FI101497B - Palloventtiili - Google Patents

Description

101497

PALLOVENTTIILI - KULVENTIL

Keksintö koskee tappityyppiä olevaa pallovent-tiiliä, johon kuuluu venttiilikammio, jossa on vastakkain suunnatut sisääntulo ja ulosmeno, joihin kumpaan-5 kin on järjestetty sisäinen venttiili-istukka, ja vaih-tosuuntainen tavanomainen venttiilipallo, johon on muodostettu läpimenevä kanava, jonka muoto on keskeinen porausreikä, joka kanava on sopiva järjestettäväksi olennaisesti suoraan linjaan mainitun sisääntulon ja 10 ulosmenon kanssa, venttiilin ollessa asennossa auki, ja jossa venttiilipallo on sovitettu sulkemaan venttiili-kammion läpi kulkeva kanava, venttiilin ollessa asennossa suljettu, muodostamalla tiivistävä vaikutus vent-tiilikammion istukkoihin, istukoiden tiivistävien pin-15 tojen seuratessa epäkeskoa rataa suhteessa pallovent-tiilin geometriseen keskukseen.

Tavanomaisissa palloventtiileissä, venttiili-palloon on järjestetty kaksi suoraan vastapäätä vastakkain olevaa ulkopuolista tappia, jotka estävät palloa 20 liikkumasta. Tässä tapauksessa tiivistys olosuhteet muodostuvat siitä, että toinen tai toinen kammion istukoista pakottautuu palloa vastaan, saaden aikaan tiivisteen, jonka muodostaa pallon läpi kulkevat paine-erot .

·:··:' 25 Jotta pakotetaan palloventtiili, joka on tap- ....: pityyppiä, pysymään tiivistystilassa tunnetun tekniikan ,·. ; sovellutusesimerkit edellyttävät toisen tai molemman ’ / venttiilikammion istukan siirtämistä paikaltaan palloa päin. Tämä siirtyminen saadaan aikaan antamalla viiva- • « · *; *· 30 paineen pakottaa istukkaa/istukoita palloa vastaan.

• · · *·’ ’ Jotta tämä voisi tapahtua ollaan riippuvaisia istukassa olevasta männän pinta-alasta, johon viivapaine voi « · * ’ ' kohdistaa puristavan voimansa. Lisäksi ollaan riippu vaisia pehmeistä tiivisteistä jotta ylipaine voidaan 35 pitää yllä.

Saostumat istukoilla ja pallolla saattavat ;· saada aikaan mm. tiivistysongelmia, välttämättömien 2 101497 liikkeiden tullessa ehkäistyksi tai estetyksi. On hyvin tunnettua, että esim. hiilivedyillä on taipumus muodostaa vaikeasti poistettavia saostumia sekä johdoissa että venttiileissä.

5 Tavanomaisissa venttiileissä ei saa käyttää mekaanista voimaa venttiiliä suljettaessa. Kuten edellä on mainittu sellaiset saostumaongelmat ovat erityisen ilmeisiä öljy- ja petrokemiallisessa teollisuudessa, sekä öljynjalostamoissa että öljylaitoksissa avomerel-10 lä.

Koska väliaineet, joita käsitellään näissä teollisuuslaitoksissa, ovat hyvin tulenarkoja tyydyttävästi toimivat venttiilit ovat ehdoton edellytys käyt-tövarmalle toiminnalle.

15 Tavanomaisia palloventtiilejä ei voida avata tai sulkea sillä aikaa, kun palloventtiilissä on läpivirtausta tai paine-eroja. Jos kuitenkin yritetään saada aikaan aukaisua/sulkemista näissä olosuhteissa tulos voi olla täysin kestämätön tiivistysrenkaiden 20 "syöpyminen". Toistettujen yritysten jälkeen pallon tiivistysrata vaurioituu myös. Markkinoilla on tosin venttiilejä, joissa mekaanisia voimia voidaan käyttää jotta saadaan tiivistys. Kuitenkin jokaisessa näistä venttiileistä on ainoastaan yksi venttiili-istukka, ja ·;··· 25 siten tässä tapauksessa ei ole kiinnostava.

....: Kuten edellä on mainittu tavanomaiset pallo- .·. : venttiilit, jotka ovat tappityyppiä, murtuisivat siinä • · · tapauksessa, että niitä avattaisiin kun venttiilin '!**. sisällä on paine-ero. Siis, sellaiset venttiilit ovat ♦ · · ·*· 30 sopimattomia säätöventtiileinä.

• · « ’·* ’ Aukaisemisen aikana syntyy paikallisesti pieni rako esim. vain toisella puolella ja tämä aiheuttaa • · ·*.'; suuren kulumisen kun suuri nestevolyymi yrittää kulkea :: pienen raon läpi. Samalla tavalla on hyvin vaikeata 35 huoltaa paineen alaisina olevia venttiilejä ja puuttu-van huollon tuloksena saadaan väistämättömästi pienem-·;· piä tai suurempia vuotoja. Tässä yhteydessä on suuri 3 101497 tarve saada palloventtiili, joka automaattisesti pysyy puhtaana. Palloventtiilirakenne, jossa kammion istukat ja pallon tiivisteet helposti voidaan irrottaa ja vaihtaa poistaisi myös jo kauan olemassa olleen puutteen.

5 Patenttijulkaisussa DE-C- 27 52 364 on esitet ty palloventtiili, joka on määritelty johdannossa. Tässä julkaisussa on esitetty venttiilipallo, joka koostuu kahdesta pitkin kuviteltua erotustasoa molemminpuolisesti vuorottaisesti järjestetystä pallomai-10 sesta pallonpuoliskosta, siten muodostaen venttiilipal-lon pinnan, joka seuraa epäkeskoa rataa suhteessa niiden pyörimispisteeseen, joka vastaa pallomaisen vent-tiilirungon geometrista keskusta. Tämä erityinen venttiilipallo on suoraan yhteydessä istukoiden tiivistys-15 pintojen kanssa. Molempien pallomaisten pallonpuolis-koiden vuorottain järjestely vaatii vastaavan molemminpuolisen vuorottain järjestetyn sisääntulon ja ulosme-non. Tämä tarkoittaa, että patenttijulkaisun DE-C- 27 52 364 mukainen palloventtiili ei enää ole läpimenevä 20 putkijohtoventtiili. Siten on mahdotonta yhdistää toivotut epäkeskon venttiilipallon piirteet ja toivotut samankeskeiset samassa linjassa olevat sisääntulo ja ulosmeno. Tunnetun tekniikan mukainen palloventtiili on aivan hyödytön moneen käyttöön.

25 Keksinnön tarkoitus on poistaa nämä puutteet ·:··· ja haitat yhtälailla kuin käyttörajoitukset ja tuoda ;\j esiin sellainen palloventtiili, joka johdannossa on määritelty ja jossa on edellämainittu epäkeskoisuus t [·". molemminpuolisesti yhdessä toimivien istukoiden tiivis- • «· 30 tyspinnoissa ja venttiilipallossa samalla huolehtien • · « siitä, että sisääntulo ja ulosmeno on tarkoin samankes-keisesti samassa linjassa. Tällainen palloventtiili on • » erityisen sopiva kaksitoimisena sulku- ja laskuvent-v : tiilinä.

.·;·. 35 Keksinnön mukaisesti mainittu kohde on saatu ···, aikaan muodostamalla patenttivaatimuksen 1 tunnusosassa esitettyjen piirteiden mukainen palloventtiili.

4 101497

Alavaatimuksissa on mainittu suotuisia sovellutuksia.

Kaikkien neljän, pareittain yhdessä toimivan, tiivistyspinnan epäkeskon radan kautta suhteessa vent-5 tiilipallon keskukseen saadaan erityisen tehokas tii-vistysvaikutus, joka tiivistys vaikutus optimoituu kun mekaaninen sulkuvoima lisääntyy. Venttiilin auki asennossa - venttiilikammion istukoiden tiivistyspinnan radan johdosta suhteessa pallon keskukseen - ainoastaan 10 kaksi diagonaalisesti vastakkaista pallon osaa voidaan asettaa vierekkäin, mutta ei kokonaan jokaisen erillisen istukkaosan päälle niin, että jokaisen venttiili-kammion istukassa, sen tiivistyspinnan ja pallo-osan, joka lepää sen päällä, välissä muodostuu kapea pyöreän-15 muotoinen rako, joka ulottuu pitkin koko istukan kehän ja siten saa aikaan suhteellisen suuren virtauspinnan (olennaisesti suurempi kuin tunnetuissa venttiileissä) juoksevalle aineelle venttiilikammion sisällä. Venttiilikammion sisällä virtaava juokseva aine saa aikaan 20 hyvin toivotun huuhtelevan ja puhdistavan vaikutuksen saaden aikaan tehokkaan huuhtelun, joka puhdistaa pallon, jossa on tiivisteet ja venttiilikammion sisäiset seinämät ja istukat. Siten juoksevan aineen virtaus kammion sisällä, sen avoimessa venttiiliasennossa, 25 huuhtovan vaikutuksensa kautta estää saostumisen ja ·:·♦: erilaisten aineiden, kuten esim. hiekan, rasvan, jäh- mettyneiden hiilivetyjen, kalsiumin, kalkin jne. ke- « « .:. rääntymistä. Siten keksinnön mukaiseen palloventtiiliin .·. ; saadaan aikaan automaattinen puhdistus prosessi, joka 30 edustaa olennaista teknillistä edistymistä. Juoksevan t · » * aineen virtaus venttiilin läpi, sen ollessa asennossa auki, ei vaikuta epäedullisesti pallon rataan päin • ♦ ? * * suljettua asentoa, koska se sijaitsee kammion sisällä.

Suhteellisen suuri virtauspinta-ala, joka saadaan ai-35 kaan venttiilin ollessa asennossa auki, venttiilikammi-···, on istukoiden ja pallon välissä saa aikaan aivan hä- "* viävän pienen venttiiliosien kulumisen. Tämä mahdollis- 5 101497 taa keksinnön mukaisen palloventtiilin toimimisen sää-töventtiilina. Toisaalta kyseessä olevaa tyyppiä olevat tavanomaiset palloventtiilit eivät sovi sellaiseen tehtävään.

5 Pallolla olevat tiivisteet ja venttiilikam- miossa olevat istukat ja vast, sisältyvät pinnat koostuvat edullisesti metallista. Metalli/metalli-tiivis-teet ovat aikaisemmin sinänsä tunnettuja.

Keksinnön mukaista palloventtiiliä, jossa on 10 metalli-istukat ja joka on muodostettu epäkeskoilla istukka/tiiviste pinnoilla/ voidaan käyttää putkijohto-järjestelmissä, joissa virtaavan juoksevan aineen paine olennaisesti ylittää sellaiset paineolosuhteet, joissa tavanomaiset palloventtiilit voivat toimia. Näin kor-15 keissa paineissa kyseessä olevan tavanomaisen pallo-venttiilityypin pallo taipuu/joustaa siitä kohdasta mistä aine on ohuinta, kuten esim. diagonaalisesti vastakkain olevissa sivuosissa. Muodostamalla pallo, jossa on suuri ainepaksuus molemmissa tiivisterenkaissa 20 keksinnön mukaisen venttiilin pallo ei ole joustava läheskään samassa mittakaavassa korkeiden paineiden vaikuttaessa siihen.

Siten keksinnön mukaisessa palloventtiilissä varma tiivistys saadaan aikaan kahdella diagonaalisesti 25 vastakkain olevalla venttiilipallon sivulla riippumatta ·;··· jousivoimasta ja/tai paine-eroista istukoiden läpi.

.·. : Tällaisessa venttiilissä tiivistys matalassa paineessa ,:e on aivan yhtä hyvä kuin tiivistys korkeissa paineissa.

‘Γ* Seuraavassa keksinnön mukaisen palloventtiilin • ψ 30 lisäsovellutuksia, etuja ja ominaisuuksia esitetään, • « · ’·’' erään edullisen sovellutusesimerkin avulla viittaamalla oheisiin kaavamaisiin kuviin, joissa • · : * * kuva 1 esittää palloventtiiliä pitkittäisleik kauksena suljetussa asennossa, 35 kuva 2, joka vastaa kuvaa 1, esittää pallo- venttiiliä auki olevassa asennossa, kuva 3 esittää suorakulmaisen leikkauksen 101497 6 kuvassa 1 olevaa pitkittäisleikkausta vastaan ja esittää lisäksi venttiilin rakenteen yksityiskohtia.

Kuvissa on esitetty palloventtiilin kammio 1; yleisesti pallonmuotoinen venttiilin runko 2; venttii-5 lipallo, joka sinänsä on ennestään tunnettu, johon on muodostettu keskikanava, joka on muodoltansa läpimenevä pyöreä-sylinterinmuotoinen poraus 3.

Venttiilikammioon 1 on muodostettu diagonaali-sesti vastakkain olevia aukkoja 4 ja 5, joiden muoto on 10 pyöreä-sylinterimuotoinen poraus, jolla on sama poikki leikkauspinta-ala kuin pallon 2 kanavalla 3. Käytössä palloventtiili on kytketty putkijohtoon, jossa virtaa juoksevaa ainetta, nesteen tai kaasun muodossa, ja toinen kammion aukko esim. 4 voi olla sisääntulo ja toinen 15 kammion aukko 5 on ulosmeno, joka kuvan 1 ja 2 mukaisesti antaa virtaussuunnan vasemmalta oikealle tai päin vastoin.

Tämän jälkeen viitataan kuvaan 3, joka esittää palloventtiilin rakenteellista muodostumista ja johon 20 kuuluu pallon 2 tappi 6 ja vuoraus 7. Diagonaalisesti vastapäätä tappia 6 on järjestetty venttiilin varsi 8.

, Tiivisterenkaan tai istukan 9, joka ympäröi vartta 8, syvennykseen on järjestetty painelaakeri (kuulalaakeri)

• I I I I

10. Kuvassa 3 on lisäksi venttiilin kansi 11.

25 Palloventtiilin suljetussa asennossa, kuvat 1 ja 3, pallon kanava 3 ulottuu suorakulmaisesti sisään-tulon ja ulosmenon 4, 5 akselia vastaan katkaisten niiden välissä olevan juoksevan aineen yhteyden, tuotaessa kanava 3, kuvan 2 mukaisesti venttiilin avoimessa :·. 30 asennossa, samaan linjaan sisääntulon ja ulosmenon 4, • · · *... 5 kanssa saadaan siten aikaan esteetön kulku venttiilin • · · \ ’ läpi; tämä edustaa useampien tunnettujen palloventtii- • · i/.j lien pääperustetta.

·:· Venttiilin suljetussa asennossa optimi tiivis- / . 35 tys pallon ja venttiilikammion aukkojen 4, 5 välissä tulisi olla muodostettuna. Tätä tarkoitusta varten ’···' venttiilikammioon 1 on sisäisesti järjestetty rengas- 7 101497 maiset venttiili-istukat 12 ja 12', jotka ulottuvat kummankin aukon 4, 5 sisemmän suunosan ympäri. Kammion venttiili-istukoiden 12, 12' kiinnittämistä varten, venttiilikammioon 1, sen kumpaankin aukkoon, on muo-5 dostettu porrastettu laipanmuotoinen osa, johon on vastaavaan istukkaan kiinnitetty kiinnitysvanteen 13, 13' kiinnitysvälineet ja ruuveja 14, 14'. Tämän kammion istukoiden 12, 12' tiivistyspintojen erityinen muoto esitetään jäljempänä tässä julkaisussa.

10 Keksinnön mukaisesti venttiilipalloon 2 on kahdelle diagonaaliselle vastakkaiselle sivulle järjestetty tiivisteet 15, 15', joilla vastaavasti on tiivis-tyspinnat 16, 16', kuva 2, jossa on esitetty kammion istukoiden vastaavat tiivistyspinnat 17 ja vast. 17'.

15 Keksinnön mukaisesti kaikki istukoiden 12, 12'/tiivisteiden 15, 15' tiivistyspinnat 17, 17', 16, 16' seuraavat pyöreää rengasmaista rataa , joka on epäkeskoinen suhteessa pallon 2 geometriseen keskukseen S akselitasossa, kuvat 1 ja 2.

20 Vielä erityisemmin yhdessä toimivat tiivistys- pinnat 16 ja 17 ulottuvat pitkin ympyrää M, jonka säde on R ja keskus N on etäisyyden päässä pallon 2 geometrisesta keskuksesta S. Samalla tavalla yhdessä toimivat tiivistyspinnat 16’ ja 17' ulottuvat pitkin ympyrää M', 25 jonka säde on R' ja keskus N' on vastaavasti etäisyyden ··«·· päässä pallon 2 keskuksesta S ja sijaitsee diagonaali- : sesti suhteessa keskukseen N suhteessa keskukseen S.

• ·· • · Nämä olosuhteet, jotka ovat tunnusomaisia tälle keksin- *Γ*. nölle, soveltuvat vain tiivistyspintojen 16, 16', 17, • · ♦ *,.* 30 17' rakenteelliselle muodolle ja keskukset N ja N' ♦ ♦ · eivät tietenkään muodosta mitään kääntöpistettä; todellisen kääntöpisteen muodostaa ainoastaan pallon geomet- * · \*,r rinen keskus S.

Esitetyn sovellutusesimerkin mukaisesti kun 35 palloventtiili on auki olevassa asennossaan, kuva 2, vain kaksi diagonaalisesti vastakkaista pallon osaa 18, 18’ ovat lähellä kammion istukoita, siten altistaen 8 101497 rakoja 19, 19' jäljelle jäävän kammion istukoiden 12, 12' suuosan ja vierekkäisen pallonosien (kanavan 3 ympärillä) välissä niin, että juokseva aine voi virrata sisään ja ympäri venttiilikammion sisustaa ja siten 5 huuhtoa ja puhdistaa venttiilin sisäosia. Nämä altistetut raot 19, 19' sisäänmenossa ja ulostulossa 4 ja vast. 5 osoittavat suhteellisen suuria virtauspinta-aloja virtauksen sivusuunnassa ja tämä tila auttaa mm. vähentämään mahdollista venttiiliosien kulumista.

10 Kun venttiilipallo 2 varren 8 avulla käänne tään 90° suljettuun asentoonsa, kuvat 1 ja 3, kammion ja pallon tiivistävät pinnat, jotka toimivat yhdessä pareittain ja ovat epäkeskoja suhteessa pallon 2 pyöri-mispisteeseen S, saavat aikaan lukitusvaikutuksen,jonka 15 tuloksena on hyvin tehokas tiivistys, joka riippuen epäkeskoisuudesta optimoituu lisääntyvän (mekaanisen) tiivistys-voiman ansiosta; (mitä tiiviimpi tiivistys sitä parempi lukitus). Molemmat muotokeskukset N, N’ saavat aikaan edullisen "saksi vaikutuksen" kun vent-20 tiili sulkeutuu, pallon kääntyminen asennosta auki suljettua asentoa päin antaa aihetta tiivistävien mekaanisten voimien käytölle pareittain yhteistyössä olevien istukoiden/tiivisteiden välissä. Lisäksi tämä tila tukee pallon rakennetta kun sitä puristetaan yh-25 teen molemmilta puolilta.

Edellä mainittujen etujen lisäksi voidaan ; osoittaa, että esillä oleva palloventtiili on muodos- • ·· 't.j tettu niin, että palloa 2 ei tarvitse vaihtaa siinä :1\ tapauksessa, että venttiili rupeaisi jostain syystä • 1(° 30 vuotamaan. Molemmat kammion istukat 12, 12' ja pallon • · i ‘ tiivisteet 15, 15' on muodostettu sillä tavalla, että ne helposti voidaan irrottaa ja vaihtaa.

·,’·? Tämä on erityisen tärkeätä, kun on kyse suu- : rista palloventtiileistä, joissa pallonmuotoinen vent-

<.].j 35 tiilirunko, venttiilipallo saattaa maksaa jopa NOK

500,000:- • · r · • « 1 » · • · 1 ' » · « ·

Claims (2)

10149/ 9 PATE NTTIVAATIMUKSET 1. Palloventtiili, joka on tappityyppiä, johon kuuluu venttiilikammio (1), jossa on vastakkain suunna-5 tut sisääntulo ja ulosmeno (4, 5), johon kumpaankin on järjestetty sisäinen venttiili-istukka (12, 12'), ja vaihtosuuntainen tavanomainen venttiilipallo (2), johon on muodostettu läpimenevä kanava, jonka muoto on keskeinen porausreikä (3), joka on sopiva järjestettäväksi 10 olennaisesti suoraan linjaan sisääntulon ja ulosmenon (4, 5) kanssa venttiilin ollessa asennossa auki ja jossa venttiilipallo (2) on sovitettu sulkemaan vent-tiilikammion läpi kulkeva kanava venttiilin ollessa asennossa suljettu, muodostamalla tiivistävä vaikutus 15 venttiilikammion (1) istukoihin (12, 12') istukoiden tiivistävien pintojen (17, 17') seuratessa epäkeskoa rataa suhteessa palloventtiilin geometriseen keskukseen (S), tunnettu siitä, että tavanomaiseen vent-tiilipalloon (2) on järjestetty kaksi suoraan vastapää-20 tä vastakkain olevaa erillään toisistaan vaihdettavaa tiivistettä (15, 15') kumpikin sovitettu toimimaan yhdessä viereisten istukoiden (12, 12') kanssa, kummankin tiivisteen (15. 15') tiivistävät pinnat (16, 16') seu-raavat samaa epäkeskoa rataa kun viereinen istukan 25 tiivistävä pinta (17, 17') suhteessa tiivisteiden (15, 15. pyörimispisteeseen, vastaten venttiilipallon geo-·:·1: metristä keskusta (S) ja että sisääntulo ja ulosmeno :1·.· (4, 5) ovat tarkasti samankeskeisesti suunnattuja. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiili- • · · · .·. : 30 pallo, tunnettu siitä, että tiivisteen (15) • · · tiivistyspinta (16) aksiaalipaikassa ulottuu ympyrän • · · ’ (M) kaarta pitkin, jonka säteen (R) keskus (N) on suh teellisen pienen etäisyyden päässä venttiilipallon (2) '· 1! geometrisesta keskuksesta, ja että toisen tiivisteen V : 35 (15') tiivistyspinta (16') samassa aksiaalitasossa .·:·. ulottuu ympyrän (M') kaarta pitkin jonka säteen (R’) ,···. keskus (Ν' ) on samalla tavalla etäisyyden päässä vent- • · · • · · 10 101497 tiilipallon (2) geometrisesta keskuksesta (S), kuitenkin niin, että se on paikannettu suoraan vastapäätä ensin mainittua keskusta (N) suhteessa venttiilipallon (2) geometriseen keskukseen (S). 5 • · · • t « • · · · • · · • ·ι • · 1 · « • · · • · · ^ 101497

1. Kulventil av tapptyp till vilken hör ett ventilhus (1) väri anpassats motsatt riktade en ingäng och en utgäng (4, 5), vilka vardera är försedda med en 5 inre ventilanslutning (12, 12') och en reversibel van- lig ventilkula (2), väri formats en genomgäende kanal, i form av ett centralt borrhäl (3), anpassat att brin- gas väsentligen i en rak linje med ingängen och ut- gängen (4, 5) i ventilens öppna läge och väri ventilku- 10 lan (2) är anpassad att tillsluta kanalen som gär igenom ventilhuset dä ventilen är i stängt läge, medan ett tätat tillständ bildas i ventilhusets anslutningar (12, 12') medan anslutningarnas tätande ytor (17, 17') följer en excentrisk bana i förhällande tili kulventi- 15 lens geometriska centrum (S) , kännetecknad därav, att i en sedvanlig ventilkula (2) anordnats tvä diametralt motsatta skillt frän varandra varande utbyt- bara tätningar (15, 15') vilka vardera anpassats att samverka med intilliggande anslutningar (12, 12'), 20 medan vardera tätningens (15, 15') tätande ytor (16, 16. följer samma excentriska bana som den intill lig- gande anslutningens tätande yta (17, 17') i förhällande tili tätningarnas (15, 15') rotationspunkt, motsvarande ventilkulans geometriska centrum (S) och att ingängen 25 och utgängen (4, 5) är noggrannt koncentriskt riktade.

'· '· 2. Ventilkula enligt patentkrav 1, k ä n n e - # · · ...1 t e c k n a d därav, att tätningens (15) tätningsyta • · ·,*·: (16) i axialläget (16) sträcker ut sig längs en cirkel- • * · • t · bäge (M) , vars radies (R) centrum (N) är pä ett för- 30 hällandevis litet avständ frän ventilkulans (2) geomet-j*·,. riska centrum, och att den andra tätningens (15') tät- ningsyta (16') i samma axialplan sträcker ut sig längs med cirkelbägen (M') vars radies (R') centrum (Ν') pä ' samma sätt är pä ett avständ frän ventilkulans (2) ‘35 geometriska centrum (S), ändock sä att den är lokalise-rad rakt mittemot förstnämnda centrum (N) i förhällande • * ,·. : tili ventilkulans (2) geometriska centrum (S) . • · · • ·