FI97737B - Taipumakompensoitu muodostusviiran kääntötanko - Google Patents

Description

97737

Taipumakompensoitu muodostusviiran kääntötanko Böjkompenserad vridstäng för en formingsvira

Esillä oleva keksintö liittyy parannuksiin paperikoneissa ja täsmällisemmin kaksi viiraf ormeriin, missä viirat ohjataan muodostus kitaan kääntötangoilla ja kääntötankojen koneenpoikki-suuntainen kaarevuus on säädettävissä.

Tyypilliseen paperirainan muodostusosaan sisältyy perälaatikko paperimassalietteen ruiskuttamiseksi liikkuvalle tasoseulalle, joka tunnetaan tasoviirana. Perälaatikosta tuleva massaliete törmää liikkuvaa tasoviiraa vastaan ja massassa oleva vesi poistuu alaspäin viiran läpi, niin että kuituraina muodostuu tasoviiran yläpinnalle.

Rainan alaspäin suuntautuvan vedenpoiston vuoksi saadun rainan yläpinnalla on kuitenkin erilaiset pintaominaisuudet kuin rainan alapinnalla. Tällainen kaksipuolisuus tai rainan ylä-ja alapintojen puutteelinen yhteneväisyys on aiheuttanut ongelmia lopputuotteessa käytettäsessä sitä painatukseen, jossa pintojen samanlaisuus on toivottavaa.

Tämän vuoksi on kehitetty muodostuskoneita, joilla rainasta voidaan poistaa vettä sekä ylös- että alaspäin. Nämä niin « · · * ] sanotut " kaksoisviirakoneet" sisältävät yläviirasilmukan, joka • · ’· ’· on yhteistoiminnassa alemman tasoviiran kanssa siten, että ' · i ’.· ylä- ja alaviirojen muodostamaan muodos tus osaan tulevaan mas- « » V · saan kohdistetaan tyypillisesti ylävirran läpi vaikuttava alipaine toisen osan vedestä poistamiseksi rainasta ylöspäin ·*·*: toisen viiran läpi.

• · • •I • * ·

Kaksoisviirakonseptia on modifioitu siirtämällä perälaatikko kahden yhteistoiminnassa olevan viiran muodostaman muodostus-osan ensimmäisen pään lähelle. Saatu muodostusosa tunnetaan nimellä "BEL BAIE FORMER". BEL BAIE on Beloit Corporationin rekisteröity tavaramerkki. BEL BAIE-muodostusosaan sisältyy 2 97737 rintatelapari viirojen ohjaamiseksi niin, että viirat toimivat yhdessä muodostaen edellä mainitun muodostusosan. Pyörivien rintatelojen halkaisijat ovat kuitenkin välttämättä niin suuria, että perälaatikon huuliaukkoa on vaikea sijoittaa kovin lähelle muodostusosan ensimmäistä päätä.

Kokeet ovat osoittaneet, että kun perälaatikon huuliaukko siirretään lähemmäksi muodostusosan ensimmäistä päätä, perälaatikon ja ensimmäisen pään välillä esiintyy vähemmän massan epäjärjestystä ja katkoksia ja saadun rainan tasaisuus paranee. Lisäksi juovaisuutta esiintyy vähemmän, kun huuliaukko asetetaan erittäin lähelle ensimmäistä päätä, koska kulma, jolla massa törmää tai kohtaa ensiksi alaviiran, minimoituu.

Eräs tärkeä kaksoisviirakoneiden vedenpoiston kehitystulos sisältää perälaatikon ja muodostusosan ensimmäisen pään välisen etäisyyden pienentämisen käyttämällä stationaarisia kääntö-tankoja pyörivien rintatelojen tilalla. Jotta muodostusviirojen kulkua voitaisiin ohjata tarkasti niiden tullessa kitaan, kääntötangot on asetettava tarkasti ja tämä pitää koskee etenkin erittäin leveitä koneita. Kääntötankojen kitkasta ja massan lämpötilasta aiheutuvat lämpötilaerot ja ympäristötekijät vaikuttavat kääntötankojen kaarevuuteen kokoajan niin, että viiran kulku tankojen yli vaihtelee, mikä aiheuttaa massaan pyörteisyyttä ja alkuvaiheen vedenpoiston epätasaisuutta.

»«»·

Eräissä tapauksissa saattaa olla toivottavaa, että kääntötan- • « • * · ’! got pysyvät ehdottomasti suorina koneen leveydellä, ja toisis- »· * • V sa tapauksissa kääntötangot voidaan sijoittaa siten, että • ^ l niihin muodostuu vähäinen mykevöinti, joka varmistaa viiran levittymisen sen tullessa kitaan. Muiden kääntötankoihin koh- ·'·*; distuvien vaikutusten vuoksi saattaa myös olla toivottavaa • · kohdistaa kääntötankoihin sellainen voima, joka aiheuttaa sellaisen tehollisen voiman, joka pyrkii aikaansaamaan tankoihin negatiivisen mykevöinnin. Joka tapauksessa muiden etujen ohella, joita liittyy kääntötankojen käyttämiseen rintatelojen tilalla, kääntötankojen taipuman säätömahdollisuus on huomattava etu rintateloihin verrattuna, joihin on tehtävä ennaltamää- :t m i nm m i »i 1 3 97737 rätty kiinteä mykevöinti tai kiinteä muoto koneenpoikkisuunnas-sa. Koska koneensuunnassa on käytettävissä rajoitetusti tilaa, voimien kohdistaminen kääntötankoihin niiden koneenpoikkisuun-taisen mykevöinnin säätämiseksi on erittäin vaikeaa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on siten parantaa viirojen tuentaa kaksoisviirakoneessa kohdassa, jossa viirat tulevat formerin kitaan.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan kääntötangot kaksoisviirakoneen viirojen tukemiseksi kohdassa, jossa viirat tulevat kitaan kääntötankojen yli, ja kääntötankojen taipumaa tai kaarevuutta koneenpoikkisuunnassa säädetään tangon ennalta määrätyn mykevöinnin tai muodon saamiseksi koneenpoikkisuunnassa.

Keksinnön eräänä toisena tarkoituksena on saada aikaan parannettu mekanismi etenevää muodostusviiraa paperikoneessa tukevan kääntötangon muodon tai kaarevuuden säätämiseksi käyttämällä hyväksi lämmitetyn tai jäähdytetyn veden metalliosiin aiheuttamia laajenemis- ja supistumisvaikutuksia.

Edellä kuvatun tyyppisessä kaksoisviirakoneessa muodostusvii-rat ohjataan muodostusosan kitaan alkuvedenpoistoa varten siten, että viirat johdetaan rintatelan sijasta koneenpoikki- « « · · • * suuntaisten kääntötankojen yli. Koneessa käytetään yhtä tai useampaa kääntötankoa ja siinä on, etenkin leveän koneen ta- T · t • ’,· pauksessa, välineet kääntötankoj en mykevöinnin tai suoruuden ««* : säätämiseksi. Eräässä muodossa kääntötanko on järjestetty poikittaispalkkiin tuetuksi ja poikittaispalkkiin kohdistetaan taivutus voimia kääntötangon oikean kaarevuuden saavuttamiseksi • · SV. koneenpoikkisuunnas s a, etenkin kun kääntötangon kaarevuus pyrkii muuttumaan ulkoisten lämpötilavaikutusten vuoksi.

Eräässä edullisessa järjestelyssä kääntötankoa tukeva palkki on ontto ja se on varustettu yhdellä tai useammalla nestekammi-olla, johon johdetaan lämmitettyä tai jäähdytettyä vettä, niin 4 97737 että palkin osa joko laajenee tai supistuu toisen osan suhteen ja tämän avulla kääntötankoihin kohdistetaan joko suoristavia tai kaarevuutta lisääviä tai vähentäviä voimia. Kääntötangon pituuden varrella käytetään tarkkoja mittalaitteita ja näiden mittausten funktiona kohdistetaan korjaava taivutusvoima, esimerkiksi muuttamalla tukipalkin kammioiden läpi virtaavan nesteen lämpötilaa.

Muut päämäärät; edut ja piirteet ilmenevät selvemmin keksinnön periaatteiden esityksestä, joka sisältyy keksinnön edullisten suoritusmuotojen kuvaukseen selityksessä, patenttivaatimuksissa ja piirustuksissa, joissa: kuvio 1 on jossain määrin kaaviollisesti esitetty pystyleik-kauskuvanto, joka esittää paperikoneen muodostusosan alkupäätä koneenpoikkisuunnass a, kuvio 2 on osittainen leikkauskuvanto kääntötankoa kannattavasta kannatinpalkista ja mittalaitteesta kaksoisviirapaperikonet-ta varten, kuvio 3 on jossain määrin kaaviollisesti esitetty osittainen leikkaus kuvanto taipumanmittaus laitteesta, kuvio 4 on jossain määrin kaaviollisesti esitetty osittainen *. ** leikkauskuvanto taipumanmittauslaitteesta ja l « · • · · kuvio 5 on pystyi ei kkaus kuvanto kaksois viiraf ormerin kääntötan-kojen koneenpoikkisuuntaisen taipumansäädön toisesta muodosta.

« · · • · • ·

Kuten kuviossa 1 on esitetty, kaksi muodos tus viiraa 10 ja 11 ohjataan alkumuodostuskidaksi, kuten nuolella 12 on osoitettu. Perälaatikon huuliaukko 13 johtaa paperimassaa kitaan lietteenä.

Viirojen ohjaamiseksi kitaan käytetään kääntötankoja, jolloin kääntötangot 14 ja 15 tukevat ja ohjaavat viiraa 10. Kääntötan- 5 97737 got 16 ja 17 ohjaavat kitaan viiran 11. Kuten havaitaan, nämä tangot mahdollistavat viiran ohjauksen ja kidan muodostus vyöhykkeen tuomisen huuliaukon lähelle tankojen vaatiessa vähemmän tilaa kuin mitä kannattavat rintatelat tarvitsisivat.

Kääntötangot 14 ja 15 on tuettu koneenpoikkisuuntaiseen palkkiin 18 ja kääntötangot 16 ja 17 on tuettu koneenpoikkisuuntaiseen palkkiin 19. Kumpikin palkki on varustettu välineillä taivutusvoimien kohdistamiseksi eli toisin sanoen välineillä palkkien taipuman säätämiseksi kääntötankojen taipuman säätämiseksi tämän avulla. Jos tankojen tulee olla ehdottoman suoria koneenpoikkisuunnassa, palkit pidetään suorina, kun taas jos tankoihin on asetettava mykevöinti levittävän voiman kohdistamiseksi viiroihin, palkit aiheuttavat tämän mykevöinnin kaarevuuden. Myös jos voimat tai lämpötilaerot aiheuttavat kääntö-tankoihin koneenpoikkisuuntaisia virheitä, palkit kohdistavat niihin voimia, jotka varmistavat, että kääntötangot ovat oikeassa koneenpoikkisuuntaisessa asennossa, jolloin saatetaan haluta jopa negatiivista mykevöintiä.

Eräässä muodossa palkissa voi olla mekaaniset laitteet taivu-tusvoimien kohdistamiseksi sen pituudella, mutta parhaana pidetyssä järjestelyssä taivutusvoimat kohdistetaan sisäisesti palkin lämpötilansäädöllä pitkin sen pituutta. Kuten palkista 18 havaitaan, se sisältää ulkovaipan 24 ja sisävaipan 26, : *· vaippojen muodostaessa väliinsä onton kammion 30, joka kammio ·„· · on yleisesti muodoltaan rengasmainen.

Palkki 19 sisältää ulkovaipan 25 ja sisävaipan 27, joka on ·’·*. välimatkan päässä siitä onton rengasmaisen kammion 34 muodosta-miseksi niiden välille.

Kammiot on jaettu siten, että kun neste virtaa kammion läpi, neste vaikuttaa vain osaan palkista aiheuttaen metallin laajenemisen tai supistumisen taivuttavan vaikutuksen kehittämiseksi tämän avulla.

97737 δ

Kuten kuviosta 1 ilmenee, kammion 30 sisään on sijoitettu sulkulaitteet 28 ja 29, niin että kammion alaosa 31 on eristetty yläosasta.

Kuviossa 1 oikealla puolella esitetyn palkin 19 tapauksessa sulkulaitteet 32 ja 33 on sijoitettu siten, että rengasmaisessa kammiossa 34 on alaosa 3 5.

Palkin 18 yläkammioon 30 syötetään nestettä nesteensyöttölin-jalla 18a. Tämä nesteensyöttölinja voi muodostua kaksoislinjas-ta kammioon 30 menevää nestevirtausta varten ja pois suuntautuvaa nestevirtausta varten kammion 30 saattamiseksi ennaltamää-rättyyn lämpötilaan.

Toisessa palkissa 19 on myös yläkammio 34, joka on yhdistetty nestelähteeseen 19a samanlaisella nestekierrolla kammion yläosan pitämiseksi ennaltamäärätyssä lämpötilassa tai lämpötilan muuttamiseksi koneen toiminnan aikana.

Vaikka yksinkertaistetussa muodossa vain yläkammioon 30 voidaan syöttää nestettä, nestettä on mahdollista syöttää myös palkin 18 alakammioon 31 ja palkin 19 alakammioon 35. Alakammi-oihin 31 ja 35 voidaan syöttää vakiolämpöistä nestettä, kun taas yläkammioihin 30 ja 34 syötettävää nestettä voidaan muuttaa halutulla määrällä mykevöinti- tai taivutusvoiman kehittä- ’ *' miseksi kääntötankoihin. Tai päinvastoin yläkammioihin 30 ja • · :.t : 34 voidaan syöttää vakiolämpötilassa olevaa nestettä, kun taas *·“ alakammioihin 31 ja 35 syötettyä nestettä voidaan muuttaa palkkia taivuttavan voiman säätämiseksi. Alakammiota 31 voi- ·*·': daan syöttää kohdassa 18b kaaviollisesti esitetyllä linjalla ;·Γ; ja palkin 19 alakammiota voidaan syöttää kohdassa 19b kaavioi-« lisesti esitetyn alalinjan kautta.

On myös ajateltavissa, että taivutusvoima, joka palkkiin on kohdistettava, voidaan aikaansaada kammioissa 30 ja 31 olevan nesteen lämpötilaeron avulla niin, että toiseen kammioon voidaan syöttää jäähdytettyä nestettä ja toiseen lämmitettyä 7 97737 nestettä. Toisaalta molemmat nesteet voivat olla lämmitettyjä siten, että saadaan ennalta määrätty lämpötilaero. Lämpötilaero aiheuttaa palkin taipumisen ja siten kääntötankojen 14 ja 15 taipumisen. Esimerkiksi jos alakammio 31 pidetään korkeammassa lämpötilassa kuin yläkammio 30, palkki taipuu alaspäin eli aiheuttaa mykevöinnin koneen keskelle. Jos päinvastoin yläkammion 30 pidetään korkeammassa lämpötilassa kuin alakammio 31, tällöin palkkiin pyrkii syntymään negatiivinen myke-vöinti ja palkki pyrkii taipumaan keskeltä ylöspäin. On selvää, että palkin päät ovat tuetut jäykästi runkoon.

Ennen kääntötankoja 14 ja 15 on suihkut 20 ja 21 viiran 10 puhtaana pitämisen avustamiseksi. Ennen kääntötankoja 17 ja 16 on suihkut 22 ja 23 viiran 11 puhtaana pitämisen avustamiseksi.

On tärkeää että palkin taipuminen, joka tietenkin mittaa kääntötankoj en taipuman, mitataan ja että palkin kaarevuutta säädetään mittauksen funktiona. Toisin sanoen taipuman mittauksen avulla säädetään kammioihin 30 ja 31 johdetun väliaineen lämpötilaa mittauksen funktiona.

Mittausta varten onton palkin 18 sisällä on kiinteä vertailu-tanko 36 ja onton palkin 19 sisällä on kiinteä vertailutanko 37. Nämä vertailutangot on tuettu vain päistään, eivätkä ne : ” taivu palkin mukana ja ne ovat koko pituudellaan palkista : rakenteellisesti riippumattomia.

« · • · .*/·· Kuten kuviossa 2 on esitetty, vertailutanko 37 on tuettu kuula-nivelillä 42, jotka on asennettu palkin 19 päätyseinämiin 43. :*·*; Mittauslaitteen lähtö syötetään johdon 44 kautta palkin ulkopuolelle ja tätä lähtöä, joka mittaa palkin todellista taipumaa, käytetään halutun taipuman säätämiseksi ja saavuttamiseksi ohjaamalla palkin kammioihin johdetun veden tai muun nesteen lämpötilaa.

8 97737

Vaikka piirustuksissa on esitetty palkin 18 tapauksessa yksi jatkuva ulkokammio 30 yhden jatkuvan sisäkammion 31 sisällä, tietyissä olosuhteissa voidaan käyttää palkin koneenpoikkisuun-taisella pituudella useita kammioita. Näiden koneenpoikkisuun-nassa erillisten kammioiden erillisten vedensyöttölähteiden avulla ja yksityisiä vedensyöttölähteitä säätämällä kääntötan-kojen 14 ja 15 koneenpoikkisuuntaisen pituuden yli voidaan saavuttaa erilaisia kaarevuuksia. Tämä on erityisen edullista erittäin leveiden paperikoneiden tapauksessa.

Kuviossa 3 on esitetty mittauslaitteen toinen muoto, jossa kiinteä vertailutanko 46 on tuettu päistään. Palkkiin 45 on tuettu työntötanko 47 ja palkin taipuessa työntötanko 47 liikkuu vertailutangon 46 suhteen, joka kannattaa sähköistä kelaa 48. Sauvan 47 liike kelan sisällä kehittää sähköisen lähdön näyttö- tai säätölaitteelle 49. Säätölaitetta 49 voidaan käyttää säätämään automaattisesti lämmitintä palkin kammioihin syötetyn nesteen jäähdyttämiseksi koneen hoitajan määräämän ohjelman mukaisesti.

Kuvio 4 esittää mittauslaitteen toista muunnettua muotoa, jossa palkissa 50 on vertailutanko 51, joka kulkee palkin läpi sen päihin tuettuna. Palkkiin on kiinnitetty sauva 52 ja se liikkuu peruselimen 53 suhteen. Mittauslaitteen lähtö ilmaisee sauvan 52 liikkeen tai etäisyyden mittauslaitteen 53 suhteen, : *** jonka ilmaisun tallennuslaite tai säätäjä 54 vastaanottaa.

« · · 1 · « • · · · ’:** Taipuman mittaus on tärkeää kannatinpalkin kaarevuuden säätämi- :*·,· selle. Tämä mittaus voidaan suorittaa erilaisilla tunnetuilla laitteilla, jotka ovat joko lineaari- tai luisti tyyppisiä tai magneetti- tai rakotyyppisiä ja ne mittaavat etäisyyttä palkin rungosta riippumattomasti asennettuun rakenteeseen, joka on esitetty vertailutankona.

Palkki ohjaa kääntötankojen taipumaa ja palkki on riittävän luja, niin että viiran kääntötankoihin käynnistysvaiheen jälkeen kohdistamat reaktiovoimat eivät vaikuta oleellisesti 9 97737 palkkiin. Toisin sanoen stabiili toimintatila saavutetaan antamalla palkille sellainen muoto, että se tukee kääntötangot haluttuun muotoon. Kääntötangot voivat olla keraamista materiaalia, jotta ne kestäisivät etenevien viirojen kulutuksen, keraamisen materiaalin ollessa muodostettu segmentoiduiksi levyiksi, jotka toimivat viiran kannattimina ja viiran ohjaimina, ja kääntötangot on tuettu viirojen kiristyksensäädöstä riippumattomasti.

Kuvio 5 esittää kääntötankojen kannatinpalkin erästä toista muotoa. Kuviossa 5 kuviota 1 vastaavat osat on numeroitu samalla tavalla, jolloin massa virtaa huuliaukosta 13 etenevien muodostusviirojen 10 ja 11 väliseen kitaan 12. Kääntötangot 14 ja 15 tukevat kaksoisviiramuodostusosan alkupäässä viiraa 10 ja kääntötangot 16 ja 17 tukevat viiraa 11. Viiran 10 sisällä on suihkut 20 ja 21 ja viiran 11 sisällä on suihkut 22 ja 23.

Kääntötangot on tuettu palkeilla 55 ja 56. Palkeissa on ulko-vaippa 57 ja vastaavasti 59 ja sisävaippa 58 ja 60 yleisesti rengasmaisen tilan muodostamiseksi niiden väliin. Palkin 55 rengasmaiseen tilaan on sijoitettu jakajia kammioiden 67, 68, 69 ja 70 muodostamiseksi palkkiin 55. Palkin 56 rengasmaisessa tilassa on jakajia kammioiden 71, 72, 73 ja 74 muodostamisek si. Jokainen näistä kammioista on varustettu erillisellä termisesti säädetyllä nesteensyöttölähteellä palkin taipuman ohjaa- : ** miseksi.

• · • · * • · · *40 ·

Kummassakin palkissa on vertailusauva 61 ja vastaavasti 66, jotka on asennettu palkkien päihin siten, että ne ovat kiinte- Γ·': ässä asennossa taivutettavan palkin suhteen. Sauvan 61 ja * * palkin 55 väliin on asennettu vertikaalinen mittalaite 62 ja horisontaalinen mittalaite 63. Palkin 56 tapauksessa vertikaalinen mittalaite 64 ja horisontaalinen mittalaite 65 on asennettu palkin ja vertailusauvan 66 väliin. Täten yksittäisiin kammioihin jakamalla ja saamalla aikaan vertikaalisten ja horisontaalisten mittalaitteiden antamat lukemat, voidaan eri kammioihin tuoda erilämpöistä vettä, mikä säätää palkin taipu 10 97737 maa erittäin tarkasti ja luotettavasti. Jälleen voidaan levei-den koneiden tapauksessa eri kammiot jakaa koneenpoikkisuunnas-sa ja eri kammioiden lämpötiloja voidaan säätää erilaisten koneenpoikkisuuntaisten lämpötilojen saamiseksi ja siten erillisen säädön aikaansaamiseksi eri kohdissa koneenpoikkisuun-nassa.

Monikammioisten palkkien erittäin tarkalla säädöllä voidaan muuttaa keraamisten kääntötankojen muotoa siten, että saadaan paras viiran kiristyksen säätö.

Esitetyllä järjestelyllä kääntötankoja voidaan käyttää viiran levityksen ohjaukseen. Niitä voidaan käyttää myös viiran jännitysten säätämiseen koneen poikkisuunnassa ja parantamaan muodostus vyöhykkeen geometrian säätöä. Näiden avulla vältetään muiden viiranlevityslaitteiden tarve viiran juoksun sisällä. Aikaisemmin kun muodostusvyöhykkeellä käytettiin johtoteloja, niillä oli oltava kiinteä muoto kustannusten ja käytettävissä olevan tilan vuoksi. Leveiden koneiden tapauksessa kaksoisvii-raformereissa muodostus kudoksen ominaisuudet ja viiran poikkeamat ovat aiheuttaneet epätasaisia kudoksen jännityksiä. Nämä epätasaiset jännitykset aiheuttavat vedenpoistoeroja kriittisellä ensimmäisellä muodostusalueella. Paperintekijät tietävät hyvin, että on tärkeää, että vedenpoisto on tasaista tällä alkumuodostusvyöhykkeellä, jossa poistetaan huomattava määrä • ’·· vettä, ja virheelliset rainan jännitykset ja häiriöt voivat • · * vaikuttaa tähän epäedullisesti huuliaukon ruiskuttaman massa- 1 lietteen tullessa muodostusalueelle. Aikaisemmissa järjeste- ·'*.· lyissä on yritetty käyttää kaarevia teloja kudoksen levittämi-• · Γ. seen ja tällaisia teloja on vaikea pitää kunnossa ja kaapia, • · mikä aiheuttaa puhtaus- ja kunnossapito-ongelmia paperiko- i « < neessa. Kääntötankojen kannatinpalkin varustaminen lämpövai-poilla, lämpövaippojen jakaminen useihin kammioihin ja kammioiden käyttäminen eri lämpötiloissa taivuttaa kannatinpalkkia kääntötankojen keraamisten segmenttien muodon ohjaamiseksi joko nollasta positiiviseksi mykevöinniksi tai jopa negatiiviseksi mykevöinniksi. Taipuma mitataan konetta kuormitettaessa 11 97737 ja käytettäessä ja jaettuihin kammioihin syötetyn nesteen lämpötilaa ohjataan mittauksen funktiona siten, että kääntötan-goille saadaan ennalta määrätty säädetty koneenpoikkisuuntai-nen muoto. Vaikka kannatinpalkin lämpötilan säätämiseen tai voiman kohdistamisen kannatinpalkkiin voidaan käyttää erilaisia välineitä, lämmitys- tai jäähdytysveden helpon saatavuuden vuoksi parhaana pidettynä järjestelynä on yksittäisten vesikam-mioiden käyttäminen.

Havaitaan siten, että on saatu aikaan parannettu taipumasäädet-ty kääntötankojärjestely, joka toteuttaa aikaisemmin mainitut tavoitteet ja edut ja jonka avulla aikaansaadaan laite, jota voidaan säätää helposti toiminnan aikana ja jossa ei tarvita monimutkaisia tai kalliita laitteita tai joka edellyttäisi usein toistuvia seisokkeja ja ylläpitoa.

< « « · · » • * « « « | 4 « I » · « t ' J · ♦ « · • « » · « 4 * * « · · $ 4 • · ·' * · » * * « I ·

Claims (5)

12 97737

1. Mekanismi paperirainan muodostamiseksi perälaatikon huuli-aukosta ruiskutetussa lietteessä olevista paperimassakuiduis-ta, johonka sisältyy yhdistelmänä: ensimmäinen ja toinen silmukkamainen muodostusviira (10, 11) , jotka määrittävät väliinsä rainan muodostusosan vedenpoisto-juoksun, joka ulottuu alkupäästä, joka alkupää muodostaa viirojen (10, 11) välisen suppenevan kidan (12) massalietteen tuloa varten perälaatikon huuliaukos-ta (13), ensimmäisen viiran (10) sisällä oleva ensimmäinen kääntötanko (14), joka on sijoitettu kääntämään ja ohjaamaan ensimmäistä viiraa kitaan (12), ja toisen viiran (11) sisällä oleva toinen kääntötanko (17), joka on sijoitettu kääntämään ja ohjaamaan toista viiraa kitaan (12), tunnettu siitä, että siihen sisältyy lisäksi: ensimmäiset ja toiset palkkivälineet (18, 19), jotka on sijoi-. . : tettu koneenpoikkisuuntaan ja jotka kumpikin ovat vastaavan silmukkamaisen muodostusviiran (10, 11) sisällä, jolloin ensim-]·.·. mäinen ja toinen palkki sisältävät kumpikin sisä- ja ulkovaipan (26, 24; 27, 25), jotka muodostavat väliinsä rengasmaisen tilan (30, 31; 34, 35) nesteen vastaanottamiseksi, sulkuvälineet (9) ensimmäisten ja toisten palkkivälineiden : sisällä, jotka sulkuvälineet on sijoitettu jakamaan rengasmai sen tilan ainakin kahteen koneenpoikkisuunnassa ulottuvaan kammioon (18c, I8d), 13 97737 ensimmäisen kääntötangon (14) ollessa asennettuna stationaari-sesti ensimmäisiin palkkivälineisiin (18) alkupäässä, ja toisen kääntötangon (17) ollessa asennettuna stationaarisesti toisiin palkkivälineisiin (19) alkupäässä, sekä säätövälineet (30, 31; 34, 35; 67, 68, 69, 70; 71, 72, 73, 74) kussakin kammiossa olevan nesteen lämpötilan säätämiseksi aseteltavasti ja tämän avulla kunkin kääntötangon (14, 17) taipuman säätämiseksi tulevien viirojen (10, 11) ohjaamiseksi kitaan (12) tulevan paperimassan häiriöiden minimoimiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mekanismi paperirainan muodostamiseksi perälaatikon huuliaukosta ruiskutetussa lietteessä olevista paperimassakuiduista, tunnettu siitä, että kääntötangot (14 ja 17) on tuettu onttoon kannattimeen (18, 19; 55, 56), joka on jaettu koneenpoikkisuunnassa erillisiin kammioihin (30, 31; 34, 35; 67, 68, 69, 70; 71, 72, 73, 74), ja kuhunkin kammioon on yhdistetty fluidin syöttövälineet (18a, 18b, 19a, 19b) ja että siinä on välineet (49, 54) kussakin kammiossa olevan väliaineen lämpötilan muuttamiseksi säädettävästi siten, että kääntötankojen (14) ja (17) kaarevuus koneenpoikki suunnassa on säädettävissä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mekanismi paperirainan muodostamiseksi perälaatikon huuliaukosta ruiskutetussa liet-teessä olevista paperimassakuiduista, tunnettu siitä, * että sekä ensimmäiseen että toiseen kääntötankoon sisältyy kaksoistanko-osat (14, 15; 16, 17), jotka ovat viiran etenemis-suunnassa välimatkan päässä toisistaan. 14 97737

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mekanismi paperirainan muodostamiseksi perälaatikon huuliaukosta ruiskutetussa lietteessä olevista paperimassakuiduista, tunnettu siitä, että siihen sisältyy kääntötankojen (14, 17) poikittaissuun taista taipumaa mittaavat mittalaitteet (36, 37, 46, 51, 61, 66), jotka mittalaitteet on kytketty toiminnallisesti säätövä-lineisiin, niin että viirojen (10, 11) kulkua kääntötankojen yli voidaan ohjata.

5. Mekanismi paperirainan muodostamiseksi perälaatikon huuli-aukosta ruiskutetussa lietteessä olevista paperimassakuiduista, johonka sisältyy yhdistelmänä: ensimmäiset vedenpoistovälineet, joihin sisältyy ensimmäinen ja toinen silmukkamainen viira (10, 11), jotka muodostavat vedenpoistojuoksun osan, ja jotka ulottuvat alkupäästä, jossa on ensimmäisen ja toisen muodostusviiran (10, 11) määrittämä suppeneva vedenpoistokita (12), tunnettu siitä, että siihen sisältyy lisäksi: stationaarinen kääntötanko (14, 17) ainakin toisen silmukkamaisen viiran (10, 11) sisällä alkupäässä sijoitettuna kääntämään ja ohjaamaan viiran kitaan, • · · • · · kääntötangon kannatin (18), jossa on sisä- ja ulkovaippa (26, • · .♦.· 24,- 27, 25), jotka määrittävät väliinsä fluidikammion (30, 34) fluidin vastaanottamiseksi, jolloin kammiossa olevan fluidin lämpötila säätää kääntötangon kaarevuutta, Välineet (36, 37; 46, 48; 51, 53; 61, 62, 63; 66, 64, 65) « · · kääntötangon taipuman mittaamiseksi ja välineet (18a, 18b, 19a, 19b) fluidin johtamiseksi kammioon kääntötangon taipuman funktiona koneenpoikkisuuntaisen kääntö-tangon taipuman säätämiseksi ja kääntötangon lämpötilasta johtuvien kaarevuuden vaihteluiden kompensoimiseksi. 15 97737