FI101582B - Solukkoradiopuhelin-viestiliikennejärjestelmä - Google Patents

Description

101582

Solukkoradiopuhelin-viestiliikennejär j estelmä Tämä keksintö liittyy yleisesti solukkoradiopuhe-lin-viestiliikennejärjestelmiin ja erityisesti solukkojär-5 jestelmissä käytettäviin epäsymmetrisiin jälleenkäyttökaa-voihin.

Nykyisissä solukkoradiopuhelin-viestiliikennej är-jestelmissä solu tyypillisesti sisältää kuusi suunta-antennia, jotka sijaitsevat solun keskellä ja jotka kukin 10 säteilevät solun 60° sektoriin. Useita tällaisia soluja on yhdistetty, ja ne muodostavat solukkoradiopuhelin-viestiliikennejärjestelmän. Tämä kaupunkialueen peittävä solukkojärjestelmä sallii matkapuhelimien olla yhteydessä maayhteyksiä käyttäviin verkkoihin kuljettaessa alueen 15 kautta.

Matkapuhelimien ja solukkojärjestelmän välinen viestiliikenne suoritetaan käyttäen joko digitaalista tai analogista siirtotekniikkaa. Digitaalinen menetelmä digitalisoi informaation ennen lähettämistä. Analoginen siir-20 totekniikka on vallitseva käytössä oleva järjestelmä, kun taas digitaalista ollaan nyt saattamassa käyttöön. Digitaalista siirtoa käyttäen lähetetyt signaalit sallivat . alemman laatukynnyksen, jota alalla kutsutaan kantoaalto- häiriösuhteeksi (C/I, Carrier to Interference Ratio), kuin 25 analogisina lähetetyt signaalit. Se mitä C/I-suoritusar-vossa menetetään, voidaan saada takaisin koodausvahvistuksen avulla.

C/I on halutun vastaanotetun kantoaaltosignaalin voimakkuuden suhde vastaanotettujen häiritsevien kanto-30 aaltosignaalien voimakkuuteen. Joukko fysikaalisia tekijöitä voi vaikuuttaa C/I:hin solukkojärjestelmissä: rakennukset, maantieteelliset seikat, antennien säteilykuviot, matkapuhelimien lähetysteho ja matkapuhelimien sijainti solussa.

2 101582

Solun lähettimien pienen tehon ansiosta samaa taajuutta voidaan samalla kaupunkialueella jälleenkäyttää muissa soluissa, joita kutsutaan rinnakkaiskanavaa käyttäviksi soluiksi. Rinnakkaiskanavaa käyttävien solujen si-5 jainnilla on kuitenkin rajoituksia. Vaikka lähettimet tyypillisesti ovatkin pienitehoisia, rinnakkaiskanavia käyttävien solujen sijoittaminen liian lähekkäin voi aiheuttaa häiriöitä. Tehokkaampi taajuuden jälleenkäyttö sallii matkapuhelinliikenteen käyttää solukkojärjestelmää suuremmas-10 sa määrin.

Taajuussuunnitelma symmetrisessä solukkojärjestelmässä siinä suhteessa, miten kanavat tulisi varata kullekin solulle, lähtee liikkeelle kahdesta kokonaisluvusta i ja j, joita kutsutaan vuorotteluparametreiksi. Taajuus-15 suunnitelma muodostetaan alkamalla vertailusolusta ja siirtymällä i solun yli pitkin solujen muodostamaa ketjua. Kun i:s solu on saavutettu, tehdään 60" käännös vastapäivään ja suoritetaan toinen j:n solun yli siirtyminen. j:s solu voi turvallisesti olla rinnakkaiskanavaa käyttävä 20 solu. Taajuussuunnitelma voidaan muodostaa myös siirtymällä j solun yli, ennen kuin käännytään ja siirrytään i solun yli, tai kääntymällä 60° myötäpäivään sen sijaan että käännyttäisiin vastapäivään. Sen jälkeen kun kaikki mahdolliset rinnakkaiskanavaa käyttävät solut on läpikäy-25 ty, valitaan toinen vertailusolu ja toistetaan menettely. Koko tämä menettely toistetaan niin monta kertaa kuin on tarpeen koko kaupunkialueen solukkojärjestelmän taajuus-suunnitelman muodostamiseksi.

Edellä esitetyllä menetelmällä aikaansaadut solut 30 muodostavat i^ + ij + j2 solun jälleenkäyttökaavan. Solujen lukumäärä tässä jälleenkäyttökaavassa on solukkojärjestelmien valmistajien päähuolenaiheita, koska tämä lukumäärä ratkaisee, montako eri kanavaryhmää solukkoradiopu-helimille varatusta taajuusspektristä voidaan muodostaa.

3 101582

Pieni solujen lukumäärä jälleenkäyttökaavassa merkitsee sitä, että voidaan muodostaa useampia kanavaryhmiä ja sallia enemmän käyttäjiä.

Nykyisin neljän solun jälleenkäyttökaava on eräs 5 tiheimmistä taajuuden jälleenkäyttökaavoista, joka tuottaa hyväksyttävän C/I:n analogiajärjestelmille (US-patentti n:o 4,128,740, joka on myönnetty Grazianolle ja siirretty Motorolalle, selittää tällaisen neljän solun jälleenkäyt-tökaavan).

10 Graziano opettaa, että taajuuden jälleenkäyttö riippuu antennikeilan leveydestä ja antennien keskinäisestä sijainnista. Taajuuden jälleenkäytön lisäämiseksi antennin keilaa on kavennettu 120°:sta 60°:een. Koska 120° antennikeila peittää laajemman alueen, se häiritsee 15 useampia rinnakkaiskanavia kuin 60° antennikeila. Kapeampi antennikeila, kuten kuviossa 1 on esitetty, pienentää antennin säteilykuvion peittämää aluetta. Keilan leveyden pienentäminen ja antennien sijainnin sovittaminen, samalla kun pidetään mielessä kunkin antennin tehonsuuntaavuus 20 ja rinnakkaiskanavien häiriölähteiden tehon kumuloituminen, sallii tehokkaamman taajuuden jälleenkäytön.

Grazianon patentissa selitetty taajuuden jälleenkäyttökaava on symmetrinen jälleenkäyttökaava. Tämä symmetrinen kaava saadaan käyttäen edellä selitettyä solukon 25 suunnittelumenetelmää. Tässä kokonaisuudessa kukin rin-nakkaiskanava on olennaisesti yhtä kaukana muista rinnak-kaiskanavaa käyttävistä soluista. Symmetristä keskinäistä sijoitusta käytettäessä taajuuden jälleekäyttökaava rajoittaa solujen sovitelmaa mahdollisten eri jälleenkäyttö-30 sijoittelujen lukumäärän osalta.

On siis olemassa tarve pienentää solujen määrää solukon jälleenkäyttökaavassa ja siten suurentaa taajuuden j älleenkäyttökertoj en lukumäärää.

4 101582

Esillä olevan keksinnön mukaan aikaansaadaan soluk-koradiopuhelin-viestiliikennejärjestelmä, joka sisältää lukuisia soluja, jotka käsittävät suunnattujen sektorien· termien ryhmän. Nämä antennit sijaitsevat solun keskellä, 5 ja kukin säteilee solun 60° sektoriin. Solun kullekin antennille on varattu taajuusryhmä, joka on erilainen kuin saman solun muille antenneille varatut taajuusryhmät. Nämä taajuusryhmät voivat toistua joko 2 tai 8 kertaa vastaavasti 4 tai 16 solun toistokaavassa, jolloin todellisuu-10 dessa muodostuu kahden solun jälleenkäyttökaava. Tässä keksinnössä on oivallettu taajuuden jälleenkäytön tehostuminen käytettäessä sellaista kaavaa, joka on epäsymmetrinen. Toisin sanoen taajuus toistuu tietyssä suunnassa lähempänä kuin toisessa suunnassa.

15 Tämän keksinnön eräs suoritusmuoto käsittää toistu vien taajuusryhmien sijoittamisen epäsymmetrisesti siten, että ne säteilevät samaan suuntaan. Parhaana pidetty suoritusmuoto käsittää toistuvien taajuusryhmien sijoittamisen epäsymmetrisesti vuorottelevalla tavalla siten, että 20 ne säteilevät toisiaan kohti.

Samalla kun tämä keksintö tuottaa pienemmän C/I:n kuin solujen symmetrinen sijoitus, digitaalisessa solukko-ympäristössä voidaan hyväksyä pienempi C/I. Digitaalinen solukko voi käyttää koodausvahvistusta pienemmän C/l:n 25 kompensoimiseksi.

Kuvio 1 esittää tunnetun tekniikan mukaista antennien säteilypeittodiagrammaa ja sen liittymistä neljän solun jälleenkäyttökaavaan.

Kuvio 2 esittää tämän keksinnön erästä vaihtoeh-30 toista suoritusmuotoa käyttävän taajuuden jälleenkäyttö-kaavan diagrammaa.

Kuvio 3 esittää tämän keksinnön parhaana pidettyä suoritusmuotoa käyttävän taajuuden jälleenkäyttökaavan diagrammaa.

5 101582

Kuvio 4 esittää tämän keksinnön erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon taajuussijoittelukaaviota.

Kuvio 5 esittää tämän keksinnön parhaana pidetyn suoritusmuodon taajuussijoittelukaaviota.

5 Kuvio 6 esittää sektorin jakamista käyttävän par haana pidetyn suoritusmuodon kaaviota.

Solujen epäsymmetrinen sijoitus on mahdollinen vain poikkeamalla tunnetun tekniikan mukaisista solujen sijoitussäännöistä. Tämä keksinnön käyttämät solujen si-10 joitussäännöt aikaansaavat 4 tai 16 solun toistokaavan sijoittamalla rinnakkaiskanavat tietyssä suunnassa lähemmäksi kuin toisessa suunnassa.

Epäsymmetrinen keskinäinen sijoittelu tuottaa pienemmän C/I:n johtuen rinnakkaiskanavaa käyttävien solujen 15 sijaitsemisesta lähekkäin. Analogisia siirtotekniikoita käyttävässä solukkojärjestelmässä pienempi C/I saattaa aiheuttaa matkapuhelinliikenteen signaalinlaadun huononemisen. Digitaalisella solukkojärjestelmällä voi kuitenkin, käytettäessä koodausvahvistusta, olla kyky sietää huonom-20 man laadun omaavia signaaleja matkapuhelinliikenteelle annetun palvelun huononematta. Koodausvahvistuksella saadaan takaisin se, mitä C/I:ssä menetetään.

. Kuvio 2 esittää tämän keksinnön erästä suoritusmuo toa. Tässä sijoitustavassa solut on sijoiteltu kahden 25 solun jälleenkäyttökaavan mukaan, missä toistuvat kanava-ryhmät (201) katsovat samaan suuntaan. Kuvio 3 esittää tämän keksinnön parhaana pidettyä suoritusmuotoa. Solut on tässäkin sijoitettu kahden solun jälleenkäyttökaavan mukaan (301). Rinnakkaiskanavaa käyttävien solujen yhden 30 rivin (302) toistuvat kanavaryhmät kuitenkin katsovat päinvastaiseen suuntaan kuin viereisen, rinnakkaiskanavaa käyttävien solujen rivin (303) toistuvat kanavaryhmät.

Molemmissa sijoitustavoissa rinnakkaiskanavaa käyttävät solut on sijoiteltu epäsymmetriseen kaavaan; tässä 6 101582 tapauksessa rinnakkaiskanavaa käyttäviä soluja erottaa yksi solu tietyssä suunnassa, ja toisessa suunnassa ne ovat vierekkäin. Vaikka nämä ovat esitetyt suoritusmuodot, muut epäsymmetriset sijoitustavat ovat mahdollisia.

5 Epäsymmetrisen solujen keskinäisen sijoituksen tekee mahdolliseksi vain poikkeaminen tunnetusta solujen sijoitusmenetelmästä taajuuden jälleenkäyttämiseksi. Tämä keksintö aikaansaa joko 4 tai 16 solun toistokaavan riippuen siitä, katsovatko toistuvat kanavaryhmät samaan 10 suuntaan, jälleenkäyttäen taajuutta vastaavasti 2 tai 4 kertaa. Tämä todellisuudessa aikaansaa kahden solun jäl-leenkäyttökaavan. Toisin sanoen tarvittaessa 4 tai 16 solua, ennenkuin solun taajuuskaava toistuu tässä 4 tai 16 solun kaavassa, taajuutta jälleenkäytetään 2 tai 8 15 kertaa. Tämä periaate on esitetty kuviossa 4 ja 5.

Kuvio 4, erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon taajuuskaava, esittää 4 solun toistokaavan, missä kutakin taajuutta käytetään 2 kertaa. Taajuutta jälleenkäytetään joka toisessa solussa, mikä muodostaa 2 solun toistokaa-20 van.

Kuvio 5, parhaana pidetyn suoritusmuodon taajuus-kaava, esittää 16 solun toistokaavan, missä kutakin taajuutta käytetään 8 kertaa. Kuten vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa, taajuutta jälleenkäytetään joka toisessa 25 solussa, mikä muodostaa kahden 2 solun jälleenkäyttökaa-van. Kummassakaan suoritusmuodoissa solun taajuussijoitte-lu ei toistu kaavassa.

Tätä keksintöä käyttävässä taajuussijoittelukaavassa taajuudet tulee sijoittaa viereisen kanavan häiriön mini-30 moimista silmällä pitäen. Tämä aikaansaadaan muodostamalla verkko, joka yhdistää järjestelmän solujen keskipisteet. Tämä 3-akselinen verkko on esitetty kuviossa 4. Siinä olevat 12 taajuusryhmää on jaettu 3 joukkoon, joissa kussakin on 4 taajuusryhmää, ja kukin joukko on sijoitettu 7 101582 eri akselille. Ensimmäisen joukon 2 paritonta taajuusryh-mää on muodostettu ensimmäisen akselin ensimmäiselle osalle (407). Ensimmäinen taajuusryhmä (403) osoittaa päinvastaiseen suuntaan kuin kolmas ryhmä (404). Verkon 5 seuraava samansuuntainen osa (408) sisältää ensimmäisen joukon parillisen taajuusryhmän. Tämä pariton/parillinen-kaava toistuu kautta koko solujärjestelmän vierekkäisten taajuusryhmien kohtaamisten vähentämiseksi.

Verkon toinen akseli sisältää toisen taajuusjoukon. 10 Verkon ensimmäinen osa (405) tällä akselilla sisältää joukon parittoman taajuusryhmän, identtisten taajuusryhmien katsoessa samaan suuntaan. Parilliset taajuusryhmät on sijoitettu tämän akselin seuraavalle samansuuntaiselle osalle (406). Identtiset taajuusryhmät katsovat tässäkin 15 samaan suuntaan. Myös tämä pariton/parillinen-kaava toistuu kautta koko järjestelmän.

Kolmannella akselilla (409) olevat taajuusryhmät on sijoitettu samalla tavoin kuin kaksi ensimmäistä. Kolmas akseli (409) sisältää taajuusryhmien viimeisen joukon. 20 Kukin identtinen taajuusryhmä katsoo samaan suuntaan kaavan toistuessa kautta koko järjestelmän.

Taajuuksien sijoitusperiaate on esitetty kuviossa 4. Taajuusryhmät 1 ja 3 on sijoitettu ensimmäisen akselin ensimmäiselle osalle. Ryhmät 2 ja 4 on sijoitettu ensim-25 mäisen akselin seuraavalle samansuuntaiselle osalle. Toinen akseli sisältää ryhmät 5 ja 7 tämän akselin ensimmäisellä osalla sekä ryhmät 6 ja 8 seuraavalla samansuuntaisella osalla. Kolmas akseli sisältää ryhmät 9-12 sijoitettuna samalla tavoin kuin kahdella ensimmäisellä 30 akselilla. Pariton/parillinen-taajuussijoittelu, samanlaisten taajuusryhmien katsoessa samaan suuntaan, toistuu kautta koko järjestelmän.

Kuvio 5 esittää taajuussijoittelua tämän keksinnön parhaana pidetyssä suoritusmuodossa. Tämä taajuusryh- 8 101582 mien sijoittelumenetelmä on samanlainen kuin vaihtoehtoisen suoritusmuodon sijoittelumenetelmä, mutta tässä menetelmässä taajuusryhmät käännetään vuorottaisissa soluissa. Toisin sanoen taajuusryhmä 1 ensimmäisessä solussa 5 katsoo päinvastaiseen suuntaan kuin taajuusryhmä 1 toisessa solussa.

Kuvioissa 4 ja 5 olevat taajuuksien keskinäiset sijainnit aiheuttavat kumpikin vierekkäisten taajuuksien (401 ja 501) esiintymisen. Tämä tilanne voisi aiheuttaa 10 sen, että nämä taajuudet häiritsisivät toisiaan. Tämä mahdollisen ongelman ratkaisemiseksi näitä taajuuksia voidaan käyttää signalointikanavina tämän solun muissa sektoreissa. Toisaalta jompikumpi vierekkäisistä taajuuksista voi yksinkertaisesti olla käyttämätön.

15 Kapasiteettia voidaan parhaana pidetyssä suoritus muodossa suurentaa käyttämällä sektorin jakamista, kuten kuviossa 6 on esitetty. Sektorin jakamisessa taajuudet tai taajuusryhmät jaetaan solussa vähintään 2 sektorin kesken. Taajuudet varataan kysynnän mukaan sille sektoril-20 le, joka tarvitsee lisää taajuuksia. Jos matkapuhelinliikenne solussa ylittää tietyn sektorin taajuuksien määrän rajoittaman kapasiteetin, pienemmän liikenteen omaavilta sektoreilta voidaan lainata käyttämättömiä taajuuksia.

Käyttämällä epäsymmetristä taajuuksien keskinäistä 25 sijoitusta tämä keksintö aikaansaa tehokkaamman taajuuden jälleenkäytön ja siksi matkapuhelinliikenteen suuremman kapasiteetin solukkoradiopuhelinjärjestelmissä. Tämän aikaansaamiseksi on käytetty täysin uutta menetelmää solukkotaajuuksien jakamiseksi. Tunnetun tekniikan mukai-30 nen symmetristä sijoittelua käyttävä menetelmä ei pystynyt aikaansaamaan riittävän tiheätä taajuuksien jälleenkäyttöä, mikä mahdollistaisi solukkojärjestelmän tulevan laajentamisen. Tämä keksintö aikaansaa epäsymmetrisen sijoittelun, joka sallii taajuuden jälleenkäytön joka toisessa 101582 9 solussa Ja muodostaa 2 solun jälleenkäyttökaavan ja aikaansaa siksi tehokkaamman taajuuden jälleenkäytön kaupunkialueella.

Alan asiantuntijoille on selvää, että tähän kek-5 sintöön voidaan tehdä erilaisia muunnoksia ja muutoksia poikkeamatta sen hengestä ja suojapiiristä. Siksi on ymmärrettävää, että patenttivaatimusten ei tule katsoa rajoittuvan niihin nimenomaisiin suoritusmuotoihin, jotka on esitetty tällaisiin suoritusmuotoihin kohdistuvien eri-10 tyisten rajoitusten puuttuessa.

t

Claims (19)

1. Solukkoradiopuhe1in-viesti1i ikennej ärj estelmä, joka käsittää useita soluja, jotka on ensimmäisessä ja 5 toisessa suunnassa sijoitettu olennaisesti vierekkäin, joka järjestelmä käsittää vähintään yhden, ensimmäiselle solulle varatun taajuusryhmän, jonka kutakin taajuutta käytetään kapeakeilaisesti suunnatulla tavalla, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää mai-10 nitun vähintään yhden taajuusryhmän yhtenäisen jälleenkäytön muissa soluissa, jotka mainitussa ensimmäisessä suunnassa sijaitsevat pienemmän etäisyyden päässä ensimmäisestä solusta kuin mainitussa toisessa suunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen solukkoradiopuhe- 15 lin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu vähintään yksi taajuus säteilee vähintään yhteen solun 60° sektoriin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen solukkoradiopuhe- lin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, 20 että mainittu vähintään yksi taajuus varataan dynaamisesti solun sektoreiden kesken.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen solukkoradiopuhe- lin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että kullekin solulle on varattu vähintään yksi ennalta . 25 määrätty taajuusryhmä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen solukkoradiopuhe- lin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että jälleenkäytetyt taajuudet säteilevät olennaisesti samaan suuntaan.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen solukkoradiopuhe- lin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että jälleenkäytettyjen taajuuksien ensimmäisten ryhmien ensimmäiset taajuudet säteilevät olennaisesti vastakkaisiin suuntiin. 11 101582

7. Solukkoradiopuhelin-viestiliikennejärjestelmä, joka käsittää useita soluja, missä kullakin solulla on useita taajuuksia ja missä mainitut useat solut on ensimmäisessä ja toisessa suunnassa sijoitettu olennaisesti 5 vierekkäin, ja vähintään yhden, ensimmäiselle solulle varatun taajuuden, jota käytetään kapeakeilaisesti suunnatulla tavalla, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää mainitun vähintään yhden taajuuden yhtenäisen jälleenkäytön muissa soluissa, jotka mainitussa ensimmäi-10 sessä suunnassa sijaitsevat pienemmän etäisyyden päässä ensimmäisestä solusta kuin mainitussa toisessa suunnassa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen solukkoradiopu- helin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitun vähintään yhden taajuusryhmän kukin taajuus 15 säteilee vähintään yhteen solun 60° sektoriin.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen solukkoradiopu- helin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitun vähintään yhden taajuusryhmän vähintään yksi taajuus varataan dynaamisesti solun sektoreiden kesken.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen solukkoradiopu- helin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että jälleenkäytetyt taajuudet säteilevät olennaisesti samaan suuntaan.

10 101582

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen solukkoradiopu- 25 helin-viestiliikenne järjestelmä, tunnettu siitä, että jälleenkäytettyjen taajuuksien ensimmäisten ryhmien ensimmäiset taajuudet säteilevät olennaisesti vastakkaisiin suuntiin.

12. Solukkoradiopuhelin-viestiliikennejärjestelmä, 30 joka käsittää useita soluja, jotka on ensimmäisessä ja toisessa suunnassa sijoitettu olennaisesti vierekkäin, ja useita taajuusryhmiä, missä ensimmäisen taajuusryhmän ensimmäinen taajuus säteilee ensimmäisen solun 60° sektoriin, tunnettu siitä, että 12 101582 a) ensimmäisen taajuusryhmän ensimmäinen taajuus säteilee olennaisesti päinvastaiseen suuntaan kuin toisen taajuusryhmän ensimmäinen taajuus; sekä että järjestelmä käsittää 5 b) ensimmäisen taajuusryhmän yhtenäisen jälleenkäy tön muissa soluissa, jotka mainitussa ensimmäisessä suunnassa sijaitsevat pienemmän etäisyyden päässä kuin mainitussa toisessa suunnassa.

13. Solukkoradiopuhelin-viestiliikennejärjestelmä, 10 joka käsittää useita soluja, missä kullakin solulla on useita taajuuksia ja missä mainitut useat solut on ensimmäisessä ja toisessa suunnassa sijoitettu olennaisesti vierekkäin, ja vähintään yhden, ensimmäiselle solulle varatun taajuuden, jota käytetään kapeakeilaisesti suunna-15 tulla tavalla, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää mainitun vähintään yhden taajuuden häiritsemättömän jälleenkäytön epäsymmetrisesti ensimmäisen solun ympärillä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen solukkoradiopu- 20 helin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu vähintään yksi taajuus säteilee vähintään yhteen solun 60° sektoriin.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen solukkoradiopuhe- lin-viestiliikenne järjestelmä, tunnettu siitä, 25 että mainittu vähintään yksi taajuus varataan dynaamisesti solun sektoreiden kesken.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen solukkoradiopuhe- lin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että kullekin solulle on varattu vähintään yksi ennalta 30 määrätty taajuusryhmä.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen solukkoradiopuhe- lin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että jälleenkäytetyt taajuudet säteilevät olennaisesti samaan suuntaan. 13 101582

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen solukkoradiopuhe-lin-viestiliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että jälleenkäytettyjen taajuuksien ensimmäisten ryhmien ensimmäiset taajuudet säteilevät olennaisesti vastakkai- 5 siin suuntiin.

19. Menetelmä viestiliikennekanavien jakamiseksi solukkoradiopuhelin-viesti1i ikennej ärj estelmässä, j oka käsittää useita soluja, missä kussakin solussa on useita solun keskelle sijoitettuja, solun 60° sektoreihin säteile- 10 viä antenneja, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: a) annetaan kullekin solun useista antenneista eri viestiii ikennekanavat; b) toistetaan viestiliikennekanavat epäsymmetrisesti 15 sijaitsevissa eri soluissa viestiliikennekanavien käyt töasteen suurentamiseksi. 14 101582