FI102357B - Dreneerauslaite - Google Patents

Description

102357

Dreneerauslaite Tämä keksintö liittyy yleisesti dreneerauslaitteeseen käytettäväksi nesteitä poistettaessa, kuten nesteitä ja kaasuja lääketieteellisten potilaiden 5 ruumiinonteloista. Tarkemmin, keksinnön kohteena on dreneerauslaite, joka soveltuu liitettäväksi potilaan ruumiinonteloon, joka dreneerauslaite käsittää kotelon, jossa on sisääntulo potilaasta valutetun nesteen vastaanottamiseksi ja ulosmeno kaasun imulähteeseen liittämistä varten, kokoomakammion ruumiinonteloista kerättyjen nesteiden vastaanottoa ja varastointia varten ja 10 imunsäätökammion, imunsäätökammion ollessa sovitettu vastaanottamaan ennaltamäärätyn nestemäärän tyhjötason säätelemiseksi kokoomakammiossa sekä ollessa nestevirtayhteydessä ympäröivän ilman ja kokoomakammion kanssa, jossa imunsäätökammiossa on suurempi osa ja pienempi osa ja läpikulkulaitteet mainittujen osien saattamiseksi nestevirtayhteyteen toisiinsa.

15 Vuosien kuluessa on markkinoille tuotu lukuisia potilaiden nesteiden valutuslaitteita. Tyypillisesti, dreneerauslaitteissa on vedellä täytetty painemittari imunsäätökammiossa kytkettynä sairaalan keskustyhjönsyöttö-verkkoon imupainelähteen tuottamiseksi. Imu sallii nesteiden, kuten veren, veden, ja kaasun, oton potilaiden useista onteloista, muodostaen paine-eron 20 imulähteen ja potilaan sisäisen paineen välillä. Imupainetta ja paine-eroja täytyy säätää potilaalle aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi kohtuuttoman korkeiden tai alhaisten paine-erojen muodostuessa. Kuitenkin, koska sairaalan imulähde ei ole tyypillisesti vakio, käytettävän imun aste dreneerauslaitteessa vaihtelee. Sen tähden on tarpeellista säädellä ‘ 25 dreneerauslaitteen kokooma-kammiossa olevan tyhjön astetta.

Lukuisia märkäimusäätöisiä dreneerauslaitteita on tuotettu kokoomakammion paineen säätämiseksi käyttämällä vedellä täytettyä painemittaria imunsäätökammiossa. Tämäntyyppisiä laitteita voidaan löytää esimerkiksi US-patenteista 3 559 647; 3 683 913; 4 439 190; ja 4 465 483 . 30 muutamia mainitakseen. Huolimatta märkäimusäätödreneerauslaitteiden yleisestä hyväksymisestä lääketieteellisissä yhteisössä, on jatkuva tarve parantaa rintakehän dreneerausjärjestelmien mukavuutta ja suorituskykyä ja tehdä sellaiset järjestelmät tiiviiksi.

Tyypillisesti, märkäimusäätöiset dreneerauslaitteet, joissa on 35 vedellä täytetty painemittari, vetävät niitä käytettäessä kaasua, tyypillisesti ilmaa, sisään, ja ylös veden läpi painemittarin suuren osan kautta.

2 102357 Järjestelmään vedetty kaasu aiheuttaa turbulenssia vedessä ja nostaa veden tasoa. Jos imulähde on riittävän korkea, turbulenssi kasvaa ja vettä voidaan nostaa ja valuttaa laitteen seuraavaan kammioon. Myös turbulenssin korkea aste voi nostaa veden haihtumisnopeutta imunsäätökammiossa. Kumpikin 5 tilanne vaatii veden lisäystä, jos ennaltamäärätty paineentaso halutaan säilyttää. Ylivalumisen ja haihtumisen säätämiseksi joissakin laitteissa käytetään virran suuntaohjaimia painemittarin suuressa osassa. Ohjaimet vaikuttaessaan johtavat kaasua ja vettä aikaansaaden kiertävän tai pyörre-liikkeen kaasuun tai veteen. Kuitenkin, sellainen liike voi johtaa kaasun veteen 10 sen sijaan että johtaisi kaasun ylös ja ulos kammiosta. Tämä tilanne saattaisi johtaa lisääntyneeseen dispersioon ja vedessä olevan kaasun poistumiseen, lisääntyneeseen veden nousuun, ja lisääntyneeseen veden haihtumis-nopeuteen.

On keksitty parannettu dreneerauslaite, joka tuottaa lisää 15 parannuksia nykyisin saatavissa oleviin laitteisiin. Imutasoja, jotka saavutetaan vesisäätöisellä rintakehän dreneerauslaitejärjestelmällä, rajoittaa jonkin verran painemittarin putkikoko, joka vaaditaan säilyttämään sellaiset imutasot. Korkeita imutasoja varten, vaadittava painemittarin koko joissain olosuhteissa teki dreneerausjärjestelmän epäkäytännölliseksi. Ilmeinen lähestymistapa 20 ratkaista veden ylivalumisongelma oli kasvattaa dreneerausyksikön kokonais-korkeutta. Tässä on pienennetty yksikön korkeutta yksikön saamiseksi tiiviimmäksi. Toinen lähestymistapa, jonka päämääränä on vähentää haihtumisen vaikutuksia, oli lisätä veden määrää. Tässä on säilytetty veden määrä helposti käsiteltävällä 500 cm3 tasolla ja vähennetty haihtumisnopeutta.

25 Nämä tulokset on saavutettu parantamalla kaasun virtausta imunsäätö-kammion kautta, mikä vähentää turbulenssia kammiossa. Tästä seuraavat pääparannukset ovat veden haihtumisnopeuden lasku, imunsäätökammiosta tapahtuvan veden ylivalumisen todellinen eliminointi, alemmat melutasot, ja korkeammat kaasunvirtauskapasiteetit.

30 Useista onteloista valutettujen nesteiden keräämiseen käytettävän dreneerauslaitteen kammioon on mahdollista kehittää paineita, jotka ovat normaalipainetta alempia. Nämä normaalia alemmat paineen tasot saattavat johtua potilaan voimakkaasta yskimisestä, ylempien hengityskanavien esteistä aiheutuvasta tehostuneesta sisäänhengityksestä, ja dreeniletkun poistosta.

35 Normaalia alempien painetasojen vallitessa on toivottavaa palauttaa paine normaaliin tasoonsa. Sen mukaisesti, on kehitetty ainutlaatuinen alipaineen- 3 102357 rajoitusventtiili normaalipaineen palauttamiseksi. Vaikka lukuisia eri lähestymistapoja on käytetty tämän päämäärän toteuttamiseksi, kehitetty venttiili vaatii vähemmän osia ja vähemmän valmistusprosessin vaiheita.

Dreneerausprosessin aikana, on aika ajoin edullista tai toivottavaa 5 ottaa tuore näyte potilaasta otettavasta valutusnesteestä testausta varten. Myös, saattaa olla edullista ruiskuttaa nesteitä, kuten koaguloitumisen estoainetta tai lääkettä pois otettuun nesteeseen ennen nesteen palauttamista potilaaseen reinfuusioprosessin aikana. Nykyisin käytettävissä olevien dreneerausnestenäytteiden ottomenetelmien mukaisesti, joissain rinnan 10 dreneerauslaitteissa on uudelleensulkeutuva kohta kokoomakammiossa. Kuitenkin, tällä menetelmällä ei voinut saada tuoretta näytettä ellei näyte ollut otettu dreneerausprosessin alussa, koska kokoomakammio aina sisältää nesteitä, jotka on kerätty koko periodin ajan. Myöskään sellainen uudelleensuljettava paikka ei salli minkäänlaisten lääkeaineiden infuusiota 15 potilaalle. Toinen yleinen menetelmä on ottaa näyte suoraan potilasletkun kautta, joka on tyypillisesti lateksia. Vaikkakin lateksiletkujen valmistajat väittävät, että lateksiletkut ovat itsetiivistyviä, testit ovat osoittaneet, että vuotoja tapahtuu normaaleissa toimintaolosuhteissa. Toinen tällaisten näytteenotto/injektiomenetelmän haitta on mahdollisuus, että hypodermisen 20 neulan neula voi mennä letkun molempien seinämien läpi ja mahdollisesti pistää ja vahingoittaa kliinikon ihoa. Kliinikon riski joutua verikosketukseen oli aina olemassa joka kerta näytettä otettaessa tai ruiskutettaessa lateksiletkuun. Niinpä olemme keksineet letkujen kytkentälaitteen, joka sallii sekä tuoreen näytteen oton että lääkeinjektionyhteisestä kohdasta käyttäen hypodermistä 25 neulaa ilman letkun vaurioitumisen vaaraa ja siihen liittyviä riskejä.

Tämän keksinnön mukaisen dreneerauslaitteen suurempi osa sisältää useita segmenttejä, joihin sisältyy pohjasegmentti, kansisegmentti ja näiden väliin sovitettu keskisegmentti, jolloin ainakin keskisegmentti on suppilon muotoinen.

30 Mieluummin segmentti on tavallisesti särmikäs suppilo ja läpikulun poikkileikkauspinta on ainakin suurin piirtein yhtä suuri kuin pienemmän osan maksimipoikkileikkauspinta. Dreneerauslaitteen kotelossa saattaa lisäksi olla vedenalainen nestelukko ja joka on nestevirtayhteydessä imunsäätökammioon ja kokoomakammioon, vedenalaisen nestelukon käsittäessä laitteet 35 ympäröivän ilman pääsyn estämiseksi kokoomakammioon.

4 102357

Venttiililaitteet kokoomakammion liittämiseksi valikoivasti ympäröivään ilmaan käsittävät suositettavasi jalustaosan, joka on muodostettu kokonaisuudeksi kokoomakammion seinän kanssa käsittäen ainakin yhden aukon, suodatinelimen, joustavan elimen ja suojusosan, jossa on aukko, 5 suojusosan ollessa kytketty pohjaosaan suodatinelimen ja joustavan elimen jäädessä niiden väliin, joustavan elimen etuosan ollessa helposti käsiteltävissä aukon kautta ja joustavan elimen toisen osan ollessa puristettuna pohjaosan ja suojusosan väliin. Venttiililaite sulkee ensimmäisessä toiminta-asennossaan kokoomakammion ympäröivästä ilmasta, joustavan elimen toisen osan ollessa 10 puristettuna muodostaen tiivisteen. Toisessa toiminta-asennossaan venttiililaite liittää kokoomakammion ympäröivään ilmaan, joustavan elimen ensimmäisen osan ollessa puristuneena muodostaen liitännän.

Edullisemmin dreneerauslaitteen suurempi osa käsittää useita osastoja, joiden kunkin tilavuus kasvaa progressiivisesti mentäessä läpikulusta 15 poispäin. Edullinen on myös suurempi osa, jossa on ainakin kolme osastoa. Osastot käsittävät ensimmäisen osaston ensimmäisine tilavuuksineen, toisen osaston toisine tilavuuksineen, joka on suurempi kuin ensimmäinen tilavuus, ja kolmannen osaston, jonka tilavuus on suurempi kuin toisen osaston tilavuus. Edullisemmin toinen tilavuus on suunnilleen yhtä suuri tai suurempi kuin kaksi 20 kertaa ensimmäinen tilavuus, kolmas tilavuus on suunnilleen yhtä suuri tai suurempi kuin ensimmäisen ja toisen tilavuuden summa, ja kolmas tilavuus on suunnilleen yhtä suuri tai suurempi kuin kaksi kertaa toinen tilavuus.

Edullisemmassa ulkomuodossaan ensimmäisellä ja kolmannella osastolla on suurin piirtein vakio poikkileikkauspintakuvio ensimmäisen ja * 25 kolmannen osaston koko pituudelta, toisen osaston poikkileikkauskuvion ollessa vaihteleva toisen osaston koko pituudelta. Edullisemmin toisen osaston poikkileikkauspinta kasvaa mentäessä poispäin läpikulun lähellä olevasta ensimmäisestä päästä toisen osaston sisältäessä ainakin yhden seinämän haarautuen ensimmäisestä päästä poispäin. Kolmen osaston . 30 yhdistetty kokonaistilavuus vaihtelee noin 400 - 2 000 cm3, edullisen kokonaistilavuuden ollessa noin 900 cm3.

Dreneerauslaitteen suositeltavia suoritusmuotoja on esitetty oheistetuissa patenttivaatimuksissa 2 - 7. Tämän keksinnön laite lisäksi käsittää kolmannessa osastossa laitteet nesteen pääsyn estämiseksi 35 imunsäätökammiosta kokoomakammioon. Laite voi olla kaareutuva tai suora ohjauslevy, joka sijoitetaan irti nesteestä ennen laitteen käyttöä. Mieluummin 5 102357 levy on alaspäin kalteva noin 20 > 40°, edullisen kaltevuuden ollessa noin 30°. Levy muodostaa ulosmenoaukon, joka mieluummin ei ole pienempi kuin 0,762 mm, suuremman osan toisessa päässä.

Keksintöön voi sisältyä myös dreneerauslaitteen suuren osan 5 ensimmäiseen päähän sijoitettu kammio, joka on suunniteltu ja muotoiltu tukemaan ohjauslevyä. Mieluummin ohjauslevy käsittää levyn kaltaisen rakenteen, johon on sijoitettu useita uria.

Keksinnön piiriin kuuluu myös laitteisto potilaan ruumiin onteloista otettuja valutusnesteitä varten käsittäen kotelon, jossa on ainakin yksi 10 kokoomakammio nesteiden keräämiseksi, kokoomakammion käsittäessä ainakin yhden sisääntulon luomaan nesteyhteyden potilaan ja kokoomakammion välille nesteiden kuljettamiseksi kokoomakammioon, ainakin yhden ulostulon kotelossa kytkettäväksi imulähteeseen ja imunsäätökammion, joka on nestevirtayhteydessä ympäröivään ilmaan ja 15 kokoomakammioon ja joka vastaanottaa ennaltamääritellyn nestemäärän tyhjön asteen säätelemiseksi kokoomakammiossa, imunsäätökammiossa on pienempi osa, suurempi osa ja laitteet nestevirtayhteyden luomiseksi osien välille, suuremman osan käsittäessä ainakin kolme osastoa, joiden kunkin osaston tilavuus progressiivisesti kasvaa yhteyslaitteesta poispäin mentäessä.

20 Kuvio 1 on luonnoskuva ylhäältäpäin nähtynä tämän keksinnön periaatteiden mukaisesta dreneerauslaitteesta.

Kuvio 2 on leikkauskuva, esitettynä hieman pienennetyssä mittakaavassa, kuvion 1 mukaisesta dreneerauslaitteesta pitkin leikkausviivaa 2-2, kuvattuna ilman laitteen etuseinää.

25 Kuvio 3 on osittainen, hieman suurennettu kuva kuvion 2 mukaisesta laitteesta pitkin leikkausviivaa 3-3, jossa myös laitteen etuseinä on mukana.

Kuvio 4 on suurennettu osittainen poikkileikkauskuva pitkin viivaa 4 - 4 kuviossa 1 esitetystä dreneerauslaitteesta, jonka alipaineenrajoitusventtiili v 30 on lepotilassa.

Kuvio 5 on poikkileikkauskuva kuvion 4 mukaisesta alipaineenrajoitusventtiilistä, venttiilin ollessa toimintatilassa.

Kuvio 6 on poikkileikkauskuva, hieman suurennettuna, pitkin viivaa 6-6 kuvion 2 mukaisesta dreneerauslaitteesta; laitteen etuseinän ollessa 35 myös kuvassa.

6 102357

Kuvio 7 on osittainen muutettu kuva kuviossa 2 esitetyn dreneerauslaitteen alemmasta osasta.

Kuvio 8 on kuvion 2 kaltainen kuva, esittäen letkujen kytkentälaitetta, jossa on näyteotto- tai injektioaukko.

5 Kuvio 9 on osittainen poikkileikkauskuva pitkin viivaa 9-9 kuvion 8 mukaisesta letkujen kytkentälaitteesta.

Tässä selityksessä viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa samoilla viitenumeroilla viitataan vastaaviin osiin useissa kuvissa. Viitaten nyt kuvioihin 1-3, tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti, niissä on esitetty luonnos- ja 10 poikkileikkauskuvat rintadreneerauslaitteesta 10 käsittäen kotelon 12, jossa on yläseinämä 14, sivuseinät 16 ja 18, pohjaseinä 20, etuseinä 22 ja takaseinä 24. Etuseinässä 22 on kahva 26. Laitteessa 10 on kolme kammiota, nimittäin, kokoomakammio 28 ruumiinonteloista kerättyjen nesteiden vastaanottoa ja varastointia varten, vesilukkokammio 30 estämään nesteen joutumista 15 kokoomakammioonn ruumiinonteloissa vallitsevan alipaineen korkeilla tasoilla, ja märkäimun säätökammio 32 kokoomakammiossa vallitsevan imun asteen säätelemiseksi. Näiden kammioiden tehtävä ja toiminta on yleisesti selitetty US-patenteissa nro 3 559 647; 3 683 913; 4 018 224; ja 29 877 siinä määrin kuin vastaavia tai yleisiä elementtejä niissä on esitetty. Näiden patenttien 20 julkaisut liittyvät tähän kokonaisuudessaan. Olisi ymmärrettävä, kuitenkin, että laite 10 voi olla täysin toimiva kaksikammioisena laitteena, so. imunsäätökammiolla ja kokoomakammiolla varustettuna. Vesilukkokammio on sisällytetty yhteen keksinnön suoritusmuotoon.

Kokoomakammion 28 on esitetty käsittävän yhden ainoan osaston 25 34, mutta olisi ymmärrettävä, että haluttaessa useita osastoja ja enemmän kuin yksi kokoomakammio on myös mahdollinen keksinnön suojapiirissä, Vesilukkokammion 30 on esitetty käsittävän pienen osaston 36, suuren osaston 38 ja ilmavirtamittarin 40. Yhteys pienen osaston 36 ja kokoomakammio-osaston 34 välille on luotu aukon 35 kautta. Ilmavirtamittari .t 30 40 on tyypiltään esitetty ja selitetty em. US-patentissa nro 3 683 913, jonka julkaisu sisältyy tähän kokonaisuudessaan. Pieni osasto 36 sisältää edelleen venttiilijärjestelmän, joka käsittää levyosan 42, jossa on aukko 43 ja uimuriventtiilin 44, joka on vapaa liikkumaan levyosan 42 ja pienen osaston 36 kokoonpuristetun alueen välillä, kuten kuviosta 2 nähdään. Toiminnassaan 35 paineen alaisena uimuriventtiili 44 ei sulje pienen osaston 36 alempaa osaa.

7 102357

Imunsäätökammio 32 sisältää pienemmän osan 46, suuremman osan 48, ja edelliset osat yhdistävän käytävän 50. Suuremmassa osassa 48 on lukuisia segmenttejä tai osastoja käsittäen nielun 52, paisuntasäiliön 54 ja aaltoilutilan 56. Läpivientieriste 55 on tuotettu etuseinään 22 niin, että se sallii 5 nesteen injektoimisen haluttaessa paisuntasäiliöön 54. Samoin vesilukko-kammion 30 täyttämiseksi on tuotettu toinen läpivientieriste (ei kuviossa) etuseinään 22 niin, että nesteen ruiskutus suureen osastoon 38 on mahdollista. Läpivientieristeet käsittävät keskellä olevan kumisen osan 57, joka sallii nesteen injektoinnin hypodermisellä neulalla, joka lävistää 10 kumitiivisteen sitä vahingoittamatta siten, että se sen jälkeen sulkeutuu itsestään ja pitää kunkin kammion tai osaston eheänä. Yhdessä suoritusmuodossa suurempi osa 48 saattaa käsittää väliseinällä varustetun kammion 58, joka sijaitsee nielun 52 alapuolella, ja joka on suunniteltu ja muotoiltu tukemaan väliseinälevyä 60, jossa on uria 61. Kammio 58, jonka 15 tehtävänä on vähentää melua ja dispergoida ilmaa, on sijoitettu vesilukkokammion 30 alapuolelle yksikön tiiveyden optimoinnin auttamiseksi. Toisessa suoritusmuodossa, deflektorilevy 62 saattaa olla sijoitettuna aaltoilutilan 56 yläpuolelle. Pienempi osa 46 kauttakulun 50 vastakkaisessa päässä sisältää aukon ympäröivään ilmaan tai ilmakehään, jota yleensä 20 merkitään numerolla 64, missä yhdistetty muhvi ja kansi 66 on kiinnitetty koteloon 12 pitkin yläseinää 14 ja pantu yläseinässä olevaan aukkoon (ei kuviossa). Termillä "ympäröivä ilma" (ambient), jota tässä käytetään kauttaaltaan, tarkoittaa ympäröivää ilmakehää tai ympäristöä. Ilma-aukkoa käytetään imunsäätökammion täyttämisessä. Muhvi/kansi imee ääntä, estää *' 25 esineitä putoamasta imunsäätökammioon, ja estää esineitä tukkimasta ilma-aukkoa. Kun muhvi/kansi on istutettu paikoilleen, kiemurteleva nestevirtaustie on luotu sallien ympäröivän kaasun (tavallisesti ilmakehän ilman) joutumisen laitteeseen. Pienemmän osan 46 segmentti 68, joka sijaitsee välittömästi kannen 66 alla, on muotoiltu vastaanottamaan ja v 30 johtamaan vettä tai muita sopivia nesteitä imunsäätökammioon 32 ennen ·- dreneerauslaitteen 10 käyttöä.

Dreneerauslaitteessa 10 kotelo 12 lisäksi käsittää sisääntulon 70, joka on tarkoitettu liitettäväksi potilaaseen letkulla (ei kuviossa), jonka kautta potilaasta valutetut nesteet kulkevat kokoomakammioon 28. Lisäksi, kotelo 12 35 käsittää ulostulon 72, joka liitetään imulähteeseen (ei kuviossa) letkun kautta (ei kuviossa) kokoomakammiossa 28 käytettävää alipainetta varten.

8 102357

Dreneerauslaite saattaa lisäksi käsittää korkean alipaineen rajoitusventtiilin 74, joka on kuvattu sijoitettavaksi yläseinämään 14, yhteyteen kokoomakammion 28 kanssa. Olisi ymmärrettävä, että venttiili 74 voidaan sijoittaa sopivasti myös johonkin toiseen kotelon seinään. Korkean alipaineen 5 rajoitusventtiili saatetaan käynnistää ei-halutuista korkeista alipaineista pääsemiseksi, joita voi esiintyä ruumiin onteloissa ja siten kehittyä myös kokoomakammioon. Venttiilin 74 malli ja toiminta on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvioissa 4 ja 5 ja selitetty alempana vielä tarkemmin. Lisäksi, laite saattaa edelleen käsittää ylipaineenrajoitusventtiilin 76, jossa on 10 venttiiliosa 78. Venttiili 76 on rakenteeltaan istukkatyyppinen venttiili, joka normaalisti on suljettu laitteen toimiessa, mutta avautuu sallien vesilukkokammion 30 (tai imunsäätökammion 32 laitteissa, joissa vesilukkokammio ta ei ole) liian paineen tuulettamisen ympäristöön tai ilmakehään vastauksena oleellisesti kasvaneelle paineelle vesilukkokam-15 miossa 30 (tai imunsäätökammiossa 32).

Ainakin yksi imunsäätökammion 32 suuren osan 48 segmenteistä on yleensä suppilomainen. Tässä, tarkasteltaessa kuvioita 2 ja 3, voidaan helposti havaita, että paisuntasäiliö 54 on tavallisesti suppilomainen ja erityisemmin suppilo, joka on särmikäs ulkomuodoltaan. Seinät 54a, 54b on 20 yleisesti suoria, kun taas seinät 54c, 54d ovat viistoja alaspäin ja ulospäin paisuntasäiliön 54 kautta edettäessä. Termi suppilo (funnel) tässä käytettynä tarkoittaa onttoa elementtiä, joka on kartion, kolmion, nelisivuisen, monikulmion, tai vastaavan muotoinen, ja jonka päiden poikkileikkaus on epäsymmetrinen ja jonka kokoonpuristettu alue ulottuu rakenteen ' 25 pienimmästä päästä ja joka on suunniteltu ohjaamaan nestevirtaa. Tässä virtaus on ylöspäin ahtaasta päästä osaston laajempaan päähän päin.

Toiminnassa pienemmässä osassa 46 ilmakehän ilma siirtää veden suurempaan osaan 48, missä tapahtuu kuplimista. Kokoomakammion 28 imupaineen tasoa säädellään veden korkeudella suuremmassa osassa 46.

.t 30 Nieluosa 52, mieluummin poikkileikkaukseltaan vakio, sijoittaa ilmakuplavirran suhteessa paisuntasäiliöön 54 ja aaltoilutilaan 56. Nielu on kooltaan sellainen, että se ei aiheuta rajoitusta tai vastapainetta ja sallii ilmakuplien vapaan kulun sen kautta paisuntasäiliöön 54. Paisuntasäiliön 54 syvyys ja leveys kasvavat koko sen pituudelta. Kun ilma kulkee nieluosan 52 kautta ja sitten 35 paisuntasäiliön 54 alemman osan pienempään osaan, se siirtää vettä ylöspäin paisuntasäiliön 54 läpi, joka alue progressiivisesti kasvaa, pyrkien alentamaan 9 102357 veden ylöspäin nousua. Säiliön 54 ulkomuoto toimii kuten suppilo, joka syöttää siirrettyä nestettä taaksepäin ylävirran taakse, aiheuttaen pyörivän liikkeen nesteeseen ja vähentäen ylöspäin suuntautuvaa kokonaissiirtymää ja turbulenssia. Paisuntasäiliön muotoilulla vältetään kuolleet alueet virtaus-5 mallissa ja annettu ylöspäin suuntautuva siirtymä läpäisykyky-yksikköä kohti täyttyy jatkuvasti uudelleen. Kuolleiden alueiden eliminointi johtaa tasaiseen virtaan, pienempään turbulenssiin, ja pienempään ylöspäin suuntautuvaan nestesiirtymään. Paisuntasäiliön 54 yläpuolelle sijoitettu aaltoilutila 56, joka on mieluummin vakio poikkileikkaukseltaan ja jonka poikkileikkausalue on ainakin 10 yhtä suuri kuin paisuntasäiliön laajemman pään poikkileikkausalue ja jonka tilavuus on suurempi kuin jommankumman joko nieluosan tai paisuntasäiliön tilavuus.

Tyypillisissä toimintaolosuhteissa, ennen laitteen käyttöä, suuremman osan 48 veden taso täytetään juuri paisuntasäiliön ja 15 aaltoilusäiliön välisen liitoskohdan 59 yli. Tämän korkeus-tilavuus-suhteen etuna on se, että maksimipoikkileikkausalue saavutetaan veden ja ilman siirtymävyöhykkeellä, kun taas sillä on minimaalinen vaikutus täyttötilavuuteen. Suhteellisen suuri poikkileikkauspinta tuottaa erinomaisen ilmakuplien dispersion veden pinnalla. Koska monissa tapauksissa jopa 50 litraa ilmaa 20 minuutissa kulkee 0,5 litraa tilavuudeltaan olevan säätönesteen kautta, tarvitaan aaltoilukapasiteettia suuremman osan 48 yläosaan. Suuremman osan 48 kokonaismuotoilu sallii ilman kanavoitumisen osan läpi pienellä pakenevalle ilmalle aiheutuvalla lisävastuksella ja ilman ilman alaspäin deflektiota.

25 Edullisessa suoritusmuodossa, aaltoilusäiliön 56 yläpuolelle sijoitettu deflektorilevyn 62 alapuoli on ylöspäinen sulku, johon kuplat puhkeavat. Pienemmän osan 46 jakoseinän 47 ja deflektorilevyn 62 välinen tila on riittävän leveä, ettei se lisää tilan kautta liikkuvan ilman nopeutta ja täten kuljeta vettä seuraavaan kammioon. Deflektorilevyn muoto on sellainen, v 30 että painovoima vetää nestepisaroita levyn alimpaan reunaan ja sallii - pisaroiden putoamisen takaisin aaltoilusäiliöön.

Tarkasteltaessa kuvioita 4 ja 5, kohteena on korkean alipaineenrajoitusventtiilin 74 yksityiskohdat. Venttiili 74 käsittää jalustaosan 80, joka muodostaa kokonaisuuden kokoomakammion 28 yläseinämän 14 35 kanssa, jalustaosan 80 käsittäessä ainakin yhden siihen sijoitetun aukon 82, suodatinosan 84, joustavan kumista tai vastaavasta aineesta valmistetun 10 102357 elimen 86, jossa on osat 88 ja 90 ja suojusosan 92, jossa on aukko 94. Olisi ymmärrettävä, että jalustaosan 80 sijainti ei ole rajoitettu yläseinään 14, vaari se voidaan haluttaessa sijoittaa kokoomakammion muuhun seinään Suojusosa 92 ja jalustaosa 80 on kytketty toisiinsa suodatinosan 84 ja 5 joustavan elimen 86 jäädessä niiden väliin. Joustavan elimen 86 osaan 88 päästään käsiksi aukon 94 kautta. Mieluummin suojusosa 92 ulottuu joustavan elimen 86 osan 88 yläpuolelle suojellen sitä asiaankuulumattomalta venttiilin käynnistykseltä. Joustavan elimen 86 osa 90 on puristettu jalustaosan 80 ja suojusosan 92 väliin sulkien aukon 94 tiivistäen kokoomakammion 28 10 ympäröivältä ilmalta, kuten kuviosta 4 nähdään. Kuviossa 5 on esitetty venttiili 74, joka käynnistetään manuaalisesti painamalla joustavan elimen 86 osaa 88.

Kun osa 88 on painettuna tai puristuneena, osa 90 puristuu lisää avaten aukon 94. Aukon 94 avaus päästää ympäröivää ilmaa korkeammalla paineella virtaamaan joustavan elimen 86 ympärille, suodattimen 84 kautta ja aukon 82 15 kautta kokoomakammioon. Ilman virtaustie on merkitty nuolin kuvioon 5. Aukkoa 94 pidetään avoimena sellaisen ajan, mikä on riittävä päästämään suodatettua ilmaa kokoomakammioon halutun painetason palauttamiseksi sinne.

Kuviossa 6 esitetään väliseinän 60, jossa on lovetut aukot 61, 20 yksityiskohdat. Laitteen 10 toinen suoritusmuoto on esitetty kuviossa 7, josta on eliminoitu kuvion 2 mukainen kammio 58 ja väliseinä 60. Laite on toimiva ilman näiden elementtien mukanaoloa. Vastaavasti laite on toimiva ilman vesilukkokammiota 30. Tietenkin keksinnön edullisimmassa muodossa, laite sisältää vesilukkokammion 30, kammion 58 ja väliseinälevyn 60.

25 Tarkasteltaessa nyt kuviota 8, siinä esitetään dreneerauslaite 10, jossa on kaikki kuvioissa 2 ja 3 kuvatun laitteen rakenneosat. Kuitenkin, sisääntulo 70 ei ole nyt suoraan yhteydessä potilaaseen, vaan on sen sijaan kytketty ensimmäiseen letkuun 96, joka on liitetty toiseen letkuun 98 letkujen kytkentälaitteiston 100 avulla. Letku 98 on liitetty verenkeräyssäiliöön, jota 30 yleisesti merkitään luvulla 102 ja verisäiliö 102 on sisääntulon 104 ja siihen liitetyn letkun kautta (ei kuviossa) suorassa yhteydessä potilaaseen. Ulostulo 72 on vielä kytkettävä imulähteeseen, mutta nyt kokoomasäiliö 102 ensin vastaanottaa potilaasta kerätyn nesteen tai kaasun.

Vielä tarkasteltaessa kuvioita 8 ja 9, voidaan nähdä, että 35 kytkentälaitteisto 100 käsittää ontot, pitkänomaiset elimet 106 ja 108, kytkinvarret 110 ja 112, O-rengastiivisteen 114 ja näytteenotto/injektioaukon 11 102357 116, joka käsittää lateksitiivisteainetta 118. Elastomeeriaine 118, joka on puristuksissa, kestää useita hypodermisen neulan lävistyksiä samalla säilyttäen itsetiivistymiskykynsä. Kuten kuviosta 9 nähdään, osa 108 menee osittain osan 106 sisään. Osaa 108 kutsutaan tavanmukaisesti 5 uroskytkentäkappaleeksi ja osaa 106 naaraskytkentäkappaleeksi.

O-rengastiiviste 114 pysyy tiiviisti osien 106 ja 108 välissä ja varret 110 ja 112 kytkevät reunuksen 120 pitäen osat yhteenlukitussa asennossa. Reunukset tai rajoitinlaitteet 122 ja 124 estävät letkuja etenemästä rajoittimien yli, kun letkuja 96 ja 98 vedetään osien 106 ja 108 päiden yli letkuja 96 ja 98 ei ole esitetty 10 kuviossa 9, vaan on ymmärrettävä, että osien 106 ja 108 päihin em. letkut liitetään. Osien 106 ja 108 kytkentä voidaan vapauttaa irrottamalla varret 110 ja 112 reunuksesta 120 ja vetämällä osat erilleen. Vaikka tässä on esitetty moniosainen kytkentäkokoonpano, on tämän keksinnön piiriin kuuluvaa, vaikkakaan ei tässä ole esitetty, se, että yksi ontto pitkänomainen osa, jossa 15 on näytteenotto/injektioaukko voisi korvata osat 106 ja 108.

Näytteenotto/injektioaukon 116 sijaintipaikka on jonkin matkan päässä letkujen 96 ja 98 päistä. Täten näytteenotto tai injektio voi tapahtua neulalla ilman letkujen lävistystä. Lisäksi, osan 108 rakenteellinen ominaisuus on sellainen, että aukosta 116 sisäänpantu neula ei kulje osan takaseinän läpi.

20 Siksi riski letkun lävistykseen ja vuotoihin ja neulan joutumisen riski laitteen läpi ja jonkun ihoon on eliminoitu.

Tämä keksintö on tässä selitetty erityisesti viitaten keksinnön edullisiin suoritusmuotoihin. Kuitenkin, alan ammattilaiset ymmärtävät, että muutoksia voidaan tehdä patenttivaatimusten mukaiseen keksinnön muotoon 25 poikkeamatta keksinnön piiristä ja hengestä ja että tiettyjä keksinnön piirteitä voidaan joskus käyttää hyödyksi ilman muiden piirteiden vastaavaa käyttöä.

Claims (7)

12 102357

1. Dreneerauslaite (10), joka soveltuu liitettäväksi potilaan ruumiinonteloon, joka dreneerauslaite käsittää kotelon (12), jossa on 5 sisääntulo (70) potilaasta valutetun nesteen vastaanottamiseksi ja ulosmeno (72) kaasun imulähteeseen liittämistä varten, kokoomakammion (28) ruumiinonteloista kerättyjen nesteiden vastaanottoa ja varastointia varten ja imunsäätökammion (32), imunsäätökammion ollessa sovitettu vastaanottamaan ennaltamäärätyn nestemäärän tyhjötason säätelemiseksi kokooma-10 kammiossa sekä ollessa nestevirtayhteydessä ympäröivän ilman ja kokoomakammion kanssa, jossa imunsäätökammiossa on suurempi osa (48) ja pienempi osa (46) ja läpikulkulaitteet (50) mainittujen osien saattamiseksi nestevirtayhteyteen toisiinsa, tunnettu siitä, että suurempi osa sisältää useita segmenttejä (52, 54, 56), joihin sisältyy pohjasegmentti (52), 15 kansisegmentti (56) ja näiden väliin sovitettu keskisegmentti (54), jolloin ainakin keskisegmentti on suppilon muotoinen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dreneerauslaite, tunnettu siitä, että siinä suppilomainen segmentti on yleensä särmikäs.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dreneerauslaite, tunnettu 20 siitä, että se lisäksi käsittää kotelossa (12) olevan vesilukkokammion (30), joka on nestevirtayhteydessä imunsäätökammion (32) kanssa ja kokoomakammion (28) kanssa, vesilukkokammion sisältäessä laitteet ympäröivän ilman pääsyn estämiseksi kokoomakammioon.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dreneerauslaite, tunnettu 25 siitä, että se lisäksi käsittää venttiililaitteet kokoomakammion (28) kytkemiseksi valikoivasti yhteyteen ympäröivän ilman kanssa, venttiililaitteiden käsittäessä kokoomakammion kanssa kokonaisuudeksi muodostetun jalustaosan (80), käsittäen ainakin yhden siihen sijoitetun aukon (82), suodatinosan (84), joustavan elimen (86) ja suojusosan (92), jossa on aukko 30 (94), suojusosan ollessa kytketty jalustaosaan kiinnittäen suodatinosan ja joustavan elimen väliinsä joustavan elimen etuosan ollessa aukon kautta käsiteltävissä ja joustavan elimen toisen osan ollessa puristuneena jalustaosan ja suojusosan väliin. 35 13 102357

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dreneerauslaite, tunnettu siitä, että siinä suuremman osan (48) kunkin segmentin tilavuus kasvaa progressiivisesti mentäessä poispäin mainitusta läpikulkulaitteesta (50).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen dreneerauslaite, tunnettu 5 siitä, että segmenttien yhdistetty kokonaistilavuus on noin 400 - 2 000 cm3.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen dreneerauslaite, tunnettu siitä, että segmentti, joka on kauimmaisena läpikulkulaitteesta (50), sisältää lisäksi laitteet nesteen kulun estämiseksi imunsäätökammiosta (32) mainittuun kokoomakammioon (28). 14 102357