FI97404C - Menetelmä paperimassan valmistamiseksi - Google Patents

Description

97404

Menetelmä paperimassan valmistamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää paperimassan valmistamiseksi käytettäväksi paperin ja paperitavaroiden 5 valmistusmateriaalina.

Havupuista tai lehtipuista valmistettu puumassa ja niinikuitu, kuten paperimulperi, mitsumata ja vastaavat, on tavanomaisesti ollut tärkein massanvalmistusaine.

Viime vuosina suurin osa massasta on kuitenkin valio mistettu puumassasta johtuen valmistuskustannuksen eduis ta .

Puumassa on valmistusmenetelmänsä mukaan luokiteltu mekaaniseksi massaksi (GP, TMP) ja kemialliseksi massaksi (SN, NSSCP).

15 Näillä kahdella valmistusmenetelmällä on kuitenkin yhteisenä periaatteena, että selluloosa ja hemiselluloosa kerätään mekaanisella tai kemiallisella erotuksella ja että poistetaan ligniini, joka on osa puun rakennerunkoa ja joka käsittää 20 - 35 % puun sisällöstä fibriinin, ku-20 ten selluloosan ja heraiselluloosan sitomiseksi ja puun pitämiseksi jäykkänä aggregaattirunkona.

Toisaalta saatavuusrajoituksen tai valmistuskustannusten vuoksi käytetään puumassan korvikkeena olkia (riisin, vehnän, kauran ja vastaavien) ja kutistettua jäännös-25 tä sokeriruo/osta ja vastaavista, jota tavallisesti kutsutaan bagassiksi.

Vaikka ligniinipitoisuudet oljessa ja bagassissa ovat 12 - 14 % ja vastaavasti 19 - 21 % ja alhaisemmat kuin puun, massa valmistetaan silti tosiasiassa samalla 30 massanvalmistusmenetelmällä ligniinin tavanomaisella pois tolla, kuten puun tapauksessa.

Lisäksi tutkitaan ja kehitetään ligniininpoisto-menetelmiä mikro-organismia käyttäen, joita kutsutaan bio-massanvalmistukseksi puulla; tämä ei kuitenkaan ole vielä 35 päässyt koevaiheesta.

2 97404

Siten massanvalmistuksen tutkimuksen ja kehittelyn suhteen ei ole liioiteltua sanoa, että suurin osa energiasta kulutetaan ligniininpoistossa.

On myös kehitetty selluloosa-asetaatin valmistus-5 menetelmä käyttämällä etikkahappobakteereja lähteenä massaan, joka on olennaisen ligniinitöntä (provisorinen JP-patenttijulkaisu 212295/1986 tai 61-212295) ja joka soveltuu sellaisiin erikoistarkoituksiin, kuten radion (kovaäänisen) kartiopaperiksi.

10 On myös olemassa erikoiskäyttötarkoituksiin tarkoi tettua natriumalginaattia paperivalmistusaineeksi, joka ei sisällä ligniiniä; on esimerkiksi kuvattu, että merilevästä, kuten jättiläisrakkolevästä (erään ruskolevien jaostosta) uutetun polysakkaridin algiinihappoa ja puumassaa 15 sekoitetaan ja valmistetaan radion kartiopaperiksi: Ko- bayashi, Yoshio; Paper and Pulp Technic Times, helmikuu, 1968.

On olemassa toinen puuttoman massan valmistus-·" menetelmä, jossa massan lähteenä oleva selluloosa ja he- 20 miselluloosa eristetään fysikaalisesti tai kemiallisesti levärungosta, joka ei sisällä oleellisesti lainkaan ligniiniä .

Menetelmässä massa tuotetaan käsittelemällä kemiallisesti leviä, mukaan lukien viher-, puna-, keltaleviä ja 25 vastaavia, kuten Spirogyra, Chaetophora, Urothrix, Coral-lina, Triboneme ja vastaavat (provisorinen JP-patenttijulkaisu No. 38901/1979 tai 54-38901). On myös olemassa mas-santuotantomenetelmä, jossa käytetään angiospermin, kuten brasilialaisen vesikasvin (brazilian waterweed) ja vastaa-30 vien fysikaalisen ja kemiallisen käsittelyn yhdistelmää (provisorinen JP-patenttijulkaisu 1319/1980 tai 55-1319).

Lisäksi on olemassa menetelmä, jossa valkaisemalla valosäteilytyksellä tai kemiallisella käsittelyllä levinä olevia Ulothrix'ia, Hydrodictyon'ia ja Tribonema'a, joilla 35 on pitkä levärunko ja jotka on valittu makean veden levis- 3 97404 tä, kuten sinilevistä, keltaisista flagellakasveista ja , klorofytästä, voidaan tuottaa paperiarkkeja yksinkertai sesti tai sekoittamalla näitä muiden massan materiaalien kanssa (provisorinen JP-patenttijulkaisu 520/1989 tai 54-5 520).

Tavanomaisessa massanvalmistusmenetelmässä, jossa materiaalina käytetään puuta, puusta saatavat massan määrät ovat 90 % mekaanisilla massanvalmistusmenetelmillä ja 50 % kemiallisilla massanvalmistusmenetelmillä.

10 Mekaanisen massan saanto on verrattain korkea 90 %.

Ligniinin mekaanisessa poistamisessa kuluvan energian kuvataan kuitenkin olevan 2 400 kWh/l 000 kg (8640 MJ/1000 kg) massaa, ja mekaaninen menetelmä on energiaa kuluttava. Mekaanisen massan tapauksessa ligniinillä on taipumus 15 tarttua massaan ja jäädä siihen, ja siksi tätä ei luokitella korkealuokkaiseksi, ja mekaanisen massan osuus Japanissa on alle 10 %.

Sen sijaan kemiallinen massa on korkealaatuista, ja koska menetelmää on nyt parannettu niin, että puun sisäl-20 tämää ligniiniä voidaan käyttää lämmönlähteenä massanvalmistusmenetelmässä, sitä pidetään massanvalmistusmenetel-mistä eräänä, joka on saavuttanut energian erinomaisen yksikkövaatimuksen. Ongelmana on kuitenkin, että massan saanto on niin alhainen kuin 50 %.

25 C02:n määrän lisäyksen, jota pidetään pääsyynä maa pallon lämpenemiseen, on sanottu olevan läheisessä suhteessa viimeaikaisiin fossiilisen polttoaineen kulutuksen lisäyksiin. Lisäksi ei voida kieltää, että C02:ta absorboivan metsän hakkaaminen on osittain myötävaikuttava.

30 Metsien häviäminen, jonka aiheuttaa käyttökelpoisen puun, kuten lauan- ja mahonkipuun hakkaaminen trooppisissa sademetsissä Kaakkois-Aasian maissa, kuten Thaimaassa, Malesiassa, Filippiineillä ja vastaavissa, on erityisesti herättänyt kansainvälistä huomiota eräänä ympäristöongel-35 mistä.

4 97404

Lisäksi kotimainen paperintuotanto on 27 x 109 kg (vuonna 1989) Japanissa ja 50 % siitä on valmistettu en-siömassaa käyttämällä. Tämä tarkoittaa, että vuosittain on kulutettu 40 x 106 m3 puuta. Globaaliselta kannalta maail-5 man vuotuinen puuntuotanto on saavuttanut 3 x 109 m3 aiheuttaen vuosittain 20 x 106 ha:n metsäalojen vähenemisen nykyisistä 2,5 x 109 ha:sta, ja globaalinen puutarpeen kasvu on 40 - 50 x 106 m3 vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria ongelmia globaalisessa mittakaavassa, ja siksi massaan 10 tarkoitettujen materiaalien vaihtaminen ei-puulähteiksi on tullut kiireesti harkittavaksi asiaksi.

Lisäksi toimenpiteinä massaan tarkoitettujen materiaalien vaihtamiseksi ei-puulähteiksi on otettu käyttöön menetelmiä, joissa käytetään materiaaleina angiospermiä, 15 kuten brasilialaista vesikasvia ja osia viher-, sini- ja punalevistä ja keltaisesta flagellakasvista; koska näissä menetelmissä, kuten tavanomaisissa valmistusmenetelmissä, on käytetty menetelmää, jossa massaa hierretään fysikaalisella ja kemiallisella levien (angiospermien ja muiden 20 levien) käsittelyllä, ne ovat yhä energiaa kuluttavia ja niillä on alhaiset massasaannot.

Selluloosa-asetaatista etikkahappobakteereja tai ruskolevistä uutettua natriumalginaattia käyttämällä valmistetun paperin käytöt rajoittuvat erityisille aloille, 25 koska kuidut ovat äärimmäisen lyhyitä ja kapeita tavanomaisiin kuituihin verrattuna, vaikka puu ei ole lähtöai-nemateriaalia.

Keksinnön kohteena on edellä mainittujen tavanomaisten ongelmien uusi ratkaisu.

30 Tähän tarkoitukseen keksinnön mukaisesti on käytet ty massan valmistusaineena leviä, jotka sisältävät solun-seinien ainesosana selluloosaa ja jotka ovat pitkärunkoisia rungon pituuden suhteen rungon paksuuteen ollessa 10 -200.

5 97404

Kun massaa varten etsitään uusia lähteitä siltä kannalta, että materiaalien pitäisi olla vähemmän energiaa kuluttavia ja taloudellisia ja antaa suuret massasaannot metsätuhon estämiseksi maailmanlaajuisesti, on etsitty 5 uusia kasveja, jotka toteuttavat seuraavat ehdot: (1) ligniinipitoisuus on olennaisesti 0; (2) selluloosaa sisältyy levien rungon muodostavaan soluseinään; ja (3) levillä on pitkät rungot niiden rungon pituuden 10 suhteen niiden paksuuteen ollessa 10 - 200, ja tuloksena on käynyt ilmi, että voidaan valmistaa paperiarkkeja käyttämällä massan valmistusaineina leviä, kuten Closterium ja Pleurotaenium, jotka sisältävät selluloosaa soluseinien ainesosana.

15 Syynä on, että näiden levien soluseinä sisältää selluloosaa ja hemiselluloosaa, ja ovat käyttökelpoisia massan valmistusaineina, ja lisäksi että sisältyvä he-miselluloosa on tehokasta helpottamaan vetysidosta massan sisällä.

20 Levinä, jotka sisältävät soluseinissä selluloosaa, voidaan luetella viherlevät, esiintulevat kasvit, kelluva-lehtiset kasvit, uppokasvit ja kelluvat kasvit.

Näistä levistä erityisen käyttökelpoisia massan valmistusaineina ovat Closterium ja Pleurotaenium. Näiden 25 levien runko on pitkä, ja rungon pituuden suhde rungon paksuuteen on 10 - 200.

Nämä levien rungot sisältävät selluloosaa ja paljon hemiselluloosaa, mutteivät ligniiniä, ja siksi voidaan ilman keinotekoista käsittelyä, kuten ligniinin poistamis-30 ta, valmistaa ohuita ja vahvoja paperiarkkeja, joilla on luja massasidosrakenne.

Lisäksi sekoitettaessa näitä levien runkoja tavanomaiseen puumassaan kasvaa hemiselluloosan pitoisuus tehden mahdolliseksi tuottaa paperia, jolla on voimakkaasti 35 sitoutunut massarakenne.

6 97404 Tämä keksintö koskee myös leviä, joiden rungot ovat pitkiä, niiden pituuden suhteen niiden paksuuteen ollessa 10 - 200, ja joita voidaan käyttää paperintuotantoon tarkoitetun massan valmistukseen ja jotka voivat estää kulu-5 tetun energian kasvun ja massan saannon alenemisen, jotka ovat olleet haittoja tavanomaisissa menetelmissä. Näitä leviä voidaan myös käyttää sellaisenaan ilman mitään keinotekoista käsittelyä.

Vaikka edellä mainittuja pitkärunkoisia leviä, joi-10 den rungon pituuden suhde paksuuteen on 10 - 200 ja jotka sisältävät soluseinässä selluloosaa, voidaan käyttää sellaisenaan ilman erityisiä monimutkaisia menetelmiä, ovat levistä valmistettua massaa käyttämällä tuotetut paperiarkit silti suhteellisen heikkolaatuisia.

15 Keksijät ovat lisätutkimusten jälkeen keksineet, että hyvälaatuista massaa voidaan saada Closterium-suvun levien yksinkertaisella valkaisukäsittelyllä. Closterium on eräs yksisoluisten konjugaattilevien suvuista, jonka ·“ runko on ohut ja pitkä pituuden ollessa noin 0,1 - 1 mm ja 20 jonka molemmat päät ovat teräväkärkiset ja jonka yleismuoto on puolikuun muotoinen ja käyrä. Sitä esiintyy laajalti lammikossa, suossa, riisipellossa ja vastaavissa, ja sitä voidaan kerätä ja viljellä helposti.

Siten soluseinässä selluloosaa sisältävistä levistä 25 on keksinnön mukaisesti valittu valmistusaineeksi Closterium-suvun levät, ja niitä valkaistaan kemiallisesti käyttämällä klooria, otsonia ja vastaavia massan valmistamiseksi .

Lisäksi keksinnön mukaisesti aikaansaadaan edellä 30 mainitun valkaisukäsittelyn lisäksi kemiallinen käsittely happoa ja alkalia käyttämällä.

Käyttämällä valmistusaineena Closterium-suvun leviä ja valkaisemalla kemiallisesti otsonia, klooria ja vastaavia käyttämällä massa voidaan muuttaa hyvälaatuiseksi pa-35 periksi. Näin saatu massa voi korvata puumassaa. Lisäksi 7 97404 tämä massanvalmistusmenetelmä ei vaadi keittämismenetelmää ligniinin poistamiseksi, ja siksi ei vapaudu pahanhajuisia aineita, mikä ei tarjoa etuja ainoastaan siinä, ettei muo-, dostu ympäristösaasteita, vaan myös siinä, että itse mene- 5 telmä on yksinkertainen.

Alla esitetään tämän keksinnön mukaiset yksityiskohtaiset suoritusmuodot.

Tämä keksintö aikaansaa menetelmän massan tuottamiseksi, jossa menetelmässä käyttämällä valmistusaineena 10 leviä, jotka eivät sisällä ligniiniä, joka on suuren energiankulutuksen ja massan saannon alenemisen tärkein tekijä, ja joiden soluseinät sisältävät selluloosaa, energian kulutus ligniinin poistamiseksi ja massatappio ovat olennaisesti 0. Tässä valitaan levät, jotka sisältävät sellu-15 loosaa soluseinissään ja jotka ovat pitkärunkoisia, pituuden suhteen paksuuteen ollessa 10 - 200.

Esimerkkejä levistä ovat mm. Closterium gracile, Closterium aciculare var, subpronum, Closterium kiitzin-gii, Closterium setaceum, Closterium lineatum, Closterium 20 striolatum Closterium-suvusta viherlevien osastosta, Pleu-rotaenium repandum Pleurotaenium-suvusta, ja vastaavat.

Tässä käytettävät levät eivät kuitenkaan rajoitu yllä oleviin, ja voidaan käyttää kaikkia leviä, mikäli niitä voidaan käyttää ilman mitään keinotekoista käsitte-, 25 lyä, ja niiden rungon pituuden suhde paksuuteen on alueel la 10 - 200.

Edellä mainittuja leviä, joiden soluseiniin selluloosaa ja hemiselluloosaa sisältyy, voidaan käyttää suoraan paperin valmistuksessa tai sekoittamalla muun puumas-30 san kanssa paperiarkkien valmistamiseksi.

Seuraavana on yksityiskohtaisempi kuvaus keksinnön mukaisista suoritusmuodoista.

Suoritusmuoto 1

Closterium aciculare var, subpronum'ia Closterium-35 suvusta siirrostettiin kasvatusliuokseen, joka sisälsi 8 97404

Ca(N03)2-4H20 2 g/1, KN03 10 g/1, NH4N03 5 g/1, B-Na2-glyse-rofosfaattia 3 g/1, MgS04*7H20 2 g/1, B12-vitamiinia 0,01 mg/1, biotiinia 0,01 mg/1, Thianuire HC1 1 mg/1, FeCl3*6H20 19.6 pg/l, MnCl2·4H20 3,6 pg/l, ZnS04*7H20 2,2 pg/l, CoCl2· 5 6H20 0,4 pg/l, Na2Mo04*2H20 0,25 pg/l, Na2EDTA*2H20 166 μΐ/ΐ,

Fe(NH4)2(S04)2«6H20 75 pg/l ja HEPES 40 g/1, ja pH säädettiin arvoon 7,2.

Leviä kasvatettiin lämpötilassa 25 °C valaistuksella 7 000 lx tuulettaen ilmalla, joka sisälsi 0,5 % hiili-10 dioksidia, ja 12 tunnin valoisan ja pimeän syklin olosuhteissa. Sitten kasvatusliuoksesta otettiin ulos 500 g leviä märkänä, ja valmistettiin JIS-P-8209:n mukaan (menetelmä käsittää massan sulputuksen, paperiarkkien käsinval-mistuksen vanunkiverkkolle, märän paperin huopauttamisen, 15 puristamisen ja kuivaamisen) käsintehtyä paperia, jonka standardipaino oli 60 g/m2.

Tulokset ovat seuraavanlaiset: paino (g/cm2) 62,0 irtotiheys (g/cm3) 0,53 20 puhkaisulujuus (kg/cm2) 0,85 venymä (km) 2,3 Suoritusmuoto 2

Pleurotaenium ehrenbergii var. ehrenbergii'tä Pleu-rotaenium-suvusta kasvatettiin kasvatusväliaineessa, joka : 25 sisälsi Ca(N03)2*4H20 2 g/1, KN03 10 g/1, S-Na2-glyserofos- faattia 3 g/1, MgS04*7H20 2 g/1, B12-vitamiinia 0,01 mg/1, biotiinia 0,01 mg/1, Thianuire HC1 1 mg/1, FeCl3*6H20 19.6 pg/l, MnCl2·4H20 3,6 pg/l, ZnS04-7H20 2,2 pg/l, CoCl2· 6H20 0,4 pg/l, Na2Mo04 · 2H20 0,25 pg/l, Na2EDTA 100 μΐ/ΐ, 30 Fe(NH4)2(S04)2·6H20 75 pg/l ja HEPES 40 g/1, samoissa olosuhteissa kuin edellä suoritusmuodossa 1, ja 300 g levää otettiin ulos märässä tilassa.

Sitten edellä olevien viljeltyjen levien kanssa sekoitettiin 30 g lehtipuumassaa kuivassa tilassa punnittu-35 na, ja valmistettiin käsintehtyä paperia samoissa olosuh- 9 97404 teissä kuin edellä olevassa suoritusmuodossa 1.

Tulokset esitetään alla. paino (g/cm2) 55,7 irtotiheys (g/cm3) 0,81 5 puhkaisulujuus (kg/cm2) 1,36 venymä (km) 4,9

Kuten edellä olevasta kahdesta suoritusmuodosta nähdään, on osoitettu, että voidaan valmistaa paperiarkkeja levistä, jotka sisältävät soluseinissään selluloosaa ja 10 joilla on pitkät rungot pituuden suhteen paksuuteen ollessa 10 - 200.

Seuraavaksi esitetään yksityiskohtaisesti toinen suoritusmuoto menetelmälle, jossa tuotetaan massaa käyttämällä valmistusaineena Closterium-suvun leviä, jotka val-15 kaistaan kemiallisesti otsonilla, kloorilla ja vastaavilla, ja edellä mainitun valkaisun lisäksi lisätään kemiallinen käsittely hapolla ja alkalilla.

Suoritusmuoto 3

Valittiin 7 Closterium-suvun levätyyppiä, kuten 20 taulukossa 1 esitetään, ja suoritettiin näiden kasvatuskoe käyttämällä erätyyppistä kasvatustankkia (2 1 kasvatusvä-liainetta).

Kasvatusväliaineena käytettiin kasvatusliuosta, joka sisälsi NH4N03 1,0 g/1, K2HP03 0,1 g/1, Fe2S04 · 7H20 25 0,005 g/1 ja MgS04*7H20 0,01 g/1. Kosteita leviä (1 g vaa'an mukaan) siirrostettiin 2 litraan kasvatusväliainet-ta. Levää kasvatettiin 100 tuntia pH-arvossa 7,0 lämpötilassa 20 °C ja valaistuksella 3 000 lx ja tuulettaen kasvatustenkin pohjaosasta ilmalla, joka sisälsi 5 % hiili-30 dioksidia. Siten tätä erätyyppistä kasvatusta käytettiin vuorostaan kullakin 7 levätyypistä.

Taulukossa 1 esitetään näiden 7 levän saanto, muoto ja dimensiot.

10 97404

Taulukko 1

Testitulokset erätyyppisestä kasvatuksesta kerätty rungon muoto nro laji määrä -- pituus/paksuus (g kuivana) pituus (suhde rungon (mm) keskellä) 1 Closterium 8,1 0,35 14 acerosum 2 Closterium 10,5 0,50 15 ehrenbergil 3 Closterium 7,6 0,30 10 moniliferum 4 Closterium 11,0 0,20 40 gracile 5 Closterium 12,5 0,15 15 calosporum 6 Closterium 13,0 0,60 100 aciculare 7 Closterium 11,0 0,08 12 ircurvum

Koetuloksista on havaittu, että nro 6 on ainoa le-vä, joka täyttää pituusehdot; ts. pituus on 0,5 mm tai yli, ja pituus/paksuus-suhde on noin 100.

Myös levien näennäisestä muodosta päätellen on totta, että nro 6 on paras; koska kuitenkin elämää ylläpitävät aineet, jotka koostuvat pääasiassa vedestä ja klorofyllistä, sisältyvät levien sisärunkoon ja koska on havaittu, että sen jälkeen kun sisäinen olennainen aines poistetaan valkaisukäsittelyillä tai vastaavilla, levärun-gon paksuus pienenee viidesosaan tai kymmenesosaan vaikkakin levä on paksurunkoista, on levä nro 2 myös käyttökelpoista, ja lisäksi jos leviä kasvatetaan enemmän kasvatus- 11 97404 menetelmiä parantamalla, voidaan myös käyttää leviä nro 1 ja 3.

Suoritusmuoto 4

Otetaan 5 g (kuivattuna) suoritusmuodossa 3 kerät-5 tyä levää nro 2 ja liotetaan normaalilämpötilassa vedessä, johon ohjattiin otsonisoitua ilmaa, joka sisälsi 1 tila-vuus-% otsonia. Levät kuolivat, kun otsonia sisältävää otsonisoitua ilmaa oli ohjattu noin 5 minuuttia, ja muuttuivat valkoisiksi.

10 Kuolleiden levien mikroskooppinen tarkkailu osoit ti, että rungon keskiseinä oli osittain tuhoutunut, ja suurin osa sisustan aineista valui ulos rungosta, ja klorofylli valkaistui myös täydellisesti.

Rungon sisäisten aineiden edellä mainitusta ulos 15 virtaamisesta johtuen havaittiin, että rungon paksuus pieneni ja supistui noin viidesosaan, ja siitä tuli ohut ja pitkä, vaikka supistumisaste vaihteli rungon alueesta ja suunnasta riippuen.

Kerättiin 4,1 g (kuivana) levärunkoa pesemällä ve-20 dellä ja kuivaamalla. Ilmeni, että sirpin muotoisten levien keskiosassa oleva seinäalue, jonka katsotaan olevan solujen yhdistäviä osia, voitiin hajottaa osittain ja kollektiivisesti lisäämällä soluseinien hajottamiseksi verrattain pieniä määriä otsonia, jolla on suuri hapetusteho.

·' 25 Otsonia käyttämällä voitiin sisäisen aineen sisäl tämät ravinteet ottaa talteen ja valkaista klorofylli. Siksi tämä otsonikäsittely osoittautuu tehokkaaksi.

Suoritusmuoto 5

Otettiin 5 g (kuivattuna) edellä mainitussa suo-30 ritusmuodossa 3 kerättyä levää nro 6 ja liotettiin 200 ml:ssa vettä normaalilämpötilassa ja valkaistiin sitten 30 minuutin ajan käyttäen 1 g natriumhypokloriittia ja 1 ml konsentroitua rikkihappoa, ja pestiin ja kuivattiin, jolloin saatiin 4,4 g (kuivattuna) levien runkoa.

12 97404

Suoritusmuoto 6

Saatiin 5 g (kuivattuna) levärunkoa samoilla menettelytavoilla kuin edellä mainitussa suoritusmuodossa 5.

Tämä levä liotettiin 200 mlrssa vettä, ja siihen lisättiin 5 20 ml 5-%:ista NaOH:ta. Useiden minuuttien keittämisen jälkeen levä pestiin vedessä ja suodatettiin, jolloin saatiin 4,6 g kuivattua levärunkoa.

Levärungon paino aleni alkalikäsittelyllä 0,4 g:11a, ja tämä johtui massan (selluloosan) jauhamisesta.

10 Suoritusmuoto 7 Käyttämällä sirpin muotoisten levien valkaistua ja jauhettua levärunkoa, joka saatiin edellä mainituista suoritusmuodoista 4, 5 ja 6, valmistettiin käsintehtyä paperia JIS-P-8209:n mukaan, ja paperin laadun testaus suori-15 tettiin JlS-määritelmien mukaan.

Testin tulokset esitetään taulukossa 2.

Tämän keksinnön mukaisesti valmistettu paperi sietää laatuvertailun paperin kanssa, joka on valmistettu kraftmassasta tai kemiallisesta massasta. Lisäksi tässä 20 valmistetun paperiarkin pinta ei ollut liian pehmeää, jota pehmeyttä ilmenee muista levistä valmistetuilla tuotteilla, ja se oli käyttökelpoista tavanomaisen massan korvikkeena.

13 97404

Taulukko 2 5 testattavat kohdat suoritus- suoritus- suoritusmuoto^__muoto 3__muotos 4_ paino (g/m2)__41__45__43_ irtotiheys 0,45 0,48 0,46 (g/cm3)____ 10 puhkaisulujuus 1,30 1,50 1,80 (kg/cm2)____ puhkaisupituus 4,5 4,7 5,0 (km)____ taittolujuus 40 42 45 (kertaa)____ 15 vaaleus (%)__72__70__75_ opasiteetti (%)__80__82__82_

Claims (3)

97404

1. Förfarande för framställning av massa, varvid 20 som tillverkningsämne används en grönalg, som innehäller cellulosa som komponent i cellväggen, känneteck-n a t därav, att grönalgen är väsentligen fri frän lignin och har en läng algkropp, varvid förhällandet mellan krop-pens längd och kroppens bredd är 10 - 200. 25 2. Förfarande enligt patentkrav 1, k ä n n β ίε c k n a t därav, att grönalgen är ur ett Closterium-genus.

1. Menetelmä massan valmistamiseksi jolloin massan valmistusaineena käytetään viherlevää, joka sisältää selluloosaa soluseinän komponenttina, tunnettu sii- 5 tä, että viherlevä on olennaisesti ligniiniä sisältämätön ja sillä on pitkä levärunko, jolloin rungon pituuden suhde rungon paksuuteen on 10 - 200.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu levä on Closterium- 10 sukuun kuuluvaa viherlevää.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu levä on Pleurotae-nium-sukuun kuuluvaa viherlevää. 15

3. Förfarande enligt patentkrav 1, känne-t e c k n a t därav, att grönalgen är ur ett Pleurotae- 30 nium-genus.