FI77702C - Banformningsparti i pappersmaskin. - Google Patents

Description

77702 1 Paperikoneen rainanmuodostusosa Banformningsparti i pappersmaskin 5

Keksinnön kohteena on paperikoneen rainanmuodostusosa, joka käsittää ensimmäisen ja toisen viirasilmukan, jossa muodostusosassa vedenpoisto rainan muodostavasta kuitususpensiosta tapahtuu kahteen suuntaan mainittujen viirojen yhteisellä juoksulla, jossa muodostusosassa ensimmäisen 10 viirasilmukan sisäpuolella on ensimmäinen ja toinen muodostustela sekä toisen viirasilmukan sisällä kolmas muodostuselin ja jossa muodostus-osassa ensimmäinen vlirasllmukka ja toinen vilrasllmukka pääasiallisesti ensimmäisen muodostustelan määräämänä muodostavat suppenevan kidan, johon paperikoneen perälaatikko syöttää massasulhkun ja jossa rainan-15 muodostusosassa ensimmäinen vlirasllmukka ja toinen vilrasllmukka ensimmäiseltä muodotustelalta alkaen kulkevat yhteistä reittiä toiselle muo-dostustelalle, jona käytetään imutelaa ja jota sivutessaan viirasllmukat erkanevat toisistaan, ja jotka viirat muodostavat kaksiviiraisen rainan-muodostusvyöhykkeen, joka käsittää muodostuskidasta lukien seuraavat, 20 esitetyssä järjestyksessä peräkkäin olevat erityiset ja erilliset muodostus- ja vedenpoistovyöhykkeet (a) mainitun ensimmäisen muodostustelan alueella olevan ensimmäisen muo-dostusvyöhykkeen, joka sijaitsee pääasiallisesti tai kokonaan telan 25 alemmalla neljänneksellä, ja jossa vedenpoisto tapahtuu olennaisesti samanaikaisesti ensimmäisen viiran ja toisen viiran läpi ensin kidassa ja tämän jälkeen viirojen yhteisellä muodostustelaa peittävällä sektorilla, jonka laajuus on korkeintaan noin 50°, 30 (b) stationäärisen muodostuskengän kaarevan kanslosan määräämän toisen muodostusvyöhykkeen, joka kaareutuu samaan suuntaan kuin mainitulla ensimmäisellä muodoetustelellä oleva mainittu sektori, ja jossa muodos-tuekengässä on rakojen toisistaan erottamien listojen muodostama ohjaus-kansi, joka aiheuttaa sen ohi juoksevaan massakerrokseen sykkivän veden-35 poistopaineen ja jonka muodostuskengän sisätila on tarvittaessa yhdistetty alipainelähteeseen, ja jonka muodostuskengän ohjauskannen kääre-vuussäde on rajoissa 1 m - 10 m, sopivimmin rajoissa 3 m - 5 m, 2 77702 1 (c) toisen vilrasilmukan sisällä olevan muodostusellmen ohjaaman kol mannen muodostusvyöhykkeen, ja (d) mainitun toisen muodostustelan ohjaaman neljännen muod os tusvyöhyk-5 keen, jonka alueella toinen viira erotetaan viirojen välissä muodostetusta rainasta.

Viimeisten 20 vuoden aikana on käytäntöön otettu eri valmistajien toimesta lukuisia kaksivilraperiaatteella toimivia rainanmuodostusosia, joita 10 koskeva yleiskatsaus on julkaistu esim. lehdessä Pulp & Paper, syyskuu 1982. Tässä katsauksessa esitettyjen lisäksi tai niihin liittyen viitataan seuraaviln patenttijulkaisuihin: CA 960.496, DE 2.105.613, US 3.438.854, 3.846.232, 3.941.651, 3.997.390, 4.113.556, 4.154.645 ja 3.996.098. Viimeksi mainittu US-patentti vastaa vireillä olevaa hakijan 15 FI- hakemusta 751774.

Paperi valmistetaan tunnetusti selluloosapitolsleta kuiduista, jotka yleisimmin ovat peräisin puumateriaalista. Paperinvalmistusprosessissa sopivasti eslkäsitellyt kuidut lietetään tavallisimmin noin 100-300-kertaiseen 20 vesimäärään muodostamaan kuitususpensio, johon voidaan lisätä erilaisia lisäaineita esim. mineraalisia täyteaineita tms. ja joka johdetaan tämän jälkeen paperikoneelle, jonka tehtävänä on aikaansaada näistä kuiduista jatkuvana prosessina tasainen, halutun levyinen ns. paperiraina. Kun valmiin paperin lopullinen kuiva-ainepitoisuus on n. 95 %, merkitsee tämä 25 sitä, että paperikoneen toiminnan olennaisen osan muodostaa veden poistaminen kuitususpensiosta. Volyymiltaan pääosa tästä vedenpoistosta tapahtuu eräänlaisena suodatusprosesslna ns. viirakudoksen läpi paperikoneen rainanmuodostusosalla, joka voi olla joko yksiviirainen fourdrinier- eli taeovilraosa tai kaksiviirainen, jolloin vedenpoisto olennaiselta osal-30 ta tapahtuu samanaikaisesti kahden viiran läpi, joiden yhteinen kulku tällöin on yleensä käyräviirainen.

Erityyppisten kakslvliralsten rainanmuodostusosien eli formereiden keskinäisessä vertailussa on ne syytä jakaa muutamaan pääryhmään esimerkik-35 si sillä perusteella, miten ja missä vaiheissa vedenpoisto niissä tapah tuu. Tätä jakoperustetta käyttäen voidaan erottaa "puhtaat" kakslvlira-formerit ja ns. hybridiformerit.

3 77702 1 Kybridiformereilla tarkoitetaan ralnanmuodostusosla, joissa huomattava osa vedenpoistosta tapahtuu alukel suhteellisen pitkällä osuudella vain yhden viiran läpi, jota osuutta seuraa varsinainen kakslviirainen osuus.

5 Puhtaissa kaksivilraformereissa massa syötetään suoraan kahden viiran väliseen kitaan eli nieluun tarkoituksella "jäädyttää" heti alusta pitäen perälaatikon aikaansaama tasainen kultujakautuma kahden viiran välissä muodostuvaan kuitumattoon eli ralnaan. Näitä ralnanmuodostusoela kutsutaan seuraavassa esitetykseseä kltaformerelksl. Näiden ja hybridiformereΙ- ΙΟ den välimuotona on lisäksi olemassa sellaisia ralnanmuodostusoela, joissa massaa ei syötetä suoraan viirojen väliseen kitaan, vaan kitaa välittömästi edeltävälle varsin lyhyelle, usein vilrapöydän tukemalle eslveden-poisto-osuudelle.

15 Tämän keksinnön yhteydessä ja verrattaessa sitä ennestään tunnettuun tekniikkaan on syytä kiinnittää huomiota paperiteknillisiin termeihin 'formaa-tio' ja 'retentio', jotka esiintyvät sekä keksinnön selityksessä että edellä mainituissa patenttijulkaisuissa.

20 Termillä formaatio (engl. formation) on paperitekniikassa kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa paperlnmuodostusprosessla laajana käsitteenä, joka sisältää sekä kuitumaton muodostumisen eli kultujen asettumisen muodostus-osan viiralle että samanaikaisesti tapahtuvan vedenpoiston tästä kultuma-tosta. Tällöin formation web forming.

25

Formaatio-nimltys tarkoittaa myös eitä valmiin paperin ominaisuutta, joka voidaan todeta tarkastelemalla paperiarkkia tai -näytettä valoa vasten. Paperin formaation sanotaan olevan huono, jos kuitumateriaali on jakaantunut epätasaisesti paperissa niin, että siinä esiintyy runsaasti suurem- 30 pia tai pienempiä pilvlmälsiä muodostumia. Vastaavasti formaatio on hyvä, jos kuitumateriaalin jakauma kautta paperin pinnan on tasainen.

FormaatioelImellä tai formaatioplnnalla tarkoitetaan seuraavassa rakenne-elintä, joka tavalla tai toisella osallistuu ralnanmuodostukseen esim.

35 vaikuttamalla vedenpoiston Intensiteettiin tai siihen kuinka kuidut asettuvat toistensa suhteen. Muodostusvyöhykkeellä viiraa sivuava tai ohjaava tela voi toimia formaatloelimenä.

4 77702 1 Formaatloplnta voi olla pelkkä levy, soplvimmin se kuitenkin on laatikkomaisen rakenteen kanslosa, joka on viiraa vastassa. Formaatloplnta voi olla solidi, reiätön, mutta tavallisimmin siinä on rakoja, jotka yleensä ovat olennaisesti poikittain viiran kulkusuuntaan nähden. Raot voivat ol-5 la myös vinossa ralnan kulkuun nähden esim. kalanruotomaisesti. Formaa-tloplnnan ollessa kantena laatikkomaisessa rakenteessa tämä voi olla atmosfäärisen paineen alaisena, mutta se voi myös olla yhdistettynä alipal-nelähteeseen ja toimii siis vakuumln alaisena.

10 Termi 'retentio* tarkoittaa viiraosalla muodostumisvaiheessa olevan paperi-rainan kykyä vedenpoistoprosessin aikana pidättää struktuurissaan kuitu-suspensiossa olevat hienot kuidut ja täytealnehiukkaset. Retentloon vaikuttavat, paitsi kuitumateriaali itsessään ja sen esim. fyslkokemialliset ominaisuudet, myös monet ulkoiset tekijät kuten viirakudoksen tiheys, for-15 maatioelimlen tyyppi, paperikoneen nopeus jne. Koska mainitut hienoainekset ovat tärkeitä paperin raaka-ainekomponentteja, jotka mm. parantavat valmiin paperin palnatusominalsuuksla, pyritään eri tavoin esim. sanomalehtipaperia ja painopaperelta valmistettaessa siihen, että retentio saataisiin pidetyksi mahdollisimman korkealla tasolla.

20

Paperikoneiden nopeuksien kasvaessa ovat useat ongelmat ralnan muodostuksessa tulleet entistä korostuneemmin esille. Paperikoneen muodostusosal-la kuituverkostoon ja sen yhteydessä vielä verraten vapaana olevaan veteen vaikuttavat ilmiöt, esim. keskipakoisvoimat, voimistuvat yleensä 25 radan nopeuden neliöön verrannollisena. Nykyisten sanomalehtipaperikoneiden suurimmat ratanopeudet ovat luokkaa 1200 m/min. Suunnitteilla on kuitenkin sanomalehtikonelta, joissa pyritään jopa n. 1500 m/mln ratanopeu-teen. Mainittu nopeuden lisäys aiheuttaa useita ongelmia, joita käsitellään seuraavassa.

30

Hybridiformerien samoin kuin tasoviiraformerlen ongelmana on suurilla työskentelynopeuksilla se, että yksiviiraisella vilraosuudella massan vapaassa pinnassa ilmenee roiskeita. Nämä roiskeet syntyvät perälaatlkos-ta tulevan massasuihkun törmätessä pienessä kulmassa rintapöydän tuke-35 maan viiraan, jolloin massasuihku osittain hajoaa. Mainittujen roiskeiden kantavuus ralnan kulkusuunnassa on varsin suuri ja nämä roiskeet aiheuttavat jälkiä muodostuvaan rainaan ja huonontavat täten valmistetta- 5 77702 1 van paperin laatua. Toisaalta tasovllraosalla vedenpoistoon käytettyjen foillen aiheuttamat Impulssit kasvata suurilla nopeuksilla niin suureksi, että myös tästä aiheutuu ralnan formaatiota huonontavaa roiskimista. Folllpulsaatlohan kasvaa tunnetusti nopeuden neliössä. Jotta pulsaatlo 5 jäisi suurella nopeudella roiskimisrajan alapuolelle, on foilikulmat pienennettävä niin pieniksi (lähenevät 0°-kulmaa), että ei saavuteta riittävää vedenpolstotehoa.

Tasoviiraosan epäkohtana on myös se, että huulisulhkussa olevat poikit-10 täiset profiilivirheet saattavat vielä korostua tasoviiralla esim. vlnot-taisten massalietteen virtauskomponenttien (ns. auraukset viiralla) vuoksi tai pitkittäisten vanojen voimistumisen myötä.

Yleisesti on voitu todeta, että kitaformereilla neliömassan vaihtelut 15 jäävät pienemmiksi kuin tasovilraformereilla tai hybridiformereilla, mikä voi johtua osaltaan siltä, että kitaformereilla suihku syötetään suoraan kitaan, jossa massasuihku välittömästi "jäähdytetään" kahden viiran väliin niin, ettei voi syntyä mainittuja profiilivirheitä voimistavia poik-kittaisvirtauksia.

20

Paperikoneiden, etenkin sanomalehtikoneiden, nopeuden kasvaessa on käynyt selväksi, että rainan tasaisuus on paitsi tärkeä paperin laatuominaisuus myös yhä enemmän paperikoneen ajettavuuteen vaikuttava tekijä, koska rainan heikoimmat kohdat ovat yleensä katkon syinä.

25

Edellä esitettyä taustaa vasten esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä ja laite paperirainan muodostuksessa, joka soveltuu suurille ratanopeuksille aina nopeuksiin 1500 m/min asti ja sitäkin suuremmille nopeuksille.

30

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä ja formeri, joka erityisen hyvin soveltuu kevyiden palnopaperelden kuten sanomalehtipaperin ja LWC-paperin valmistukseen, etenkin paperien neliöpalnon ollessa välillä 2 2 30 g/m - 60 g/m . Kehitys on koko ajan viemässä neliöpalnoja pienempään 35 päin (nyt sanomalehdellä 45 g/m on yleinen, mutta lähitulevaisuudessa 2 mennään 40 g/m ja tämän alapuolelle), mikä asettaa paperin tasaisuusvaa-timukset entistä ankarammiksi.

6 77702 1 Esillä olevan keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada rainanmuodos-tusmenetelmä ja formeri, jolla päästään entistä parempaan formaatioon ja arkinmuodostukseen kuitenkin niin, että samalla toteutuu ainakin samantasoinen retentio kuin mikä saavutetaan retention osalta hyväksi tunnetuil-5 la formereilla.

Muina keksinnön tavoitteina on aikaansaada rainan muodostusmenetelmä ja formeri, jolla päästään tasaiseen hieno- ja täyteainejakautumaan niin, että rainan vastakkaiset pinnat ovat keskenään mahdollisimman samankal-10 täiset, jolla valmistetun paperin huokoisuus on alhainen (ei ns. pinho-leja), jolla valmistetun paperin offset-painatusominaisuudet ovat hyvät ja jolla saavutetaan riittävän korkea kuiva-ainepitoisuus viiraosan jälkeen.

15 Mainittujen päämäärien saavuttamiseksi esillä olevassa keksinnössä on lähtökohdaksi otettu ns. kitaformeri, koska se yleisen käsityksen mukaan ja kuten edellä on esitetty soveltuu parhaiten suurille nopeuksille neliö-massan tasaisuuden ja roiskeiden eliminoltumlsen vuoksi. Toisaalta keksinnössä pyritään välttämään useiden ennestään tunnettujen kitaformerelden 20 heikot puolet, nimittäin heikohko formaatio ja huono retentio.

Keksinnön tarkoituksena on kehittää edelleen Fl-patenttlhakemuksessa n:o 751774 (US-patentti n:o 3.996.098) esitettyä rainanmuodostusosaa niiden käyttökokemusten perusteella, joita tästä rakenteesta on saavutettu sekä 25 sen muutamien toteutettujen kaupallisten sovellutusten osalta että erityisesti hakijan koepaperikoneella tehtyjen laajojen koeajosarjojen tuloksena, jolloin on tutkittu perusrakenteen erilaisten rakennevarianttien ja siihen kuuluvien komponenttien vaikutusta ralnanmuodostusosan toimintaan.

30

Kuten FI-hakemuksen n:o 751774 selitysosassa on esitetty, erilaisten kaksi-viiraisten rainanmuodostusosien etuna on, että niissä vedenpoisto tapahtuu huomattavasti tehokkaammin ja nopeammin kuin tavanomaisilla fourdrinier-tasoviiraosllla sekä se, että ensin mainituilla muodostettu paperiralna 35 on rakenteeltaan homogeenisempl kuin jälkimmäisillä aikaansaatu. Rainan rakenteen homogeenisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä eitä, että paperin sisältämä kuituaines sekä tähän lisätyt ns. täyteaineet ovat jaksan- il 7 77702 1 tuneet tasaisesti rainan paksuussuunnassa ja että ralnen molemmat pinnat ovat esim. slleysominaisuuksiltaan mahdollisimman samanlaiset. Esim. sanomalehtiin, aikakauslehtiin, tms. tarkoitetussa paperissa täytyy yleensä olla mahdollisimman paljon hienoja kuituja ja täyteainetta, jotka antavat 5 tällaisille paperilajeille hyvät painatusomlnalsuudet.

Hakemuksen FI 751774 mukaisella rainanmuodostusosalla saavutetut kokemukset teollisessa paperinvalmistuksessa sekä hakijan kokeilukoneella vastaavanlaisella rakenteella suoritettujen koeajojen antamat tulokset osoit-10 tavat, että tällä formerilla vältetään toispuoleisuus ja pystytään saavuttamaan hyvä massan retentio, mutta että muiden valmistettavan paperin laatutekijöiden osalta formaatio ei ole aina tyydyttävä. Korkea retentloaste on tuloksena pulsslttomasta vedenpolstotavasta.

15 Formaatioon vaikuttavia tekijöitä on pyritty analysoimaan ja tässä yhteydessä on palautettava mieliin eräitä vanhoja paperlntekijän taitoja. Vanhoilla hidaskäyntisillä (100-300 m/min) fourdrinier-koneilla formaatioon vaikutettiin ravistamalla viiraa edestakaisin sen tasossa poikittain viiran kulkusuuntaan nähden. Nopeuksien kasvaessa ravistus kävi te-20 hottomaksi ja se korvattiin erilaisilla kiinteillä tasoviiraa laahaavil-la ns. forming board-rakenteilla tai vastaavilla vedenpoisto- ja/tai for-maatloelimillä, joiden olennaisena osana on llsta/rako/llsta-tyypplnen kansirakenne, josta yhtenä esimerkkinä on hakijan US-patentin n:o 4.154.645 mukainen rakenne. Toimintaperiaatteena erilaisilla järjeste-25 lylllä, joilla formaation parantamiseen pyritään, on että muodostumassa olevaan kuitumattoon tai ralnaan kohdistetaan hallittavissa ja säädettävissä oleva pulseerausvaikutus tai impulsslsarja, jonka ansiosta kultu-matossa olevat kuidut siirtyvät toistensa suhteen sopivalla tavalla toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi.

30

Stationääristen ns. viirakaluetelden käytön haittana on niiden viiraa kuluttava vaikutus, joka on ollut merkittävä epäkohta varsinkin metallivii-roja käytettäessä. Muoviviirat ovat tässä suhteessa vähemmän arkoja, mutta stationääristen elimien käyttö on yleensä pyritty rajoittamaan mahdol-35 lisimman vähiin. Kun nykyaikaisilla nopeakäyntisillä suurtehopaperikoneil-la hyvä formaatio on kuitenkin tullut yhä tärkeämmäksi paperin laatukriteeriksi ja se siis vaatii jonkinlaisia kiinteitä formaatioelementtejä, 8 77702 1 on näiden toimintaa Ja toimintaedellytyksiä esillä olevaan keksintöön liittyen hakijan toimesta tutkittu hyvinkin laajasti.

Vanhastaan on kokemusperäisesti tunnettua ja myös johdonmukaisen ajatte-5 lun tuloksena pääteltävissä, että kuitujen tasainen asettuminen toistensa suhteen muodostumisvaiheessa olevassa kultumatossa edellyttää niille tiettyä liikkumavapautta, joka on mahdollista vain siinä tapauksessa, että kuitumaton vesipitoisuus on riittävän suuri salliakseen kuitujen liikkumisen. Tämä merkitsee, että vedenpoisto ei saa tapahtua lilan no-10 peasti. Niinpä vanhoilla tasovllrakonellla vedenpoistoa pyrittiin suorastaan hidastamaan käyttämällä umpikantlsia forming boardeja viiran juoksun alkumetreillä.

Jotta formaatioon pystyttäisiin mekaanisesti vaikuttamaan, on todettu, 15 että sopiva kuitumaton vesipitoisuus on noin 30- jopa 100-kertainen kuitu-määrään verrattuna. Näin suuri vesimäärä on myös hyödyllinen siinä suhteessa, että kuitumatosta formaatiovaiheen aikana poistuva vesi toimii tehokkaana stationäärlsten formaatioelementtien ja viiran välisenä voiteluaineena ja pienentää tällä tavoin viiran kulumlsriskiä.

20

Hakemuksen F1 751774 selityksen mukaisesti vedenpoisto kyseisen konseptin mukaisessa rainanmuodostusosassa tapahtuu pääasiassa ensimmäisellä ral-nanmuodostustelalla noin 90°-suuruisessa sektorissa, vaikka tämä muodostaa vain pienen osan siitä ensimmäisen viiran ja toisen viiran välises-25 tä yhteisestä kulusta, joka on käytettävissä vedenpoistoa ja yleensä rai-nanmuodostusta varten. Vedenpoisto tapahtuu siis hyvin tehokkaasti, josta on seurauksena, että viirojen välissä oleva kuitumatto ehtii saavuttaa 8-10 Z:n kuiva-ainepitoisuuden jo ensimmäisen rainanmuodostustelan jälkeen. Tällaisessa konsistenssissa kultujen keskinäinen asema toistensa 30 suhteen eli syntyneen rainan formaatio jähmettyy niin, ettei siihen ole mahdollista enää vaikuttaa riittävän tehokkaasti muodostustelan jälkeen sijoitetuilla stationäärisillä elimillä.

Tämän keksinnön kohteena olevaan rainanmuodotusosaan kuuluva perälaatik-35 ko syöttää massasuihkun suoraan molempien viirojen väliseen kitaan niiden sivutessa verraten pienessä sektorissa ensimmäistä muodostustelaa. Massan kuitusakeus, siis paperlkultujen painomäärä vastaavaa suspensiotilavuus- 77702 9 1 yksikköä kohden voi tässä vaiheessa olla 0,3-0,5 %, mikä merkitsee, että massassa on 200-300-kertainen vesimäärä kuituihin verrattuna. Kultusus-pensiossa eli massassa on myös täyteaineita silloin, kun valmistetaan painettavaksi tarkoitettua paperia. Täyteaineen määrä voi olla yhtä suuri 5 kuin kuitumateriaalinkin määrä, jolloin massasuspenslon kokonalssakeus tulee olemaa luokkaa 0,5-1,5 X.

Keksinnön mukaisella rainanmuodostusosalla pyritään suhteelliseen varovaiseen vedenpoistoon, joka pyritään jakamaan tapahtuvaksi kontrolloidus-10 ti perättäisinä vaiheina valmistettavan paperin laadun kannalta optimaalisesti ja yleensä verraten tasaisesti kaksiviiraisen osuuden eri formaa-tioelimien osalla. Vedenpoietotapahtuma pyritään ohjaamaan siten, että aluksi annetaan kummankin viiran pinnalle muodostua ohuehkot primääriset kultukerrokset, jotka toimivat suodatlnkudosten tavoin. Näiden esihuopau-15 tettujen kuitukerrosten ansiosta pystytään retentiota olennaisesti parantamaan ralnaa muodostavan massan pääosan osalta siitä huolimatta, että kultumattoon kohdistetaan suhteellisen tehokas formaatiota parantava pul-seeraus.

20 Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että kolmannen muodostus-vyöhykkeen määrää kaarevaplntainen apumuodostuselin, jonka ohjaamana kolmas muodostusvyöhyke kaartuu vastakkaiseen suuntaan kuin edelliset kakeiviiralset muodostusvyöhykkeet ja että mainitun apumuodostuselimen 25 ohjaaman vedenpoistovyöhykkeen sektorin laajuus on välillä n. 5°-50°, soplvlmmin välillä 20°-30°.

Keksinnön ansiosta pystytään ensin muodostustelalla huopauttamaan ralnan pintakerrokset hyvällä retentlolla ja sitten aiheuttamaan formaatiota 30 parantavaa pulseerausta muodostuskengällä ja lisäksi käyttämään hyväksi muodostuelimillä kultumattoon vaikuttavia leikkausvoimaefektejä. Tasainen vedenpolstopalne muodostustelalla edistää retentiota sekä rainaan syntyvät leikkausvoimat rainan joutuessa viirankireyspaineen alaiseksi tasoittavat rainan formaatiota. Ralnan retentiota pulseerauksen alaisena taas 35 parantavat jo ralnan pintoihin ensiksi huopautetut kultukerrokset, jotka toimivat suodatlnkudoksen tavoin.

ίο 77702 1 Suositeltavaa on, että nämä peräkkäiset muodostusvyöhykkeet sijaitsevat olennaisesti vertikaalisesti toistensa suhteen, koska rainasta poistuneen suspensioveden käsittely ja poisjohtaminen muodostuu tällöin suhteellisen yksinkertaiseksi.

5

Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena oleva formaation parantaminen osaltaan saavutetaan järjestämällä ensimmäisen ja toisen viiran yhteinen peittokulma ensimmäisellä muodostustelalla huomattavasti pienemmäksi kuin mitä se on hakijan aikaisemman konseptin (FI 751774) mukaisessa 10 rainanmuodostusosassa.

Lisäksi ensimmäisen muodostustelan el välttämättä pidä olla imutela, vaan se voidaan useissa tapauksissa korvata sopivalla onsipintatelalla esim. urapintaisella telalla.

15

Mainitun peittokulman suuruus voi alimmillaan olla vain muutamia asteita ja suurimmillaankin noin 50°, Tämä peittokulma voidaan halutuissa rajoissa säätää kyseisellä formerilla valmistettavan paperilajin mukaan viiran-ohjaustelojen asemaa säätämällä. On huomattava, että toivottujen tavoit-20 teiden saavuttamiseksi myös perälaatlkon asemaa on voitava säätää niin, että perälaatikosta purkautuvan massasuihkun suunta viirojen yhdessä muodostamaan kitaan nähden on halutunlainen.

Eri tavoin saavutetut kokemukset tämäntyyppisillä ralnamnuodostusosilla 25 ovat osoittaneet, että hyvän tai ainakin tyydyttävän formaation aikaansaamiseksi ensimmäistä muodostustelaa seuraavalla vedenpoistovyöhykkelle on sijoitettava ainakin yksi kiinteä pulseerausta aiheuttava formaatio-elin, jonka vaikutusalue ralnan kulkusuunnassa on riittävän pitkä.

30 Keksinnön mukainen formaatioellmlen ja muodostustelojen sijoittelu ja järjestely tekee mahdolliseksi sen, että rainan muodostuminen ja vedenpoisto siltä voidaan ohjata tapahtumaan useassa valheessa halutulla tavalla silmällä pitäen mahdollisimman korkeata retentiotasoa ja samanaikaista hyvää formaatlota.

Rainanmuodostukeen ensimmäinen valhe tapahtuu ensimmäisen muodostustelan alueella, jossa lievää vedenpolstovoimaa hyväksi käyttäen perälaatikosta 35 77702 11 1 tulevasta massasuspeneioeta eelhuopautetaan ohuet kuitukerrokset forme-rin kummankin viiran pinnalle. Tämän vaiheen kesto määräytyy mm. sen sektorin laajuudesta, jolla viirat peittävät muodostustelaa. Kuten edellä on mainittu, hakemuksen 751774 mukaisessa formerissa viirat peittävät 5 muodostustelaa noin 90°reen sektorissa. Tämän keksinnön mukaan tyydytään n. 5°-50°:een suuruiseen sektoriin ja vastaavasti lyhyempään vaikutusaikaan. Vedenpolstopalne ajaa suspensloveden osittain muodostustelan onsi-pintaiseen valpparakenteeseen, osittain telalta poispäin, johon suuntaan myös keskipakovoima vaikuttaa. Varovainen vedenpoisto jo sinänsä vaikut-10 taa edullisesti retentloon, mikä efekti korostuu vielä eslhuopautumista-pahtuman ansiosta.

Lähinnä seuraava vedenpoistovaihe tapahtuu muodostuskengän alueella, jonka kansi muodostuu rakojen toisistaan erottamista viiran kulkuun nähden 15 olennaisesti poikittaisista listoista ja aiheuttaa täten sykkeen viirojen välissä kantta sivuavaan kuitumattoon. Tämä kuitumatto muodostaa eräänlaisen sandwich- rakenteen, jonka keskiosa on huomattavasti vetisempl (sen sakeus on lähellä perälaatikkosakeutta) kuin viiroja vastassa olevat kui-tukerrokset. Tämän kuitumaton keskimääräinen kuitusakeus voi olla rajois-20 sa 1-4 Z sen tullessa mainitun formaatiokengän alueelle. Kuitumaton vesi-pitoisuus on siten noin 25-100-kertainen kuituihin verrattuna ja tämä tekee mahdolliseksi sen, että syntyvän rainan formaatiota voidaan tässä vaiheessa halutulla tavalla hallita juuri tämän pulseerauksen avulla, jonka llstarakentelnen muodostuskengän kansi aiheuttaa.

25

Rainanmuodostuskengän tehtävänä on paitsi vaikuttaa formaatioon toimia myös vedenpoistoellmenä. Muodostuskengän kansi on kaareva ja vedenpoisto sen alueella tapahtuu osittain keskipakovoiman valkutussuuntaan, mutta myös muodostuskengän laatikkomaisen rakenteen sisään etenkin, jos tämä 30 laatikko on yhdistetty alipainelähteeseen.

Nämä kaksi selostettua vedenpoistovaihetta yhdessä ratkaisevat pääasiallisesti keksinnön mukaisella rainanmuodostusosalla valmistettavan paperin laadun, etenkin retention ja formaation osalta.

Keksinnössä voidaan soveltaa esim. sellaista muodostuskenkää, joka on esitetty hakijan Fl-hakemuksessa nro 771364 (vast. US-patentti nro 35 12 77702 1 4.154.645). Ko. muodostuskenkä on sijoitettu ralnaninuodostusosassa vii rojen yhteiselle juoksulle siten, että viirat ja niiden välissä oleva kui-tumatto sivuavat tämän kengän kantta, joka koostuu useista viiran kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittaisista listoista. Jokainen listasär-5 mä aiheuttaa sitä sivuavalle kultumatolle tietyn hydraulisen pulssin, jonka ansiosta lopullisen rainan muodostavassa kuituverkostossa tapahtuu kuitujen tiettyä uudelleen järjestymistä, joka yleensä johtaa optimaaliseen formaatioon. Tällaisen muodostuskengän alueella tapahtuu luonnollisesti, paitsi kuitujen siirtymistä toistensa suhteen, myös massan vedetöntymistä, 10 jonka intensiteetti riippuu viiroja ohjaavan kengän pinnan kaarevuussätees-tä sekä siitä, onko kengän onsipinta paineen tai tyhjön alaisena.

Jotta tällaisen kengän tai laatikon kannen ja sen mahdollisten listojen muodostama formaatiopinta voisi toimia formaatlota parantavasti, on tämän 15 pinnan alueelle viirojen välissä tulevan kuitumaton vesipitoisuus oltava riittävän suuri niin, että kuitujen siirtyminen toistensa suhteen voi vielä tapahtua verraten vapaasti. Nyt esillä olevan keksinnön mukaisessa rainanmuodostusosassa tämä statlonäärinen formaatiopinta sijoitetaan ensimmäisen muodostuetelan jälkeen sopivalle etäisyydelle tästä. Tällöin 20 on tärkeätä, että edeltävä vedenpoisto ensimmäisellä muodostustelalla ei ole ollut liian efektiivistä.

Vedenpoistoon vaikutetaan formaatlokengän alueella formaatiopinnan tietyillä rakennepiirteillä, joita ovat esim. sen pituus rainan kulkusuun-25 nassa, sen kaarevuussäde, siinä olevien listojen lukumäärä ja niiden välisten rakojen suuruus jne. Tarpeen vaatiessa voidaan osaan raoista sijoittaa täytelistat. Viirojen kudostiheydellä ja -tyypillä on melkoinen vaikutus vedenpoistoon samoinkuin viirojen jännityksellä, joka määrää sen puristusvoiman, joka kohdistuu viirojen välissä olevaan kuitumattoon 30 ja joka myös osaltaan vaikuttaa rainasta vettä poistavasti.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen sovellutusesimerkkiin, jonka yksityiskohtiin keksintöä ei ole rajoitettu.

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön mukaisen muodostusosan erästä toteutuseslmerkklä.

35 77702 13 1 Kuvio 2 esittää sivukuvana tarkemmin erästä keksinnön mukaista muodostus-osaa runkorakenteineen.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty muodostusosa käsittää ensimmäisen viiran 20 sil-5 mukan ja toisen viiran 10 silmukan. Viiroilla 10,20 on yhteinen juoksu viivojen A ja B välillä, jotka rajoittavat muodostusosan kakslvilralsen muodostusvyöhykkeen. Viira 10 on ns. peittävä viira ja viira 20 ns. kantava viira, jota ralna W seuraa kakslvilralsen muodostusvyöhykkeen jälkeen. Perälaatikon huullosa 30 syöttää massasuihkun viirojen 10 ja 20 rajoitta-10 maan kitaan K, joka muodostuu johtotelan 11 ja muodostustelan 21 keskinäisen aseman määräämänä. Kidan K muodostaa toiselta puolelta pääasiallisesti viiran 10 juoksu telalta 11 viivalle A, jossa viira 10 kohtaa ensimmäisen viiran 20 (massakerros on välissä), ja toiselta puolen muodostuskl-taa K rajoittaa ensimmäisen muodostuetelan 21 yli kulkeva ensimmäisen 15 viira 20.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti ensimmäisenä muodostus te lana 21 on revitetyllä vaipalla 21' varustettu imutela 21, jossa on imuvyöhyke 21a. Muodostus-telan 21 jälkeen kakslvliralsella muodostusvyöhykkeellä A-B seuraa enslm-20 mäisen viiran 20 silmukan sisällä muodostuskenkä 22, jossa on listoista 23 koostuva kanslosa. Kengän 22 listojen 23 välillä on raot. Kengän 22 kanslosan 23 kaarevuussädettä on merkitty R:llä.

Kengän 22 kanslosan kaarevuuseäde R ei tarvitse olla vakiolllnen koko 25 kengän pituudella, vaikka vakiosäteinen kanslosa 23 onkin eräs toteutusvaihtoehto. Eräs toinen edullinen toteutusvaihto on sellainen, että kansi-osan 23 kaarevuuseäde jatkuvasti tai sopivin portain pienenee viirojen 10 ja 20 etenemlseuunnassa.

30 Muodostustelan 21 ja -kengän 22 alueella viirojen yhteinen juoksu kaartuu samaan suuntaan. Näiden jälkeen on toisen viiran 10 silmukan sisälle sijoitettu telan muodostama apumuodostuselin 13, jonka sektorilla b viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu käännetään kaartumaan vastakkaiseen suuntaan.

Tämän jälkeen seuraa viiran 20 silmukan sisällä oleva toinen muodostustela 35 24, jonka alueella sektorissa c viirojen juoksu jälleen käännetään kaartumaan, nyt vastakkaiseen suuntaan kuin telan 13 sektorilla b.

U 77702 1 Toinen muodostustela 24 on imutela, jossa on kaksi peräkkäistä imuvyöhyket-tä 24a ja 24b, jonka viimemainitun alueella raina W eroaa peittävästä viirasta 10 ja seuraa kantavaa viiraa 20. Tämän jälkeen raina U etenee pisteeseen P, jossa se irrotetaan viirasta 20 johtotelojen 25 ja 26 välisellä 5 juoksulla pick-up-telan 40 ja sen imuvyöhykkeen 40a avulla Ja siirretään pick-up- kudokselle 41, joka vie ralnan W edelleen paperikoneen puristin-osalle (el esitetty).

Muodostuskengän 22 kohdalla toisen viirasilmukan 10 sisällä on vedenkerä-10 yssiivekkeet 12, jotka ohjaavat viiran 10 läpi poistuneen veden paperikoneen sivulle. Apumuodostustelan 13 jälkeen on ensimmäisen viirasilmukan 20 sisällä vedenkeräyslaite 26, joka johtaa telalla 13 poistuneen veden paperikoneen sivulle. - Ensimmäisen viiran johtoteloja on merkitty viitenumeroin 25 ja toisen viiran johtoteloja viitenumeroin 15.

15

Seuraavassa käsitellään edellä selostetun formerin toimintaa ja sen eri variaatioita.

Vedenpoisto massasuihkusta J aloitetaan kidassa K molempien viirojen 10 20 ja 20 läpi. Tässä vaiheessa ensimmäisen muodostustelan 21 sektorilla a aikaansaadaan molempien viirojen 10,20 pinnalle kultujen eslhuopauttaml-nen vedenpoiston tapahtuessa pääasiallisesti samassa määrin molempien viirojen läpi. Vedenpoisto suoritetaan ensimmäisen viiran 20 läpi viirojen välisen 10,20 puristuksen ja telan 21 valinnaisella imuvyöhykkeellä 25 21a vallitsevan alipaineen avustamana ja toisen viiran 10 läpi pääasial lisesti viiran kireyspaineen ja kiihtyvyysvoimien vaikutuksesta. Sektorilla a vedenpoistoa rajoitetaan niin, että massasuspensiota el täydellisesti huopauteta, vaan se johdetaan jatkovedenpoistoa varten muodostusken-gän 22 kansiosalle, jonka listat 23 aiheuttavat pulseerauksen vedenpolsto-30 paineessa. Tällöin vettä poistuu pääasiallisesti kiihtyvyysvoimien ja viirojen kiristyksen vaikutuksesta toisen viiran 10 läpi ja myös ensimmäisen viiran 20 läpi etenkin silloin, jos laatikkomaisen kengän 22 sisätila ja listojen 23 väliset raot on liitetty lmulaittelslin, joita kuviossa 1 kaaviollisesti esittää lohko 27.

Apumuodostuselin 13 on sileällä pinnalla 13' varustettu tela ja sen sektorilla b vedenpoisto tapahtuu pääasiassa ensimmäisen viiran 20 läpi viiro- 35

II

l5 77702 1 jen kiristyksen ja kiihtyvyysvoimien vaikutuksesta. Apumuodotustela voidaan joissakin tapauksissa korvata muodostuskengällä. Toisen muodostuete-lan 24 sektorilla c tapahtuu vedenpoistoa vielä jossakin määrin etenkin telan 24 imuvyöhykkeellä 24a alipaineen vaikutuksesta imuvyöhykkeen 24b 5 ollessa lähinnä irrotusvyöhyke, jolla varmistetaan se, että ralna W seuraa toisesta viirasta 10 irrottuaan (viiva B) ensimmäistä viiraa 20.

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaisen formerln eri elinten rakennevaihtoehtoja ja eri parametrien sopivia alueita ja vaihtelurajoja.

10

Edellä esitetyistä syistä on kaksiviiralnen vedenpoistovyöhyke edullisesti olennaisesti pystysuuntainen, mikä ei kuitenkaan ole ainoa keksinnön toteutusvaihtoehto, vaan eräissä tapauksissa voidaan käyttää jopa olennaisesti horisontaalista kakslvllraleta osuutta, jolloin luonnollisesti teh-15 dään tarpeelliset modifikaatiot muodostusosan kokonaisgeometrlaan esimerkiksi niin, että muodostusvyöhykettä a vastaava vyöhyke telalla 21 tulee sijaitsemaan sen ensimmäisellä tai toisella ylemmällä neljänneksellä.

Keksinnössä on olennaista, että ensimmäisen muodostustelan 21 pelttosekto-20 ri a ei ole lilan suuri edellä esitetyistä, lähinnä formaatioon liittyvistä syistä. Sektorin a suuruus on muutamista asteista ylöspäin ja suurimmillaan sektori a keksinnön puitteissa voi olla noin 50°. Yleensä edullisimmillaan keksinnön tarkoitusperien saavuttamiseksi sektori a on noin 5-30°, kun telan 21 halkaisija on luokkaa 1,5 m. Sektorin a jälkeen on massaker-25 roksen kuitusakeus alle noin 3-4 X, yleensä noin 1 X - 3 Z. Muodostusken-gän 22 ohjauskannen 23 kaarevuussäde R on yleensä alueella 1 m - 10 m ja edullisimmin alueella R » 3 m - 5 m. Kengän 22 jälkeen kuitusakeus on yleensä vähintään noin 4 X.

30 Apumuodostuselin on kuvion mukaisesti pyörivä slleäplntainen tela 13, jonka sektorin b suuruus on 5°-50°, soplvlmmin välillä 20°-30°. Apumuo-dostuselln voi kuitenkin eräissä tapauksissa olla myös stationäärinen kaarevapintalnen kenkä, jonka formaatloplnnan laajuus vastaa em. sektoria b. Kenkäellmen käyttö mahdollistaa mielivaltaisen kaarevuussäteen va-35 linnan. Telan 24 sektorin c suuruus on luokkaa n. 60°-120° ja viiran 20 peittosektorin d suuruus n. 120°-180°. Telan 13 jälkeen on muodostuvan ralnan kuitusakeus yleensä välillä 6 X - 7 X.

16 77702 1 Kuten edellä selitetty, keksinnön mukaisella rainanmuodostusosalla on mahdollista esitettyjen eri tyyppisten formaatioelimien ja niiden sijoittelun ansiosta saada aikaan huomattavasti tasaisempi vedenpoiston jakauma formaatiovyöhykkeellä kuin esim. FI-hak. n:o 751774 mukaisella formerilla.

5

Poistuneen veden määrä eri vaiheissa riippuu luonnollisesti useista eri tekijöistä, esim. käytettävän massan lajista ja ominaisuuksista (jotka osin vaikuttavat retentioon), formerin työnopeudesta, viirojen tyypistä ja tiheydestä formaatioelimien vaikutuspituudesta (· sektorit muodostus-10 teloilla) jne. Ylimalkaisina ja esimerkin omaisina raja-arvoina voidaan esittää seuraavat arvot keksinnön mukaisen formerin vedenpoisto-osuuksien jakautumiselle: I vyöhyke 75 % - 50 2 15 II 20 % - 25 2 III " 5 2 - 15 % IV " 22-72

Tela 11 on sileäpintainen normaali johtotela, tela 21 on lmutela tai ilman 20 imuvyöhykettä oleva onsipintatela. Telan 21 on välttämättä oltava onsi-tai avopintainen niin, että sektorilla a vedenpoisto voi tapahtua kahteen suuntaan, sopivimmin olennaisesti yhtä paljon molempien viirojen 10 ja 20 läpi. Apumuodostuselin 13 voi erikoistapauksissa olla onsipintatela.

Tela 24 on imutela. Telan 24 ensimmäisellä imuvyöhykkeellä 24a vallitseva 25 alipaine on yleensä alueella 10-30 kPa ja toisella vyöhykkeellä 24 vallitseva alipaine on yleensä mainittua suurempi ja luokkaa 40-70 kPa, millä nousevalla alipaineella varmistetaan loppuvedenpoisto niin, että muodostuneen rainan W kuitusakeus kaksiviiraisen vyöhykkeen, siis peittosek-torin d jälkeen, on sanomalehtipaperia valmistettaessa luokkaa 15-20 2.

30

Telan 13 halkaisija on luokkaa 1 m. Mitä pienempi on apumuodostuselimen 13 kaarevuus tai säde sitä suurempi vedenpoistopaine saadaan aikaan vyöhykkeelle b. Jos apumuodostuselin 13 on tela el sen osalta yleensä voida mennä ainakaan paljon alle 1 m:n halkaisijoihin kestävyys- ja taipumisprob-35 leemlen johdosta. Telan 24 halkaisija on lähes 1,5 m.

Kaksiviiraisen vyöhykkeen kokonaispituus on yleensä luokkaa 3-5 m, josta 77702 17 1 noin 1 n tulee muodostuskengän 22 kannen 23 osuudeksi. Mainittujen aktiivisten muodostusvyöhykkeiden a,R,b ja c väliset viirojen 10 ja 20 suorat juoksut pyritään yleensä saamaan niin lyhyiksi kuin mahdollista tilakysymykset ja konstruktiiviset seikat huomioonottaen.

5

Eräs edullinen piirre keksinnön mukaisen formerin kokonalsgeometrlassa on se, että ensimmäisellä muodostustelalla 21 viirojen 10,20 peittovyöhy-ke a sijaitsee telan 21 alemmalla neljänneksellä.

10 Seuraavassa selostetaan kuvioon 2 viitaten keksinnön mukaisen formerin rungon rakenne-esimerkki. Toisen viiran 10 silmukka on järjestetty rinta-telan 11, apumuodostuselimen 13, kääntötelan 14 ja johtotelojen 15 varassa suljetuksi silmukaksi. Runko-osa 50 käsittää pystypalkit 51, josta ulko-nee yläviistoon palkki 52, jonka yläpäähän on kiinnitetty kääntötelan 14 15 lääkerinkannattimet. Runko-osa 50 on järjestetty konesuunnassa kiskoilla 55 ja 56 siirrettäväksi vaunuksi esimerkiksi viiranvaihtoa ja muuta huoltotyötä varten. Tässä vaunussa on pyörät 53 ja 54, jotka liikkuvat mainituilla kiskoilla 55 ja 57. Ulommaisten pyörien 53 ääriasentoa kiskoilla 56 on merkitty viitteellä 53*. Ensimmäisen viiran 10 runko-osa käsittää 20 pystypalkit 61 ja 65 sekä niiden väliset vaakapalkit 66. Pystypalkkiin 61 on kannattimien 62 välityksellä kiinnitetty ensimmäisen muodostuste-lan 21 laakerinkannattlmet. Pystypalkklen 51 yläpäähän on vastaavasti kiinnitetty runko-osien 63 välityksellä toisen muodostustelan 24 laake-rinkannettimet. Muodostuskenkä 22 on kiinnitetty runkoon 60 kannattimen 25 63 välityksellä. Runko-osassa viitenumerolla 67 merkityt palkkien päät ovat koko koneen leveyden polkkisuunnasea ulottuvat ns. kantileveeraus-palkit, joiden avulla ensimmäisen viiran runko-osa kannatetaan käyttöpuo-lelta (takapuolelta) viiranvaihdossa. Tällöin hoitopuolelta (etupuolelta) on poistettu välipalat, joita on merkitty viitenumerolla 68. Toisen vii-30 ran 10 vaihto tapahtuu edellä selotetulla runko-osan taakseajolla vaunujen avulla. Kuviossa 2 on paperikonesalin lattiatasoa merkitty viitenumerolla 70 ja perälaatikkoon 30 tulevaa massaputkea viitenumerolla 31.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksin-35 nöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä esitetystä.

Claims (4)

1. Paperikoneen ralnanmuodostueosa, joka käsittää ensimmäisen ja toisen vliraellmukan (20,10), jossa muodostusosassa vedenpoisto ralnan (W) muo-5 dostavasta kultususpensiosta tapahtuu kahteen suuntaan mainittujen viirojen (10, 20) yhteisellä juoksulla (A-B), jossa muodostusosassa ensimmäisen vilrasilmukan (20) sisäpuolella on ensimmäinen ja toinen muodostus-tela (21,24) sekä toisen vilrasilmukan (10) sisällä kolmas muodostuselin (13) ja jossa muodostusosassa ensimmäinen viirasllmukka (20) ja toinen 10 viirasllmukka (10) pääasiallisesti ensimmäisen muodostustelan (21) määräämänä muodostavat suppenevan kidan (K), johon paperikoneen perälaatikko (30) syöttää massasuihkun (J) ja jossa ralnanmuodostusosassa ensimmäinen viirasllmukka (20) ja toinen viirasllmukka (10) ensimmäiseltä muodotuste-lalta (21) alkaen kulkevat yhteistä reittiä toiselle muodostustelalle (24), 15 jona käytetään imutelaa ja jota elvutessaan vllrasllmukat (10,20) erkanevat toisistaan, ja jotka viirat (10,20) muodostavat kaksivliraleen rainan-muodostusvyöhykkeen (A-B), joka käsittää muodostuskidasta (K) lukien seu-raavat, esitetyssä järjestyksessä peräkkäin olevat erityiset ja erilliset muodostus- ja vedenpoistovyöhykkeet 20 (a) mainitun ensimmäisen muodostustelan (21) alueella olevan ensimmäisen muodostusvyöhykkeen, joka sijaitsee pääasiallisesti tai kokonaan telan (21) alemmalla neljänneksellä, ja jossa vedenpoisto tapahtuu olennaisesti samanaikaisesti ensimmäisen viiran (20) ja toisen viiran (10) läpi 25 ensin kidassa ja tämän jälkeen viirojen (10,20) yhteisellä muodostustelaa (21) peittävällä sektorilla (a), jonka laajuus on korkeintaan noin 50°, (b) stationäärisen muodostuskengän (22) kaarevan (R) kanslosan (23) määräämän toisen muodostusvyöhykkeen, joka kaareutuu samaan suuntaan kuin 30 mainitulla ensimmäisellä muodostustelalla (21) oleva mainittu sektori (a), ja jossa muodostuskengässä (22) on rakojen toisistaan erottamien listojen (23) muodostama ohjauskansi, joka aiheuttaa sen ohi juoksevaan massakerrokseen sykkivän vedenpoistopaineen ja jonka muodostuskengän sisätila on tarvittaessa yhdistetty alipainelähteeseen (27), ja jonka 35 muodostuskengän (22) ohjauskannen (23) kaarevuussäde (R) on rajoissa 1 m - 10 m, sopivimmin rajoissa 3 m - 5 m, II 77702 19 1 (c) toisen viirasilmukan sisällä olevan muodostusellmen (13) ohjaaman kolmannen muodostusvyöhykkeen (sektori b), ja (d) mainitun toisen muodostustelan (24) ohjaaman neljännen muodostusvyö-5 hykkeen (24a,24b), jonka alueella toinen viira (10) erotetaan viirojen (]0,20) välissä muodostetusta ralnasta (W), tunnettu siltä, että kolmannen muodostusvyöhykkeen (sektori b) määrää kaarevaplntalnen apumuodostuselin (13), jonka ohjaamana kolmas muodostusvyöhyke (sektori b) kaartuu vastakkaiseen suuntaan kuin edelliset kaksivliraiset muodos-10 tusvyöhykkeet (a,23) ja että mainitun apumuodostuselimen (13) ohjaaman vedenpoistovyöhykkeen sektorin (b) laajuus on välillä n. 5°-50°, sopi-vimmln välillä 20°-30°.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostusosa, tunnettu siltä, 15 että mainitun apumuodostuselimen (13), sopivimmin telan, pinta (13') on olennaisesti sileä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rainanmuodostusosa, jossa ensimmäisen muodostustelan (21) halkaisija on luokkaa 1,5 m, muodostus- 20 kengän (22) ohjauskannen (23) pituus viirojen (10,20) kulkusuunnassa noin 1 m, toisen muodostustelan (24) halkaisija on luokkaa 1,5 m, tunnettu siitä, että apumuodostustelimen (13) kaarevuussäde on luokkaa 0,5 m ja koko kaksivllraisen muodostusvyöhykkeen kokonaispituus (A-B) luokkaa 4-7 m. 25

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rainanmuodostusosa, jossa eri muodostusvyöhykkeet (a,R,b,c,d) ja niillä olevat elimet on siten sovitettu, että kakslviiralsella osuudella (A-B) muodostuvan kuitukerrok-sen tai ralnan kultusakeus kehittyy seuraavasti: ensimmäisen muodostus- 30 vyöhykkeen (a) jälkeen pienempi kuin noin 3-4 %, sopivimmin noin 1-2 %; stationaarisen kengän määräämän toisen muodostusvyöhykkeen (R) jälkeen vähintäin noin 4%, tunnettu siitä, että apumuodostuselimen (b) jälkeen kultusakeus on noin 6-7 % ja toisen muodostustelan (24) ja sitä mahdollisesti seuraavlen llsävedenpolstoelementtien jälkeen noin 15-20 %. 35 20 77702