FI100578B - Laitteisto teurassikojen karsinoimiseksi - Google Patents
Laitteisto teurassikojen karsinoimiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI100578B FI100578B FI884882A FI884882A FI100578B FI 100578 B FI100578 B FI 100578B FI 884882 A FI884882 A FI 884882A FI 884882 A FI884882 A FI 884882A FI 100578 B FI100578 B FI 100578B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- pen
- pigs
- gate
- gates
- animals
- Prior art date
Links
Classifications
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A22—BUTCHERING; MEAT TREATMENT; PROCESSING POULTRY OR FISH
- A22B—SLAUGHTERING
- A22B1/00—Apparatus for fettering animals to be slaughtered
Landscapes
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Food Science & Technology (AREA)
- Housing For Livestock And Birds (AREA)
- Processing Of Meat And Fish (AREA)
- Fodder In General (AREA)
- Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)
- Meat, Egg Or Seafood Products (AREA)
Description
100578
Laitteisto teurassikojen karsinoimiseksi - Anläggning för uppställning av slakt-svin
Esillä olevan keksinnön kohteena on laitteisto teurassikojen karsinoimiseksi, joka 5 käsittää sisäänajokäytävän ja ulosajokäytävän sekä lukuisia näiden välissä sijaitsevia pitkänomaisia karsinoita, jotka on sijoitettu vierekkäin ja jotka kaikki käsittävät si-sääntuloveräjän ja ulosmenoveräjän päissään sekä karsinan pituussuunnassa liikkuvan ajoveräjän.
Kun teurassiat on purettu kuljetusautosta teurastamossa, ne pannaan seisomaan ly- 10 hyehköksi ajaksi teurastamon karsinalaitteistoon, jotta ne lepäisivät kuljetuksen aiheuttamista rasituksista. Kuormaa purettaessa ja karsinoinnin ajan eläinlääkäri tutkii siat ja lajittelee erilleen sairaat ja heikot eläimet, jotka eivät sovellu normaalikäytäntöön.
Karsinointi tapahtuu yleensä siten, että sikoja kuljettavat kuljetusautot ajavat teuras- 15 tamon purkurampille, minkä jälkeen siat ajetaan ulos kuljetusautosta ja sisäänajo-käytävään, joka johtaa useisiin karsinoihin. Karsinan portin avaa ohjaaja, joka ohjauskepin avulla ohjaa siat karsinaan, kunnes se on täynnä. Tämän jälkeen avataan seuraavan karsinan portti, joka täytetään vastaavalla tavalla, mahdollisesti käytetään täydennyksenä sikoja seuraavasta kuljetusautosta.
20 Teurastamoiden karsinoihin mahtuu nykyään noin 40-60 eläintä. Sitä vastoin voi teurastamolle tulevien kuljetusautojen täyttökapasiteetti vaihdella 40-100 sikaa vaunua kohden. Näin ollen joutuvat eri kuljetuksissa tulevat siat sekaisin karsinoihin, ja ohjaajan vastuulla on valvoa, että karsinat eivät tule liian täyteen ja että jokaiselle teurassialle jää viranomaisten vaatima 0,5 m^ tila.
25 Kim karsinoidut eläimet on teurastettava, avaa ohjaaja karsinan ulosmenopäädyssä olevan portin ja ajaa eläimet ulos karsinasta käytävään karsinan päädyn ulkopuolella ajolevyn avulla. Käytävässä voi sijaita joitakin ketjujen kannattamia levyjä, jotka mekaanisesti ajavat siat kohti kujaa. Eläimet järjestetään peräkkäin kujaan, minkä jälkeen ne yksitellen suljetaan tainnutuslaitteeseen.
30 Hakijan tanskalaisessa patentissa 110 107 kuvataan karsinalaite, jossa on karsinan pituussuunnassa liikkuva levy, jonka avulla ohjaaja manuaalisesti voi ajaa siat karsinasta kun hän ensin on avannut karsinan ulosmenoon sijoitetun nostoveräjän. Kun 2 100578 siat on ajettu karsinan päässä sijaitsevaan käytävään, kuljetetaan ne kohti kujaa mekaanisesti ohjaten muutamien ketjukuljettimen vetämien levyjen avulla.
Tunnetussa käsittelyssä saattaa ohjaajalla olla vaikeuksia saada siat karsinoihin ja niistä ulos ja edelleen tainnutuslaitteeseen, koska siat ovat tilanteessa, johon ne eivät 5 ole tottuneet ja ne vastustavat kaikkia ohjausyrityksiä. Sikojen hermostuneisuus teurastamossa tapahtuvan käsittelyn aikana johtaa sitä paitsi niiden välisiin tappeluihin ja korkeampaan stressaantumisasteeseen. Näistä olosuhteista johtuu, että toisissa teurasruhoissa esiintyy rasitusvammoja, verenpurkaumia lihaksissa ja poikkeavaa lihalaatua, joka vähentää teurastamon taloudellisuutta.
10 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada laitteisto teurassikojen käsittelemiseksi teurastamossa, jonka avulla siat helpommin antavat käsitellä itseään ja reagoivat vähemmän agressiivisesti lajitovereitaan kohtaan kuin tunnetuissa teuras-sikojen käsittelymenetelmissä teurastamoissa.
Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, että kussakin karsinassa on 15 yksi tai useampi liikkumaton väliveräjä, jotka väliveräjät on sijoitettu sellaisen välimatkan päähän toisistaan, sisääntuloveräjästä ja ulosmenoveräjästä, että karsina jakautuu useampaan osaan.
Käsiteltäessä sikoja erillisinä yksikköinä niiden agressiivisuus vähenee. Tämä selittyy mm. sillä, että yksikön siat suurimmilta osin jo kuljetuksen aikana ovat hyväk-20 syneet yksikön sisäisen arvojärjestyksen. Näin ollen niiden ei tarvitse kilpailla keskenään teurastamossa edellyttäen, että ne pidetään erossa muiden kuljetusten sioista. Tällöin sikojen stressiaste on riittävän alhainen, jotta ne voidaan ajaa karsinoihin, pitää niissä ja/tai ajaa niistä ulos ohjatun mekaanisen järjestelmän avulla, joka ensinnäkin johtaa sikojen yhtenäiseen käsittelyaikaan ja -tapaan ja toiseksi sulkee pois 25 sikojen ja ohjaajan välisen kontaktin.
Nämä kummatkin tekijät johtavat siihen, että siat rasittuvat vähemmän. Keksinnön mukainen menettelytapa mahdollistaa eläinten luonnollista käyttäytymiskuviota ·. vastaavan käsittelyn. Siat viihtyvät paremmin kuin perinteisessä käsittelyssä mikä tekee ohjaajan työn kevyemmäksi. Teurasruhoissa esiintyy vähemmän rasitusvam-30 moja, lihasten sisäisiä verenvuotoja ja poikkeavaa lihanlaatua kuin tavanomaisessa käsittelyssä teurastamoissa.
Toimituksella käsitetään määrä eläimiä, joka on toimitettu ja/tai kuljetettu teurastamoon erillisenä yksikkönä. Mikäli auton lavaa ei ole jaettu, edustaa koko kuorma yhtä toimitusta. Jos auton lava sitä vastoin on jaettu esim. kolmeen tilaan, edustaa 3 100578 kuorma kolmea toimitusta, riippumatta siitä, tulevatko eläimet samalta siankasvattajalta vai ei.
Koko toimitus voi muodostaa sen erillisen yksikön, jota käsitellään keksinnön mukaisesti. Näin on erityisesti silloin, kun toimitus ei käsitä montaa sikaa, esim. kontti-5 kuljetus ei saa käsittää kuin 15 eläintä.
Keksinnön mukaisesti käsiteltävä erillinen yksikkö sikoja voi myöskin olla osa toimituksesta, esim. puolet kuorma-autossa tuoduista sioista. Toimituksen toinen puolikas voi siten muodostaa toisen erillisen yksikön. Näin ollen voidaan 40 sikaa käsittävä toimitus jakaa kahteen 20 sian yksikköön.
10 Keksintö voidaan toteuttaa siten, että säilytetään tähänastinen toimituskuvio, joka käsittää erisuuruisia kuormia. Siankasvattajia ja -kuljettajia voidaan myös informoida siitä, että heidän tulee toimittaa siat tietyn kokoisissa erissä, jotka vastaavat teurastamon karsinatilan kokoa. Tällöin pystytään karsinoiden kapasiteettia jatkuvasti hyödyntämään maksimaalisesti. Tämän myötä on mahdollista ohjata tarjontaa, 15 koska teurastamo saatuaan tiedon päivän toimituksista pystyy laskemaan tuonnin ja ryhtymään toimenpiteisiin sen mukaisesti.
Ohjatun toimituksen myötä laskee teurastamon karsinoissa yöksi jäävien sikojen määrä.
Vaikka teurastamoilta vaaditaan suurempia sikaeriä ja nopeampaa työtahtia, voidaan 20 kuitenkin ottaa huomioon sikojen käyttäytyminen ja vaistot. Sikoja kohdellaan eläin-ystävällisesti nykyaikaisissa teurastamoissa vallitsevissa teollistuneissa puitteissa.
Kukin erillisistä yksiköistä käsittää laumaa vastaavan määrän sikoja. Kun käsiteltävien yksiköiden kokoa rajoitetaan stressaantuvat eläimet vähemmän kuin suurissa yksiköissä, koska niiden luonnollinen käyttäytymiskaavio ja arvojärjestysvaisto 25 toimivat huomattavasti paremmin pienissä yksiköissä kuin suurissa, joissa eläimet eivät pysty käyttäytymään laumana. Laumoihin jakaminen helpottaa ajamista, ja sikojen pakkautumiselta käytäviin tai karsinoihin vältytään. Myös sikojen tarkastaminen, valvonta ja ajaminen helpottuvat.
Mainittu laumaa vastaava yksikkökoko on myös käytännössä pienin taloudellinen 30 yksikkö, joka voidaan sovittaa siankasvattajien ja ajurien olosuhteisiin, jotta toimi-tuslinja tuottajalta ajurin kautta teurastamoon pysyisi katkeamattomana.
4 100578 Käytettäessä laumaa vastaavaa sikamäärää, on tämä lukumäärä sovitettu siihen yk-sikkökokoon, joka helposti pystytään aikaansaamaan sikaloissa ja kuljetuksissa.
Käytettäessä mainittua toteutustapaa vähenevät teurasruhoissa esiintyvät laatupoik-keamat entisestään.
5 Laumalla ymmärretään sellaista lukumäärää eläimiä, joka esiintyy laumana, toisin sanoin ne tuntevat tiettyä yhteenkuuluvuutta ja niitä ei ole sen useampia kuin, että yksittäiset siat pystyvät seuraamaan lauman muiden eläinten edesottamuksia.
Lauman maksimikoko on riippuvainen mm. eläinten perinnöllisestä laumavaistosta sekä ympäristön vaikutteista. Yksiköt muodostuvat 12-20 sikaa käsittävistä laumois-10 ta.
Teurastamo-olosuhteissa mainittu lukumäärä eläimiä pystyy säilyttämään olemassa olevan laumarakenteen, jos ne on toimitettu mainitun suuruisena yksikkönä, tai ne pystyvät muodostamaan lauman, jos ne on toimitettu suurena joukkona, jonka lukumäärä ylittää mainitun eläinmäärän.
15 Edullisesti käytetään 15 eläintä käsittäviä laumoja. Näin voidaan varmistua siitä, että eläimet käyttäytyvät laumana ilman, että laitoksen kulut muodostuvat liian suuriksi.
Keksinnön mukaisesti voidaan sikojen käsittelyä yksikkönä ohjata yhden tai useamman ohjauskeskuksen avulla. Esim. teurastamon lastaussilloilla, käytävillä ja karsi-20 noissa voi olla laitteita, jotka päästävät tietylle alueelle vasta, kun ohjaaja tai ohjausjärjestelmä on ilmoittanut, että alue ei ole muihin yksiköihin kuuluvien sikojen käytössä. Tällä tavoin vältetään yksiköiden sekoittuminen ja ohjaaja pystyy seuraamaan tiettyä työkaaviota tai voi mahdollisesti jättää ohjauksen täysin ohjauskeskusten huoleksi.
25 Keskukset voivat yhden sovellutusmuodon mukaan ohjata mekaanisten välineiden liikettä, jotka rajaavat ja/tai ohjaavat yksikön sikoja. Keskukset voivat esim. aktivoida moottorin tai vastaavan veräjässä, joka erottaa kaksi aluetta, joiden välillä sikojen tulee liikkua käsittelyn aikana teurastamossa. Tällöin sikojen käsitteleminen yksikköinä voi tapahtua lähes automaattisesti ja ohjaajista riippumattomasti, mikä johtaa 30 sikojen yksittäiseen ja eläinystävälliseen käsittelyyn samalla kun ohjaajan työtehtävät olennaisesti vähenevät.
5 100578
Eräässä sovellutusmuodossa käytetään karsinointitilaa, jonka pinta-ala vastaa sitä yksikön kokoa, joka on päätetty kuljetuksen ja teurastamon sikojen karsinoinnin yhteydessä. Kun yksikkökoko on päätetty ottaen huomioon käytännön mahdollisuudet, rakennetaan teurastamon karsinat edullisesti siten, että kukin karsinointitila on 5 tehty yhdelle eikä useammalle yksikölle, jolloin käytetään karsinoille varattua tilaa optimaalisesti hyväksi.
Nykyään teurastamoissa käytettävillä karsinoilla ei saavuteta optimaalista karsinoiden hyväksikäyttöä toteutettaessa keksinnön mukainen menetelmä, koska olemassa olevat karsinat on kaikki suunniteltu suurelle määrälle eläimiä, esim. 45 sialle, jol-10 loin karsinat jäävät puolityhjiksi, varsinkin jos määrättyjen yksiköiden tulee vastata lauman kokoa.
Karsina jaetaan väliseinän avulla useampiin alakarsinoihin, jotka kaikki muodostavat yksikön määrättyä kokoa vastaavan karsinointitilan. Näin iso karsina voidaan jakaa pienempiin tiloihin, jotka on helpompi pitää keskimääräisesti paremmin täytet-15 tyinä käsiteltäessä sikoja keksinnön mukaisesti. Näin ollen voidaan käyttää jo olemassa olevia karsinajärjestelmiä, jolloin niihin vain rakennetaan edellytetyt välineet, kuten mainitut väliseinät.
Kun yksikkö on määrätty 12-20 sikaa käsittäväksi laumaksi, voidaan käytännössä saavuttaa ratkaisu olemassa olevien lätti-, vaunu- ja karsinajärjestelmien kohdalla, 20 jossa tilantarve on sama kuin nykyään käytetyissä järjestelmissä, mutta jossa sikojen ohjaaminen teurastuslinjalle on huomattavasti sujuvampaa ja johtaa olennaisesti pienempään määrään vammoihin eläimissä.
Yksikön siat voidaan rajoittaa ohjattavien, liikkumattomien veräjien avulla ja ajaa liikkuvien, ohjattavien veräjien avulla. Ohjaamalla veräjiä voidaan yksikön siat au-25 tomaattisesti pitää yhdellä alueella tai ajaa alueelta toiselle ilman, että tarvitsee pelätä niiden sekaantuvan toisten yksiköiden eläimiin.
Kun yksikön siat on ajettu karsinasta voidaan ne karsinoida välikarsinaan, joka on sijoitettu tainnutuslaitteen eteen. On osoittautunut, että sikojen kuljettamista juoksu-käytävälle helpommin voidaan ohjata tällä tavalla, koska ulosajamista karsinasta 30 voidaan jatkaa, vaikka tainnutuslaite olisikin täynnä. Tällä tavoin vältytään myös niiltä tukoksilta, jotka syntyvät kun monta sikaa suljetaan ahtaaseen käytävään.
Edelleen on mahdollista sijoittaa sulkulevy ulosajokäytävän umpipäähän ilman, että käytävällä tungeksii liian monta eläintä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että sikoja ohja 6 100578 taan oikeaan suuntaan kohti juoksukäytävää eivätkä ne eksy käytävän väärään päähän, josta niitä on vaikeata ajaa pois.
Laitoksessa on sikoja voitava käsitellä yksikköinä siten, että saavutetaan mainitun eläinystävällisen käsittelyn tuomat edut ja niistä seuraava teurasruhoissa esiintyvien 5 rasitusvammojen, lihasten sisäisten verenvuotojen ja huonomman lihalaadun väheneminen. Laitteiston tulee pitkälti olla mekanisoitavissa ja automatisoitavissa, jotta eläimet pystytään käsittelemään yhtäläisesti.
Laitteisto on sellainen, että se käsittää sisäänajokäytävän ja ulosajokäytävän sekä useita näiden välissä sijaitsevia pitkänomaisia karsinoita, jotka on järjestetty vierek-10 käin, ja joissa kaikissa on toisessa päässä tuloveräjä ja toisessa poistoveräjä sekä karsinan pituussuunnassa liikkuva ajoveräjä, ja laitteistolle on tunnusomaista, että kussakin karsinassa on yksi tai useampi liikkumaton väliveräjä, jotka veräjät on sijoitettu sellaisen välimatkan päähän toisistaan, tuloveräjästä ja poistoveräjästä, että karsina jakautuu useampaan osaan.
15 Jaettaessa kukin karsina useampaan pienempään osaan vältetään yhden yksikön sikojen sekoittuminen toisen yksikön eläimiin vähentämättä kuitenkaan laitteiston kapasiteettia liikaa. Tuloksena on eläinystävällisempi käsittely kuin nykyään käytetyissä suurissa karsinoissa, joissa useiden toimitusten siat sekoitetaan keskenään. Teurasruhoissa esiintyvät rasitusvammat, lihasten sisäiset verenvuodot ja heikompi 20 lihalaatu vähenevät huomattavasti.
Lisäksi järjestelmä voidaan sijoittaa jo olemassa oleviin laitteistoihin, koska kyseessä on vain olemassa olevien karsinoiden jakaminen. Näin mahdollistetaan nopea sovittaminen vanhoihin karsinajärjestelmiin.
Keksinnön mukaisesti ovat väliveräjät liikkumattomia, mikä osaltaan yksinkertaistaa 25 ohjausjärjestelmiä, jotka vastaavat siitä, että siat pysyvät eri yksiköissä. Liikkumattomat väliveräjät eivät herätä paljoa levottomuutta sioissa niitä hoidettaessa, ja avoimet veräjät voidaan lähes kokonaan upottaa karsinan sivuseiniin, jolloin sikojen ajaminen karsinoihin on inhimillisempää.
Olemassa olevat karsinajäijestelmät, joissa on betoniseinät voidaan varustaa eläin-30 ystävällisemmästä aineesta, kuten sileästä, mustasta laatasta tehdyllä levyrakenteella veräjien välissä, joka johtaa vähempiin vaurioihin sioissa kuin olemassa olevat karheat ja valkoiset betoniseinät. Veräjät voidaan upottaa tällaisten lisärakenteiden väliin.
7 100578
Mainittu karsinan jakaminen pienempiin osiin merkitsee myös, että keksinnön mukaisesti sovitetussa karsinajäijestelmässä olevia sikoja nyt voidaan käsitellä laumana eikä joukkona. Tämän mukaisesti on keksinnön mukaisen laitteiston yksi toteutus-muoto tunnettu siitä, että väliveräjät ovat sellaisen välimatkan päässä toisistaan, että 5 kukin erillinen karsinaosa voi käsittää laumaan kuuluvan määrän sikoja.
Kuten edellä esitettiin voi lauma teurastamo-olosuhteissa käsittää 12-20 sikaa. Keksinnön mukaisen laitteiston toinen sovellutusmuoto on tunnettu siitä, että kukin karsinaosa voi käsittää 12-20 sikaa. Edullisesti karsina jaetaan 15 sialle tarkoitettuihin osiin.
10 Eräässä keksinnön mukaisen laitteiston sovellutusmuodossa on kussakin karsinassa 1-5 väliveräjää, jolloin karsina on jaettu 2-6 osaan. Tällöin karsinat eivät muodostu sen pidemmiksi kuin että liikkuva ajoveräjä voi toimia kaikissa osissa kohtuullisessa ajassa.
Keksinnön mukaisen laitteiston edullisessa sovellutusmuodossa on väliveräjät sara-15 noitu sivustaan ja ne ovat edullisesti kaksiosaisia. Tällaiset veräjät pelästyttävät siat vähemmän kuin ylhäältä saranoidut veräjät, ja ne voidaan rakentaa siten, että ne sallivat ajoveräjän ohittaa itsensä lukitussa asennossaan. Näin ajoveräjä voi pysyä lukitussa asennossaan liikkuessaan sikojen sisään- tai ulosajamiseksi vaikka sen on ohitettava yksi tai useampi avoin väliveräjä.
20 Eläinlääkärin määräyksissä sanotaan, että kullakin sialla tulee olla vähintään 1,5 lattiatilaa teurastamon karsinassa. On osoittautunut, että siat vaivatta voidaan ajaa pienempään tilaan siten, että niillä on vain 0,4 m^ lattiatilaa sikaa kohden kussakin karsinatilassa. Tätä hyödynnetään eräässä edullisessa sovellutusmuodossa, jonka mukaisesti väliveräjät ovat kaksiosaisia. Tässä sovellutuksessa voidaan väliveräjä 25 sulkea ajoveräjän jäljessä kun tämä on ajanut siat karsinan yhteen osaan ja on siinä niin pitkällä, että kaksiosainen väliveräjä juuri ja juuri mahtuu liikkumaan ajoveräjän takana.
\ Kukin väliveräjistä käsittää edullisesti kaksi erillistä veräjää, jotka kumpikin on sa ranoitu omaan sivuseinään karsinassa. Tämä on vahva rakenne ja kestää yleensä si-30 kojen liikehdinnän.
Esillä olevassa selityksessä ei veräjillä tarkoiteta ainoastaan tavallisia veräjiä, vaan myös levyistä, kaltereista tai vastaavista muodostettuja tilantäyttäviä muodostelmia, jotka voivat sulkea käytävän pitkänomaisessa karsinassa ja joita voidaan kääntää 8 100578 akselin ympäri, nostaa tai muulla tavalla siirtää siten, että ne sallivat teuraseläinten vapaasti edetä käytävällä.
Ajoveräjä, jota voidaan liikuttaa karsinan pituussuunnassa voi olla kehysrakenne, joka on varustettu ajolevyllä ja pyörillä. Karsinan sivuseinien yläreunan päällä tai 5 sen läheisyydessä on pyöriä vastaavat kiskot. Lukitussa asennossaan tulee veräjän levyosan olennaisesti täyttää karsinan poikkitila siten, että se ajaa eläimiä ilman, että syntyy puristumisvaaraa. Avoimessa asennossa levyosa nostetaan tai käännetään ylös siten, että ajoveräjä kulkee karsinassa olevien sikojen yläpuolelta koskematta niihin tai se voi antaa sikojen kulkea eteenpäin karsinassa.
10 Esillä olevan laitteiston veräjät voivat olla käsikäyttöisiä, mutta edullisempaa on käyttää moottorin ohjaamia veräjiä. Näitä voidaan ohjata ohjelman avulla, joka jakaa ajan sillä tavalla, että siat saavat yksittäisen rauhallisen kohtelun samalla kun aikatekijä on sovitettu teurastamon teurastusnopeuteen.
Näin ollen yhdelle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista, että yksi tai 15 useampi veräjä toimii moottorilla ja että on olemassa yksi tai useampi ohjauskeskus näiden veräjien ohjaamiseksi.
Ohjauskeskus voi kontrolloida karsinan veräjiä sisäänajo- tai ulosajoaukossa, mutta on myöskin mahdollista rakentaa keskus, joka hoitaa ja kontrolloi koko laitteiston toimintaa siitä kun siat puretaan kuljetusautosta siihen kun ne suljetaan tainnutus-20 laitteeseen.
Sisäänajo- ja ulosajokäytävässä voi olla mekaanisia välineitä, jotka automaattisesti erottavat sikayksiköt ja ajavat eläimet eteenpäin käsittelyjärjestelmässä. Niissä käytetään samanlaisia tarkoituksenmukaisia väliveräjiä, nostoveräjiä ja ajo/nostoveräjiä kuin laitteiston karsinoissa. Täten on mahdollista pitää eläimet erillään yksikköinä 25 siitä kun ne jättävät kuljetusauton siihen kun ne saavuttavat tainnutuslaitteen.
Yksinkertaistetussa laitteistossa sijaitsevat mainitut mekaaniset välineet karsinoissa, kun sen sijaan ajo ja mahdollinen erottaminen tapahtuu enemmän tai vähemmän manuaalisesti käyttäen tavanomaisia välineitä, kuten ajolevyjä, apuna.
Edullisessa sovellutusmuodossa ulosajokäytävän jälkeen mutta ennen tainnutuslai-30 tetta on sijoitettu välikarsina, jota voidaan rajata ja/tai ohjata ohjattavilla, liikkumattomilla veräjillä ja/tai liikkuvilla, ohjattavilla veräjillä. Tämän sovellutusmuodon avulla vältetään sikojen pakkaantuminen yhteen, jos esim. tainnutuslaitteessa on tu- 9 100578 kos. Lisäksi eläimet ohjautuvat helpommin kohti juoksukäytävää, koska ulosajokäy-tävien umpipää voidaan sulkea veräjällä.
Keksintöä selitetään lähemmin viitaten piirrokseen, jossa kuvio 1 esittää laitteiston 450 teurassian karsinoimiseksi ja 5 kuvio 2 esittää perspektiivikuvan laitteiston yhdestä karsinasta.
Laitteisto käsittää kymmenen pitkänomaista karsinaa 1, jotka on jäljestetty pareittain siten, että niiden välissä kulkee tarkastuskäytävä 2. Karsinat voivat sijaita jo olemassa olevassa laitoksessa. Kukin karsina on jaettu kolmeen osaan 3a, 3b ja 3c kahden väliveräjäparin 4 avulla. Karsinoiden sivuseinille on asennettu esim. sileät teräs- tai 10 muovilevyt. Kunkin osan sisämitat ovat n. 1,6 x 4,7 m, mistä saa riittävän suuren pinta-alan 15 sialle. Väliveräjät on saranakohdastaan varustettu paineilmasylinterillä 20 (kuvio 2), joka voi kääntää veräjiä 90° siten, että ne joko avaavat tai sulkevat kulkureitin karsinaosasta toiseen. Avoimessa asennossa sijaitsevat veräjät syvennyksissä, jotka on tehty asennettaessa levyjä karsinoiden sivuseiniin 5.
15 Kunkin karsinan sisääntulopäässä on manuaalisesti käytettävä kääntyvä veräjä 6, joka suljetussa asennossaan estää karsinassa olevia eläimiä kulkemasta ulos sisäänajo-käytävään 7, joka sijaitsee karsinan tuloaukon päässä. Avoimessa asennossa kääntyvä veräjä estää kulkemisen sisäänajokäytävään ja johtaa siat viereiseen karsinaan.
Kunkin karsinan ulosmenopäässä on liikkumaton nostoveräjä 8, joka moottorin 20 avulla voi nostaa ja laskea levyn, joka ala-asennossa estää karsinassa olevia eläimiä kulkemasta sen päässä sijaitsevaan ulosajokäytävään 9.
Kussakin karsinassa on lisäksi ajonostoveräjä 10, jota voidaan liikuttaa pitkin karsinan koko pituutta. Veräjä käsittää vaunujärjestelmän, jonka pyörät kulkevat kiskoilla 21, jotka on sovitettu karsinan sivuseinien yläreunaan. Veräjä käsittää edelleen le-25 vyn, jota voidaan nostaa ja laskea moottorin tai paineilmasylinterin avulla siten, että se estää kulkemisen karsinassa tai sallii sikojen kulkea altaan.
Alaslasketussa asennossa veräjä voi ohittaa väliveräjät näiden ollessa auki. Veräjä 10 toimii mekaanisena ajolevynä, kun sitä suljetussa asennossa vaunujärjestelmän avulla liikutetaan eteenpäin karsinassa.
30 Karsinoiden sivuseinissä voi olla muutama manuaalisesti käytettävä tarkastuskäy-täviin johtava sivuveräjä, joiden kautta sairaat eläimet johdetaan erillisiin karsinoihin.
ίο 100578
Ulosajokäytävä 9 avautuu puolikaareen 11, joka johtaa keräilykäytävään 12. Tämä päättyy kaksinkertaiseen ajokäytävään 13, johon siat jäljestetään peräkkäin ennen kuin ne suljetaan tainnutusloukkuun ja tainnutetaan.
Ajokäytävässä 9 on käytössä samantyyppinen ajonostoveräjä 14 kuin karsinoissa 1.
5 Siinä on lisäksi johtolevy 15, joka voidaan lukita ajokäytävän 9 sivuihin. Sen tarkoituksena on estää sikoja kulkemasta avoimesta karsinasta ulosajokäytävän 9 umpi-päähän.
Vastaava ajo-nostoveräjä 16 on sijoitettu palvelemaan puoliympyrää 11. Kolmas ajo-nostoveräjä 17 sijaitsee keräilykäytävässä 12 sikojen ajamiseksi kohti juoksu-10 käytävää 13.
Laitteisto käsittää edelleen ohjausjäijestelmän, jonka toiminto käy ilmi seuraavasta laitteiston käyttöselityksestä.
Siat kuljetetaan teurastamoon autoissa, joissa on esim. tilaa 45 eläimelle. Eri kasvattajilta tai toimittajilta tulevien sikojen pitämiseksi erillään voi auto olla jaettu esim.
15 kolmeen osaan, jotka kukin käsittävät 15 sikaa.
Kun auto on ajettu teurastamon purkusillan luo, ajetaan eläimet manuaalisesti si-säänajokäytävään 7. Jos autoa ei ole jaettu alueisiin, ajetaan 15 eläintä käsittävä lauma sisäänajokäytävään 7. Eläimet johdetaan avoimen kääntöveräjän 6 avulla siihen liittyvään karsinaan 1, jossa ajo-nostoveräjä 9 ja väliveräjät 4 ovat avoinna. Kun 20 eläimet ovat karsinassa, suljetaan veräjä 6 ja sisäänajo-ohjaaja painaa nappia, joka käynnistää karsinan osien automaattisen täyttämisen.
Nostoveräjä 10 pysähtyy taaimpaan asentoonsa karsinassa ja ajaa sen jälkeen hitaasti eteenpäin karsinassa siten, että siat ajetaan kohti karsinan kauimpana sijaitsevaa osaa. Veräjän nopeus on esim. 30 cm sekunnissa. Osassa 3a veräjä pysäytetään juuri 25 ennen avoimia väliveräjiä, minkä jälkeen nämä sulkeutuvat automaattisesti.
Ajo-nostoveräjän 10 levy nostetaan yläasentoonsa, jolloin koko karsinaosa 3a vapautuu sioille. Ajo-nostoveräjä 10 palaa sen jälkeen taaimmaiseen asentoonsa veräjän 6 luo.
Sillä aikaa kun osaa 3 a täytetään on uusi lauma manuaalisesti ajettu sisäänajokäytä-30 vään 7. Heti kun viimeinen eläin on karsinassa 1, veräjä 6 suljetaan, jolloin ajo-nostoveräjä sulkeutuu ja ajaa sen jälkeen eteenpäin karsinassa ajaen eläimet edellään. Kun ajo-nostoveräjä on saavuttanut aseman juuri avointen väliveräjien edessä, se pysähtyy ja väliveräjät sulkeutuvat automaattisesti. Ajo-nostoveräjän levy nostetaan.
Karsinaosassa 3b on lauma nro 2. Ajo-nostoveräjä palaa kuviossa 1 esitettyyn asen toon.
u 100578
Sillä välin on uusi esim. 15 eläintä käsittävä lauma ajettu purkaussillalta sisäänajo- « 5 käytävään 7. Kun eläimet ovat karsinaosassa 3c, veräjä 6 suljetaan. Karsina on nyt täynnä eläimiä ja ohjaaja ilmoittaa tästä ohjausjäijestelmälle ja henkilökunnalle, jonka on tarkoitus tyhjentää karsina painonastan aktivoimasta signaalista.
Sisäänajo-ohjaaja voi jatkaa seuraavan karsinan täyttämistä tarvitsematta välittää, mitä tapahtuu juuri täytetyssä karsinassa.
10 Pyrkimyksenä on, että autot olisi jaettu karsinoiden kokoa vastaaviin kiinteisiin yksiköihin. Jos teurastamolle tulee auto, joka jostain syystä ei ole ohjeiden mukaisesti jaettu, vaan käsittää esim. 25 eläintä vaunuosaa kohden, voidaan ensimmäiset 15 eläintä sijoittaa ensimmäiseen karsinaosaan ja seuraavat 10 eläintä keskimmäiseen vaunuosaan. Viimeiseen osaan sijoitetaan seuraavan kuorman eläimiä.
15 Tällä tavoin karsinoiden täyttämistä jatketaan johtamalla toimitetut eläimet laumoittain karsinaosaan ilman, että eri toimitusten eläimet joutuvat samaan osaan sisäänajon tai karsinoimisen yhteydessä. Näin ollen kukin osa käsittää toimituksen kaikki eläimet tai laumaa vastaavat eläimet, mutta ei eläimiä eri toimituksista. Sisäänajossa ja karsinoinnissa ylläpidetään siis se lauma, joka on muodostunut kuljetuksen aikana 20 tai aikaisemmin, tai toimitettu sikamäärä jaetaan ryhmiin ja käsitellään ryhminä, mikä edistää laumojen muodostumista karsinaosiin.
Kun karsina tyhjennetään teurastettavista sioista, painaa ohjaaja näppäintä, joka käynnistää automaattisen tyhjennystoiminnon. Veräjä 15 otetaan tyhjennettävän karsinan toisen sivuseinän jatkeeksi ja lukitaan käytävän 9 sivuihin. Ajo-nostoveräjä 14 25 ajaa asentoon juuri veräjän 15 edessä ja sulkeutuu. Ohjausjärjestelmä aktivoi moottorin, joka saattaa karsinan nostoveräjän 8 avoimeen asentoon. Tällöin karsinaosassa 3a olevat siat voivat kävellä käytävään 9.
Karsinan ajo-nostoveräjä 10 sulkeutuu automaattisesti ja ajaa lähtöasennosta suljettujen väliveräjien edestä loppuasentoon nostoveräjän 8 kohdalle. Veräjän hitaan 30 liikkeen aikana eläimet ajautuvat karsinaosasta käytävään 9.
Osien 3a ja 3b välissä olevat väliveräjät 4 avautuvat ajo-nostoveräjän liikkuessa eteenpäin karsinaosassa 3 a.
12 100578
Heti kun ajo-nostoveräjä 10 pysähtyy nostoveräjän 8 kohdalle, käynnistää automatiikka ajo-nostoveräjän 14 moottorin. Se ajaa siat eteenpäin käytävällä 9. Käytävän 9 pään eteen on asennettu ajo-nostoveräjä 16 avoimessa asennossa, mikä takoittaa, että ajetaan sisään puoliympyrään 11. Kun kaikki eläimet on ajettu puoliympyrään 5 11, lukitaan veräjä 16. Ajo-nostoveräjä 14 avataan automaattisesti ja se palaa lähtö- asentoonsa veräjälle 15, kun veräjä 16 liikkuu puoliympyrän 11 ympäri. Keräilykäy-tävässä 12 ajoa rupeaa hoitamaan ajo-nostoveräjä 17, joka lukitsee itsensä sisään-ajettujen eläinten taakse ja ajaa ne eteenpäin kohti juoksukäytävää 13. Ajo-nostoveräjä 16 palaa lähtöasentoon ja avautuu valmiina vastaanottamaan eläimiä seuraa-10 vasta karsinaosasta.
Eläimiä ruvetaan ajamaan karsinaosasta 3b heti kun ajo-nostoveräjä 14 on ohittanut karsinan ulosmenon liikkuessaan kohti puoliympyrää 11. Ajo-nostoveräjä 10 avataan ja ajetaan takaisin juuri suljettujen väliveräjien 4 eteen karsinaosien 3 b ja 3 c väliin. Kun ajo-nostoveräjä 9 on automaattisesti suljettu, käynnistyy veräjän mootto-15 ri, jolloin veräjä liikkuu eteenpäin karsinassa ajaen sikalauman edellään ulos käytävään 9. Väliveräjät avautuvat ajo-nostoveräjän takana.
Kun ajo-nostoveräjä 10 on tullut käytävään 9 asti, voi ajo-nostoveräjä 14 ryhtyä hoitamaan ajamista. Se liikkuu eteenpäin ajaen sikoja edellään kohti puoliympyrää 11. Täällä ja keräilykäytävässä 12 ajaminen tapahtuu samalla tavalla kuin edellä esitet-20 tiin osan 3 a yhteydessä.
Heti kun ajo-nostoveräjä 14 on ohittanut karsinan ulosmenon liikkuessaan kohti puoliympyrää 11, automatiikka avaa ajo-nostoveräjän 10. Ajo-nostoveräjä 10 ajetaan takaisin kääntöveräjän 6 eteen ja lukitaan. Veräjän 9 moottori käynnistetään, jolloin veräjä liikkuu eteenpäin karsinassa. Osan 3c siat ajetaan karsinasta ulos käy-25 tävään 9.
Kun ajo-nostoveräjä 10 on etummaisessa asennossaan käytävän 9 kohdalla, käynnistetään ajo-nostoveräjä 14 asemastaan karsinan 15 luona. Osan 3c siat ajetaan kohti puoliympyrää 11 ja siitä käytävään 12 edellä kuvatulla tavalla.
Heti kun ajo-nostoveräjä 14 on ohittanut karsinan ulosmenon liikkuessaan kohti 30 puoliympyrää 11, ajo-nostoveräjä avataan ja ajetaan takaisin lähtöpisteeseensä veräjän 6 kohdalla. Nostoveräjä 8 suljetaan. Täten ulosajo-operaatio on päätöksessä, ja ohjausjärjestelmä antaa signaalin ohjaajalle, jotta tämä tarvittaessa voi käynnistää uuden karsinan tyhjentämisen. Loppusignaali kulkeutuu samanaikaisesti sisäänajo- 13 100578 ohjaajan valvontapöydälle, jossa lampun tai vastaavan avulla automaattisesti ilmoitetaan, että karsina on tyhjä.
Sisäänajo-ohjaaja ja ulosajo-ohjaaja voivat siis työskennellä toisistaan riippumattomasti. Sisäänajo-ohjaaja voi ilman katkosta ohjata sikoja autosta laitokseen sitä mu-5 kaa kuin ne toimitetaan lastaussillalle, kun taas ulosajo-ohjaaja tästä riipppumatto-masti voi toimittaa siat tainnutuslaitteeseen teurastuslinjan vaatimassa tahdissa riippuen työtauoista, seisokeista ja vastaavista.
On huomattava, että ulosajettavaa sikalaumaa ei välttämättä tarvitse pitää erillään seuraavasta laumasta, kuten edellä esitettiin. Kokonaisen karsinan eläimet voidaan 10 ajaa ulos esim. siten, että nostoveräjä 8 ja väliveräjät 4 avataan, ja eläimet ajetaan yhdessä karsinasta ajo-nostoveräjän 10 avulla.
Toinen mahdollisuus on pitää eläimet laumoittain karsinaosissa, kunnes ne tulevat käytävään 12. Siinä on riittävästi tilaa useampien karsinaosien eläimille.
Kukin karsina voi käsittää useamman kuin kolme osaa. Ensimmäisen ja viimeisen 15 osan kohdalla toimitaan samalla tavalla kuin edellä on esitetty osien 3a ja 3c täyttämisen ja tyhjentämisen yhteydessä, kun taas väliosien kohdalla toimitaan kuten edellä esitettiin osan 3b yhteydessä.
Karsinoita voi olla useampia kuin piirroksessa esitetyt kymmenen. Jos halutaan 900 eläintä käsittävä karsinakapasiteetti, voi esitetyn kokoisia karsinoita olla 20 vierek-20 käin.
Sisäänajo karsinoihin voidaan, haluttaessa, suorittaa automaattisen järjestelmän avulla manuaalisen sijasta. Tähän tarkoitukseen voidaan esim. käyttää karsinoita, jotka on rakennettu samalla tavalla kuin yllä esitetyn ulosajojärjestelmän karsinat.
Claims (7)
1. Laitteisto teurassikojen karsinoimiseksi, joka käsittää sisäänajokäytävän (7) ja ulosajokäytävän (9) sekä lukuisia näiden välissä sijaitsevia pitkänomaisia karsinoita (1), jotka on sijoitettu vierekkäin ja jotka kaikki käsittävät sisääntuloveräjän (6) ja 5 ulosmenoveräjän (8) päissään sekä karsinan pituussuunnassa liikkuvan ajoveräjän (10), tunnettu siitä, että kussakin karsinassa on yksi tai useampi liikkumaton väli-veräjä (4), jotka väliveräjät on sijoitettu sellaisen välimatkan päähän toisistaan, sisääntuloveräjästä (6) ja ulosmenoveräjästä (8), että karsina jakautuu useampaan osaan (3a, 3b, 3c).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että väliveräjät (4) on sijoitettu sellaisen välimatkan päähän toisistaan, että karsinan kuhunkin osaan (3a, 3b, 3c) mahtuu laumaa vastaava määrä sikoja.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että karsinan kuhunkin osaan voi mahtua 12-20 sikaa.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kukin karsina (1) käsittää 1-5 väliveräjää (4) siten, että karsina on jaettu 2-6 osaan (3a, 3b, 3c).
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että väliveräjät (4) on saranoitu sivuistaan ja että ne edullisesti ovat kaksiosaisia.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kukin väliveräjä 20 (4) käsittää kaksi erillistä veräjää, jotka on saranoitu kummatkin oman puoleiseen karsinan sivuseinään.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että yksi tai useampi veräjä (4, 8, 10, 14, 16, 17) ovat moottorikäyttöisiä ja että näiden veräjien ohjaamiseksi on yksi tai useampi ohjauskeskus. 15 100578
Applications Claiming Priority (2)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
DK552887A DK552887A (da) | 1987-10-22 | 1987-10-22 | Fremgangsmaade ved behandling af slagtesvin paa slagterier og anlaeg til opstaldning af slagtesvin |
DK552887 | 1987-10-22 |
Publications (3)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI884882A0 FI884882A0 (fi) | 1988-10-21 |
FI884882A FI884882A (fi) | 1989-04-23 |
FI100578B true FI100578B (fi) | 1998-01-15 |
Family
ID=8143212
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI884882A FI100578B (fi) | 1987-10-22 | 1988-10-21 | Laitteisto teurassikojen karsinoimiseksi |
Country Status (10)
Country | Link |
---|---|
US (1) | US5009191A (fi) |
CA (1) | CA1337789C (fi) |
DE (1) | DE3835763C2 (fi) |
DK (1) | DK552887A (fi) |
FI (1) | FI100578B (fi) |
GB (1) | GB2211389B (fi) |
IE (1) | IE61095B1 (fi) |
NL (1) | NL8802581A (fi) |
NO (1) | NO171142C (fi) |
SE (1) | SE503565C2 (fi) |
Families Citing this family (11)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
DK33490D0 (da) * | 1990-02-08 | 1990-02-08 | Slagteriernes Forskningsinst | Fremgangsmaade og anlaeg til bedoevning af slagtedyr paa slagterier |
US5474085A (en) * | 1994-02-24 | 1995-12-12 | University Of Prince Edward Island | Remote thermographic sensing of livestock |
DE19501413C2 (de) * | 1994-11-28 | 1996-09-19 | Roehling Schlacht Und Foerdert | Verfahren und Vorrichtung zum streßarmen Eintreiben von Schlachttieren, insbesondere Schweinen, in eine Betäubungsstation einer Schlachtanlage |
DE69704164D1 (de) * | 1997-11-11 | 2001-04-05 | Meat & Livestock Commission Mi | Anlage zum Treiben von Tieren zu einer Schlachtstation |
DE29900454U1 (de) | 1999-01-15 | 1999-04-08 | Schneider, Hans, 24994 Weesby | Nachtreibeeinrichtung |
DK174453B1 (da) * | 2001-12-06 | 2003-03-24 | Slagteriernes Forskningsinst | Anlæg og fremgangsmåde til bedøvelse af slagtedyr |
DK176049B1 (da) * | 2002-03-27 | 2006-02-27 | Slagteriernes Forskningsinst | Udstyr, system og fremgangsmåde til opdeling af dyr i grupper og overföring af grupper af dyr til et bedövelsesanlæg |
DK174938B1 (da) * | 2002-03-27 | 2004-03-08 | Slagteriernes Forskningsinst | Udstyr, drivgang og fremgangsmåde til fremdrivning af dyr i et aflangt gangafsnit |
US20050284017A1 (en) * | 2004-06-29 | 2005-12-29 | Kongshaug Phillip A | Biodegradable insect bait station |
US8955459B2 (en) * | 2010-06-21 | 2015-02-17 | Technologies Holdings Corp. | Crowd gate control system and method |
CN106308817B (zh) * | 2016-08-12 | 2023-07-28 | 玉溪九洲生物技术有限责任公司 | 一种马血浆采集系统 |
Family Cites Families (11)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
US243809A (en) * | 1881-07-05 | Process of and apparatus for handling | ||
DD82068A (fi) * | ||||
US2279840A (en) * | 1940-04-29 | 1942-04-14 | Robert L Robinson | Sheep drenching apparatus |
US3215120A (en) * | 1960-02-09 | 1965-11-02 | Geary William Richard Clifford | Holding and conveying apparatus for facilitating the treatment of animals |
US3203033A (en) * | 1962-10-25 | 1965-08-31 | Nat Mfg Co | Livestock pen structures |
DK110107C (da) * | 1966-07-12 | 1968-12-02 | Slagteriernes Forskningsinst | Inddrivningsanlæg for slagtedyr, navnlig svin. |
US3799115A (en) * | 1973-01-08 | 1974-03-26 | H Baugh | Animal crowding gate |
US3805741A (en) * | 1973-04-11 | 1974-04-23 | Babson Bros Co | Crowd gate |
NZ193026A (en) * | 1979-03-07 | 1982-12-07 | Hannaford Alf & Co Ltd | Circular pen with radial backing gate which urges sheep through exit |
US4535723A (en) * | 1980-06-09 | 1985-08-20 | Gealy Elizabeth L | Animal handling and processing facility |
GB2212378B (en) * | 1987-11-21 | 1991-06-12 | Michael John Podevyn | A handling and feeding system and apparatus for animals |
-
1987
- 1987-10-22 DK DK552887A patent/DK552887A/da not_active Application Discontinuation
-
1988
- 1988-10-05 IE IE301988A patent/IE61095B1/en not_active IP Right Cessation
- 1988-10-18 GB GB8824385A patent/GB2211389B/en not_active Expired - Lifetime
- 1988-10-19 NL NL8802581A patent/NL8802581A/nl not_active Application Discontinuation
- 1988-10-20 DE DE3835763A patent/DE3835763C2/de not_active Expired - Lifetime
- 1988-10-21 CA CA000580971A patent/CA1337789C/en not_active Expired - Fee Related
- 1988-10-21 FI FI884882A patent/FI100578B/fi not_active IP Right Cessation
- 1988-10-21 SE SE8803764A patent/SE503565C2/sv not_active IP Right Cessation
- 1988-10-24 NO NO884726A patent/NO171142C/no unknown
-
1989
- 1989-09-27 US US07/413,340 patent/US5009191A/en not_active Expired - Lifetime
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
IE61095B1 (en) | 1994-09-21 |
SE503565C2 (sv) | 1996-07-08 |
CA1337789C (en) | 1995-12-26 |
NL8802581A (nl) | 1989-05-16 |
NO884726D0 (no) | 1988-10-24 |
NO171142B (no) | 1992-10-26 |
GB8824385D0 (en) | 1988-11-23 |
DK552887D0 (da) | 1987-10-22 |
DE3835763C2 (de) | 1998-07-23 |
SE8803764L (fi) | 1989-04-23 |
FI884882A (fi) | 1989-04-23 |
DK552887A (da) | 1989-04-23 |
GB2211389A (en) | 1989-07-05 |
SE8803764D0 (sv) | 1988-10-21 |
DE3835763A1 (de) | 1989-05-03 |
NO884726L (no) | 1989-04-24 |
US5009191A (en) | 1991-04-23 |
GB2211389B (en) | 1992-01-02 |
IE883019L (en) | 1989-04-22 |
NO171142C (no) | 1993-02-03 |
FI884882A0 (fi) | 1988-10-21 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
US5186677A (en) | Procedure and plant for the stunning of animals to be slaughtered at slaughterhouses | |
FI100578B (fi) | Laitteisto teurassikojen karsinoimiseksi | |
US5505582A (en) | Apparatus and method for unloading content of multilayer containers | |
US8591297B2 (en) | System and method for treating live cargo such as poultry with gas | |
US2737683A (en) | Animal immobilizing apparatus | |
WO2007008536A1 (en) | Stunning animals such as poultry with gas | |
US2978737A (en) | Apparatus for gassing animals and fowl preliminary to slaughter | |
US7377844B2 (en) | Method and apparatus for stunning of slaughter animals | |
US4934027A (en) | Method of pulling-off the hide or skin of animal carcasses | |
DK174453B1 (da) | Anlæg og fremgangsmåde til bedøvelse af slagtedyr | |
EP0622021A2 (en) | Plant for the stunning of animals to be slaughtered, and a method for the operation of such a plant | |
WO1994009633A1 (de) | Mobile schlachtanlage | |
DK164684B (da) | Anlaeg til opstaldning af slagtesvin | |
RU2149538C1 (ru) | Устройство для кормления животных | |
SE426539B (sv) | Anordning for snabb och oblodig avlivning av minkar, chinchillor, hons och andra smadjur | |
JPS6227771B2 (fi) |
Legal Events
Date | Code | Title | Description |
---|---|---|---|
FG | Patent granted |
Owner name: SLAGTERIERNES FORSKNINGSINSTITUT |
|
MA | Patent expired |