FI102703B - Kanavan allokointimenetelmä - Google Patents

Kanavan allokointimenetelmä Download PDF

Info

Publication number
FI102703B
FI102703B FI971328A FI971328A FI102703B FI 102703 B FI102703 B FI 102703B FI 971328 A FI971328 A FI 971328A FI 971328 A FI971328 A FI 971328A FI 102703 B FI102703 B FI 102703B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
transmission power
transmission
time
cell
different
Prior art date
Application number
FI971328A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI971328A (fi
FI102703B1 (fi
FI971328A0 (fi
Inventor
Oscar Salonaho
Mika Rinne
Mikko J Rinne
Original Assignee
Nokia Telecommunications Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Telecommunications Oy filed Critical Nokia Telecommunications Oy
Publication of FI971328A0 publication Critical patent/FI971328A0/fi
Priority to FI971328A priority Critical patent/FI102703B1/fi
Priority to AU65023/98A priority patent/AU735038C/en
Priority to EP98910768A priority patent/EP0972417B1/en
Priority to PCT/FI1998/000255 priority patent/WO1998044754A2/fi
Priority to JP54118698A priority patent/JP2001516541A/ja
Priority to DE69825878T priority patent/DE69825878T2/de
Priority to CN98803776A priority patent/CN1109477C/zh
Priority to AT98910768T priority patent/ATE274780T1/de
Publication of FI971328A publication Critical patent/FI971328A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI102703B publication Critical patent/FI102703B/fi
Publication of FI102703B1 publication Critical patent/FI102703B1/fi
Priority to US09/390,529 priority patent/US6259685B1/en
Priority to NO994672A priority patent/NO994672L/no

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00—Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/04—TPC
    • H04W52/18—TPC being performed according to specific parameters
    • H04W52/28—TPC being performed according to specific parameters using user profile, e.g. mobile speed, priority or network state, e.g. standby, idle or non transmission
    • H04W52/283—Power depending on the position of the mobile
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
    • H04W16/02—Resource partitioning among network components, e.g. reuse partitioning
    • H04W16/06—Hybrid resource partitioning, e.g. channel borrowing
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00—Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/04—TPC
    • H04W52/30—TPC using constraints in the total amount of available transmission power
    • H04W52/34—TPC management, i.e. sharing limited amount of power among users or channels or data types, e.g. cell loading
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W16/00—Network planning, e.g. coverage or traffic planning tools; Network deployment, e.g. resource partitioning or cells structures
    • H04W16/02—Resource partitioning among network components, e.g. reuse partitioning
    • H04W16/12—Fixed resource partitioning
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W28/00—Network traffic management; Network resource management
    • H04W28/16—Central resource management; Negotiation of resources or communication parameters, e.g. negotiating bandwidth or QoS [Quality of Service]
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00—Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/04—TPC
    • H04W52/38—TPC being performed in particular situations
    • H04W52/50—TPC being performed in particular situations at the moment of starting communication in a multiple access environment
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/04—Wireless resource allocation
    • H04W72/044—Wireless resource allocation based on the type of the allocated resource
    • H04W72/0446—Resources in time domain, e.g. slots or frames
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/04—Wireless resource allocation
    • H04W72/044—Wireless resource allocation based on the type of the allocated resource
    • H04W72/0453—Resources in frequency domain, e.g. a carrier in FDMA
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/50—Allocation or scheduling criteria for wireless resources
    • H04W72/54—Allocation or scheduling criteria for wireless resources based on quality criteria
    • H04W72/541—Allocation or scheduling criteria for wireless resources based on quality criteria using the level of interference

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Mobile Radio Communication Systems (AREA)
  • Use Of Switch Circuits For Exchanges And Methods Of Control Of Multiplex Exchanges (AREA)
  • Transmitters (AREA)
  • Time-Division Multiplex Systems (AREA)

Description

1 102703
Kanavan allokointimenetelmä
Keksinnön ala Tämä keksintö liittyy solukkoradioverkon kanavien allokointiin aika-5 kehysrakenteisia kanavia käyttävissä järjestelmissä.
Keksinnön tausta
Matkaviestinjärjestelmissä matkaviestimet ja tukiasemat voivat muodostaa yhteyksiä niin kutsutun radiorajapinnan kanavien kautta. Järjestelmän 10 käyttöön on aina allokoitu tietty taajuusalue. Jotta matkaviestinjärjestelmään saadaan tällä rajoitetulla taajuuskaistalla riittävästi kapasiteettia on käytössä olevat kanavat käytettävä useaan kertaan. Järjestelmän peittoalue on tämän vuoksi jaettu yksittäisten tukiasemien radiopeittoalueiden muodostamiin soluihin, josta syystä järjestelmiä kutsutaan usein myös solukkoradiojärjestel-15 miksi.
Erään tunnetun matkaviestinjärjestelmän rakenteen pääpiirteitä esitetään kuvassa 1. Verkkoon kuuluu useita toisiinsa yhdistettyjä matkaviestin-keskuksia MSC (Mobile Services Switching Centre). Matkaviestinkeskus MSC voi muodostaa yhteyksiä toisiin matkaviestinkeskuksiin MSC tai muihin 20 tietoliikenneverkkoihin, kuten esimerkiksi ISDN (Integrated Services Digital Network), PSTN (Public Switched Telephone Network), Internet, PDN (Packet Data Network), ATM (Asynchronous Transfer Mode) tai GPRS (General Packet Radio Service). Matkaviestinkeskukseen MSC on kytketty useita tukiasemaohjaimia BSC. Tukiasemaohjaimiin on kuhunkin kytketty tu-25 kiasemia BTS. Tukiasemat voivat muodostaa yhteyksiä matkaviestimiin MS. Käytönohjausjärjestelmällä NMS voidaan kerätä verkosta tietoja ja muuttaa verkkoelementtien ohjelmointia.
Tukiasemien ja matkaviestimien välinen ilmarajapinta voidaan jakaa kanaviin usealla eri tavalla. Tunnettuja tapoja ovat ainakin alkajako TDM 30 (Time Division Multiplexing), taajuusjako FDM (Frequency Division Multiplexing) ja koodijako CDM (Code Division Multiplexing). TDM-järjestelmissä käytettävissä oleva kaista on jaettu peräkkäisiin aikaväleihin. Tietty määrä peräkkäisiä aikavälejä muodostaa periodisesti toistuvan aikakehyksen. Kanavan määrittää aikakehyksessä käytettävä aikaväli. FDM-järjestelmissä ka-35 navan määrittää käytettävä taajuus ja CDM-järjestelmissä käytettävä taa- 2 102703 juushyppelykuvio tai hajotuskoodi. Myös edellä mainittujen jakomenetelmien yhdistelmiä voidaan käyttää.
Kuva 2 esittää esimerkkiä tunnetusta FDM/TDM-jaosta. Kuvassa pystyakselilla on taajuus ja vaaka-akselilla aika. Käytettävissä oleva taajuus-5 spektri on jaettu kuuteen taajuuteen F1-F6. Lisäksi jokaisen taajuuden muodostama taajuuskanava on jaettu 16 peräkkäisen aikavälin muodostamiin toistuviin aikakehyksiin. Kanavan määrittää aina taajuuden F (frequency) ja aikakehyksessä käytettävän aikavälin TS (time slot) pari (FtTS).
Kapasiteetin maksimoimiseksi kanavat on käytettävä uudelleen 10 mahdollisimman lähekkäisissä soluissa. Kanavien uudelleenkäyttöä rajoittavat verkon yhteyksien toisilleen aiheuttamat häiriöt.
Samanaikaisten yhteyksien toisilleen aiheuttamien häiriöiden syntymistä esitetään kuvassa 3. Kuvassa kolme matkaviestintä, MS1, MS2 ja MS3 kommunikoivat tukiasemien BTS1, BTS2 ja BTS3 kanssa. Tukiaseman 15 BTS1 vastaanottama signaali sisältää matkaviestimen MS1 lähettämän yhtenäisellä viivalla kuvatun signaalin S1, jonka voimakkuus riippuu matkaviestimen MS1 käyttämästä lähetystehosta ja matkaviestimen MS1 ja tukiaseman BTS1 välisen radiotien häipymästä. Radiotien häipymä on tyypillisesti sitä pienempi mitä lähempänä tukiasemaa matkaviestin on. Signaalin 20 S1 lisäksi tukiaseman vastaanottama signaali sisältää matkaviestimien MS2 ja MS3 lähettämien signaaleista aiheutuvat signaalikomponentit 121 ja 131. Komponentit 121 ja 131 aiheuttavat vastaanottoon häiriötä mikäli niitä ei saada suodatettua pois tukiaseman vastaanottamasta signaalista. Vastaavasti matkaviestimen MS1 lähettämä signaali aiheuttaa mahdollisesti vastaanot-25 töihin häiriötä aiheuttavat signaalikomponentit 112 ja 113 tukiasemien BTS2 ja BTS3 vastaanottamiin signaaleihin. Samankaltaiset komponentit syntyvät myös matkaviestimien tukiasemilta vastaanottamiin signaaleihin.
Mikäli signaalikomponentit 121 ja 131 ovat samalla kanavalla kuin signaali S1 ei niitä voida poistaa suodattamalla. Myös joillakin muilla kuin 30 samalla kanavalla olevat signaalit voivat aiheuttaa häiriötä. Esimerkiksi taa-juusjakoa FDM käyttävissä järjestelmissä taajuustasossa vierekkäiset kanavat ovat taajuusspektrin saamiseksi käyttöön mahdollisimman tehokkaasti aina hieman päällekkäin aiheutuu vastaanottoon häiriötä myös viereisellä kanavalla olevista signaaleista. Vastaavasti käytettäessä koodijakoa CDM 35 liian samankaltaista koodia käyttävät yhteydet aiheuttavat toisilleen häiriötä. Muilla kanavilla olevien signaalien aiheuttamat niin kutsutut naapurikanava- 3 102703 häiriöt ovat kuitenkin huomattavasti samalla kanavalla olevien yhtä voimakkaiden signaalien aiheuttamia häiriöitä pienempiä. Häiriöön voidaan lisäksi vaikuttaa lisäksi esimerkiksi käyttämällä taajuus- tai aikavälihyppelyä. Taa-juushyppelyssä yhteyden käyttämää taajuutta muutetaan tiheästi, jolloin yh-5 teyksien toisilleen aiheuttamat häiriöt keskiarvoistuvat. Aikavälihyppelyssä puolestaan muutetaan tiheästi yhteydellä käytettävää aikaväliä. Taajuus- tai aikavälihyppelyä käytettäessä yksittäinen yhteys ei kärsi huomattavasti muita suuremmasta häiriöstä, vaan kaikki yhteydet kokevat häiriöt samantasoisina.
10 Yhteyksien toisilleen aiheuttamien häiriöiden suuruus riippuu siis yhteyksien käyttämistä kanavista, yhteyksien maantieteellisestä sijoittumisesta ja käytetystä lähetystehosta. Näihin voidaan vaikuttaa suunnitelmallisella, häiriöt huomioonottavalla kanavien allokoinnilla eri soluihin ja lähetys-tehon säädöllä.
15 Kanavien allokoinnissa on tavoitteena allokoida halutuille yhteyksille kanavat, joita kaikkia voidaan käyttää samanaikaisesti signaalien laadun pysyessä hyväksyttävänä. Tässä hakemuksessa käsiteltävä keksintö liittyy mutta ei rajoitu kiinteään kanavien allokointiin FCA (Fixed Channel Allocation), jossa jokaiselle solulle allokoidaan etukäteen niin kutsutun taajuus-20 suunnittelun avulla tarvittava määrä kanavia. Taajuussuunnittelulla huolehditaan, että eri soluissa allokoiduilla kanavilla toimivat yhteydet eivät häiritse toisiaan liikaa. Häiriön hallitsemiseksi jokaisen solun tukiasemalle annetaan sallitun lähetystehon maksimiraja. Etäisyyttä, jonka päässä samaa kanavaa voidaan käyttää uudelleen niin että signaalin häiriösuhde CIR (C/l, Carrier to • · 25 Interference Ratio) säilyy hyväksyttävänä, nimitetään häiriöetäisyydeksi ja etäisyyttä, jolla sama kanava käytetään uudelleen, uudelleenkäyttöetäisyy-deksi.
Samat taajuudet käytetään uudelleen niin kutsutun uudelleenkäyttö-kuvion mukaisesti. Käytettäessä FDM/TDM-jakoista kanavarakennetta ovat 30 tyypillisiä uudelleenkäyttökuvion kokoja 7, 9 ja 12 solua, toisin sanottuna kuviot, joissa samat taajuudet käytetään uudelleen joka yhdeksännessä tai joka kahdennessatoista solussa. Esimerkki uudelleenkäyttökuviosta, jonka koko on 9 solua, on esitetty kuvassa 4. Kuvassa 4 taajuudet on jaettu 9 luokkaan 1-9. Jokaisen solun käyttöön on allokoitu yksi taajuusluokka, joka ku-35 vassa on merkitty solun kohdalle. Solussa saadaan käyttää vain niitä kanavia, jotka kuuluvat solun käyttöön allokoituun taajuusluokkaan.
102703 4
Uudelleenkäyttökuviota voidaan tihentää esimerkiksi käyttämällä suunnattuja antenneja tai pienentämällä FDM/TDM-signaalin CIR-suhteelle asetettavaa vaatimusta. Verkolta vaadittavaa häiriösuhdetta CIR voidaan laskea esimerkiksi parantamalla signaalin spektriominaisuuksia signaalissa 5 taajuushyppelyä tai CDM-tyyppistä hajotuskoodia käyttämällä tai käyttämällä tehokkaampaa kanavakoodausta.
FCA:n lisäksi muita kanavanallokointitapoja on ainakin dynaaminen kanava-allokointi DCA (Dynamic Channel Allocation) ja FCA:n ja DCA:n yhdistelmänä saatava hybridinen kanava-allokointi HCA (Hybrid Channel Allo-10 cation). Eri menetelmiä on kuvattu varsin perusteellisesti julkaisussa I. Kat-zela and M. Naghshineh: “Channel Assignment Schemes for Cellular Mobile Telecommunication Systems: A Comprehensive Survey”, IEEE Personal Communications, pp. 10-31, June 1996.
Liikenne on jakautunut soluun siten, että osa matkaviestimistä on lä-15 hellä tukiasemaa. Näiden matkaviestimien ja tukiaseman välisten yhteyksien signaalit kokevat tyypillisesti huomattavasti vähemmän häipymää kuin kaukana tukiasemasta olevat matkaviestimien ja tukiaseman välillä lähetettävät signaalit. Näiden matkaviestimien ja tukiaseman välisillä yhteyksillä käytettävät kanavat voitaisiin käyttää uudelleen lähempänä kuin kaukana tukiase-20 masta olevien ja yhteyksissään suuremmasta häipymästä kärsivien matkaviestimien käyttämät kanavat. Solukkoradioverkossa voidaankin käyttää useita päällekkäisiä uudelleenkäyttökuvioita. Tällaista kanavanallokointime-netelmää kutsutaan uudelleenkäytön jaotteluksi RUP (Rellse Partitioning). Tällöin kanavat jaetaan eri uudelleenkäyttökuvioita vastaaviin kanavapoolei-25 hin. Yhteydet, jolla on pieni vaimennus (tyypillisesti tukiaseman ja sitä lähellä olevien matkaviestimen väliset yhteydet) ja jotka näin ollen sietävät korkeampaa häiriötasoa ja aiheuttavat vähemmän häiriötä muille yhteyksille ohjataan käyttämään tiheätä uudelleenkäyttökuviota.
Tarvittavaa korkeamman signaalihäiriösuhteen CIR käyttäminen ei 30 digitaalisissa järjestelmissä juuri paranna yhteyden laatua vaan ainoastaan kasvattaa turhaan muille yhteyksille aiheutettavaa häiriötä. Tämän takia onkin järkevää säätää yhteyksien käyttämää lähetystehoa dynaamisesti. Dynaamisella lähetystehon säädön tavoitteena on pitää yhteyden laatu riittävän hyvänä samalla kuitenkin käytettävä lähetysteho minimoiden. Häiriötason 35 minimoinnilla saavutettavien kapasiteettihyötyjen lisäksi lähetystehon sää- , 102703 o döllä saadaan aikaan merkittävää säästöä matkaviestimen tehonkulutuksessa.
Tarvittava teho riippuu matkaviestimen ja tukiaseman välisen kanavan häipymistä, muiden yhteyksien aiheuttamista häiriöistä ja ympäristön 5 kohinasta. Ensimmäisen yhteyden lähetystehoa kasvattamalla saadaan toisaalta yhteyden signaalihäiriösuhdetta CIR parannettua, mutta toisaalta tällöin aiheutetaan ylimääräistä häiriötä muille lähistöllä oleville yhteyksille. Tällöin muiden yhteyksien laatu heikkenee. Vasteena häiriön lisääntymiselle ja laadun heikkenemiselle muut yhteydet nostavat omaa lähetystehoaan, jo-10 ka aiheuttaa lisähäiriötä ensimmäiselle yhteydelle. Tilannetta havainnollistetaan kuvassa 5.
Kuvassa 5 tarkastellaan kuvan 3 kolmen toisiaan häiritsevän yhteyden tehonsäätöä. Yhteyden 1 signaalin lähetystehoa P1 säädetään tehon-säätimellä PC1 siten, että signaalin vastaanottajan havaitsema lähinnä sig-15 naalihäiriösuhteesta CIR riippuva laatu pysyy hyväksyttävänä. Signaalin vastaanottajan havaitsema signaaliteho C1 riippuu lähetystehosta P1 ja lähettäjän ja vastaanottajan välisen radiokanavan signaalille aiheuttamasta vaimennuksesta. Vaimennus on tyypillisesti sitä pienempi mitä lähempänä tukiasemaa matkaviestin on. Vastaanotettavaan signaaliin aiheutuu häiriöitä 20 ympäristön kohinasta N1 ja muiden yhteyksien lähettimien aiheuttamasta häiriöstä 11. Häiriö 11 riippuu häiritsevien lähettimien ja vastaanottajan välisestä radiotien vaimennuksista ja lähettimien lähetystehoista P2 ja P3. Vastaanottimen havaitsema kokonaissignaali S1 muodostuu signaalin C1, häiriön 11 ja kohinan N1 summasta. Mikäli signaalissa C1 lähetetty informaatio ei 25 ole riittävän hyvin rekonstruoitavissa vastaanotetusta signaalista S1 kasvattaa tehonsäätäjä PC1 signaalin lähetystehoa P1. Vastaavasti jos tehoa P1 voidaan laskea siten että lähetetty informaatio kuitenkin pysyy riittävän hyvin rekonstruoitavissa laskee tehonsäätäjä lähetystehoa P1. Tehonsäätimet PC2 ja PC3 toimivat samalla periaatteella. Vain pienen häipymän radiotiellä 30 kokevat tyypillisesti tukiasemaansa lähellä olevat matkaviestimet tarvitsevat vähemmän lähetystehoa ja aiheuttavat muille pienempää häiriötä kuin suuremman häipymän kokevat tyypillisesti kaukana tukiasemasta olevat matkaviestimet.
Suunnitelmallisen kanavien allokoinnin ja tehonsäädön lisäksi häiri-35 öitä voidaan vähentää myös esimerkiksi käyttämällä suunnattuja antenneja, R 102703 6 jolloin sama signaalitaso vastaanottimella voidaan saavuttaa pienemmällä lähetysteholla.
Yhteyden laatuun vaikuttaa radiokanavan laatua kuvaavan signaali-häiriösuhteen CIR lisäksi myös kanavalla siirrettävän informaatiosignaalin 5 herkkyys radiokanavalla syntyneille virheille. Informaatio saadaan paremmin siirtovirheitä sietäväksi käsittelemällä sitä ennen kanavalle lähettämistä kanavakoodauksella, lomituksella ja käyttämällä virheellisten datakehysten uudelleenlähetystä.
Kanavakoodauksen tarkoituksena on toisaalta tehdä informaation-10 siirto paremmin siirtohäiriöitä sietäväksi ja toisaalta havaita siirtovirheet. Kanavakoodauksessa itse lähetettävään käyttäjädataan lisätään redundanssia, jonka avulla signaalin vastaanottopäässä voidaan korjata radiokanavan aiheuttamia virheitä ja havaita virheet, joita ei voida korjata. Paremman häiri-önsiedon vastapainoksi kanavakoodaus lisää informaation siirtämiseen tar-15 vittavaa kaistanleveyttä.
Radiotiellä syntyvät bittivirheet ovat tyypillisesti usea bitin jakson pituisia virhepurskeita. Yksittäiset bittivirheet on aina helpompi korjata kuin usean peräkkäisen virheellisen bitin sarja. Usean peräkkäisen virheellisen bitin esiintymistodennäköisyyttä voidaan merkittävästi laskea bittien lomituk-20 sella, jossa bittien järjestys sekoitetaan ennalta sovitulla tavalla ennen signaalin radiotielle lähettämistä. Kun bittien keskinäinen järjestys vastaanottopäässä palautetaan alkuperäiseksi eivät bitit, joihin radiotien purskemainen häiriö on aiheuttanut virheitä enää ole vierekkäisiä, jolloin virheet saadaan helpommin havaittua ja korjattua. Virheenkorjauksen ja havaitsemisen te-25 hostamisen vastapainona lomitus aiheuttaa tiedonsiirtoon hieman lisäviivet-tä.
Informaatio lähetetään digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä aina kehysmuotoisena, ja mikäli datakehys havaitaan virheelliseksi se voidaan uudelleenlähetystä tukevissa järjestelmissä lähettää uudelleen. Käyttämällä , 30 voimakkaampaa kanavakoodausta ja lähettämällä uudelleen saadaan käyt- l täjädata kuljetettua vastaanottajalle riittävän virheettömänä normaalia huonommankin radiokanavan yli. Uudelleenlähetysten käyttäminen lisää luonnollisesti informaatiosiirron viivettä.
Matkaviestintilaajien määrän kasvaessa ja suurta kaistanleveyttä 35 vaativien sovellusten kuten multimediasovellusten yleistyessä eivät tekniikan tason mukaiset kanavan allokointimenetelmät ole enää tarpeeksi tehokkaita.
7 102703 Tämän keksinnön tavoitteena on helpottaa tätä ongelmaa tehostamalla kanavien allokointia edelleen. Tämä tavoite saavutetaan menetelmällä, joka on kuvattu itsenäisessä vaatimuksessa.
5 Keksinnön lyhyt kuvaus
Keksinnön ajatuksena on optimoida verkon häiriötasoa jaksottamalla käytettäviä lähetystehoja ajan suhteen. Verkon kuormituksen perusteella jokaiselle solun taajuudelle määritetään aikavälikohtaisesti lähetystehon rajoitus. Tukiasemien ja matkaviestimien väliset yhteydet sijoitetaan aikaväleihin 10 yhteyksillä tarvittavien lähetystehojen mukaan. Eri aikavälien lähetystehon rajoitusta voidaan muuntaa dynaamisesti verkon kuormituksen perusteella.
Keksinnön ensimmäisessä suoritusmuodossa jaetaan taajuudet ensin solujen normaalin kiinteän kanava-allokaation mukaan suhteellisen tiheällä uudelleenkäyttökuviolla. Samaa taajuutta käyttävät solut jaetaan luok-15 kiin. Luokkien välillä tehon käyttöä jaksotetaan niin, että korkeaa tehoa käyttävät yhteydet eivät lähetä yhtäaikaisesti. Jaksotus voidaan tehdä asettamalla kullekin aikavälille rajoitus käytettävälle lähetysteholle. Lähetystehojen ylärajoja voidaan edullisesti muuttaa kanavien allokoinnista ja tehonsää-döstä vastaavien verkkoelementtien välisellä neuvottelulla.
20 Keksinnön toisessa suoritusmuodossa verkkoon on RUP-menettelyn mukaisesti muodostettu useita päällekkäisiä ja eri kokoisia toistumakuvioita joille jokaiselle on määritelty raja-arvo lähetysteholle. Aikavälit jaetaan eri toistumakuvioiden kesken. Muodostettavat yhteydet luokitellaan lähetystehon mukaan. Mitä pienempää lähetystehoa yhteys käyttää, sitä tiheämpää 25 toistumakuviota käyttävälle aikavälille se ohjataan. Eri soluissa korkeaa lähetystehoa käyttävät yhteydet lähettävät ensimmäisten aikavälien aikana yhtäaikaisesti laajalla taajuuksien uudelleenkäyttökuviolla. Matalaa lähetys-tehoa käyttävät yhteydet lähettävät toisten aikavälien aikana samoin yhtäaikaisesti, mutta tiheämmällä uudelleenkäyttökuviolla. Aikavälit jaetaan eri 30 toistumakuvioiden kesken liikennetarpeiden mukaan. Jaosta sovitaan edulli-sesti kanavien allokoinnista ja tehonsäädöstä vastaavien verkkoelementtien välisellä neuvottelulla.
Keksinnön kolmas suoritusmuoto on ensimmäisen ja toisen suoritusmuodon yhdistelmä. Tässä suoritusmuodossa yhteydet jaetaan ensin lä-35 hetystehon perusteella karkeisiin luokkiin, joille kullekin käytetään omaa taajuuksien uudelleenkäyttökuviotaan. Luokkien sisällä yhteydet järjestetään 8 102703 jokaisessa solussa lähetystehon mukaan, ja yhteyksien aikavälit allokoidaan niin, että luokan sisällä suurimpia lähetystehoja ei käytetä yhtäaikaisesti toisiaan lähellä olevissa soluissa.
5 Kuvaluettelo
Keksintöä selostetaan tarkemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää esimerkkiä matkaviestinverkon rakenteesta, kuva 2 esittää esimerkkiä taajuusspektrin jaosta kanaviin, kuva 3 esittää häiriöiden muodostumista matkaviestinjärjestelmässä, 10 kuva 4 esittää erästä taajuuksien uudelleenkäyttökuviota, kuva 5 esittää lähetystehon säätöä, kuva 6 esittää erästä toista taajuuksien uudelleenkäyttökuviota, kuva 7 esittää samaa taajuuksien uudelleenkäyttökuviota keksinnön mukaisesti edelleen jaettuna, 15 kuvat 8A, 8B ja 8C esittävät keksinnön ensimmäisen suoritusmuo don mukaista kanavan allokointimenetelmää, kuvat 9A, 9B ja 9C esittävät keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisia aikavälikohtaisia taajuussuunnitelmia, kuva 10 esittää kahta päällekkäistä uudelleenkäyttökuviota ja 20 kuva 11 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista kanavien jakoa eri uudelleenkäyttökuvioiden kesken kuvat 12A ja 12B esittävät yhden taajuuden kanavien jakoa eri uudelleenkäyttökuvioiden kesken lähekkäisissä soluissa.
»* 25 Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus
Kanavien allokoinnissa on tavoitteena saada aikaan rajoitetulla taajuuskaistalla riittävän hyvä signaalitaso mahdollisimman monelle yhteydelle. Tässä keksinnössä esitetään lähetystehon jaksotukseen perustuvia kanavan allokointia tehostavia ratkaisuja. Seuraavassa kuvataan tarkemmin keksin-, 30 nön soveltamista kuvan 2 mukaisessa FDD/TDD-järjestelmässä.
Tässä keksinnössä yhteydet järjestetään tehontarpeensa mukaan. Tehon tarpeen mukaan järjestetyille yhteyksien käyttöön allokoidaan aikavälejä eri soluissa jaksotetusti siten, että muodostettavien yhteyksien keskinäiset häiriöt saadaan minimoitua.
35 Keksinnön ensimmäisessä suoritusmuodossa solukkoverkolle teh dään ensin taajuussuunnittelu suhteellisen tiheällä taajuuksien uudelleen- 9 102703 käyttökuviolla. Esimerkki soveltuvasta kuviosta on esitetty kuvassa 6, jossa taajuudet on jaettu kolmeen luokkaan 1, 2 ja 3, ja sama taajuus on allokoitu käytettäväksi aina joka kolmannessa solussa. Ääritapauksena voidaan käyttää jopa uudelleenkäyttökuviota 1, jossa jokaisella solulla on käytössään 5 kaikki järjestelmän käytössä olevat taajuudet. Koska näin tiheästi uudelleen-käytetyt kanavat kuitenkin aiheuttaisivat toisilleen huomattavan suuria häiriöitä ei taajuuksia voida käyttää kaikissa soluissa täydellä teholla yhtäaikaisesti. Tämän vuoksi lähetystehon käyttöä eri soluissa on jaksotettava.
Tiheällä uudelleenkäyttökuviolla tehty taajuussuunnitelma jaetaan 10 edelleen alaluokkiin. Kuvassa 7 on esitetty suunnitelma, jossa kuvan 6 mukaisen suunnitelman taajuusluokat 1, 2 ja 3 on kukin edelleen jaettu kolmeen alaluokkaan A, B ja C.
Tehonkäyttöä eri luokissa jaksotetaan kuvien 8A, 8B ja 8C mukaisesti. Kuvassa 8A on esitetty lähetystehon rajoitukset eri aikaväleissä ala-15 luokan A soluissa. Aikavälissä 1 alaluokan A soluissa voidaan käyttää suurinta solussa sallittua lähetystehoa. Tähän aikaväliin sijoitetaan ne solun yhteydet, jotka kokevat suurinta häipymää. Muihin aikaväleihin on määritelty kaikkiin aikavälissä 1 sallittua lähetystehoa pienemmät maksimitehot.
Alaluokkien B ja C maksimitehot eri aikaväleissä on esitetty kuvissa 20 8B ja 8C. Suuriman solussa sallitun lähetystehon käyttö sallitaan alaluokassa B aikavälissä 7, ja alaluokassa C aikavälissä 13. Eri luokkien lähetystehot on jaksotettu siten, että kun jossain luokassa käytetään suurta lähetystehoa käytetään muissa luokissa vastaavasti suhteellisen pientä lähetystehoa.
Jaksotuksella saavutettavaa hyötyä tarkastellaan kuvissa 9A, 9B ja 25 9C, jotka osoittavat eri aikaväleillä saavutettavan palvelualueen, eli alueen, jolla saavutettava signaalihäiriösuhde on riittävän hyvä. Kuvissa tarkastellaan vain taajuusluokka 1 :een kuuluvien solujen palvelualueita mutta muissa soluluokissa palvelualueet käyttäytyvät täysin samalla tavalla.
Kuva 9A esittää palvelualuetta kuvien 8A, 8B ja 8C aikavälissä 1.
. 30 Siinä luokan A soluissa käytetään suurta tehoa ja luokkien B ja C soluissa huomattavasti pienempää tehoa. Luokassa A sallitulla suurella lähetysteholla voidaan palvella mitä tahansa solun alueella olevaa matkaviestintä. Luokan A solujen korkea lähetysteho aiheuttaa huomattavaa häiriötä muiden luokkien soluissa, joissa lisäksi lähetystehoa on rajoitettu. Tästä johtuen näissä 35 luokissa voidaan toimia vain sellaisilla yhteyksillä, joilla radiotien häipymä matkaviestimen ja tukiaseman välillä on huomattavasti suurinta solun mitoi- 10 102703 tuksessa käytettyä häipymää pienempi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luokissa B ja C kuvien 8A, 8B ja 8C aikaväliä 1 voivat käyttää vain ne matkaviestimet, jotka ovat vinoviivoitetulla, huomattavasti koko solun aluetta pienemmällä alueella. Käytettäessä luokan A soluissa täyttä tehoa voidaan 5 muissa luokissa kuitenkin muodostaa yhteyksiä alueelle, joka on kooltaan noin puolet koko solun alueesta.
Luokan A solujen lähetystehon laskiessa pienenee myös luokan solujen muille soluille aiheuttama häiriö. Vapautunut spektri voidaan ottaa käyttöön muissa soluissa. Esimerkkitapauksessamme vapautunutta spektriä 10 aletaan hyödyntää nostamalla luokan B solujen lähetystehoa. Kuvien 8A, 8B ja 8C aikavälissä 7 luokan B lähetysteho on maksimissaan, ja luokan 1 taajuuksilla saatava palvelualue kuvan 9B mukainen. B-luokan soluissa voidaan tässä aikavälissä palvella koko solun aluetta, Toisaalta luokan B solujen ympärilleen aiheuttama häiriö on maksimissaan, jonka vuoksi luokkien A ja C 15 soluissa ei voida palvella kuin osaa solun alueesta.
Kuvassa 9C esitetään palvelualue kuvien 8A, 8B ja 8C aikavälin 13 aikana. Tällöin puolestaan luokan C soluissa käytetään suurta tehoa, jolla voidaan palvella matkaviestintä mistä tahansa solun osasta. Muissa luokissa käytetään tällöin pienempää tehoa, jolla saadaan palveltua vain osa solun 20 alueesta.
Tehonkäytön jaksotuksen seurauksena solujen tukiasemien ympärilleen muodostamat häiriöt nousevat ja laskevat jaksollisesti. Tilanteissa, joissa solun alueella on suhteellisen korkea lähistöllä olevan samaa taajuutta käyttävän solun lähetyksen aiheuttaman häiriötaso, voidaan taajuutta silti 25 käyttää yhteyksille, joilla radiokanavan signaalille aiheuttama häipymä on pieni. Tyypillisesti tällaisia yhteyksiä ovat tukiasemaa lähellä olevien matkaviestimen ja tukiaseman väliset yhteydet.
Solussa muodostettavat yhteydet järjestetään edullisesti yhteyden tarvitseman lähetystehon tarpeen mukaan. Järjestetyt yhteydet osoitetaan 30 suurinta tehoa tarvitsevasta yhteydestä pienempää tehoa vaativia kohti alkaen suurimman lähetystehon sallivasta aikavälistä järjestyksessä kohti pienemmät lähetystehot sallivia aikavälejä edeten.
Keksinnön mukainen menetelmä antaa mahdollisuuden kanavalta käyttämättä jäävän spektrin käyttöönottoon. Mikäli jollain kanavalla ei tarvita 35 koko kanavalle allokoitua lähetystehoa, voidaan vapaaksi jäävä osa antaa muiden lähistön solujen käyttöön. Muissa tukiasemissa tehoon sallittava li- 102703 11 säys voidaan määrittää eri yhteyksien toisilleen aiheuttamien häiriöiden suuruuksien analysoinnin perusteella. Solun lähetystehon rajoitusta voidaan muuttaa mikäli nostetun lähetystehon käytöstä ei aiheudu liian suurta häiriötä solun häiriöalueella oleviin muihin soluihin. Rajoituksen muuttamisesta 5 voidaan sopia solun itsensä ja esimerkiksi verkonhallintajärjestelmällä NMS määriteltyjen muiden solun häiriöalueella kuuluvaksi arvioitujen solujen kanavien varaamisesta huolehtivien verkkoelementtien välisellä neuvottelulla. Koska solu kuuluu tyypillisesti usean muun solun häiriöalueeseen, on solulla aina voimassa jokaiselle aikavälille useita lähetystehon rajoitusehtoja, joista 10 pienimmän lähetystehon salliva on luonnollisesti rajoittava.
Lähetystehon rajoitukset voidaan määritellä erikseen jokaiselle käytettävissä olevalle taajuudelle. Vastaavasti kaikille taajuuksille voidaan käyttää samoja aikavälikohtaisia lähetystehon rajoituksia, jolloin neuvotteluihin tarvittava signalointi tulee keveämmäksi.
15 Keksinnön toisessa suoritusmuodossa yhteydet jaetaan lähetyste hon tarpeen mukaan kahteen tai useampaan luokkaan. Eri luokille allokoidaan omat aikavälinsä. Jokaiselle luokalle käytetään omaa taajuussuunni-telmaansa. Tällöin aikaväleille, joilla käytetään huomattavan pientä lähetys-tehoa voidaan käyttää erittäin tiheää uudelleenkäyttökuviota. Vastaavasti 20 aikaväleille, joissa käytetään korkeampaa lähetystehoa, on käytettävä harvempaa uudelleenkäyttökuviota.
Järjestelmää, jossa käytetään kahta taajuuksien uudelleenkäyttökuviota, esitetään kuvassa 10. Kuvan taajuussuunnitelmassa käytetään ensimmäisessä aikavälien luokassa harvempaa taajuussuunnitelmaa, jossa 25 taajuudet on jaettu yhdeksään luokkaan 1-9, ja toisessa aikavälien luokassa tiheämpää taajuussuunnitelmaa, jossa kaikki taajuudet kuuluvat samaan taajuusluokkaan 1’. Tiheämmässä taajuussuunnitelmassa käytetään siis kaikissa soluissa kaikkia taajuuksia. Tiheämpää taajuussuunnitelmaa käytettäessä voidaan käyttää huomattavasti pienempää lähetystehoa kuin harvem-30 paa taajuussuunnitelmaa käytettäessä. Tällä matalammalla lähetysteholla ei voida palvella koko solun aluetta, vaan ainoastaan lähellä tukiasemaa olevalla kuvassa ympyröidyllä alueella olevia matkaviestimiä. Solun reuna-alueilla olevien matkaviestimien palvelemiseen tarvitaan tämän vuoksi harvempaa, samat taajuudet joka yhdeksännessä solussa uudelleen käyttävää 35 uudelleenkäyttökuviota.
12 102703
Aikavälit jaetaan taajuuksittain korkean ja matalan tehon aikavälei-hin. Esimerkki yhden solun S1 aikavälien jaosta on esitetty kuvassa 11. Jokaisen taajuuden aikavälit on jaettu korkean ja matalan lähetystehon aika-väleihin. Korkean lähetystehon aikavälit on sijoitettu kaikilla taajuuksilla aika-5 kehyksen alkuun. Taajuuskohtaiset korkean ja matalan lähetystehon taajuuksien lukumäärät neuvotellaan edullisesti aina senhetkisen liikennetarpeen mukaan. Korkean tehon aikaväleille sovelletaan kuvan 10 harvempaa, samat taajuudet joka yhdeksännessä solussa uudelleen käyttävää taajuuksien uudelleenkäyttökuviota. Matalan lähetystehon aikaväleille käytetään ku-10 van 10 tiheää, kaikki taajuudet jokaisessa solussa käyttävää uudelleenkäyttökuviota (taajuudet 1’). Kuvan solulle S1 on allokoitu harvemmasta, 9 solun kokoisesta taajuuksien toistumakuviosta taajuus F3.
Kaikki solun S1 korkeata lähetystehoa tarvitsevat yhteydet ohjataan taajuuden F3 9 ensimmäiselle aikavälille. Korkean tehon aikaväleissä muilla 15 taajuuksilla kuin taajuudella F3 ei solussa voida lähettää mitään. Mikäli korkeata lähetystehoa tarvitsevia yhteyksiä on solussa S1 tätä enemmän pyritään taajuuden F3 korkean ja matalan lähetystehon rajaa siirtämään. Rajaa voidaan siirtää, mikäli niillä tukiasemilla, joille solun S1 yhteydet aiheuttavat häiriötä, on matalalle teholle allokoituja taajuuden F3 aikavälejä vapaana. 20 Tilannetta selvennetään kuvissa 12A ja 12B.
Kuvassa 12A solun S1 ja sen häiriöetäisyydellä esimerkiksi verkon-hallintajärjestelmällä NMS olevaksi määriteltyjen solujen S2-S7 taajuuden F3 aikavälien jakoa eräällä ajanhetkellä T. Solut S2-S7 ovat kuvan 10 mukaisesti solun S1 naapurisoluja. Taajuussuunnitelman mukaisesti taajuutta F3 25 käytetään korkealla lähetysteholla ainoastaan solussa S1. Pienellä lähetys-teholla taajuutta voidaan käyttää kaikissa soluissa S1-S7. Hetkellä T aikavälit on jaettu siten, että aikakehyksen yhdeksän ensimmäistä aikaväliä ovat suuren lähetystehon yhteyksien käytössä. Toisinsanottuna aikaväleissä 1-9 käytetään solussa S1 suurta lähetystehoa, ja soluissa S2-S7 näiden aikavä-30 lien käyttö on kielletty. Matalan tehon aikavälejä ovat aikavälit 10-16.
Solussa S1 kaikki korkean lähetystehon aikavälit ovat käytössä. Hetkellä T solu vastaanottaa yhteydenmuodostuspyynnön korkeaa lähetys-tehoa tarvitsevalle yhteydelle. Koska sen senhetkiset korkean lähetystehon resurssit eivät riitä uuden yhteyden muodostukseen on sen saatava siirrettyä 35 korkean ja matalan tehon aikavälien rajaa.
13 102703
Vasteena korkean ja matalan lähetystehon aikavälien välisen rajan siirtämistarpeen havaitsemiselle tutkitaan solun S1 häiriöalueella olevaksi määriteltyjen solujen varaustilanteesta huolehtivissa elementeissä, onko kaikilla häiriöalueen soluilla vapaana olevaa matalan lähetystehon kapasiteet-5 tia. Koska jokaisessa solussa S1-S7 havaitaan vapaata matalan tehon kapasiteettia oleva, voidaan rajaa siirtää yhdellä aikavälillä eteenpäin. Rajan siirtämisen jälkeen taajuuden F3 varaustanne eri soluissa on kuvan 12B mukainen.
Kuvassa 12B esittää taajuuden F3 aikavälien varaustilannetta so-10 luissa S1-S7 kuvan 10 taajuussuunnitelmassa hetkellä Τ+ΔΤ. Kuvan 12B tilanteesta on korkean lähetystehon aikavälien lukumäärää lisätty yhdellä siten, että nyt korkeata lähetystehoa voidaan käyttää solussa S1 aikaväleissä 1-10. Vastaavasti muissa soluissa S2-S7 aikavälien 1-10 käyttäminen on kielletty. Matalaa lähetystehoa voidaan käyttää kaikissa soluissa S1-S7 ai-15 kaväleissä 11-16. Koska solun S1 korkean lähetystehon kapasiteettia on kasvatettu yhdellä aikavälillä, voidaan soluun tehty korkean lähetystehon yhteys muodostaa. Tälle yhteydelle on osoitettu aikaväli 10. Kaikki muut yhteydet käyttävät samoja aikavälejä kuin hetkellä T, jolla hetkellä vallinnut va-raustilanne on esitetty kuvassa 12A.
20 Yksittäinen solu kuuluu tyypillisesti usean muun solun häiriöaluee- seen. Näin ollen yksittäiseen soluun vaikuttaa tyypillisesti usea erilainen jako eri lähetysteholuokkien aikaväleihin, joita kaikkia sen on noudatettava. Solussa voidaan käyttää korkeaa lähetystehoa vain niissä aikaväleissä jotka kaikissa jaoissa kuuluvat korkean tehon aikaväleihin. Vastaavasti matalaa 25 lähetystehoa voidaan tyypillisesti käyttää vain niissä aikaväleissä, jotka kuuluvat kaikissa soluun vaikuttavissa aikavälijaoissa matalan lähetystehon aikaväleihin.
Eri uudelleenkäyttökuvioita vastaavien teholuokkien käytössä olevat aikavälit allokoinnin tehokkuuden kannalta edullista määritellä jokaiselle 30 taajuudelle erikseen. Vastaavasti voidaan käyttää kaikille taajuuksille yhteistä aikaväliluokkia, jolloin luokkien muuttamiseen tarvittava signalointi kevenee.
Aikavälit voidaan luonnollisesti jakaa korkean ja matalan lähetystehon aikaväleihin myös jollain muulla kuin kuvissa 11, 12A ja 12B esitetyllä 35 menetelmällä. Vaihtoehtoisesti voidaan esimerkiksi allokoida kiinteästi osa 14 102703 aikaväleistä korkean ja osa matalan tehon yhteyksien käyttöön. Tällöin jäljelle jäävät aikavälit jaetaan dynaamisesti liikennetarpeen mukaan.
Korkean lähetystehon taajuuden käyttöä muissa häiriöetäisyyden sisällä olevissa soluissa ei välttämättä tarvitse kokonaan kieltää. Vaihtoehtoi-5 sesti taajuuden käyttö voidaan sallia rajoitetulla, tyypillisesti erittäin pienellä teholla, joka ei häiritse suurta lähetystehoa käyttäviä yhteyksiä liikaa. Tällaisella suurta lähetystehoa käyttävän solun naapurisoluissa erittäin pientä lähetystehoa käyttävät yhteydet ovat tyypillisesti tukiaseman ja sitä lähellä olevien matkaviestimien välisiä yhteyksiä, eikä pienellä lähetysteholla voida 10 palvella kuin pientä osaa koko solun alueesta.
Keksinnön kolmannessa suoritusmuodossa edellä esitetyt ensimmäinen ja toinen suoritusmuoto yhdistetään. Tällöin aikavälit jaetaan ensin karkeasti kahteen tai useampaan luokkaan. Luokkien sisällä yhteydet järjestetään keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti lähetystehon 15 mukaiseen suuruusjärjestykseen ja jaksotetaan lähetykset niin, että luokan sisällä korkeaa lähetystehoa käyttävät yhteydet eivät lähetä yhtäaikaisesti.
Tarkasteltaessa kanavien allokointia järjestelmässä, jossa siirretään useaa erityyppistä dataa, voidaan eri datatyyppien siirtovaatimuksia käyttää apuna kanavien allokoinnissa. Koska esimerkiksi videodata asettaa melko 20 tiukat vaatimukset sekä viiveelle että siirron virheettömyydelle, voidaan vi-deodatalle antaa korkein prioriteetti korkean lähetystehon aikavälejä jaettaessa. Puhedata asettaa viiveelle tiukat vaatimukset, mutta sietää suhteellisen paljon siirtovirheitä. Näin ollen sille riittää hieman pienempi signaalihäi-riösuhde kuin videodatalle. Datasiirrossa ei viiveelle ole merkittävää rajoi-25 tusta, mutta sen sijaan siirtovirheitä datasiirto ei siedä lainkaan. Virheetön siirto saadaan aikaan korkean CIR-arvon käytön lisäksi myös käyttämällä voimakasta kanavakoodausta, pitkää lomitusjaksoa ja virheellisten kehysten uudelleenlähetyksiä, jotka tosin aiheuttavat tiedonsiirrolle lisäviivettä. Koska datasiirto ei aseta viipeelle merkittäviä rajoituksia voidaan sille kanavakoo-30 dauksen avulla antaa kaikkein matalin CIR-vaatimus ja matalin prioriteetti korkean lähetystehon aikavälejä osoitettaessa. Datalähetykset voidaan esimerkiksi aina osoittaa käyttämään matalaa lähetystehoa ellei korkean tehon aikavälejä ole käytössä. Tällöin esimerkiksi kanavalla olevan lähetystehora-joituksen takia huonon CIR-arvon saavan datayhteyden takia ei solujen ai-35 kavälikohtaisia lähetystehorajoituksia tarvitse välttämättä muuttaa, vaan yhteys voidaan ohjata käyttämään matalan lähetystehon aikaväliä ja vastaa- 102703 15 vasti voimakkaampaa kanavakoodausta, pitempää lomitusjaksoa ja uudelleenlähetyksiä. Liikennetyyppien informaation siirrolle asettamien erilaisten vaatimusten huomioon ottaminen on erityisen tärkeää siksi, että juuri datasiirrossa liikennetiheydet ja tarvittava kapasiteetti ovat suuria, jolloin uudel-5 leenkäyttökuvion tihentämisellä saavutetaan merkittävä kapasiteettien.
Matkaviestimien ja tukiaseman väliset matkaviestimeltä tukiasemalle kulkevat eli uplink- ja tukiasemalta matkaviestimelle kulkevat downlink-yhteydet kokevat erilaiset häiriöt. Tämän takia edellä esitetyt aikavälien osoitukset tarvittavan lähetystehon mukaan ovat edullisesti erilaisia uplink- ja 10 downlink-suunnissa. Keksinnönmukaiset mekanismit ovat käyttökelpoisia sekä FDD (Frequency Division Duplex, järjestely, jossa uplink- ja downlink-yhteydet käyttävät eri taajuutta) että TDD (Time Division Duplex, järjestely, jossa uplink- ja downlinkyhteydet lähettävät eriaikaisesti). Keksinnön menetelmiä voidaan soveltaa myös järjestelmissä, joissa alkajako tehdään epä-15 symmetrisesti siten, että eri suunnissa on käytettävissä eri määrä aikavälejä.
Edellä esitetyissä esimerkeissä käytetyt taajuuksien uudelleenkäyt-tökuviot ovat vain esimerkkejä käyttökelpoisista taajuuksien uudelleenkäyt-tökuviosta, eikä keksintö ole rajoittunut niiden käyttöön. Keksinnön kannalta on oleellista vain se, että kanavarakenteessa käytetään aikajakoa. Keksintöä 20 voidaan näin ollen soveltaa myös esimerkiksi järjestelmissä, joissa kanavan määrittävät esimerkiksi CDM-jakoa toteuttava hajotuskoodi s ja aikaväli TS tai hajotuskoodi s, taajuus F ja aikaväli TS. Käytettäessä taajuus- ja aikaväli-hyppelyitä voidaan aikavälikohtaiset lähetystehon rajoitukset edullisesti asettaa hyppimään taajuus- tai aikavälihyppelykuvion mukana.
25 Kuten ilmeistä, eivät keksinnön suoritusmuodot ole rajoittuneet edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten suojapiirin mukaisesti.

Claims (23)

1. Menetelmä kanavien allokoimiseksi aikakehysrakenteisessa matkaviestinjärjestelmässä, johon kuuluu matkaviestimiä, 5 useita tukiasemia ja niiden radiopeittoalueiden määrittämiä soluja, joille kullekin on allokoitu joukko kanavia, jokaisen solun käyttöön on allokoitu joukko kantoaaltotaajuuksia, solussa olevan matkaviestimen ja solun tukiaseman välille voidaan muodostaa yhteys käyttäen jotain solun käyttöön allokoitua kantoaaltotaa-10 juutta käyttävää kanavaa, jonka määrittää ainakin aikakehyksen aikaväli, ja jossa matkaviestimien ja tukiasemien käyttämiä lähetystehoja voidaan säätää, tunnettu siitä, että 15 allokoidaan solujen käyttöön kanavia niin, että niitä yhtäaikaisesti eri soluissa suurimmilla soluissa sallituilla lähetystehoilla käyttävät yhteydet aiheuttavat toisilleen hyväksyttävää suurempia keskinäisiä häiriöitä ja rajoitetaan kanavilla sallittuja suurimpia sallittuja lähetystehoja aika-välikohtaisesti eri soluissa niin, että yhtäaikaisesti suurinta solussa sallittua 20 lähetystehoa käytettäessä toisilleen häiriötä aiheuttavilla kanavilla ei sallita suurimman solussa sallitun lähetystehon käyttämistä yhtäaikaisesti.
2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että, järjestetään solun yhteydet tarvittavan lähetystehon mukaan suurimmasta pienimpään ja 25 osoitetaan lähetystehon mukaan järjestetyille yhteyksille aikavälit ai kavälien sallittujen lähetystehojen suuruusjärjestyksessä.
3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavan määrittävät aikakehyksen aikaväli ja taajuus.
4. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että · . 30 kanavan määrittävät aikakehyksen aikaväli ja käytettävä hajotuskoodi.
5. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavan määrittävät aikakehyksen aikaväli, taajuus ja käytettävä hajotus-koodi.
6. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 35 muutetaan lähetystehon rajoituksia dynaamisesti verkon kuormitustilanteen mukaan. 17 102703
7. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asetetaan aikavälille kaikilla kantoaaltotaajuuksilla sama lähetystehon rajoitus.
8. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 asetetaan aikavälille eri solun kantoaaltotaajuuksilla eri lähetystehon rajoitus.
9. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aikavälien lähetystehon rajoitukset ovat toisistaan riippumattomia matkaviestimeltä tukiasemalle kulkevassa ja tukiasemalta matkaviestimelle kulkevassa suunnassa.
10. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä järjestelmässä, jossa lisäk si siirrettävää informaatiosignaalia käsitellään jollain sinänsä tunnetulla käsittelytavalla, joka tekee informaation paremmin radiotien siirtovirheitä sietäväksi, jolloin eri käsittelytavoilla saavutetaan erilaiset vaatimukset signaalin lähetysteholle, 15 tunnettu siitä, että pienennetään yhteyden vaatimaa lähetystehoa siirtymällä käyttämään käsittelytapaa, jolla saavutetaan alkuperäistä parempi sieto radiotien siirtovirheille ja sijoitetaan paremmin radiotien siirtovirheitä sietävä signaali aikavä- 20 liin, jossa suurin sallittu lähetysteho on pienempi kuin alkuperäisellä käsittelytavalla käsitellyn signaalin tarvitsema lähetysteho.
11. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa lisäksi siirretään useita signaaleja joilla on erilainen siirtovirheiden sietokyky, tunnettu siitä, että signaalit sijoitetaan aikaväleihin niiden siirtovirheiden sietokyvyn « I 25 mukaisesti siten, että huonompaa siirtovirheiden sietokykyä vastaa suurempi aikavälillä sallittu lähetysteho.
12. Menetelmä kanavien allokoimiseksi aikakehysrakenteisessa matkaviestinjärjestelmässä, johon kuuluu matkaviestimiä, 30 useita tukiasemia ja niiden radiopeittoalueiden määrittämiä soluja, joille kullekin on allokoitu joukko kanavia, jokaisen solun käyttöön on allokoitu joukko kantoaaltotaajuuksia ja niitä käyttäviä kanavia tietyn kanavien uudelleenkäyttökuvion mukaisesti, solussa olevan matkaviestimen ja solun tukiaseman välille voidaan 35 muodostaa yhteys käyttäen jotain solun käyttöön allokoitua kantoaaltotaa- 102703 juutta käyttävää kanavaa, jonka määrittää ainakin aikakehyksen aikaväli, ja jossa matkaviestimien ja tukiasemien käyttämiä lähetystehoja voidaan säätää, 5 tunnettu siitä,että jaetaan lähetystehot ainakin kahteen lähetysteholuokkaan, jaetaan aikavälit eri lähetysteholuokkien kesken, käytetään eri aikaväleillä erilaisia, aikavälillä käytettävästä lähetyste-holuokasta riippuvia kanavien uudelleenkäyttökuvioita ja 10 osoitetaan yhteydet käyttämään yhteydellä tarvittavan lähetystehon lähetysteholuokan aikavälejä.
13. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jaetaan yhteydet tarvittavien lähetystehojen perusteella muodostettuihin lähetysteholuokkiin ja 15 osoitetaan kuhunkin lähetysteholuokkaan jaetut yhteydet käyttä mään kyseisen lähetysteholuokan aikavälejä.
14. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asetetaan lähetysteholuokkien sisällä eri soluissa ainakin joillekin aikaväleille luokan yhteistä lähetystehorajoitusta tiukemmat lähetystehon ra- 20 joitukset siten, että korkeimman luokassa sallitun lähetystehon käyttöä ei sallita yhtäaikaisesti niissä soluissa, joiden samaa aikaväliä käyttävät yhteydet aiheuttavat korkeinta luokassa sallittua lähetystehoa käytettäessä toisilleen suurinta häiriötä.
15. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 kanavan määrittävät aikakehyksen aikaväli ja taajuus.
16. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavan määrittävät aikakehyksen aikaväli ja käytettävä hajotuskoodi.
16 102703
17. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavan määrittävät aikakehyksen aikaväli, taajuus ja käytettävä hajotus- 30 koodi.
18. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muutetaan lähetystehon rajoituksia dynaamisesti verkon kuormitustilanteen mukaan.
19. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 35 jaetaan aikavälit eri lähetysteholuokkien kesken samalla tavalla kaikilla kantoaaltotaajuuksilla. 102703
20. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jaetaan aikavälit eri lähetysteholuokkien kesken eri tavoin eri kantoaaltotaajuuksilla.
21. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 aikavälien lähetystehon rajoitukset ovat riippumattomia matkaviestimeltä tukiasemalle kulkevassa ja tukiasemalta matkaviestimelle kulkevassa suunnassa.
22. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä järjestelmässä, jossa lisäksi 10 siirrettävää informaatiosignaalia käsitellään jollain sinänsä tunnetulla käsittelytavalla, joka tekee informaation paremmin radiotien siirtovirheitä sietäväksi, jolloin eri käsittelytavoilla saavutetaan erilaiset vaatimukset signaalin lähetysteholle, tunnettu siitä, että 15 pienennetään yhteyden vaatimaa lähetystehoa siirtymällä käyttä mään käsittelytapaa, jolla saavutetaan alkuperäistä parempi sieto radiotien siirtovirheille ja sijoitetaan paremmin radiotien siirtovirheitä sietävä signaali aikaväliin, jossa suurin sallittu lähetysteho on pienempi kuin alkuperäisellä käsitte- 20 lytavalla käsitellyn signaalin tarvitsema lähetysteho.
23. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, jossa lisäksi siirretään useita signaaleja joilla on erilainen siirtovirheiden sietokyky, tunnettu siitä, että signaalit sijoitetaan aikaväleihin niiden siirtovirheiden sietokyvyn mukaisesti siten, että huonompaa siirtovirheiden sietokykyä vastaa suurempi 25 aikavälillä sallittu lähetysteho. 102703
FI971328A 1997-03-27 1997-03-27 Kanavan allokointimenetelmä FI102703B1 (fi)

Priority Applications (10)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI971328A FI102703B1 (fi) 1997-03-27 1997-03-27 Kanavan allokointimenetelmä
EP98910768A EP0972417B1 (en) 1997-03-27 1998-03-23 Method for channel allocation
AU65023/98A AU735038C (en) 1997-03-27 1998-03-23 Method for channel allocation utilizing power restrictions
PCT/FI1998/000255 WO1998044754A2 (fi) 1997-03-27 1998-03-23 Method for channel allocation
JP54118698A JP2001516541A (ja) 1997-03-27 1998-03-23 チャンネル割り当て方法
DE69825878T DE69825878T2 (de) 1997-03-27 1998-03-23 Verfahren zur kanalvergabe
CN98803776A CN1109477C (zh) 1997-03-27 1998-03-23 使用功率限制的信道分配方法
AT98910768T ATE274780T1 (de) 1997-03-27 1998-03-23 Verfahren zur kanalvergabe
US09/390,529 US6259685B1 (en) 1997-03-27 1999-09-03 Method for channel allocation utilizing power restrictions
NO994672A NO994672L (no) 1997-03-27 1999-09-24 Fremgangsmåte for kanaltildeling med utnyttelse av effektrestriksjoner

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI971328 1997-03-27
FI971328A FI102703B1 (fi) 1997-03-27 1997-03-27 Kanavan allokointimenetelmä

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI971328A0 FI971328A0 (fi) 1997-03-27
FI971328A FI971328A (fi) 1998-09-28
FI102703B true FI102703B (fi) 1999-01-29
FI102703B1 FI102703B1 (fi) 1999-01-29

Family

ID=8548502

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI971328A FI102703B1 (fi) 1997-03-27 1997-03-27 Kanavan allokointimenetelmä

Country Status (10)

Country Link
US (1) US6259685B1 (fi)
EP (1) EP0972417B1 (fi)
JP (1) JP2001516541A (fi)
CN (1) CN1109477C (fi)
AT (1) ATE274780T1 (fi)
AU (1) AU735038C (fi)
DE (1) DE69825878T2 (fi)
FI (1) FI102703B1 (fi)
NO (1) NO994672L (fi)
WO (1) WO1998044754A2 (fi)

Families Citing this family (77)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI110467B (fi) * 1997-08-19 2003-01-31 Nokia Corp Informaation siirto tietoliikennejärjestelmässä
WO1999059362A1 (fr) * 1998-05-08 1999-11-18 Ntt Mobile Communications Network Inc. Systeme de radiocommunication, procede et dispositif d'affectation de frequence
DE19839633C2 (de) * 1998-08-31 2002-01-10 Siemens Ag Steuereinrichtung zur Zuweisung von Eingangssignalen zu Übertragungskanälen
US6952408B2 (en) * 1998-10-15 2005-10-04 Airnet Communications Corporation Method of baseband frequency hopping utilizing time division multiplexed mapping between a radio transceiver and digital signal processing resources
US6570861B1 (en) * 1998-11-20 2003-05-27 Motorola, Inc. Method and apparatus for assigning use of a radio frequency communication resource
US6456835B1 (en) 1999-01-19 2002-09-24 Tantivy Communications, Inc. Arbitration method for high power transmissions in a code division multiple access system
US6438115B1 (en) * 1999-03-08 2002-08-20 Telefonaktiebolaget L M Ericsson (Publ) High speed data communication system and method
EP1067733B1 (en) * 1999-07-06 2003-04-09 Alcatel Scheme for packet allocation in a radiocommunication system
US6961369B1 (en) 1999-11-09 2005-11-01 Aware, Inc. System and method for scrambling the phase of the carriers in a multicarrier communications system
US6611695B1 (en) 1999-12-20 2003-08-26 Nortel Networks Limited Method and apparatus for assigning frequency channels to a beam in a multi-beam cellular communications system
JP2001204075A (ja) * 2000-01-24 2001-07-27 Kddi Corp 無線パケットチャネルを動的に割り当てる移動通信システム
JP2001227537A (ja) * 2000-02-18 2001-08-24 Nsk Ltd 直動案内装置
US6430395B2 (en) * 2000-04-07 2002-08-06 Commil Ltd. Wireless private branch exchange (WPBX) and communicating between mobile units and base stations
US6804252B1 (en) * 2000-05-19 2004-10-12 Ipr Licensing, Inc. Automatic reverse channel assignment in a two-way TDM communication system
DK1303928T3 (da) 2000-07-27 2006-01-23 Interdigital Tech Corp Adaptiv tildeling af uplink/downlinktidsvindue i et trådlöst hybrid tidsopdelt-multipel adgangs-/kodeopdelt-multipel adgangskommunikationssystem
US6775254B1 (en) * 2000-11-09 2004-08-10 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for multiplexing high-speed packet data transmission with voice/data transmission
US7236793B2 (en) * 2001-01-31 2007-06-26 Ipr Licensing, Inc. Queuing far/far service requests in wireless network
US7042856B2 (en) * 2001-05-03 2006-05-09 Qualcomm, Incorporation Method and apparatus for controlling uplink transmissions of a wireless communication system
DE10122217A1 (de) * 2001-05-08 2002-11-28 Siemens Ag Verfahren und Vorrichtung zum Anpassen der Sendeleistung bei einem Time-Division-System
US6591109B2 (en) 2001-08-17 2003-07-08 Interdigital Technology Corporation Cross cell user equipment interference reduction in a time division duplex communication system using code division multiple access
US20030166404A1 (en) * 2001-11-15 2003-09-04 Chuang Justin Che-I Progressive reuse partitioning for improved interference rejection in wireless packet networks
GB2382503B (en) * 2001-11-24 2005-10-12 * Motorola Inc Method and apparatus for determining a frequency re-use plan in a cellular communications system
FR2834152B1 (fr) * 2001-12-26 2004-04-30 Nortel Networks Ltd Procede de traitement de symboles numeriques dans un systeme de communication et emetteur et recepteur pour la mise en oeuvre du procede
US20030220112A1 (en) * 2002-01-16 2003-11-27 Engim, Incorporated System and method for enabling the use of spatially distributed multichannel wireless access points/base stations
US7076263B2 (en) * 2002-02-19 2006-07-11 Qualcomm, Incorporated Power control for partial channel-state information (CSI) multiple-input, multiple-output (MIMO) systems
JP3842666B2 (ja) * 2002-02-20 2006-11-08 株式会社エヌ・ティ・ティ・ドコモ 基地局及び通信方法
US20030177245A1 (en) * 2002-03-12 2003-09-18 Science Applications International Corporation Intelligent network interface
US20040013101A1 (en) * 2002-05-23 2004-01-22 Akin Huseyin C. Method and system for allocating power and scheduling packets in one or more cells of a wireless communication system or network
EP1860798B1 (en) 2002-06-06 2009-09-23 NTT DoCoMo, Inc. Packet communications system, packet communications method, base station, mobile station, control device and packet communications program
US6961595B2 (en) 2002-08-08 2005-11-01 Flarion Technologies, Inc. Methods and apparatus for operating mobile nodes in multiple states
US8190163B2 (en) 2002-08-08 2012-05-29 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus of enhanced coding in multi-user communication systems
US7363039B2 (en) 2002-08-08 2008-04-22 Qualcomm Incorporated Method of creating and utilizing diversity in multiple carrier communication system
BRPI0407606A (pt) * 2003-02-19 2006-02-21 Flarion Technologies Inc métodos e aparelho de codificação aprimorada em sistemas de comunicação multi-usuário
KR101049838B1 (ko) 2003-03-26 2011-07-15 인터디지탈 테크날러지 코포레이션 고속 하향링크 패킷 접속 서비스를 제공하기 위한 무선통신 방법 및 장치
US8593932B2 (en) 2003-05-16 2013-11-26 Qualcomm Incorporated Efficient signal transmission methods and apparatus using a shared transmission resource
US7302278B2 (en) * 2003-07-03 2007-11-27 Rotani, Inc. Method and apparatus for high throughput multiple radio sectorized wireless cell
US7925291B2 (en) 2003-08-13 2011-04-12 Qualcomm Incorporated User specific downlink power control channel Q-bit
EP1594330A1 (en) * 2004-05-04 2005-11-09 Alcatel Methods for terminal assisted coordinated radio serving and interference avoidance in OFDM mobile communication system
DE602004011479T2 (de) 2004-05-04 2009-02-05 Alcatel Lucent Verfahren zur Interzell-Interferenzskoordination mit Leistungsplanung in einem OFDM-Mobilkommunikationssystem
KR100651569B1 (ko) 2004-06-01 2006-11-29 삼성전자주식회사 셀룰러 통신 시스템의 자원 할당 스케줄링 방법
US7218936B2 (en) * 2004-07-07 2007-05-15 Nokia Corporation Transmitting of cell management information in a cellular communication network
CN100369388C (zh) * 2004-12-29 2008-02-13 中兴通讯股份有限公司 多载频小区可变下行时隙功率分配及其负荷分配的方法
US20090143070A1 (en) * 2005-01-20 2009-06-04 Kodo Shu Supporting an Allocation of Radio Resources
US7899463B2 (en) 2005-02-16 2011-03-01 Nokia Corporation Communication resource control enhancing time-based frequency reuse
EP1694091B1 (en) * 2005-02-16 2016-04-13 Nokia Technologies Oy Resource control method for enhancing time-based frequency reuse in a mobile communications system
CN1859054B (zh) * 2005-04-30 2011-05-11 华为技术有限公司 一种在无线通信系统中实现时间软复用的方法
JP4509872B2 (ja) * 2005-06-14 2010-07-21 株式会社エヌ・ティ・ティ・ドコモ 基地局、移動局及び方法
CN1893410B (zh) * 2005-07-01 2010-04-21 华为技术有限公司 实现正交频分复用系统的频率复用方法及接入设备
EP3528393B1 (en) 2005-10-07 2022-04-20 Nokia Technologies Oy Apparatus, method and computer program product providing common pilot channel for soft frequency reuse
WO2007049142A2 (en) 2005-10-28 2007-05-03 Nokia Corporation Apparatus, method and computer program product providing common channel arrangements for soft frequency reuse
WO2007074373A2 (en) * 2005-12-27 2007-07-05 Nokia Corporation Dynamic modulation dependent on transmission power
US20070173261A1 (en) * 2006-01-26 2007-07-26 Nokia Corporation Predetermined transmission mode sequence and feedback reduction technique
EP2475106A1 (en) 2006-02-28 2012-07-11 Rotani Inc. Methods and apparatus for overlapping mimo antenna physical sectors
US20070211669A1 (en) * 2006-03-07 2007-09-13 Bhupesh Manoharlal Umatt Method and apparatus for searching radio technologies
US20070248043A1 (en) * 2006-04-20 2007-10-25 Nextel Communications, Inc. Method, computer-readable medium, and apparatus for dynamic resource allocation across FDD and TDD systems
US8085819B2 (en) * 2006-04-24 2011-12-27 Qualcomm Incorporated Superposition coding in a wireless communication system
JP4978084B2 (ja) * 2006-07-05 2012-07-18 日本電気株式会社 セルラシステム及びその周波数キャリア割当方法並びにそれに用いる基地局制御装置及び基地局
US7944892B2 (en) * 2006-11-17 2011-05-17 Xg Technology, Inc. Time coordinated base station and antenna array for integer cycle and impulse modulation systems
WO2008063107A1 (en) * 2006-11-20 2008-05-29 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Method to counter interference from high speed transmissions
EP1944987B1 (en) * 2007-01-11 2013-03-13 Alcatel Lucent A method for allocation of radio resources in multi cell communication networks, a base station and a multi cell communication network therefor
MX2009007456A (es) 2007-01-11 2009-07-22 Qualcomm Inc Uso de dtx y drx en un sistema de comunicacion inalambrica.
CN101257342B (zh) * 2007-03-01 2013-08-21 中兴通讯股份有限公司 一种有效提高多载频小区公共信道和业务信道覆盖的方法
JP4823360B2 (ja) 2007-08-17 2011-11-24 富士通株式会社 無線基地局装置におけるリソース割当て方法、及び無線基地局装置
CN101494893B (zh) * 2008-01-21 2011-06-22 中兴通讯股份有限公司 一种基于高速下行数据接入业务的td-scdma同频组网方法
US20090245213A1 (en) * 2008-03-26 2009-10-01 Uti Limited Partnership Efficient Quality of Service (QoS) Scheduling in OFDMA Wireless Networks
US8315217B2 (en) * 2008-09-23 2012-11-20 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for controlling UE emission in a wireless communication system
US8190083B2 (en) 2008-11-18 2012-05-29 Qualcomm Incorporated Methods and apparatus for communicating in a system including relay stations
EP2323433A1 (en) * 2009-11-17 2011-05-18 Alcatel Lucent A method for sharing a radio frequency band among contending cells
US20110176497A1 (en) * 2010-01-20 2011-07-21 Nandu Gopalakrishnan Inter-cell interference coordination and power control scheme for downlink transmissions
US8620373B2 (en) * 2011-02-04 2013-12-31 Alcatel Lucent Power allocation in a wireless system with base stations having antenna arrays
US9014093B2 (en) * 2011-11-02 2015-04-21 Industrial Technology Research Institute Direct communication method and direct communication device and coordinator device using the same
CN106134127B (zh) * 2014-04-04 2018-06-29 英国电讯有限公司 用于时分双工网络的基于功率的帧定时同步方法和装置
CN109691187B (zh) * 2016-11-03 2020-12-18 Oppo广东移动通信有限公司 通信方法、终端设备和网络设备
US10588088B1 (en) * 2017-07-06 2020-03-10 Sprint Spectrum L.P. Minimizing interference caused by high-powered uplink transmissions
WO2019092835A1 (ja) 2017-11-09 2019-05-16 株式会社Ｎｔｔドコモ ユーザ端末及び無線通信方法
US20230046526A1 (en) * 2020-01-31 2023-02-16 Ntt Docomo, Inc. Terminal and uplink transmission method
US11848730B2 (en) 2021-12-16 2023-12-19 Qualcomm Incorporated Methods for feedback of metrics associated with reduced capability antenna modules in millimeter wave systems

Family Cites Families (8)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE455750B (sv) * 1987-06-11 1988-08-01 Ericsson Telefon Ab L M Digitalt tidsmultiplext mobiltelefonisystem med ett effektivt utnyttjande av varje tidsram
WO1991013502A1 (en) * 1990-02-27 1991-09-05 Motorola, Inc. Shared-carrier frequency-hopping
US5210771A (en) * 1991-08-01 1993-05-11 Motorola, Inc. Multiple user spread-spectrum communication system
US5295153A (en) * 1992-04-13 1994-03-15 Telefonaktiebolaget L M Ericsson CDMA frequency allocation
US5448750A (en) * 1992-04-22 1995-09-05 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson Segregation method of dynamic channel allocation in a mobile radio system
US5594720A (en) * 1993-11-24 1997-01-14 Lucent Technologies Inc. Multiple access cellular communication with dynamic slot allocation and reduced co-channel interferences
IL108056A (en) * 1993-12-16 1998-07-15 Geotek Ind Inc Radio telephone system for minimizing inter-channel interference that uses geographical separation of signals and power control to tradition
US5579306A (en) * 1994-09-01 1996-11-26 Ericsson Inc. Time and frequency slot allocation system and method

Also Published As

Publication number Publication date
ATE274780T1 (de) 2004-09-15
DE69825878D1 (de) 2004-09-30
JP2001516541A (ja) 2001-09-25
AU6502398A (en) 1998-10-22
CN1109477C (zh) 2003-05-21
NO994672D0 (no) 1999-09-24
AU735038B2 (en) 2001-06-28
CN1251731A (zh) 2000-04-26
FI971328A (fi) 1998-09-28
EP0972417B1 (en) 2004-08-25
US6259685B1 (en) 2001-07-10
WO1998044754A3 (fi) 1998-12-30
WO1998044754A2 (fi) 1998-10-08
AU735038C (en) 2002-02-21
FI102703B1 (fi) 1999-01-29
DE69825878T2 (de) 2005-09-08
NO994672L (no) 1999-09-24
FI971328A0 (fi) 1997-03-27
EP0972417A2 (en) 2000-01-19

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI102703B (fi) Kanavan allokointimenetelmä
FI109514B (fi) Menetelmä kanavien allokoimiseksi
EP1738591B1 (en) Method of allocating subcarriers in orthogonal frequency division multiplexing (ofdm) cellular system
JP4834326B2 (ja) Ｏｆｄｍ移動通信システムのための電力プランニングを用いたセル間干渉調整方法
US8391877B2 (en) Measurement-assisted dynamic frequency-reuse in cellular telecommunications networks
US6414947B1 (en) Communication network and method of allocating resource therefor
CA2336044C (en) Channel allocation in a telecommunications system with asymmetric uplink and downlink traffic
EP1021926B1 (en) Allocation of data transmission resources between different networks
EP0935901B1 (en) Channel allocation method and radio system using a combination of tdma and cdma
US7995529B2 (en) System and method for cell planning in a wireless communication network
CA2272070A1 (en) Adaptive channel allocation method and apparatus for multi-slot, multi-carrier communication system
EP1122895A1 (en) Time division duplex cellular communications system with dynamic slot allocation and reduced interference
KR20080038967A (ko) 통신 시스템에서 자원 할당 방법 및 시스템
Chih-Lin et al. Distributed dynamic channel allocation algorithms with adjacent channel constraints