FI121932B - Vedenpoistolaite - Google Patents

Description

Vedenpoisto laite V attenavledningsanordning

5 TEKNIIKAN ALA

Keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen vedenpoistolait-teeseen.

10 TEKNIIKAN TASO

Kuiturainakoneella tarkoitetaan tässä hakemuksessa paperi-, kartonki-, pehmopaperi- ja sellunkuivauskoneita.

15 Kuiturainakoneessa massasuspensio syötetään perälaatikolla muodostusosalla, jossa kuitususpensiosta poistetaan vettä. Perälaatikon syöttämän kuitususpension sakeus on yleensä 1 % ja muodostusosan jälkeen muodostusosalla kuitususpensiosta muodostetun rainan sakeus on alueella 18-20 %.

20 Kuiturainakoneen muodostusosassa eli formerissa tunnetaan usean tyyppisiä laitteita, kuten foililistat, imulaatikot, kääntötelat, imutelat ja avoimella pinnalla varustetut telat, joita on käytetty useissa eri muodostelmissa ja järjestyksissä yritet-»- täessä optimoida poistuvan veden määrää, aikaa ja sijaintia rainaa muodostettaes- δ <m sa.

? >- FI patenttihakemuksessa 20020859 on esitetty paperi- tai kartonkikoneen kaksivii- £ rainen formeri. Kaksiviiravyöhykkeellä on ainakin yksi telavedenpoistoyksikkö, joka muodostuu kolmesta telasta, jotka muodostavat polveilevan radan, jossa vii- rat kulkevat määrätyn kietaisukulman kunkin telan pinnalla ja siirtyvät telojen o ° 30 välisissä kuormittavissa nipeissä seuraavan telan pinnalle. Telavedenpoistoyksi- kön ensimmäinen ja viimeinen tela ovat kiinteitä ja keskimmäinen tela on kuormi- 2 tettavissa ensimmäistä ja viimeistä telaan vasten. Nopeudella 400-500 m/min telojen halkaisija on edullisesti alueella 150-300 mm ja nopeudella 1800-2000 m/min telojen halkaisija on edullisesti 700-1000 mm.

5 FI patentissa 93873 on esitetty menetelmä ja laite paperikoneen rainanmuodos-tusosan muodostuskidan yhteydessä. Muodostuskidassa käytetään ainakin toisen viiran rintatelana taipumakompensoitua rintatelaa. Rintatelan pyörivän vaipan sisällä vaikuttavien hydraulisten kuormituselementtien kuormitusvoima suunnataan pääasiallisesti muodostuskitaan syötettävän massasuspensiosuihkun tason 10 suuntaan. Taipumasäädöllä hallitaan rintatelan ohjaaman viiran poikkisuuntaista kireysprofiilia ja/tai kyseisen viiran mahdollista epästabiilisuutta etenkin muodostuskidan alueella. Taipumakompensoidun rintatelan halkaisija on < 700 mm.

US patentissa 5,252,186 on esitetty kaksiviirainen muodostusosa, jossa rintateloja 15 tuetaan hydrostaattisilla laakereilla. Rintatelat ovat ensimmäisessä suoritusmuodossa päällekkäin, siten että kita muodostuu vaakatasoon. Alapuolisen rintatelan vaipan alapintaa vasten vaikuttaa määrätyssä sektorissa hydrostaattinen laakeri, joka on sovitettu vaikuttamaan rintatelan yli kulkevan viiran aiheuttamaa kuormitusta ja painovoimaa vasten. Hydrostaattinen laakeri käsittää rintatelan vaipan 20 ulkopinnan muotoon sovitetun laakeripesän, jossa on kaksi välimatkan päässä toisistaan olevaa painekammiota. Painekammioita erottaa laakeripesän välikan-nakset ja laakeripesän tuloreunassa on tulokannas, jotka on muotoiltu telan vaipan ·- ulkopinnan kaarevuuden mukaan. Painekammiot muodostuvat telan akselin suun- δ ^ nassa pitkänomaisista väliseinämillä erotetuista osastoista. Laakeripesään johtaa δ 9 25 ensimmäinen kanava, josta vettä syötetään suuttimien kautta painekammioihin.

^ .

Painekammioihin syötetty vesi nostaa rintatelan vaipan irti kannaksista, jolloin

X

£ vesi kulkeutuu painekammioiden välisten välikannasten yli rintatelan vaipan pyö- rimisen mukana laakeripesän lähtöreunassa olevaan paineettomaan kammioon.

Tästä paineettomasta kammiosta vesi johdetaan toiseen kanavaan ja edelleen uu-o ^ 30 delleenkiertoon. Laakeripesän lähtöreunassa on tiiviste, joka ohjaa veden paineet tomaan kammioon. Yläpuolisen rintatelan painekammioiden välissä olevat kan- 3 nakset muodostuvat tiivisteistä. Yläpuolisen rintatelan sisällä kulkee vaijeriraken-ne, joka estää telan putoamisen laakeripesästä tilanteessa, jossa viira ei pakota yläpuolista rintatelaa laakeripesää vasten. Rintatelojen päädyissä on pidättimet, jotka pitävät rintatelat aksiaalisuunnassa paikallaan. Rintatelojen halkaisija on < 5 200 mm, jolloin perälaatikko saadaan lähelle kitaa ja perälaatikon huulisuihkun lentomatka lyhyeksi. Toisessa suoritusmuodossa rintatelat ovat vierekkäin, jolloin kita muodostuu pystytasoon.

Muodostusosan kaarevat vedenpoistovyöhykkeet muodostetaan yleensä telalla, 10 jolloin telaan kohdistuvat kuormitukset asettavat minimiarvon telan halkaisijalle. Telan säteen minimiarvo rajoittaa puolestaan telan säteestä riippuvan vedenpois-topaineen maksimiarvoa. Ainoa keino lisätä telan vedenpoistokapasiteettia on järjestää telaan alipaine, jolla imetään vettä telan sisään. Alipainejärjestelmän rakentaminen on kuitenkin kallista ja sen käyttäminen kuluttaa paljon energiaa.

15

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön mukaisella vedenpoistolaitteella saavutetaan hyvä vedenpoistokapasi-teetti alhaisella energiankulutuksella.

20

Keksinnön mukaisen vedenpoisto laitteen pääasialliset tunnusmerkit on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

o ^ Keksinnön muut tunnusomaiset ominaispiirteet on esitetty epäitsenäisissä patent ee <? 25 tivaatimuksissa.

X

£ Keksinnön mukainen vedenpoistolaite käsittää runkorakenteen, johon on sovitettu ^t ainakin yksi hydrostaattinen laakeri, joka tukee pyörivän telan vaippaa, jonka pyö- rivän telan vaipalla kulkee ainakin yksi kudos. Runkorakenne käsittää painekam-o ^ 30 mion. Hydrostaattinen laakeri käsittää ensimmäisen tukirakenteen, jossa on sisä- osuus, joka muodostaa tukipinnan pyörivän telan vaipalle, ja sisäosuuden ympäril- 4 le sovitettu ulko-osuus, joka on sijoitettu runkorakenteen painekammioon. Hydrostaattiseen laakeriin liittyy ensimmäiset välineet, joilla johdetaan paineväliainetta ensimmäisen tukirakenteen muodostamalle tukipinnalle. Runkorakenteeseen liittyy toiset välineet, joilla johdetaan paineväliainetta runkorakenteen muodosta-5 maan painekammioon.

Telan yli kulkevien viirojen kireys T on tyypillisesti alueella 10 kN/m, jolloin telan vaippaan kohdistuu suuria voimia. Jotta tela kestäisi taipumatta suuria kuormia, joudutaan tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa käyttämään suurta 10 halkaisijaa telassa. Suuri halkaisija taas alentaa telan vedenpoistokapasiteettiä, koska vedenpoistopaine P on viirojen kireys T jaettuna telan säteellä R. Jos telan halkaisija on esim. 1,6 m, vedenpoistopaineeksi P tulee 12,5 kPa, mutta jos telan halkaisija on 0,3 m, vedenpoistopaineeksi tulee 66,7 kPa. Järjestämällä keksinnön mukainen hydrostaattinen laakeri tukemaan telan vaippaa, voidaan käyttää pienen 15 halkaisijan omaavaa telaa, koska painekammio kantaa kuorman ja pitää telan vaipan suorana.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan edullisesti käyttää telaa, jonka halkaisija on alueella 150-300 mm, jolloin päästään suuriin vedenpoistopaineisiin.

20

Keksintöä selostetaan seuraavassa oheisten piirustusten kuvioihin viitaten. KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS

δ

CM

0 25 Kuviossa 1 on esitetty kaaviomainen kuva eräästä muodostusosasta, jossa keksin- ^ nön mukaista vedenpoistolaitetta voidaan käyttää.

X

tr

CL

Kuviossa 2 on esitetty kaaviomainen leikkauskuva eräästä keksinnön mukaisesta δ vedenpoistolaitteesta.

5

Kuviossa 3 on esitetty kaaviomainen leikkauskuva eräästä toisesta keksinnön mukaisesta vedenpoistolaitteesta.

Kuviossa 4 on esitetty kaaviomainen leikkauskuva kuviossa 2 esitetyn suoritus-5 muodon toisesta päädystä.

Kuviossa 5 on esitetty kaaviomainen kuva keksinnön mukaiseen vedenpoistolait-teeseen liittyvän telan taipumasta.

10 EDULLISTEN SUORITUSMUOTOJEN SELOSTUS

Kuviossa 1 on esitetty kaaviomainen sivukuva muodostusosasta, jossa keksinnön mukaista vedenpoistolaitetta voidaan käyttää.

15 Muodostusosa käsittää ensimmäisen viirasilmukan 11, joka kiertää rintatelan 12 yli sekä toisen viirasilmukan 21, joka kiertää muodostustelan 22 yli. Ensimmäisen viiran 11 kulkusuuntaa on merkitty nuolella SI ja toisen viiran 21 kulkusuuntaa on merkitty nuolella S2. Rintatelan 12 jälkeen ensimmäinen viira 11 ja toinen viira 21 muodostavat suppenevan kidan G, jonka lopussa viirat 11, 21 yhtyvät muo-20 dostustelan 22 vaipan pinnalla. Perälaatikko 30 syöttää massasuspensiosuihkun viirojen 11, 21 väliseen kitaan G. Yhtymiskohdan jälkeen viirat 11, 21 kulkevat määrätyssä sektorissa muodostustelan 22 ulkopinnalla, johon muodostuu ensim-i- mäinen kaareva vedenpoisto vyöhyke Zl. Tämän ensimmäisen kaarevan veden- ° poisto vyöhykkeen Zl jälkeen seuraa viistosti ylöspäin suuntautuva kaksiviira-

CO

o 25 osuus, jossa on toinen vedenpoisto vyöhyke Z2. Toinen vedenpoisto vyöhyke Z2 ^ muodostuu toisen viiralenkin 21 sisällä olevasta ensimmäisestä listakantisesta g imulaatikosta 25 ja ensimmäisen viiralenkin 11 sisällä olevista kuormituslistoista ^ 15.

σ> cö σ> o o 30 Toisen vedenpoisto vyöhykkeen Z2 jälkeen seuraa kolmas vedenpoistovyöhyke Z3, jossa viirat 11,21 kulkevat keksinnön mukaisen vedenpoistolaitteen 200 telan 6 50 vaipan yli määrätyssä sektorissa. Tämän jälkeen seuraa loivasti alaspäin suuntautuva kaksiviiraosuus, jonka lopussa toinen viira 21 erotetaan ensimmäisestä viirasta 11 ohjaustelalla 23 ja johdetaan paluukiertoon. Ennen ohjaustelaa 23 sijaitsee ensimmäisen viiralenkin 11 sisällä imulaatikko 16, joka varmistaa rainan 5 W kiinnipysymisen ensimmäisessä viirassa 11 kun toinen viira 21 erotetaan ensimmäisestä viirasta 11. Tämän jälkeen raina W kulkee ensimmäisen viiran 11 yläpinnalla viistosti alaspäin pick-up kohtaan P, jossa raina W siirretään ensimmäiseltä viiralta 11 puristinosan pick-up kudoksen 31 alapinnan kannatukseen pick-up kudoslenkin 31 sisällä olevan pick-up telan 32 avulla. Pick-up kudoksen 10 31 alapinnan kannatuksessa raina W johdetaan puristinosaan.

Kuviossa 2 on esitetty kaaviomainen kuva eräästä keksinnön mukaisesta veden-poistolaitteesta, joka vastaa kuviossa 1 esitettyä vedenpoistolaitetta. Vedenpoisto-laite 200 käsittää runkorakenteen 100, johon on sovitettu hydrostaattinen laakeri 15 110.

Hydrostaattinen laakeri 110 käsittää ensimmäisen tukirakenteen 111, 113, jonka poikkileikkaus muodostuu puolikaaren muotoisesta sisäosuudesta 111 ja sisä-osuuden 111 ympärille sovitetusta U-kirjaimen muotoisesta ulko-osuudesta 113. 20 Puolikaaren muotoinen sisäosuus 111 muodostaa tukipinnan 112 ensimmäisen pyörivän telan 50 vaipalle. Hydrostaattiseen laakeriin 110 liittyy ensimmäiset välineet paineväliaineen syöttämiseksi ensimmäiselle tukipinnalle 112. Ensimmäiset i- välineet käsittävät ensimmäisen pumpun 122 ja ensimmäisen jakokanavan, joka haarautuu kahteen päähaaraan 120A, 120B. Kussakin päähaarassa 120A, 120B on i 00 cp 25 lisäksi useita sivuhaaroja 121A, 121B, jotka toimivat kuristimina. Ensimmäinen •'sj- pumppu 122 pumppaa paineväliainetta paineväliainelähteestä 125 ensimmäisen g jakokanavan kumpaankin päähaaraan 120A, 120B ja niistä edelleen kunkin pää- haaran 120A, 120B sivuhaaroihin 121A, 12IB, joista paineväliaine johdetaan tu- kipinnalle 112, jolloin ensimmäisen telan 50 vaipalle muodostuu hydrostaattinen o o 30 laakerointi.

7

Hydrostaattinen laakeri 110 on sovitettu runkorakenteeseen 100 muodostettuun painekammioon 115. Painekammion 115 poikkileikkaus on U-kirjaimen muotoinen ja se vastaanottaa ensimmäisen tukirakenteen 111, 113 ulko-osuuden 113. Runkorakenteeseen 100 liittyy toiset välineet, joilla johdetaan paineväliainetta 5 painekammioon 115. Toiset välineet käsittävät toisen pumpun 132 ja toisen jako-kanavan 130, jossa on sivuhaaroja 131. Toinen pumppu 132 pumppaa paineväliainetta paineväliainelähteestä 125 toiseen jakokanavaan 132 ja siitä edelleen sivuhaarojen 131 kautta painekammioon 115, jolloin ensimmäisen tukiosan 111, 113 ulko-osalle 113 muodostuu hydrostaattinen tuki.

10

Toisen tukirakenteen 113 oikean pystysakaran yläosassa on ensimmäinen aksiaa-lisuuntainen tiiviste 116A ja vasemman pystysakaran yläosassa on toinen aksiaa-lisuuntainen tiiviste 116B. Ensimmäisen tukirakenteen 111, 113 ulko-osa 113 on tiivistetty ensimmäisellä ja toisella aksiaalisuuntaisella tiivisteellä 116A, 116B 15 runkorakenteen 100 muodostamaan painekammioon 115. Painekammio 115 on lisäksi tiivistetty molemmissa päädyissä aksiaalisuuntaan nähden poikkisuuntai-sella päätytiivisteellä 116C (kuvio 4). Ensimmäisen tukirakenteen 111, 113 puoli-kaaren muotoisen sisäosan 111 oikeassa yläreunassa on kolmas aksiaalisuuntainen tiiviste 117A, sen vasemmassa yläreunassa on neljäs aksiaalisuuntainen tiiviste 20 117B ja sen keskiosassa on viides aksiaalisuuntainen tiiviste 117C. Aksiaalisuun taan nähden poikkisuunnassa on sisäosan 111 molemmissa päädyissä lisäksi taskujen välissä kehämäinen päätytiiviste 117D. Päätytiivisteiden 117D sisäpuolella i- voidaan lisäksi käyttää yhtä tai useampaa kehämäistä välitiivistettä 117E, jolloin cm saadaan aksiaalisuunnassa useita taskuja (kuvio 4). Telan 50 vaippa on tiivistetty i 00 cp 25 ensimmäisen tukirakenteen 111, 113 puolikaaren muotoiseen sisäosaan 111 kol- ? mannella, neljännellä ja viidennellä tiivisteellä 117A, 117B, 117C. Tiivisteet g 117A, 117B, 117C, 117D, 117E voivat olla koneistettu tai valettu ensimmäisen tukiosan 111, 113 sisäosaan 111, jolloin ne muodostavat taskut erottavan kannak-co sen.

CD

I 30 8

Hydrostaattisessa laakerissa 110 on tyypillisesti taskuja, joihin paineväliaine johdetaan jakokanavasta 120A, 120B sivuhaarojen 121 A, 121B muodostamien kuristimien läpi. Hydrostaattisia laakeritaskuja voi olla yksi tai useampia. Koneen poikkisuunnassa ensimmäisen tukirakenteen 111, 113 sisäosa 111 käsittää yhden 5 tai useampia taskuja, joita rajaa tiivisteet 117A, 117B, 117C, 117Dja 117E (kuvio 4), joihin syötetään paineväliainetta. Ensimmäisen tukiosan 111, 113 sisäosan 111 keskellä oleva aksiaalisuuntainen tiiviste 117C ei ole välttämätön. Jos kyseinen tiiviste 117C jätetään pois, muodostuu telan 50 kehän suunnassa yksi yhtenäinen tasku. Tässä voidaan käyttää samanlaista ratkaisua kuin vyöhykesäädettävien telo-10 jen kengissä. Kuristimen 121 A, 121B tarkoituksena on saada aikaan paine häviö, jolloin taskun paine on pienempi kuin jakokanavan 120A, 120B paine. Jos esim. taskun tiivisteiden öljykalvo ohenee, virtaus taskuun pienenee ja samalla painehä-viö kuristimella 121A, 121B pienenee eli taskun paine nousee. Tällä tavalla taataan mahdollisimman tasainen paineväliainekalvon paksuus. Taskuja voi olla ko-15 ne- ja poikkisuunnassa yksi tai useampia.

Kuviossa 3 on esitetty kaaviomainen leikkauskuva eräästä toisesta keksinnön mukaisesta vedenpoistolaitteesta. Tässä suoritusmuodossa vedenpoistolaitteen 200 runkorakenteeseen 100 on sovitettu kaksi hydrostaattista laakeria 110, 140, jotka 20 kumpikin tukevat pyörivän telan 50, 60 vaippaa. Telan 50 halkaisija on edullisesti suurempi kuin telan 60 halkaisija. Molemmat hydrostaattiset laakerit 110, 140 vastaavat täysin kuviossa 2 esitettyä hydrostaattista laakeria 110, joten niitä ei i- selosteta tässä sen enempää. Molempiin hydrostaattisiin laakereihin 110, 140 liit- cm tyy välineet 120A, 120B, 150A, 150B paineväliaineen syöttämiseksi tukipinnalle i 00 cp 25 ja väliaineet 130, 160 paineväliaineen syöttämiseksi painekammioon.

£ Kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa viirojen 11, 21 ja rainan W kulku ohjaat taan ensin suuremman halkaisijan omaavan telan 50 kautta pienemmän halkaisijan

<o omaavalle telalle 60. Tällaisella ratkaisulla voidaan rainaan W kohdistaa rainan W

CD

o o 30 kulkusuunnassa kasvava vedenpoistopaine.

9

Kuviossa 4 on esitetty kaaviomainen leikkauskuva kuviossa 2 esitetyn suoritusmuodon toisesta päädystä. Telan 50 vaippa on päädystään tuettu akselitappiin 5 IA. Akselitappi 51A on puolestaan tuettu vierintälaakeriin 52A. Vedenpoistolait-teen runkorakenne 100 on myös tuettu akselitapin 101A välityksellä nivellaakeriin 5 102A. Nivellaakeri 102A on puolestaan tuettu laakeripesään 103 A, joka on tuettu koneen runkorakenteisiin. Telan 50 vierintälaakeri 52A on tuettu vedenpoistolait-teen runkorakenteen 100 nivellaakerin 102A laakeripesään 103A. Kuviossa näkyy myös painekammion 115 aksiaalisuuntaan nähden poikkisuuntainen päätytiiviste 116C ja taskun kehämäinen päätytiiviste 117D sekä kehämäinen välitiiviste 117E. 10 Kehämäiset tiivisteet 117D ja 117E rajaavat siis koneen poikkisuunnassa eli telan 50 aksiaalisuunnassa väliinsä taskun.

Kuviossa 5 on esitetty kaaviomainen kuva keksinnön mukaiseen vedenpoisto laitteeseen liittyvän telan taipumasta. Telan 50 vaippa on päädyistään tuettu akseli-15 tappeihin 51 A, 51B. Akselitapit 51 A, 51B on puolestaan tuettu vierintälaakereihin 52A, 52B. Vedenpoistolaitteen runkorakenne 100 on myös tuettu akselitappien 101A, 101B välityksellä nivellaakereihin 102A, 102B. Nivellaakerit 102A, 102B on puolestaan tuettu laakeripesiin 103A, 103B, jotka on tuettu koneen runkorakenteisiin. Telan 50 vierintälaakerit 52A, 52B on tuettu vedenpoistolaitteen run-20 korakenteen 100 nivellaakereiden 102A, 102B laakeripesiin 103A, 103B. Nivel-laakerit 102A, 102B sallivat runkorakenteen taipumisen ja ne estävät tukimoment-tien välittymisen runkoon. Nivellaakerit 102A, 102B eivät tosi ole välttämättömiä i- tässä rakenteessa, vaan runkorakenteen 100 tuenta voi myös olla jäykkä.

δ

(M

00 cp 25 Kuvion 5 osiossa A tela 50 on kuormittamaton, jolloin telan 50 vaippa on suora.

Tällöin hydrostaattiseen laakeriin 110 ei kohdistu kuormitusta.

X

cc Q_

Kuvion 5 osiossa B telaa 50 kuormitetaan siten, että runkorakenne 100 taipuu ar-vo 11a ÄF, mutta telan 50 vaippa pysyy suorana kun painekammiossa 115 olevan ° ° 30 paineen resultanttivoima vastaa viirankireyden ja telan 50 massan resultanttivoi maa.

10

Kuvion 5 osiossa C telaa 50 kuormitetaan samalla tavalla kuin osiossa B, jolloin runkorakenne 100 taipuu arvolla AF. Kun edelleen lisätään painetta painekammi-oon 115, voidaan telan 50 vaippa taivuttaa kaarelle AFl. Kammiossa 115 vaikut-5 tavan paineen resultanttivoima on tässä siis suurempi kuin viirankireyden ja telan massan resultanttivoima. Telan 50 vaippaa taivuttamalla voidaan kompensoida muiden samaan viirakiertoon kuuluvien telojan (ei esitetty kuviossa) taipumaa.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan edullisesti käyttää telaa 50, 60, jonka 10 halkaisija on 300 mm, jolloin päästään suuriin vedenpoistopaineisiin. Suoritusmuodossa, jossa samaan runkorakenteeseen 100 on sovitettu kaksi telaa 50, 60, voidaan telojen 50, 60 halkaisijat valita siten, että ensimmäisen telan 50 halkaisija on 300 mm ja toisen telan 60 halkaisija on 150 mm.

15 Keksinnön mukaisessa ratkaisussa käytetään hydrostaattisen laakerin 110 ensimmäisen tukirakenteen 111, 113 tukipinnalla 112 edullisesti vettä tai kaasua esim. ilmaa paineväliaineena. Toisen tukirakenteen 113 painekammiossa 115 voidaan käyttää edullisesti öljyä, vettä tai ilmaa paineväliaineena.

20 Kuviossa 2 esitetyssä ratkaisussa on kaksi pumppua 122, 132, mutta keksinnössä voidaan käyttää myös vain yhtä pumppua, jolloin pumpun jälkeen sijoitetaan pai-neensäätöventtiili kuhunkin pumpun jälkeiseen jakokanavaan.

o ^ Edellä on esitetty ainoastaan eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja ja alan 00 ? 25 ammattimiehelle on selvää, että niihin voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

X

cc

CL

CD

CO

01 o o

(M

Claims (7)

1. Vedenpoisto laite (200), joka käsittää runkorakenteen (100), johon on sovitettu ainakin yksi hydrostaattinen laakeri (110, 140), joka tukee pyörivän telan (50, 60) 5 vaippaa, jonka pyörivän telan (50, 60) vaipalla kulkee ainakin yksi kudos (11,21), tunnettu siitä, että: - runkorakenne (100) käsittää painekammion (115), - hydrostaattinen laakeri (110, 140) käsittää ensimmäisen tukirakenteen (111, 113), jossa on sisäosuus (111), joka muodostaa tukipinnan (112) pyörivän telan 10 (50, 60) vaipalle ja sisäosuuden (111) ympärille sovitettu ulko-osuus (113), joka on sijoitettu runkorakenteen (100) painekammioon (115), - hydrostaattiseen laakeriin (110, 140) liittyy ensimmäiset välineet (120A, 120B, 121A, 121B, 122), joilla johdetaan paineväliainetta ensimmäisen tukirakenteen (111, 113) muodostamalle tukipinnalle (112), 15. runkorakenteeseen (100) liittyy toiset välineet (130,131,132), joilla johdetaan pai neväliainetta runkorakenteen (100) muodostamaan painekammioon (115).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vedenpoistolaite, tunnettu siitä, että ensimmäisen tukirakenteen (111, 113) sisäosuuden (111) poikkileikkaus on puolikaaren muo- 20 toinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistolaite, tunnettu siitä, että en- -r- simmäisen tukirakenteen (111, 113) ulko-osuuden (113) poikkileikkaus on U- cv kirjaimen muotoinen, co cp 25

? 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen vedenpoistolaite, tunnettu siitä, että g runkorakenteen (100) painekammion (115) poikkileikkaus on U-kirjaimen muotoi li- nen. O) S 05 O o 30

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen vedenpoistolaite, tunnettu siitä, että ensimmäisen tukirakenteen (111, 113) ulko-osa (113) on tiivistetty aksiaalisuuntai- silla tiivisteillä (116A, 116B) ja aksiaalisuuntaan nähden poikkisuuntaisilla päätytii-visteillä (116C) runkorakenteen (100) painekammioon (115).

6. .Tonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen vedenpoistolaite, tunnettu siitä, että 5 telan (50) vaippa on tiivistetty ensimmäisen tukirakenteen (111, 112) puolikaaren muotoiseen sisäosaan (111) aksiaalisuuntaisilla tiivisteillä (117A, 117B, 117C) ja aksiaalisuuntaan nähden poikkisuuntaisilla päätytiivisteillä (117D).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vedenpoistolaite, tunnettu siitä, että veden-10 poisto laitteen (200) runkorakenteeseen (100) on sijoitettu kaksi hydrostaattista laakeria (110, 140), jolloin ensimmäinen hydrostaattinen laakeri (110) tukee ensimmäisen pyörivän telan (50) vaippaa, ja toinen hydrostaattinen laakeri (140) tukee toisen pyörivän telan (60) vaippaa, joiden pyörivien telojen (50, 60) vaipoilla kulkee ainakin yksi kudos (11,21). 15 δ CM CO O sr X cc CL st 05 δ 05 O O CM