 °C, 100 kg/cm ja 60 minuuttia, ja jäähdytettiin sen jälkeen 30 minuutin ajan paineistetussa tilassa saaden sillä tavalla yksipuolinen kuparoitu laminaatti, jonka hartsikyllästysaste oli 50 % ja levypaksuus 1,6 mm.

Laminaatin pohjamateriaalin ja tällä menetelmällä aikaansaadun laminaatin ominai-15 suudet esitetään taulukossa 1. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, johtuen kohtalaisesta jäännösligniinimäärästä, laminaatin pohjamateriaalin lämmönkestävyys oli suuri, mistä oli tuloksena laminaatti, jonka lämmönkestävyys oli hyvä.

Esimerkki 2 • t I t | ' · Käyttämällä eukalyptuslastuja Etelä-Afrikasta keitto suoritettiin taulukon 1 mukai- : 20 sissa olosuhteissa, se on, keitto-olosuhteissa, joissa vallitsee suhteellisesti korkeani- « « •\'·· pi lämpötila ja matalampi kemikaalilisäystaso kuin esimerkissä 1, jotta saataisiin •\|\’ UKP:tä, jonka K-luku on 12. Tämän jälkeen massa valkaistiin happivalkaisulla, ja : laminaatin pohjamateriaaliarkkeja ja laminaattiarkkeja saatiin kuten esimerkissä 1 : *· *; käyttäen tätä massaa pohjamateriaalina.

25 Laminaatin pohjamateriaalin ja tällä menetelmällä aikaansaadun laminaatin ominai- * · · *·*.* suudet esitetään taulukossa 1. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, johtuen kohtalaisesta • · · v : jäännösligniinimäärästä, laminaatin pohjamateriaalin lämmönkestävyys oli suuri, - · mistä oli tuloksena laminaatti, jonka lämmönkestävyys oli hyvä.

Vertailuesimerkki 1 # t * « • · · .....

‘ . 30 UKP:tä saatiin käyttäen eukalyptuslastuja Etelä-Afrikasta vastaavissa keitto-olosuh teissa kuin esimerkissä 2. Tämä UKP valkaistiin monivaihevalkaisulla käyttäen happea, klooria, vetyperoksidi/alkalia, natriumhypokloriittia ja klooridioksidia, jolloin 6 105492 saatiin BKP:tä. Laminaatin pohjamateriaaliarkkeja ja laminaattiarkkeja saatiin kuten esimerkissä 1 käyttäen tätä massaa pohjamateriaalina.

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, tällä menetelmällä saadun laminaatin pohjamateriaalin ominaisuuksia olivat korkeampi vaaleus juuri vähemmällä määrällä jäännösligniiniä 5 mutta matalampi alkamislämpötila lämpöhajaantumisessa ja suuri vähenemissuhde lämpöhajaantumisessa. Sen seurauksena laminaatin lämmönkestävyys oli myös heikompi kuin esimerkissä 2 ja esimerkissä 1.

Vertailuesimerkki 2 Käyttämällä Hokkaidon lehtipuulastuja keitto suoritettiin vastaavissa olosuhteissa 10 kuin esimerkissä 1, jotta saatiin UKP:tä. Ilman valkaisukäsittelyä laminaatin pohjamateriaaliarkkeja ja laminaattiarkkeja saatiin kuten esimerkissä 1 käyttäen tätä UKP.tä massapohjamateriaalina.

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, tällä menetelmällä saadun laminaatin pohjamateriaalin ominaisuuksia olivat suurempi määrä jäännösligniiniä siedettävän alueen ulkopuo-15 lella, lämpöhajaantumisen matala alkamislämpötila ja erityisen suuri 10%:n vähenemissuhde lämpöhajaantumisessa. Tästä johtuen laminaatin lämmönkestävyys oli myös heikompi kuin esimerkissä 1 ja esimerkissä 2.

: * .: Vertailuesimerkki 3 . Käyttämällä Hokkaidon lehtipuulastuja keitto suoritettiin vastaavissa olosuhteissa ’ ' 20 kuin esimerkissä 1 UKP:n aikaansaamiseksi. Tämä UKP valkaistiin monivaiheval-’···' kaisulla käyttäen happea, klooria, vetyperoksidi/alkalia, natriumhypokloriittia ja : klooridioksidia, jolloin saatiin BKP:tä. Laminaatin pohjamateriaaliarkkeja ja lami- • ♦ · v ·’ naattiarkkeja saatiin kuten esimerkissä 1 käyttäen tätä massaa pohjamateriaalina.

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, tällä menetelmällä saadun laminaatin pohjamateriaalin • · · 25 ominaisuuksia olivat korkeampi vaaleus juuri vähemmällä määrällä jäännösligniiniä \ * mutta matalampi alkamislämpötila lämpöhajaantumisessa ja suuri vähenemissuhde "**: lämpöhajaantumisessa. Sen seurauksena laminaatin lämmönkestävyys oli myös hei- *: : kömpi kuin esimerkissä 1 ja esimerkissä 2.

• · i 7 105492

Taulukko 1 S—---—— -Γ τ~ -----

Esimerkki Vertailuesimerkki _Il I 2 li I 2 1 3

Keitto-olosuhteet:___________

Pohjamateriaalilastu lp/Hokk euk/E- euk/E- lp/Hokk lp/Hokk ___Afr Afr___ Lämpötilan nostoaika (min)__90__90__90__90__90_

Keittolämpötila (°C)__155__160__160__1¾__155

Pitoaika (min)__50__50__50__50__50_

Tehollisen alkalin lisäystaso (%)*1__23__15__15__23__23_

Valkaisematon massa, K-luku *2__10__12__12__10__K)_

Valkaisuolosuhteet:________ 02-vaihe happea (kg/cm2)__4J__4^5__4^0__-__4,0 *3 Alkalia (%)__3,0 3,0 2,0 __2,0 C-vaihe *4 klooria (%)__-__-__2J)__-__L5_ E/P-vaihe alkalia (%)__-__-__1^2__-__1,2 *5 vetyperoksidia (%)__-__-__1^0___-__1,0 H-vaihe *6 natriumhypokloriitti (%)__-__-__0^5__-__1,0 ^ , D-vaihe *7_1 0,2 - 0,2 - 0,4 ‘ Laminaatin pohjamateriaalin ja laminaatin ominaisuuksia:____ • * « i ( Klason-Iigniinin määrä pohjamateriaalin 0,8 0,9 <0,2 2,0 <0,2 ' '· kuidutuksen jälkeen *8______ '•V Vaaleus 70 60 92 35 90 • · — - “

Li : Lämpöhajaantumisen alkamislämpötila 335 355 325 320 315 :7: *9 (°C)______ Vähenemissuhde lämpöhajaantumisessa 4,0 3,0 5,5 10,0 7,5 O.*: ‘loga______ Lämmönkestävyys juotossa *11 (s)__40__55__30__L>__20_ . Lämmönkestolämpötila ilmassa *12 (°C) 265 275 255 240 245 • · .....

. ' Taulukossa lp/Hokk = lehtipuu Hokkaidosta; euk/E-Afr = eukalyptus Etelä-Afri- *·· kasta.

I - 12 ovat seuraavat: 8 105492 *1 Tehollisen alkalin lisäystaso: Alkalin lisäystaso lastuun perustuen ilmaistuna NaOH + Na2S:llä.

*2 K-luku: K-luku mitattin JIS P8206:n mukaisesti.

*3 02-vaihe: Happivalkaisu suoritettiin 60 minuutin kuluessa 100 °C:ssa eikä 5 10-%:n massasakeudessa.

*4 C-vaihe: Kloorivalkaisu suoritettiin 30 minuutin kuluessa 50 °C:ssa ja 3 %:n massasakeudessa.

*5 E/P-vaihe: Alkali/vetyperoksidivalkaisu suoritettiin 60 minuutin kuluessa 60 °C:ssa ja 10 %:n massasakeudessa.

10 16 H-vaihe: Natriumhypokloriittivalkaisu suoritettiin 60 minuutin kuluessa 45 °C:ssa ja 10 %:n massasakeudessa.

*7 D-vaihe: Klooridioksidivalkaisu suoritettiin 120 minuutin kuluessa 75 °C:ssa ja 10 %:n massasakeudessa.

*8 Klason-ligniinin määrä: Tappi-standardimenetelmän T222-om83 mukaisesti.

15 19 Lämpöhajaantumisen alkamislämpötila: Lämpöhajaantumisen alkamislämpötila : mitattiin käyttäen Rigaku Co.:n lämpövaakaa.

4 · « | ’. , Mittausolosuhteet • « « : Atmosfääri: typpikaasu, virtausnopeus 200 ml/min.

Näytemäärä: 10 mg • · · • ♦ t ·1 ’ 20 Lämpötilan nostonopeus: 20 °C/min, huoneenlämpötilasta 500 °C:een, laskenta suo ritettiin perusviivan leikkauskohdasta ilman absorboitunutta vettä näytteessä ja pai- *Λ: nohäviökäyrän tangentista Iämpöhajaantumisreaktion pääreaktion kautta. Ekstrapo- • · · V ; loitu alkamislämpötila merkitsi lämpöhajaantumisen alkamislämpötilaa.

*10 Vähenemissuhde lämpöhajaantumisen yhteydessä: Vähenemissuhde lämpöha-25 jaantumisen yhteydessä mitattiin käyttäen Rigaku Co. :n lämpövaakaa.

• « • · • · ·

, I

· 9 105492

Mittausolosuhteet

Atmosfääri: typpikaasu, virtausnopeus 200 ml/min.

Näytemäärä: 10 mg Lämpötilan nosto-ohjelma: Lämpötila nostettiin huoneenlämpötilasta 260 °C:een 5 5 minuutin kuluessa ja sen jälkeen näytettä pidettiin 10 minuuttia 260 °C:ssa. Paino-ero ennen ja jälkeen 10 minuutin pidon mitattiin ja se ilmaisi vähenemissuhteen lämpöhajaantumisen yhteydessä.

*11 Lämmönkestävyys juotossa: JIS C6481:n mukainen.

*12 Lämmönkestävyys ilmassa: Korkein lämpötila, joka ei aiheuta kuplanmuodos-10 tusta eikä värin muutosta ylikuumennettaessa puhalluskuivurissa.

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, sellaisen yksipuolisen kuparoidun laminaatin lämmönkestävyys oli hyvä, jossa käytettiin laminaatin pohjamateriaalia, jossa oli yhdistetty erityinen pohjamateriaali, keitto-olosuhteet ja valkaisuolosuhteet, substraattina kussakin keksinnön mukaisessa esimerkissä. Sen seurauksena on tullut mahdolliseksi 15 saada aikaan hyvälaatuinen laminaatti.

I

* » t * 1 4 * f * ·

* I I

* I I

* « I

* « « « I · • · • · ♦ • · · •M · ··« • f ·

« · I

• · • · · • · · • · •M • 1 1 • ♦ ·

• •••S

• · • f t « • « • · t » » · « 4 • ·