FI96488B - Laite nestemäisen aineen suodattamiseen - Google Patents

Description

96488

Laite nestemäisen aineen suodattamiseen

Keksinnön kohteena on laite nestemäisen aineen suodattamiseen, esimerkiksi jäteveden puhdistukseen, joka 5 laite käsittää säiliötilan, säiliötilaan sovitetun suoda-tinvälineen, syöttövälineet nestemäisen aineen syöttämiseksi säiliötilaan, poistovälineet suodatinvälineen läpi kulkeneen nesteen poistamiseksi laitteesta, ja välineet suodatinvälineen pintakerroksen regenerointiin suodatin-10 välineen pintakerrosta mekaanisesti käsittelemällä.

Nyt esillä olevassa keksinnössä suodatinvälineenä hyödynnetään vuorivillaa. Tämä keksintö liittyy edellä mainitun kaltaisiin laitteisiin, erityisesti jäteveden puhdistuslaitteisiin, joissa laitteissa käytetyn suodatin-15 välineen, eli tässä tapauksessa vuorivillalevyjen, päälly-pintaa regeneroidaan. Regeneroinnilla tarkoitetaan suodatinvälineen päällypinnan työstämistä esimerkiksi harjaamalla siten, että suodatinvälineen kuten vuorivillan päältä saadaan irrotetuksi kaikkein likaisin suodatettavan 20 nesteen käsittämistä kiintoaineista eniten tukkeutunut osa pois.

Tunnetuissa laitteissa, kuten myös nyt esillä olevassa laitteessa toimintaperiaate on sellainen, jossa puhdistettava neste lasketaan säiliöön sijoitetun suodatinvä-25 lineen päälle sopivan vahvuiseksi kerrokseksi, minkä jälkeen nesteen annetaan hitaasti valua suodatinvälineen lävitse. Nesteessä olevat kiintoaineet ja muut ainekset jäävät suodattimeen ja laitteesta saadaan ulos huomattavasti puhtaampaa nestettä.

30 Aikaisemmin tunnetuissa ratkaisuissa suodatinväli neen regenerointi suoritetaan esimerkiksi vesisuihkuilla, jolloin voimakas vesisuihku irrottaa suodatinvälineen pintakerrosta ja paljastaa uuden, vielä tukkeutumattoman pinnan suodatinvälineestä. Toinen tunnettu tapa on käyttää 35 manuaalista harjausta tai kaavintaa, jolloin laitteen 2 96488 käyttäjä, esimerkiksi kalanviljelyslaitoksen huoltomies tai muu käyttäjä käsikäyttöistä harjaa käyttäen puhdistaa suodatinvälineen pintaa.

Mainituissa ratkaisuissa on useita huonoja puolia.

5 Kummassakin esitetyssä tavassa on mukana inhimillinen tekijä, joka vaikuttaa regenerointitulokseen. Suodatinvälineen pinnan käsittely voi olla epätasaista, mikä tarkoittaa sitä, että joihinkin kohtiin suodatinta voi jäädä vielä tukkeutunut likainen pinta. Ihmisen suorittamat toimen-10 piteet myös vaativat hyvät valaistusolosuhteet, jotta olisi edes edellytyksiä hyvään regenerointitulokseen. On myös selvää, että manuaaliset menetelmät ovat työvoimakustannuksiltaan kalliita ja työntekijälleen raskaita suorittaa. Suodatinvälineen kulumisen arviointi voi osoittautua ver-15 rattain vaikeaksi toimittaessa pelkästään manuaalisesti.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uuden-tyyppinen laite esimerkiksi nestemäisen aineen, kuten jäteveden, suodattamiseen, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.

20 Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella laitteella, jolle on tunnusomaista, että laite lisäksi käsittää liikesuunnassa säiliötilan päätyyn muodostetun ylöspäin viiston pinnan, viiston pinnan jälkeisen välitilan, ja välitilaan ainakin osittain sovitetun siirtoväli-25 neen suodatinvälineen pinnasta regeneroimalla irrotetun aineksen poistamiseksi laitteesta.

Keksinnön mukaisella laitteella saavutetaan useita etuja. Laite on helppokäyttöinen, helposti automatisoitavissa oleva ja käyttövarma. Keksinnön mukaisella laitteel-·' 30 la suodatinvälineestä, kuten vuorivillalevystä, irrotettu aines saadaan samantien pois suodattimen päältä. Laite mahdollistaa tehokkaan regeneroinnin, joten laitteen puh-distusteho paranee ja laitteen kapasiteetti pysyy korkealla. Laite ei vaadi manuaalista työtä juuri lainkaan. Rege-35 nerointivälineiden liikenopeus on koko ajan sama ja rege-

Il ‘ tn »1411 111« 96488 3 nerointi kohdistuu samalla tavalla koko suodattimeen, joten keksinnön mukaisella laitteella regenerointi on tasalaatuinen koko suodattimen regeneroidulla alueella, eikä tällöin suodattimeen kuten vuorivillalevyihin pääse muo-5 dostumaan muita alueita tukkeutuneempia kohtia. Keksinnön mukaisella laitteella voidaan tehokkaasti käsitellä esimerkiksi kalanviljelylaitoksissa tai maataloudessa syntyviä jätevesiä. Tässä yhteydessä korostetaan, että keksinnön mukaista laitetta voidaan soveltaa moneen muuhunkin 10 sovellukseen, kuin vain tässä hakemuksessa eräänä esimerkkinä kuvattuun jäteveden puhdistukseen.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää laitetta päällykuvantona, 15 kuvio 2 esittää laitetta sivukuvantona, kuvio 3 esittää laitetta päätykuvantona, kuvio 4 esittää vaunurakennetta ala-asennossa, kuvio 5 esittää vaunurakennetta yläasennossa vau-nurakenteen lähestyttyä säiliötilan päätyä, 20 kuvio 6 esittää laitteen ohjauskaaviota.

Kuvioihin 1-3 viitaten laite käsittää säiliötilan 1, joka käsittää ylemmän säiliöosan la ja alemman säiliö-osan Ib, säiliötilaan sovitetun suodatinvälineen 2, syöt-·, tövälineet 3 nestemäisen aineen syöttämiseksi säiliöti- 25 laan, poistovälineet 4 suodattimen läpi kulkeneen nesteen poistamiseksi laitteesta. Lisäksi säiliötila 1 käsittää päädyn le, ja sivut Id ja le. Kuvioissa syöttövälineet 3 muodostuvat putkesta, joka on sovitettu säiliötilan 1 päälle. Putki 3 eli syöttöväline on varustettu rei'illä, 30 joiden kautta neste 5, kuten jätevesi tai liete, voidaan laskea ylempään säiliöosaan suodatinvälineen 2, nyt siis vuorivillalevyjen päälle ohueksi kerrokseksi. Kuvioista 1-3 on havaittavissa myös, että laite käsittää verkkorakenteen 6, kuten teräsverkon, jonka päälle suodatinväline 2 35 eli vuorivillasuodatin on useana levynä asetettu. Kuviois- 96488 4 sa 1 ja 2 laite on esitetty osittain leikattuna päällekkäisten rakenteiden saamiseksi havainnollisemmin esille. Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty linja 300, kuten putki tai letku, joka liittimellä on kiinnitetty varsinaiseen syöt-5 tövälineeseen 3. Puhdistettavan nesteen syöttö linjasta 300 syöttöputkeen 3 tapahtuu nuolen E suunnasta.

Laite käsittää myös välineet suodatinvälineen 2 pintakerroksen regenerointiin suodatinvälineen 2 pintakerrosta mekaanisesti käsittelemällä. Regenerointivälineet 10 muodostuvat sähkötoimisen pyöritysmoottorin 7 yhteydessä olevasta akselilla 8 varustetusta pitkänomaisesta olennaisesti pyöreästä harjasta 9. Harjaa 9 pyörittävän voiman välittämiseksi pyöritysmoottorin ja akselin 8 hammasrattaan välille on sovitettu ketju 10.

15 Regenerointivälineet eli akselinsa ympäri pyörivä harja 9 moottoreineen 7 on sovitettu säiliötilan 1 yläpuoliseen vaunurakenteeseen li. Vaunurakenne 11 ainakin osaltaan käsittää välineet 12 vaunurakenteen 11 saattamiseksi liikkeeseen suhteessa säiliötilaan 1, ja nämä välineet 20 muodostuvat vaunurakenteeseen 11 sijoitetusta sähköisestä siirtomoottorista 12a, akselista 12b ja hammasrattaista 12c ja 12d. Vaunurakenteeseen sijoitettujen välineiden lisäksi välineet vaunurakenteen 11 saattamiseksi liikkee-'· seen suhteessa säiliötilaan käsittävät laitteen käsittä- 25 miin sivupalkkeihin eli runkopalkkeihin 13 ja 14 kiinnitetyt hammastangot 12e ja 12f. Kuvioissa 1 ja 2 vaunurakenne 11 sijaitsee alkuasennossaan säiliön 1 alkupäässä.

Vaunurakenteen 11 etenemissuuntaa esittää nuoli A, jonka suuntaan kohti säiliön 1 käsittämää päätyä le vaunu 30 etenee harjatessaan suodatinvälineen 2 eli makaavan vuori-villasuodattimen 2 pintaa. Makaavalle vuorivillasuodatti-melle 2 on ominaista, että vuorivillalevyt ovat olennaisesti vaakatasossa ja siten, että vuorivillalevyt eivät liiku vaan ovat paikallaan. Tässä yhteydessä huomautetaan, 35 että harjaus eli regenerointi suoritetaan vasta sitten, 96488 5 kun neste on laskeutunut vuorivillasuodattimen 2 läpi, jolloin siis vuorivillan 2 pintakerrokseen on jäänyt suodatettavassa nesteessä olleita kiintoaineita ja muita epäpuhtauksia. Regenerointi siis suoritetaan vuorivillalle 2, 5 jonka päällä ei enää ole nestettä 5.

Regenerointiväline 9 eli harja on akseloitu vaunu-rakenteeseen 11 siten, että harjan pyörimisakseli 8 on olennaisesti kohtisuorassa vaunurakenteen 11 liikkumissuuntaa A vasten. Harjan 9 eli regenerointivälineen pyöri-10 missuunta on valittu siten, että harjan 9 pyörimisliike tapahtuu alalakipisteessään eteenpäin eli harjan etenemis-suuntaan, jolloin harjan pyörintä vaunurakenteen il edetessä vastustaa liikettä ja harjaus on näin tehokasta.

Kuvioista 1-5 on havaittavissa, että laite käsittää 15 kaksi liukukiskoa 15 ja 16, jotka on sijoitettu siten, että liukukiskot 15 ja 16 sijaitsevat laitteen vastakkaisilla sivuilla, jolloin vaunurakenne 11 on sovitettu liikkumaan pitkin liukukiskoja 15 ja 16 käsittämiensä liuku-kappaleiden 17 ja 18 varassa. Vaunurakenteen li käsittämät 20 1lukukappaleet 17 ja 18 voivat olla esimerkiksi tavallisia laakereita. Kyseisessä edullisessa toteutusmuodossa liukukiskot 15 ja 16 on muodostettu yhdensuuntaisiksi säiliötilan 1 sivujen kanssa ja liukukiskot 15 ja 16 on sijoitettu olennaisesti vaakatasoon runkopalkkien 13 ja 14 läheisyy-25 teen, jolloin laitteen runkorakennetta voidaan hyväksikäyttää vaunurakenteen 11 liikuttamisen helpottamiseen.

Vaunurakenteen 11 liike suhteessa säiliötilaan l on seurausta siirtomoottorin 12a pyörimisliikkeestä, jolloin siirtomoottori siis vetää itseään ja samalla koko vaunu-30 rakennetta pitkin runkopalkkien 13 ja 14 päällä olevia hammastankoja 12e ja 12f vaunurakenteen 11 samalla liuku-essa liukukappaleidensa 17 ja 18 varassa pitkin liukukiskoja 15 ja 16.

Edullisessa toteutusmuodossa vaunurakenne 11 käsit-35 tää välineet 19 regenerointivälineiden korkeusaseman sää- 6 96488 tämiseen suhteessa suodatinvälineeseen 2. Harjan eli rege-nerointivälineen korkeussäädössä käytettävä väline on edullisimmin karamoottori 19, jolla voidaan toteuttaa hyvinkin tarkka säätö. Edullisessa toteutusmuodossa regene-5 rointiväline 9 oh kallistumisen mahdollistavalla tavalla kiinnitetty vaunurakenteeseen 11 ja tällöin regenerointi-väline 9 on yhdistetty kiinnitysvarsiin 20 ja 21, ja kiin-nitysvarret on akseloitu vaunurakenteeseen 11 akselilla 22. Vaunurakenne myös käsittää runko-osan 23, jolloin har-10 ja 9 kiinnitysvarsineen 20 ja 21, akseleineen 8 ja mootto-reineen 7 kuvion 4 mukaisesta asennosta voi kallistua ylöspäin kuvion 5 mukaiseen asentoon vaunurakenteen akselin 22 ympäri runko-osan 23 ollessa paikallaan. Vaunurakenne 11 käsittää myös poikittaispalkin 100, jossa harja 9 15 on kiinni ja karamoottori 19 käsittää pystysuunnassa liikkuvan karan 19a, joka nostaa ja laskee harjaa 9 poikittaispalkin 100 välityksellä ja kiinnitysvarsien 20 ja 21 kanssa kiertäen hieman vastapäivään taaksepäin ympäri akselin 22 . Kyseinen toteutustapa on rakenteellisesti yksin-20 kertainen tapa toteuttaa harjan 9 korkeusaseman säätö. Ak-seloinnin 22 olemassaolo myös varmistaa, että vaunun kuljettua säiliön toiseen päätyyn harja 9 ei jäykästi törmää päätyyn le, vaan harja 9 kiinnitysvarsiensa varassa akselin 22 ympäri nousee ylöspäin.

25 Laite käsittää myös säiliön la nestepinnan tasoa mittaavan kosketuksettoman anturivälineen 24, edullisimmin ultraäänianturin tai optisen anturin. Anturiväline 24 on kaavion 6 mukaisesti ja kuvioihin 1-3 viitaten kytketty ohjaamaan nesteen syöttöä säiliötilaan la ja/tai ohjaamaan 30 regenerointivälineillä eli harjalla 9 varustetun vaunurakenteen 11 liikkeelle lähtöä. Vaunun 11 liikkeelle lähdössä anturivälineeltä 24 saadulla anturivälineelle asetetun ylärajan ylittävällä signaalilla säiliötilaan ib tuleva nestesyöttö katkaistaan sähköisesti ohjattavan venttiilin 35 25 avulla. Tämän jälkeen nestepinnan annetaan laskea niin

1· · «rt· J.IU I I 4 M

7 96488 kauan, kunnes neste 5 on läpäissyt vuorivillasuodattimen ja mennyt siis alasäiliön Ib eli kammion kautta poistoput-keen 4. Kun nestepinta on laskenut, anturiväline 24 havaitsee tilanteen, eli tilanteen, jossa signaali anturivä-5 lineeltä 24 on alittanut anturivälineelle 24 asetetun alarajan, minkä jälkeen laitteen käsittämä ohjauslogiikka, eli ohjausyksikkö 260 kaaviossa 6 antaa harjauskäskyn, jolloin harjan 9 pyöritysmoottori 7 käynnistyy, harjaa lasketaan karamoottorilla 19 hieman alaspäin verrattuna 10 harjan harjauskorkeuteen aikaisemmalla harjauskerralla. Aikaisemman harjauskerran korkeus on talletettu esimerkiksi ohjausyksikköön 260, joka ohjaa karamoottoria 19. Lopuksi ohjauskäsky ohjaa siirtomoottorin 12a toimintaa, jolloin siis vaunurakenne 11 lähtee liikkeelle. Kaavion 15 venttiili 25 on sijoitettu esimerkiksi kuvioissa 1 ja 2 esiintyvään linjaan 300.

Edellä jo lyhyesti esitettiin, että harjaa 9 lasketaan hieman alaspäin. Tämä siis tarkoittaa sitä, että nestepintaa mittaava anturiväline 24 on kytketty suoraan 20 tai välillisesti ohjaamaan regenerointivälineiden eli harjan 9 korkeusaseman säätämiseen käytettäviä välineitä eli karamoottoria 19. Hakijan havaintojen mukaan harjan asemaa tulee laskea joka toisen ajokerran jälkeen, jotta regene-·. rointitiheys olisi riittävä.

25 Anturivälineen 24 alaraja ja yläraja ovat sovitetut olemaan säädettävissä, jolloin yhteen suodatuserään tulevan nesteen 5 määrää voidaan hallita ja lisäksi voidaan hallita sitä, kuinka kuivana tai märkänä harjaus aloitetaan.

30 Edullisessa toteutusmuodossa anturiväline 24 on kalibroitavissa vaunurakenteen 11 ajokertojen välillä, jolloin voidaan ottaa huomioon pehmeän vuorivillasuodattimen 2 kuluminen. Suodattimen 2 kuluminen johtaa siihen, että suodattimen pinta alenee, ja tämän johdosta säiliöti-35 laan tulisi vettä enemmän kuin haluttaisiin. Edellä mai- 8 96488 nittu ongelma voidaan poistaa nimenomaan kosketuksettomal-la anturivälineellä ja kalibroinnilla. Kaavion 6 mukaisesti kalibrointi voidaan suorittaa ohjauslinjan 26 kautta, joka voi olla yhteydessä esimerkiksi ohjauslogiikkaan 260.

5 Ajokerran jälkeen suoritettavalla kalibroinnilla varmistetaan se, että anturiväline 24 mittaa sitä, milloin haluttu määrä vettä on tullut säiliöön ilman, että vuorivillasuo-dattimen 2 kuluneisuus aiheuttaa virhetekijää. Kaaviossa 6 pinnan korkeutta mittaavan anturin 24 mittausviesti tuo-10 daan linjan 400 kautta ohjausyksikköön 260. Anturivälineen 24 mittausyläraja asetetaan linjan 401 kautta ja mittaus-alaraja asetetaan linjan 402 kautta. Ohjausyksikkö 260 ohjaa anturivälineeltä 24 saamansa tiedon perusteella venttiilin 25 toimintaa ohjauslinjan 403 kautta. Käytän-15 nössä ratkaisu tosin voi olla sellainen, jossa vertailu-elin 700 vertaa linjasta 400 mitattua signaalia yläraja-tietoon ja alarajatietoon, jotka on voitu syöttää ohjausyksikölle 260 esimerkiksi näppäimistön avulla. Ohjausyksikkö 260 ohjaa moottoreiden 19, 7, 12a ja 33a toimintaa. 20 Erityisesti kuvien 1, 2, 4 ja 5 mukaisesti vaunura- kenne 11 käsittää liikesuunnassa regenerointivälineen 9 eli harjan eteen sovitetun, edullisimmin jousielimellä 27 jousipainotetun puskuelimen 28. Puskuelimen 28 tarkoituk-·. sena on puskea suurimmat ja helpoimmin irtoavat suodatti- 25 men ylimmän pinta-alueen epäpuhtaudet pois edestä, jotta harjan 9 ei tarvitsisi yksin irrottaa kaikkea epäpuhtautta. Jousipainotuksen ansiosta puskuelin 28 painuu hyvin suodatinvälineen 2 pintaa vasten.

Erityisesti kuvioista 4 ja 5 on havaittavissa, että 30 vaunurakenne 11 ja/tai vaunurakenteen 11 käsittämä puskuelin 28 käsittää edullisimmin mekaaniset pakko-ohjausvälineet 29 ja/tai 30 tai muut välineet regenerointivälineiden 9 ja/tai puskuelimen 28 kohottamiseksi vaunurakenteen 11 lähestyessä säiliötilan päätyä le. Kuviossa 5 harja 9 var-35 sineen 20 ja 21 on mekaanisella pakko-ohjausvälineellä 29 l· ! »Ml» MH 1UH . i 9 96488 kohonnut ylöspäin välttääkseen törmäyksen päätyyn le ja vastaavasti puskuelin 28 on mekaanisella pakko-ohjausvälineellä 30 kohonnut ylöspäin välttääkseen törmäyksen päätyyn le. Kuvioista on havaittavissa, että laite lisäksi 5 käsittää liikesuunnassa säiliötilan 1 päätyyn le muodostetun ylöspäin viiston pinnan 31, viiston pinnan jälkeisen välitilan 32, ja välitilaan 32 ainakin osittain sovitetun siirtovälineen 33, edullisimmin ruuvin, jolla vuorivilla-suodattimen 2 pinnalta irrotettu ja viiston pinnan 31 10 kautta välitilaan 32 työnnetty epäpuhtausaines voidaan siirtää sivummalle. Siirtoväline eli ruuvi 33 esiintyy parhaiten kuvioissa 1 ja 2. Siirtoväline eli ruuvikuljetin 33 käsittää moottorin 33a, joka kiertää ruuvia ja lisäksi poistoaukon 33b, josta ruuvin yläpäähän siirretty aines 15 saadaan poistetuksi esimerkiksi auton lavalle, hihnakul-jettimelle hävitettäväksi tai hyväksikäytettäväksi. Kuvioissa säiliötilan päädyssä le laite käsittää myös ohjain-elimet 34 ja 35, jotka muodostuvat pystysuuntaisista vahvoista teräslevyistä. Viistosti ylöspäin suuntautuvien oh-20 jainelimien 34 ja 35 tarkoitus on ohjata vaunurakenne 11 ja puskuelin 28 ylöspäin mekaanisten pakko-ohjausvälineiden 29 ja 30 avulla. Laitteen kummallakin sivulla on samanlaiset pakko-ohjausvälineet 29 ja 30. Pakko-ohjauskoho-tus tapahtuu siten, että puskuelimen 28 pakko-ohjausväline 25 30, ja vastaava osa laitteen toisella sivulla, ensin osuu ohjainelimiin 34 ja 35, jolloin puskuelin 28 kiertyy vastapäivään ylöspäin ja välttää törmäyksen. Kuvioissa 4 ja 5 ei esiinny akselointia, jonka ympäri puskuelin 28 kiertyy, mutta tämä akseli sijoittuisi kuvassa likimain samaan koh-30 taan kuin harjan 9 pakko-ohjausväline 29.

Hieman myöhemmin vaunurakenteen 11 harjan 9 pakko-ohjausväline 29, ja vastaava osa laitteen toisella sivulla, osuu ohjainelimiin 34 ja 35, jolloin harjaelin 9 varsoneen 20 ja 21 kiertyy vastapäivään ylöspäin akselinsa 22 35 ympäri ja välttää törmäyksen säiliön päätyyn. Kaavioon 6 96488 10 viitaten edullisessa toteutusmuodossa laite, edullisimmin ohjausyksikkö, eli ohjauslogiikka 260 käsittää kelloelimen 600, jonka määräämän ajan jälkeen vaunurakenteen 11 liikkeellelähdöstä laskien harja 9 voidaan akselin 22 ympäri 5 kiertyen kohottaa ylöspäin silloin kun vaunurakenne 11 alkaa lähestyä säiliön päätyä 11c. Kelloelin 600 on kytketty ohjaamaan harjaa kohottavaa ja laskevaa karamoottoria 19. Tällöin mekaaninen pakko-ohjaus toimisi varajärjestelmänä kello-ohjatulle karamoottorille 19.

10 Vaunurakennetta 11 siirtävän siirtomoottorin 12a pyörimissuunta voidaan kääntää päätyyn le sijoitetulla ra-jakytkimellä 500. Harjaa kohottava ja laskeva karamoottori 19, 19a on kytketty pitämään harjan 9 ylhäällä vaunun li palaamisliikkeen ajan eli ajan, jona vaunurakenne 11 palaa 15 päädystä le alkuasentoonsa.

Laitteen toiminta on jaksoittaista, mikä siis tarkoittaa sitä, että paljaana olevan makaavan vuorivillasuo-dattimen 2 päälle lasketaan haluttu nestemäärä 5, jonka annetaan laskeutua suodattimen 2 läpi ja pois laitteesta 20 alakammion Ib ja putken 4 kautta, minkä jälkeen vaunulla 11 ja siinä olevalla puskuelimellä 28 ja pyörivällä harjalla 9 vuorivillasuodattimen 2 pintakerros regeneroidaan ajamalla vaunurakenne 11 säiliön alkupäästä säiliön päätyyn le, jolloin harja 9 harjaa pintakerroksen tukkeutu-25 neen pinnan irti suodattimesta 2. Irronnut aines ajetaan puskuelimen 28 ja vielä pyörivän harjan 9 avulla yli viiston pinnan 31 välitilaan 32, josta ruuvikuljetin 33 siirtää irrotetun aineksen ruuvin 33 yläpäähän ja pois laitteesta. Tämän jälkeen ohjausyksikön 260 ohjaamana vaunura-30 kenne 11 palaa takaisin alkuasentoonsa eli säiliön l alkupäähän odottamaan seuraavaksi puhdistettavan neste-erän syöttöä laitteeseen.

Erityisesti kuvioista 2 ja 3 on havaittavissa, että edullisessa toteutusmuodossa vaunurakenteen 11 ja suoda-35 tinvälineen 2 alapuolinen tila Ib käsittää alipainetilan, 11 96486 jolloin alipaineella voidaan nopeuttaa nesteen 5 kulkua suodatinvuorivillan 2 lävitse alakammiotilaan ib ja sieltä samantien poistolinjaan 4. Alipaine voidaan muodostaa esimerkiksi putkilinjan 36 kautta pitkin. Alipaineen muodos-5 tus on jaksoittaista. Alipaine muodostetaan silloin, kun suodattimen 2 päällä tai jo sisässä on nestettä. Alipainetta muodostettaessa poistolinja 4 suljetaan.

Kuvioissa esitetty syöttöväline 3 eli säiliön yläpuolinen putki 3 ei ole ainoa tapa toteuttaa nestemäisen 10 puhdistettavaksi haluttavan nesteen syöttö säiliötilaan

Ib. Edullisessa toteutusmuodossa erityisesti kuvioihin 1 ja 3 viitaten syöttövälineet nestemäisen aineen syöttämiseksi säiliötilaan Ib on sovitettu säiliötilan suuntaisiin pitkänomaisiin jakovälineisiin 41 ja 42, jotka on sovitet-15 tu säiliötilan 1 sivuille. Käytännössä jakovälineet 42 ja 41 muodostuvat laitteen runkopalkkien 13 ja 14 sisäpuolisesta vapaasta tilasta, joista nuolien B kohdalta sisään-syötetty neste saadaan ulos vaakasuuntaisten reikien (ei esitetty) kautta nuolten C suunnassa, jolloin neste 5 le-20 viää vuorivillasuodattimen 2 päälle tasaisesti sivuilta lähtien. Mainittu tapa hyväksikäyttää tehokkaasti laitteen varsinaista mekaanista runkorakennetta puhdistettavaksi haluttavan nesteen tuomiseen ja levittämiseen säiliöön.

. Kuvioissa laite käsittää vaakasuuntaiset jalustara- 25 kenteet 200, joilla laite lepää alustaa, kuten maata vasten. Lisäksi laite käsittää pystysuuntaisia runkorakenteita 210, joilla säiliö tukeutuu jalustarakenteisiin 200. Laitteen alemman säiliöosan Ib osalta todetaan, että säiliön sivut/pohjat Id ja le on suunnattu kallistumaan kohti 30 poistovälineitä eli putkea 4. Sivut/pohjat id ja le kallistuvat sekä laitteen pituussuunnassa että poikittais-suunnassa.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, 35 ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (3)

12 96488

1. Laite nestemäisen aineen suodattamiseen, esimerkiksi jäteveden puhdistukseen, joka laite käsittää säiliö- 5 tilan (1) , säiliötilaan sovitetun suodatinvälineen (2) , syöttövälineet (3) nestemäisen aineen syöttämiseksi säiliötilaan, poistovälineet (4) suodatinvälineen (2) läpi kulkeneen nesteen (5) poistamiseksi laitteesta, ja välineet (9) suodatinvälineen (2) pintakerroksen regeneroin-10 tiin suodatinvälineen (2) pintakerrosta mekaanisesti käsittelemällä, ja jossa laitteessa välineet (9) suodatinvälineen (2) pintakerroksen regenerointiin on sovitettu säiliötilan (1) yläpuoliseen vaunurakenteeseen (11) ja vaunu-rakenne (11) ainakin osaltaan käsittää välineet (12, 12a-15 12f) vaunurakenteen saattamiseksi liikkeeseen suhteessa säiliötilaan (l) kohti säiliötilan päätyä (le), tunnettu siitä, että laite lisäksi käsittää liikesuunnassa säiliötilan (l) päätyyn (le) muodostetun ylöspäin viiston pinnan (31), viiston pinnan jälkeisen välitilan 20 (32), ja välitilaan (32) ainakin osittain sovitetun siir tovälineen (33) suodatinvälineen (2) pinnasta regeneroimalla irrotetun aineksen poistamiseksi laitteesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirtoväline (33) on ruuvi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä suodatinväline (2) on levymäinen vuori-villasuodatin. lit » I.IU 1.1«' 13 96488