FI96556B - Digitaalinen liikennelaite ja -menetelmä - Google Patents

Description

1 9655(-

Digitaalinen liikennelaite ia -menetelmä

Keksinnön tausta Keksinnön kohde 5 Tämä keksintö kohdistuu digitaaliseen liikennelaitteeseen ja digitaaliseen liikennemenetelmään.

Tekninen tausta 10

Autoradioliikenteessä piirisuunnittelua on pidetty erittäin vaikeana, koska eri teitä saapuvat radioaallot huonontavat bittivirhetaajuutta.

Tämmöisen ongelman ratkaisemiseksi on ehdotettu kaksivai-ls heistä siirtoavainnussysteemiä (jäljempänä käytetään lyhennettä DSK-systeemi) ja binäärivaiheista siirtoavainnus re-turn-to-zero-systeemiä (jäljempänä käytetään lyhennettä BPSK-RZ-systeemi).

Tarkastellaan nyt DSK-systeemiä. Kuten on esitetty kuvassa 20 3, DSK-systeemi on toteutettu niin, että se siirtää kantoaal- tovaiheita suhteessa binääri-informaatiosymboleihin "0" ja "1" kaksi kertaa määrällä tt/2 l/2-aikavälissä. Esimerkiksi kantoaaltovaiheita siirretään kaksi kertaa määrällä +ir/2 suhteessa binääri-informaatiosymboliin "1", ja vastaavasti 25 kaksi kertaa määrällä -π/2 suhteessa symboliin "0".

Kuva 3(B) esittää vaihesiirretyt DSK-signaalit suhteessa binääri-informaatiosymboleihin "1, 0, 1" DSK-systeemissä suoritettaessa edellä mainittua vaiheensiirto-operaatiota. DSK-systeemissä köytetty demodulaattori on esitetty kuvassa 30 5. Vastaanotettu signaali jaetaan kahteen osaan, toista viivästetään määrällä T/2 (T on aikavälin pituus) ja toista ei viivästetä, osat summataan ennen kulkua alipäästösuotimeen (LPF), jolloin saadaan alkuperäistä moduloitua signaalia vastaava e(t).

35 Autoradioliikennesysteemin etenemistiellä lähetyspisteen signaali saavuttaa vastaanottopisteen defraktoitumalla ja heijastumalla eri esteissä. Tarkastellaan nyt kahta kuvassa 4 D- ja U-aaltoina esitettyä signaalia, jotka on lähetetty samasta pisteestä ja eroavat toisistaan määrällä 2 96 55 r τ vastaanottopisteessä vastaanottohetkellä. Teoreettisesti on todennettu, että tällaisista kahdesta signaalista muodostetulla signaalilla on sellainen virhekarakteristika, kuin on esitetty kuvassa 6(A), kun ne on demoduloitu kuvan 5 5 mukaisella demodulaattorilla.

Kuvassa 6 oordinaatta esittää bittivirhetaajuutta ja abskissa on τ/Τ (T on aikavälin leveys, on aikaero D- ja U-aaltojen välillä), kun taas symboli Eb tarkoittaa signaa-lienergiaa bittiä kohden, symboli Nq kohinatehoa/Hz, symbo-10 li Pd/Pu D-aallon keskimääräistä tehoa U-aaltoon nähden ja symboli f*D maksimi dopplertaajuutta. Kuten käyristä ilme-" nee, bittivirhetaajuus paranee merkittävästi τ/Τ alueella 0,1 - 0,35. Ylläoleva kuvaus on suoritettu ir/2 DSK-systee-mille, joka siirtää kantoaaltovaiheita kaksi kertaa määräl-15 lä tt/2 suhteessa binääri-informaatiosymboleihin ”1" ja ”0" aikavälissä 1/2T, mutta on myös todettava, että sanottu kuvaus soveltuu myös ΔΘ/2 DSK-systeemille kantoaaltovaiheiden siirtämiseksi määrällä ΔΘ/2 (0 < ΔΘ < ir) aikavälissä 1/2 T.

Kuva 6(B) esittää irM DSK-systeemin bittivirhetaajuut-20 ta, kun arvo π/2 on korvattu arvolla π/4, ja kuten ilmenee kuvan 6(B) käyristä, bittivirhetaajuus myös paranee τ/Τ alueella 0,1 - 0,3 πΜ DSK-systeemissä.

Edellä esitetty kuvaus on suoritettu sellaisessa tapauksessa, kun kantoaaltovaiheita siirretään askelmaisesti 25 aikavälin ensimmäisessä ja toisessa puoliskossa, kuten on esitetty kuvissa 3 ja 4, mutta sama kuvaus soveltuu myös tapaukseen, jossa kantoaaltovaiheet muuttuvat tasaisesti kuten esim. kosinikäyrän nousevalla osalla.

Kuten edellä on kuvattu, bittivirhetaajuus paranee τ/Τ 30 alueella 0,1 - 0,35 tai 0,1 - 0,3 DSK-systeemissä ja niin • muodoin tarkka liikenne on mahdollista toteuttaa käyttämäl lä tällaista aluetta. Kuitenkin yleisessä autoradioliiken-nesysteemissä käytettäessä audioalueen datalähetysnopeutta (pienempää kuin useita tuhansia baudeja) viiveajan ero τ on 35 niin pieni, että arvo τ/Τ en merkittävästi pienempi kuin 0,1, jolloin ei saada aikaan mitään käyttöä parannetun bittivirhetaaj uuden alueella, jossa käytetään taitavasti DSK- li 3 9655f systeemin ominaisuuksia.

Tarkastellaan nyt BPSK-RZ -systeemiä. BPSK-RZ -signaalit saadaan kertomalla normaalit BPSK-signaalit (kuva 7a) kuvan 7b on-off -signaaleilla, jotka tulevat arvoon "1" ai-5 kavälin T mielivaltaisissa T/2 väleissä. Toisin sanoin BPSK-RZ -signaaleilla on sama amplitudi ja vaihe kuin normaaleilla BPSK-signaaleilla jokaisen aikavälin ensimmäisen tai toisen puoliskon T/2 aikana ja niillä on olennaisesti nolla kantoaaltoamplitudi muun T/2-periodin aikana. BPSK-RZ 10 -signaalin kerrotut aallot tuotetaan kuvan 8 mukaisessa differentiaalidetektorissa. Kuvassa 8 (1) on sisäänmeno-^ terminaali IN, (2) on kertoja, (3) on viivelinja, jonka viiveaika on aikavälin T yksikköaika, (*0 on alipäästösuo-din ja (5) on ulostuloterminaali. Tuloon 1 vastaanotetut 15 BPSK-RZ -signaalit ovat monitieaaltoja, jotka on muodostettu limittämällä saman digitaali-informaation generoimat ensimmäiset BPSK-RZ -signaaliaallot (jäljempänä nimitetään D-aalloiksi) ja toiset BPSK-RZ -signaaliaallot (jäljempänä U-aallot), jotka saapuvat D-aalloista viivästyneenä määräl-20 lä τ. Kuva 9 esittää aikasuhteita D- ja U-aaltojen välillä. Kuvassa 9 symboli T tarkoittaa aikavälin pituutta digitaali-informaation yhden digitaalisymbolin siirtämiseksi. Symboli (a) tarkoittaa D-aallon noususta U-aallon nousuun kuluvaa aikaa ja merkintä (b) tarkoittaa ajanjaksoa U-aal-25 lon noususta D-aallon ajankohtaan T/2 ja merkintä (c) tarkoittaa ajanjaksoa D-aallon ajankohdasta T/2 U-aallon ajankohtaan T/2 ja (d) tarkoittaa ajanjaksoa U-aallon ajankohdasta T D-aallon ajankohtaan T.

Ulostuloterminaalista 5 saatavat signaalit vastaavina 30 ajankohtina ovat seuraavat:

Kun 0 < τ/Τ < 0,5: Väli a: 2e(t) = f 1 symboli: "1" (-1 symboli: "O” 35 Väli b: 2e(t) = 1 + + 2pcosiJ> symboli: "1” • ‘ p ,-(l + p + 2pcos<{>) symboli: "O" * 9 6 5 5 f Väli c: 2e(t) = f p2 symboli: "l” i-p symboli: "O” Väli d: 5 2e(t) = 0

Kun 1 > τ/T > 0,5: Väli a: 1 - p2 symbolimuutos: ”0" -» "1" 10 1 + p2 + 2pcos<j> symbolimuutos: "1" -»· "1" 2e(t) = -(I - p2) symbolimuutos: "1" -* ”0" -(1 + p2 - 2ροοεφ) symbolimuutos: "O" -* "l" Väli b: 15 2e(t) = l 1 symboli: "1" -1 symboli: ”0” Väli c: e(t) = 0 Väli d: 20 2e(t) = p2 symboli: "1" 4-p2 symboli: "O" jossa p esittää suhteellista amplitudia U/D ja φ kanto-aaltovaihe-eroa D- ja U-aaltojen välillä.

25 Kuten edellä olevista laskelmista ilmenee, tehokkaat ulostulot voidaan aina saada aikaväleillä (a) ja (c), kun 0 < τ/Τ < 0,5 ja aikaväleillä (b) ja (d), kun 1 > τ/T > 0,5 huolimatta D- ja U-aaltojen vaihe-erosta ja niin muodoin ei synny ongelmia, kuten niin kutsutun silmäsuuntakuvion sil-30 mäsulkua ja kasvua sivuhuojunnassa, joita aiheutetaan konventionaalisessa BPSK-modulaatiosysteemissä.

Kuvissa 10(A) ja 10(B) esittävät BPSK-RZ systeemin käyriä. Kuva 10(A) esittää bittivirhetaajuuden muutokset suhteessa signaali/kohina-suhteeseen ja kuva 10(B) esittää 35 bittivirhetaajuuden muutokset D- ja U-aaltojen viive-eron suhteen vakio signaali/kohina-alueella.

Vastaavat lähtötiedot ovat seuraavat: D- ja U-aallot II: 5 9655f muuttuvat Raileigh-jakauman mukaan ja symbolit Pd ja Pu tarkoittavat vastaavasti D- ja U-aaltojen keskimääräistä tehotasoa ja symboli Eb tarkoittaa signaalienergiaa bittiä kohden, kun symboli No tarkoittaa häviöteho/yksikkötaajuus 5 ja symboli fD tarkoittaa maksimi Doppler-häipymistaajuutta. Katkoviiva BPSK kuvassa 10(A) esittää vertailun vuoksi normaalin BSPK-systeemin käyrää. Kuten on esitetty kuvassa 10(A) PBSK-RZ -systeemi on huomattavasti parannettu verrattuna normaaliin BPSK-systeemiin.

10 Edelleen kuten kuva 10(B) osoittaa, bittivirhetaajuus ^ on huomattavasti parantunut τ/Τ-alueella 0,1 - 0,75· Vaikka ^ - edellä oleva kuvaus on tehty BPSK-systeemille (bi-vaihdemo- dulaatio), vastaava parannus saadaan myös QPSK-systeemissä (quadri-vaihemodulaatio), jossa kaksibittiset binäärisymbo-15 lit "00", "01", "11", ja "10" viittaavat vastaavasti esimerkiksi vaihemuutoksiin 0, π/2, π ja -n/2 käytettäessä QPSK-RZ-modulaatiosysteemiä (quadri-phase shift keying return-to-zero), jossa yhden aikavälin ensimmäinen tai toinen puolisko on amplitudiltaan nolla.

20 Kuva 11 on vertailudiagrammit BPSK-RZ ja QPSK-RZ -sys teemien välillä, joilla on samankaltainen parannusvaikutus.

Vaikka käyrät huonontuvat, kun ON-OFF -signaalit ovat kaistarajoitetut peruskaistasuotimessa (kaistanleveys Bd), on todettu, että tällainen käyrien huononeminen on huomat-25 tavan vähäinen, kuten on osoitettu kuvissa 12(A) ja (B).

Niinpä QPSK-RZ -modulaatiosysteemi on riittävän käyttökelpoinen myös mikäli käytetään kaistarajoitusta.

Tällainen tekninen ajatus on käyttökelpoinen ei ainoastaan binääri-informaatiosymboleille, vaan laajemmin monita-30 soinformaatiosymboleita vastaavalle monivaihemodulaatiolle.

DSK-, BPSK-RZ- ja QPSK-RZ -systeemeissä niin muodoin bittivirhetaajuus paranee määrätyillä t/T alueilla (alueella 0,1 - 0,35 DSK-systeemissä ja 0,1 - 0,75 BPSK-RZ ja QPSK-RZ -systeemeissä).

35 Kuitenkin tavallisessa autoradioliikennesysteemissä, joka käyttää audioalueita datalähetysnopeudella, joka on pienempi kuin useita tuhansia baudeja, viiveaikaero τ on 6 9655^ niin pieni, että τ/Τ on merkittävästi pienempi kuin 0,1 ja niin muodoin DSK- ja BPSK-RZ -systeemien karakteristikoihin ei voida vaikuttaa parannetun bittivirhetaajuuden alueilla.

Esimerkiksi otaksutaan, että siirtonopeus on 6000 bau-5 dia autoradioliikenteen matalalla lähetystaajuudella ja D-ja U-aaltojen etenemisaikaero on 10 ys, aikaväli on seuraa-va: T = 1/6000 s = 167 ys

Siis, 10 t/T = 10 ys/167 ys = 0,06 jolloin t/T-arvo on pienempi kuin 0,1.

Keksinnön selitys Tämä keksintö käsittää, tukiaseman lähetys- ja vastaan-15 ottojärjestelmissä, lähettimien ja vastaavasti vastaanottimien kaksi haaraa, joiden toiseen haaraan kytketään viive-piiri, joka varmistaa kahden haaran viiveaikaeron, joka tarvitaan DSK-, BPSK-RZ tai QPSK-RZ -järjestelmien optimaaliseksi toimimiseksi, saaden näin ollen aikaan digitaalisen 20 autoradioliikennejärjestelmän datan lähettämiseksi, joka voi riittävästi toteuttaa yleisessä autoradioliikennesys-teemissä bittivirhetaajuuden, jolla on parannetut järjestelmän ominaisuudet.

25 Kuvien selitys

Kuvat 1 ja 2 ovat lohkokaavioita, jotka esittävät tämän keksinnön yhtä sovellutusta; kuvat 3a ja 3b ovat DSK-järjestelmää kuvaavia kaavioita; kuva 4 on kahta viiveaikaeron omaavaa signaalia kuvaava kaavio; kuva 5 on DSK-järjestel-30 män demodulaattorin rakennetta kuvaava kaavio; kuvat 6a ja . 6b ovat ominaiskäyriä, jotka esittävät viiveaikaeron ja bittivirhetaajuuden suhteen DSK-järjestelmässä; kuva 7 kuvaa BPSK-RZ -järjestelmää; kuva 8 on kaavio BPSK-RZ -järjestelmän demodulaattorin kaavio; kuva 9 esittää kahta sig-35 naalia, joilla on aikaero; kuvat 10a ja 10b ovat ominais-käyriä, jotka esittävät viiveaikaeron ja bittivirhetaajuu-den suhteen BPSK-RZ -järjestelmässä; kuva 11 on vertailu- II: T 9655f ominaiskäyrä koskien BPSK-RZ- ja QPSK-järjestelmiä. Kuvat 12a ja 12b ovat vertailuominaiskäyriä, kun käytetään kais-tarajoitusta peruskaistasuotimessa; kuva 13 on lohkokaavio, joka esittää viivejärjestelyn toista esimerkkiä tämän kek-5 sinnön mukaisessa lähetysjärjestelmässä; kuva 1*1 on lohko-kaavio, joka esittää viiveliitännän toista esimerkkiä tämän keksinnön mukaisessa vastaanottojärjestelmässä.

Keksinnön edullisimmat suoritusmuodot 10 Tämän keksinnön erästä suoritusmuotoa kuvataan nyt vii taten kuviin. Selitystä sovelletaan nyt tapaukseen, kun ( tätä keksintöä käytetään-DSK-järjestelmään. Kuvassa 1 tu kiaseman 1 muodostavat tukiaseman lähetysjärjestelmä 11, tukiaseman vastaanottojärjestelmä 12 ja tukiaseman antenni-15 järjestely 13. Tukiaseman 10 lähetysjärjestelmä 11 käsittää kaksi lähetyshaaraa. Toisin sanoen sisääntuloterminaa-lista tulevat datasignaalit jaetaan kahteen haaraan. Ensimmäiseen haaraan kuuluvat viivepiiri 112 (jäljempänä käytetään nimitystä DL 112), modulaattori 113 (jäljempänä käyte-20 tään nimitystä MOD 113) DSK-moduloimiseksi, sekä tehovah-vistin 115 (jäljempänä käytetään nimitystä PA 115)» kun taas toiseen haaraan kuuluvat MOD 11*J DSK-moduloimiseksi sekä vahvistin PA 116.

Toisaalta tukiasemalla vastaanottojärjestelmän muodos-25 tavat kaksi haaraa, nimittäin ensimmäinen haara, jonka muodostavat suurtaajuusvahvistin (PFA) 121, sekoitin (MIX) 123» IF-vahvistin (IFA) 125 ja viivepiiri 127 ja toinen haara, jonka muodostavat suurtaajuusvahvistin 122, sekoitin 12*J ja IF-vahvistin 126, demodulaattori 12 8 (jäljempänä 30 käytetään nimitystä DEM 128) sekä lähtöterminaali 129. DEM 128 kombinoi ja demoduloi lähtösignaalit kahdesta haarasta T/2-piirillä.

Tukiaseman antennijärjestelmän 13 käsittävät diplekse-rit 131 ja 132 (jäljempänä DUP 131 ja 132), horisontaali-35 sesti polarisoitu antenni 133 ja vertikaalisesti polarisoitu antenni 13*1.

Liikkuva asema 20 käsittää ensimmäisen antennin 21, s 9655f toisen ortogonaalisesti ensimmäiseen nähden polarisoidun antennin 22, hybridipiirin 23 > vastaanottimen 24, siirto-laitteen 25, vastaanottimen lähtöterminaalin 26 ja lähetys-sisäänmenoterminaalin 27.

5 Kuvataan nyt keksinnön mukaisen digitaalisen liikenne järjestelmän toimintaa.

Tukiaseman lähetysjärjestelmässä 11, datan sisääntulo-terminaaliin 111 vastaanotettu signaali ajetaan kahteen signaaliin: toinen johdetaan viivepiirin 112, modulaattorin 10 113, tehovahvistimen 115, diplekserin 131 ja horisontaali sesti polarisoidun antennin 113 kautta.

Toinen signaali siirretään suoraan modulaattorin 114, tehovahvistimen 116, diplekserin 132 ja vertikaalisesti polarisoidun antennin 134 kautta. Autoradio vastaanottaa 15 kaksi signaalia, joilla on lähetysjärjestelmän (11) DL:ssä (112) tuotettu viiveaikaero.

Koska siirtonopeus on pieni, viiveaikaero autoradiolii-kennejärjestelmän etenemistiellä on melko pieni verrattuna aikavälin leveyteen, ja niinpä DL:n (112) viiveaika xd ase-20 teilaan siten, että vaadittava viiveaikaero parhaan bitti-virhetaajuuden saavuttamiseksi DSK-järjestelmässä saavutetaan DL (112):n avulla.

Otaksumalla, esimerkiksi, että siirtonopeus on 6000 baudia ja viiveaikaero U- ja D-aaltojen välillä on 10 ps, 25 kuten aiemmin on esitetty, (x + xd)/T:n suotava arvo 0,1 - 0,3 saadaan seuraavasti, kun T arvo on yhtä kuin 167 ps, kuten on aiemmin esitetty: (x + xd)/167 us = 0,1 - 0,3 x + xd = 16,7 = 50,1 (ps) 30 jossa x = 10 ja niin muodoin: . xd = 6,7 - 40,1 (ps)

Vaikka yllä kuvatun mukaan viiveaikaero x D- ja U-aal-tojen välillä on 10 ps, ero voi tulla nollaksi ja siten arvo xd on merkittävästi suurempi kuin 16,7 ps, niin että ar-35 vo (x + xd)/T on suurempi kuin 0,1, vaikka x-arvo on nolla.

Autoradioasema vastaanottaa/havaitsee tukiaseman lähettimen lähettämät signaalit edellä kuvatulla tavalla, jolit 9 9655f loin saavutetaan erittäin huomattava bittivirhetaajuus. Toisaalta autoasema lähettää signaalit yhdestä TX 25-'Stä ristikkäisten ensimmäisen ja toisen antennin 21 ja 22 kautta tukiaseman antennijärjestelmän 13 vastaanottimiin. Auto-5 aseman toisen lähettimen (25) lähettämät signaalit vastaanottaa tukiaseman antennijärjestelmän 13 horisontaalisesti polarisoitu antenni (133) ja vertikaalisesti polarisoitu antenni (134); muunnoksen välitaajuudelle suorittavat kahden haaran vastaanottopiirit, jotka vastaavat horisontaali-10 polarisaatio- ja vertikaalipolarisaatiosignaaleja; vastaan- ottopiirin viive toteutetaan vain DL (127):n horisontaali-^ polarisaatiolla, ja siten tehdään DEM (128):lie sopiva yh distäminen. Viivepiiri DL (127) on sopiva saamaan aikaan optimaalisen DSK-järjestelmän bittivirhetaajuuden edellä 15 kuvatun selityksen mukaisesti, ja niin muodoin bittivirhe-taajuuden data paranee merkittävästi tukiaseman vastaanottojärjestelmässä.

Kuten voidaan havaita edellä olevasta selityksestä, määrätty tarkoitus saavutetaan detektoimalla differentiaa-20 lisesti kaksi DSK-signaalia, nimittäin horisontaalisesti polarisoitu signaali ja vertikaalisesti polarisoitu signaali, jotka on lähetetty autoradioliikennesysteemissä pitkin etenemistietä, jossa ei ole korrelaatiota (tai on äärimmäisen pieni korrelaatio), signaalien välinen ero on asetettu 25 halutuksi (so. viiveaika, joka voi vaikuttaa bittivirhetaa-juuteen parantamalla DSK-järjestelmän karakteristikoita) demodulaattorilla 128. Siksi, ottaen huomioon viivepiirin asettamisen sijainti, järjestelmä voi olla edellä kuvatun sovellutuksen kaltainen (lähetysalueen viivettä käyttävä 30 järjestelmä), jossa signaalit jaetaan kahdeksi ennen DSK-• modulaatiota, toista signaalia viivästetään halutun viive- aikaeron saavuttamiseksi, molemmat signaalit siirretään kahteen lähetystiehen, joissa ei ole DSK-modulaation jälkeen mitään korrelaatiota (käyttäen horisontaalista ja ver-35 tikaalista polarisaatiota), näitä kahta tietä vastaanotetut signaalit yhdistetään vastaanottimessa differentiaali-il-maisinta tai muuta järjestelmää varten (vastaanottoalueen 10 9655(1 viivettä käyttävä järjestelmä), jossa DSK-signaali lähetetään kahteen siirtotiehen ilman mitään suhdetta, toista signaaleista, joka on vastaanotettu ensimmäisen siirtotien kautta ja toisen siirtotien kautta, viivästetään viiveai-5 kaerolla, jotta ne yhdistettäisiin differentiaalidetektoria varten. Lisäksi on muitakin modifikaatioita, kuten seuraa-vat: Lähetysalueen viivettä käyttävässä järjestelmässä DSK-signaali, joka on DSK-moduloitu MOD (103):ssa, voidaan jalo kaa kahteen ja viivästää viiveaikaerolla lähetettäväksi lä-hetystielle ilman suhdetta, kuten on esitetty kuvassa 13· Vastaanottoalueen viivettä käyttävässä järjestelmässä DSK-signaali voidaan lähettää kahteen siirtotiehen ilman korrelaatiota käyttämällä haluttua viiveaikaeroa kahden siirto-15 tien Ulostulojen välillä ilman korrelaatiota yhdistettäväksi differentiaali-ilmaisimeen, kuten on esitetty kuvassa 1*J.

Vaikka viivepiirejä käytetään edellä kuvatuissa esimerkeissä vain tukiasemalla, sama asia voidaan siirtää vain autoasemaan, tai siirtää erikseen autoasemaan ja tukiase-20 maan. Vaikka edellä oleva kuvaus on suoritettu soveltamalla horisontaalisesti ja vertikaalisesti polarisoituja signaaleja siirtoteinä ilman korrelaatiota, tämä keksintö on myös sovellettavissa järjestelmään, jossa käytetään kahta toisistaan erillään olevaa antennia (käyttämällä niin kut-25 suttua monitiekäsitettä) ja järjestelmään, jossa käytetään kahta antennia, jotka ovat erilaisia suuntakuvion suhteen (käyttämällä niin kutsuttua antennisuuntakuvion monitiekäsitettä). Edelleen tätä keksintöä voidaan käyttää järjestelmään, joka käyttää kahta antennia kahtena tai kolmena 30 polarisaatio-, sijaintipoikkeama- ja antennisuuntakuvio- kombinaatioina, käyttämällä kahta tai kolmea polarisaatio-, monitie- ja antennirakennemonitie-kombinaatiota.

Edelleen, vaikka edellä oleva selitys on suoritettu siinä tapauksessa, kun sekä tuki- että autoasema on varus-35 tettu horisontaalisesti ja vertikaalisesti polarisoiduilla antenneilla, aallon polarisaatiota häiritsee suuresti moni-tieheijastuminen autoradioliikenteen etenemistiellä, kun

II

il 9655*1 taas horisontaalisen ja vertikaalisen polarisaatiokomponen-tin välinen korrelaatio alenee paljon. Nimittäin vaikka jos horisontaali- tai vertikaalipolarisaatiokomponentti alenee, toinen polarisaatiokomponentti ei alene ja siksi 5 autoradioantenni voi saada vain yhdentyyppistä polarisaatiotasoa. Autoradioasemän lähettämät radioaallot voidaan vastaanottaa tukiaseman antennirakenteen sekä horisontaali-että vertikaalipolarisaatioantenneilla 133 ja 13*· signaaleina, joilla on horisontaali- ja vertikaalipolarisaatio-10 komponentit, ja jotka erotetaan signaaleiksi määrätyllä viiveajalla kaksi-järjestelmävastaanottopiireissä ja sitten v. yhdistetään, jolloin saadaan optimaaliset toimintaominai suudet DSK-systeemissä. Vastaavat signaalit voidaan lähettää ympyräpolarisoituna vastaavan tehon saamiseksi.

15 Vaikka edellä mainittu sovellus kohdistuu DSK-systee- miin edellä olevassa selityksessä, tätä keksintöä voidaan myös käyttää bittivirhetaajuuden parantamiseksi järjestelmiin, joissa on kasvanut viiveaikaero, esim. BPSK-RZ- ja QPSK-RZ -järjestelmiin.

20 BPSK-RZ -järjestelmää kuvataan viitaten kuvaan 2. Ku vassa 2 esitetty laite on rakenteeltaan identtinen kuvan 1 DSK-järjestelmään nähden, seuraavia kohtia lukuunottamatta: Vaikka modulaattorit MD 113 ja 11*· kuvassa 1 ovat sovitetut muodostamaan DSK-modulaatio, MOD 113’ ja 114’ kuvassa 2 ' 25 ovat sovitetut muodostamaan BPSK-RZ -modulaatio. Edelleen kun DEM 128:ssa on kuvassa 1 T/2-viivepiiri, DEM 128’ on kuvassa 2 toteutettu differentiaali-ilmaisimella, jolla on T-viivepiiri. Lisäksi kun viivepiirit (DL) 112 ja 127 kuvassa 1 on valittu olemaan viiveajassa, joka vaaditaan par-30 haan bittivirhetaajuuden saamiseksi DSK-järjestelmässä, *. viivepiirit (DL) 112’ ja 127' kuvassa 2 valitaan olemaan viiveajassa, joka vaaditaan parhaan bittivirhetaajuuden saavuttamiseksi BPSK-RZ -järjestelmässä.

Kuvan 2 sovellus on toiminnaltaan identtinen kuvan 1 35 sovellukseen nähden, ja sen kuvauksesta luovutaan.

Vaikka edellä oleva kuvaus on suoritettu tapaukseen, jossa käytetään parannettua modulaatiojärjestelmää, kuten is 9655^ DSK- tai BPSK-järjestelmää, sekä siirtoreitille tukiaseman lähettimestä autoasemaan että autoasemalta tukiaseman vastaanottimeen, tätä keksintöä voidaan soveltaa vain yhteen siirtoreiteistä, kun käytetään muuta parannettua siirtotie-5 reittiä.

Keksinnön mukaisessa digitaalisessa liikennejärjestelmässä viivepiirit ovat kaskadikytketyt osittain kahteen signaalitiehen tarkoituksena varmistaa vaadittava viiveai-kaero, joka vaaditaan DSK- ja BPSK-RZ -signaalien bittivir-10 hetaajuuden parantamiseksi, jotka signaalit on siirretty kahden siirtotien kautta, joiden siirtokarakteristikoissa on vähäinen korrelaatio t-ai ei ollenkaan korrelaatiota, käyttämällä edellä kuvatulla tavalla DSK- tai BPSK-RZ -järjestelmää. Siten, vaikka viiveaika avaruudellisessa etene-15 misessä on pienempi kuin viiveaikaero, joka vaaditaan DSK-tai BPSK-RZ -järjestelmien määrätyksi parannettuna toimimiseksi, määrätty viiveaikaero voidaan toteuttaa viivepii-reillä liikennejärjestelmän toimimiseksi DSK- tai BPSK-RZ -järjestelmien optimaalisessa toimintapisteessä.

20

Mahdollisuudet teolliseen käyttöön Tätä keksintöä voidaan käyttää autoradioliikennejärjestelmissä, kuten autojen radiolaitteissa tai sen kaltaisissa.

Il:

Claims (6)

13 9655^

1. Digitaalinen liikennelaite, jossa on väline joka sallii signaalien muuttaa kantoaallon vaihetta, joka vastaa kutakin aikayksikössä modulointijärjestelmän mukaisesti lahe- 5 tetyn digitaali-informaation symbolia, tunnettu siitä, että laitteessa on väline sen varmistamiseksi että kullakin mainitulla signaalilla on amplitudi ja vaihe, jotka on määrätty vastaamaan yhden aikayksikön mielivaltaisen T/2-jakson symbolia siten että amplitudi tulee olennaisesti nollaksi jäljelle 10 jäävien jaksojen aikana.

2. Vaatimuksen 1 mukainen digitaalinen liikennelaite, tunnettu siitä, että modulaatiovälineessä on binäärinen PSK (Binary Phase Shift Keying)-väline

3. Vaatimuksen 1 mukainen digitaalinen liikennejärjestel-15 mä, tunnettu siitä, että modulaatioväline on nelinkertainen PSK (Quadruple Phase Shift Keying)-väline.

4. Digitaalinen liikennemenetelmä, jossa signaaleja käytetään muuttamaan kantoaallon vaihetta, joka vastaa kutakin digitaali-informaation symbolia aikayksikössä modulointiko järjestelmän mukaisesti, tunnettu siitä, että mainitut signaalit on järjestetty siten että amplitudi ja vaihe on määrätty vastaamaan yhden aikayksikön mielivaltaisen T/2-jakson symbolia siten että amplitudi tulee olennaisesti nollaksi jäljelle jäävien jaksojen aikana.

5. Vaatimuksen 4 mukainen digitaalinen liikennemenetelmä, tunnettu siitä, että modulaatio suoritetaan binääriseen PSK:hon (Binary Phase Shift Keying) perustuen.

6. Vaatimukset 4 mukainen digitaalinen liikennemenetelmä, tunnettu siitä, että modulaatio suoritetaan nelinkertaiseen 30 PSK:hon (Quadruple Phase Shift Keying) perustuen. 9655(^ 14