FI96047B - Paperikoneen puristinosan vedenpoistokangas - Google Patents

Description

- 96047

Paperikoneen puristinosan vedenpoistokangas

Esillä olevan keksinnön kohteena on vedenpoistokankaat, 5 joita käytetään paperikoneen puristinosassa ja erityisesti kudottu vedenpoistokangas paperikoneen puristinosaa varten, jossa kankaassa koneen poikkisuunta ulottuu kankaan vastakkaisten sivureunojen välistä ja koneen suunta ulottuu kohtisuoraan koneen poikkisuuntaan, kankaan kudosmal-10 Iin ollessa sellainen, että se aikaansaa kankaan paperia vastaan olevalla puolella pitkiä vapaita langanjuoksuja yksikuituloimilangassa, jolla on litistetty poikkileikkaus, jonka leveys-paksuussuhde on ainakin 1,5:1, litistetyn yksikuitulangan täytekertoimen ollessa ainakin 45 %, 15 jolloin kankaan kudosmallissa litistettyjen yksikuitulan-kojen vapaiden langanjuoksujen langanjuoksusuhde ilmaistaan kaaviolla a/b, jossa: (i) "a" tarkoittaa litistetyn yksikuitulangan yhdessä toistuvassa kudosmallin mallikerrassa 20 paperia vastaan olevassa pintakerroksessa olevaa kudelankamäärää (4; 11; 14; 21; 30; 31) , jotka kudelangat sijaitsevat loimen alla ja kosketuksessa siihen; ja (ii) "b” tarkoittaa samassa toistuvassa kudosmal- 25 lissa paperia vastaan olevassa pintakerrok sessa olevaa kokonaiskudelankamäärää.

Litistetyillä yksikuitulangoilla aikaansaadaan parempi veden poisto ja vähemmän jälkiä paperiin.

30 Paperikoneen puristinosassa kulkee ohut, märkä, itsensä kannattava raina takkuuntuneita kuituja, joiden tiiviys vaihtelee välillä 15 - 25 % (eli märkä paperiraina, joka sisältää n. 15 - 25 % kuituja ja muita kiinteitä aineita ja n. 75 - 85 % vettä) useiden puristintelojen läpi samal-35 la kun se on tuettu useille läpäisevää kangasta oleville päättömille hihnoille. Kussakin telasarjassa osa paperi-rainan sisältämästä vedestä siirtyy kankaaseen puristin- 96047 2 telojen välisen lineaarisen puserruskohdan paineen vaikutuksesta. Puristinosan lopussa märän paperirainan tiiviys on 30 - 50 %. Puristinosassa käytetään yleensä kahta puristintelaa. Toinen tela on yleensä sileä ja se voidaan 5 varustaa elastomeeripinnalla (yleensä kumia). Toisen telan pinta on muotoiltu ja yleensä myös valmistettu elastomee-riaineesta, joka on sovitettu aikaansaamaan ontelolta, joihin vesi voi kulkeutua puristinkankaasta. Telaa, jonka pinnassa on uria, jotka sijaitsevat telan ympärillä ja 10 olennaisesti kohtisuoraan telan akseliin, käytetään yleisesti. Puristinkangas toimii välittäjänä urien (tai muiden kokoojien kuten rei'itysten) ja märän paperirainan välillä. Kun kankaan kannattama paperiraina kulkee puristin-telojen väliseen puserruskohtaan, puristetaan vettä pape-15 rirainasta sileän telan avulla kokoonpuristettuun kankaaseen ja lopuksi telauriin. Kun kangas ja märkä paperiraina jättävät puserruskohdan, saattaa osa kankaaseen jääneestä vedestä siirtyä takaisin märkään paperirainaan, joka absorboi sen uudelleen.

20

Yleensä puristinkangas käsittää yhdistelmänä peruskankaan, johon on neulapistoilla kiinnitetty tapulikuituvanulevy. Joissakin puristinkankaissa käytetään yhtä vanulevykerros-ta neulapistoilla kiinnitettynä peruskankaan paperin puo-25 leiseen puoleen. Toisissa käytetään kahta vanulevykerros-ta, yhtä kummallakin puolella peruskangasta, johon kummatkin on neuloilla kiinnitetty. On tunnettua, että vanulevy-kuidut yleensä ovat samalla linjalla siinä suunnassa, johon vanulevy asetetaan peruskankaalle. Jos vanulevy on 30 poikittaislimitetty, eli olennaisesti koneen poikkisuun-• nassa, eivät ainoastaan vanuievykuidut sijaitse samansuun taisesti koneen poikki vaan lisäksi on olemassa poikittainen limittäislinja peräkkäisten vanulevykaistaleiden välissä. Nämä liitosalueet saattavat johtaa massavaihte-35 luihin puristinkankaassa, jotka äärimmäistapauksissa voivat aiheuttaa tärinää telatelineissä, mikä vahingoittaa koneistoa. Uudemmissa menetelmissä vanulevy voidaan si- 96047 3 joittaa olennaisesti koneen suunnassa käyttämällä esim.

US-patenttijulkaisussa 3 508 307 kuvailtua menetelmää, joka sekä eliminoi massavariaatiot koneen poikkisuunnassa että aikaansaa paremman veden poiston koska vanuievykuidut 5 ovat samansuuntaisia koneen suunnassa.

Uudenaikaisten puristinkankaiden peruskankaat saattavat sisältää neulasauman ja ne on yleensä kudottu synteettisistä, pyöreän leikkauksen omaavista monofilamenteista 10 eli yksikuitulangoista sekä loimena että kuteena, kuten esitetään US-patenttijulkaisussa 4 601 785. Koneen suuntaisten lankojen, jotka muodostavat näiden kankaiden neulan vastaanottavat silmukat, on oltava yksikuitulankoja, jotta silmukat säilyttäisivät muotonsa ja täten varmistai-15 sivat, että kangas on helppo saumata asennettaessa paperikoneeseen. On kuitenkin vaikeata luotettavalla tavalla neuloilla kiinnittää vanulevyä kankaaseen, joka on kudottu täysin pyöreistä yksikuitulangoista. Neulat pikemminkin ohittavat pyöreät langat kuin lävistävät ne. Tällöin on 20 käytettävä koneen puolella olevaa vanulevyä auttamaan kiinnittämään paperin puoleinen vanulevy. Toinen haittapuoli täysin pyöreistä yksikuitulangoista neulotuissa puristinkankaan peruskankaissa on, että niillä on taipumusta muodostaa näkyvät jäljet loimen ja kuteen risteys-25 kohdissa. Haittapuolena on myös, että loimen ja kuteen risteyskohtien välinen kosketusalue on tiettyyn pisteeseen rajattu. Täten kangas on altis diagonaaliselle vääristymiselle tai harvuudelle.

30 US-patenttijulkaisussa 4 414 263 esitetään peruskankaan ja * siten puristinkankaan ominaisuuksien parantamista sisäl- lyttämällä peruskangaskudokseen yksikuitulankoja, joilla on litistetty leikkaus. Kyseisessä patenttijulkaisussa parempi puristinkangas määritellään siten, että "se käsit-35 tää avosilmukkaisen kudoksen, joka on kudottu useista synteettisistä langoista, jotka ulottuvat sekä poikki-että pituussuuntaan, ja ainakin yhden tapulikuituvanule- 96047 4 vyn, joka on neuloilla kiinnitetty siihen, ja joka on tunnettu siitä, että ainakin osa poikkisuunnassa ulottuvista langoista on yksikuitulankoja, joilla on litteä leikkaus ja joiden pitkittäisakseli on samansuuntainen 5 kudoksen tason kanssa". US-patenttijulkaisussa 4,414,263 nämä litistetyt yksikuitulangat sisällytetään tavanomaiseen kudoksen sidokseen. Samassa patenttijulkaisussa suositellaan myös, että leveys-pituussuhteen tulee vaihdella välillä 1,2:1 ja 3:1, jolloin arvo 2:1 on edullinen näille 10 litistetyille yksikuitulangoille.

US-patenteissa 4 815 499 ja 4 142 557 on esitetty, että käytettäisiin vastaavia litistettyjä yksikuitulankoja paperikoneen muodostuskankaassa. Vaikka tällaiset paperi-15 koneen muodostuskankaat saattavat olla päällisin puolin samanlaisia kuin puristinosassa käytetyt, ne ovat kuitenkin täysin erilaisia} mikä johtuu olosuhteista, joissa niitä käytetään. Esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 4 142 557 käsitellään ensisijaisesti sellaisen muodostuskankaan 20 parantamista, joka on kudottu jatkuvaksi pituudeksi lit- teätä kangasta ja saumattu tarvittavan silmukan aikaansaamiseksi, ja jossa kudoksen sidoksena on käytetty neljä-niisisatiinisidosta. Tällaisen muodostuskankaan parantamiseksi kyseisessä patenttijulkaisussa esitetään 25 käytettäväksi litistettyä yksikuitulankaa, jonka leveys-korkeussuhde on 1,2:1-1,3:1. Litteitä yksikuitulankoja on esitetty käytettäväksi vedenpoistokankaissa ilmalä-päisevyyden vähentämiseksi (US-patenttijulkaisu 4 290 209) tai pintakosketuksen lisäämiseksi (US-patenttijulkaisu 4 30 621 663). On myös tunnettua suulakepuristaa tällaisia litteitä yksikuitulankoja muotoilluilla pinnoilla (US-patenttijulkaisu 4 643 119) .

Tällaisia yleistä tyyppiä olevia yksikuitulankoja on käy-35 tetty muissa kudotuissa kankaissa. Näissä kankaissa on yleensä käytetty paljon korkeampaa leveys-korkeussuhdetta, yleensä yli 10:1 esim. mattotaustassa (UK-patentti li - 96047 5 1,362,684) ja geotekstiileissä, nauhakudoksissa ja massa-säiliöissä (US-patenttijulkaisu 4,643,119), kudotussa kankaassa, jossa käytetään kuituvahvisteista litteätä teippiä sekä loimena että kuteena ja joka on tarkoitettu 5 käytettäväksi muovivahvisteena (US-patenttijulkaisu 4 816 327) ja purjekankaassa (US-patenttijulkaisu 4 590 121). Litistettyä yksikuitulankaa on myös esitetty käytettäväksi kudotussa suodatinkankaassa, joka on tarkoitettu veden poistamiseksi lietteestä (EP-patenttijulkaisu 0 273 892) .

10

On myös ehdotettu, että vesi poistetaan paperirainasta puristinosassa käyttämällä kangasta, johon ei ole kiinnitetty vanulevyä. Tällainen menetelmä kuvaillaan DE-paten-tissa 3,426,264. On kuitenkin todettu, että mainitussa 15 patentissa kuvailtu kuivatuskangas toimii vain paksumpien paperilaatujen kohdalla.

US-patenttijulkaisun 4 414 263 mukaisen puristuskankaan ratkaiseva ominaisuus on litteän yksikuitusäikeen käyttö 20 peruskankaassa. On todettu, että vastaavia litistettyjä yksikuitulankoja voidaan käyttää paremman veden poistamiseksi tarkoitetun puristuskankaan aikaansaamiseksi, jonka ansiosta rainan kuivatus paranee ja sekä kuivatus-huopa että puristustelan urat jättävät vähemmän jälkiä.

25 Lisäksi voidaan toisissa sovelluksissa US-patenttijulkaisun 4 414 263 edellyttämä paperin puoleinen vanulevy jättää pois.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti käytetään litistettyjä 30 monofilamentteja eli yksikuitulankoja korkeissa täyteker-toimissa ja kudosmalleissa, jotka aikaansaavat pitkän > langanjuoksun kankaan paperin puolelle. Esillä olevan keksinnön mukaisten kuivatuskankaiden nämä ominaisuudet näyttävät antavan kankaalle suhteellisen litteän, sileän, 35 lähes tasomaisen pinnan kankaan paperia vasten olevalle puolelle. Tämä suhteellisen litteä pinta näyttää siirtävän puristintelojen kohdistamat mekaaniset kuormat siten, että 6 96047 puristus tulee yhtenäisemmäksi. Uskotaan myös, että esillä olevan keksinnön mukaisten kankaiden paremmat paperirainan kuivatusominaisuudet ja kyky vastustaa paperiin tulevia jälkiä johtuvat suoraan näiden kankaiden yhtenäisistä 5 puristusominaisuuksista puristuskuorman alla.

Näin ollen esillä oleva keksintö laajimmassa merkityksessään tarjoaa edellä määritellyn kudotun vedenpoistokankaan, joka tunnetaan pääasiallisesti siitä, että pitkien 10 vapaiden langanjuoksujen enemmistön kohdalla: (iii) "a" on suurempi kuin 1; ja (iv) "a" on suurempi kuin puolet "bn:stä.

Litistettyjen yksikuitulankojen täytekerroin on edul-15 lisesti vähintään 60 %. Vielä edullisemmin täytekerroin on ainakin Θ0 %; parhaimmillaan se on n. 85 %.

Vedenpoistokangas on edullisesti yksikerroksinen, mutta esillä olevan keksinnön mukaiset edut voidaan saavuttaa 20 myös moninkertaisissa kankaissa. Litistettyjen yksikuitu lankojen langanjuoksujen suhde on, edellä esitetyllä tavalla laskettuna, edullisesti ainakin 5/8 ja edullisemmin 3/4 - 7/8.

.25 Litistetyn yksikuitulangan leveys-paksuussuhde on edulli-• > sesti ainakin 1,6:1 ja edullisimmin ainakin n. 2:1.

Jos käytetään paperiin päin olevaa tapulikuituvanulevyä on edullista, että se sovitetaan olennaisesti kohtisuoraan 30 litistettyihin yksikuitulankoihin nähden. On myös mahdol- . lista sovittaa vanulevykerros vedenpoistokankaan telaa vasten olevalle puolelle.

Puristusvedenpoistokangas voidaan kutoa monella eri taval-35 la. Se voidaan kutoa halutun pituiseksi suljetuksi päättömäksi silmukaksi, johon voi sisältyä neulasauma. Vaihtoehtoisesti kangas voidaan kutoa jatkuvana litteänä pituute- 96047 7 na, josta saumataan sopiva pituus esim. neulasaumalla halutun päättömän silmukan aikaansaamiseksi.

Näiden menetelmien välinen suurin ero on yksikuituloimi-5 ja kudelankojen ohjaus kudotussa kangassilmukassa: (a) kankaassa, joka on kudottu suljetuksi päättömäksi silmukaksi (sauman kanssa tai ilman), yksikuituloimi-langat sijaitsevat koneen poikkisuunnassa ja käsittävät esillä olevan keksinnön mukaiset litistetyt yksilö kuitulangat; ja (b) kankaassa, joka on kudottu jatkuvaksi pituudeksi, joka on saumattu suljetun päättömän silmukan aikaansaamiseksi, yksikuituloimilangat sijaitsevat koneen suuntaisesti ja käsittävät esillä olevan keksinnön 15 mukaiset litistetyt yksikuitulangat.

On myös tunnettua tasokutoa kangas, jossa yksikuituloimilangat ovat litistettyjä yksikuitulankoja. Erityisiä kudonta- ja jälkikudontakäsittelyitä saatetaan tarvita li-20 tistettyjen yksikuitulankojen langan juoksujen paljastamiseksi kunnolla.

Jos kangasta käytetään puristusosassa siten, että neulattu vanulevy on kiinnitetty joko paperin puoleen tai kankaan .25 kummallekin puolelle, on suljetuksi päättömäksi silmukaksi kudottua kangasta edullisempaa käyttää. Päätön silmukka voi sisältää myös neulasauman.

Jos kangasta käytetään puristusosassa ilman siihen kiinni-30 tettyä neulattua vanulevyä, kuten esillä olevassa keksinnössä esitetään, voidaan käyttää kumpaa tahansa edellä kuvattua kudontamenetelmää. Jos kangas saumataan, jotta se olisi helpompi asentaa paperikoneeseen, on edullista käyttää neulasaumaa.

Yleensä puristuskankaat on tehty nailonyksikuitulangoista, jossa nailontapulikuidut ovat vanulevynä, joskin polyeste- 35 96047 8 riä ja muita aineita on myös käytetty. On edullista käyttää nailonyksikuitulankoja ja tapulikuituja esillä olevassa keksinnössä, mutta keksintö ei kuitenkaan rajoitu näihin materiaaleihin.

5

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin kuvioihin, joissa kuvio 1 esittää kaaviomaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen kuivatuskankaan; 10 kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen kankaan varustettuna paperin puoleisella vanulevyllä; kuvio 3 esittää kuvion 1 mukaisen kankaan varustettuna kummaltakin puolelta vanulevyllä; kuviot 4a ja 4b esittävät tyypillisten litistettyjen mono-15 filamenttien poikkileikkaukset; kuviot 5a-5d esittävät vaihtoehtoisia kudosmalleja yksi-ja kaksikerroskankaille (kuvio 5d on keksinnön piirin ulkopuolella); kuviot 6 ja 7 esittävät neulasaumarakenteita; ja 20 kuviot 8a-8f esittävät esimerkeissä käytetyt kudosraken- teet (kuviot 8a ja 8e ovat keksinnön piirin ulkopuolella).

Kuviossa 1 esitetään kaaviomaisesti yksi esimerkki esillä olevan keksinnön mukaisesta vedenpoistokankaasta vii- . 25 tenumerolla 1. Nuoli 2 osoittaa koneen poikkisuunnan ja < nuoli 3 osoittaa koneen suunnan. Esitetyllä tavalla kangas on tehty suljetuksi silmukaksi päättömällä kutomisella. Kankaan kohdalla, joka on kudottu jatkuvaksi litteäksi pituudeksi, nuolet 2 ja 3 vaihtavat paikkaa: 2 osoittaa 30 koneen suunnan ja 3 osoittaa koneen poikkisuunnan. Tässä '· kuviossa yksikerroksinen kangas käsittää olennaisesti samansuuntaiset kudelangat 4 ja olennaisesti samansuuntaiset litistetyt loimimonofilamentit eli loimiyksikuitu-langat 5 (jatkossa käytetään termiä "yksikuitulanka").

35 Kudelangat voivat olla mitkä tahansa tällaisessa kankaassa yleensä käytetyistä, joihin kuuluvat yksikuitulangat, kierretyt langat ja punotut langat.

Il 96047 9

Kuvioissa 2 ja 3 esitetyllä tavalla voidaan huokoisia kerroksia, kuten neulapistoilla kiinnitetty kuituvanulevy kiinnittää huopaan. Paperin puoleinen vanulevy esitetään yleisesti kohdassa 6A ja koneen puoleinen vanulevy ylei-5 sesti kohdassa 6B. On edullista, että paperin puoleinen kuitulevy 6A sovitetaan olennaisesti kohtisuoraan suhteessa litistettyihin yksikuitulankaloimiin 5 eli olennaisesti samansuuntaisesti nuolen 3 kanssa.

10 Kuvioiden 4 mukaisesti, jotka esittävät poikkileikkaukset litistetystä filamentista eli kuitulangasta 5, näillä kuitulangoilla on leveys W ja paksuus T. Tällaisen kui-tulangan leveys-pituussuhde määritellään suhteena W:T. Esitetyn kuitulangan leveys-pituussuhde on 4:1. Esillä 15 olevan keksinnön tarkoituksen täyttämiseksi leveys-pituus-suhteen tulisi olla isompi kuin 2:1, edullisesti kokoluokassa 2:1-20:1. Jos T on liian pieni, tulee kuitulangasta liian ohut ja joustava estääkseen kudoslankojen 4 ja uran kierrekuvion tai muun kuvion puristintelassa siirtymästä 20 paperiin telojen välisessä puserruskohdassa. Tällaiset jäljet paperin pinnassa eivät ole toivottavia. Sopiva alempi arvo T:lle on n. 0,1 mm.

Leveys-pituussuhteen alhaisin arvo on 1:1, eli olennaises-.25 ti neliömäinen kuitulanka. Esillä olevan keksinnön mukai-sissa kankaissa on tarkoitus, että litistetyn yksikuitu-langan pitkät paljaat langanjuoksut aikaansaavat lähes litteän pinnan märän paperirainan kannattamiseksi. Jos leveys-pituussuhteesta tehdään liian pieni, on vaikeata 30 muodostaa tällainen kangas nykyään käytössä olevilla koneilla myös esillä olevan keksinnön käyttämillä korkeil- • · la litistettyjen yksikuitulankojen täytekertoimilla. Jos leveys-pituussuhde alittaa arvon 1,3:1 on litistettyjen yksikuitulankojen kiertymisaste liian korkea. Tämä huomi-35 oiden pidetään leveys-pituussuhdetta, joka on 2:1 tai suurempi, edullisena. Leveys-pituussuhteen ylärajan määrittää kutomakone. Käytännöllinen yläraja on n. 100:1.

96047 10

Kun vanulevy kiinnitetään neulapistoilla vedenpoistokan-kaaseen, lävistävät monet neuloista litistetyt yksikuitu-langat. Vaikka tämä luonnollisesti tarkoittaa, että lävistetyt yksikuitulangat ovat vahingoittuneet, ei sillä 5 tunnu olevan merkitystä edellyttäen, että neulapistojen määrä ei ole valtava. Lisäksi on osoittautunut, että tässä käytetyt korkeat täytekertoimet johtavat siihen, että vanulevy kiinnittyy paremmin vedenpoistokankaaseen, koska harvemmat neulat jäävät osumatta yksikuituloimi- tai kude-10 lankaan. Lisäksi, ainakin osittain johtuen korkeasta täy-tekertoimesta, halkaistuilla yksikuitulangoilla on taipumusta puristaa vanuievykuituja ja pitää ne paikallaan.

On myös tiettyyn pisteeseen saakka mahdollista säätää 15 kohta, jossa neulat lävistävät litistetyt yksikuitulangat.

Kuviossa 4(b) viitenumerolla 7 esitetyllä yksikuitulangal-la, jonka leveys-pituussuhde on 4:1, on neljä litteätä pintaa 8, joita erottavat kolme uraa 9 kullakin puolella. Käytännössä on todettu, että tällaisen yksikuitulangan 20 tapauksessa neulat menevät läpi pikemminkin urien 9 kuin pintojen 8 kohdalla.

Edellä huomautettiin, että litistettyjen yksikuitulankojen suuntaaminen on tärkeätä neulasaumojen yhteydessä. Koska 25 käytettyjen kuteiden läpileikkaus on olennaisesti pyöreä, eivät neulat läpäise montaakaan kudetta neulapistoilla suoritettavassa kiinnitystoimenpiteessä: useimmissa ta pauksissa neula vain siirtää kudetta hieman sivuun. Tästä syystä on edullista muodostaa neulasauma vahingoittumatto-30 mistä kudelangoista. Koska kuteet sijaitsevat koneen suun- . nassa suljetuksi silmukaksi kudotussa kankaassa, on edul lisempaa käyttää tällaista kangasta sovitettaessa vanule-vyä. Vaihtoehtoisesti, jos vanulevyä ei ole tarkoitus käyttää, voi olla edullista muodostaa neulasauma 35 litistetyistä yksikuituloimilangoista.

u 96047

Kuvioissa 5(a)-(d), 6(b), 7(b) ja 8 esitetään kaavamaiset leikkaukset erilaisista mahdollisista vedenpoistokangasra-kenteista, joista kolme, kuviot 5(d), 8(a) ja 8(e), myöhemmin yksityiskohtaisemmin selitettävällä tavalla, on 5 esillä olevan keksinnön piirin ulkopuolella ja ne esitetään vertailun vuoksi.

Kaksi esillä olevan keksinnön mukaisen vedenpoistokankaan ominaisuuksista ovat erityisen tärkeitä, toinen niistä 10 esitetään näissä kaavioissa. Toinen on "langanjuoksujen suhde" ja toinen "täytekerroin".

Langanjuoksujen suhde edustaa litistetyn yksikuitulanka-loimen osaa, joka aikaansaa pitkän, paljaan langanjuoksun 15 kankaan paperiin päin olevalla puolella kuvioiden viitenumeron 10 osoittamalla tavalla. Langanjuoksujen suhde esitetään "suhteena" a/b, jossa a ja b ovat kokonaislukuja, ja (i) "a" edustaa litistetyssä yksikuitulangan 20 yksinkertaisessa toistuvassa kudosmallissa olevaa paperiin päin olevan pintakerroksen kudelankamäärää, jotka sijaitsevat loimen alla ja kosketuksessa siihen; ja (ii) "b" edustaa paperia päin olevan pintakerrok- , 25 sen kokonaiskudelankamäärää kankaan pinnassa • toistuvassa mallissa.

Jotta tällainen paljas langanjuoksu täyttäisi esillä olevan keksinnön asettamat vaatimukset, on langanjuoksujen 30 suhteen lisäksi täytettävä seuraavat kaksi rajoitusta: (iii) "a" on suurempi kuin 1; ja (iv) "a" on suurempi kuin puolet "b":stä.

Kun näitä periaatteita sovelletaan ensin kuvioon 5 saadaan 35 seuraavat langanjuoksujen suhteet kuvioille 5(a), (b) ja (d) : 12 96047 kuvio 5(a): a = 4, b = 5 ja langanjuoksujen suhde on 4/5: neljän kuteen ryhmä 11 sijaitsee loimen 12 alla ja kosketuksessa siihen ja toistuvassa mallissa X on lisäkudos 13; 5 - kuvio 5(b): a = 5, b = 8 ja langanjuoksujen suhde on 5/8: ainoastaan viisi loimen 15 alla sijaitsevaa kudetta 14 ja kolme loimen 15 yläpuolella sijaitsevaa kudetta 16 lasketaan; vaikka kude 17 sijaitsee yläpuolella ja seitsemän kudetta 18 alapuolella, ne eivät 10 kuitenkaan sijaitse pintakerroksessa eikä niitä las keta määritettäessä arvoja a tai b; kuvio 5(c) esittää kudosmallin, jossa on vaihtelevat langanjuoksujen suhteet; kuvio 5(d): a » 3, b = 6 ja langanjuoksujen suhde on 15 3/6 ja täten esillä olevan keksinnön piirin ulkopuo lella, koska pinnan alapuolista kerrosta ei lasketa.

Vastaavalla tavalla voidaan laskea langanjuoksujen suhteet kaikille muillekin kaavioille: 20 kuvio 6(b): a = 5, b = 8: langanjuoksujen suhde: 5/8; kuvio 8(a): a * 4, b = 8: langanjuoksujen suhde: 4/8 (vertailukudos); kuvio 8(b): a * 6, b = 8: langanjuoksujen suhde: 6/8; . 25 kuvio 8(c): a = 5, b = 6: langanjuoksujen suhde: 5/6; kuvio 8(d): a = 7, b = 8: langanjuoksujen suhde: 7/8; kuvio 8(e): a = 3, b = 6: langanjuoksujen suhde: 3/6 (vertailukudos); kuvio 8(f): a = 5, b = 8: langanjuoksujen suhde: 5/8.

30

Tietyn kankaan langanjuoksujen suhteen ei tarvitse olla vakio joko tiettyä litistettyä yksikuitulankaa pitkin tai tietyn kudoksen kaikkien yksikuitulankojen kohdalla. Lisäksi ei kaikkien paljaiden langanjuoksujen langanjuok-35 susuhteen tarvitse olla a:lie ja b:lle asetettujen rajoitusten mukainen, joskin maksimaalinen hyöty saavutetaan, jos kaikkien litistettyjen yksikuitulankojen langanjuok- 96047 13 sujen suhde on kyseisten rajoitusten mukainen. Kuvio 5(c) esittää kankaan, jossa on vaihtelevat langanjuoksujen suhteet: ylhäältä alaspäin luettuna langanjuoksujen suhteet ovat: 7/Θ, 5/8, 6/8, 1/8, 4/8, 6/8, 3/8 ja 5/8. Vastaaval-5 la tavalla on myös mahdollista muuttaa langanjuoksun pituutta loimien pituussuunnassa, jolloin aikaansaadaan esim. peräkkäin 1/2-yksikkö ja sen jälkeen 5/6-yksikkö. Tällaisessa tapauksessa tulisi käyttää koko toistuvan mallin pituutta langanjuoksujen suhteen määrittämiseksi: 10 edellisessä esimerkissä langanjuoksujen suhteeksi saadaan 6/8. Kuitenkin, kun niiden litistettyjen yksikuitulanka-loimien osuus kasvaa, joiden langan juoksujen suhteissa sekä a että b ovat pieniä tai joissa a on lähellä puolta b:stä, heikkenevät kankaan kuivatusominaisuudet ja vaara, 15 että kangas jättää jälkiä paperiin kasvaa.

Vedenpoistokankaaseen on myös mahdollista sisällyttää loimia, jotka eivät ole litistettyjä yksikuitulankoja.

Tämä ei ole suositeltavaa, koska kankaan kuivatusominai-20 suudet todennäköisesti kärsivät ja vaara, että paperiin tulee jälkiä kasvaa.

Langanjuoksujen kertoimelle on kuitenkin olemassa raja, jonka ylittyessä kankaan rakenteellinen kokonaisuus muut-. 25 tuu kyseenalaiseksi. Ottaen huomioon suuri määrä mahdol-lisiä kudoksia raja on vaikea määrittää tarkkaan. Kuvioissa 1 ja 5(a) esitetyn yksinkertaisen kankaan kohdalla kyseinen rakenteellinen rajoitus kohdataan ilmeisesti langanjuoksujen kertoimen kohdalla, joka on 9/10. Langan-30 juoksujen kerroin 7/8 tuntuu olevan sopiva käytännön raja.

Täytekerroin ilmaisee olennaisesti kuinka paljon tilaa kankaasta vievät ne langat, joista se koostuu. Se voidaan mitata sekä yksikuituloimi- että kudelankojen kohdalla 35 seuraavalla tavalla: 14 96047

N X W

täytekerroin % = _ x 100

D

5 jossa: (i) N edustaa lankamäärää tietyllä välimatkalla D; ja (ii) W on langan maksimaalinen lateraalinen leveys.

10 Tässä kaaviossa N voi myös olla lankaluku.

Langassa, jolla on olennaisesti pyöreä poikkileikkaus, esim. kuviossa 1 käytetyissä kuteissa, W osoittaa langan 15 halkaisijaa. Litistettyjen yksikuitulankojen kohdalla W on yksikuitulangan leveys kuviossa 4(a) osoitetulla tavalla.

Sekä D että W mitataan samoissa yksiköissä. Esillä olevassa keksinnössä litistettyjen yksikuitulankojen täyteker-toimen tulisi olla yli 45 %, edullisesti ainakin 60 %, ja 20 vielä edullisemmin n. 80 %, jolloin 85 % on kaikkein edullisin. Kuten aikaisemmin mainittiin on näistä korkeista täytekertoimista hyötyä vanulevyn pysyttämisessä, kun sellaista käytetään.

-25 Muiden lankojen kohdalla määrittää lankaluku N tietyssä • tlk määrin pitkien paljaiden langanjuoksujen saaman tukimäärän. Näiden on oltava riittävän hyvin tuettuja, jotta nitä olennaisesti estettäisiin painumasta kokoon sen paineen vaikutuksesta, joka kohdistuu kuivatuskankaaseen puserrus-30 kohdassa. Jos loimen litistetyt yksikuitulangat ovat suh-. teellisen paksuja, niillä on korkea täytekerroin ja puris- tustelan lineaarinen puristus on suhteellisen alhainen, voidaan kudelankojen määrää pienentää. Yleisesti on todettu, että lankojen määrän tulee olla suhteellisen korkea 35 muiden lankojen kuin litistettyjen yksikuitulankojen kohdalla.

« li 15 9CQ47

Aikaisemmin kuvatut edut suuremman kuivatustehon muodossa saavutetaan myös neulasaumatuissa kankaissa, jotka on kudottu joko suljettuina silmukkoina tai jatkuvina pituuksina.

5

Kuvioissa 6 ja 7 esitetään tyypillisiä neulasaumoja, joilla on jokseenkin tavanomainen rakenne. Kuviossa 6a kangas on kudottu suljettuna silmukkana ja paljaat loimilangan-juoksut 10 koneen poikkisuunnassa. Kuviossa 7a kangas on 10 kudottu jatkuvana litteänä pituutena ja paljaat loimi- langanjuoksut 10 koneen suunnassa. Vanulevy 6A esitetään selvyyden vuoksi vain kuviossa 6(c). Kuviossa 6(a) esitetään edestäpäin näytetty kangas ja kuviossa 6(b) leikkauksena viivoja I-1 pitkin sekä kuviossa 6(c) leikkauksena 15 kuvion 6b viivoja II-II pitkin. Kangas, jonka langanjuok-sujen suhde on 5/8, käsittää litistetyt loimet 20, kaksi kudoskerrosta 21 ja 22, yksinkertaisen pintavanulevyn 6A ja neulasaumaneulan 23. Neulasauma on aikaansaatu tekemällä silmukoita, kuten kohdassa 24, kudelangoista, jol-20 loin silmukka voi olla tavallinen taive (kuvio 6c) tai enemmän tai vähemmän täydellinen silmukka (kuvio 6d). Kun kangasta valmistellaan asennettavaksi paperikoneeseen, poistetaan neula, kangas syötetään puristusosan läpi ja silmukka suljetaan uudelleen lomisormittamalla kankaan 25 päätereunan silmukat ja työntämällä neula uudelleen si-sään.

Kuvioiden 7a ja 7b kangasrakenne on olennaisesti sama.

Kankaan kudossidos on olennaisesti sama sisältäen litis-30 tetyt yksikuitulankaloimet 20, kaksi kudekerrosta 21 ja 22 \ ja neulasaumaneulan 23. Selvyyden vuoksi vain toinen puoli saumaa esitetään kuviossa 7a. Luotaessa saumaa käytetään olennaisesti samaa menetelmää, tässä tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon, että poimutetut litistetyt yksi-35 kuitulangat muodostavat neulasauman silmukat. Näin ollen on toivottavaa sisällyttää kierre niihin loimiin, joita käytetään silmukoiden tekoon, kuten kohdassa 25, sekä 96047 16 niihin, jotka on kudottu takaisin kankaan päihin mutta, joita ei käytetä silmukoiden aikaansaamiseksi, kuten kohdassa 26. Tällä tavalla loimen pää 27 voidaan uudelleen työntää sisään kudokseen limittäisen liitoksen muodostami-5 seksi tavalla, joka tunnetaan hyvin tekniikan tasossa, koska tällöin se on poimutettu sopiakseen olemassa olevaan kudosmalliin.

Kummankin kokoonpanon litistetyt yksikuitulangat aikaan-10 saavat pinnan, joka tarjoaa erinomaisen paperinpuoleisen vanulevyn kiinnityksen, mahdollisesti poistaen tarpeen käyttää koneen puoleista vanulevyä. Tämä johtuu siitä, että litteät yksikuitulangat halkeavat, kun niihin pistetään neula, jolloin ne vangitsevat vanulevykuidut ja ank-15 kuroivat ne peruskankaaseen. Litistetyt yksikuitulangat vähentävät jälkiä paperissa, koska loimien ja kuteiden risteyskohdat eivät ole yhtä ulkonevia kuin yleisyksikui-tulankojen muodostamat. Esillä olevan keksinnön mukaisesti kudotut neulasaumatut kankaat kestävät myös enemmän dia-20 gonaalista vääntymistä, koska litteiden ja pyöreiden yksi-kuitulankojen risteyskohdassa on suurempi kosketusalue kuin kahden pyöreän langan välisessä risteyskohdassa.

Langanjuoksujen suhteen alarajojen määrittämiseksi suori-25 tettiin vertailukokeita, joissa käytettiin yksi- ja kaksi-kerroksista kudosta erilaisilla langanjuoksujen suhteilla.

Paperin koostumuksessa esiintyviä muutoksia sen kulkiessa puristusosan läpi käytetään mittaamaan vedenpoistotehok-kuutta. "Koostumus" määritellään kuivien paperin kiintei-30 den aineiden (kuituja, täyteaineita jne.) prosenttiosuutena märästä paperirainasta. Tavallinen koostumus, joka tulee puristusosaan, on 22 %. Puristusosan viimeisessä telojen välisessä puserruskohdassa poistuva koostumus on yleensä välillä 3Θ-41 %.

Langanjuoksujen suhteen vaikutusta vedenpoistoon testattiin käyttämällä laboratoriopuristinta ja seuraamalla 35

II

96047 17 yleisesti menetelmää, jonka on kuvaillut Jackson, Tappi Journal. 72(9), 103-107. Tämä laboratoriomenetelmä antaa hyvän suhteellisen indikaation puristuskankaan toiminnasta. Taulukko I esittää neljän yksikerroksisen kankaan 5 tiedot, joilla on sama nimellinen vanuievyrakenne ja kude-tyyppi, mutta erilaiset langanjuoksujen suhteet. Taulukko II esittää kahden kaksikerroksisen kankaan vastaavat tiedot. Kudosmallit esitetään kaaviomaisesti kuviossa 8.

Näissä kuvioissa kuteet 30 ovat 6-säikeisiä kaapeliyksi-10 kuitulankoja ja kuteet 31 ovat monikuitulankoja.

Taulukko I

Kude: 0,2 mm/2/3 kaapeloitu yksikuitulanka; kudottu 1,1 15 mm tiheyteen

Loimi: 0,2 x 0,4 mm ilman uria; täytekerroin: 80 %

Nro Kuvion 8 kudos- Lanoaniuoksuien Puristukseniäl- malli suhde keinen koostumus 20 MA3 (a) 4/8 (0,5) 53,3 % MA2 (b) 6/8 (0,75) 54,2 % MA26 (C) 5/6 (0,83) 55,6 % MA.1 (d) 7/8 (0,875) 55,9 %

25 Taulukko II

• · i <.

Kude: yläkerros (31): 350 tex monikuitusäikeitä; kudottu

tiheyteen 1,1 mm alakerros (30): kuten kuviossa I

30 Loimi: 0,2 x 0,4 mm ilman uria; täytekerroin: 80 % •

Nro Kuvion 8 kudos- Lamani uoksui en Puristuksen iäl- malli suhde keinen koostumus MA25 (e) 3/6 (0,50) 56,1 % 35 MA15 (f) 5/8 (0,625) 56,9 % 96047 18

Kussakin testiryhmässä paperin sisäänmenevä koostumus oli 35 %. Erien MA3 ja MA25 tiedot on esitetty vertailun vuoksi. Kummassakin tapauksessa langanjuoksujen suhde on sellainen, että a on puolet b:stä, jolloin ne jäävät esillä 5 olevan keksinnön ulkopuolelle.

Tulokset osoittavat selvästi, että kun sekä a että b kasvavat ja a lähestyy b:tä, vedenpoisto paranee. Paperiteollisuudessa pidetään 1 % kasvua koostumuksessa yleensä 10 merkittävänä.

Edellä on todettu, että esillä olevan keksinnön mukainen kudottu vedenpoistokangas ei välttämättä tarvitse vanu-levyn kaltaista huokoista rakennetta paperinpuoleiselle 15 pinnalle. Jos vanulevyä käytetään on ajateltava mihin suuntaan se sijoitetaan. Jos vedenpoistokangas on päätön kudottu silmukka, jossa on litistettyjä yksikuitulankaloi-mia koneen poikkisuunnassa, tulee vanulevy sijoittaa koneen suuntaisesti käyttämällä esim. US-patenttijulkaisun " 20 3,508,307 mukaista menetelmää. Jos vedenpoistokangas on litteä kudottu kangas, jossa loimet ovat litistettyjä yksikuitulankoja, on poikittaislimitetty vanulevyrakenne suositeltava. Jos vedenpoistokangas kuitenkin on litteä kudottu kangas, jossa kuteet ovat litistettyjä yksikuitu-25 lankoja, tulee vanulevy mieluiten sijoittaa koneen suuntaisesti. Tässäkin voidaan käyttää US-patenttijulkaisun 3 508 307 mukaista menetelmää.

• ·

Claims (19)

96047

1. Kudottu vedenpoistokangas (1) paperikoneen puristin-osaa varten, jossa kankaassa koneen poikkisuunta (2) ulottuu kankaan vastakkaisten sivureunojen välistä ja koneen 5 suunta (3) ulottuu kohtisuoraan koneen poikkisuuntaan, kankaan kudosmallin ollessa sellainen, että se aikaansaa kankaan paperia vastaan olevalla puolella pitkiä vapaita langanjuoksuja yksikuituloimilangassa (5; 15; 20), jolla on litistetty poikkileikkaus, jonka leveys-paksuussuhde on 10 ainakin 1,5:1, litistetyn yksikuitulangan täytekertoimen ollessa ainakin 45 %, jolloin kankaan kudosmallissa litistettyjen yksikuitulankojen vapaiden langanjuoksujen lan-ganjuoksusuhde ilmaistaan kaaviolla a/b, jossa: (i) "a" tarkoittaa litistetyn yksikuitulangan yhdessä 15 toistuvassa kudosmallin mallikerrassa paperia vas taan olevassa pintakerroksessa olevaa kudelanka-määrää (4; 11; 14; 21; 30; 31), jotka kudelangat sijaitsevat loimen alla ja kosketuksessa siihen; ja 20 (ii) "b" tarkoittaa samassa toistuvassa kudosmallissa paperia vastaan olevassa pintakerroksessa olevaa kokonaiskudelankamäärää (4; 11-13; 14-16; 21; 30; 3D , tunnettu siitä, että ..;25 pitkien vapaiden langanjuoksujen (10) enemmistön kohdalla: (iii) "a" on suurempi kuin 1; ja (iv) "a" on suurempi kuin puolet "b":stä.

2. Awattningsduk enligt patentkrav 1, känneteck-n a d av att den vävda duken antingen är en enskiktsduk (fig. 1; 2; 3; 5a; 8b; 8c; 8d) eller en tväskiktsduk (fig. 5b; 5c; 6a, 6b, 6c, 6d; 7a, 7b; 8f). 5

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vedenpoistokangas, 30 tunnettu siitä, että kudottu kangas on joko yksi- : : kerroksinen (kuviot 1; 2; 3; 5a; 8b; 8c; 8d) tai kaksiker roksinen kangas (kuviot 5b; 5c; 6a, 6b, 6c, 6d; 7a, 7b; 8f) .

3. Awattningsduk enligt patentkrav 1 eller 2, kanne-tecknad av att ett poröst skikt (6A) är anbragt vid den vävda dukens papperssida, eller ett poröst skikt (6A; 6B) är anbragt vid den vävda dukens bäda sidor. 10

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan gas, tunnettu siitä, että huokoinen kerros (6A) on .. kiinnitetty kudotun kankaan paperia vastaan olevaan puo- 96047 leen tai huokoinen kerros (6A; 6B) on kiinnitetty kudotun kankaan kummallekin puolelle.

4. Awattningsduk enligt patentkrav 3, känneteck-n a d av att det porösa skiktet eller de bäda porösa skikten är en vadd av stapelfiber.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen vedenpoistokangas, 5 tunnettu siitä, että toinen tai kummatkin huokoi set kerrokset ovat tapulikuituvanua.

5. Awattningsduk enligt patentkrav 4, känneteck- n a d av att den ena vadden eller vardera vadden av stapelfiber är nälad till den vävda duken.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vedenpoistokangas, tunnettu siitä, että toinen tai kummatkin tapuli- 10 kuituvanut on neulaamalla kiinnitetty kudottuun kankaaseen.

6. Awattningsduk enligt patentkrav 5, känneteck-20 n a d av att ätminstone en vadd (6A, 6B) av stapelfibrer är nälad till den vävda duken och att vaddfibrerna är orienterade i en riktning som är väsentligen vinkelrät mot riktningen för de tillplattade enfiberträdarna.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen vedenpoistokangas, tunnettu siitä, että ainakin yksi tapulikuituvanu 15 (6A, 6B) on neulaamalla kiinnitetty kudottuun kankaaseen ja että vanukuidut on suunnattu olennaisesti kohtisuoraan litistettyihin yksikuitulankoihin nähden.

7. Awattningsduk enligt patentkrav 5, känneteck- n a d av att ätminstone en vadd (6A, 6B) av stapelfibrer är nälad till den vävda duken och att vaddfibrerna är orienterade väsentligen parallellt med riktningen för de tillplattade enfiberträdarna. 30

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen vedenpoistokangas, 20 tunnettu siitä, että ainakin yksi tapulikuituvanu (6A, 6B) on neulaamalla kiinnitetty kudottuun kankaaseen ja että vanukuidut on suunnattu olennaisesti samansuuntaisesti litistettyjen yksikuitulankojen kanssa. ; 25 8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan gas, tunnettu siitä, että kudotun kankaan langan-juoksujen suhde on välillä 5/8 - 9/10.

8. Awattningsduk enligt patentkrav l eller 2, k ä n n e-tecknad av att i den vävda duken flotteringsvärdet är mellan 5/8 - 9/10.

9. Awattningsduk enligt patentkrav l eller 2, k ä n n e- tecknad av att i den vävda duken flotteringsvärdet är mellan 3/4 - 7/8. 96047

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan-30 gas, tunnettu siitä, että kudotun kankaan langan- juoksujen suhde on välillä 3/4 - 7/8.

10. Awattningsduk enligt patentkrav 1 eller 2, kanne-tecknad av att fyllnadsfaktorn för de tillplattade enfiberträdarna är ätminstone 60 %.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokangas, tunnettu siitä, että litistettyjen yksikui- 35 tulankojen täytekerroin on ainakin 60 %. II • · 96047

11. Awattningsduk enligt patentkrav l eller 2, kanne- tecknad av att fyllnadsfaktorn för de tillplattade enfiberträdarna är ätminstone 85 %.

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan-gas, tunnet tu siitä, että litistettyjen yksikui-tulankojen täytekerroin on 85 %.

12. Awattningsduk enligt patentkrav 1 eller 2, kanne- 10 tecknad av att bredd-tjockleksvärdet för de till plattade enfiberträdarna (5; 15; 20) är fran 2:1 till min-dre än 10:1.

12. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan- gas, tunnettu siitä, että litistettyjen yksikui-tulankojen (5, 15, 20) leveys-paksuussuhde on arvosta 2:1 arvoon alle 10:1.

13. Awattningsduk enligt patentkrav l eller 2, k ä n n e-15 tecknad av att den vävda duken är en sluten ändlös slinga, i vilken de länga exponerade flotteringarna (10) av tillplattade enfibervarpträdar är orienterade i tvär-maskinriktningen (2).

13. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan- gas, tunnet tu siitä, että kudottu kangas on suljettu päätön silmukka, jossa litistettyjen yksikuituloimi-en pitkät vapaat langanjuoksut on suunnattu koneen poikki-suuntaan (2). 15

14. Awattningsduk enligt patentkrav 1 eller 2, k ä n n e- tecknad avatt den vävda duken är en kontinuerlig bana i vilken de länga exponerade flotteringarna av tillplattade enfibervarpträdar är orienterade i maskinrikt-ningen (3). 25 • ·

14. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan-gas, tunnet tu siitä, että kudottu kangas on jatkuva raina, jossa litistettyjen yksikuituloimien pitkät vapaat langanjuoksut on suunnattu koneen suuntaan (3). 20

15. Awattningsduk enligt patentkrav 13 eller 14, k ä n-netecknad av att den inkluderar en nälsöm (23).

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen vedenpois tokan-gas, tunnettu siitä, että se sisältää neulasauman (23) .

16. Awattningsduk enligt patentkrav 1 eller 2, k ä n n e- 30 tecknad av att ett flertal av de exponerade trddar- ;* na pä dukens papperssida utgöres av tillplattade enfiber- trädar (5; 15; 20).

16. Patenttivaatimuksen l tai 2 mukainen vedenpoistokan- • · a . gas, tunnettu siitä, että suurin osa vapaista langoista kankaan paperia vastaan olevalla puolella on litistettyjä yksikuitulankoja (5; 15; 20).

17. Awattningsduk enligt patentkrav 1 eller 2, k ä n n e-35 tecknad av att samtliga exponerade trädar pd dukens papperssida är tillplattade enfiberträdar. « 96047

17. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan- gas, tunnet t u siitä, että kaikki vapaat langat » · kankaan paperia vastaan olevalla puolella ovat litistettyjä yksikuitulankoja.

18. Awattningsduk enligt patentkrav l eller 2, kanne-tecknad av att väsentligen alia länga exponerade flotteringar (10) hos tillplattade enfibervarpträdar (5; 15; 20) har ett flotteringsvärde vid vilket "a" är större 5 än 1 och "a" är större än halva "b".

18. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan- gas, tunnet t u siitä, että olennaisesti kaikilla *. litistettyjen yksikuituloimien (5; 15; 20) pitkillä va- 96047 pailla langanjuoksuilla (10) on langanjuoksujen suhde, jossa a on suurempi kuin 1 ja a on suurempi kuin puolet b:stä.

19. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vedenpoistokan- gas, tunnettu siitä, että langanjuoksujen suhde ei ole vakio. 10 1. Vävd awattningsduk (1) tili presspartiet hos en pappersmaskin, vilken duk har en tvärmaskinriktning (2) som förlöper mellan dess motstäende sidokanter och en mas-kinriktning (3) som förlöper vinkelrätt mot tvärmaskin-riktningen, varvid dukens vävmönster uppvisar länga ex-15 ponerade flotteringar (10) pä papperssidan av duken av enfibervarpträd (5; 15; 20) med tillplattat tvärsnitt med ett bredd-tjockleksförhällande pä ätminstone 1,5:1, vilken enfibervarpträd har en fyllnadsfaktor för den tillplattade enfiberträden pä ätminstone 45 %, varvid i dukens vävmöns-20 ter de exponerade flotteringarna hos de tillplattade enfi-berträdarna har ett flotteringsvärde uttryckt med formeln a/b, i vilken: (i) "a" anger antalet i papperssidans ytskikt befint-liga inslagsträdar (4; 11; 14; 21; 30; 31) i en 25 enda mönsterrapport i ett upprepat envävmönster hos en tillplattad enfiberträdvarp, vilka inslagsträdar är belägna under och i kontakt med varpen; (ii) "b" anger det totala antalet i papperssidans ytskikt befintliga inslagsträdar (4; 11-13; 14-16; 30 21; 30; 31) i det upprepade envävmönstret; kännetecknad av att för ett flertal av de länga exponerade flotteringarna (10); (iii) "a" är större än 1; och 35 (iv) "a" är större än hälften av "b". 96047

19. Awattningsduk enligt patentkrav l eller 2, kanne-tecknad av att flotteringsvärdet icke är konstant. I«<