FI101635B - Kalanterin telapinon nosto- ja kuormituslaite - Google Patents

Description

101635

Kalanterin telapinon nosto- ja kuormituslaite

Lyft- och belastningsanordning för en valsstapel i en kalander 5

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty kalanterin, erityisesti superkalanterin telapinon nosto- ja kuormituslaite.

Tavanomainen superkalanteri käsittää kalanterin runkoon olennaisesti pystysuuntai-10 seksi telapinoksi järjestetyt ylätelan, alatelan sekä useita ylätelan ja alatelan väliin sovitettuja väliteloja, jolloin päällekkäin olevat telat ovat toisiinsa nippikosketukses-sa. Ylä- ja alateloina käytetään normaalisti taipumakompensoituja teloja. Kalanteroi-tava paperi- tai kartonkirata tai vastaava on järjestetty kulkemaan telojen välisten nippien läpi.

15

Hieman vanhemmissa kalantereissa välitelat on asennettu kalanterin runkoon siten, että kukin välitela on liitetty laakeripesän kantaosan välityksellä suoraan pystysuuntaiseen liukujohteessa ilman nivelvarsia. Tällöin välitelat pääsevät liikkumaan vapaasti pystystasossa niin sanottujen nostokarojen puitteissa.

20 • · · • · · _ Tästä kehittyneemmässä kalanteriversiossa on edellä esitetyn lisäksi kantaosan ja • · · • · · laakeripesän väliin asennettu nivel tai nivelmekanismi, joka poistaa pystysuuntaisten • · J..' johteiden ja kantaosien välisen kitkan vaikutuksen kalanterin toimiessa.

• ·» • · · • · · • · · 25 Nykyaikaisessa monitelakalanterissa telat on pyörivästi laakeroitu laakeripesiin ja laakeripesät on asennettu varsiin, jotka on kääntyvästi nivelöity kalanterin runkoon.

• ·

• M

• · · • · · ( Tällaisissa edellä mainituissa tavanomaisissa superkalanteriratkaisuissa nippejä • · · • · · .··. kuormittaa telaston oma painovoima, jolloin viivakuormajakautuma ylänipiltä ala- « « • · · * . 30 nipille on pääasiassa lineaarisesti kasvava. Tämä johtaa siihen, että alanipissä oleva • ♦ ... viivakuorma määrää kalanterin kuormituskyvyn. Kalanteri mitoitetaan siis alimmais- « · « · ♦ 2 101635 ten telojen kuormituskyvyn mukaisesti. Samalla jää ylänippien kuormitus- eli kalan-terointipotentiaalia käyttämättä.

Hakijan FI-patentissa nro 96334 esitetyllä ratkaisulla vältetään kalanterin telaston 5 oman painovoiman viivakuormajakautumiin aiheuttamat ongelmat. Ratkaisulla voidaan lisäksi kuormittaa superkalanterin telaston kaikkia nippejä halutulla tavalla säädettä-västi ja tarvittaessa olennaisesti samalla maksimikuormalla. Tässä ratkaisussa käytetään väliteloina sellaisia teloja, joiden oman painon aiheuttaman luonnollisen taipuma viivan muoto on olennaisesti samanlainen. Lisäksi välitelojen ja niihin liittyvien 10 apulaitteiden massojen aiheuttama nippikuormitus kevennetään olennaisesti kokonaan erillisillä mäntä-sylinteriyhdistelmästä muodostuvilla kevennyslaitteilla. Kalanteroin-tinippeihin tuodaan siten säädettävä kuormitus sinänsä tunnetusti taipumakompen-soidulla ylä- tai alatelalla ja/tai ylä- tai alatelaan kohdistuvalla ulkopuolisella kuormituksella.

15

Kaikissa edellä mainituissa vaihtoehdoissa telasto suljetaan nostamalla kalanterin alin tela ja sen välityksellä muutkin telat niin sanotulla alasylinterillä ajoasemaan. Kyseinen alasylinteri on tuettu kalanterin runkoon kalanterin alatelan alapuolella ja sillä . voidaan nostaa alatelaa pystysuunnassa kun taas ylätela on lukittu paikalleen. Ala- • · · 20 asennossaan alasylinteri eli nosto- ja kuormituslaite laskee myös alatelan ala-asentoon- • · · sa, jolloin myös välitelat putoavat ala-asentoonsa ja telojen väliset nipit avautuvat.

• · t · • « • · • · · DE-patenttijulkaisussa nro 195 06 319 on esitetty eräs ratkaisu superkalanterin alatelaa kannattavaksi nostolaitteeksi. DE-julkaisussa on esitetty kaksi erillistä nosto-25 laitteen suoritusmuotoa.

• * • · · • · · • · · . .·. DE-julkaisun ensimmäisessä suoritusmuodossa sylinterin painetilaan on painetilan ylä- • · · reunan alapuolelle muodostettu kaksi vastakkaista alle 90° ympyräsegmentin muotois- • · · | . ta uloketta, joiden ulkosäde vastaa painetilan sisäsädettä ja joiden sisäsäde vastaa ..... 30 männän vaipan ulkosädettä. Männän vaippapintaan on männän alapinnan tasolle « · • · · vastaavalla tavalla muodostettu kaksi vastakkaista alle 90* ympyräsegmentin muotois- 3 101635 ta uloketta, joiden sisäsäde vastaa männän vaipan ulkosädettä ja joiden ulkosäde vastaa painetilan sisäsädettä. Mäntää kiertämällä voidaan mäntä saattaa asentoon, jossa mainitut männässä olevat ulokkeet sekä sylinterin painetilassa olevat ulokkeet joko osuvat vastakkain tai kulkevat limittäin. Siinä asennossa, jossa mainitut ulokkeet 5 osuvat vastakkain männän alatelaa nostava liike rajoittuu sylinterin painetilassa olevien ulokkeiden tasolle ja siinä asennossa, jossa mainitut ulokkeet asettuvat limittäin männän alatelaa nostava liike rajoittuu sylinterin painetilan yläreunaan. Tällä tavoin nostolaitteen männän iskun pituutta voidaan vaihdella kahden arvon välillä.

10 Tällainen ratkaisu on hankala toteuttaa ja se vaatii erillisen kiertolaitteen, jolla mäntää kierretään asianomaiseen asentoon halutun nostokorkeuden saavuttamiseksi. Jos kiertolaite vikaantuu mäntä saattaa nousta ylimpään asentoonsa vaikka tarkoitus on nostaa se alimpaan asentoonsa, jolloin seuraukset voivat olla tuhoisat. Lisäksi männän kiertäminen vaikuttaa haitallisesti männän tiivistykseen.

15 DE-julkaisun toisessa suoritusmuodossa sylinteriratkaisu käsittää kaksi erillistä ja eri korkuista päällekkäistä välimatkan päässä toisistaan olevaa osasylinteriä, jotka on yhdistetty toisiinsa suojamansetin avulla. Osasylintereillä on yhteinen kummassakin päässään renkaanmuotoisilla ulokkeilla varustettu mäntä. Korkeampi osasylinteri ____: 20 sijaitsee männän alapäässä ja se on pohjastaan tuettu kalanterin runkorakenteisiin.

. Matalampi osasylinteri sijaitsee vastaavasti korkeamman osasylinterin yläpuolella • · · välimatkan päässä siitä ja se liikkuu pystytasossa nostaen ja laskien superkalanterin :***: alatelaa. Kun paineväliaine johdetaan pelkästään matalampaan osasylinteriin männän yläpäädyssä olevan renkaanmuotoisen ulokkeen ja matalamman osasylinterin pohjan : j · 25 väliin virtaava paineväliaine nostaa matalampaa osasylinteriä ylöspäin ja mäntä jää paikalleen tukeutuen korkeamman osasylinterin pohjaan. Nouseva matalampi osasylin- ·· : 1·· teri nostaa mukanaan siihen tukeutuvaa alatelaa, joka nousee ylöspäin matalamman ♦ ·· v 1 osasylinterin korkeutta vastaavan matkan. Kun paineväliaine johdetaan pelkästään « : : korkeampaan osasylinteriin männän alapäädyssä olevan renkaanmuotoisen ulokkeen ♦ ’!2· 30 ja korkeamman osasylinterin pohjan väliin virtaava paineväliaine nostaa mäntää • · ylöspäin, jolloin matalamman osasylinterin pohjaan tukeutuva mäntä samalla nostaa 2 • · · · 4 101635 matalampaa osasylinteriä ylöspäin. Nouseva matalampi osasylinteri nostaa mukanaan siihen tukeutuvaa alatelaa, joka nousee ylöspäin korkeamman osasylinterin korkeutta vastaavan matkan. Kun paineväliainetta syötetään molempiin osasylintereihin samanaikaisesti alatela nousee osasylinterien korkeuksien summaa vastaavan matkan ylös-5 päin. Tällä ratkaisulla alatelan nosto voidaan rajoittaa kolmeen eri maksimiarvoon.

Myös tämä toinen suoritusmuoto on hankala toteuttaa. Lisäksi osasylinterien mäntään aiheuttamat sivuttaisvoimat muodostavat tässä ongelman. Mäntä joudutaan myös tiivistämään sekä ylemmän että alemman osasylinterin suhteen hyvin, jotta 10 paineväliaineen pääsy rakenteen ulkopuolelle voidaan estää.

Keksinnön mukainen ratkaisu muodostaa parannuksen ja yksinkertaistuksen näihin tekniikan tason ratkaisuihin nähden. Keksinnön mukainen ratkaisu mahdollistaa lisäksi erisuuruisen nostovoiman käytön nosto- ja kuormituslaitteen eri nostotilanteis-15 sa paineväliainelähteen painetta muuttamatta.

Keksinnön mukainen nosto- ja kuormituslaite soveltuu käytettäväksi mihin tahansa kalanterin, erityisesti superkalanterin telajäijestelyyn, jossa on useampi kuin kolme telaa päällekkäin ja jossa telat saatetaan nippikosketukseen toistensa kanssa nostamal- ....: 20 la alinta telaa ja sen välityksellä sen yläpuolella olevia teloja tai telaa.

• · · « · · « · « ·*:1: Normaalissa ajotavassa superkalanteria ajetaan siten, että paperi- tai kartonkirata • kulkee kaikkien superkalanterin nippien läpi. Hakijan Optiload-nimikkeellä myymät superkalanterit on suunniteltu ajettavaksi normaalin ajotavan lisäksi myös pelkästään ··· · 25 alimmalla nipillä, silloin kun kalanterin ylimpiin teloihin tehdään huoltoa.

• · 5 101635 kalanterin välitelaa, joiden maksimi sallittu taipuma rajoittaa nippikuormituksen arvoon 100 kN/m. Normaalilla ajotavalla kalanterin teloihin liittyvät rakenteet on suunniteltu kuormitukselle 600 kN/m. Pelkästään kalanterin alanipillä ajettaessa on tärkeätä, että maksimikuormitusta ei missään olosuhteissa ylitetä, sillä välitelojen 5 lisäksi myöskään niiden vivut eivät kestä jos nosto- ja kuormituslaitteisiin pääsee vahingossa 600 kN/m vastaava paine.

Keksinnön mukaisella superkalanterin nosto- ja kuormituslaitteella voidaan edellä mai nittu ongelma ratkaista.

10

Keksinnön mukaisen superkalanterin nosto- ja kuormituslaitteen pääasialliset tunnuspiirteet on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukainen nosto- ja kuormituslaite käsittää pääsylinterissä olevan ensim- 15 mäisen männän sisään muodostetun apusylinterin, jossa on pääsylinterin painetilan pohjaan tukeutuva toinen mäntä. Apusylinterin pinta-ala valitaan siten, että apusylin- teriin syötetty paineväliaineen maksimipaine ei aiheuta liiallista kuormitusta teloille eikä vivuille. Lisäksi apusylinterin iskun maksimipituus valitaan siten, että telapinon ·:··: keskimmäisten telojen välille varattua turvaetäisyys säilyy kaikissa olosuhteissa.

: 20 Keskimmäisten telojen riittävällä turvaetäisyydellä varmistetaan se, että huoltohen- : : : kilökunta ei huollon yhteydessä joudu kosketukseen pyörivien alimpien telojen • · * • kanssa.

·· • ♦ ♦ ·♦ ♦ • · · * Apusylintereitä voidaan ohjata täysin samalla tavalla kuin pääsylintereitä ja niiden 25 paineväliaine voidaan ottaa ensimmäisestä paineväliainelähteestä, joka on yhteinen • · • · • *' kahden alimman välitelan mäntä-sylinteriyhdistelmästä muodostuvien kevennyslait- • ♦ · ’♦* * teiden paineväliainelähteen kanssa. Pääsylinterin ja ylimpien välitelojen mäntä- • · · sylinteriyhdistelmästä muodostuvien kevennyslaitteiden paineväliaine voidaan ottaa ’: ’ : yhteisestä toisesta paineväliainelähteestä, joka on turvallisuussyistä pysäytettynä ::: 30 kun ajetaan pelkästään alanipillä. Jos kyseessä on kalanteri, jossa ei ole välitelojen • · 6 101635 kevennyslaitteita, nosto- ja kuormituslaitteen paineväliaine voidaan ottaa esim. jostakin kalanterin ulkopuolisesta paineväliainelähteestä.

Tällaisella suhteellisen yksinkertaisella ratkaisulla varmistetaan se, että nosto- ja kuor 5 mituslaitteen pääsylinterin suuri voima ei pääse rikkomaan teloja ja niiden tukirakenteita kun ajetaan pelkästään alanipillä. Lisäksi varmistetaan se, että kalanterin alimmat pyörivät telat eivät pääse kosketukseen kalanterin ylimpien pyörimättömien telojen kanssa.

10 Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan lyhyt ja pitkä isku haluttaessa tehdä yhdellä paineväliaineen painetasolla ja pelkästään yhdellä ohjausventtiilillä. Tällöin ohjausventtiili ohjaa paineen, joko pelkästään apusylinterin painetilaan tai sekä apusylinterin että pääsylinterin painetilaan. Kun paine ohjataan pelkästään apusylinterin painetilaan, ainoastaan apusylinteri kannattaa telastoa. Kun paine ohjataan sekä 15 apusylinterin että pääsylinterin painetilaan, pelkästään pääsylinteri kannattaa telastoa.

Seuraavaksi keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten kuvioi- • ;··· hin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan : 20 rajoittaa.

IM

• · » · ·

I · I

:***: Kuvioissa 1 on esitetty kaaviollinen sivukuvanto eräästä superkalanterista, jossa • · • *·· voidaan käyttää keksinnön mukaista nosto- ja kuormituslaitetta.

• · · • · · • · · 25 Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukainen nosto- ja kuormituslaite suuremmassa ·· : ** mittakaavassa.

·«· • · · • · ·

Ml ·...'· Kuviossa 1 on esitetty kaaviomainen sivukuva eräästä superkalanterista, jossa voi- daan käyttää keksinnön mukaista nosto-ja kuormituslaitetta. Superkalanteri käsittää : 30 kalanterin rungon 11, johon on pystytasoon asennettu useista teloista muodostuva • · · · ·:*·: telapino 12. Telapino 12 käsittää ylätelan 13, alatelan 14 sekä useita ylätelan 13 ja 7 101635 alatelan 14 väliin päällekkäin jäljestettyjä väliteloja 15-18, jotka telat on jäljestetty siten, että ne ovat nippikosketuksessa toisiinsa.

Paperirata W kulkee normaalissa ajotilanteessa ohjaustelojen kautta kalanterin ylänip-5 piin Nj, jonka jälkeen se kulkee välitelojen 15-18 väliin muodostuvien nippien N2-N4 läpi ja lopuksi se johdetaan ulos kalanterista alanipistä N5. Nippien välillä paperirata W otetaan ulosottotelojen 110, 111, 120, 121 avulla irti telojen pinnasta. Kuviossa 1 kalanteri on kuvattu tilanteessa, jossa ajetaan pelkästään alanipillä N5, jolloin paperirata W kulkee ohjaustelojen kautta suoraan alanippiin N5 ja siitä läpi.

10 Välitelojen 15-18 ja ulosottotelojen 110, 11, 120, 121 välillä voidaan tarpeen vaatiessa myös käyttää ohjausteloja.

Kalanterin ylätela 13 on taipumakompensoitu tela, jonka telavaippa on pyörivästi asennettu telan akselille ja se on normaaliin tapaan varustettu sisäpuolisin kuormi-15 tuslaittein, joilla telavaipan taipumaa voidaan halutulla tavalla säätää. Ylätelan 13 laakeripesät on asennettu kiinteästi kalanterin runkoon 11. Ylätela 13 voi myös olla asennettu liikkuvasti kalanterin runkoon 11, jolloin ylänippi N! voidaan avata yläte-laa 13 nostamalla.

: 20 Kalanterin alatela 14 on ylätelaa 13 vastaava taipumakompensoitu tela. Alatelan 14 :Y: laakeripesät on kiinnitetty kannatuselimeen 130, joka on asennettu liikkuvaksi kalante ·· · • V rin rungossa 11 oleviin pystysuuntaisiin johteisiin 131. Kannatuselin 130 tukeutuu • · : 1·· myös nosto- ja kuormituslaitteeseen 200, jolla alatelaa 14 voidaan nostaa ja laskea • · · v : pystytasossa. Nosto- ja kuormituslaitteen 200 avulla telapinon 12 nipit NrN5 voidaan 25 avata.

• · • · • · · · 1 • · · '·1 1 Välitelojen 15, 16, 17, 18 laakeripesät on kiinnitetty tukivarsiin 150, 151, 152, 153 » 1 · ja tukivarret 150, 151, 152, 153 on kiinnitetty nivelpisteillä 150’, 15Γ, 152’, 153’ • "· kalanterin runkoon 11. Välitelojen 15, 16, 17, 18 tukivarsiin 150 on lisäksi kiinnitet- i 30 ty nivelpisteellä kevennyslaitteet 140, 141, 142, 143, jotka muodostuvat mäntä- sylinteriyhdistelmästä. Mäntä-sylinteriyhdistelmän toinen pää on kytketty nivelpis- 8 101635 teellä kalanterin runkoon 11. Kevennyslaitteilla 140, 141, 142, 143 tuodaan välitelo-jen 15,16, 17, 18 tukivarsiin 150, 151, 152, 153 kevennysvoima, jolla kokonaisuudessaan kompensoidaan välitelojen ja teloihin kiinnitettyjen apulaitteiden painon aiheuttamat kuormat. Välitelojen ja apulaitteiden painot eivät näin ollen millään 5 tavoin vaikuta nippikuormia kasvattavasti. Viivakuorma kussakin nipissä NpNs saadaan haluttaessa olennaisesti yhtä suureksi muodostamalla kalanterille vakiokuor-mitus taipumakompensoidun ylätelan 13 ja/tai taipumakompensoidun alatelan 14 avulla.

10 Nosto- ja kuormituslaitteen 200 avulla voidaan kalanterin nipit NrN5 avata ja sulkea. Kun nosto- ja kuormituslaitteen 200 pääsylinterin 220 mäntä 210 on ala-asennossaan kalanterin kaikki nipit N^Nj ovat auki ja kun nosto- ja kuormituslaitteen 200 pääsylinterin 220 mäntä 210 siirretään yläasentoonsa kalanterin kaikki nipit Nj-N5 ovat kiinni. Nosto- ja kuormituslaitteella 200 voidaan lisäksi säätää nippipainetta.

15

Kun tällaista kalanteria ylimpien telojen 13, 15, 16 huoltotilanteessa ajetaan pelkästään alanipillä N5 toiseksi alin välitela 17 lukitaan joko mekaanisesti tai kevennys-laitteensa 142 avulla kalanterin runkoon 11 sellaiseen asentoon, että sen ja sitä ·;··· ylempänä olevan välitelan 16 vaippojen ulkopintojen väliin jää vaadittava turvaetäi- : 20 syys S. Kun paperirata W on viety alanipin N5 läpi alatela 14 nostetaan ylöspäin nosto- ja kuormituslaitteella 200 siten, että em. telojen 17, 18 ja 14 väliset nipit N4, • N5 sulkeutuvat. Nosto-ja kuormituslaitteella 200 voidaan myös kuormittaa nippiä • · • ’·· N5. Tässä tilanteessa on kuitenkin tärkeätä, että nippiä N5 ei kuormiteta liikaa, • · · V : koska välitelojen 17, 18 maksimi sallittu taipuma rajoittaa viivakuormituksen arvoon 25 100 kN/m, kun rakenteet on normaalilla ajotavalla suunniteltu kuormitukselle 600 • · 1 • · ** kN/m. Lisäksi on tärkeätä, että nosto- ja kuormituslaite 200 ei missään olosuhteissa ··· • · · nosta alatelaa 14 ja alimpia väliteloja 17, 18 niin paljon, että vaadittava turvaetäisyys

«M

'...l S pienenee tai häviää kokonaan. Tällaiset tilanteet voidaan välttää keksinnön mukaisella nosto- ja kuormituslaitteella 200, jota selostetaan seuraavassa kuvioon 2 : 30 viitaten.

• · · · 9 101635

Kuvion 2 mukaisesti keksinnön mukainen nosto- ja kuormituslaite 200 käsittää pääsylinterin 220, johon on sijoitettu ensimmäinen mäntä 210, ja jossa on pääsylin-teripainetila 230. Ensimmäisen männän 210 alaosassa on pääsylinterin 220 paineti-lan 230 seinämän sisäpintaan 230a ulottuva kantaosa 211, joka on tiivistetty sinänsä 5 tunnetuilla tiivistysvälineillä 213 kyseisen seinämän sisäpintaan 230a ja joka kanta-osa 211 ohjaa ensimmäistä mäntää 210. Ensimmäisen männän 210 kantaosan 211 yläpuolella oleva osuus 212, jonka ulkohalkaisija D2 on pienempi kuin ensimmäisen männän 210 kantaosan 211 ulkohalkaisija Dj, on lisäksi ohjattu pääsylinterin 220 yläosalla 221. Ensimmäisen männän 210 yläosa 212 on sinänsä tunnetulla tavalla 10 tiivistetty tiivistysvälineillä 214 pääsylinterin 220 yläosan 221 seinämän sisäpintaan 221a. Pääsylinterin 220 painetilan 230 pohjaan 230b johtaa pääsylinterin 220 pohja-levyn 222 läpi ensimmäinen paineväliainekanava 231, joka voidaan liittää sinänsä tunnetusti venttiilien kautta joko paineväliainetta syöttävään paineväliainelähteeseen tai tankkilinjaan. Näitä sinänsä tunnettuja laitteita ei ole esitetty kuviossa. Pääsylin-15 terin 220 pohjalevy 222 on kiinnitetty kalanterin runkorakenteisiin 11 ja ensimmäisen männän 210 yläpinta 210a kannattaa kalanterin alatelaa 14 kuvion 1 mukaisesti.

Nosto- ja kuormituslaite 200 käsittää lisäksi ensimmäisen männän 210 sisään •: ·: muodostetun apusylinterin 240, johon on sijoitettu toinen mäntä 260 ja jossa on : : 20 apusylinteripainetila 250. Toisen männän 260 kantaosa 261, joka ulottuu apusylinte- •«« ' · · iin 240 painetilan 250 seinämän sisäpintaan 250a ohjaa toista mäntää 260 ja se on »» ♦ • V tiivistetty sinänsä tunnetuilla tiivistysvälineillä 263 apusylinterin 240 painetilan 250 «« : '** seinämän sisäpintaan 250a. Toisen männän 260 kantaosan 261 alapuolella oleva • · · V : osuus 262, jonka halkaisija D4 on pienempi kuin toisen männän 260 kantaosan 261 25 halkaisija D3 on ohjattu apusylinterin 240 painetilan 250 alapuolisella ensimmäisen • · *· !' männän 210 alapintaan 210b ulottuvalla porauksella 252. Toisen männän 260 alaosa • · · *\ * 262 on tiivistetty sinänsä tunnetuilla tiivistysvälineillä 264 mainittuun poraukseen «»· '... 252. Apusylinterin 240 painetilan 250 pohjaan 250b johtaa ensimmäisen männän 210 * * yläosaan 212 muodostettu toinen paineväliainekanava 251, joka voidaan liittää 30 sinänsä tunnetusti venttiilien välityksellä joko paineväliainetta syöttävään paineväli- • « 10 101635 ainelähteeseen tai tankkikanavaan. Näitä sinänsä tunnettuja laitteita ei ole esitetty kuviossa.

Pääsylinterin 220 painetilan 230 korkeus Hj on suurempi kuin apusylinterin 240 5 painetilan 250 korkeus H2.

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaisen nosto- ja kuormituslaitteen 200 käyttöä. Lähtötilanteeksi oletetaan, että pääsylinterin 220 mäntä 210 on ala-asennossaan vasten ensimmäisen painetilan 230 pohjapintaa 230b, jolloin apusylinterin 240 mäntä 10 260 on yläasennossaan vasten toisen painetilan 250 pohjapintaa 250b. Tästä lähtö kohdasta selostetaan kolme vaihtoehtoa, jossa ensimmäisessä vaihtoehdossa käytetään nostoon pelkästään pääsylinteriä 220, toisessa vaihtoehdossa käytetään nostoon pelkästään apusylinteriä 240 ja kolmannessa vaihtoehdossa käytetään nostoon sekä pääsylinteriä 220 että apusylinteriä 240.

15

Ensiksi selostetaan tilanne, jossa nostoon käytetään pelkästään pääsylinteriä 220.

Tällöin syötetään pääsylinterin 220 painetilaan 230 paineväliainetta ensimmäisestä paineväliainekanavasta 231 ja apusylinterin 240 painetilaan 250 johtava toinen paine- ·:·: väliainekanava 251 kytketään tankkilinjaan. Pääsylinterin 220 painetilaan 230 : 20 virtaava paineväliaine nostaa ensimmäistä mäntää 210 ylöspäin, jolloin myös : : : toinen mäntä 260 nousee mukana. Toisen männän 260 tiivisteet 263, 264 aiheuttavat • · · • V sen verran kitkaa toiseen mäntään 260, että se pysyy toisen painetilan 250 pohjaa • · : *·· 250b vasten myös liikkeen alkuvaiheessa, jotta paineväliaine pääsee vaikuttamaan • · · v : myös toisen männän 260 alapintaan 260a. Tällöin toisen männän 260 alapinta 260a 25 asettuu samalle tasolle ensimmäisen männän 210 alapinnan 210b kanssa ja toisen • · • · : männän 260 yläpinta 260b asettuu vasten toisen painetilan 250 pohjapintaa 250b.

• · · "·’ ’ Tässä tilanteessa ensimmäinen mäntä 210 nousee ensimmäisen männän 210 kanta- osan 211 halkaisijan Dj määräämän pinta-alan Aj ja paineväliaineen paineen mää-• * räämällä voimalla. Ensimmäisen männän 210 maksimi nostokorkeus mää- i 30 räytyy pääsylinterin 220 painetilan 230 korkeuden Hj ja ensimmäisen männän 210 kantaosan 211 korkeuden H3 erotuksena = Hj - H3. Kun nosto-ja kuormitus- u 101635 laite 220 tämän jälkeen halutaan laskea ala-asentoonsa ensimmäinen paineväli-ainekanava 231 kytketään tankkilinjaan.

Toiseksi selostetaan tilanne, jossa nostoon käytetään pelkästään apusylinteriä 240.

5 Tällöin syötetään paineväliainetta toisesta paineväliainekanavasta 251 apusylinterin 240 painetilaan 250 ja pääsylinterin 220 painetilaan 230 johtava ensimmäinen paine-väliainekanava 231 kytketään tankkilinjaan. Apusylinterin 240 painetilaan 250 virtaa-va paineväliaine nostaa ensimmäistä mäntää 210 toisen männän 260 kantaosan 261 halkaisijan D3 määräämän pinta-alan A2 ja paineväliaineen paineen määräämällä 10 voimalla. Toisen männän 260 alapää 260a lepää tällöin pääsylinterin 220 paineti-lan 230 pohjaa 230b vasten. Ensimmäisen männän 210 maksimi nostokorkeus Hroax2 määräytyy tässä tapauksessa apusylinterin 240 painetilan 250 korkeuden H2 ja toisen männän 260 kantaosan 261 korkeuden H4 erotuksena Hmax2 = H2 - H4. Kun nostoja kuormituslaite 220 tämän jälkeen halutaan laskea ala-asentoonsa toinen paineväli-15 ainekanava 251 kytketään tankkilinjaan.

Kolmanneksi selostetaan tilanne, jossa nostoon käytetään sekä pääsylinteriä 220 että apusylinteriä 240. Paineväliaine johdetaan tässä tapauksessa sekä pääsylinterin ·:··: 220 painetilaan 230 että apusylinterin 240 painetilaan 250. Pääsylinterin 220 paineti- : 20 laan 230 ensimmäisestä paineväliainekanavasta 231 johdettava paineväliaine nostaa :T: ensimmäistä mäntää 210 ylös. Lisäksi apusylinterin 240 painetilaan 250 toisesta • · ♦ • */ paineväliainekanavasta 251 johdettava paineväliaine nostaa ensimmäistä mäntää 210 ♦ · • ’·· kunnes ensimmäinen mäntä 210 nousee niin korkealle, että toisen männän 260 V : kantaosan 261 uloke osuu toisen painetilan 250 kattoon, jonka jälkeen toinen mäntä 25 260 nousee ylöspäin ensimmäisen männän 210 mukana. Toinen mäntä 260 pysyy ♦ · • ** kuitenkin ala-asennossaan vielä tämänkin jälkeen loppunoston ajan, jos ensimmäises- • · · *·’ * sä painetilassa 230 ja toisessa painetilassa 250 vaikuttavan paineväliaineen paine on : sama, koska toisen männän 260 yläpinnan 260b poikkipinta-ala on suurempi kuin toisen männän 260 alapinnan 260a poikkipinta-ala. Kun nosto- ja kuormituslaite 220 30 tämän jälkeen halutaan laskea ala-asentoonsa ensimmäinen 231 ja toinen paineväli-ainekanava 251 kytketään tankkilinjaan. Alaslaskussa voidaan myös käyttää toista 12 101635 mäntää 260 iskunvaimentimena, jolloin toisen painetilan 250 tyhjennys on hidastettu ensimmäisen painetilan 230 tyhjennykseen nähden.

Tällaisella nosto- ja kuormituslaitteella 200 kalanterin alatela 14 voidaan nostaa 5 kahteen eri maksimikorkeuteen HmgTt ja Suurempaan nostokorkeuteen Hj^j nostettaessa nostovoima on myös suurempi kuin pienempään nostokorkeuteen Hmax2 nostettaessa. Pääsylinterin 210 ja apusylinterin 240 nostovoimien suhde määräytyy suoraan pääsylinterin 220 painetilan 230 ja apusylinterin 240 painetilan 250 pinta-alojen mukaan silloin kun kumpaankin em. painetilaan syötettävän paineväliaineen 10 paine on sama. Apusylinterin 240 määräämä pienempi maksimi nostokorkeus H,,^ voidaan valita siten, että kuviossa 1 esitettyjen välitelojen 16, 17 välinen turvaetäi-syys S säilyy kaikissa olosuhteissa ja apusylinterin 240 painetilan 250 halkaisija D3 voidaan valita siten, että nippikuormitus ei pelkästään alanipillä N4 ajettaessa ylitä arvoa 100 kN/m.

15 Pääsylinterin 220 männän 210 painepuolen pinta-ala Aj on noin 4-8 kertaa, edullisesti noin 6 kertaa suurempi kuin apusylinterin 240 männän 260 painepuolen pinta-ala A2.

• · : 20 Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden keksinnöllisen ajatuksen puitteissa • · · :T: keksinnön yksityiskohdat voivat vaihdella edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

·· · • · · • · • · ·· • · • ·· • · · • · · • · · ·· • · • ·· m ··· • · · • · · m r * t « « · · « · · • · · • ·

Claims (5)

13 101635

1. Kalanteritelojen nosto- ja kuormituslaite (200) kalanterin, erityisesti superkalanterin telapinon (12) nostamiseksi ja kuormittamiseksi, joka käsittää pääsylinterin (220), 5 johon on sijoitettu aksiaalisesti liikkuva ensimmäinen mäntä (210) on tunnettu siitä, että nosto- ja kuormituslaite (200) käsittää lisäksi ensimmäisen männän (210) sisään muodostetun, pääsylinteriin (220) nähden aksiaalisen apusylinterin (240), joka avautuu ensimmäisen männän (210) alapintaan (210b) ja johon on sijoitettu aksiaalisesti liikkuva toinen mäntä (260). 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että pääsylinterin (220) iskun pituus (H^j = H! - H3) on suurempi kuin apusylinterin (240) iskun pituus (Hmax2 = H2 - H4).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen nosto- ja kuormituslaite, tunnettu siitä, että pääsylinterin (220) männän (210) painepuolen pinta-ala Aj on noin 4-8, edullisesti noin 6 kertaa suurempi kuin apusylinterin (240) männän (260) painepuolen pinta-ala A2. • · : 20 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että pääsy- linterin 220 painetilaan 230 johtava paineväliainekanava (231) on kytketty kahden • V ylimmän välitelan (15, 16) kevennyssylintereihin (140, 141) johtavaan paineväli- • · • *·· ainekanavaan, jota syöttää ensimmäinen paineväliainelähde. • * · • # · • · ·

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että apusy- • · • · • linterin (240) painetilaan (250) johtava paineväliainekanava (251) on kytketty kahden • · · ’·’ * alimman välitelan (17, 18) kevennyssylintereihin (142, 143) johtavaan paineväliaine- kanavaan, jota syöttää toinen paineväliainelähde. < r C C « t * a i 30 |M · • · 14 101635