FI97943C - Menetelmä mekaanisen kiinnityssysteemin vapaamuotoisen kärjen valmistamiseksi sekä mekaanisen kiinnityssysteemin kärki - Google Patents

Description

97943

Menetelmä mekaanisen kiinnityssysteemin vapaamuotoisen kärjen valmistamiseksi sekä mekaanisen kiinnityssysteemin kärki 5 Keksinnön kenttä

Esillä oleva keksintö koskee kiinnitettäviä mekaanisia kiinnityssysteemejä ja erityisemmin menetelmää parannetut rakenne-ja kiinnitysominaisuudet omaavan kiinnityssysteemin tuottamiseksi. Tarkemmin sanottuna keksinnön-10 kohteena on oheistetun patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä sekä patenttivaatimuksen 7 johdannon mukainen kärki.

Keksinnön tausta

Uudelleenkiinnittyvät mekaaniset kiinnityssysteemit 15 ovat alalla tunnettuja. Tyypillisesti tällaiset kiinnitys- systeemit käsittävät kaksi pääkomponenttia, kärjen, joka on liitetty alustaan eli substraattiin ja kytkee täydentävän sekundaarisen komponentin, vastaanottavan pinnan. Vastaanottava pinta käsittää tyypillisesti yhden tai useamman 20 kerroksen säikeitä tai kuituja.

Mekaanisen kiinnityssysteemin kärjen uloke, tähän viitataan tavallisesti kytkentäkeinona, läpäisee vastaanottavan pinnan ja kytkee tai katkaisee yhteyden vastaanottavan pinnan säikeitä tai kuituja. Syntyvä mekaaninen in-25 terferenssi ja fysikaalinen este estävät kärjen siirtämi sen vastaanottavalta pinnalta kunnes erottavat voimat ylittävät joko kiinnityssysteemin irtautumis- tai leik-kauslujuuden.

Usein alan ammattilainen haluaa valita tai räätä-30 löidä mekaanisen kiinnityssysteemin kiinnitysominaisuudet haluttua sovellutusta varten mekaaniselle kiinnityssystee-mille. Tietyissä sovellutuksissa kiinnityssysteemin leikkauslujuudesta tulee tärkeä (jos ei kriittinen) ja suunnittelija haluaa räätälöidä mekaanisen kiinnityskärjen 35 leikkauslujuuden tällaisten sovellutusten tarpeisiin.

Esimerkiksi uudelleen kiinnitettäviä mekaanisia kiinnityssysteemejä voidaan käyttää kertakäyttöisten ab- - 97943 2 sorboimishyödykkeiden, kuten vaippojen, yhteydessä. US-pa-tenttijulkaisu 4 846 815, annettu 11. heinäkuuta, 1989 Scripps'ille, osoittaa vaipan, jossa on uudelleen kiinnitettävä kiinnityslaite, joka tarjoaa vastuksen yleisesti 5 sattuville leikkausjännityksille ja, joka on miellyttävä ja ihoystävällinen käyttäjälle. US-patenttijulkaisu 4 869 724, annettu 26. syyskuuta, 1989 Scripps'ille, osoittaa kertakäyttöisen absorbointihyödykkeen, jossa on teippikaistaleet ja uudelleen kiinnitettävät mekaaniset 10 kiinnittimet, joita käytetään toistensa yhteydessä, jotta tarjotaan kertakäyttöinen absorboimishyödykkeen kiinnittäminen uudelleen käyttäjän ympärille ja vaippojen miellyttävä hävittäminen sen jälkeen, kun se on tahraantunut.

Jos käytetään uudelleen kiinnitettävää kiinnitys-15 systeemiä kertakäyttöisen absorboimishyödykkeen, kuten vaipan, yhteydessä, on tietty minimileikkauslujuus tarpeellinen käytön aikana kiinnitettävän mekaanisen kiin-nityssysteemin muutosten minimoimiseksi, sillä tavalla sallitaan vaatekappaleen mahdollisesti löystyä tai jopa 20 pudota käyttäjältä. Tämän esiintyminen suurentaa todennä köisyyttä, että absorboiva vaatekappale ei pidätä kunnolla kehosta poistuvia aineita, jotka on tarkoitus absorboida kertakäyttöiseen absorboimishyödykkeeseen.

Jos kertakäyttöinen absorboimishyödyke on hyödyke 25 aikuisten pidätyskyvyttömyyteen, voivat uudelleen kiinni tettävät mekaaniset kiinnityssysteemit olla samaten hyödyllisesti käytettävissä, kuten on osoitettu yleisesti annetussa US-patenttihakemussarjassa no. 07/382 157, Issue batch no. F40, rekisteröity 18. heinäkuuta, 1989 Gipson et 30 ai. nimissä. Kuitenkin päinvastoin yllä keskusteltuun tar peeseen nähden, on mekaanisella kiinnityssysteemillä, jota käytetään aikuisten pidätyskyvyttömyyttä varten olevan tuotteen yhteydessä, jotta kiinnityssysteemit ylläpitäisivät tiettyä minimileikkauslujuutta, mahdollisesti oltava 35 vain tietty maksimileikkauslujuus. Eroa esiintyy, koska käyttäjän manuaalinen voima ja kätevyys voivat olla ra- - 97943 3 joittunutta, ja jos kiinnityssysteemin leikkauslujuus on liian suuri, voi olla, että käyttäjä ei pysty poistamaan kertakäyttöistä absorbointivaatekappaletta mukavasti kastumisen tarkastamiseksi tai vaatekappaleen rutiininomai-5 seksi vaihtamiseksi.

Vielä toisessa sovellutuksessa voi olla toivottavaa, että on olemassa mekaaninen kiinnityssysteemi, joka sallii jonkin verran kärjen luiskahtamista vastaanottavaan pintaan nähden suunnassa, joka tavallisesti on yhdensuun-10 täinen vastaanottavan pinnan tasoon nähden ja suunnassa, jossa kiinnityskytkentä on toivottavaa. Tällainen poikittainen luiskahtaminen tuottaa kiinnityssysteemin, joka on jossain määrin säädettävissä kärkien paikkojen suhteen vastaanottavalla pinnalla samalla kun kaksi komponenttia 15 kiinnitetään yhteen.

Muut ominaisuudet, kuten mekaanisten kiinnityssys-teemien rakenteelliset ominaisuudet tai geometria, voivat olla tärkeitä. Alan ammattilainen voi myös toivoa kykenevänsä räätälöimään näitä kiinnityssysteemin ominaisuuksia. 20 Kärkien poikittaista uloketta esimerkiksi voidaan räätä löidä arvoon, joka tekee kärjistä täydentäviä erityisesti halutulle vastaanottavalle pinnalle. Toinen rakenteellinen ominaisuus, kärjen mukaan luettu kulma substraattiin nähden, vaikuttaa syvyyteen, johon kärki tunkeutuu vastaanot-25 tavan pinnan läpi. Siten suunnittelija voi myös haluta räätälöidä kiinnityssysteemin geometrian ominaisuuksia, suhteuttaa sen vastaanottavan pinnan kerrosten ja kuidun tai säikeiden lujuuden ja kiinnityssysteemin toivotun leikkauslujuuden kanssa.

30 Erityisesti on havaittu, että mukaan luettujen kär kien kulmien, jotka ovat substraatin tasoon nähden ja kiinnityssysteemin leikkauslujuuden välillä, on tarkalleen määrätty suhde. Edelleen on olemassa suhde valmistusprosessin tiettyjen parametrien ja tällaisista prosesseista 35 syntyvien mukaan luettujen kärkien kulmien välillä.

- 97943 4 Tämän mukaan esillä olevan keksinnön kohde on antaa käyttöön prosessi kiinnitysominaisuuksien, erityisesti mekaanisten kiinnityskärkien leikkauslujuuden, säätämisen räätälöimiseksi sopivasti, kun tuotetaan mekaaninen kiin-5 nityssysteemi. Esillä olevan keksinnön kohde on myös antaa käyttöön prosessi mekaanisten kiinnityskärkien poikittaisten ulokkeiden ja mukaan luettujen mekaanisten kiinnityskärkien kulmien säätämiseksi substraattiin nähden mekaanisen kiinnityssysteemin tuotannon aikana. Esillä olevan 10 keksinnön lopullinen kohde on antaa käyttöön mekaaninen kiinnityskärki, joka voi luiskahtaa vastaanottavaan pintaan nähden yhdensuuntaisesti sen jälkeen, kun kytkentä on tapahtunut ja sillä aikaa, kun mekaaninen kiinnityskärki ja vastaanottava pinta kiinnitetään yhteen.

15 Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksintö käsittää uudelleen kiinnitettävän mekaanisten kärkien kiinnityssysteemin vastakkaisten vastaanottavien pintojen kiinnittämiseksi ja menetelmän tällaisen uudelleen kiinnitettävän kiinnityssysteemin valmistamisek-20 si. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheistetun patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa. Menetelmän suositeltavat suoritusmuodot on esitetty patenttivaatimuksissa 2-6.

Keksinnön mukaiselle kiinnityssysteemin kärjelle on 25 tunnusomaista se, mitä on esitetty oheistetun patenttivaa timuksen 7 tunnusmerkkiosassa.

Piirrosten lyhyt kuvaus

Samalla kun määrittely päättyy patenttivaatimuksiin, jotka osoittavat ja selvästi esittävät patenttivaa-30 timukset esillä olevalle keksinnölle, uskotaan, että kek sintöä ymmärretään paremmin seuraavista kuvauksista, jotka on otettu mukaan liitettyjen piirrosten, joissa vastaavat elementit merkitään samoilla viitenumeroilla, yhteyteen ja: 35 Kuvio 1 on pystysuora sivupoikkileikkauskuva yhdes tä esillä olevan keksinnön kiinnityssysteemin mukaisesta kiinnityssysteemin kärjestä; - 97943 5

Kuvio 2 on pystysuora sivukaaviokuva yhdestä laitteesta, jota voidaan käyttää valmistamaan eli tuottamaan esillä olevan keksinnön kiinnityssysteemin mukainen kärki:

Kuvio 3 on graafinen esitys nopeuseron eli nopeus-5 differentiaalin vaikutuksesta siirretyn alustaan eli substraatin ja kerrostuskeinojen välillä mukaan luetun kärjen varren kulmaan kahdelle erilliselle mukaan luetulle kulmalle substraatin ja telojen välisen puristuskohdan tai kosketuspinnan tason välissä; 10 Kuvio 4 on graafinen esitys mukaan luetun kärjen varren kulman vaikutuksesta mekaanisen kiinnityssysteemin leikkauslujuuteen kahdelle eri mukaan luetulle kulmalle substraatin ja telojen välisen kosketuspinnan välillä;

Kuvio 5 on graafinen esitys sekä positiivisten että 15 negatiivisten nopeusdifferentiaalien vaikutuksesta kiinni tyssysteemin leikkauslujuuteen kahdelle eri mukaan luetulle kulmalle substraatin ja telojen välisen kosketuspinnan tason välillä;

Kuviot 6 A ja 6 B kuvaavat kahta esillä olevan kek-20 sinnön mukaisesti tuotettua kärkeä, joilla on sama posi tiivinen nopeusdifferentiaali siirretyn substraatin ja painotelan välillä ja, joilla on eri mukaan luetut kulmat siirretyn substraatin ja kuvion 2 laitteen telojen välisen kosketuspinnan tason välillä; 25 Kuviot 7 A ja 7 B kuvaavat kahta esillä olevan kek sinnön mukaisesti tuotettua kärkeä, joilla on sama positiivinen nopeusdifferentiaali siirretyn substraatin ja painotelan välillä ja, joilla on eri mukaan luetut kulmat siirretyn liitoslevyn ja kuvion 2 laitteen telojen välisen 30 kosketuspinnan välillä;

Kuviot 8 A ja 8 B kuvaavat kahta esillä olevan keksinnön mukaisesti tuotettua kärkeä, joilla on sama mukaan luettu kulma siirretyn substraatin ja kuvion 2 laitteen telojen välisen kosketuspinnan välillä ja, joilla on eri 35 positiiviset nopeusdifferentiaalit siirretyn substraatin ja painotelan välillä; ja 6 - 97943

Kuviot 9 A ja 9B kuvaavat kahta esillä olevan keksinnön mukaisesti tuotettua kärkeä, joilla on sama negatiivinen nopeusdifferentiaali siirretyn substraatin ja painotelan välillä ja, joilla on eri mukaan luetut kulmat 5 siirretyn substraatin ja kuvion 2 laitteen telojen välisen kosketuspinnan tason välillä.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Esillä olevan keksinnön kiinnityssysteemi 20 käsittää vähintään yhden kärjen 22, kuten kuviossa 1 on esitet-10 ty, ja edullisesti kärkien 22 ryhmän. Jokainen ryhmän kär ki 22 voidaan yhdistää substraattiin 24 ennalta määrättynä kuviona. Jokaisella kärjellä 22 on jalusta 26, varsi 28 ja kytkentäkeinot 30. Kärkien 22 jalustat 26 ovat kontaktissa ja yhdistettynä substraattiin 24 ja tukevat varsien 28 15 läheisimpiä päitä. Varret 28 suuntautuvat substraatista 24 ja jalustasta 26 ulospäin. Varret 28 päättyvät tukipisteestä erillään olevaan päähän, joka liitetään kytken-täkeinoon 30.

Kytkentäkeino 30 suuntautuu säteen suuntaisesti 20 poikittaisesti jalustasta 28 yhteen tai useampaan suuntaan ja se voi muistuttaa koukun muotoista kärkeä. Tässä käytettynä termi "poikittainen" tarkoittaa, että vektorikom-ponentti on tavallisesti substraatin 24 tasoon nähden yhdensuuntaisesti tarkasteltavana olevassa pääkärjessä 22. 25 Kytkentäkeinojen 30 uloke varren 28 ulkokehältä poikittai sessa suunnassa sallii kytkentäkeinojen 30 kiinnittämisen vastakkaiseen vastaanottavaan pintaan (ei esitetty). Kytkentäkeino yhdistetään kärjen 22 tukipisteestä erillään olevaan päähän ja edullisesti sen viereen. On ilmeistä, 30 että kiinnityskeino 30 voidaan yhdistää kärkeen 22 jalus tan 26 ja varren 28 keskipisteestä erillään olevan pään väliseen paikkaan.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, tuotetaan kärkien 22 ryhmä millä tahansa sopivalla laitteella ja menetelmällä, 35 mukaanlukien menetelmät, jotka tuottavat muotoillun kärjen 22, kuten alempana kuvataan ja esitetään patenttivaatimuk- - 97943 7 sin. Tässä käytettynä termi "vapaa muotoiltu" tarkoittaa rakennetta, jota ei poisteta muottiontelosta tai puristus-muotista kiinteässä muodossa tai määrätyn muotoisena. Kärjet 22 asetetaan substraatin 24 päälle sulassa, edullises-5 ti nestemäisessä tilassa ja kiinteytetään jäähdyttämällä kunnes se on jäykkä tai edullisesti se jäädytetään haluttuun rakenteeseen ja muotoon kuten alla kuvataan.

Vapaa muotoiltu kärki 22 tai kärkien ryhmä 22 voidaan tuottaa valmistusprosessilla, joka on samanlainen 10 kuin prosessi, joka tunnetaan yleisesti syväpainatuksena.

Kun käytetään tätä prosessia, kuljetetaan tavallisesti tasomainen substraatti 24, jolla on vastakkaiset pinnat, kahden tavallisesti sylinterimäisen telan välisen kosketuspinnan 70, painotelan 72 ja tukivalssin 74 välistä, 15 kuten kuviossa 2 on esitetty. Teloilla 72 ja 74 on taval lisesti yhdensuuntaiset keskilinjat ja niitä pidetään kon-taktiyhteydessä substraatin 24 kanssa, kun se kulkee telojen välisen kosketuspinnan 70 kautta. Yhdellä teloista, erityisesti siihen viitataan painotelana 72, on aukotto-20 mien, umpinaisten onkaloiden ryhmä, joihin viitataan ken noina 76, jotka vastaavat haluttua kärkien 22 mallia, joka aiotaan kerrostaa substraatin 24 pinnalle. Toinen tela, johon viitataan valssitelana 74, antaa käyttöön tuen ja toiminnan painotelaa 72 vastaan, kun substraatti 24 kulkee 25 telojen välisen kosketuspinnan 70 kautta.

Termisesti herkkää materiaalia, edullisesti termoplastista materiaalia, joista kärjet 22 muodostetaan, syötetään kuumennetusta lähteestä, kuten kourusta 80. Termisesti herkkä materiaali kuumennetaan, edullisesti vähin-30 tään sen sulamispisteeseen. Termisesti herkkä materiaali tuodaan kennoon 76, kun painotelaa 72 pyöritetään sen keskilinjan ympäri. Kennot 76, jotka sisältävät termisesti herkkää materiaalia, siirtävät sitä kunnes kontakti substraattiin 24 on tehty ja kerrostavat kuumennetun, termises-35 ti herkän materiaalin substraatin 24 päälle haluttuun ku vioon.

97943 8

Kun substraatin 24 ja telojen 72 ja 74 välinen suhteellinen siirtymä jatkuu, kärjet 22 venyvät suunnassa, jolla on poikittainen komponentti, tavallisesti yhdensuuntaisesti substraatin 24 tason kanssa, muodostaen varren 28 5 ja kytkentäkeinot 30. Lopuksi kärkien 22 massa (moil) voi daan erottaa kytkentäkeinoista 30 erotuskeinoilla 78. Ero-tuskeinot 78 voidaan kuitenkin jättää ottamatta huomioon ja tämä kärki voidaan erottaa massasta käyttämättä eri-tyiserotuskeinoja 7i, mikäli parametrit, joihin kiinnitys-10 systeemi 20 tuotetaan, tarjoavat erotuksen ilman tällaisia erityiserotuskeinoja 78. Lämpöplastillisen materiaalin viskoelastisista ominaisuuksista johtuen kärki 22 vetäytyy takaisin painovoiman ja kutistumisen vaikutuksesta, joita tapahtuu jäähdytyksen aikana. Tällöin kärki 22 jäähtyy ja 15 edullisesti jäätyy kiinteään rakenteeseen, jossa on kyt kentäkeinot 30 varren 28 vieressä.

Kiinnityssysteemi 20 kiinnitetään vastakkaiseen vastaanottavaan pintaan. Tässä käytettynä termi "vastaanottava pinta", johon kiinnityssysteemin 20 kärjen 22 kyt-20 kentäkeinot 30 kiinnitetään, viittaa mihin tahansa tasoon tai pintaan, jossa on avoin pinta, jossa on tiheästi sijoitettu aukkoja täydentämään kytkentäkeinoja 30, ja jota rajoittaa yksi tai useampi säie tai kuitu tai vaihtoehtoisesti, avoin pinta, joka kykenee paikalliseen elastiseen 25 muodonmuutokseen siten, että kytkentäkeinoista 30 voi tul la sulkeutuneita eikä niitä pysty vetämään pois ilman siihen puuttumista. Aukot tai paikalliset elastiset muodonmuutokset sallivat kytkemiskeinojen 30 sisääntuloksi vastaanottavan pinnan tason sisään, kun taas vastaanottavan 30 pinnan säikeet (tai muotoutumaton materiaali), jotka on sijoitettu aukkojen (muotoutuneiden alueiden) väliin, estävät poisvetämisen tai vapauttavat kiinnityssysteemin 20 kunnes käyttäjä haluaa tai kiinnityssysteemin 20 joko ir-toamis- tai leikkauslujuus muuten ylittyy. Vastaanottavan 35 pinnan taso voi olla tasainen tai kaareva.

Il - 97943 9

Vastaanottavan pinnan, jossa on säikeitä tai kuituja, sanotaan olevan "täydentävän", jos aukot säikeiden tai kuitujen välissä on tehty sen kokoisiksi, että ne sallivat vähintään yhden kytkentäkeinon 30 tunkeutua vastaanottavan 5 pinnan tason läpi ja säikeet on tehty kytkettävän kokoi seksi tai irrotettaviksi kytkentäkeinoin 30. Vastaanottavan pinnan, joka on paikallisesti muotoutuva, sanotaan olevan "täydentävän", jos vähintään yksi kytkentäkeinoista 30 kykenee aiheuttamaan paikallisen häiriön vastaanottavan 10 pinnan tasoon, joka häiriö vastustaa kiinnityssysteemin 20 siirtämistä tai erottamista vastaanottavasta pinnasta.

Sopivat vastaanottavat pinnat käsittävät verkkomaisia vaahtoja, kudottuja kankaita, huopamateriaalia tai stitchbonded loop materiaalia, kuten Velcro brand loop 15 materiaaleja, joita Velcro USA, Manchester, New Hampshire myy. Erityisen sopivia vastaanottavia pintoja ovat stitcbonded -kangas, jonka mallinumero on 970 026, jota myy Milliken Company, Spartanburg, South Carolina; ja mal-linumeron 16 110 kangas, jota myy Guilford Mills, Greens-20 boro, North Carolina.

Viitaten takaisin kuvioon 1 kiinnityssysteemin 20 komponenttien ja yksittäisten kärkien 22 tutkimiseksi yksityiskohtaisemmin kiinnityssysteemin 20 substraatin 24 tulisi olla riittävän luja estämään repeäminen ja kiinni-25 tyssysteemin 20 yksittäisten kärkien välinen irtoaminen, sen tulisi olla pinta, johon kärki 22 tarttuu helposti, ja sen tulisi kyetä liittymään kiinnitettävään hyödykkeeseen, kuten käyttäjä haluaa. Tässä käytettynä termi "liittää" viittaa tilaan, jossa ensimmäinen osa tai komponentti 30 kiinnitetään tai kytketään toiseen osaan tai komponenttiin joko suoraan; tai epäsuorasti, jossa ensimmäinen osa tai komponentti kiinnitetään tai kytketään välilliseen osaan tai komponenttiin, joka puolestaan kiinnitetään tai kytketään toiseen osaan tai komponenttiin. Ensimmäisen osan tai 35 komponentin ja toisen osan tai komponentin välisen yhtey den on tarkoitettu pysyvän artikkelin koko iän. "Subst- - 97943 10 raatti" on mikä tahansa avoin pinta, jonne liitetään yksi tai useampi kärki 22. Substraattia 24 tulisi voida pyörittää, perinteisten valmistusprosessien tukemiseksi, sen tulisi olla joustava siten, että substraattia 24 voidaan 5 notkistaa ja taivuttaa haluttuun muotoon, ja pystyä vas tustamaan sen pinnalle kerrostettavan nestemäisen kärjen 22 kuumuutta ilman, että se sulaa tai aiheutuu vahingollisia vaikutuksia ennenkuin tällainen kärki 22 jäätyy. Substraattia 24 tulisi olla saatavana lukuisina leveyk-10 sinä. Sopivat substraatit 24 käsittävät neulotut kankaat, kudotut materiaalit, huopamateriaalit, kumin, vinyylin, kalvot, erityisesti polyolefiinikalvot ja edullisesti voimapaperin. Valkoisen voimapaperin, jonka peruspaino on 0,08 kilogrammaa neliömetriä kohden (50 paunaa 3 000 ne-15 liöjalkaa kohti), on todettu olevan sopiva.

Kärjen 22 jalusta 26 on tavallisesti kärjen 22 tasomainen osuus, joka on kiinnitetty substraattiin 24 ja on kärjen varren 28 läheisen pään vieressä. Tässä käytettynä termi "jalusta" viittaa kärjen 22 osuuteen, joka on suo-20 raan kontaktissa substraattiin 24 ja tukee kärjen 22 vart ta 28. Ei ole tarpeen, että rajalinja on selvä jalustan 26 ja kärjen 22 jalustan 28 välillä. On ainoastaan tärkeää, että varsi 28 ei eroa jalustasta 26 ja, että jalusta 28 ei eroa substraatista 24 käytön aikana.

25 Jalustan 26 poikkileikkauksen tulisi antaa käyttöön riittävän rakenteellinen kokonaisuus, ja täten ala halutuille kiinnityssysteemin 20 irtoamis- ja leikkauslujuuksille, kärkien 22 kuvion tiheyteen ja yksittäisten kärkien 22 varsien 28 pituuteen perustuen ja lisäksi antaa käyt-30 töön riittävä tartunta substraattiin 24. Jos käytetään hyväksi pitempää vartta 28, tulisi jalustan 26 olla tavallisesti poikkipinta-alaltaan suurempi, jotta se tarjoaa riittävän tartunnan substraattiin 24 ja riittävän rakenteellisen kokonaisuuden.

35 Jalustan 26 jalanjäljen muoto substraatilla 24 ei ole kriittinen ja sitä voidaan vahvistaa missä suunnassa - 97943 11 tahansa, jotta tarjotaan suurempi rakenteellinen kokonaisuus ja siten suurempi irtoamislujuus siinä suunnassa. Tässä käytettynä termi "jalanjälki" viittaa yhdessä tasossa olevaan jalustan 26 kontaktialaan substraatissa 24.

5 Jalanjäljen sivujen tason aseman suhteen ei tulisi olla liian suuri muutoin kärki 22 voi olla epästabiili, kun siihen kohdistuu voimia jalanjäljen lyhyemmän sivun suuntaisesti. Tason aseman suhde, joka on noin alle 1,5:1, on edullinen ja tavallisesti pyöreä jalanjälki on edullisem-10 pi.

Tässä kuvattua edullista suoritusmuotoa varten jalusta 26, jonka jalanjälki on muodoltaan tavallisesti pyöreä ja halkaisijaltaan noin 0,76 mm - 1,27 mm (0,030 -0,050 tuumaa) on sopiva. Jos halutaan tehdä kiinnityssys-15 teemi 20, jolla on suurempi irtoamis- tai leikkauslujuus tietyssä suunnassa, voidaan jalustan 26 poikkileikkauspinta-alaa muuntaa sellaisen suunnan vahvistamiseksi siten, että lujuus ja rakenteellinen kokonaisuus tällaisessa suunnassa olevaan suorakulmaiseen akseliin nähden kasvaa. 20 Tällainen muunnos tekee kärjistä 22 lujempia, kun niitä vedetään jalustan 26 vahvistetussa suunnassa.

Varsi 28 on jalustan 26 vieressä ja suuntautuu jalustasta 26 ja substraatista 24 ulospäin. Tässä käytettynä termi "varsi" viittaa siihen kärjen 22 osuuteen, joka on 25 jalustan 26 ja kytkentäkeinojen 30 välillä ja vieressä.

Varsi 28 tarjoaa kytkentäkeinojen 30 pitkittäisen etäisyyden substraatista 24. Tässä käytettynä termi "pitkittäinen" tarkoittaa suunnassa, jossa vektorikomponentti on substraatista 24 poispäin, suunta, joka kasvattaa koh-30 tisuoraa etäisyyttä substraatin 24 tasoon kärjen 22 jalus tassa 26, ellei sitä määritellä muutoin suunnaksi, jossa vektorikomponentti on kohti tällaista substraatin 24 tasoa.

Kunkin kärjen 22 varteen 28 ja jalustaan 26 on yh-35 distettynä alku 36. Varren 28 "alku" on kohta, jota voi daan pitää jalustan 26 keskuksena ja, joka on tyypillises- - 97943 12 ti jalustan 26 jalanjäljen sisällä. Alku 36 havaitaan katselemalla kärkeä 22 sivukuvasta. "Sivukuva" on kuva, joka on otettu missä tahansa vartta 28 ja jalustaa 26 kohti olevassa säteittäisessä suunnassa, joka on myös samansuun-5 täinen substraatin 24 tasoon nähden. Jos kiinnityssysteemi 20 valmistetaan alla kuvatun ja patenttivaatimuksin esitetyn prosessin mukaisesti, on edullista, mutta ei tarpeellista, että kärkeä 22 tarkastellaan koneen poikkisuunnissa substraatin 24 telojen 70 välisen kosketuspinnan kautta 10 olevaan liikkeeseen nähden, kun määritetään alkua 36.

Löydetään poikittaisetäisyys jalustan 26 jalanjäljen äärireunoissa tietylle tarkasteltavana olevalle sivu-kuvalle ja tämä etäisyys puolitetaan, jolloin saadaan jalustan 26 keskipiste tällaiselle kuvalle. Kun jalustan 26 15 jalanjälki puolitetaan tietylle tarkasteltavana olevalle sivukuvalle, ei huomioida pieniä epäjatkuvuuksia (kuten reunoja tai rosoisuutta, jotka kuuluvat substraatin 24 kiinnitykseen). Tämä kohta on varren 28 alku 36.

Varsi 28 muodostaa kulman a substraatin 24 tason 20 kanssa. Tässä käytettynä termi "substraatin taso" viittaa tasaiseen, substraatin 24 yhdessä tasossa olevaan pintaan tarkasteltavana olevassa pääkärjen 22 jalustassa 26. Kulma a määritellään seuraavasti. Kärkeä 22 tarkastellaan sivu-kuvasta. Kärjen 22 "sivukuva" on jompi kumpi kahdesta eri-25 tyisestä sivukuvasta ja se löydetään seuraavasti. Tarkas tellaan visuaalisesti kärkeä 22 sivukuvista siten, että suunta, jossa on vaakasuuntainen maksimiprojektio, tulee ilmeiseksi. "Vaakasuuntainen projektio" on vaakasuuntaan ja yhdensuuntaisesti substraatin 24 tasoon otettu etäisyys 30 jalustan 26 keskipisteestä tällaisessa kuvassa ts. varren 28 alusta 36 kärjen 22 kauimmaisen vaakasuuntaisen pisteen projektioon, joka on tällaisessa kuvassa näkyvä, kun tällainen piste on projisioitu pitkittäisesti ja poikittai-sesti alas substraatin 24 tasoa kohti.

35 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että maksimi vaa kasuuntainen projektio 38 on etäisyys varren 28 ulompaan - 97943 13 kehään tai kytkentäkeinoihin 30 jalustan 26 vastakkaiselta suunnalta. Kärjen 22 sivukuva, joka maksimoi vaakasuuntaisen projektion 38, on sivukuva tällaisesta kärjestä 22. Alan ammattilaiselle on myös ilmeistä että, jos kiinnitys-5 systeemi 20 tuotetaan alla kuvatulla ja patenttivaatimuk sin esitetyllä prosessilla, on vaakasuuntainen maksimipro-jektio 38 tyypillisesti yhdensuuntainen koneen suunnan kanssa ja siten sivukuva on tavallisesti suunnattu koneen poikkisuuntaan. Kuviossa 1 esitetty pystyleikkauskuva on 10 yksi kärjen 22 sivukuvista. Edelleen alan ammattilaiselle on ilmeistä, että on toinen sivukuva, tavallisesti 180° esitettyä sivukuvaa vastapäätä (siten, että vaakasuuntainen maksimiprojektio 38 suuntautuu katsojasta vasemmalle). Jompi kumpi sivukuvista soveltuu tavallisesti alla kuvat-15 tuihin prosesseihin.

Varren 28 alku 36 löydetään, kuten yllä kuvattiin, kärjen 22 kera sivukuvasta. Samalla kun vielä ylläpidetään kärkeä sivukuvassa, tuodaan kuviteltu leikkaustaso 40 -40, tavallisesti yhdensuuntaisena substraatin 24 tasoon 20 nähden, sivuamaan kärjen 22 ulkokehää kärjen 22 kohdassa tai segmentissä, jossa on suurin kohtisuora etäisyys substraatin 24 tasosta. Tämä vastaa kärjen 22 osuutta, jolla on suurin korkeussuunta. Kohtisuora etäisyys kuvitellusta leikkaustasosta 40 - 40 substraatin 24 pintaan, 25 johon kärkien 22 jalusta 26 liitetään yhteen, määrittää kärjen 22 "korkeuden". Kuviteltu leikkaustaso 40 - 40 tuodaan sitten yhden neljäsosan tällaisesta suurimmasta kohtisuorasta etäisyydestä lähemmäksi substraattia 24 suurimman korkeussuunnan kohdasta siten, että kuviteltu leik-30 kaustaso 40 - 40 katkaisee kärjen 22 korkeussuunnassa kol me neljäsosaa kohtisuorasta etäisyydestä substraatin 24 tasosta kärjen 22 kohtaan, joka on pitkittäisestä kauempana tällaisesta substraatista 24.

Kuviteltua leikkaustasoa 40 - 40 käytetään sitten 35 kolmen kohdan määrittämiseen kärjessä 22. Ensimmäinen koh ta on kohta, jossa leikkaustaso katkaisee kärjen 22 etu- - 97943 14 reunasta 42 ja siihen viitataan 75 % reunakohtana 44. "Etureuna" on varren 28 ulkokehän korkein kohta, joka on pitkittäisestä poispäin substraatin 24 tasosta. Toinen kohta sijoitetaan noin 180° kärjen 22 keskipisteen kautta 5 ja se on kohta, jossa leikkaustaso 40 - 40 katkaisee kär jen 22 etureunan 46, ja siihen verrataan 75 % jättökohtana 48. "Jättöreuna" on varren 28 ulkokehän korkein kohta, joka on pitkittäisesti substraattia 24 kohti ja on tavallisesti sijoitettu etureunaa 42 vastapäätä. Suora linja, 10 joka yhdistää nämä kaksi kohtaa osuu tietysti leikkaus- tason 40-40 sisälle ja se jaetaan, jotta saadaan kuvitellun leikkaustason 40-40 keskipiste. Sitten vedetään suora linja, joka yhdistää kuvitellun tason 40 - 40 keskikohdan 47 varren 28 alkuun 36 jalustassa 26. Mukaan luettu kulma 15 a, tämä linja määrittää substraatin 24 tason suhteen, on varren 28 kulma a.

Vaihtoehtoisesti sanottuna kulma a, jonka varsi 28 muodostaa substraatin 24 tasoon nähden, on 90° komplement-tikulma, joka on kauimpana linjan määrittämästä kohtisuo-20 rasta, joka voidaan löytää mistä tahansa sivukuvasta, joka yhdistää leikkaustason keskipisteen 47 ja alun 36. Täten pienin kulma substraatin 24 tasoon nähden, kun tätä linjaa tarkastellaan mistä tahansa suunnasta säteittäisesti vartta 28 kohti, erityisesti alkua 36 kohti, suunnasta, joka 25 tavallisesti on yhdensuuntainen substraatin 24 tasoon näh den ja on suorakulmainen kohtisuoraan sitä vastaan, on varren 28 kulma a. On havaittava, että kun kärkeä 22 tarkastellaan suunnilleen koneen suunnassa tai noin 180° siitä, on varren 28 ilmeinen kulma a noin 90°. Kuten yllä kes-30 kusteltiin on mitattava kulma a kuitenkin se, joka eroaa eniten kohtisuorasta, ja siksi on tavallista, että kulma a määritetään, kun tarkastellaan kärkeä 22 sivukuvana tavallisesti koneen poikkisuunnasta suunnilleen.

Varren kulma a voi tavallisesti olla kohtisuoraan 35 substraatin 24 tasoon nähden tai se on edullisesti suun tautunut terävän kulman suhteessa siihen nähden sen lisäk- - 97943 15 si, jotta saadaan haluttu lujuus tietyssä suunnassa, suunnassa, joka on tavallisesti yhdensuuntainen pitkittäisen maksimiprojektion 38 kanssa. Kuitenkin kun varren 28 kulma a eroaa enemmän kohtisuorasta, on tuloksena sivusuunnassa 5 poikittaisemmin suoraan spesifinen leikkauslujuus. Tässä kuvatulle suoritusmuodolle varsi 28, jonka kulma a on noin 30° - 70° välillä, edullisesti noin 65°, toimii hyvin.

Joka tapauksessa, jos varren 28 kulma on vähemmän kuin noin 80°, pidetään vartta 28 ei-kohtisuorasti suuntautunee-10 na substraatin 24 tasoon nähden (ottamatta huomioon sivut- taissuuntausta).

Kytkentäkeinojen halkaisija 49 mitataan myös sivu-kuvasta. Tämä on kytkentäkeinojen 30 lähellä tukipisteellä erillään olevaa päätä olevan kohouman maksimihalkaisija ja 15 se on tavallisesti suorakulmainen varren 28 ja kytkentä keinojen 30 keskilinjan projektio.

Edellä mainitut mittaukset tehdään helposti käyttämällä kulmamittaria Model 100-00 115, jota myy Räme’-Hart, Inc. Mountain Lakes, New Jersey. Jos halutaan tarkempia 20 mittauksia, alan ammattilaiset toteavat, että sivukuvan, alun 36, leikkaustason 40 - 40, 75 % kohtien 44, 47 ja 48, ja varren 28 kulman a määrittäminen voidaan suorittaa edullisesti ottamalla valokuva kärjestä 22 ja normittamalla kuva. Model 1700 pyyhkäisyelektronimikroskoopin, jota 25 myy Amray, Inc., New Bedford, Massachusetts, on todettu toimivan hyvin tähän tarkoitukseen. Jos on tarpeen, voidaan ottaa useita valokuvia vaakasuuntaisen maksimiprojektion 38 ja muiden sivukuvien määrittämiseksi.

Varren 28 tulisi työntyä pitkittäin jalustasta 26 30 etäisyydelle, joka on riittävä sijoittamaan kytkentäkeinot 30 substraatista 24 korkeudelle, joka sallii kytkentäkeinojen 30 katkaista helposti tai kytkeä vastaanottavan pinnan säikeet. Suhteellisesti pidempi varsi 28 tarjoaa sen edun, että se voi tunkeutua syvemmälle vastaanottavaan 35 pintaan ja sallii täten kytkentäkeinojen 30 katkaista tai kytkeä suuremman määrän säikeitä ja kuituja. Päinvastoin - 97943 16 suhteellisesti lyhyempi varsi 28 tarjoaa sen edun, että tuloksena on suhteellisesti vahvempi kärki 22, mutta se myös antaa käyttöön vastaavasti vähemmän tunkeutumista vastaanottavaan pintaan ja voi siksi olla epäsopiva vas-5 taanottamaan sellaisia pintoja, kuten villaa tai löysästi stitched bonded materiaaleja, joissa on vähemmän tiukasti pakattuja säikeitä ja kuituja.

Jos hyödynnetään neulottuja tai kudottuja materiaaleja vastaanottavaa pintaa, on suhteellisesti lyhyempi 10 varsi 28, jonka pitkittäispituus substraatista 24 korkeim paan kohouman kohtaan tai segmenttiin on noin 0,5 millimetriä (0,020 tuumaa), edullisesti vähintään noin 0,7 millimetriä (0,028 tuuman), sopiva. Jos käytetään hyödyksi high loft materiaalia olevaa vastaanottavaa pintaa, jonka 15 väljyys on suurempi kuin noin 0,9 millimetriä (0,035 tuu maa), on suhteellisesti pidempi varsi 28, jolla on suuremmat pitkittäiset vähintään noin 1,2 millimetrin (0,047 tuuman) dimensiot, edullisesti vähintään noin 2 millimetriä (0,079 tuumaa), sopivampi. Kun varren 28 pituus 20 pitenee ja leikkauslujuus vastaavasti pienenee, voidaan kiinnityssysteemin 20 kärkien 22 tiheyttä suurentaa tällaisen leikkauslujuuden häviön kompensoimiseksi.

Kuten yllä kuvattiin, määrittää varren 28 pitkittäinen pituus kytkentäkeinojen 30 etäisyyden substraatista 25 24. "Pitkittäinen etäisyys" on vähiten kohtisuoraan oleva etäisyys substraatin 24 tasosta kytkentäkeinojen 30 ulkokehälle. Kytkentäkeinoille 30, joilla on vakiogeometria, pitkittäisestä etäisyydestä kytkentäkeinoista 30 substraattiin 24 tulee suurempi varren 28 pituuden kasvaessa. 30 Pitkittäinen pituus, joka on vähintään noin kaksinker tainen vastaanottavaksi pinnaksi tarkoitetun säikeiden tai kuitujen halkaisijaan nähden ja edullisesti noin 10 kertaa niin suuri kuin tällaisen kuidun tai säikeen halkaisija, tarjoaa oivallisen katkaisun tai kytkemisen ja tällaisten 35 säikeiden ja kuitujen paikallaan pysymisen kiinnityssys- teemin 20 kytkentäkeinojen 30 avulla. Tässä kuvattua suo- - 97943 17 ritusmuotoa varten oleva kärki 20, jonka pitkittäinen etäisyys on noin 0,2 - 0,8 millimetriä (0,008 - 0,03 tuumaa) toimii tavallisesti hyvin.

Varren 28 poikkileikkauksen muoto ei ole kriit-5 tinen. Täten varren 28 poikkileikkaus voi olla mikä tahan sa haluttu edellä mainittujen parametrien mukaan jalustan 26 poikkileikkaukseen liittyen. "Poikkileikkaus" on kärjen 22 minkä tahansa osan tasomainen alue, joka on otettu kohtisuoraan vartta 28 tai kytkentäkeinoja 30 vastaan. Edul-10 lisesti vartta 28 kavennetaan poikkileikkauksen pienentä miseksi, kun varren 28 tukipisteestä erillään olevaa päätä ja kärjen 22 kytkentäkeinoja 30 approksimoidaan pitkittäin ja poikittaisesti. Tämä järjestely antaa vastaavan pienennyksen varren 28 ja kytkentäkeinojen 30 inertiamomentille, 15 mikä johtaa kärkeen 22, jolla on lähemmin vakiolujuus, kun kiinnityssysteemiin 20 käytetään erotusvoimia, ja pienentää täten kärkeen 22 sisällytettyä liiallisen materiaalin määrää.

Halutun geometrian ylläpitämiseksi laajalle vali-20 koimalle kärkikokoja 22 voidaan tavallisesti poikkileik kauspinta-alojen vakiosuhdetta hyödyntää kärkien 22 nor-mittamiseen. Eräs suhde, joka tavallisesti kontrolloi kärjen 22 koko kavennusta, on jalustan 26 poikkileikkauspinta-alan suhde kärjen 22 poikkileikkauspinta-alaan kärjen 25 22 suurimmassa korkeudessa. Kuten yllä havaittiin, viittaa ilmaisu "suurin korkeus" varren 28 kohtaan tai segmenttiin tai kytkentäkeinoihin 30, joiden kohtisuora etäisyys substraatin 24 tasosta on suurin. Tavallisesti kärjet 22, joiden jalustan 26 poikkileikkauspinta-alan suhde suurim-30 massa korkeudessa poikkileikkauspinta-alaan on noin 4:1 - 9:1 rajoissa, toimivat hyvin.

Tavallisesti pyöreän varren 28, joka kapenee jalustan 26 halkaisijasta, kuten yllä keskusteltiin, ulottuen noin 0,76 - 1,27 millimetristä (noin 0,030 - 0,050 tuumas-35 ta) suurimmassa korkeudessa halkaisijan 0,41 - 0,51 milli metriin (0,016 - 0,020 tuumaan), on todettu olevan sopivan 18 9754 3 tässä keskustellulle suoritusmuodolle. Erityisesti tavallisesti pyöreän muotoinen halkaisijaltaan 0,46 millimetrin (0,018 tuuman) poikkileikkaus suurimmassa korkeudessa antaa noin 0,17 neliömillimetrin (0,0003 neliötuuman) poik-5 kileikkauspinta-alan suurimmassa korkeudessa. Tavallisesti pyöreän muotoisen jalustan 26 noin 1,0 millimetrin (0,040 tuuman) poikkileikkaus antaa noin 0,81 neliömillimetriä (0,0013 neliötuuman) olevan jalustan 26 poikkileikkauspinta-alan. Tämä rakenne johtaa jalustan 26 poikkileikkaus-10 pinta-alan ja suurimman korkeuden poikkileikkauspinta-alan suhteeseen 5:1, joka on edellä mainittujen rajoissa.

Kytkentäkeino 30 liitetään varteen 28 ja edullisesti se on varren 28 tukipisteestä erillään olevan pään vieressä. Kytkentäkeino 30 työntyy säteittäisesti pois varren 15 28 ulkokehältä pois ja ulospäin ja lisäksi sillä voi olla vektorikomponentti, joka työntyy pitkittäin ts. suuntautuu kohti substraattia 24 tai siitä pois. Tässä käytettynä "kytkentäkeino" viittaa mihin tahansa kohoumaan, joka on poikittain varren 28 ulkokehään nähden (muihin kuin varren 20 28 ulkokehän vähäisiin rosoisuuksiin nähden), jotka kohou mat vastustavat vastaanottavasta pinnasta erottamista tai poistamista. Termi "ulkokehä" tarkoittaa kärjen 22 ulompaa pintaa. Termi "säteittäisesti" tarkoittaa kohtisuoraan substraattia 24 siitä poispäin tai sitä vastaan, kohtisuo-25 ra, joka kulkee alun 36, joka on tavallisesti keskittynyt jalustan 26 jalanjäljen sisälle, kautta.

Erityisesti poikittaisella kohoumalla on vektori-komponentti, joka on yhdensuuntainen substraatin 24 tasoon nähden ja on sitä kohti. On havaittava, että kytkentäkei-30 noilla 30 ja varrella 28 voi molemmilla olla poikittais- ja pitkittäisvektorikomponentti. Ei ole tärkeää, että terävästi rajattu varren 28 lopun tukipisteestä erillään oleva pää on ilmeinen, tai että varren 28 ja kytkentäkei-nojen 30 raja on lainkaan erottuva. On ainoastaan tarpeen, 35 että pitkittäin suuntautunut varren 28 ulkokehän pinta katkaistaan siten, että kytkentäkeinolla 30 on pinta vek- - 97943 19 torikomponenttiin, joka on yhdensuuntainen substraatin 24 tasoon nähden ja on sitä kohti.

Kytkentäkeinoilla 30 voi olla suurempi poikittainen projektio 38 kuin varrella 28 tai päinvastoin, kuten halu-5 taan. Kuten kuviossa on valaistu, on kytkentäkeino 30 ta vallisesti kaareva ja siinä voi olla sisäänpäin oleva kaari. Jos kytkentäkeinolla 30 on sisäänpäin oleva kaari, käsittää kytkentäkeinon 30 segmentin, joka approksimoi pitkittäin substraattia 24 jalustassa 26 tai paikassa, 10 joka on sijoitettu poikittain jalustasta 28. Tämä seg mentti on suunnattu poikittain kohti vartta 28, vaikka segmentin ei tarvitse olla säteittäisesti suunnattu kohti alkua 36.

Kärkien 22 ryhmän kunkin kärjen 22 kytkentäkeinot 15 30, jotka käsittävät kiinnityssysteemin 20, voivat laajen tua poikittain pääasiallisesti samassa suunnassa, jos halutaan suhteellisen yksisuuntaisesti vallitsevat kiinni-tyssysteemin 20 ominaisuudet, kuten irtoamislujuus ja leikkauslujuus, tai ne voivat suuntautua satunnaisesti 20 pääasiallisesti isotrooppisten kiinnitysominaisuuksien antamiseksi poikittaissuunnissa. Kytkentäkeinot 30 voivat olla koukun muotoisia kärkiä, jotka työntyvät pääasiallisesti varren 28 yhdeltä sivulta määrittäen tavallisesti kuperan ääriviivan, ja tunkeutuvat vastaanottavan pinnan 25 aukkoon siepatakseen vastaanottavan pinnan säikeitä ja kuituja kytkentäkeinojen 30 kaarevuuden 54 sisäsäteeltä. Kytkentäkeinojen 30 ja vastaanottavan pinnan säikeiden ja kuitujen välinen vastakkaisuus estää kiinnityssysteemin 20 vapauttamisen vastaanottavasta pinnasta kunnes kiinnitys-30 systeemin 20 irtoamislujuus tai leikkauslujuus ylitetään.

Kytkentäkeinojen 30 ei tulisi työntyä liian pitkälle poikittaiseen suuntaan muuten kytkentäkeinot 30 eivät voi tunkeutua vastaanottavan pinnan aukkoihin. Kytkentäkeinojen 30 poikkileikkaus tulisi tehdä sen kokoiseksi, että se 35 tunkeutuu vastaanottavan pinnan aukkoihin.

- 97943 20

Kytkentäkeinon 30 poikkileikkauspinta-ala ja geometria eivät ole kriittisiä niin kauan kuin kytkentä-keinolla 30 on rakenteellinen kokonaisuus, joka antaa riittävän leikkaus- ja taivutuslujuuden, jotta kompensoi-5 daan kiinnityssysteemin 20 annetun tiheyden omaavan kär kien 22 ryhmän, jossa on haluttu irtoamis- ja leikkaus-lujuus. Tässä kuvattua suoritusmuotoa varten on koukun muotoinen kärkikytkentäkeino 30, jossa poikittainen maksi-miprojektio 38 jalustan 26 keskipisteestä etäiseen ulkoke-10 hään on noin 0,79 - 1,4 millimetrin (0,03 - 0,06 tuuman), sopiva.

Jos kärkien 22 ryhmä valitaan kiinnityssysteemille 20, voidaan kärkien 22 ryhmä varustaa mihin tahansa kuvioon ja haluttuun tiheyteen, jotta saavutetaan irtoamis-15 ja leikkauslujuuksia, joita tarvitaan tiettyä kiinnitys- systeemin 20 sovellutusta varten. Tavallisesti kun ryhmän tiheys kasvaa, kasvaa irtoamislujuus ja leikkauslujuus verrannollisesti lineaarisessa muodossa. Yksittäisten kärkien 22 ei tulisi olla niin lähelle sijoitettu, että ne 20 häiritsevät vierekkäisten kärkien 22 kytkentäkeinoja 30 ja estävät irrottamasta vastaanottavan pinnan säikeitä ja kuituja. Jos kärkiä 22 on sijoitettuna liian tiheästi, voi tapahtua vastaanottavan pinnan säikeiden ja kuitujen tiivistymistä tai vanuuntumista, säikeiden ja kuitujen välis-25 ten aukkojen tukkeutumista. Päinvastoin kärkien 22 ei tu lisi olla niin erilleen sijoitettuja, jotta edellytetään substraatin 24 ylimääräinen ala kiinnityssysteemin 20, jolla on riittävä leikkaus- ja irrotuslujuus, antamiseksi käyttöön.

30 On edullista sijoittaa kärkien 22 ryhmä riveihin siten, että jokainen kärki 22 on tavallisesti sijoitettu yhtä etäälle viereisestä kärjestä. Rivit on tavallisesti suunnattu koneen suunnassa ja koneen poikkisuuntaan alla kuvatun ja esitettyjen patenttivaatimusten mukaisen val-35 mistusprosessin mukaan. Tavallisesti jokaisen koneen suun taisen ja koneen poikkisuuntaisen kärkirivin 22 tulisi - 97943 21 olla yhtä etäällä viereisen koneen suunnasta ja kärkien 22 koneen poikkisuunnan riveistä, jotta annetaan käyttöön tavallisesti tasainen lujuuskenttä koko kiinnityssysteemin 20 ja vastaanottavan pinnan läpi, kun kiinnityssysteemiin 5 20 ja vastaanottavaan pintaan käytetään erotusvoimia.

Tässä käytettynä termi "merkkiväli" viittaa etäisyyteen mitattuna, joko koneen suunnassa tai koneen poik-kisuunnassa, vierekkäisten rivien kärkien 22 jalustojen 26 jalanjälkien keskipisteiden väliltä. Tavallisesti kiinni-10 tyssysteemi 20, jossa on kärkien 22 ryhmä, jossa merkkivä li on noin 1,02 - 5,08 millimetriä (0,04 - 0,02 tuumaa) molemmissa suunnissa, on sopiva edullisen merkkivälin ollessa noin 2,03 millimetriä (0,08 tuumaa). Viereiset koneen poikkisuuntaiset rivit siirretään edullisesti sivulle 15 noin puoli merkkiväliä koneen poikkisuunnassa etäisyyden kaksinkertaistamiseksi vierekkäisten koneen poikkisuun-taisten rivien välillä koneen suunnassa.

Kärkiä voidaan ajatella muottiin sijoitettuna yhden neliösenttimetrin ristikossa, jossa on kärkien 22 ryhmä, 20 jossa on noin 2-10 riviä kärkiä 22 neliösenttimetrillä (5-25 riviä tuumalle) sekä koneen suunnassa että koneen poikkisuunnassa, edullisesti noin 5 riviä kärkiä 22 senttimetrille (13 riviä tuumalle) jokaiseen suuntaan. Tämä ristikko johtaa kiinnityssysteemiin 20, jossa on noin 4 -25 100 kärkeä 22 substraatin 24 neliösenttimetriä kohti (25 - 625 kärkeä neliötuumaa kohti).

Kiinnityssysteemin 20 kärkiä 22 voidaan tehdä termisesti herkästä materiaalista, joka on stabiilia ja kiinteänä muotonsa pitävää, mutta ei niin haurasta, että sat-30 tuu vahinkoja, kun kiinnityssysteemi 20 altistetaan ero- tusvoimille. Tässä käytettynä termi "termisesti herkkä" viittaa materiaalin ominaisuuteen, joka muuttuu asteittain kiinteästä tilasta nestemäiseen tilaan, kun käytetään kuumennusta. Vahingon katsotaan tapahtuneen, kun kärki 22 on 35 murtunut eikä pysty enää ylläpitämään reaktiota erotus- voimien läsnäollessa tai niille altistettuna. Edullisesti - 97943 22 materiaalin kimmokerroin, mitattuna ASTM Standardin D-638 mukaan, on noin 24 600 000 - 31 600 000 kilogrammaa neliömetriä kohti (35 000 - 45 000 paunaa neliötuumaa kohti).

Lisäksi kärkimateriaalilla tulisi olla riittävän 5 alhainen sulamispiste helpon prosessin antamiseksi käyt töön ja suhteellisen suuri viskositeetti antamaan käyttöön tahmea ja sitkeä koostumus lähellä materiaalin sulamispistettä olevia lämpötiloja, joten loppupäätä 28 voidaan venyttää ja kytkentäkeinoja 30 muotoilla helposti alla esi-10 tetyn valmistusmenetelmän mukaan. On myös tärkeää, että kärjet 22 ovat viskoelastisia, jotta sallitaan kärjen 22 rakenteeseen ja erityisesti kytkentäkeinojen 30 geometriaan vaikuttavien parametrien suurempi vaihtelu. Materiaali, jonka kompleksi viskositeetti on noin 20 - 100 Pas-15 calia sekunnissa substraatin 24 sovellutuslämpötilassa, on sopiva.

Viskositeetti voidaan mitata reometrisellä mekaanisella spektrometrillä, Reometrics Model 800 Mechanical Spectrometer, käyttämällä dynaamista toimintamoodia 10 20 hertsin näytteenottotaajuudella ja 10 % materiaalijänni tystä. Levyn tai tason tyyppinen geometria on edullinen, erityisesti levyllä, jonka säde on noin 12,5 millimetriä ja levyn ja tason väli on noin 1,0 millimetriä.

Kärjet 22 käsittävät edullisesti lämpöplastillista 25 muovimateriaalia. Termi "lämpöplastillinen muovi" viittaa termisesti herkän materiaalin ei-verkkomaisiin polymeereihin, jotka virtaavat, kun käytetään lämpöä ja painetta. Kuumasulatettu lämpöplastillinen sideaine sopii erityisen hyvin valmistukseen, esillä olevan keksinnön kiinnityssys-30 teemiin 20, erityisesti alla kuvatun prosessin ja esitet tyjen patenttivaatimusten mukaan. Tässä käytettynä ilmaisu "kuumasulatettu sideaine " viittaa viskoelastiseen lämpö-plastilliseen muoviin, joka pitää yllä jäännösjännityksiä, kun sitä kiinteytetään nestemäisestä tilasta. Kuumasulate-35 tut polyesteri- ja polyamidisideaineet ovat erityisen so pivia ja edullisia. Tässä käytettynä termi "polyesteri" ja - 97943 23 "polyamidi" tarkoittavat ketjuja, joissa esteri ja amidi kertautuvat tässä järjestyksessä.

Jos valitaan kuumasulatettu polyesterisideaine, on sideaineen, jonka kompleksiviskositeetti on noin 23 ± 2 5 Pascalia sekunnissa noin 194 °C:ssa, todettu toimivan hy vin. Jos kuumasulatettu polyamidisideaine valitaan, on sideaineen, jonka kompleksiviskositeetti on noin 90 ± 10 Pascalia sekunnissa noin 204 °C:ssa, todettu toimivan hyvin. Kuumasulatetun polyesterisideaineen, jota Bostik Com-10 pany, Middleton, Massachusetts myy nro. 7199, on todettu toimivan hyvin. Kuumasulatetun polyamidisideaineen, jota Henkel Company, Kankakee, Illinois myy kauppanimikkeellä Macromelt 6300, on todettu toimivan hyvin.

Valmistusprosessi 15 Yllä kuvattuja kärkiä 22 voidaan valmistaa proses silla, joka käsittää vaiheet, joissa kerrostetaan erillisiä määriä kuumennettua, termisesti herkkää materiaalin substraatille, jota siirretään valitun keinon suhteen kuumennetun, termisesti herkälle materiaalille kerrostamisek-20 si. Erityisemmin prosessi käsittää vaiheita, joissa hanki taan termisesti herkkää materiaalia, kuten yllä keskusteltiin, kuumennetaan sitä vähintään sulamispisteeseen siten, että kuumennettu, termisesti herkkä materiaali on nestemäisessä, virtaavassa tilassa.

25 Hankitaan substraatti 24 ja siirretään tätä keino jen suhteen tämän kuumennetun materiaalin kerrostamiseksi. Annetaan käyttöön keinot kuumennetun termisesti herkän materiaalin erillisten määrien kerrostamiseksi. Erillisiä määriä kuumennettua, termisesti herkkää materiaalia ker-30 rostetaan substraatille 24 kerrostuskeinoista. Alan ammat tilaiselle on ilmeistä, että kerrostuskeinoja termisesti herkän materiaalin erillisten määrien kerrostamiseksi voidaan siirtää, ja substraattia 24 pitää paikallaan tai edullisesti substraattia 24 voidaan siirtää ja kerrostuskei-35 noja voidaan pitää paikallaan substraatin 24 ja kerrostus- keinojen välisen suhteellisen siirtymän antamiseksi.

- 97943 24

Sinä aikana kun substraattia 24 siirretään ja kerrostetaan erillisiä määriä termisesti herkkää materiaalia, joka muodostaa kärjen 22, määritetään kaksi suuntaa. Ensimmäinen suunta on substraatin siirtämisen suunta keino-5 jen suhteen termisesti herkän materiaalin kerrostamiseksi.

Toinen suunta on suunta, jossa tällaista materiaalia kerrostetaan siirretyn substraatin 24 päälle kerrostuksen aikana. Mukaanluettu kulma β määritetään ensimmäisen siirtosuunnan ja toisen kerrostussuunnan välille.

10 Haluttujen, alla esitettyjen patenttivaatimusten leikkauslujuusominaisuuksien ja edullisen kärjen 22 geometrian antamiseksi käyttöön on määritelty kulma β edullisesti tylppä. Tavallisesti kun terävä kulma β lähestyy lähemmin noin 100°, joko suuremmista tai pienemmistä kul-15 mistä, on tuloksena tavallisesti kiinnityssysteemi 20, jonka leikkauslujuus on suhteellisesti suurempi. On havaittava, että edullinen kulma, joka on noin 100°, voi vaihdella jonkin verran valittujen keinojen 76, jotka on valittu termisesti herkkää materiaalin kerrostamiseksi 20 substraatin 24 pinnalle, puitteissa.

Prosessi aikana, joka on kuumennettua, termisesti herkkää materiaalia olevaa kerrostusta varten, esiintyy nopeusdifferentiaaleja edullisesti siirretyn substraatin 24 ja kerrostettavan termisesti herkän materiaalin välil-25 lä. Tällaista nopeusdifferentiaalia pidetään "positiivise na", jos substraatin 24 nopeus ensimmäisessä suunnassa on suurempi kuin minkä tahansa keinon nopeus, kuten kennojen 76 painotelassa 72, joita käytetään kuumennetun termisesti herkän materiaalin kerrostamiseen kohdassa, jossa kerros-30 tetaan tällaista materiaalia substraatin 24 päälle. Päin vastoin nopeusdifferentiaalia pidetään "negatiivisena", jos siirretyn substraatin 24 nopeus on pienempi kuin keinojen 76 nopeus termisesti herkän materiaalin kerrostamiseksi tällaisen materiaalin kerrostuskohdassa subst-35 raatin 24 pinnalle. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että jos keinot kuumennetun, termisesti herkän materiaalin ker- - 97943 25 rostamiseksi pidetään paikoillaan ja substraattia 24 siirretään, on seurauksena aina positiivinen nopeusdifferenti-aali. Antamalla positiivinen nopeusdifferentiaali, voivat termisesti herkän materiaalin viskoelastiset ominaisuudet 5 antaa materiaalin poikittaisen venymän ja halutut kiinni- tyssysteemin ominaisuudet, erityisesti halutut leikkaus-lujuuden resultanttiominaisuudet.

Viitaten jatkuvasti kuvioon 2 esillä olevan keksinnön mukaan kiinnityssysteemi 20 voidaan valmistaa käyttä-10 mällä muunneltua syväpainatusprosessia. Syväpainatuspro- sessi on alalla hyvin tunnettu, kuten on kuvattu US-pa-tenttijulkaisussa nro. 4 643 130, annettu 17. helmikuuta, 1988, Sheat et al.:lle, ja sisällytetty tähän viittein alan yleisen tilan kuvaamiseksi.

15 Kuten kuviossa 2 on kuvattu, voidaan substraattia 24 kuljettaa kahden rinnakkain asetetun telan, painotelan 72 ja tukivalssin 74 väliin muodostuvan, tasojen välisen kosketuspinnan 70 kautta. Teloilla 72 ja 74 on pääasiallisesti keskenään yhdensuuntaisia keskilinjoja, jotka on 20 laitettu tavallisesti yhdensuuntaisesti substraatin 24 tasoon nähden. Kutakin telaa 72 ja 74 pyöritetään keskilinjansa ympäri siten, että teloilla 72 ja 74 on olennaisesti sama pinta ja suunta telojen välisessä kosketuspinnassa 70. Jos halutaan, voi teloilla 72 ja 74 tavallisesti 25 olla keskenään yhtä suuret ulkokehän nopeudet myös telojen välisen kosketuspintojen kohdassa 70.

Jos halutaan, voidaan sekä painotelaa 72 että tuki-valssia 74 voidaan ajaa ulkoisella liikevoimalla (ei esitetty) tai yhtä telaa voidaan ajaa ulkoisella liikevoimal-30 la ja toista telaa voidaan ajaa kitkakytkennällä ensimmäi sen telan kanssa. Vaihtovirtasähkömoottorin, jonka ulostulo on noin 1500 wattia, on todettu antavan riittävän liikevoiman. Kun teloja 72 ja 74 pyöritetään ne aktivoivat kerrostuskeinot kuumennetun, termisesti aktiivisen herkän 35 materiaalin kerrostamiseksi substraatin 24 pinnalle kär kien 22 muodostamiseksi. Teloja 72 ja 74 voidaan pyörittää 97943 26 samoilla tai ulkokehän eri nopeuksilla. On ainoastaan tarpeen, että molemmat telat 72 ja 74 pyörivät samassa suunnassa telojen välisessä kosketuspinnassa 70.

Kerrostuskeinojen tulisi pystyä mukautumaan kärkien 5 22 materiaalin lämpötilaan nestemäisessä tilassa, antaa pääasiallisesti tasainen merkkiväli kärkien 22 välille sekä koneen suunnissa että koneen poikkisuunnissa ja tuottaa haluttu kärkien 22 tiheys ryhmän sisällä. Myös kerrostuskeinojen tulisi kyetä tuottamaan kärkiä, joilla on eri-10 laisia kannan 26 ja varren 23 halkaisijoita. Painotela 72 erityisesti antaa kerrostuksella keinoille kerrostaa kärkiä 22 substraatin 24 päälle haluttuun ryhmään, josta keskusteltiin yllä (tai toiseen kuvioon) esillä olevan valmistusprosessin mukaan.

15 Ilmaisu "kerrostuskeinot" viittaa laitteeseen, joka siirtää nestemäistä materiaalia päämassamäärästä substraattiin 24 yksittäisinä annoksina, jotka vastaavat yksittäisiä kärkiä 22. Termi "kerrostaa" tarkoittaa kärjen materiaalin siirtämistä massamuodossa ja tällaisen materiaa-20 Iin annostamista substraatin 24 päälle yksittäisiä kärkiä 22 vastaavina yksikköinä.

Yksi sopiva kerrostuskeino kärjen materiaalin kerrostamiseksi substraatin 24 pinnalle on yhden tai useamman kennon 76 ryhmä painotelassa 72. Tässä käytettynä termi 25 "kenno" viittaa mihin tahansa onkaloon tai painotelan 72 komponenttiin, joka siirtää kärjen materiaalia lähteestä substraattiin 24 ja kerrostaa tätä materiaalia substraatin 24 päälle erillisinä yksikköinä.

Kennon 76 poikkileikkauspinta-ala, joka on otettu 30 painotelan 72 pinnalta, vastaa tavallisesti kärjen 22 ja lustan 26 jalanjälkeä. Kennon 76 poikkileikkauksen tulisi olla likimain yhtä suuri halutun jalustan 26 poikkileikkauksen kanssa. Kennon 76 syvyys määrittää osaksi kärjen 22 pitkittäisen pituuden, erityisesti poikittaisen etäi-35 syyden jalustasta 26 suurimman korkeuden kohtaan tai seg menttiin. Kuitenkin kun kennon 76 syvyys kasvaa enemmän - 97943 27 kuin noin 70 prosenttia kennon 76 halkaisijasta, pysyy kärjen 22 pitkittäinen dimensio tavallisesti vakiona. Näin tapahtuu, koska kaikkea nestemäistä kärjen materiaalia ei vedetä ulos kennosta 76 ja kerrosteta substraatille 24.

5 Pintajännityksestä ja nestemäisen kärjen materiaalista johtuen osa siitä pysyy kennossa 76 eikä sitä siirretä substraattiin 24.

Yllä kuvattua suoritusmuotoa varten on aukoton, tavallisesti sylinterimäisesti muotoiltu kenno 76, jonka 10 syvyys on noin 50 - 70 prosenttia halkaisijasta, sopiva.

Jos halutaan, voi kenno 76 olla jonkin verran frustrokoni-sesti (frustroconically) kavennettu, jotta se sovitetaan muodoltaan perinteiseen valmistusprosessiin, kuten kemialliseen etsaukseen.

15 Jos se on frustrokonisesti (frustroconically) muo toiltu, ei kennon 76 kavennuksen mukaan luetun kulman tulisi olla enemmän kuin 45°, jotta tuotetaan edullinen jalustan 28 kavennus ja tuotetaan jalusta yllä keskusteltuun suurimpiin korkeussuhteisiin. Jos kennon 76 kavennuksella 20 on suurempi mukaan luettu kulma, voi tuloksena olla kärki 22, jota on kavennettu liikaa. Jos mukaan luettu kulma on liian pieni tai kenno 76 on sylinterimäinen, voi tuloksena olla varsi 28, jonka poikkileikkaus on tasainen ja siksi siinä on alueita, joissa on suurempi jännitys. Tässä ku-25 vattua suoritusmuotoa varten kenno 76, jossa mukaan luettu kulma on noin 45°, halkaisija telan ulkokehällä on noin 0,89 - 1,22 millimetriä (0,035 - 0,048 tuumaa) ja syvyys noin 0,25 - 0,51 millimetriä) 0,01 - 0,02 tuumaa, tuottaa sopivan kärjen 22.

30 Painotela 72 ja valssitela 74 tulisi puristaa yh denmukaiseksi teloja yhdistävää keskilinjaa yhdistävän tason kanssa sideaineiden puristamiseksi painotelan 72 kennoista 76 substraatin 24 päälle ja riittävän kitkakyt-kennän antamiseksi vastapäisen telan ohjaamiseksi, jos se 35 ei ole ulkoisesti ohjattu. Valssitelan 74 tulisi olla jon kin verran pehmeämpi ja taipuisampi kuin painotela 72 kär- - 97943 28 jen materiaalin puristamiseksi kimmoisasta, kun sitä kerrostetaan substraatille 24 painotelasta 72. Valssitela 74, jossa kumipäällysteellä on noin 40 - 60 Shore A durometrin kovuus, on sopiva.

5 Painotelan 72 lämpötila ei ole kriittinen, painote- laa 72 tulisi kuitenkin kuumentaa kärjen 22 kiinteytymisen estämiseksi, kun sitä siirretään lähteestä kerrostuksen kautta substraatille 24. Tavallisesti painotelan 72 pinnan lämpötila, joka on lähellä materiaalin lämpötilaa, on toi-10 vottava. Painotelan 72, jonka lämpötila on noin 197 °C, on todettu toimivan hyvin.

On huomattava, että jäähdytysvalssi voi olla tarpeellinen, jos substraattiin 24 vaikutetaan päinvastoin kärjen materiaalista siirtyneellä lämmöllä. Jos halutaan 15 jäähdytysvalssi, se voidaan sisällyttää valssitelaan 74 alan ammattilaisten tuntemia keinoja käyttäen. Tämä järjestely on usein tarpeen, jos käytetään polypropyleeni-, polyetyleeni- tai muuta polyolefiinisubstraattia 24.

Kärjen 22 muodostamiseen käytettävää materiaalia 20 täytyy säilyttää lähteessä, joka tarjoaa sopivan lämpöti lan kärkien 22 laittamiseksi substraatille 24. Tavallisesti lämpötila, joka on hieman materiaalin sulamislämpötilan yläpuolella, on toivottava. Materiaalin katsotaan olevan "sulamispisteessä" tai sen yläpuolella, jos materiaali on 25 osittain tai kokonaan nestemäisessä tilassa.

Jos kärjen materiaalia pidetään liian suuressa lämpötilassa, ei materiaali ehkä ole tarpeeksi viskoosi ja tuottaa kytkentäkeinot 30, jotka kytkevät kärjet 22 vierekkäin poikittain koneen suunnassa. Jos materiaalin läm-30 pötila on erittäin kuuma, virtaa kärki 22 pieneen, jossain määrin puolipallomaisen muotoiseksi sekasotkuksi (puddle) eikä kytkentäkeinoja muodostu. Päinvastoin, jos lähteen lämpötila on liian alhainen, ei kärjen materiaalia voida siirtää lähteestä keinoille materiaalin kerrostamiseksi 35 tai jälkeenpäin sitä ei voida siirtää kunnolla kerrostus- keinoista 76 substraatille 24 haluttuun ryhmään tai ku- - 97943 29 vioon. Materiaalin lähteen tulisi myös siirtää tavallisesti tasainen koneen poikkisuuntainen lämpötilaprofiili materiaaliin, sen tulisi olla yhteydessä keinoihin sideaine-materiaalin kerrostamiseksi substraatin 24 päälle ja olla 5 uudelleen täytettävissä ja uudelleen täydennettävissä, kun kärjen materiaali tulee loppuun kulutetuksi.

Sopiva lähde on kouru 80, pääasiallisesti yhtä laaja kuin painotelan 72, jossa on kennoja 76 ja sen lisäksi sen vieressä, koneen poikittaisen dimension osuus. Kourus-10 sa 80 on suljettu pohjapää, ulkopuolen sivu ja päät. Ylä osa voi olla avoin tai suljettu, kuten halutaan. Kourun 80 sisäinen sivu on avoin sallien siellä olevan nestemäisen materiaalin olla vapaasti yhteydessä ja kanssakäymisissä painotelan 72 kanssa ja tulla kennoihin 76 tai olla kans-15 sakäymisessä toisten haluttujen keinojen kanssa termisesti herkän materiaalin kerrostamiseksi substraatin 24 päälle.

Lähdettä lämmitetään ulkoisesti tunnetuilla keinoilla (ei esitetty) kärjen materiaalin ylläpitämiseksi nestemäisessä tilassa ja sopivassa lämpötilassa. Edullinen 20 lämpötila on sulamispisteen yläpuolella, mutta alle sen, jossa tapahtuu merkittävää viskoelastisuuden häviötä. Jos halutaan, voidaan kourun 80 sisällä olevaa nestemäistä materiaalia sekoittaa tai kierrättää uudelleen homogeenisuuden tai jopa lämpötilan jakauman lisäämiseksi.

25 Kourun 80 viereen on sijoitettuna irrotusveitsi 82, joka kontrolloi painotelaan 72 käytettävän kärjen materiaalin määrää. Irrotusveistä 82 ja kourua 80 pidetään paikoillaan, kun painotelaa 72 pyöritetään sallien irrotus-veitsen 82 pyyhkiä telan 72 kehällä ja raapia mitä tahansa 30 materiaalia, joka ei ole kerrostunut yksittäisiin kennoi hin 76 telasta 72 ja sallii tällaisen materiaalin uudelleen kierrättämisen. Tämä järjestely sallii kärjen materiaalin kerrostamisen kennoista 76 substraattiin 24 haluttuun ryhmään painotelan 72 kehän kennojen 76 geometrian 35 mukaan. Kuten kuviosta 4 havaitaan, on irrotusveitsi edul lisesti laitettu vaakasuuntaiselle tasolle, erityisesti - 97943 30 painotelan 72 vaakasuuntaiselle korkeimmalle kohdalle, joka on telojen välisen kosketuspinnan 70 kohdan vastavirrassa.

Substraatille 24 kerrostamisen jälkeen kärjet 22 5 voidaan erottaa painotelasta 72 ja kerrostuskeinoista 76.

Jos halutaan, erottaminen voidaan suorittaa erillisenä, erityisenä vaiheena prosessissa hyödyntäen erotuskeinoja 78 kärkien 22 erottamiseen kiinnityssysteemin 30 kytkentä-keinoiksi ja massaksi (moil). Tässä käytettynä termi 10 "massa" viittaa kärjestä 22 erotettuun materiaaliin, joka ei muodosta kiinnityssysteemin 20 osaa. Erilaisten parametrien säädöstä, kuten substraatin 24 ja kerrostuskei-nojen 76 välisestä kulmasta gamma, nopeusdifferentiaalis-ta, kuumennetusta termisesti herkästä materiaalista, ken-15 nosta 76 jne. riippuen, erityiset ja erilliset erotus- keinot eivät ehkä ole tarpeen. Erotuskeinot voivat esiintyä luonnostaan kerrostuskohdasta pois siirrettävän substraatin 24 funktiona.

Hyödynnettyinä erotuskeinojen 78 tulisi olla sää-20 dettäviä sopeutuakseen kärjen 22 eri kokoihin ja kytkentä- keinojen 30 vaakasuuntaisiin projektioihin 38 ja myös antaa tasaisuus kaikkialla ryhmän koneen poikkisuunnassa. Termi "erotuskeinot" viittaa mihin tahansa laitteeseen tai komponenttiin, joka erottaa pitkittäin massan kiinnitys-25 systeemistä 20. Termi "erottaa" viittaa toimintaan, jossa jaetaan massa kiinnityssysteemistä 20, kuten yllä kuvattiin. Erotuskeinojen 78 tulisi myös olla puhtaita eikä niiden tulisi ruostua, hapettua tai siirtää syövyttäviä aineita ja epäpuhtauksia (kuten massamateriaalia) kärkiin 30 22. Sopiva erotuskeino 22 on lanka 78, joka on laitettu yhdensuuntaisesti telojen 72 ja 74 keskilinjan kanssa ja erotettu substraatista 24 etäisyydellä, joka on jossain määrin suurempi kuin kohtisuora etäisyys kiinteytetyn kärjen suurimmasta korkeudesta 22 substraattiin 24.

35 Edullisesti lanka 78 on sähköisesti kuumennettu estämään sulan kärjen materiaalin syntyminen erotuskei- - 97943 31 noihin 78, mukautumaan kärjen 22 mihin tahansa jäähdytykseen, joka tapahtuu sinä aikana, kun materiaali jättää kuumennetun lähteen ja erottuminen tapahtuu, ja lisäämään kytkentäkeinojen 30 poikittaista venymistä. Erotuskeinojen 5 78 kuumentamisen tulisi tarjota tasainen lämpötilajakauma koneen poikkisuunnassa siten, että tuotetaan kärkien 22 ryhmä, jonka geometria on pääosin tasainen.

Tavallisesti kun kärjen materiaalin lämpötila kasvaa, voidaan sovittaa suhteellisesti kylmemmän lämpötilan 10 kuuman langan 78 erotuskeinoja. Jos myös substraatin 24 nopeus pienenee, esiintyy vähemmän jaksoittaista kuuman langan 78 jäähdytystä, kun jokainen kärki 22 ja massa erotetaan, mikä tekee suhteellisesti alhaisempitehoisesta kuumasta langasta 78 käyttökelpoisemman samoissa lämpöti-15 loissa. Tulisi havaita, että kun kuuman langan 78 lämpöti la kasvaa, on tuloksena kärki 22, jonka varsi 28 on tavallisesti lyhyempi. Päinvastoin varren 28 pituus ja kytkentäkeinojen 30 poikittainen pituus kasvaa käänteisessä suhteessa, kun kuuman langan 78 lämpötila pienennetään. Ei 20 ole tarpeen, että erotuskeinot 78 todella ovat kontaktissa kärkeen 22, jotta erottuminen tapahtuu. Kärki 22 voidaan erottaa säteilylämmöllä, joka emittoituu erotuskeinoista 78.

Tässä yllä kuvatulle suoritusmuodolle 343 25 416 °C:seen kuumennetun nikkelikromilangan 78 pyöreän poik kileikkauksen, jonka halkaisija on noin 0,51 millimetriä (0,02 tuumaa), on todettu olevan sopivan. On ilmeistä, että veitsi, laserleikkaus tai muut erotuskeinot voidaan lisätä yllä kuvattua kuumaa lankaa 78 varten.

30 On tärkeää, että erotuskeinot 78 laitetaan paik kaan, joka sallii kärjen materiaalin venymisen tapahtua ennen kuin kärki 22 erotetaan massasta. Jos erotuskeinot 78 laitetaan liian kauaksi substraatin 24 tasosta, kulkee kärjen materiaali erotuskeinojen 78 alta katkaisematta 35 sitä muodostaen erittäin pitkät kytkentäkeinot 30, jotka eivät sijaitse sopivalla etäisyydellä substraatista 24 tai 97943 32 vierekkäisistä kärjistä 22. Päinvastoin, jos erotuskeinot 78 on sijoitettu liian lähelle substraatin 24 tasoa, katkaisevat erotuskeinot 78 varren 28 ja kytkentäkeinoja 30 ei muodostu.

5 Kuuman langan erotuskeinot 78, jotka on sijoitettu noin 14 - 22 millimetriin (0,56 - 0,88 tuumaan), sijoitetaan edullisesti noin 18 millimetriä (0,72 tuumaa) koneen suunnassa telojen välisestä kosketuspinnasta 70, noin 4,8 - 7,9 millimetriä (0,19 - 0,95 tuumaa) säteittäisesti 10 valssitelasta 74 ulospäin ja noin 1,5 - 4,8 millimetriä (0,06 - 0,75 tuumaa) säteittäisesti painotelasta 72, on sopivasti sijoitettu ulospäin tässä esitettyä valmistusprosessia varten.

Toiminnassa substraattia 24 siirretään ensimmäises-15 sä suunnassa kerrostuskeinojen 76 suhteen. Erityisemmin substraatti 24 siirretään telojen välisen kosketuspinnan 70 kautta ja vedetään edullisesti vastaanottotelalla (ei esitetty). Tämä antaa substraatin 24 puhtaan alan kärkien 22 jatkuvalle kerrostukselle ja poistaa substraatin 24 20 osia, joiden päälle on kerrostettu kärkiä 22. Suuntaan, joka on tavallisesti yhdensuuntainen substraatin 24 siirron pääsuunnan kanssa, kun se kulkee telojen välisen kosketuspinnan 70 kautta, viitataan "koneen suuntana". Koneen suunta, kuten kuvion 2 nuolella 75 osoitetaan, on tavalli-25 sesti kohtisuoraan painotelan 72 ja valssitelan 74 keski linjaan nähden. Tavallisesti kohtisuoraan suuntaan koneen suuntaan nähden ja yhdensuuntaiseen suuntaan substraatin 24 tasoon nähden viitataan "koneen poikittaisena suuntana". "Telojen välisen kosketuspinnan taso" on taso, jos-30 sa on linja, joka soveltuu yhteen telojen välisen koske tuspinnan ja painotelan 72 ja valssitelan 74 tangentin kanssa.

Sen jälkeen, kun kärjen materiaali on kerrostettu kennosta 76 substraatin 24 päälle, jatkavat telat 72 ja 74 35 pyörimistä suunnissa, jotka on osoitettu nuolin kuviossa 2. Tämä johtaa siirretyn substraatin 24 ja kennojen 76

II

97943 33 välisen suhteellisen siirtymän jaksoon, jonka aikana (ennen erottamista) kärjen materiaali on siltana substraatin 24 ja painotelan 72 välillä. Kun suhteellinen siirtyminen jatkuu, venytetään kärjen materiaalia kunnes erottuminen 5 tapahtuu ja kärki 22 erotetaan painotelan 72 kennosta 76.

Tässä käytettynä termi "venyttää" tarkoittaa lineaaristen dimensioiden kasvattamista vähintään osuudella, josta tulee oleellisesti pysyvä kiinnityssysteemin 20 elinajaksi.

Kuten yllä keskusteltiin, voi olla tarpeen erottaa 10 yksittäisiä kärkiä 22 painotelasta 72 osana prosessia, joka muodostaa kytkentäkeinot 30. Erotettaessa kärki 22 jaetaan pitkittäin kahteen osaan, tukipisteestä erillään olevaksi pääksi ja kytkentäkeinoiksi 30, jotka jäävät kiinnityssysteemiin 20, ja massaan (ei esitetty), joka jää 15 painotelaan 72 ja jota voidaan kierrättää uudelleen. Sen jälkeen kun kärjet 22 on erotettu massasta, sallitaan kiinnityssysteemin jäätyä ennen kuin kärjet 22 joutuvat kosketuksiin muiden kohteiden kanssa. Kärkien 22 kiinteytymisen jälkeen substraatti 24 voidaan kietoa telaan 20 varastointia varten, kuten halutaan.

Substraattia 24 voidaan siirtää telojen välisen kosketuspinnan 70 kautta ensimmäisessä suunnassa noin 3 -31 metriä minuutissa (10 - 100 jalkaa minuutissa). Substraatti 24 voidaan vetää telojen välisen kosketuspinnan 70 25 kautta nopeudella, joka on noin 25 % suuremmasta noin 15 % pienempään kuin kyseisen painotelan 72 ulkoinen nopeus, tämän tuottaessa 25 prosentin positiivisesta nopeus-differentiaalista 15 % negatiiviseen differentiaaliin.

Edullisesti sillä on vähintään 2 % positiivinen nopeusdif-30 ferentiaali. Siksi, jos hyödynnetään kuvion 2 laitetta, on siirrettävän substraatin 24 nopeus vähintään 2 % suurempi kuin painotelan 72 pinnan nopeus.

Kiinnityksen ominaisuuksiin, erityisesti kiinnitys-systeemin 20 leikkauslujuuteen tai yksittäiseen kärkeen 35 voidaan myös vaikuttaa mukaanluetulla kulmalla β, joka muodostuu tämän prosessin dynaamisiin vaiheisiin osallis- - 97943 34 tuvien kahden suunnan välille, ensimmäisen suunnan ollessa sama substraatin 24 siirtymän pääsuunnan kanssa ja toisen suunnan ollessa suunta, jonne kuumennettua, termisesti herkkää materiaalia asetetaan siirretylle substraatille 5 24. Tietty mukaan luettu kulma gamma esiintyy, jos hyödyn netään yllä kuvattua painotelaa 72, valssitelaa 74 ja telojen välistä kosketuspinnan 70 laitetta kerrostuskeinoina 76 kuumennetun, termisesti herkän materiaalin kerrostamiseksi siirretyn substraatin 24 päälle. Alan ammatit) tilaiselle on ilmeistä, että jos tätä laitetta käytetään kuumennetun, termisesti aktiivisen materiaalin kerrostamiseen substraatin 24 päälle, on kerrostamisen hetkellä mukaan luettu kulma gamma noin 90°, kun substraatin 24 siirtämisen ensimmäinen suunta telojen välisen kosketus-15 pinnan 70 kautta on tavallisesti kohtisuorassa toiseen suuntaan, josta kuumennettu, termisesti herkkä materiaali vedetään pois kennosta 76 painotelan 72 ulkokehältä.

Kuten yllä havaittiin, voidaan substraatti 24 vetää pois painotelan 72 telojen välisen kosketuspinnan 70 ta-20 sosta tietyssä kulmassa gamma, jossa kulma gamma on terävä telojen välisen kosketuspinnan 70 tason suhteen ja tylppä suuntaan nähden, jossa kerrostetaan kuumennettua, termisesti herkkää materiaalia siirretyn substraatin 24 päälle. Tavallisesti kun kulma gamma (siirretyn liitoslevyn 25 suunnan, sen jälkeen kun se on jättänyt telojen välisen kosketuspinnan 70, ja telojen välisen kosketuspinnan 70 tason välillä) tai yleisemmin mukaan luettu kulma gamma (siirretyn substraatin 24 ensimmäisen suunnan ja toisen suunnan välillä, jossa kuumennettua, termisesti herkkää 30 materiaalia kerrostetaan) siirretyn substraatin 24 päälle, pienenee, syntyy tuloksena kiinnityssysteemi 20, jolla on suhteellisesti suurempi leikkauslujuus, kuten alla olevissa kuvioissa on kuvattu ja josta keskustellaan tämän jälkeen yksityiskohtaisemmin.

35 Tämä suhde on pitää yleensä paikkansa huolimatta suhteellisesta nopeusdifferentiaalista siirretyn subst- - 97943 35 raatin 24 ja keinojen 76, jotka ovat kuumennetun, termisesti herkän materiaalin kerrostamiseksi siirretyn substraatin 24 päälle, välillä. Tämä suhde on yleensä totta sekä positiivisille nopeusdifferentiaaleille että negatii-5 visille nopeusdifferentiaaleille. Prosessin, jossa siir retty substraatti vedetään pois noin 100° - 110° tylpässä kulmassa β suuntaan nähden, jossa kuumennettua, termisesti herkkää materiaalia kerrostetaan siirretylle substraatille, ja erityisemmin jossa siirrettyä substraattia 24 vede-10 tään pois telojen välisen kosketuspinnan 70 tasosta noin 5 - 40° mukaan luetussa kulmassa gamma, on todettu toimivan hyvin.

Kuvioon 3 viittaamalla voidaan havaita, että tavallisesti, kun positiivisesta nopeusdifferentiaalista tulee 15 suurempi, pienenee kärkien 22 mukaan luettu kulma a subst raattiin 24 nähden ja täten kärjistä 22 tulee enemmän poi-kittaisesti suuntautuneita ja tarkemmin yhdensuuntaisempia substraatin 24 tasoon nähden. Tämä suhde on tosi ja olennaisesti lineaarinen kahdelle valitulle mukaan luetulle 20 15° - 35° kulmalle gamma telojen välisen kosketuspinnan 70 tason ja substraatin 24 linjan, jonka kautta substraatti 24 vedetään pois telojen välisestä kosketuspinnasta 70, välillä ja sulkee sisäänsä alueen negatiivisesta 11 % nopeusdif ferentiaalista positiiviseen 16 % nopeusdifferen-25 tiaaliin.

Viittaamalla kuvioon 4 mitataan mekaanisen kiinni-tyssysteemin 20 näytteen leikkauslujuus, grammaa voimaa, kiinnityssysteemin 20 näytteestä, jonka ala on noin 4,84 neliösenttimetriä (0,75 neliötuumaa). Tämä näytteen koko 30 valittiin, koska se on tarpeeksi suuri antamaan edustava arvio näytteestä ja se on tavallisesti sitä kokoa, jota käytetään edellä mainitussa sovellutuksessa. Leikkaus-lujuus testataan käyttämällä edellä mainittua 16110 mallin materiaalia, jota Guilford Loop Corporation myy vastaanot-35 tavana pintana. Leikkausvoima voidaan mitata vetona, joka vetää kiinnitettyä kiinnityssysteemiä 20 ja vastaanottavaa - 97943 36 pintaa vastakkaisiin suuntiin, suunnissa, jotka ovat yhdensuuntaisia vastaavan substraatin 24 tasojen ja vastaanottavan pinnan tason kanssa. Mittausten aikana mukaan luettu kärkien 22 kulma a suunnataan samaan suuntaan, jos-5 sa substraattia 24 vedetään vedonkestävyyden koestusko- neella (kuvion 1 kärkeä vedetään oikealle). Menetelmä, jota käytetään kiinnityssysteemin 20 vastustuksen määrittämiseen leikkausvoimille, on julkaistu kokonaisuudessaan US-patenttijulkaisussa nro 4 699 622, annettu 13. lokakuu-10 ta, 1987 Toussant et ai., tämä patentti on sisällytetty tähän viittein sopivan tekniikan kuvaamisen tarkoituksessa leikkausvoimien mittauksessa.

Kuvion 4 mukaan voidaan havaita, että kiinnityssys-teemin 20 leikkauslujuus liittyy kärkien 22 varsien 28 15 mukaan luettuun kulmaan a ja siten nopeusdifferentiaaliin kuvassa 3 esitetyn yhteyden kautta. Kuten kuviossa 4 on esitetty on edullisempaa, että kulma a varren 28 ja substraatin 24 välillä on alle 70° ja edullisesti alle noin 65° leikkauslujuuden, joka on noin 1000 grammaa neliösentti-20 metriä kohti ylläpitämiseksi, koska voidaan nähdä, että leikkauslujuus pienenee nopeasti, kun varsista 28 tulee kohtisuoremmin suuntautuneita substraattiin nähden kuin noin 65 - 70°. Myös kuviosta 4 voidaan havaita, että kaikille mukaan luetuille varren kulmien a tallennetuille 25 arvoille havaitaan leikkauslujuuksia, jos substraatti 24 vedetään pois telojen välisen kosketuspinnan 70 tasosta 15° kulmassa gamma ennemminkin kuin suuremmassa 35° kulmassa gamma.

Kuviosta 4 voidaan nähdä, että yleisesti on toivot-30 tavaa, että mukaan luettu kulma a kärjen 22 varren 28 ja substraatin 24 välillä on alle 70. Erityisesti noin 20° -65° mukaan luettu kulma a on toivottava. Tämä yhteys pitää paikkansa molemmille mukaanluetuille kulmille gamma telojen välisen kosketuspinnan 70 tason ja linjan, jonka kaut-35 ta substraatti 24 vedetään pois sen jälkeen kun se jättää telojen välisen kosketuspinnan 70, välillä.

• 97943 37

Kuvio 5 kuvaa siirrettävän liitoslevyn 24 nopeus-differentiaalin ja mekaanisen kiinnityssysteemin 20 leikkauslujuuden välistä yhteyttä, joka on synnytetty tällaisella nopeusdifferentiaalilla. Sekä positiivisia että ne-5 gatiivisia nopeusdifferentiaaleja kuvataan tässä kuviossa.

Kuitenkin tavallisesti kuvio 5 on esimerkkinä siitä, että positiivinen noin 2 - 16 % nopeusdifferentiaali on toivottava. Tämä yhteys pitää paikkansa molemmille ilmaistuille mukaan luetuille kulmille gamma telojen välisen kosketus-10 pintojen 70 tason ja linjan, jonka kautta substraatti 24 vedetään pois sen jälkeen, kun se jättää telojen välisen kosketuspinnan 70, välillä.

Toinen tekijä, jonka alan ammattilaiset on otettava huomioon on painotelan 72 kaarevuussäde ja sen yhteys no-15 peusdifferentiaaliin ja kulma gamma substraatin 24 ja te lojen välisen kosketuspinnan 70 tason välillä. Kun paino-telan 72 kaarevuussäde pienenee, vedetään muodostuva massa ja kärjen 22 varsi pois substraatista 24 kulmassa, joka telojen välisen kosketuspinnan 70 läheisyydessä on suora-20 kulmaisemmin telojen välisen kosketuspinnan 70 tasoon näh den. Kiinteytettäessä tällaisella kärjellä 22 on suhteellisesti suurempi mukaan luettu kulma a kuin kärjellä 22, joka on valmistettu tällaisissa olosuhteissa, jotka ovat samanlaiset lukuunottamatta painotelan 72, jonka kaare-25 vuussäde on suurempi, käyttöä.

Siten leikkauslujuuden pienenemisen tapahtumisen estämiseen, joka perustuu kuvion 4 yhteyteen, kun paino-telan 72 kaarevuussäde pienenee, tulisi jomman kumman tai sekä nopeusdifferentiaalin että mukaan luetun kulman gamma 30 siirretyn substraatin 24 ja telojen välisen kosketuspinnan 70 tason välillä myös pienentyä. Jos painotelan 72 kaare-vuussädettä kasvatetaan tai pienennetään ilman vastaavaa kompensointia nopeusdifferentiaaliin tai mukaan luettuun kulmaan gamma nähden, kärjen 22 kulma gamma ja siten kiin-35 nityssysteemin 20 leikkauslujuudella ei ehkä ole haluttua leikkauslujuutta sovellutusta varten. Erityisesti, jos • 97943 38 nopeusdiffereivtiaali ja mukaan luettu kulma gamma eivät ole sopivia painotelan 72 kaarevuussäteen kanssa, voidaan kärjen 22 massa suunnata liian kohtisuoraan substraattiin 24 nähden ja kiinteytettäessä mukaan luettu kärjen 22 kul-5 ma a on suurempi kuin halutaan, mikä johtaa kiinnityssys- teemiin 20, jonka leikkauslujuus on pienempi kuin toivotaan.

Siten parannetun kiinnityssysteemin 20 antamiseksi käyttöön esillä olevan keksinnön mukaisesti on tärkeää 10 antaa käyttöön laite, jota käytetään valmistamaan kiinni- tyssysteemin 20 keinot, siirtämään vektorisuuntaa, joka ei ole kohtisuora (enemmän kuin noin 10° akselilta pois missä tahansa suunnassa) substraatin 24 tasoon nähden kärjen 22 jalustassa 26 erillisille määrille kerrostettua, termises-15 ti herkkää materiaalia. Jos kuvion 2 laitetta hyödynne tään, käsittävät kaksi keinoa ei-kohtisuoran vektorisuun-nan siirtämiseksi substraattiin 24 nähden termisesti herkän materiaalin erillisille kerrostumille, edellä mainitun nopeusdifferentiaalin ja terävän kulman gamma telojen vä-20 lisen kosketuspinnan 70 tason ja siirretyn substraatin 24 välillä.

Esitetyn laitteen ja menetelmän lukuisat muunnelmat ovat toteutettavissa ja patenttivaatimuksin esitetyn keksinnön puitteissa. Jos halutaan, voidaan varustamalla suh-25 teellisen vahva substraatti 24 ja riittävä jännitys, jät tää kuvion 2 laitteen painotela 74 pois. Sen sijaan, kuten alan ammattilainen hyvin tuntee, substraatti 24 voidaan kietoa painotelaan 72 käyttämällä keskiöteloja (tracking roll), jotka tuottavat S-muotoisen kaaren painotelaan 72. 30 Tässä rakenteessa ei ole kuviossa 2 osoitettua telojen välistä kosketuspintaa 70, vaan ennemminkin substraatin 24 jännitys tarjoaa kuumennetun, termisesti herkän materiaalin kerrostamiseen painotelan 72 kennoista 76. Kuitenkin on huomattava, että jos tämä vaihteleva rakenne valitaan 35 laitteeksi ja keinoksi 76 kuumennetun, termisesti herkän materiaalin kerrostamiseksi substraatille 24, on subst- - 97943 39 raatilla 24 oltava riittävä vetolujuus repeämisen välttämiseksi tai riittävän vetolujuuden ylläpitämiseksi kuumennetun, termisesti herkän materiaalin kunnolliseen kerrostamiseen.

5 Esimerkkejä

Alla on annettu neljä kuvaavaa, ei-rajoittavaa esimerkkiä kuinka erilaisia valmistusprosessin parametrejä voidaan yhdistää, vaihdella, pitää vakiona tai hyödyntää tuottamaan uudelleen kiinnitettäviä kiinnityssysteemejä 10 20, joilla on haluttu rakenne, geometria tai leikkauslu juus. Edustava kärki 22 kunkin esimerkin kiinnityssystee-mille 20 on esitetty kuvioissa 6 A - 9 B. Kun tarkastellaan ensimmäisiä parametrejä, joita pidetään vakioina kaikille esimerkeille, käyttää kukin seuraavista esimerkeistä 15 edellä mainittua Bostik polyesteri 7199 kuumasulatettua sideainetta. Sideainetta pidetään noin 179 - 181 °C (355 -358 °F) lämpötilassa. Tämä sideaine kerrostetaan noin 0,13 - 0,18 millimetrin (0,005 - 0,007 tuuman) paksuisena valkaistulle voimapaperisubstraatille 24, jota siirretään 20 vakionopeudella noin 6,31 metriä minuutissa (20,7 jalkaa minuutissa).

Kuumennetun, termisesti herkän materiaalin kerrostamiseen valittu laite on samanlainen kuin kuvion 2 vastaava ja siinä on halkaisijaltaan noin 16 senttimetrin 25 (6,3 tuuman) painotela 72 ja halkaisijaltaan noin 15,2 senttimetrin (6,0 tuuman) valssitela 74. Painotelassa 72 on ryhmä aukottomia frustrokronisia (frustroconical) kennoja 76, kukin niistä halkaisijaltaan 1,0 millimetriä (0,040 tuumaa) painotelan 72 ulkokehällä, noin 0,46 milli-30 metriä (0,018 tuumaa) syvä ja kerrostettu ryhmään, jossa on noin 75 kennoa neliösenttimetrillä (484 kennoa neliö-tuumalle ).

Jokainen esimerkki sisältää katkaisukeinot 78, erityisesti halkaisijaltaan 0,76 millimetriä (0,30 tuumaa), 35 pituudeltaan 61 senttimetriä (24 tuumaa) pitkän kuuman langan 78. Kuuma lanka 78 on sijoitettu vaakasuuntaisesti 97943 40 noin esimerkiksi 5,,1 millimetriä (0,2 tuumaa) painotelasta 72 ja noin 22,9 millimetriä (0,9 tuumaa) valssitelasta 74. Kuumaa lankaa 78 kuumennetaan sähköisesti.

Kun seuraavaksi tarkastellaan esimerkeissä koko 5 ajan muutettavia parametrejä, säädetään kuumaan lankaan 78 käytettyä tehoa sen mukaan, mikä etäisyys kuumasta langasta 78 substraattiin 24 on ja painotelan 72 nopeudesta selittämään jäähdyttämistä, joka tapahtuu kuuman langan 78 ulkokehällä ja erilaisten esimerkkien mukaan tehtyjen kär-10 kien 22 pinnalla. Kulmaa β kerrostuskeinojen 76 ja subst raatin 24 välillä vaihdellaan kahden eri kulman β vaikutuksen osoittamiseksi. Erityisesti esimerkeissä käytetään hyväksi 15° ja 35° kulmia gamma siirretyn substraatin 24 ja telojen välisen kosketuspinnan 70 välillä.

15 Myös kerrostuskeinojen 76 ja siirretyn substraatin 24 välistä nopeusdifferentiaalia vaihdeltiin ja se käsittää sekä positiiviset että negatiiviset nopeusdifferen-tiaalit. Jokaiselle esimerkille pidetään joko nopeus-differentiaalia vakiona ja kulmaa gamma säädetään tai 20 päinvastoin siten, että molempia parametrejä ei säädetä samassa esimerkissä.

Esimerkki 1

Kuvioihin 6 A ja 6 B viitaten tuotetaan kuvion 6 A kärki 22 taulukon I A parametrien mukaan ja kuvion 6 B 25 kärki 22 tuotetaan taulukon I B parametrien mukaan. Molem mat kärjet valmistetaan positiivisella 2 % nopeusdifferen-tiaalilla, mutta ne vaihtelevat mukaan luettua kulmaa gamma telojen välisen kosketuspinnan 70 ja substraatin 24 välillä terävästä 15° kulmasta 35° kulmaan. Muuten kuvion 30 6 A ja 6 B kärkien tuotantoprosessissa käytetyt parametrit ovat samoja.

Taulukkojen 1 A ja 1 B alaosasta voidaan panna merkille yhdenmukaisesti kuvioiden 4 ja 5 kuvioiden kanssa, että kärki 22, jonka mukaan luettu kulma gamma on 15°, an-35 taa melkein 35 % suuremman leikkauslujuuden kuin kuvion 6 B kärki 22, jonka mukaan luettu kulma gamma on 35°. Kuvion 97943 41 6 B kärki 22 on kuitenkin melkein 25 % korkeampi ja sen poikittainen projektio on pienempi.

Taulukko I A Taulukko 1 B

5 Toimintepgrametrit

Nopeusdifferentiaali + 2 % + 2 %

Kulma gamma sivulevyn ja 15° 35° telojen välisen puris-tuspinnan välillä 10 Kuuman langan teho 95,2 95,2 (wattia) Kärjen ominaisuudet

Leikkauslujuus 6,600 5,100 (g/4,8 cm2) 15 Mukaan luettu kulma a 66° 60°

Poikittainen maksimi- projektio (0,01 tuumaa) 2,14 1,45

Korkeus (0,01 tuumaa) 2,23 2,78

Kytkentäkeinojen hal- 20 kaisija (0,001 tuumaa) 6 7

Esimerkki II

Kuviot 7 A ja 7 B kuvaavat kärkiä, jotka on tehty taulukkojen II A ja II B parametrien mukaan vastaavasti ja 25 suunnattu kohti kärkiä, joilla on 6,6 % nopeusdifferenti aali, mutta jotka vaihtelevat mukaan luettua kulmaa gamma telojen välisen kosketuspinnan 70 ja siirretyn substraatin 24 suunnan välillä noin 15°:sta noin 35°:seen. Kuvion 7 B kärjen 22 kytkentäkeinoilla 30 on merkittävä sisäänpistävä 30 suunta kohti jalustan 26 alkua 36. Kuitenkin yhdenmukai sesti kuvioiden 4 ja 5 kanssa kuvion 7 A kärki 22 osoittaa noin 7 % suurempaa leikkauslujuutta kuin kuvion 7 B kärki 22. Yksi selitys kuvion 7 kärkien 22 kasvaneelle leikkaus-lujuudelle on, että kytkentäkeinojen 30 sisäänpistävä 35 suunta estää kiinnityssysteemiä 20 katkaisemasta oleellis ta määrää vastaanottopinnan kuituja ja tällaiset kat- 97943 42 keamattomat kuidut eivät tarjoa merkittävää kestävyyttä leikkauslujuuksia vastaan.

Taulukko II A Taulukko II B

5 Toimintaparametrit

Nopeusdifferentiaali + 6,6 % + 6,6 %

Kulma gamma sivulevyn ja 15° 35° telojen välisen puris-tuspinnan välillä 10 Kuuman langan teho 80,0 95,2 (wattia) Kärjen ominaisuudet

Leikkauslujuus 5,900 5,500 (g/4,8 cm2) 15 Mukaan luettu kulma a 55° 58°

Poikittainen maksimi- projektio (0,01 tuumaa) 1,94 2,28

Korkeus (0,01 tuumaa) 2,24 2,45

Kytkentäkeinojen hal- 20 kaisija (0,001 tuumaa) 6 5

Esimerkki III

Esimerkki III muuntaa nopeusdifferentiaalia kahden kärjen 22, joilla on sama mukaan luettu kulma gamma telo-25 jen välisen kosketuspinnan 70 tason ja siirretyn subst raatin 24, välillä. Vakiokulma gamma kuvioiden 8 A ja 8 B kummallekin kärjelle 22 on noin 35°. Kuvion 8 A kärjellä 22 on noin 16 % positiivinen nopeusdifferentiaali, kun taas kuvion 8 B kärki on kuvion 6 B kärki 22, jolla on positii-30 vinen 2 % nopeusdifferentiaali. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että kuvion 8 A kärjen 22 kytkentäkeinoilla 30 on erittäin suuri poikittainen maksimiprojektio 38, melkein 71 % suurempi kuin kuvion 8 B vastaava. Kuvion 8 B kärjellä 22 on sellainen suuri poikittaisprojektio 38, 35 että kärki 22 voi luisua poikittaisesta yhdensuuntaisesti substraatin 24 tasoon nähden samalla kun se on kytketty 97943 43 vastaanottavaan pintaan sillä edellytyksellä, että luiskahdus on tavallisesti suunnattu kärjen 22 profiilin suuntaan.

Myös kuvion 8 A kärjen 22 leikkauslujuus on noin 10 5 % suurempi kuin kuvion 8 B kärjen. Tämä tulos on yhden mukainen kuvioiden 3, 4 ja 5 esitysten kanssa. Kun nopeus-differentiaali kasvaa, mukaan luettu kulma gamma kasvaa kuviota 3 kohti ja siten leikkauslujuus kasvaa kuviota 4 kohti. Myös kun nopeusdifferentiaali kasvaa, niin leik-10 kauslujuus kasvaa kuviota 5 kohti.

Taulukko IIIA Taulukko IIIB

Toimintaparametrit

Nopeusdifferentiaali + 16 % + 2 % 15 Kulma gamma sivulevyn ja 35° 35° telojen välisen puris-tuspinnan välillä

Kuuman langan teho 128 95,2 (wattia) 20 Kärlen ominaisuudet

Leikkauslujuus 5,600 5,100 (g/4,8 cm2)

Mukaan luettu kulma a 45° 60°

Poikittainen maksimi- 25 projektio (0,01 tuumaa) 4,15 1,45

Korkeus (0,01 tuumaa) 1,97 2,78

Kytkentäkeinojen halkaisija (0,001 tuumaa) 3 7 30 Esimerkkien I ja III tulosten vertailussa havai taan, että sekä korkeampia että alhaisempia leikkauslujuuksien arvoja esiintyy esimerkin I kärjillä 22, jossa on positiivinen 2 % nopeusdifferentiaali. Tämä ero leikkaus-lujuudessa viittaa siihen, että alhaisemmilla nopeusdiffe-35 rentiaaleilla valmistusprosessi on herkempi substraatin 24 97943 44 ja telojen välisen kosketuspinnan 70 välisen mukaan luetun kulman gamma muutoksille.

Esimerkki IV

Kuvioihin 9 A ja 9 B viitaten, näiden kuvioiden 5 parametrien mukaan tuotetuilla kärjillä 22 on kaikilla negatiivinen 11 % nopeusdifferentiaali ja nämä osoittavat olennaisilta osiltaan pienentynyttä leikkauslujuutta verrattuna edeltävien esimerkkien kärkiin 22. Kuitenkin yhdenmukaisesti kuvioiden 4 ja 5 kanssa kuvion 9 A kärki 22, 10 jolla on noin 15° mukaan luettu kulma siirretyn substraatin 24 ja telojen välisen kosketuspinnan 70 tason välillä, osoittaa melkein 27 % suurempaa leikkauslujuutta kuin kuvion 9 B kärki, jolla on 35° mukaan luettu kulma gamma siirretyn substraatin 24 ja telojen välisen kosketuspinnan 15 70 tason välillä.

Taulukko IVA Taulukko IVB

Toimintaparametrit

Nopeusdifferentiaali - 11 % - 11 % 20 Kulma gamma sivulevyn ja 15° 35° telojen välisen puris-tuspinnan välillä

Kuuman langan teho 80,0 80,0 (wattia) 25 Kärjen ominaisuudet

Leikkauslujuus 3,300 2,600 (g/4,8 cm2)

Mukaan luettu kulma a 87° 86°

Poikittainen maksimi- 30 projektio (0,01 tuumaa) 1,85 2,05

Korkeus (0,01 tuumaa) 2,46 2,52

Kytkentäkeinojen halkaisija (0,001 tuumaa) 6 5 1

II

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että yllä kuvat tuja lukuisia muita parametrien muunnoksia ja yhdistelmiä 97943 45 voidaan käyttää hyväksi. Esimerkiksi monia parametrejä voidaan säätää, mukaanlukien kuuman langan 78 lämpötiloja, kuuman langan 78 erilaisia paikkoja, muita nopeusdifferen-tiaaleja ja toteutettavissa on erilaisia keinoja kuumenne-5 tun, termisesti herkän materiaalin kerrostamiseksi siirre tylle liitoslevylle 24. Kaikki tällaiset yhdistelmät ja vaihtelut ovat seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (8)

97943 46

1. Menetelmä mekaanisen kiinnityssysteemin vapaamuotoisen kärjen (22) valmistamiseksi, joka menetelmä kä-5 sittää vaiheet, joissa: otetaan käyttöön lämpöherkkä materiaali; lämmitetään mainittu lämpöherkkä materiaali vähintään sulamispisteeseen; otetaan käyttöön alusta (24); 10 siirretään mainittua alustaa ensimmäiseen suuntaan; otetaan käyttöön ensimmäinen tela (72), joka soveltuu pyöritettäväksi keskiviivan ympäri, joka keskiviiva on yleisesti ottaen yhdensuuntainen mainitun alustan tason kanssa ja yleisesti ottaen kohtisuorassa mainittua siir-15 tosuuntaa vastaan; aikaansaadaan kenno (76) mainitun ensimmäisen telan ulkokehälle; sijoitetaan mainittu lämpöherkkä materiaali mainittuun kennoon; 20 pyöritetään aksiaalisesta mainittua ensimmäistä te laa kehän pintanopeudella; kerrostetaan erillisiä määriä mainittua lämpöherk-kää materiaalia mainitulle siirretylle alustalle mainitusta kennosta; 25 otetaan käyttöön tukitela (74), jonka keskiviiva on yleisesti ottaen yhdensuuntainen mainitun ensimmäisen telan mainitun keskiviivan kanssa; asetetaan mainittu ensimmäinen tela ja mainittu tukitela rinnakkain puristuskohdan ja puristuskohdan tason 30 (76) rajoittamiseksi niiden väliin; siirretään mainittua alustaa mainitun puristuskohdan läpi, tunnettu siitä, että pyöritetään mainittua ensimmäistä telaa ja mainittua tukitelaa (74) keskenään oleellisesti eri kehän pin-35 tanopeuksilla mainitussa puristuskohdassa vektoriorien- 97943 47 toinnin aiheuttamiseksi mainitulle kerrostetulle materiaalille, joka orientointi on suorakulmaisesta poikkeava alustaan nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- 5. e t t u siitä, että se käsittää lisäksi vaiheen, jossa vedetään mainittua alustaa mainitun puristuskohdan tasosta kulmassa, joka on edullisesti noin 5-40 astetta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun siirretyn alustan 10 mainittu kehänopeus on noin 25 % suurempi tai noin 15 % pienempi kuin mainitun ensimmäisen telan mainittu ensimmäinen nopeus.

4. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun 15 lämpöherkän materiaalin erilliset määrät kerrostetaan mai nitulle siirretylle alustalle sillä tavoin, että kerros-tuksen aikana mainitun lämpöherkän materiaalin mainittujen erillisten määrien ja mainitun siirretyn alustan välillä vallitsee positiivinen nopeusero.

5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheen, jossa nostetaan mainitun siirretyn alustan mainittua ensimmäistä nopeutta suhteessa mainitun ensimmäisen telan mainittuun kehänopeuteen niin, että mainitun 25 siirretyn alustan mainittu ensimmäinen nopeus on suurempi kuin mainitun ensimmäisen telan mainittu kehän pintano-peus.

6. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se kä-30 sittää lisäksi vaiheet, joissa: pyöritetään mainittua ensimmäistä telaa ja mainittua tukitelaa samaan suuntaan mainitussa puristuskohdassa; nostetaan mainitun siirretyn alustan mainittua ensimmäistä nopeutta suhteessa mainitun ensimmäisen telan 35 mainittuun kehänopeuteen niin, että mainitun siirretyn 97943 48 alustan mainittu ensimmäinen nopeus on suurempi kuin mainitun ensimmäisen telan mainittu kehän pintanopeus; ja siirretään mainittua alustaa mainitun puristuskoh-dan läpi pintanopeudella, joka on noin 2 - 16 % suurempi 5 kuin mainitun ensimmäisen telan mainittu kehänopeus.

7. Mekaanisen kiinnityssysteemin vapaamuotoinen kärki (22), tunnettu siitä, että se on valmistettu minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisesti ja että se sisältää: 10 varren (28), joka on liitetty mainittuun alustaan (24) sen tyvestä, jossa varressa on lähipää, joka on mainitun tyven vieressä ja joka varsi työntyy ulospäin mainitusta alustasta, mainitun varren muodostaessa kaltevuuskulman mainittuun alustaan nähden; ja 15 tartuntavälineen, joka liittyy mainittuun varteen ja työntyy sivusuunnassa mainitun varren ulkokehän yli.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kärki, tunnettu siitä, että mainitun varren (28) kaltevuuskulma on välillä 20 - 70 astetta. 20 II 97943 49