FI97667B - Videosäätöpiiri - Google Patents

Description

97667

Videosäätöpiiri Tämä keksintö liittyy yleisesti sellaisten piirien alaan, jotka rajoittavat televisiovastaanottimien kato-5 disädeputkessa kulkevan liian suuren suihkuvirran, ja erityisesti sellaisten piirien alaan, jotka estävät väri-televisiovastaanottimien katodisädeputken yhteydessä käytettävän reikälevyn vääristymisen tai täplittymisen paikallisen ja suuren suihkuvirran aiheuttaman kuumenemisen 10 takia.

Liian suuret suihkuvirrat katodisädeputkessa televisiovastaanottimessa voivat aiheuttaa huonontuneen kuvan. Tällaiset liian suuret suihkuvirrat voivat vaikuttaa epäedullisesti vastaanottimen katodisädeputken poikkeu-15 tusjärjestelmään, voivat aiheuttaa elektronisuihkun ha jaantumisen ja voivat aiheuttaa kuvan kukkimisen. Suuret suihkuvirrat, jotka ylittävät katodisädeputken turvallisen toimintakapasiteetin, voivat aikaansaada vahinkoa itse katodisädeputkelle sekä muille vastaanottimessa 20 oleville piireille tai komponenteille.

Ennestään tunnetaan monia piirejä, jotka säätävät keskimääräistä suihkuvirtaa tarkkailemalla signaalia, joka edustaa katodisädeputken suihkuvirran suuruutta ja joka on johdettu vastaanottimen suurjännitteen kehittä-25 västä järjestelmästä. Eräässä tällaisessa sovitelmassa, *·// joka on selitetty US-patentissa nro 4 167 025 - Willis, • « ♦ *·*·* suihkuvirran rajoitin reagoi virran kehityksestä johdet- ** * tuun signaaliin, kun signaali ylittää kynnystason.

» · · Värivastaanottimen katodisädeputkella on taipumus : 30 muuttaa värin puhtautta alueissa, joissa tapahtuu reikä levyn paikallista kuumenemista, esimerkiksi siellä, missä ; on suhteellisen suuri valkoinen alue. Tätä tilannetta • · · kutsutaan usein täplittymiseksi. Tilanne on tavallisesti pahempi suurilla putkilla, esimerkiksi sellaisilla, joil-35 la on suuri kuvaruudun koko, kuten 27 tuuman tai 31 tuu- 2 97667 man halkaisijan omaavillaa putkilla. Keskimääräisen suih-kuvirran tarkkailu on yleensä riittämätön ilmaisemaan ja estämään reikälevyn paikallisen kuumenemisen. Hyväksytty menetelmä täplittymimisen estämiseksi on pienentää video-5 ohjauksen tasoa siten, että suihkuvirta valkoisissa alueissa ei ole niin suuri, että se aiheuttaisi värin muuttumista. Suuremmat televisioruudut ovat kuitenkin usein myös tummempia. Suihkuvirran rajoittaminen tällä tavoin voi tehdä näytetyn kuvan tarpeettoman himmeäksi, erityi-10 sesti pienissä valkoisissa alueissa.

Suihkuvirtojen huippuarvon aiheuttamien ongelmien voittamiseksi, joita huippuarvoja suihkuvirran keskiarvo ei ilmaise, on kehitetty muita suihkuvirran rajoitinpii-rejä. US patentissa n:o 4,599,643 - Harlan, liian suuret 15 suihkuvirrat rajoitetaan elimillä, jotka toimivat riippu matta katodisädeputken virransyöttöjärjestelmästä. Sen sijaan käytetään hyväksi yhdistettyä signaalia, joka edustaa useiden värisignaalien yhdistettyjä hetkellisar-voja. Suihkuvirta rajoitetaan esimerkiksi pienentämällä 20 kontrastia, jos yhdistetty signaali ylittää kynnysarvon.

Toinen suihkuvirran rajoitin, joka toimii reagoiden yhdistettyyn värivideosignaaliin, on paljastettu US patentissa n: o 4,689,668 - Sutherland, II, ym. Säätöpiiri sisältää, seuraavassa järjestyksessä, ensimmäisen ali-25 päästösuotimen, ensimmäisen huipunilmaisimen, toisen alipäästösuotimen ja toisen huipunilmaisimen. Toinen *'*'! huipunilmaisin kehittää säätösignaalin, joka rajoittaa • · « · · videosignaalin amplitudia. Toisen alipäästösuotimen aika- » · « * . * vakio on noin 5V, jossa V on kenttäjakso. Tämä on olen- · 30 naisesti suurempi kuin ensimmäisen huipunilmaisimen aika vakio, joka on noin 0,05H, jossa H on juovajakso. Käytän-- nössä piiri reagoi valkoisten alueiden johtamaan suihku- virtaan, jotka ovat niin pieniä kuin likimain koko kuvan korkuinen pystypalkkikuvio, jonka leveys on noin 10 % kuvaruudun leveydestä. Pienemmän korkeuden omaavat le- 3 97667 veämmät kuviot aiheuttavat myös piirin suorittaman suih-kuvirran säädön. Kummassakin tapauksessa tilanteen täytyy kestää jatkuvasti perättäisten kenttien ajan, jotta vastaavat kynnykset tulisivat ylitetyiksi ja suihkuvirta 5 rajoitetuksi.

Vaikka edellä mainitut piirit ovat osoittautuneet tehokkaiksi katodisädeputkien reikälevyn, johon liittyen ne oli kehitetty, täplittymisen estämisessä, nämä piirit eivät ole osoittautuneet täysin tyydyttäviksi käytettä-10 viksi suuremmilla tummemmilla kuvaruuduilla, joita nykyisin on yleisemmin saatavilla. Edellä mainituilla piireillä on myös osoittautunut olevan tietty herkkyyden puute pienemmän suihkuvirtatason olosuhteissa. Näitä piirejä ei ole tarkoitettu käytettäväksi vastaanottimille, joita 15 käytetään paitsi televisio-ohjelmamateriaalin yhteydessä myös tietokonenäyttöjen ja videopelien yhteydessä. Tietokonenäytöt ja videopelit kehittävät todennäköisemmin ne geometriset kuviot, jotka aiheuttavat reikälevyn vakavamman täplittymisen ja vääristymisen.

20 Keksinnön eräs näkökohta on aikaansaada täplitty misen estopiiri, joka pystyy estämään reikälevyn paikallisen kuumenemisen valkoisten alueiden, esimerkiksi sellaisten lohkojen, jotka ovat pienempiä kuin 10 % vaakale-veydestä, näytön aikana. Keksinnön tämän piirteen mukaan 25 täplittymisen estopiiri on herkempi, reagoiden suihku- .*.·. virran huippuarvotilaan kullakin vaaka juovalla ja valvoen videosignaalin luminanssista riippuvaa signaalia.

#...# Keksinnön tämän piirteen mukainen täplittymisen

• I

!!! estopiiri käsittää ensimmäisen elimen, joka ilmaisee • · · *·* * 30 signaalin amplitudipoikkeamat luminanssi-informaation ollessa valkoisen tason kynnyksen yläpuolella kunkin vaaka juovan aikana. Tämä mahdollistaa sen, että piiri reagoi muutoksiin, jotka tapahtuvat kunkin vaakajuovan aikana. Toisen elimen, joka vastaa ensimmäiseen elimeen, tarkoituksena on kehittää ensimmäinen säätösignaali, joka 4 97667 riippuu kynnyksen yläpuolella olevan signaalin kunkin amplitudipoikkeaman minimikestoajasta. Tämä mahdollistaa sen, että piiri estyy säätämästä suihkuvirtaa, esimerkiksi pienentämällä kontrastia, sellaisten signaalihuippujen 5 perusteella, jotka ovat liian lyhyitä aiheuttaakseen täplittymistä tai vääristymistä. Lopuksi kolmannen elimen, joka reagoi ensimmäiseen säätösignaaliin, tarkoituksena on kehittää toinen säätösignaali suihkuvirran pienentämiseksi, esimerkiksi pienentämällä kontrastia, kun-10 kin minimikestoajän omaavan amplitudipoikkeaman aikana sekä sallia suihkuvirran suurentua amplitudipoikkeaman päätyttyä seuraavaan minimikestoajan omaavaan poikkeamaan asti.

Edellä mainitut ja muut tämän keksinnön piirteet 15 ilmenevät seuraavasta keksinnön parhaana pidettyjen suoritusmuotojen yksityiskohtaisesta selityksestä ja liitteenä olevista piirustuksista, joissa: kuvio 1 on tämän keksinnön mukaisen täplittymisen estopiirin sisältävään video-ohjauspiirin piirikaavio ja 20 kuviot 2(a), 2(b) ja 2(c) ovat kaavioita, jotka esittävät kuviossa 1 esitetyn täplittymisen estopiirin toimintaa.

Video-ohjauspiiri 10 on esitetty kaaviollisesti osittaisesti kuviossa 1. Video-ohjauspiiri 10 käsittää 25 integroidun piirin 8 video-ohjausosan 12 ja täplittymi-sen estopiirin 14. Tällaisessa integroidussa piirissä, • · jota joskus kutsutaan palapiiriksi, on integroituna usei- ,···, ta piirejä, esimerkiksi video-ohjausosa, poikkeutuksen • · ohjausosa ja välitaajuusosa. Kuviossa 1 esitetty pala- « · · * 30 piiri 8 on saatavissa RCA:n osanumerolla 1A5110001A Thom son Consumer Electronicsilta, Indianapoliksesta, India- • · « *·!·' nasta. Ne palapiirin osat, jotka eivät liity tämän kek sinnön toimintaan, on selvyyden vuoksi jätetty pois. Joukko tulo- ja lähtönapoja on esitetty kuviossa 1 video-ohjausosan 12 täydelliseksi esittämiseksi, mutta nekään 5 97667 eivät liity tämän keksinnön toimintaan eikä niitä tarkastella yksityiskohtaisesti. Täplittymisen estopiirin 14 tulonapa on kytketty palapiirin 8 napaan 15 ja lähtö on kytketty johtimella 62 palapiirin sisääntuloon sen na-5 vassa 10.

Vastaanotin, jossa tätä nimenomaista piiriä käytetään, voi pystyä näyttämään kaksi kuvaa samanaikaisesti, jota usein kutsutaan kuva kuvassa -toiminnaksi (engl.: pix-in-pix), ja se voi pystyä kehittämään kuvaruutuun 10 näyttöjä, jotka antavat katsojalle mahdollisuuden ohjata vastaanotinta. Napaan 63 vastaanotettu ensimmäinen videosignaali on kytketty suoraan kontrastinsäätöön 18 johtimella 14. Napaan 62 vastaanotettu toinen videosignaali on kytketty epäsuorasti kontrastinsäätöön 18 joh-15 timen 16, terävyyden säädön 20 ja johtimen 22 välityksellä. Kontrastinsäädön 18 lähtö johtimessa 24 on sisääntulo aktiiviselle suotimelle 26. Aktiivisen suotimen 26 lähtö johtimessa 28 on DC-LUKON 30 sisääntulo. DC-LUKON 30 lähtö johtimessa 32 on Y-ULOS -piirin 34 sisääntulo. Y-20 ULOS -piiri 34 antaa ulostulevan luminanssisignaalin Y, joka on johdettu ensimmäisen ja toisen videosignaalin joukosta valitusta signaalista. Y-ULOS -piirin lähtö johtimessa 38 on ensimmäisen kuvaruutunäytön OSD (engl.: on screen display) ojauksen 37 sisääntulo. Ensimmäisen 25 kuvaruutunäytön ohjaus 37 antaa luminanssisignaalin -Y johtimeen 38, joka on palapiirin 8 lähtönäpä 15. Napa 15 on kytketty -12 voltin apu jännitteeseen vastuksen R7 .···. välityksellä, joka aikaansaa negatiivisen arvon omaavan • · .’II tasonsäätösignaalin, joka on sisääntulona täplittymisen * 30 estopiirille 14 vastuksen R4 toisessa navassa. Mainittu -12 voltin apujännite syötetään muille kuormituksille • i » johtimella 60.

Palapiiri 8 on varustettu useilla säätöpiireillä, jotka reagoivat automaattisiin säätöpiireihin ja katsojan suorittamiin säätöihin. VALOISUUS -säädön sisääntulo 6 97667 navassa 17 on kytketty johtimella 52 muihin valoisuuden-säätöihin, esimerkiksi katsojan aseteltavissa oleviin säätöelementteihin ja automaattisiin suihkuvirran rajoi-tinpiireihin. VÄRI -sisääntulo navassa 2 on kytketty 5 esimerkiksi katsojan aseteltavissa olevan värinsäädön johtimeen 54. VÄRISÄVY -sisäänmeno navassa 1 on kytketty esimerkiksi katsojan aseteltavissa olevan värisävynsäädön johtimeen 56. Suihkuvirran rajoittimen 40 sisääntulo on navassa 20, joka on kytketty suihkuvirran ilmaisujännit-10 teeseen tai -virtaan johtimella 58. Suihkuvirran rajoitin 40 ohjaa transistorikytkintä 42 ja transistorikytkintä 44. Transistorikytkimen 42 vaikutus voi pienentää valoi-suustasoa, ja transistorikytkimen 44 vaikutus voi pienentää kontrastitasoa. Tällaiset suihkuvirran rajoitinpiirit 15 reagoivat yleensä suihkuvirran keskiarvotasoon ja toimivat yhdessä muiden suihkuvirran rajoitinpiirien kanssa, kuten täplittymisen estopiirin 14 kanssa. Tässä suhteessa täplittymisen estopiirin 14 lähtö johtimessa 62 on sisääntulona KONTRASTI -napaan 10, kuten myös katsojan 20 asteltavissa olevien säätöelementtien ja automaattisten kontrastinsäätöpiirien lähdöt.

Täplittymisen estopiiri 14 käsittää ensimmäisen transistorin Ql, toisen transistorin Q2, ensimmäisen integroivan piirin, jonka muodostavat kondensaattori Cl 25 ja vastus R5, toisen integroivan piirin, jonka muodosta-vat kondensaattori C2 ja vastus R6, sekä esijännitepii- • · · <*<|j rin, joka käsittää vastukset Rl, R2 ja R3. Vastus R4 on • · ... virranrajoitusvastus, joka on kytketty palapiirin 8 navan

• I

;;; 15 ja transistorin Ql kannan väliin.

« · r "·’ 30 Vastusten Rl, R2 ja R3 muodostama esijännitepiiri määrää transistorien Ql ja Q2 johtavaksi kääntymistä ·.·.· vastaavan jännitetason. Kun kumpikin transistori Ql ja Q2 ovat johtamattomia, ja esitetyillä komponenttiarvoilla, jännite VEI transistorin Ql emitterillä on noin 4,3 volttia. Jännite VE2 transistorin Q2 emitterillä on noin 0,1 7 97667 volttia. Jännite VB2 transistorin Q2 kannalla on noin 0,0 volttia. Jännite Vo transistorin Q2 kollektorilla on noin 9,0 volttia.

Vastuksen R5 ja kondensaattorin Cl muodostama 5 ensimmäinen integroiva piiri määrää aikavakion ja sen, minkä kokoisella valkoisella alueella täplittymisen esto-piiri alkaa pienentää video-ohjausta pienentämällä kontrastia. Ensimmäisen integroivan piirin aikavakio, esitetyillä komponenttiarvoilla, on noin 3 mikrosekuntia. Tämä 10 vastaa noin 5 % vaakajuovasta eli 0,05 H, jossa H on kunkin vaakajuovan juovajakso.

Kondensaattorin C2 ja vastuksen R6 muodostama toinen integroiva piiri ohjaa nopeutta, jolla jännite Vo voi vetää kontrastitasoa alaspäin, ja ohjaa kontrastin-15 säätöpiirin vapautumisaikaa täplittymisen estopiirin välityksellä. Vastus R6 on riittävän suuri, jotta se voidaan jättää huomiotta lähtöjännitteen Vo pienentämisen aikavakiota määritettäessä. Tämä aikavakio on noin 33 mikrosekuntia. Kontrastinsäädön vapautumisaikavakion 20 täytyy ottaa vastus R6 huomioon, ja siten vapautumisaika-vakio on noin 3,3 sekuntia eli suhteessa noin 10^ suurempi. Tämä suhde on mieluimmin vähintään luokkaa noin 10^.

Täplittymisen estopiirin 14 toiminta selitetään kuvioiden 2(a), 2(b) ja 2(c) yhteydessä. Nämä kuviot 25 eivät ole mittakaavassa esitetyt. Kuvio 2(a) esittää

* * 4 I

.·.*. neljää perättäistä vaakajuovaa Hl, H2, H3 ja H4. Juovan • ·

Hl on tarkoitettu esittävän tyypillistä aaltomuotoa ka- • · #·.·4 pean valkoisen palkin tapauksessa, kun taas aaltomuotojen • · H2, H3 ja H4 on tarkoitettu esittävän tyypillisiä aalto- • · « • · · * 30 muotoja leveän valkoisen palkin tapauksessa.

Kun luminanssisignaali -Y laskee alle noin 3,7 *.:·* voltin, joka on likimain yhden diodin jännitehäviön ver ran 4,5 voltin kynnysesijännitteen alapuolella, transistori Q1 kääntyy johtavaksi ja kehittää kollektorillaan kulkevan varausvirran, joka on ensimmäinen säätösignaali 8 97667 vastuksen R5 ja kondensaattorin Cl muodostamalle ensimmäiselle säätöpiirille. Jännite VB2 alkaa nousta ajanhetkenä tl, kuten kuviossa 2(b) on esitetty. Transistori Q1 ei käänny johtavaksi, ennenkuin jännite VB2 on noin 0,8 5 volttia, toisin sanoen noin yhden diodin jännitehäviön verran sen emitterillä vaikuttavan 0,1 voltin esijännite-tason alapuolella. Kuten kuviossa 2(a) on esitetty, valkoinen palkki on riittävän kapea, jotta sinä ajankohtana, jolloin luminanssisignaali ei enää ylitä kynnystä, ajan-10 hetkenä t2, jännite VB2 ei ole vielä saavuttanut kynnystä, jolla Q2 kääntyy johtavaksi. Näin ollen kondensaattorin Cl varaus purkautuu, ja jännite VB2 laskee takaisin 0 volttiin ajanhetkenä t3.

Vaakajuovalla H2 kynnyksen ylittävä osa on paljon 15 leveämpi kuin juovalla Hl. Transistori Q1 alkaa johtaa ajanhetkenä t4. Jännite VB2 ylittää 0,8 voltin kynnyksen ajanhetkenä t5, ja transistori Q2 johtaa ajanhetkeen t6 asti, jolloin luminanssitaso laskee kynnyksen alapuolelle. Ajanhetkien t5 ja t6 välisenä aikana trasistori Q2 20 kehittää, pääasiallisesti kondensaattorin C2 kautta, toisen varausvirran, joka aiheuttaa lähtösignaalin Vo jännitetason alenemisen. Tämä aleneminen tapahtuu suhteellisen nopeasti. Ajanhetken t6 jälkeen sekä ensimmäisen että toisen integroivan piirin kondensaattori purkautuu. Kon-. 25 densaattori Cl on purkautunut ajanhetkenä t7. Johtuen ·*·*· kondensaattorin C2 ja vastuksen R6 hyvin suuresta aikava- • » kiosta lähtö jännite Vo on kuitenkin noussut hyvin vähän ,··, ennen täplittymisen estopiirin seuraavaa toimintajaksoa.

Tätä hyvin asteittaista nopeutta, jolla jännite Vo nousee • · *.

30 ennen niitä aikoja, jolloin transistori johtaa, on vaikea , esittää mittakaavassa. Kullakin peräkkäisellä vaakajuo- • I » valla, jolla luminanssisignaalissa esiintyy kynnyksen ylittävä muutos sinä minimiaikana, joka on välttämätön, jotta jännite VB2 ylittäisi kynnyksensä, lähtöjännite Vo laskee yhä edelleen. Vaikutus kontrastitasoon ei ole 9 97667 välitön, koska lähtöjännitteen kukin perättäinen aleneminen ei vaikuta suoraan kontrastinsäätöön 18, vaan pyrkii sen sijaan purkamaan elektrolyyttikondensaattorin C3, joka on kytketty tulonapaan 10. Tietyn perättäisten vaa-5 kajuovien määrän jälkeen, joilla lähtöjännite vedetään perättäisesti alemmaksi, esimerkiksi viidellätoista-kahdellakymmenellä juovalla, maksimi valkoisen taso lähestyy 3,7 voltin kynnystasoa, kuten vaakajuova H20 esittää. Havaitaan että VB2 nousee hitaammin H20:n aikana, 10 koska valkoisen tason muutos on lähempänä kynnystä. Toisin sanoen kondensaattori Cl varautuu hitaammin. Samana aikana lähtöjännite Vo lähestyy keskiarvoa eli tasapai-noarvoa ja on olennaisesti suora ja tasainen, kuten kuvion 2(c) oikeanpuoleisessa osassa H20:n alapuolella on 15 esitetty. Lähtöjännitteen Vo tasapainotaso vastaa sitä tasoa, joka on saavutettu, kun jännite VB2 on juuri riittävän suuri kääntääkseen transistorin Q2 johtavaksi.

Kontrastinsäädön asettuminen vastauksena lähtö-jännitteeseen Vo tapahtuu varsin nopeasti huolimatta 20 kondensaattorin C3 vaikutuksesta, koska kontrastin ja valoisuuden pieneneminen (johtuen videovahvistuksen pienentämisestä) ei ole erityisen huomattava, koska tämä kuvan osa on aluksi varsin valoisa. Toisaalta kontrasti-tason säädön vapautumisen hyvin pitkä aikavakio mahdol-25 listaa maksimaalisen valkoisen tason ja jännitesignaalin ;V: Vo tasapainotilan saavuttamisen hyvin asteittain, kun kuva ei ole yhtä valoisa, ja kontrastin ja/tai valoisuu-,···, den nopea muutos olisi hyvin havaittavissa. Lähtöjännit- • i teen Vo alue on esitetyssä suoritusmuodossa 2 voltin ja 9 30 voltin välillä. Diodi Dl estää muita kontrastinsäätöjännitteitä, jotka myös on kytketty kontrastinsäätöjohtimeen • · · *«·' 50, esimerkiksi käsinsäätöä, vetämästä transistorin Q2 kollektorilla vaikuttavaa lähtöjännitettä Vo alas.

Tämän keksinnön mukainen täplittymisen estopiiri sallii vastaanottimen normaalin toiminnan, kun näytetään 10 97667 pieniä valkoisia alueita, mutta pienentää video-ohjausta, kun näytetään suurempia valkoisia alueita. Muut piirit, esimerkiksi suihkuvirran rajoitin 40, toimivat silti valkoisilla alueilla, jotka ovat vielä suurempia tai kun 5 kokonaissuihkuvirta ylittää tietyn kynnyksen. Piiri vastaa vain vaakasuunnan informaatioon siksi, että luminas-sisignaalin minimiäjän kestävät kynnyksen ylittävät poikkeamat vaikuttavat lähtöjännitteeseen Vo tämän tilanteen tarvitsematta välttämättä kestää useiden perättäisten 10 kenttien ajan. Esitetty täplittymisen estopiiri esimerkiksi ei vaimenna yhden tuuman korkuista pystypalkkia, mutta pienentää video-ohjausta kolmen tuuman korkuisella pystypalkilla.

» · · • · 1 2 3 • » ♦

»M

t : • I f * ·· t · ' • · · ia idit utii Iita

t I

2 • ♦ 3

Claims (5)

11 97667

1. Laite katodisädeputken suihkuvirran säätämiseksi, tunnettu: 5 ensimmäisistä välineistä, joihin sisältyy amplitu- dikomparaattori (Ql), ensimmäisen signaalin kehittämiseksi vain, kun luminanssiin liittyvän signaalin amplitudi ylittää ensimmäisen kynnystason vastaten tiettyä valkoisen tason kynnystasoa kunkin vaakapyyhkäisyjakson aikana; 10 toisista välineistä, joihin sisältyy integroiva suodatin (Cl, Rl), jonka aikavakio on merkittävästi pienempi kuin vaakapyyhkäisujakson kesto, toisen signaalin kehittämiseksi vasteena kullekin mainitun ensimmäisen signaalin esiintymiselle; 15 kolmansista välineistä, joihin sisältyy toinen amp- litudikomparaattori (Q2), kolmannen signaalin kehittämiseksi ohjaussignaaliksi suihkuvirran pienentämiseksi vain, kun mainittu toinen signaali ylittää toisen kynnystason; joka suihkuvirran pienennyksen säätösignaali kehi- 20 tetään luminanssiin liittyvän signaalin kullekin amplitu-dipoikkeamalle, joka (1) ylittää mainitun tietyn valkoisen tason kynnystason, jonka mainittu ensimmäinen kynnystaso määrää, ja joka (2) myös kestää minimiaikajakson, joka on merkittävästi pienempi kuin vaakapyyhkäisyjakso ja jonka , t i I 25 mainitun integrointisuodatfcimen aikavakio ja mainittu toi- • · *. nen kynnystaso määräävät. m m

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - • · *··' n e t t u siitä, että * · · • · · '·* ‘ kolmannet välineet muuttavat säätösignaalia ensim- 30 mäisellä nopeudella suihkuvirran pienentämiseksi ja toi-sella nopeudella suihkuvirran suurenemisen sallimiseksi; ja että toinen nopeus on valittu siten, että se on suurempi kuin ensimmäinen nopeus.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n - 12 97667 n e t t u siitä, että toinen nopeus on vähintään kolme suuruusluokkaa suurempi kuin ensimmäinen nopeus.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisiin välineisiin syötetty 5 tulosignaali käsittää luminanssisignaalin, joka on johdettu sisääntulevasta yhdistetystä videosignaalista.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisten välineiden ensimmäisellä amplitudikom-10 paraattorilla (Ql) on ensimmäinen sisääntulo kytkettynä vastaanottamaan mainittu luminanssia edustava signaali (— Y) ja toinen sisääntulo kytkettynä vastaanottamaan ensimmäinen vertailusignaali (VEI), joka vastaa mainittua valkoisen tason kynnystasoa, varausvirran kehittämiseksi 15 toisten välineiden integroivaa suodatinta varten mainittuna ensimmäisenä signaalina, kun luminanssia edustavan signaalin (—Y) amplitudi ylittää mainitun ensimmäisen vertai-lusignaalin; toisten välineiden integroiva suodatin (Cl, Rl) in-20 tegroi ensimmäisten välineiden kehittämää varausvirtaa jännitteen kehittämiseki mainituksi toiseksi signaaliksi; ja kolmansien välineiden toisella amplitudikomparaat- torilla (Q2) on ensimmäinen sisääntulo kytkettynä vastaan- :Y: 25 ottamaan toisten välineiden kehittämä jännite (VB2) ja « · toinen sisääntulo kytkettynä vastaanottamaan toinen ver- .···. tailusignaali (YE2) mainitun säätösignaalin kehittämisek- • · si, kun mainittu jännite ylittää mainitun toisen vertai- • · · lusignaalin, jotka kolmannet välineet sisältävät integ- . 30 roivan suotimen (C2, R6), jolla on suhteellisen suuri va- • ♦ · rausnopeus, kun mainittu jännite ylittää mainitun toisen vertailusignaalin, ja suhteellisen alhainen purkausnopeus, kun mainittu jännite ei ylitä mainittua toista vertai-lusignaalia. il . . SU-i Utti I I i M 13 97667