FI93873C - Menetelmä ja laite paperikoneen rainanmuodostusosan muodostuskidan yhteydessä - Google Patents

Description

93873

Menetelmä ja laite paperikoneen rainanmuodostusosan muodostuskidan yhteydessä Förfarande ooh anordning i samband med formningsgapet i banformningsdelen av en pappersmaskin 5

Keksinnön kohteena on menetelmä paperikoneen kaksiviiraisen rainanmuodostusosan muodostuskidassa, joka rajoittuu kahden vastakkaisen muodostusviiran välille ja johon 10 muodostuskitaan paperikoneen perälaatikon huuliaukosta syötetään massasuspensiosuih-ku, jolla on tietty vapaa lentomatka ennen kuin se kohtaa muodostusviirat, ja jonka muodostuskidan alueella käytetään ainakin toisen viiran rintatelana taipumakompen-soitua tai -säädettyä rintatelaa, jonka vaipan sisäpuolisesti sen taipumaa säädetään aktiivisesti.

15

Lisäksi keksinnön kohteena on paperikoneen kaksiviiraisen muodostusosan muodostuski-tajäijestely, jossa on muodostuskita, johon perälaatikon huuliaukosta on syötettävissä massasuspensiosuihku ja jota huuliaukkoa poikkisuunnassa profiloidaan kärkilistalla ja siihen vaikuttavalla säätökarasaijalla tai vastaavilla massasuspensiosuihkun profiilin-20 säätölaitteilla, ja joka muodostuskita rajoittuu rainanmuodostustelan ja sitä vastassa olevan rintatelan ohjaamien viirojen välille, ja jona rintatelana on suhteellisen hoikka taipumakompensoitu tai -säädetty rintatela, jonka pyörivän vaipan taipuma on jäijestet-1 ty hallittavaksi mainitun vaipan sisälle sovitetuilla hydraulisilla kuormituselemen- teillä.

25

Paperikoneiden ennestään tunnetuissa kitaformereissa massasuspensiosuihku syötetään muodostusviirojen väliseen kiilamaisesti suppenevaan kitaan. Useissa kitaformereissa, esim. hakijan tavaramerkillä "Speed Former HS" markkinoimissa formereissa, massasuspensiosuihku suunnataan tukematonta ulkoviiraa kohti tietyssä kohtauskulmassa. 30 Elävä massasuspensiosuihku aiheuttaa tukemattomaan viiraan epästabiilisuutta ja etenkin poikittaista rynkkyyntymistä, aaltoilua ja vanaisuutta varsinkin rainan reunoilla. Mainittu 2 93873 rynkkyyntymistaipumus ja aaltoilu aiheuttavat sekä konesuuntaista että poikkisuuntaista neliöpainon vaihtelua valmiissa paperissa tai kartongissa.

Kitarainauksessa perälaatikosta lähtevän massasuspensiosuihkun lentomatka on monessa 5 suhteessa kriittinen tekijä. Suihkun suhteellisen pitkä lentomatka aiheuttaa suihkun alttiiksi ilmavirtauksille kidassa, jolloin suihkun osumakohta voi muuttua ja/tai suihkun pinta hajota huonontaen formaatiota ja mahdollisesti paperin muitakin ominaisuuksia. Suihkun pitkä lentomatka, kun vaikuttamassa ei ole seinämien aiheuttamista nopeuseroista syntyvää turbulenssia, lisää haitallisesti kuitujen uudelleen flokkaantumista.

10

Ennestään tunnetuissa kitaformereissa käytetään yleensä joko molempien viirasilmu-koiden sisällä olevaa kahta vastakkaista rintatelana toimivaa muodostustelaa tai kita-alueella yhtä muodostustelaa, joka on sisäviiran silmukan sisäpuolella ja jota sivuamaan ulkoviira johdetaan kääntötelan eli rintatelan avulla. Suuriläpimittaisten rinta- ja 15 muodostustelojen sekä johtotelojen vuoksi muodostuskidan geometria tulee yleensä sellaiseksi, että on vaikeuksia saada perälaatikon huuliaukko riittävän syvälle muodostuskidan sisälle, esim. sen vuoksi, että huuliaukon kärkilistan säätölaitteet vaativat huomattavan suuren tilan.

20 Perälaatikon huulisuihkun lentomatkaa on ehdotettu lyhennettäväksi erilaisilla sta-tionäärisillä "turning bar" -rakennelmilla, jolloin viira saadaan kulkemaan lähempää ’* suihkun lähtökohtaa. Tästä esimerkkinä on hakijan FI-patentissa 86 752 esitetty muodostuskitajäijestely, jossa "turning bar":n lisäksi ulkoviiran silmukan sisälle muodostuskidan pohjan alueelle on sovitettu pitkänomainen stabilointilista, joka stabiloi 25 ulkoviiran kulkua muodostuskidan pohjan alueella sekä poistaa vettä ulkoviiran läpi.

Tavanomaisissa kitaformereiden perälaatikoissa on massasuihkun lopputasoitusta ja neliömassaprofiilin hallintaa varten täsmällisesti työstetty kärkilista. Massavirran paksuutta eli paperirainan neliömassaprofiilia säädetään tunnetusti taivuttamalla tätä 30 listaa karojen avulla. Kuten sanottu, nämä tilaa vievät laitteet estävät perälaatikon huulten sijoittamisen halutun syvälle itse kitaan. Täten vapaa suihkunpituus onkin 3 93873 tunnetuissa formeieissa n. 200-300 mm riippuen koneen leveydestä ja muodostus- ja rinta telan halkaisijasta. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on hakijan FI-patentissa 84 735 esitetty menetelmä, jossa massasuspensiosuihkun paksuusprofiilia poikkisuunnas-sa säädetään profiloimalla ainakin yhden, muodostusviiran sisälle sovitetun rintatelan 5 vaippaa muodostuskidan alueella. Em. patentin muodostuskitajäijestely käsittää ainakin yhden taipumasäädetyn rintatelan, jonka sisälle on sovitettu muodostuskidan alueelle hydraulisten kuormituselementtien saija, joka on jäljestetty hydraulisilla paineilla kuormitettavaksi ja että mainittu taipumasäädetty rintatela on siten sovitettu muodostus-kitaa muotoilemaan, että sen vaipan taipumaa säätäen on hallittavissa muodostuskitaan 10 syötetyn massasuspensiosuihkun poikittainen paksuusprofiili.

Ennestään tunnetuissa kaksiviiraformereiden muodostuskitajäijestelyissä formeritelan vastapuolella olevana kääntötelana eli rintatelana käytetään yleisimmin ns. keskeltä tuettua telaa (myöhemmin kt-tela). Kt-teloihin mainitussa positiossa liittyy useita erilaisia 15 ongelmia, joista edellä on jo käsitelty kt-telan suuresta halkaisijasta johtuvaa huulisuih-kun epäedullisen suurta pituutta. Toiseksi kt-telan taipumamuoto on epäedullinen, minkä vuoksi sen ohjaaman viiran kulku on etenkin noin 1-2 m leveydellä viiran reunoilta epästaabili ja huonosti hallittavissa. Tämä johtuu kt-telan ulkovaipan ja viirakierron muiden telojen taipumaviivan keskinäisestä erilaisuudesta.

20

Lisäksi kt-telan käyttö rintatelana rajoittaa sen ohjaaman muodostusviiran kireyden asettelua. Viiran kireys ja sen poikkisuuntainen vaihtelu vaikuttavat vedenpoistoon kaksiviiravyöhykkeellä. Nykyisin toimitaan viirankireyden alueella 5...8 kN/m, mutta on ilmennyt tarvetta viiran kireyden tason nostoon ja arvioidaankin, että tulevaisuudessa 25 ilmenee tarvetta käyttää kireysaluetta n 10-12 kN/m. Keksinnön eräänä tarkoituksena on tämänkin mahdollistaminen.

Edellä kosketellut ongelmat on tiedostettu myös J.M. Voith GmbHrn FI-patenttihake-muksessa 920500 (vast. DE-patenttihakemus n:o 41 05 215.3). Tässä hakemuksessa on 30 ehdotettu, että kaksiviiraformerin toinen tai molemmat rintatelat tuetaan telaan nähden ulkopuolisella hydrostaattisella painelaakerilla. Tämä ratkaisu on kuitenkin sekä 4 93873 konstruktiivisesti että käytön kannalta epäedullinen mm. sen vuoksi, että yläpuolinen rintatela vaatii erityiset kannatusvälineet, koska hydrostaattinen painelaakeri on sijoitettu telan yläpuoliselle sektorille, jolloin telan painoa tukevat vain viiran kiristysvoimat.

5 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edellä ilmenneiden epäkohtien välttäminen ja mainittujen päämäärien saavuttaminen, missä tarkoituksessa keksinnön menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että rintatelan pyörivän vaipan sisällä vaikuttavien hydraulisten kuormituselementtien kuormitusvoima suunnataan pääasiallisesti muodos-tuskitaan syötettävän massasuspensiosuihkun tason suuntaan ja että taipuman säädöllä 10 hallitaan rintatelan ohjaaman viiran poikkisuuntaista kireysprofiilia ja/tai kyseisen viiran mahdollista epästabiilisuutta etenkin muodostuskidan alueella.

Keksinnön mukaiselle muodostuskitajäijestelylle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että rintatelan stationäärisen keskiakselin yhteyteen sovitetut liukukengät 15 on jäljestetty vaikuttamaan telavaippaan pääasiallisesti muodostuskitaan syötettävän massasuspensiosuihkun päätason suunnassa, jolloin mainitun vaipan taipuman sisäpuolisella säädöllä on hallittavissa rintatelan yli kulkevan viiran poikittainen kireysprofnli ja/tai epästabiilisuudet.

20 Keksinnössä tk-rintatelan vaipan taipumaa säädetään sisäpuolisesti määrätyssä suunnassa ja hallitaan aktiivisesti kyseisen telan hydraulisten kuormituselementtien hydraulipaineen asetuksen tai säädön avulla. Täten hallitaan tk-rintatelan yli kulkevan viiran poikittaista kireysprofiilia ja/tai viiran epästabiilisuutta, mikä ei ole ollut mahdollista kun ennestään tunnetusti kyseisenä rintatelana käytettiin kt-telaa, jonka taipuma 25 lähinnä minimoitiin tietyllä viiran kireydellä.

* Edellä kosketellut ongelmat ratkaistaan tässä keksinnössä käyttämällä kt-telan asemasta muodostuskidan rintatelana tk-telaa. Keksinnössä tk-telaa käytetään em. FI-patentista 84 735 poiketen siten, että säädettävä taipuma on pääasiassa massasuspen-30 siosuihkun tason suuntainen, jolloin tk-telan taipuman säädöllä ei ole merkittävää 5 93873 vaikutusta radan paksuusprofiiliin eikä sillä ole tarkoitus korvata perälaatikon huuli-aukon profiloitavaa kärkilistaa.

Keksinnön mukaisesti sijoitetussa tk-rintatelassa ei välttämättä tarvita vyöhykesäätöä. 5 Tk-rintatelan ohjaaman viiran kireyden aiheuttama kuormitus on varsin pieni, joten tk-telan halkaisija on mitoitettavissa varsin pieneksi (esim. 9-10 m:n levyisen paperikoneen tk-rintatelan ulkohalkaisija on tyypillisesti - 700 mm). Tk-rintatelan sisälle tarvitaan vain muutamia hydrostaattisia liukukenkiä ja niidenkin paine jää lukumäärästä riippuen matalaksi. Tällöin tarvittava hydraulikeskus on pieni ja halpa. Mahdollisesti tk-10 rintatela voidaan liittää kiertovoiteluun. Tk-rintatela ei tarvitse monimutkaisia valvontoja kuten vyöhyketelat normaalisti.

Keksinnön lähtökohtana on se pääperiaate, että mitä lyhyempi massasuspension vapaa huulisuihku on, sen parempi. Ennestään tunnetuilla rakenteilla leveillä koneilla suihkun 15 pituus on yleensä - 300 mm, mutta käytännön optimi on noin 100 mm:n alueella. Esillä olevan keksinnön avulla päästään noin 150-250 mm:n suihkun pituuteen levälläkin koneilla, mikä vastaa nykyisten kapeiden koneiden suihkun pituutta.

Keksinnössä sovellettava tk-tela tehdään suhteellisen hoikaksi ja halkaisijaltaan 20 mahdollisimman pieneksi. Kuitenkin konstruktiivisista seikkojen vuoksi ei voida mennä tiettyä minimiä pienempiin halkaisijoihin, koska rajoittavia tekijöitä ovat valmistuksen * työkalut, hyvin hoikan telan valmistustarkkuuden hallintavaikeudet sekä hoikan telan värähtelyt ja kestävyys. Eräänä keksinnön mukaisessa positiossa olevan tk-telan minimihalkaisijan mitoituskriteerinä on se, että tk-telan on kestettävä ajo maksimaalisil-25 lakin viirankireyksillä myös paineettomana. Kun tulevaisuudessa viirojen kireydet nousevat, on keksinnön tarjoama etu jo se, että muodostuskita-alueen rintatelan halkaisija voidaan pitää olennaisesti ennallaan. Esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan toteuttaa tk-rintatela, jonka halkaisija leveimmilläkin paperikoneilla on luokkaa Dj < 700 mm.

30 6 93873

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei mitenkään ahtaasti ole rajoitettu.

5 Kuvio 1 esittää tyypillistä keksinnön mukaista kaksiviiraformerin muodostuskitajäijes-telyä.

Kuvio 2 havainnollistaa keksinnön mukaisen tk-rintatelan kuormitusvoimia ja niiden suuntia verrattuna huulisuihkun J tason pääsuuntaan.

10

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen tk-telan keskeistä aksiaalisuuntaista leikkausta.

Kuvio 4 esittää poikkileikkausta IV-IV kuviossa 3.

15 Kuvio 5 esittää erästä vaihtoehtoista keksinnön toteutusta kuviota 4 vastaavalla tavalla.

Kuvio 6 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen tk-telan hydraulikeskusta.

Kuviossa 1 on esitetty muodostuskitajäijestely, joka käsittää muodostusviirojen 10 ja 20 30 väliin rajoittuvan kiilamaisesti suppenevan muodostuskidan G, johon perälaatikon 13 huuliaukosta 14 syötetään massasuspensiosuihku J. Massasuspensiosuihkun J poik-kisuuntaista paksuusprofiilia säädetään kärkilistalla 15, jonka profiilia hallitaan säätökarojen 16 Saijalla. Muodostuskita G rajoittuu keksinnön mukaisesti rintatelana olevan pieniläpimittaisen (Dj < 700 mm) tk-telan 20 ohjaaman ensimmäisen viiran 10 25 ja muodostustelan 31 ohjaaman toisen viiran 30 välille. Kidan G jälkeen alkaa kaksivii-rainen muodostusvyöhyke, joka kaartuu listakantisen 12 muodostuskengän 11 ohjaamana suurella kaarevuussäteellä R tk-rintatelaan 20 päin.

Kuviossa 1 ei yksinkertaisuuden vuoksi ole esitetty viirasilmukoiden 10 ja 30 koko 30 kulkua. Esimerkiksi ensimmäisen viirasilmukan 10 ohjaamiseksi sen sisälle on jäljestetty tarpeelliset johtotelat, joihin kuuluu kiristystela, jonka akselitappeihin vaikuttavilla 7 93873 voimalaitteilla saadaan aikaan tarpeellinen viiran kireys 10, jonka poikkisuuntaista profiilia keksinnön mukaisesti sovitetulla tk-rintatelalla 20 säädetään.

Rintatelana käytetään suhteellisen heikkoa tk-telaa 20, jonka halkaisija Dj mitoitetaan S ennestään tunnettuja kt-rintateloja olennaisesti pienemmäksi. Tk-telan 20 halkaisija on yleensä Dj < 700 mm. Onsipinnalla 32 varustetun tk-rintatelaa 20 vastassa olevan muodostustelan 31 halkaisija D2 on tyypillisesti D2 ~ 1600 mm. Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa tk-rintatelaa 20 vastassa olevan muodostustelan 31 halkaisija D2 on olennaisesti suurempi kuin tk-rintatelan 20 halkaisija Dj, edullisesti D2 * (2...2,3) x Dj. 10 Tk-telan 20 pienen halkaisijan Dj ansiosta perälaatikon 13 huulikartio ja sen päässä oleva huuliaukko 14 voidaan ulottaa entistä syvemmälle muodostuskidan G sisälle niin, että huulisuihkun J vapaa lentomatka L kidassa G jää entistä lyhyemmäksi. Tyypillisesti keksinnössä huulisuihkun J vapaa lentomatka L on luokkaa 150-250 mm leveimmillä-kin (8-10 m) koneilla.

15

Kuvioiden 3, 4 ja 5 mukaisesti tk-rintatelassa 20 on stationäärinen massiivinen keskiak-seli 22, joka on tuettu akselitapeistaan 22a ja 22b. Keskiakselin 22 päälle on päätylaa-kerein 23a ja 23b laakeroitu pyörivä telavaippa 21, jonka sisäpuolella sen sileää sisäpintaa 2Γ vasten toimivat hydraulisesti kuormitetut liukukengät 24. Liukukenkiä 24 20 kuormittavat vaipan 21 sileää sisäpintaa 21’ vasten akselin 22 sylinteriporauksissa 25b olevat männät 25a. Sylinteriporauksiin 25b johdetaan paineväliainetta, sopivimmin hydrauliöljyä putken tai porauksen 26a kautta. Mäntien 25a kuormitusöljy sopivimmin voitelee myös kenkien 24 liukupintaa. Öljy kerätään vaipan 21 ja akselin 22 välisestä tilasta V ja johdetaan paluulinjan 26b kautta öljynkiertoon ja hydraulikeskukseen, joka 25 on esitetty kuviossa 6.

Tk-rintatelan 20 liukukenkiä 24 kuormittavalla hydraulipaineella tai -paineilla säädetään telavaipan 21 taipumaa sisäpuolisesti sellaiseksi, että saadaan aikaan haluttu yleensä tasainen viiran 10 poikkisuuntainen kireysprofiili ja/tai viiran mahdollinen 30 epästabiilisuus etenkin muodostuskidan G alueella saadaan hallintaan. Näin ollen g 93873 keksinnössä on otettu avuksi uusi aktiivinen säätöparametri tai -parametrit, joilla viiran kireysprofiili ja/tai epästabiilisuus on hallittavissa.

Kuvion 3 mukaisesti liukukenkiä 24 on kaksi kolmen ryhmää 24a ja 24b, jotka ovat 5 symmetrisesti tk-telan 20 pystykeskitason K-K molemmin puolin. Ryhmissä 24a ja 24b ovat liukukengät 24 sopivimmin tasavälein ja siten sijoitettuna, että tk-telan 20 vaipalle 21 saadaan optimaalinen säädettävä taipumamuoto viiran 10 kireyden poikittaisprofiilin säädön kannalta. Kuvioiden 3 ja 4 mukaisesti tk-telassa 20 liukukenkien ryhmät 24a ja 24b on sijoitettu tk-telan 20 keskeiseen yhteen aksiaalitasoon, jonka tason suunta on 10 olennaisesti samansuuntainen kuin massasuspensiosuihkun J tason suunta tai pienessä kulmassa (kulma a kuviossa 2) mainittuun suuntaan nähden.

Kuvion 5 mukaisesti tk-telan 20 vaipan 21 sisälle on jäljestetty liukukenkiä kaksi saijaa 24A ja 24B. Kuvion 5 mukainen tk-tela 20 sijoitetaan muodostuskidan rintatelaksi 15 sopivimmin siten, että ensimmäisen liukukenkäryhmän 24A kengät vaikuttavat massasuspensiosuihkun J tasossa ja toisen liukukenkäryhmän 24B kengät vaikuttavat siihen nähden kohtisuorassa suunnassa muodostuskitaan päin. Ryhmässä 24A on sopivimmin 1...4 erillistä kuormitusvyöhykettä ja toisessa ryhmässä 24B on sopivimmin 1...8 erillistä kuormitusvyöhykettä. Liukukenkäsaijoja 24A ja 24B kuormitetaan 20 sopivimmin erikseen säädettävillä hydraulipaineilla, mitä varten paineväliaine johdetaan sylintereihin 25b erillisten putkien tai porausten 26A ja 26B kautta. Säätämällä kohtisuoraan toisiinsa nähden vaipan 21 taipumaan vaikuttavia liukukenkäsaijoja 24A ja 24B itsenäisesti voidaan vaikuttaa niiden resultanttikuormituksen suuruuteen ja suuntaan siten, että tk-rintatelan 20 vaipan 21 taipuma saadaan aina säädetyksi viiran 25 10 poikkisuuntaisen kireysprofiilin kannalta optimaaliseksi.

Seuraavassa selostetaan lähinnä kuvioon 2 viitaten keksinnön mukaisessa positiossa olevan tk-rintatelan 20 kuormitussuunnat ja -voimat.

30 Tk-rintatelan 20 sisäpuolisten liukukenkien 24 kuormitusvoimien Fk suunta voi poiketa huulisuihkun J tason suunnasta, mutta tämä poikkeama aiheuttaa huulisuihkun J

9 93873 profiiliin vaikuttavan komponentin, joka on otettava huomioon. Tämän komponentin suuruus on ts - sinä -1, missä t = telan 20 kokonaistaipuma, a = poikkeutuskulma ja ts = huulisuihkuun J nähden kohtisuoraan kohdistuva komponentti. Huulisuihkua J vastaan kohtisuoraa komponenttia voidaan käyttää hyväksi, jos on tarvetta ja muutoin 5 soveliasta, em. FI-patentin 84 735 patentin mukaisesti. Jos ei samanaikaisesti haluta vaikuttaa huulisuihkun J profiiliin tk-rintatelaa 20 säädettäessä, on voimien Fk suunnan oltava viiran 10 kiristyssuuntien (voimat Fvi ja Fv2) puolittajalla.

Kuviossa 2 esitetty kulma a on edullista valita sellaiseksi, että viiravoimien Fvl ja Fv2 10 yhteinen x-akselin suuntainen komponentti on yhtä suuri kuin sisäisen kuormituksen Fk x-akselin suuntainen komponentti F^. Kulman a optimisuunta riippuu näin ollen siitä, millainen taipuma halutaan suuntaan y, joka on huulisuihkun J tason suunta. Kuvion 5 mukaisten liukukenkäsaijojen 24a ja 24b hydraulisten kuormitusvoimien tasoa ja suhdetta vaihtelemalla voidaan monipuolisesti säätää mainittujen liukukenkien resultant-15 tivoiman Fk suuntaa ja suuruutta.

Kuviossa 6 on esitetty kaavallisesti tk-rintatelaan 20 liitetty hydraulikeskus, joka muodostaa kiertovoitelujäijestelmän, jonka syöttölinjalla 26A paine on matala. Paineen korotus tapahtuu hydraulipumpulla 27 noin 20-30 bar.iin. Pumpun 27 painepuolelle on 20 liitetty suodatin 28, joka puolestaan on liitetty painesäätimeen 29. Tämän toiselta puolelta lähtee tk-telaan 20 paineväliaineen tulolinja 26a ja toiselta puolelta lähtee kiertovoitelujäijestelmän paluulinja 26B, johon tk-telan 20 paluulinja 26b on liitetty.

Keksinnön mukaisesti hallitaan aktiivisesti viiran 10 kireysprofiilia poikkisuunnassa 25 ja/tai viiran 10 mahdollista epästabilisuutta tk-rintatelan 20 vaipan 21 sisäpuolisella taipuman säädöllä, millä voidaan myös tarvittaessa osaltaan vaikuttaa vedenpoistopro-fiiliin poikkisuunnassa. Tk-rintatelan 20 vaipan 21 sisäpuolisella hydraulisella taipu-masäädöllä vaikutetaan ainakin taipuman suuruuteen tai tarvittaessa jopa taipuma-muotoon. Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa ei liukukenkien 24 varsinaista 30 vyöhykesäätöä tarvita, vaan liukukenkien 24 kuormitukset asetetaan tiettyyn asetusar- 10 93873 voon, jolloin kuormituksen ja vaipan 21 kokonaistaipuman suuruutta voidaan säätää hydraulinesteen painetasoa säätämällä.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen 5 ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

Claims (9)

93873

1. Menetelmä paperikoneen kaksiviiraisen rainanmuodostusosan muodostuskidassa (G), joka rajoittuu kahden vastakkaisen muodostusviiran (10,30) välille ja johon muodostus- 5 kitaan paperikoneen perälaatikon (13) huuliaukosta (14) syötetään massasuspensiosuih-ku (J), jolla on tietty vapaa lentomatka (L) ennen kuin se kohtaa muodostusviirat (10,30), ja jonka muodostuskidan (G) alueella käytetään ainakin toisen viiran (10) rintatelana taipumakompensoitua tai -säädettyä rintatelaa (20), jonka vaipan (21) sisäpuolisesti sen taipumaa säädetään aktiivisesti, tunnettu siitä, että rintatelan 10 (20) pyörivän vaipan (21) sisällä vaikuttavien hydraulisten kuormituselementtien (24) kuormitusvoima (Fk) suunnataan pääasiallisesti muodostuskitaan (G) syötettävän massasuspensiosuihkun (J) tason suuntaan ja että taipuman säädöllä hallitaan rintatelan (20) ohjaaman viiran (10) poikkisuuntaista kireysprofiilia ja/tai kyseisen viiran (10) mahdollista epästabiilisuutta etenkin muodostuskidan (G) alueella. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää sovelletaan sellaisessa muodostusosassa, jonka toista viiraa (30) ohjaa muodostuskidan (G) alueella rainanmuodostustela (31), jota vastassa olevan tk-rintatelan (20) halkaisija (Dj) valitaan olennaisesti pienemmäksi kuin ko. muodostustelan (31) halkaisija (D2), ja 20 että perälaatikon huuliaukko (14) sijoitetaan muodostuskidan (G) sisälle niin syvälle . kuin olosuhteet huomioiden on mahdollista, jolloin massasuspensiosuihkun (J) lentomat ka (L) saadaan entistä lyhyemmäksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostuste-25 lan ja tk-rintatelan (20) halkaisijat (D2 ja Dj) valitaan siten, että D2 « (2) x Dj.

** 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tk- rintatelan (20) vaipan (21) taipumaan vaikutetaan kahdella erillisellä hydraulisten liukukenkien (24) sarjalla (24A ja 24B), joiden vaikutussuunta on keskenään eri 30 suuntainen, sopivimmin olennaisesti kohtisuoraan toisiaan vasten ja että mainittuihin * 93873 liukukenkäsaijoihin (24A,24B) syötetään paineiltaan itsenäisesti säädettävissä olevat kuormituspaineet.

5. Paperikoneen kaksiviiraisen muodostusosan muodostuskitajäijestely, jossa on S muodostuskita (G), johon perälaatikon (13) huuliaukosta (14) on syötettävissä mas- sasuspensiosuihku (J) ja jota huuliaukkoa (14) poikkisuunnassa profiloidaan kärkilistalla (15) ja siihen vaikuttavalla säätökarasaijalla (16) tai vastaavilla massasuspensiosuihkun (J) profiilinsäätölaitteilla, ja joka muodostuskita (G) rajoittuu rainanmuodostustelan (31) ja sitä vastassa olevan rintatelan (20) ohjaamien viirojen (10,30) välille, ja jona 10 rintatelana (20) on suhteellisen hoikka taipumakompensoitu tai -säädetty rintatela (20), jonka pyörivän vaipan (21) taipuma on järjestetty hallittavaksi vaipan (21) sisälle sovitetuilla hydraulisilla kuormituselementeillä (24,25), tunnettu siitä, että rintatelan (20) stationäärisen keskiakselin (22) yhteyteen sovitetut liukukengät (24) on jäljestetty vaikuttamaan telavaippaan (21) pääasiallisesti muodostuskitaan (G) syötettä-15 vän massasuspensiosuihkun (J) päätason suunnassa, jolloin vaipan (21) taipuman sisäpuolisella säädöllä on hallittavissa rintatelan (20) yli kulkevan viiran poikittainen kireysprofiili ja/tai epästabiilisuudet.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen muodostuskitajäijestely, tunnettu siitä, että 20 tk-rintatelan (20) halkaisija (Dj) on valittu olennaisesti pienemmäksi kuin sitä vastassa olevan toisen viirasilmukan sisällä olevan rainanmuodostustelan (31) halkaisija D2, sopivimmin siten, että D2 = (2,0...2,3) x Dj.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen muodostuskitajäijestely, tunnettu siitä, 25 että tk-rintatelan (20) halkaisija Dj on valittu siten, että Dj < 700 mm.

* 8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen muodostuskitajäijestely, tunnettu siitä, että tk-rintatelan (20) stationäärisessa keskiakselissa (22) on olennaisesti samassa tk-rintatelan (20) keskeisessä aksiaalitasossa symmetrisesti sen konesuuntaisen pystykes-30 kitason (K-K) molemmin puolin ryhmä liukukenkiä (24a,24b), joissa liukukengät (24) ovat sopivimmin tasavälein, ja että liukukenkiä (24) kuormittavien mäntien (25a) 93873 sylintereihin (25b) on sovitettu johdettavaksi paineväliainekanavaa (26a) pitkin säädettävissä oleva hydraulipaine.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen muodostuskitajäijestely, tunnettu 5 siitä, että tk-rintatelassa (20) on kaksi Saijaa liukukenkiä (24A,24B),· jotka vaikuttavat keskenään eri suuntiin, sopivimmin siten, että ensimmäisen liukukenkäsaijan (24A) vaikutussuunta on pääasiallisesti massasuspensiosuihkun (J) tason suunta ja toisen liukukenkäsaijan (24B) vaikutussuunta on ensin vaikutussuuntaan nähden olennaisesti kohtisuora ja muodostuskitaan (G) päin suunnattu ja että liukukenkäsaijoihin (24A ja 10 24B) on johdettavissa paineväliainekanavien (26A,26B) kautta keskenään itsenäisesti säädettävissä olevat hydraulipaineet. 93873