FI119562B - Revinnäismassa, menetelmä revinnäismassan valmistamiseksi, revinnäismassan käyttö ja revinnäismassasta valmistettu tuote - Google Patents

Description

119562

Revinnäismassa, menetelmä revinnäismassan valmistamiseksi, revin-näismassan käyttöjä revinnäismassasta valmistettu tuote Tämän keksinnön kohteena on sulfaattisellukeitosta saatuja kuituja kä-5 sittävä revinnäismassa, joka massa käsittää havupuusta saatua massaa ja lehtipuusta saatua massaa, menetelmä revinnäismassan valmistamiseksi, revinnäismassan käyttö ja revinnäismassasta valmistettu tuote.

10 Revinnäismassa valmistetaan yleensä havupuumassasta, joka voi olla saatu sulfaatti- tai sulfiittikeitosta. Keittomenetelmästä riippuen revinnäismassan ominaisuudet eroavat toisistaan. Kuitujen paksuus eroaa esimerkiksi siten, että su Ifi itti keitosta saadut kuidut ovat ohuempia kuin sulfaattikeitosta saadut. Havupuumassan raaka-aineena voi olla erilai-15 siä havupuulajeja, kuten mänty (Pinus sylvestris), kuusi (Picea abies) tai männyn ja kuusen sekoitteet.

Revinnäismassasta on tarkoitus valmistaa hyvin kuivana kuituuntuvaa massaa, joten valmistuksen yhteydessä massaan voidaan lisätä kuitu-20 kuitu -sidosten muodostumista estäviä aineita, jotta massan revintä tuotteen valmistusvaiheessa helpottuisi. Revinnäismassasta valmisteli* tulta lopputuotteelta, kuten kuivapaperilta, edellytetään yleensä peh- meää tuntua, korkeaa bulkkia, suurta imukykyä ja -nopeutta ja korkeaa • ♦ .···. märkälujuutta.

X 25 φ · IV.' Havupuumassoista valmistettujen revinnäismassojen ongelma on, että ’*··* havupuukuitujen pituusjakauma on laaja, ts. massassa on erittäin pitkiä kuituja, mutta myös suhteellisen paljon hienoainetta. Pitkät kuidut huo-nontavat revinnäismassasta valmistettujen tuotteiden formaatiota ja ··· 30 hienoaine aiheuttaa pölyämistä. Hienoaineena pidetään kuituja, joiden pituus on alle 0,4 mm.

• ·

Ohuiden kuivapaperilaatujen valmistaminen sulfaattisellukeitosta val-nostetusta havupuurevinnäismassasta ei onnistu, koska sen kuidut ei- ··· 35 vät sitoudu kunnolla toisiinsa, vaan rainoissa on ongelmia mm. palstau-tumisen vuoksi. Ohuet laadut on tehtävä sulfiittimassasta, jonka kuidut 2 119562 ovat ohuempia ja siten pystyvät paremmin sitoutumaan toisiinsa. Sulfiit-timassan saatavuus on kuitenkin heikentynyt. Havupuumassojen vaaleus ei myöskään ole toivotulla tasolla.

5 Revinnäismassalle on tunnusomaista, että se käsittää lehtipuusta saatua massaa vähintään 13 paino-%. Revinnäismassan valmistusmenetelmälle on tunnusomaista, että lehtipuumassa hajotetaan ja laimennetaan sopivaan sakeuteen ensimmäisessä pulpperissa, ja tämän jälkeen lehtipuumassa johdetaan toiselle pulpperille, jossa se sekoitetaan 10 sopivassa sekoitussuhteessa havupuumassan sekaan. Revinnäismas-sasta valmistetulle tuotteelle on tunnusomaista, että lehtipuumassaa sisältävässä tuotteen osassa lehtipuumassan osuus on vähintään 13 paino-%.

15 Keksinnön mukaisella kemiallisen massan valmistusmenetelmällä voidaan valmistaa massaa, jonka ominaisuuksia voidaan säätää portaattomasti haluttua lopputuotetta varten jo massan valmistusvaiheessa. Lyhyemmällä keskimääräisellä kuitupituudella saavutetaan paremman ulkonäön omaavia lopputuotteita. Kuivapaperituotteille saavutetaan 20 pehmeä ja sileä pinta. Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetus-ta massasta valmistetun tuotteen opasiteetti ja vaaleus nousevat ja lu-.;{· juus paranee. Ohuiden laatujen ajo kuivarainauksessa onnistuu sul- faattimassasta, koska lyhyet kuidut muodostavat useampia kuitu-kuitu - • · .·*. sidoksia kuin pitkät kuidut. Keksinnön mukaisella massalla voidaan kor- .···. 25 vata nykyisin huonosti saatava sulfiittisellu. Keksinnön mukaisen mas- ,*"t san valmistukseen voidaan käyttää tunnettua laitteistoa.

• · ·· ·

Sekoittamalla havupuumassan joukkoon lehtipuumassaa saadaan sel- *£: lua, jossa hienoaineen määrä pysyy oleellisesti samalla tasolla kuin 30 vastaavassa kokonaan havupuumassasta valmistetussa raaka-ainees- sa. Lehtipuumassan keskimääräinen kuitupituus on lyhyempi ja sen kuitujakauma on kapeampi verrattuna havupuumassaan, jolloin lehti- •e puumassassa on suhteellisen saman pituisia lyhyitä kuituja, jotka kui- ·»:* tenkin ovat pitempiä kuin 0,4 mm. Esimerkiksi sulfaatti koivu massassa ··· 35 keskimääräinen kuitupituus on noin 0,90 mm, mutta hienoaineen määrä on pieni johtuen kuidun muodosta ja siitä, että koivussa ei ole trakeide- 3 119562 ja. Lyhyiden kuitujen formaatio puukuituja sisältävässä tuotteessa on hyvä, jolloin tuotteesta tulee sileä ja pehmeän tuntuinen. Sileys ja pehmeä tuntu on tarpeen esimerkiksi hygieniatuotteissa, kuten lasten vaipoissa, terveyssiteissä, pikkuhousunsuojissa ja inkontinenssisuojissa.

5 Tuotteelle saadaan hyvä ulkonäkö, joka on tärkeä esimerkiksi kattaus-tuotteissa, kuten kuivapaperista valmistetuissa pöytäliinoissa. Lisäksi tuote voidaan helposti kohokuvioida.

Havupuumassan ja lehtipuumassan seosmassa valmistetaan siten, että 10 lehtipuumassaa sekoitetaan ennen perälaatikkoa havupuumassan joukkoon sopivassa sekoitussuhteessa. Lehtipuumassa lietetään ensimmäisellä pulpperilla ja lietetty kuitumassa johdetaan sopivassa sa-keudessa toiselle pulpperille. Toisella pulpperilla lietetään havupuu-massaa, jonka sekaan ensimmäisellä pulpperilla lietetty lehtipuumassa 15 johdetaan. Mikäli halutaan valmistaa seosmassoja, jotka sisältävät useammasta lehtipuulajista peräisin olevia puukuituja, ensimmäisiä pulppereita voi olla useampia ja niiltä tuleva kuituvirta voidaan yhdistää ennen johtamista havupuumassan sekaan. Sopivassa suhteessa toisiinsa sekoitetut havu- ja lehtipuumassa johdetaan vesisuspensiona, 20 johon on lisätty tarvittavat kemikaalit, perälaatikolle. Perälaatikosta kui-tususpensio lasketaan viiraosuudelle, jolle muodostuu seosmassaraina nesteen valuessa viiran läpi. Rainasta puristetaan ensin vettä pois kul-jettamalla se puristinosuudella esimerkiksi puristavien telanippien .···. kautta, jonka jälkeen raina johdetaan kuivatusosuudelle kuivattavaksi .···. 25 esimerkiksi kuumien kuivatussylinterien avulla. Sopivaan kosteuteen, • · Ϊ.Ι' yleensä alle 10% painoprosentin kosteuteen kuivattu revinnäismassa- ***·’ raina jäähdytetään kuivatusosuuden jälkeen ja rullataan.

• · :·|·: Seosmassan valmistukseen käytettävä havupuumassan raaka-aine voi i...: 30 mitä tahansa sopivaa havupuuta, kuten mäntyä (Pinus sylvestris), kuusta (Picea abies) tai männyn ja kuusen sekoitetta. Lehtipuumassan raaka-aine on edullisesti koivu (suku Betula, eri lajeja), mutta myös ·_ muut lehtipuulajit, kuten haapa tai eukalyptus tulevat kyseeseen. Myös ··*:’ eri lehtipuulajeista saatujen massojen sekoitteita voidaan käyttää. Sul- • Λ m 35 faattikeitosta peräisin olevien puukuitujen lisäksi seosmassassa voi olla 119562 4 mukana mekaanista massaa tai muita kuituja kuin puukuituja, esimerkiksi kuitukankaiden valmistamiseen tarkoitettuja lyhyitä tekstiilikuituja.

Revinnäismassaa, joka on havupuun ja lehtipuun seosmassaa, voidaan 5 valmistaa sinänsä tunnetulla laitteistolla, mistä on etua, koska ei tarvita investointeja laitteiston muuttamiseksi seosmassan valmistukselle sopivaksi. Ensimmäisenä pulpperina voidaan käyttää pulpperia, jota tavallisesti käytetään massanvalmistuksen yhteydessä syntyvän hylyn uudel-leenliettämiseen. Toinen pulpperi voi olla normaali sellun valmistukses-10 sa käytettävä pulpperi, jossa massanvalmistuksen raaka-aine hajotetaan ja sekoitetaan, ja josta kuitususpensio välivaiheiden kautta johdetaan perälaatikolle.

Massa valmistetaan puuraaka-aineesta sinänsä tunnetulla kemiallisella 15 sulfaattikeitolla, joka voi olla jatkuva keitto tai eräkeitto. Massa voidaan saada revinnäismassan valmistusprosessiin suoraan keiton jälkeisten pesun, lajittelun ja puhdistuksen jälkeen, jolloin se sekoitetaan sopivan sakeuden omaavaksi vesisuspensioksi, tai massa voi olla arkkimuo-dossa, josta se lietetään uudelleen vesisuspensioksi.

20

Revinnäismassaa käytetään jatkojalostuksen raaka-aineena kuivana, ·:· esimerkiksi kuivapaperin valmistuksessa tai muussa tuotteessa, joka valmistetaan kuivasta massasta. Kuivapaperin valmistus käsittää seu-.···! raavat vaiheet: 25 • · - Sellun hajottaminen kuivana yksittäisiksi kuiduiksi, ***** - paperirainan muodostus ja mahdollisesti lämpösitoutuvien kuitujen annostelu • · v.; - kalanterointi haluttuun paksuuteen ja kohokuvioiminen, 30 - mahdollinen sideaineen levitys, mikäli käytetään sideainetta läm- pösitoutuvien kuitujen sijasta, - rainan kuivaus ja ristisilloitus sideainetta käytettäessä tai lämpösi- • ♦ •# toutuvien kuitujen aktivointi, ..!:* - kalanterointi tarvittaessa, rullaus, ja • · · 35 - pituusleikkaus ja pakkaus.

119562 5

Seuraavassa keksintöä selostetaan viittaamalla oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää seosmassan valmistusprosessia kaaviokuvana, ja kuva 2 esittää osaa kuivapaperin valmistuslinjasta.

5

Kuvassa 1 on esitetty kaaviokuva revinnäismassan valmistusprosessista, jossa käytetään arkkimuotoisen massan uudelleenliettämistä. Lehtipuumassa lietetään vesisuspensioksi ensimmäisellä pulpperilla, josta se annostellaan ja johdetaan sopivaan sakeuteen, edullisesti noin 10 3 %:n sakeuteen, laimennettuna toiselle pulpperille. Ensimmäinen pulpperi voi olla esimerkiksi konepulpperi, jota normaalissa havupuu-massan valmistusprosessissa käytetään hylkymassan uudelleenpulp-perointiin. Toinen pulpperi voi olla normaali prosessin pulpperi.

15 Toisella pulpperilla lietetään havupuumassaa sopivaan sakeuteen ja toisella pulpperilla lehtipuumassa ja havupuumassa sekoitetaan toisiinsa. Kuitu/vesisuspensio johdetaan sopivien, sinänsä tunnettujen massan käsittelyvaiheiden jälkeen perälaatikolle. Ennen perälaatikkoa suspensioon lisätään mm. lisäaineita, jotka voivat olla esimerkiksi kuitu-20 kuitu-sidosten lujuuteen vaikuttavia kemikaaleja.

• * · ···· ·:· Kun halutaan valmistaa esimerkiksi seosmassaa, jossa on havupuu- f «·· massaa 60 % ja koivumassaa 40 % ja massanvalmistuksen nopeus on .···! 20 tonnia/tunti, ensimmäisellä pulpperilla lietetään koivumassaa 25 8 tonnia/tunti. Kun koivumassa on ensimmäisellä pulpperilla noin 3 %:n sakeudessa, sieltä annostellaan toiselle pulpperille 75 litraa/sekunti **··’ kuitu/vesisuspensiota.

• * v.: Perälaatikosta vesi/kuitususpensio lasketaan viiralle, jolle muodostuu ·· · 30 kuituraina. Kuituraina johdetaan ensin puristinosuudelle, joka käsittää puristimia, joilla kuiturainasta puristetaan pois vettä ja rainan rakenne tiivistyy. Puristimet voivat käsittää erimerkiksi telanippejä ja näiden vä- • · listä kulkevia kuivatusviiroja.

··« «··* • · m 35 Puristinosuuden jälkeen kuituraina johdetaan kuivatusosuudelle, joka käsittää kuivatussylintereitä. Kuivatuksen jälkeen kuituraina jäähdyte- 119562 6 tään ja rullataan. Valmis kuituraina pituusleikataan ja pakataan jälkikä-sittelyosuudella, jonka jälkeen se on valmis käytettäväksi revinnäis-massana, kuten kuivapaperin valmistuksen raaka-aineena.

5 Kuvassa 2 on esitetty osa kuivarainauslinjasta. Sellu syötetään raina-muodossa kuivana vasaramyllyyn (ei esitetty kuvassa), jonka sisällä olevat ns. vasarat kuiduttavat sellun yksittäiskuiduiksi. Saatu yksittäis-kuitujen massa johdetaan pneumaattisesti rumpuformerien 1 sisälle. Rumpuformereita 1 on yleensä kaksi peräkkäin, jolloin valmis kuituraina 10 muodostuu kahdesta päällekkäin muodostetusta kuitu kerroksesta. Rumpuformerit 1 pyörivät vaakatasossa, muodostusviiran 12 leveys-suunnan kanssa yhdensuuntaisesti olevan akselinsa ympäri ja kuidut poistuvat rumpuformerin 1 perforoidun vaipan läpi muodostusviiralle 12, jonka läpi muodostusviiran 12 alapuolelta vaikuttaa alipaine. Alipaine 15 pitää kuidut sopivasti paikallaan muodostusviiralla 12. Kuituraina kalan-teroidaan sopivaan paksuuteen sopivalla puristuspaineella teloilla 2 ja kohokuvioidaan teloilla 3. Siirtoviira 4 on järjestetty siirtämään kuituraina rainan muodostusosuudelta rainan sidontaosuudelle. Kuiturainalle levitetään sideaine sumuttamalla se suuttimilla 5 rainan yläpintaan. 20 Kuituraina johdetaan kuivaukseen, jossa sideaine kuivaa ja ristisilloittuu lämmön avulla. Rainan alapinta käsitellään vastaavalla tavalla yläpin-··· nan käsittelyn jälkeen. Tämän jälkeen kuituraina voidaan vielä viimeis- teliä kalanteroimalla. Valmis kuituraina rullataan ja toimitetaan jatkokä-.···! sittelyyn, joka käsittää esimerkiksi pituusleikkauksen, painamisen tai .***. 25 muita sopivia jatkokäsittelyvaiheita.

• » »·· ·1 2 3· • · ***** Sideaineen sijasta voidaan käyttää lämpösitoutuvia kuituja, jotka sekoi tetaan sopivassa sekoitussuhteessa kuitumassan joukkoon esimerkiksi :-v yhdistämällä lämpösitoutuvia kuituja puukuitujen massavirran joukkoon.

30 Lämpösitoutuvat kuidut sulavat osittain niitä lämmöllä käsiteltäessä ja sitovat tällöin rainan.

• · * * · »·· 9 ···· 1· • · 2 • · 3 119562 7

Esimerkki 1.

Revinnäismassaa valmistettiin edellä selostetulla seosmassan valmis-5 tusmenetelmällä. Lehtipuumassan osuus revinnäismassassa vaihteli välillä 13-40 paino-% kuiva-ainemassasta. Havupuumassa oli männyn ja kuusen sekoitetta. Lehtipuumassa oli koivua. Käytetty pehmennin-aine oli kemikaalia, jonka tarkoituksena oli vähentää kuitu-kuitu -sidosten muodostumista. Kokeiden tulokset on esitetty taulukossa 1.

10

Taulukko 1. Havu/lehtipuuseoksesta valmistetun revinnäismassan ominaisuudet.

Näyte 1 2 3 4 5 6

Ominaisuus l_______

Kosteus (%)__8,3 7.8 7,2 7.7_7,2 7,1_

Kuiva-aine (g/m2)_ 672 694 679 699 691 692

Tiheys (g/cm3)__0,528 0,519 0,529 0,525 0,533 0,527

Vaaleus__87,4 87,0 88,0 87,5 88,5 88,5

Kuitupituus (mm)__1,86 1,86 1,76 1,64 1,61 1,60 •••j Hienoaine (%)__6,7 6,0__6,8 6,4__6,7 6,4 •••i Pitkien kuitujen osuus (%) 47,7 45,7 41,6 35,8 33,5 33,3 • · ·.**: (kuitupituus yli 1,85 mm)_______

Puhkaisulujuus (kPa) 470 482 449 464 457 418 O Revintäenergia (MJ/t) 129 137 133 114 119 124

Bulkki (cm3/g)__20,2 19,2 19,5 19,0 20,0 19,0

Absorptioaika (s)__5,2 5,3__5,1 5,0__5,2 5,0

Absorptiokapasiteetti 9,8 9,5 9,8 9,2 9,4 9,3 (g H2Q/g sellua)_______ • # Katuverkoston lujuus (N)__5,23 5,66 5,75 5,72 4,92 5,49 [ Pehmenninaine 0,70 0,71 0,59 0,70 0,55 0,69 * * (paino-% kuiva-aineesta)_______ ·;· Koivumassaa (%)__13,4 18,2 24,5 33,9 38,7 39,4 #·«· '· ··· • · • 9 999 119562 8

Hienoaineen määrä pysyy oleellisesti samalla tasolla, vaikka pitkien, yli 1,85 mm, kuitujen osuus laskee radikaalisti ja kuitujen keskimääräinen pituus laskee. Vaaleus nousee, kun lehtipuumassan osuus kasvaa.

5 Esimerkki 2.

Revinnäismassaa valmistettiin edellä selostetulla seosmassan valmistusmenetelmällä. Lehtipuumassan osuus revinnäismassassa vaihteli välillä 22-69 paino-% kuiva-ainemassasta. Havupuumassa oli männyn 10 ja kuusen sekoitetta. Lehtipuumassa oli koivua. Käytetty pehmennin-aine oli kemikaalia, jonka tarkoituksena oli vähentää kuitu-kuitu -sidosten muodostumista. Kokeiden tulokset on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Havu/lehtipuuseoksesta valmistetun revinnäismassan omi-15 naisuudet.

Näyte -> 7 8 9 10 11

Ominaisuus Ί________

Kosteus (%)__7,5 7,4 7,0 7,0 7,3

Vaaleus__83,0 86,7 88,4 - 89,3

Kuitupituus (mm)__1,76 1,48 1,38 1,34 1,32

Hienoaine (%)__6,8 7,1 7,1 6,9 7,0

Pitkien kuitujen osuus (%) 47,0 7,1 23,9 21,8 20,8

Puhkaisulujuus (kPa)__-__455 440 506

Bulkki (cm3/g) - 19,5 19,5 19,0 19,0 :*"· Absorptioaika (s) - 5,1 4,5 4,8 4,7 • ·· -

Absorptiokapasiteetti - 9,0 9,0 9,0 8,9 .y. (g H2O / g sellua)______ .···. Pehmenninaine (paino-% 0,70 0,68 0,59 0,40 0,36 • · *·* kuiva-ainemassasta) ‘ : Koivumassaa (%) 22,9 45,2 55,8 61,5 63,4 • ♦ ·«« « *··« ··· • · • · ··· 119562 9

Taulukko 2. jatkoa. _____ Näyte ^ 12 13 14 15 16

Ominaisuus i_______

Kosteus (%)__7,5 7,4__7,5 7,5 7,5

Vaaleus__89,4__:__89,0

Kuitupituus (mm)__1,31 1,30 1,28 1,30 1,26

Hienoaine (%)__7,0 7,2__7,3 6,8 7,5

Pitkien kuitujen osuus (%) 19,9 19,7 18,9 19,1 18,0

Puhkaisulujuus (kPa)_ 498 493 536 466 500

Bulkki (cm3/g)__18,5 19,0 18,5 19,0 19,0

Absorptioaika (s)__4,4 4,6__4,4 4,7 4,5

Absorptiokapasiteetti (g 9,0 8,7 9,2 8,9 9,1 H20 / g sellua)______

Pehmenninaine (paino-% 0,29 0,35 0,29 0,29 0,30 kuiva-ainemassasta)__________

Koivumassaa (%)__66,3 66,6 67,6 68,0 69,0

Tuloksista nähdään, että hienoaineen määrä ei oleellisesti kasva, . 5 vaikka keskimääräinen kuitupituus suurilla lehtipuumassamäärillä on ··· •••j lyhyt verrattuna havupuumassaan. Vaaleus on erittäin korkea.

··· »♦·· • ·

Esimerkki 3.

··♦ • · ♦ · • · · 10 Sulfaattikeitosta saadusta lehtipuu/havupuumassasta, sulfaatti keitosta saadusta havupuumassasta ja sulfiittikeitosta saadusta havupuumas- *·♦ sasta valmistettujen lopputuotteiden ominaisuuksia verrattiin keske-nään. Lopputuote oli kuivapaperi, jonka neliömassa oli 70 g/m2. Lehti-.·«. puu/havupuumassan seossuhde oli 60:40 (painoprosentteina). Lehti- T 15 puumassa oli koivumassaa. Vertailun tulokset on esitetty taulukossa 3.

• · t · • · * ···· * · • · • · · 119562 10

Taulukko 3. Kuivapaperin ominaisuudet eri raaka-aineita käytettäessä.

Näyte -» Lehtipuu/havu- Havupuumassa Havupuumassa

Ominaisuusi puumassa (sulfaatti) (sulfiitti) __(sulfaatti)___ paksuus (mm)__0,48__0,60__0,48_ vetolujuus 0,60 0,60 0,40 (kN/m)____ vetolujuus mär- 0,35 0,35 0,20 känä (kN/m)____ vaaleus (% ISO)__83__79__83_ opasiteetti (%)__75__70__70_ 5 Tuloksista nähdään, että lehtipuu/havupuumassasta valmistetun kuiva-paperin vetolujuudet sekä kuivana että märkänä ovat samalla tasolla kuin sulfaattikeitosta saadusta havupuumassasta valmistetun kuivapaperin, kun taas sulfiittikeitosta saadusta havupuumassasta valmistetun kuivapaperin vastaavat arvot ovat alemmat. Lehtipuu/havupuumassasta 10 valmistetun kuivapaperin vaaleus on parempi kuin sulfaattikeitosta • · » —j saadusta havupuumassasta valmistetun kuivapaperin ja samalla tasolla sulfiittikeitosta saadusta havupuumassasta valmistetun kuivapaperin • · V·: kanssa. Lehtipuu/havupuumassasta valmistetun kuivapaperin opasiteetti on parempi verrattuna kumpaankin muuhun 15 kuivapaperituotteeseen.

• m • · • · • · ·

Lisäksi edellä mainituista vertailutuotteista voidaan todeta, että niiden ;y; imunopeus on hyvä, noin 1 s / 0,1 ml kaikille laaduille. Imukyky on suo- raan verrannollinen paksuuteen, joten lehtipuusulfaatti/havupuusulfaatti-*:** 20 massasta ja sulfiittimassasta valmistetun kuivapaperin imukyky on pienempi kuin havupuusulfaattimassasta valmistetun kuivapaperin. *:·*: Lehtipuu/havupuumassasta valmistetun kuivapaperin imukyky on kui- tenkin riittävä tiettyihin tuotteisiin, kuten kattaus- ja hygieniatuotteisiin.

**·« • · · • · ***** 25 Lehtipuumassa havupuumassan joukossa antaa tiiviin rakenteen, jossa kuitujen välisiä kontaktipisteitä on paljon ja tällöin tuotteen lujuus para- 119562 11 nee. Tuotteella on myös tasainen, sileä ja pehmeä pinta ja sen painet-tavuus on hyvä. Tuotteella on myös edullinen kapillaarirakenne, joka edesauttaa nesteenkuljetusta, jolloin tuotteiden käyttö on edullista esimerkiksi hygieniatuotteiden nestettä levittävissä kerroksissa.

5

Hygieniatuotteita, joihin keksinnön mukaista revinnäismassaa voidaan käyttää, ovat esimerkiksi kertakäyttöiset hygieniatuotteet, kuten lasten vaipat, terveyssiteet, pikkuhousunsuojat, inkontinenssisuojat ja sairaala-alustat.

10

Edellä selostettu ei ole keksintöä rajoittavaa, vaan se voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Ensimmäisen pulpperin ei välttämättä tarvitse olla hylyn liettämiseen tarkoitetun konepulpperin, vaan se voi olla myös vartavasten tarkoitukseen rakennettu annostelusäiliö. Ensimmäi-15 siä pulppereita voi olla rinnakkain siten, että kustakin saadaan hieman erilaista massaa sopivassa sekoitussuhteessa. Rinnakkain olevia ensimmäisiä pulppereita voi olla myös siten, että ainakin yhteen ensimmäiseen pulpperiin lietetään havu puu massaa. Revinnäismassasta valmistetussa tuotteessa, kuten kuivapaperituotteessa, tuotteen kerrok-20 sista ainakin yksi voi olla normaalista havu puu massasta valmistettu ·:· kerros ja muut kerrokset seosmassasta valmistettuja. Seosmassasta valmistettu tuote ei välttämättä ole kuivapaperi, vaan se voi olla joku re-vinnäismassasta valmistettava muu tuote, jossa tarvitaan seosmassalla • ·· .···] saavutettavia ominaisuuksia. Pääasia on, että sulfaattisellukeitosta ::: 25 saadun revinnäismassan ominaisuuksia voidaan säätää säätämällä re- • · ‘“f vinnäisseosmassan havupuu/lehtipuu -suhdetta ja saadusta revinnäis- ♦ · *···1 2 3 4 massasta voidaan valmistaa ominaisuuksiltaan parannettuja tuotteita.

1 ♦ 2 ♦ · · • · »»· • · • · • « • · * 3 4 • ♦ • ♦ ♦ ··

Claims (12)

119562

1. Sulfaattisellu keitosta saatuja kuituja käsittävä revinnäismassa, joka massa käsittää havupuusta saatua massaa ja lehtipuusta saatua mas- 5 saa, tunnettu siitä, että se käsittää lehtipuusta saatua massaa vähintään 13 paino-%.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen massa, tunnettu siitä, että se käsittää korkeintaan 70 painoprosenttia lehtipuumassaa. 10

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen massa, tunnettu siitä, että lehtipuumassan raaka-aineena on käytetty koivua, haapaa, eukalyptusta tai näiden sekoitteita.

4. Menetelmä patenttivaatimusten 1-3 mukaisen revinnäismassan valmistamiseksi, jossa menetelmässä sulfaattisellukeitosta saatu havu-puumassa ja lehtipuumassa sekoitetaan homogeeniseksi massaksi ennen perälaatikkoa, tunnettu siitä, että lehtipuumassa hajotetaan ja laimennetaan sopivaan sakeuteen ensimmäisessä pulpperissa, ja tämän 20 jälkeen lehtipuumassa johdetaan toiselle pulpperille, jossa se sekoite-taan sopivassa sekoitussuhteessa havupuumassan sekaan.

* ♦ *·* :*·,· 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että · .··*. lehtipuumassan suhdetta havupuumassaan voidaan säätää portaatto- .···. 25 masti.

• · ·«» • · ***** 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukaisen revinnäismas- , # san käyttö jatkojalostuksen raaka-aineena. • · · • ♦ · • » ···

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen käyttö kattaustuotteiden raaka-ai- neena. • · •e

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen käyttö lasten vaippojen, terveyssi- •«ΐ* teiden, pikkuhousunsuojien ja inkontinenssisuojien raaka-aineena. C: 35 119562

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen käyttö kuivapaperin valmistuksen raaka-aineena.

10. Revinnäismassasta valmistettu tuote, jossa ainakin osa tuotteesta 5 muodostuu massasta, joka käsittää sulfaattisellukeitosta saatua havu- puumassaa ja lehtipuumassaa homogeenisena seoksena, tunnettu siitä, että lehtipuumassaa sisältävässä tuotteen osassa lehtipuumassan osuus on vähintään 13 paino-%.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tuote, tunnettu siitä, että lehti puumassan raaka-aine on koivua, haapaa, eukalyptusta tai niiden sekoitteita.

# ··· ···· ··· ··«« • · • « · * 1 2 3» • · ··« • · • · ··· • M « · • ♦ • •f ··· « i • 1 ··· • · * · · • · · • · ··· • · • ♦ ··· « • · 1! m m 2 ··« « ···· 3 • t * · ··· 119562