FI96335C - Pehmeä, hyvin luja paperi sekä menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

! 96335

PEHMEÄ, HYVIN LUJA PAPERI SEKÄ MENETELMÄ SEN VALMISTAMISEKSI

Tämä keksintö koskee pehmeätä, mutta samanaikaisesti lujaa paperia, joka on peräisin lehtipuumassan, keräyspaperimassan tai mekaanisen tai puolimekaanisen selluloosamassan seoksesta; tai näiden ja havupuusta peräisin olevan sulfaatti- ja/tai sulfiit-timassan seoksesta, sekä menetelmää näiden valmistamiseksi.

Tavallisesti toivotaan, että pehmeä paperi, esim. pehmopaperi on sekä pehmeää että vahvaa. Jotta saavutetaan toisaalta hyvä kompromissi laatuominaisuuksien, kuten pehmeyden ja vahvuuden välillä, ja toisaalta taloudellisuus, on pehmeän paperin, kuten peh-mopapereiden valmistuksessa sekoitettu erilaisia selluloosamassoja, joilla on erilainen alkuperä ja ominaisuudet. Toisilla pääkomponenteilla on tapana olla pitkäkuituisia, jolloin ne antavat paperille lujuuden, ja toiset pääkomponentit ovat lyhyt-kuituisia, jolloin ne antavat paperille sen pehmeyden ja halutut imuominaisuudet.

Pitkäkuituinen massa on tavallisesti peräisin havupuusta, kuten männystä tai kuusesta, josta ligniini on kemiallisesti poistettu sulfaatti- tai sulfiittimenetelmällä. Lyhytkuituinen massa on tavallisesti peräisin lehtipuusta, kuten koivusta, eukalyptuspuusta, haavasta tai tammesta, josta ligniini on tavallisesti poistettu sulfaattimenetelmällä. Joskus voi selluloosaraaka-aine myös suuremmassa tai pienemmässä määrin olla peräisin mekaanisesta tai puolimekaanisesta massasta, kuten hiokkeesta, TMP- tai CTMP-massasta, tai keräyspaperimassasta. Pitkäkuituisilla massoilla, kuten kuusesta tai männystä saatavalla kemiallisella massalla, on kuitupituus noin 3-3,5 mm ja kuituleveys noin 0,04 mm. Koivusulfaattiin perustuvan lyhytkuituisen massan kuitupituus on keskimäärin 1,3 mm ja paksuus noin puolet havuupuukuitu-jen paksuudesta. Lyhyempien kuitujen osuus, n.k. hienoaineen määrä, on suuri. Mekaanisessa, puolimekaanisessa ja keräyskuitu-massassa on kuitupituus tavallisesti pienempi kuin kuusesta tai männystä peräisin olevassa kemiallisessa massassa. Hienoaineen osuus voi olla suuri. Pyyhepapereiden valmistuksessa on toivottavaa pitää hienoaineen määrä niin alhaisena kuin mahdollista pölyämisen vähentämiseksi.

2 96335

Jotta massa saa sopivat paperinmuodostusominaisuudet on tapana suorittaa sille jauhatus esimerkiksi hollanterissa tai jauhimes-sa. Jauhatuksella aikaansaadaan paperi, jolla on suurempi vetolujuus. Jauhatusaste tavataan mitata kuten suotautumisvastus massassa Schopper-Rieglerin mukaan (SCAN C 19:65). Mitä korkeampi arvo °SR on, sitä enemmän on massaa jauhettu. Jo valmistettaessa selluloosamassaa paperiksi saa massa tavallisesti jauhatuksen, joka saavuttaa arvon 10-20°SR.

Pehmopaperin valmistuksen yhteydessä voidaan erilaiset massat jauhaa kukin erikseen tai seoksena. Jauhettaessa ei paperiin kuitenkaan saada vain suurempaa vetolujuutta, vaan myös suurempi kimmokerroin. Taulukossa 1 jäljessä kuvataan tätä käsiarkille, joka on valmistettu seoksesta, jossa on 70% koivusulfaatti- ja 30% mäntysulfaattimassaa. H. Hollmark on julkaisussa TAPPI Journal 66 (2), 1983, s. 97-99 kuvannut ja havainnut, että paperin kimmokerroin korreloi erittäin hyvin paneelikokeilla määritetyn pehmeyden kanssa. Mitä alhaisempi kimmokerroin, sitä suurempi pehmeys, tutkimuspaneelin mukaan.

US-patentissa 2 706 155 kuvataan menetelmää pehmopaperin valmistamiseksi, jossa lähdetään seoksesta, jossa on 25-70% tammimas-saa ja loput havupuumassaa. Tammimassa on olennaisesti jauhama-tonta, kun taas havupuumassa jauhetaan CSF-arvoon 500 ml, joka vastaa arvoa 25°SR, ja sen jälkeen sekoitetaan yhtäsuuren osan kanssa olennaisesti jauhamatonta tammisulfaattimassaa toivotun .kompromissin saamiseksi paperin vetolujuuden, repimislujuuden, pehmeyden ja imuominaisuuksien välille.

Neuvostoliittolaisesta patentista 779 483 tunnetaan paperin valmistaminen lähtien seoksesta 40-60% valkaistua havupuusulfaattimassaa, 30-54% kemiallisesti jauhettua haapapuumassaa ja 5-15% •;koivusulfaattimassaa, joka edelleen jauhetaan kemiallisesti pa-‘ perin vahvuuden lisäämiseksi.

Neuvostoliittolaisessa aikakausijulkaisussa Sb.Tr. TsNIIB nro 15: 72-77 (1978) olevassa artikkelissa kuvataan, että havupuusulf iittimassasta, havupuusulfaattimassasta ja lehtipuusulfaat-..timassasta valmistettuja, arvoon 13-30“SR jauhettuja käsiarkkeja 3 96335 tutkittiin niiden imuominaisuuksien, puristuvuuden, pehmeyden, vetolujuuden, huikin ja venyvyyden suhteen. Kolmikomponentti-seos, joka sisälsi 50% havupuusulfaattimassaa (<25°SR), 30% leh-tipuusulfaattimassaa (20-2l°SR) ja 20% havupuusulfiittimassaa (20-21°SR) muodosti kyseisen artikkelin mukaan pehmopaperin, jolla oli parhaat ominaisuudet.

Neuvostoliittolaisessa patentissa 775 212 esitetään, että pehmopaperi, joka on valmistettu havupuusulfaatti-, lehtipuusulfaat-ti- ja havupuusulfiittimassojen seoksesta ja jauhettu yhdessä arvoon 23-25"SR, tulee pehmeämmäksi jos havupuusulfaattimassa ensin jauhetaan arvoon 18-20°SR.

SU-patentista 1 008 324 on tunnettua valmistaa kirjapainopape-ria, jolla on hyvä opasiteetti ja painovärin kokoamiskyky, paperimassasta, joka sisältää 30-40 painoprosenttia valkaistua havupuusulf aattimassaa, jonka jauhatusaste on 50-55°SR, sekä 60-70 painoprosenttia lehtipuusulfaattimassaa, jonka jauhatusaste on 30-35 °SR.

Eräs tapa saada pehmeämpää paperia on käsitellä paperia tai pa-perisulppua kuitu-kuitu-sidoksia vähentävällä aineella, jota usein kutsutaan pehmentimeksi (debonding agent). Kuitu-kuitu-sidoksia vähentävä aine on tavallisesti primäärinen, sekundäärinen, tertiäärinen tai kvartäärinen ammoniumyhdiste, joka sisältää hiilivetyryhmän, jossa on 8-30 hiiliatomia ja mahdollisesti ei-ionisia hydrofiilisia ketjuja. On tavallista yhdistää katio-ninen ammoniumyhdiste ei-ionisen, pinta-aktiivisen yhdisteen kanssa. Tällaisia kuitu-kuitu-sidoksia vähentäviä aineita on muun muassa kuvattu amerikkalaisissa patenttijulkaisuissa 3 554 362, 3 554 863 ja 4 144 122, sekä brittiläisessä patenttijulkaisussa 2 121 449. Kuitu-kuitu-sidoksia vähentävä aine vähentää selvästi lujuutta paperissa olevien kuitujen välisten sidosten luona samalla kun pehmeys lisääntyy. Tämä käy ilmi Taulukosta 1 'käsiarkille, joka on valmistettu seoksesta 70% koivusulfaatti-massaa ja 30% mäntysulfaattimassaa. Amerikkalaisessa patenttijulkaisussa 4 795 530 on yritetty ratkaista tätä haittaa lujuutta pienentämällä siten, että kuitu-kuitu-sidoksia vähentävää ainetta käytetään vain osaan pehmopaperin paksuudesta, jotta ..tällä tavalla saataisiin paperiin käsittelemätön osa, jossa ai- 4 96335 kuperäinen lujuus olisi säilytetty. Jäljessä olevasta Taulukosta 1 käy ilmi, että muutokset paperin kimmokertoimessa ja lujuudessa tavallisen lisätyn massaseoksen jauhamisen vaikutuksesta sekä kuitu-kuitu-sidoksia vähentävän aineen lisääminen jauhettuun kuituseokseen kumoavat toisensa. Kun lisätään jauhatusta, lisääntyvät lujuus ja kimmokerroin suhteessa. Kun lisätään kuitu-kuitu-sidoksia vähentävän aineen annostusta, vähenee kimmokerroin, mutta myös lujuus suhteellisesti. Se mitä voitetaan lujuudessa, hävitään siis pehmeydessä ja päin vastoin. Sen vuoksi on esitetty toivomus voida parantaa paperin pehmeyttä ja samanaikaisesti säilyttää hyvä lujuus.

Nyt on yllättäen käynyt ilmi, että paperi, jossa on parempi pehmeyden ja lujuuden yhdistelmä, saadaan, jos paperi on peräisin seoksesta, jossa on a) lehtipuumassaa, keräyspaperi-massaa tai mekaanista tai puoli-mekaanista selluloosamassaa, tai seosta, joka sisältää näitä 55-90 painoprosenttia koko selluloosakuitumäärästä ja jossa suotau-tumisvastus on alle 25°SR, sekä b) sulfaatti- ja/tai sulfiittimassaa, joka on saatu havupuusta, ja jota on 10-45 painoprosenttia koko selluloosakuitumäärästä ja jonka suotautumisvastus on yli 30“SR. Ero suotautumisvastuksissa selluloosamassojen b) ja a) välillä on edullisesti vähintään 10°SR. Paperi voidaan valmistaa sulpun avulla, joka on valmistettu yllä mainituista selluloosamassoista a) ja b) yllä mainit-.tuina määrinä, jonka jälkeen sulppuseos siirretään viiraan ja vesi poistetaan ja kuivataan sinänsä tunnetulla tavalla.

Edullisen suoritusmuodon mukaan pehmeä paperi sisältää myös kuitu-kuitu-sidoksia vähentävää ainetta määrän 0,05-2,5 painoprosenttia laskettuna selluloosakuidun määrästä. Keksinnön mukaisessa pehmeässä paperissa on, kuten aikaisemmin mainittiinkin, ‘yllättävän edullinen suhde pehmeyden ja lujuuden välillä. Tämän vaikutuksen saamiseksi tulee selluloosamassa b) jauhaa arvoon yli 30°SR, mutta ei mielellään yli 80°SR, jonka jälkeen näin Korkean jauhamisasteen omaavat massat vaativat suhteellisen suuria määriä kuitu-kuitu-sidoksia vähentävää ainetta, jotta paperiin saadaan hyvä pehmeys. Edullisesti on selluloosamassalla b)

II

s 96335 arvo 35-60°SR. Selluloosamassa a) tulee jättää olennaisesti jauhamat tomaksi tai jauhaa pienempään arvoon kuin 25“SR, edullisesti pienempään arvoon kuin 20eSR.

Se, onko pitkäkuituinen massa b) saatu sulfaattimenetelmällä vai sulfiittimenetelmällä, ei ole mitenkään merkittävää. Se, onko se peräisin männystä, kuusesta vai muusta havupuusta, ei myöskään ole mitenkään merkittävää. Toivottavaa on, että se on jauhettu sellaisella tavalla, että kuidut lyhenevät niin vähän kuin mahdollista. Tällä tavalla jauhamalla saadaan kuituihin parempi taipuisuus. Hyödyn saamiseksi tästä lisääntyneestä taipuisuudes-ta pitkäkuituisessa jauhetussa selluloosamassassa lisätään edullisesti kuitu-kuitu-sidoksia vähentävää ainetta, jonka tehtävänä on vähentää jauhamisen aikana samanaikaisesti tapahtuvaa lujuuden lisääntymistä, kun massasta muodostuu paperiarkki. Tämän aineen lisäys tehdään siten, että se saa mahdollisuuden vaikuttaa kuitujen välisiin sidoksiin. Edullisesti lisäys suoritetaan jossain vaiheessa sulpun valmistusta, mutta on myös mahdollista lisätä kuitu-kuitu-sidoksia vähentävä aine selluloosamassaan a) ja/tai selluloosamassaan b) tai kosteaan, muokattuun tai kuivattuun paperirainaan.

Käsiarkin valmistus ia mittausmenetelmät

Selluloosamassa jauhettiin hollanterissa SCAN C 25:67:n mukaan haluttuun suotautumisvastukseen, joka määritellään Schopper-Riegler-laitteessa SCAN-normin C 19:65 mukaan. Niissä tapauksissa, jolloin ei haluta mainittavaa muutosta selluloosamassan suo-tautumisvastukseen, märkäsulputetaan se SCAN C 18:65:n mukaan.

Ennen arkinmuodostusta sekoitettiin selluloosamassaa tai vaihtoehtoisesti selluloosamassaseosta mahdollisesti kuitu-kuitu-sidoksia vähentävän aineen läsnäollessa massapitoisuudessa noin ·: 2 painoprosenttia 10 minuutin ajan. Arkinvalmistuksessa käyte-‘ tään 30°C-asteista vesijohtovettä, jonka pH oli säädetty arvoon 6-7. Arkit kuivattiin ja ilmastoitiin SCAN P 2:75:n mukaan, jonka jälkeen arkkien neliömassa määritettiin SCAN P 6:63:n mukaan. Mitattaessa vetolujuutta ja kimmokerrointa SCAN P 44:81:n mukaan 15 mm:n leikkuutähdeleveydellä käytettiin vetolujuuskoetinta, .. jonka merkki oli Alwetron TH1, valmistaja Lorentzen & Wettre, « 96335

Stockholm. Vetolujuusindeksi suhteessa kimmokertoimeen on laskettu jakamalla arkin neliömassalla sen vaikutuksen eliminoimiseksi.

Vertailu

Vertailussa sekoitettiin mäntysulfaattimassaa ja koivusulfaatti-massaa. Massat, jotka oli jauhettu alla osoitetulla tavalla, sekoitettiin siten, että 70 painoprosenttia muodostui koivusul-faattimassasta ja 30 painoprosenttia mäntysulfaattimassasta. Käsiarkki muodostettiin yllä kuvatun menetelmän mukaan. Saatiin seuraavat tulokset.

Taulukko 1

Koivu- Mänty- Veto- Jäykkyys- Lujuus/ massa massa indeksi indeksi jäykkyys ______(°SR) (°SR) _(Nrr,/c_)________(Kp./cJ______* 1000____

Ei pehmitintä 12 12 19.3 2780 6.9

Ei pehmitintä jg.5 ]g.5 35.6 5250 6.8

Pehm. 2 kg ptir. 18.5 18.5 32.3 4680 6.9

Pehm. 4 kg ptm 18.5 18.5 28.C 3960 7.1

Pehm, 16 kg ptm 18.5 18.5 19.9 2740 7.3

Ei pehmitintä 2 6 2 6 5 5.0 7 95 0 6.9

Pehm. 2 kg ptm 26 26 38.3 5600 6.8

Pehm. 4 kg ptm 2 6 2 6 3 0.6 4 4 00 7.0

Pehm. 16 kg ptm 26 26 22 . 3 3 140 _ _ 7_.J._

Tuloksista käy ilmi, että massaseoksen lisätty jauhaminen yhdessä kuitu-kuitu-sidoksia vähentävän aineen jauhettuun kuituseok-•seen lisäyksen kanssa eivät mainittavasti vaikuta lujuuden ja 'jäykkyyden väliseen suhteeseen. Katso taulukon viimeistä palstaa. Kun jauhamista lisätään, lisääntyy myös lujuus, mutta myös kimmokerroin suhteellisesti. Kuitu-kuitusidoksia vähentävän aineen annostusta lisättäessä pienenee kimmokerroin, mutta myös lujuus suhteellisesti. Se mitä voitetaan vetolujuudessa, häviötään pehmeyden vähentyessä ja päin vastoin.

7 96335

Esimerkki 1

Pitkäkuituinen mäntysulfaattimassa jauhetaan arvoihin 13, 16,5, 20, 27 ja 45°SR. 30 paino-osaa tätä pitkäkuituista massaa sekoitettiin 70 paino-osan kanssa lyhytkuituista märkäsulputettua koivusulfaattimassaa, jonka jälkeen käsiarkki valmistettiin. Saatiin seuraavat tulokset.

Taulukko 2

Koivu- Mänty- Veto- Jäykkyys- Lujuus/ massa massa indeksi indeksi jäykkyys ___________(°SR) (°SR) _ (Nir./q)____(_Nrr,y_g_)_____*1000

Ei pehmitintä 14 13 15.5 2240 6.9

Ei pehmitintä ] 4 16.5 18.7 2750 6.8

Pehm. 4 kg ptm 14 16.5 12.2 1770 6.9

Ei pehmitintä 14 20 21.5 3110 6.9

Pehm. 4 kg ptm 14 20 14.8 2110 7.0

Ei pehmitintä 14 27 26.1 3640 7.2

Pehm. 4 kg ptm 14 2 7 15.3 2120 7.2

Ei pehmitintä 14 4 5 3 2 . 8 4 05 0 8.1

Fehm. 4 _kg ptm 14 _ 45 16.6 1750 _ 9.5_ , i

Tuloksista käy ilmi, että suhde lujuus/jäykkyys paperissa on •suuressa määrin vakio mäntypuumassan suotautumisvastuksen olles-,'sa 13-27°SR, mutta että tämä suhde paranee huomattavasti, kun käytetään mäntypuumassaa, jonka suotautumisvastus on 45°SR.

Nähdään myös, että sulpulla, joka sisältää suotautumisvastukseen 45°SR jauhettua mäntypuumassaa, johon on lisätty kuitu-kuitu-.nidoksia vähentävää ainetta, saadaan vielä parempi suhde.

8 96335

Esimerkki 2

Esimerkin 1 mukainen mäntysulfaattimassa jauhettuna alla esitetyllä tavalla sekoitettiin lyhytkuituisen massan kanssa, joka koostui märkäsulputetusta eukalyptussulfaattimassasta. Arkinval-mistukseen käytettiin raassaseosta, jossa oli 70% eukalyptussul-faattimassaa ja 30% jauhettua mäntysulfaattimassaa. Saatiin seu-raavat tulokset.

Taulukko 3

Eukalyptus— Mänty— Veto— Jäykkyys— Lujuus/ massa massa indeksi indeksi jäykkyys _li?R)__(CSR) (Mm/g)____(Nyi/g ) M 000_

Ei pehmitintä 16 12 19-0 27Ί0 6.9

Ei pehmitintä 16 45 29.6 3620 8.2

Pehm. 4 kg ptir 16 4 5 18. S 2100 9.0

Ylläolevasta taulukosta voidaan nähdä, että vetolujuuden ja kim-mokertoimen välinen suhde on edullinen, kun paperi on keksinnonmukaista .

Esimerkki 3 I ·

Alhaalla esitetyllä tavalla jauhettu kuusisulfiittimassa sekoitettiin lyhytkuituisen märkäsulputetun koivusulfaattimassan kanssa. Arkinvalmistukseen käytettiin massaseosta, jossa oli 70% koivusulfaattimassaa ja 30% jauhettua kuusisulfiittimassaa. Saatiin seuraavat tulokset.

• ·

II

9 96335

Taulukko 4

Koivu- Kuusi- Veto- Jäykkyys- Lujuus/ massa massa indeksi indeksi jäykkyys ____(°SR) SR)__ JNm/gJ_ _ _ (Nm/g)_ _ _ *1000___

Ei pehmitintä 13 12 18.0 2790 6.5

Ei pehmitintä 13 39 30.9 4510 6.9

Pehm. 4 kg ptm 13 39 15.5 1990 7.8

Ei pehmitintä 13 47 33.2 4660 7.1

Pehm. 2 kg ptm 13 47 25.7 3420 7.5

Pehm. 4 kg ptm_ 13_47_______19.9_____?_520 _____7_. 9_____

Ylläolevasta taulukosta voidaan nähdä, että vetolujuuden ja kim-mokertoimen välinen suhde myös tässä esimerkissä on edullinen, kun paperi on keksinnönmukaista.

Esimerkki 4

Pitkäkuituinen mäntysulfaattimassa, joka oli jauhettu alla esitetyllä tavalla, sekoitettiin lyhytkuituisen märkäsulputetun koivusulfaattimassan kanssa. Arkinvalmistukseen käytettiin mas-saseosta, jossa oli 80% koivusulfaattimassaa ja 20% jauhettua mäntysulfaattimassaa. Saatiin seuraavat tulokset.

Taulukko 5 • -*- • ·

Koivu- Mänty- Veto- Jäykkyys Lujuus/ massa massa indeksi indeksi jävkkyvs _____(°SP.) (° £ R) (Nm / c) _________

Ei pehmitintä ] 4 12 18.1 2830 6.4 ·· Ei pehmitintä ] 4 op 22.3 34 1 0 6.5

Pehm. 4 kg ptm 14 28 11.4 1630 6.7

Ei pehmitintä j 4 46 27.4 253C 7.8

Pehm. 4 Kg ptm 14 -6 14 . / _ 2030 _ Jj9._ ίο 96335

Tuloksista käy ilmi, että vetolujuuden ja kiiranokertoimen välinen suhde on edullinen, jos paperilla on keksinnönmukainen koostumus .

Esimerkki 5 Mäntysulfaattimassa jauhettiin alla esitetyllä tavalla ja sekoitettiin lyhytkuituisen märkäsulputetun koivusulfaattimassan kanssa. Arkinvalmistukseen käytettiin roassaseosta, jossa oli 60% koivusulfaattimassaa ja 40% mäntysulfaattimassaa. Saatiin seu-raavat tulokset.

Taulukko 6

Koivu- Mänty- Veto- Jäykkyys- Lujuus/ massa massa indeksi indeksi jäykkyys ___(°SR)_ _ _(°SR_) _ J_Nrr,/g)___________*_1_Ö_0_0___

Ei pehmitintä 14 12 19. 1 2750 6.9

Ei pehmitintä ] 4 28 25.5 3640 7.0

Pehm. 4 kg ptm 14 28 16.7 2350 7.1

Ei pehmitintä 14 46 34.5 3970 8.7

Pehm. 4 ke ptm 1_4 _4 6 24 . 3 _ __ 2 62 0...... 9.3_ .Tuloksista käy ilmi, että suhde vetolujuuden ja kimmokertoimen välillä on edullinen, kun paperilla on keksinnönmukainen koostumus .

Esimerkki 6 Mäntysulfaattimassa jauhettiin alla esitetyllä tavalla ja sekoitettiin siistatun keräyspaperipohjäisen massan kanssa. Tämä oli valmistettu siistauslaitoksessa, jossa keräyspaperi koostui tie-tokonelistoista, kirjoista, esitteistä ja vastaavista. Arkinvalmistukseen käytettiin massaseosta, jossa oli 70% keräyspaperi-massaa ja 30% jauhettua mäntysulfaattimassaa. Saatiin seuraavat tulokset.

n

Taulukko 7 11 96335

Keräyspaperi- Mänty- Veto- Jäykkyys- Lujuus/ massa massa indeksi indeksi jäykkyys (°SR) (°SR) (Nm/g) __ (NrrL/gJ_ _ *100 0_

Li pehmitintä " 24 ~ " 12 32.0 4100 ' 7.8 "

Ei pehmitintä 24 45 39.6 4660 8.5

Pehm. 4 kg ptm 24 45 33.8 4020 8.4 P-ehm. 8 kg ptm 24 45 32.4 3700 8.8

Pehm. ie kg ptm 2 4________4 5______24_^6_2_6_60 _ 9.2_

Tuloksista käy ilmi, että vetolujuuden ja kimmokertoimen välinen suhde on edullinen, kun paperilla on keksinnönmukainen koostumus .

Esimerkki 7 Mäntysulfaattimassa jauhettiin alla esitetyllä tavalla ja sekoitettiin märkäsulputettuun CTMP-massaan. Arkinvalmistukseen käytettiin massaseosta, jossa oli 70% CTMP:tä ja 30% jauhettua män-tysulfaattimassaa. Saatiin seuraavat tulokset.

Taulukko 8 CTKP- Mänty- Veto- Jäykkyys- Lujuus/ massa massa indeksi indeksi jäykkyys _ _(CSR)___(_CSk) (N_rr,/c) (Nm/g)______*_i_0_G_0___

Ei pehmitintä 11 12 18.2 2200 8.3

Ei pehmitintä 1] 4 5 3 1.6 2900 ]0.9 !. Pehm. 4 kg ptm 11 45 21.6 2 0 90 10.3

Pehm. 6 kg jvtm li __45_ _ 1 7_. 5 _ _ 16 5 0 10.6___

Tuloksista käy ilmi, että vetolujuuden ja kimmokertoimen välinen suhde on edullinen, kun paperilla on keksinnönmukainen koostumus .

Claims (10)

1. 96335 12
2. 1. Paperi, jolla on edullinen yhdistelmä pehmeyttä ja lujuutta ja joka on peräisin selluloosamassaseoksesta, tunnettu siitä, että a) 55-90 painoprosenttia koko selluloosakuitujen määrästä koostuu lehtipuumassasta, keräyspaperimassasta tai mekaanisesta tai puolimekaanisesta selluloosamassasta tai niiden seoksesta, jolla on suotautumisvastus pienempi kuin 25°SR, sekä b) 10-45 painoprosenttia koko selluloosakuitujen määrästä koostuu sulfiitti- ja/tai sulfaattimassasta, joka on peräisin havupuusta ja jonka suotautumisvastus on yli 30°SR.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperi, tunnettu siitä, että selluloosamassan b) suotautumisvastus on korkeintaan 80 °SR.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paperi, tunnettu siitä, että selluloosamassan b) suotautumisvastus on 35-60°SR.
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen paperi, tunnet-t u siitä, että selluloosamassan a) suotautumisvastus on pienempi kuin 20°SR.
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen paperi, tunnet-t u siitä, että se sisältää kuitu-kuitu-sidoksia vähentävää ainetta.
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen paperi, tunnettu siitä, että kuitu-kuitu-sidoksia vähentävä aine sisältää yhdisteen, jossa on ammoniumioneja. 1 2 3 il Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen paperi, tunnet- 2 t u siitä, että se sisältää 0,05-2,5 painoprosenttia kuitu-kui 3 tu-sidoksia vähentävää ainetta. 13 96335
8. 8. Menetelmä valmistaa jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukaista paperia, tunnettu siitä, että sulppu, joka on valmistettu a) lehtipuumassasta, keräyspaperimassasta tai mekaanisesta tai puolimekaanisesta selluloosamassasta tai niiden seoksesta, jonka suotautumisvastus on pienempi kuin 25°SR, sekoitetaan b) havupuupohjäiseen sulfiitti- ja/tai sulfaattimassaan, jonka suotautumisvastus on yli 30°SR, jolloin selluloosamassa a) muodostaa 55-90 painoprosenttia koko selluloosakuitumäärästä ja selluloosamassa b) muodostaa 10-45 painoprosenttia koko selluloosakuitujen määrästä, jonka jälkeen sulppuseos viedään viiraan, siitä poistetaan vesi ja se kuivataan sinänsä tunnetulla tavalla.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että selluloosamassan a) suotautumisvastus on pienempi kuin 20°SR ja että selluloosamassan b) suotautumisvastus on 35-60 °SR. 1 Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että jossakin vaiheessa lisätään kuitu-kuitu-sidok-sia vähentävää ainetta, joka edullisesti sisältää yhdisteen, jossa on ammoniumioneja ja jota edullisesti on määrä 0,05-2,5 painoprosenttia laskettuna selluloosakuitujen määrästä. 14 96335