FI95880C - Menetelmä ja laite työkalujen, erityisesti hammashoidon käsi-instrumenttien teroittamiseksi - Google Patents

Description

95880

MENETELMÄ JA LAITE TYÖKALUJEN, ERITYISESTI HAMMASHOIDON KÄSI-INSTRUMENTTIEN TEROITTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite työkalujen, erityisesti hammashoidon käsi-instrumenttien teroittamiseksi.

Noin puolet hampaisiin kohdistuvista operatiivisista 5 toimenpiteistä tehdään mekaanisilla instrumenteillä, esim. porilla, toinen puoli tehdään käsi-instrumenteillä. Noin puolet käsi-instrumenteista on ns. kuluvia instrumentteja ja toinen puoli on ns. kulumattomia instrumentteja.

Instrumentit kuluvat eniten kovan hammaskiilteen ja 10 hammasluun työstössä vaurioitunutta kudosta poistettaessa paikkausta varten. Näitä instrumentteja kutsutaan preparointi-instrumenteiksi. Tyypiltään ne ovat talttoja, meisseleitä, hakkuja ja kovertimia. Kooltaan ne ovat hyvin pieniä, 0.5 - 2.0 mm leveitä. Niiden teräkulmien tulee olla 15 ja säilyä ehdottoman oikeina jokaisen teroituskerran jälkeen.

Toiseksi eniten instrumentit kuluvat kovia hammaspeitteitä, hammaskiveä ja hammassementtiä poistettaessa sekä juuri-pintoja tasoitettaessa. Tähän tukikudosten hoidon instru-20 mentteihin kuuluvat ovat tyypiltään hammaskivisirppejä, yleis- tai viimeistelykyrettejä tai hammaskivihakoja. Nämä ovat myös pienikokoisia, terien poikkileikkausmitat vaihtelevat 0.8 - 1.0 mm välillä. Kulmien ja mitoitusten tulee niinikään säilyä mahdollisimman muuttumattomina 25 teroituksen jälkeen.

Kolmanneksi eniten instrumentit kuluvat kovettuneita hammastäytteitä viimeisteltäessä ja täyteylimääriä poistettaessa. Tämän ryhmän instrumentit ovat tyypiltään veitsiä ja kovertimia. Muodoltaan myös ne ovat pieniä ja 30 ohuita.

2 95880 a

Nykyaikaiset hammashoidon instrumentit valmistetaan ruostumattomasta teräksestä. Ne kestävät kulumista j suhteellisen huonosti ja terät kuluvat melko nopeasti.

Kuluvien instrumenttien uudelleen teroitus pitäisi sen 5 vuoksi periaatteessa suorittaa lähes joka käytön jälkeen.

Käytännössä yleisin teroitustapa on käsikivellä hiominen.

Tämä on kuitenkin hidas ja vaativa teroitusmenetelmä ja sen vuoksi se käytännössä suoritetaan liian harvoin. Tästä taas seuraa, että hammaslääkäri työskentelee usein tylsillä ja 10 tehottomilla instrumenteilla tai että hän pyrkii jättämään käsi-instrumenttivaiheen suorittamatta. On selvää, että työn laatu kärsii tästä.

Instrumenttien teroittamisen helpottamiseksi ja tehostamiseksi on kehitetty ja valmistettu monenlaisia teroitus-15 koneita. Tunnetuista teroituskoneista voidaan mainita seuraavia: 1) Periostar* (Mikrona Technologia AG)

Laitteen rakennetta kuvataan patenttijulkaisussa EP 307740.

Tässä laitteessa hiottava instrumentti kiinnitetään 20 ruuvimekanismilla ja ohjauslaitteella kaareen, jonka avulla terä voidaan ohjata oikeassa asennossa hiomakiven kylkeen.

Hiomakiven kallistuskulma valitaan säätönappulasta ja automaattisesti toimiva vipumekanismi muuttaa kiven kallistuskulmaa kiven siirtyessä terän puolelta toiselle.

25 Kiven pyörimissuunta muuttuu radan keskikohdassa. Jousitus-mekanismi pitää terän kosketuspaineen kiven kanssa vakiona ·. teroituksen aikana.

2) Honing Machine Tässä laitteessa on edestakaisin liikkuva istukka, johon 30 muodoltaan ja karkeudeltaan erilaiset hiomakivet voidaan kiinnittää tarpeen mukaan. Koneessa käytetään kahta ohjainkappaletta, jotka näyttävät terän oikean asennon.

3 95880 3) LM-teroituskone

Laitteessa on kahdella nopeudella ja kahteen suuntaan pyörivä teroituslaikka sekä itseneuvova ohjain- ja ohjekorttijärjestelmä/ joiden avulla saadaan oikea 5 instrumentin teroitusasento.

4) Safident teroituskone

Laitteessa on yksinkertainen timanttipäällysteinen tai keraaminen karalaikka pystyssä tai vaakasuorassa kytkettynä suoraan moottorin akseliin. Laitteessa ei ole minkäänlaista 10 ohjausjärjestelmää.

Useimmat tunnetuista laitteista eivät kuitenkaan ole helppokäyttöisiä ja tehokkaita yhtaikaa. Eräiden koneiden käyttö edellyttää vielä enemmän asiantuntemusta kuin 15 käsinteroitus ja jotkut koneet ovat teknisesti niin monimutkaisia, ettei käyttäjä hallitse laitetta tai käyttö on niin hidasta, että työstä ei suoriuduta realistisessa ajassa. Liian yksinkertaisilla laitteilla taas pilataan pienet terät virheellisin hionnoin. Virheitä korjattaessa 20 teräs kuluu liikaa ja terä ohenee heikoksi.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitetty ·** ongelma ja aikaansaada uusi menetelmä ja laite, jolla ei ole edellä esitettyjä epäkohtia. Keksinnön mukainen menetelmä on helppo ja nopea suorittaa ja menetelmässä 25 käytettävä laite on rakenteeltaan yksinkertainen ja käyttövarma.

i. Keksinnön kohteena on menetelmä kuperapintoisten eli lusikkamuotoisten työkalujen, erityisesti hammashoidon käsi-instrumenttien, kuten kyrettien ja sirppien teroitta-30 miseksi moottorin pyörittämällä hiomakivellä. Keksinnön mukaan instrumentti pidetään käden tukemana paikallaan oikeassa asennossa säädettävällä, kääntölevyyn tuetulla teroitustuella niin, että teroitettavan instrumentin terä 4 95880 koskettaa pyörivän hiomakiven kehää tai sivupintaa. Kun kääntölevyyn tuettua hiomakiveä käännetään, kiertyy instrumentti samalla teroitustuen ja hiomakiven suhteen. Kääntölevyyn tuettu hiomakivi käännetään toisen käden 5 liikuttamana sellaisen akselin ympäri, joka läpäisee teroitettavan instrumentin kontaktipisteen teroitustuen kanssa tai pisteen kontaktipisteen läheisyydessä, jolloin hiomakiven kehä vast, sivupinta liikkuu teroitettavaa terää pitkin. Instrumentti pidetään sellaisessa kohdassa kaarevan 10 hiomakiven kehän suhteen tai hiomakivi kallistetaan suhteessa teroitustuen pinnan tasoon siten, että teroituksessa saadaan tarkasti halutun suuruinen teräkulma.

Keksinnön kohteena on myös laite työkalujen, erityisesti hammashoidon käsi-instrumenttien teroittamiseksi, joka 15 laite käsittää kiinteän alustan ja sen päälle sovitetun kääntölevyn sekä kääntölevyyn tuetun hiomakiven, joka on pyörivä akselin varassa. Laite käsittää edelleen moottorin hiomakiven pyörittämiseksi. Keksinnölle on tunnusomaista, että hiomakiven kehän tai sivupinnan viereen on sovitettu 20 kääntölevyyn tuettu teroitustuki, jonka päälle teroitettava instrumentti nojaa teroituksen aikana. Keksinnölle on edelleen tunnusomaista, että kääntölevy on järjestetty kääntyväksi akselin ympäri, joka läpäisee teroitettavan instrumentin kontaktipisteen teroitustuen kanssa tai ·' 25 pisteen kontaktipisteen läheisyydessä.

Ideaalitapauksessa mainittu akseli siis läpäisee teroitettavan instrumentin kontaktipisteen teroitustuen kanssa. Teroitettaessa horisontaalisen akselin varassa pyörivän hiomakiven kehää vasten on kuitenkin huomioitavaa, että kun # • . 30 nostetaan tai lasketaan teroitustukea siirtyy mainittu kontaktipiste myös horisontaalisuunnassa siten, että akseli ei enää tule läpäisemään mainittua pistettä. Akselin paikka voitaisiin toki järjestää horisontaalisesti siirrettäväksi, esimerkiksi siten, että akselin paikka kiinteässä alustassa 35 on siirrettävä tai että kääntölevyssä olevan, akselia vastaavan uran tai reiän paikka on valinnainen. Käytännössä 5 95880 laite kuitenkin toimii tyydyttävästi, vaikka mainittu kontaktipiste horisontaalisuunnassa hieman poikkeaa akselin sijainnista. Kokeissa halkaisijaltaan 50 mm:n hiomakiven kanssa on osoitettu, että horisontaalinen poikkeama voi 5 olla alueella 0 - 5 mm. Käsitteellä "kontaktipisteen läheisyydessä", joka myös esiintyy vaatimuksissa, tarkoitetaan, että akselin ja instrumentti/teroitustuki -kontaktipisteen välinen kohtisuora etäisyys voi olla 0-5 mm.

10

Erään suositeltavan suoritusmuodon mukaan akseli, jonka ympäri kääntölevy pyörii, on pystytasossa.

Akselin, jonka ympäri kääntölevy pyörii, ei tarvitse käytännössä tarkoittaa fyysistä akselitappia tai fyysisen 15 akselitapin jatketta, vaan se voi tarkoittaa pelkästään teoreettista akselia.

Toisen suositeltavan suoritusmuodon mukaan hiomakivi on kiinteästi kiinnitetty akseliin, jonka varassa se pyörii, ja akselin päät on laakereiden välityksellä laakeroitu 20 kääntölevyyn kiinnitettyihin akselitukiin.

Vielä toisen suositeltavan suoritusmuodon mukaan hiomakiven vetoelin on moottorista hiomakiven sivupintaan tai kehään • · ulottuva, moottorin pyörittämä, jousikuormitettu, hiomakiven sivupintaa tai kehää vasten painava vetorulla.

25 Vielä toisen suositeltavan suoritusmuodon mukaan hiomakiven akseli sijaitsee moottorin akselilla ja moottori on tuettu kaareen, jolloin kaaren molemmat päät on hiomakiven molemmin puolin kääntyvästi laakeroitu hiomakiven halkaisijan läpi kulkevaan kääntöakseliin. Kun instrumentin 30 teroitus näin ollen suoritetaan hiomakiven sivupintaa vasten on tämän ratkaisun mukaan mahdollista järjestää hiomakiven kallistus säädettäväksi suhteessa teroitustuen pinnan tasoon. Valitsemalla sopiva kallistus saadaan toivottu teräkulma.

6 95880 a

Vielä toisen suositeltavan suoritusmuodon mukaan teroitus-tuki on säädettävissä ainakin kahteen ennalta määrättyyn vakioasentoon, esimerkiksi siten, että teroitustuen mitta Lx vastaa yhtä vakiokorkeutta ja sen mitta l2 vastaa toista 5 vakiokorkeutta ja teroitustuen pohjassa ja sivussa on syvennyksiä, jotka vastaavat kääntölevyssä olevia tappeja. Korkeudensäätö suoritetaan tällöin yksinkertaisesti teroitustukia kääntämällä. Toisen vaihtoehdon mukaan voidaan teroitustukena käyttää erillistä kappaletta, joka 10 vastaa toista toivottua vakiokorkeutta. Edullisesti tällainen erillinen kappale on saranoilla kiinnitetty varsinaiseen teroitustukeen.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaan kääntölevy ei muodosta alustaa, jonka päälle komponentit kuten hiomakivi, 15 teroitustuki jne. on tuettu, vaan kääntölevy muodostaa mainittuja komponentteja ainakin osittain peittävän suojakuvun. Tällöin hiomakivi ja muut komponentit on ripustettu kääntölevyyn. Tällainen kupumuotoinen kääntölevy voi olla kytketty kiinteän alustan akselitappiin esimerkik-20 si kääntölevyn alapuolelle sovitun diametraalisen tangon välityksellä. Vielä edullisemmin kääntölevy on laakeroitu kiinteään alustaan kääntölevyn ja kiinteän alustan periferiassa sijaitsevan kuularenkaan avulla.

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisiin 25 piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä suoritusmuotoa perspektiivikuviona

Kuvio 2 esittää kuvion 1 laitteen toista suoritusmuotoa

Kuvio 3 esittää kiinteää alustaa perspektiivikuvana 30 Kuviot 4A ja 4B esittävät keksinnön mukaisen laitteen 7 95880 kolmatta suoritusmuotoa

Kuvio 5 esittää laitteen kääntölevyn sovitusta kiinteään alustaan läpileikkauksena erään suoritusmuodon mukaisesti 5

Kuvio 6 esittää laitteen teroitustukea perspektiivikuviona erään suoritusmuodon mukaan

Kuvio 7 esittää kuvion 6 terotustuen liittämistä kääntö-levyn läpileikkauksena 10 Kuviot 8A ja 8B esittävät erään instrumenttityypin asentoa teroitusta suorittaessa

Kuviot 9A ja 9B esittävät toisen instrumenttityypin asentoa teroitusta suoritettaessa 15 Kuviot 10A ja 10B esittävät kolmannen instrumenttityypin asentoa teroitusta suoritettaessa

Kuvio 11 esittää neljännen instrumenttityypin asentoa teroitusta suoritettaessa 20 Kuvio 12 esittää keksinnön mukaisen laitteen neljättä : suoritusmuotoa läpileikkauksena

Kuvio 13 esittää kuvion 12 laitetta päältä päin katsottuna

Kuvio 14 esittää kuvion 12 laitetta käsituella varustettuna sivulta kuvattuna 25 Kuvio 15 esittää kuvion 14 laitetta päältä päin katsottuna

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen erästä suoritusmuotoa perspektiivikuviona. Kiinteän alustan 19 päälle on sovitettu kääntölevy 14, joka on järjestetty molempiin suuntiin vapaasti pyöriväksi jopa 360 astetta 8 95880 siten, että kääntölevy 14 on laakeroitu kiinteässä alustassa 19 sijaitsevaan pystysuoraan akselitappiin 40 (akselitappi 40 ei näy kuviossa 1). Laitteen hiomakivi 10 on pyörivä akselin 11 varassa. Hiomakivi 10 on kiinteästi 5 kiinnitetty vaakatasossa sijaitsevaan akseliin 11, jonka päät on laakereiden 12, 12' välityksellä laakeroitu kääntölevyyn 14 kiinnitettyihin akselitukiin 13, 13'.

Moottori 20 on tasavirtamoottori, jonka nopeus on portaattomasti säädettävissä siten, että hiomakiven 10 pyörimis-10 nopeutta voidaan säädellä alueella 500 - 1000 RPM.

Viitenumerolla 22 on merkitty muuntajan ja tasasuuntaajan sisältävä adapteri. Hiomakiven vetoelin on moottorista 20 hiomakiven sivupintaan 10'' ulottuva ja moottorin 20 pyörittämä, jousikuormitettu, sivupintaa 10'' vasten 15 painava vetorulla 21. Hiomakiven kehän 10' viereen on sovitettu kääntölevyyn 14 tuettu teroitustuki 30, jonka korkeus kääntölevystä on säädettävissä. Teroituksen aikana teroitettava instrumentti pidetään käden tukemana paikallaan oikeassa asennossa teroitustuen 30 päällä niin, että 20 teroitettavan istrumentin terä koskettaa pyörivän hiomakiven kehää 10'. Kääntölevy 14 on järjestetty kääntyväksi akselin 41 ympäri, joka läpäisee teroitettavan instrumentin kontaktipisteen 43 teroitustuen 30 kanssa tai pisteen kontaktipisteen 43 läheisyydessä. Kontaktipiste 43 käy ilmi 25 paremmin kuviosta 8B. Laitteen suojana voidaan käyttää suojakupua, jota ei ole piirretty kuvioon 1.

Tässä ratkaisussa hiomakivi on kiinteästi kiinnitetty akseliin, jonka päät on laakereiden 12, 12' välityksellä laakeroitu kääntölevyyn 14 kiinnitettyihin akselitukiin 13, 30 13'. Akselitukien 13, 13' laakeripesät ovat rakenteeltaan avoimia ns. klammeripesiä. Tällainen avoin laakerointi yhdessä yllä kuvatun hiomakiven vetoratkaisun kanssa mahdollistaa nopean ja yksinkertaisen hiomakiven vaihdon.

Kuviossa 2 nähdään kuvion 1 laitteen toinen suoritusmuoto.

35 Teroitustuki 30 nojaa kääntölevyssä olevaan kohokkeeseen 60. Viitenumerolla 61 on merkitty säätöruuvi, jonka avulla 9 95880 teroitustuen säätö hiomakiveä 10 vasten säädetään. Viitenumeroilla 70 ja 71 on merkitty harjat, joista lähtee sähköjohtoja moottoriin 20. Harjojen alapinta koskettaa kiinteän alustan (kuvio 3) yläpintaan sovitettuja saman-5 keskisiä kuparirenkaita 75, 76, joihin johdetaan sähkö verkosta adapterin 22 kautta ja joista toinen rengas vastaa + napaa ja toinen - napaa. Moottoriin liitettyä vetorullaa ei ole piirretty kuvioon.

Kuvioissa 4A ja 4B on esitetty keksinnön mukaisen laitteen 10 kolmatta suoritusmuotoa. Kuvio 4A esittää laitetta perspektiivikuvana ja kuvio 4B esittää laitetta ylhäältäpäin katsottuna. Hiomakiven 10 akseli 11 sijaitsee moottorin 20 akselilla ja moottori 20 on tuettu kaareen 51, jonka molemmat päät 52, 52' on hiomakiven molemmin puolin 15 kääntyvästi laakeroitu hiomakiven halkaisijan läpi kulkevaan akseliin 50. Tässä ratkaisussa tapahtuu teroitus hiomakiven sivupintaa 10'' vasten. Hiomakiven kallistuskulma Γ teroitustuen 30 tukipinnan tasoon päin on säädettävissä tässä ratkaisussa. Valitsemalla oikea kallistuskulma Γ 20 teroitettaessa hiomakiven sivupintaa 10'' vasten saadaan halutun suuruinen teräkulma a.

Kuvion 5 esittämässä läpileikkauksessa nähdään, että kääntölevy 14 on laakeroitu kiinteässä alustassa 19 sijaitsevaan pystysuoraan akselitappiin 40. Tässä ratkai-25 sussa akselitappi 40 ulottuu vain tiettyyn etäisyyteen käätöalustan 14 sisään, mutta se voisi vaihtoehtoisesti ulottua käätöalustan 14 läpi. Kääntölevy on vapaasti pyörivä molempiin. Erään ratkaisun mukaan voidaan vetää moottorin tarvitsema sähkövirta kiinteän alustan 19 ja 30 kääntölevyn 14 varassa olevia johtoja pitkin akselitapin 40 kautta moottoriin. Akselitappi 40 on tällöin kaksinapainen ja varustettu harjoilla.

Kuviossa 6 nähdään hiomakiven kehän 10' vieressä sijaitseva teroitustuki 30, joka hyvin yksinkertaisella tavalla on 35 säädettävissä kahteen ennalta määrättyyn vakiokorkeuteen 10 95880 kääntölevyn 14 tasosta. Teroitustuen mitta Lx vastaa yhtä vakiokorkeutta ja sen mitta L2 vastaa toista vakiokorkeutta. Kuviosta 7 ilmenevät teroitustuen pohjassa ja sivussa olevat syvennykset 31, 32 vast. 33, 34, jotka vastaavat 5 kääntölevyssä olevia tappeja 15, 16. Korkeudensäätö suoritetaan yksinkertaisesti teroitustukia kääntämällä.

Mitat Li, L2 valitaan sopivasti niin, että ne vastaavat useimmissa instrumenteissa esiintyviä teräkulmia (75 ja 60 astetta).

10 Laitteen käyttö ilmenee tarkemmin kuvioista 8 - 11.

Kuviot 8A ja 8B esittävät kyretin teroitusta. Kuviossa 8A nähdään ylhäältä päin kyretin K lepäävän teroitustuen 30 yläpinnalla siten, että teroitettava terä koskettaa hiomakiven kehää 10'. Terän työpinta T pidetään vaaka-15 suorassa. Kuviossa 8B nähdään, että teroitettava terä on nostettu ylös hiomakiven vaakasuoran halkaisijan tasosta sen verran, että kosketuskohdasta 42 vedetty hiomakiven säde muodostaa terän päästökulma B:a vastaavan kulman vaakasuoran säteen kanssa. Valitsemalla tällä tavoin 20 oikea kosketuskohta saadaan haluttu teräkulma a (a = 90° -β). Koska kyretin sopiva teräkulma a on 75° on valittava β = 15°.

Teroituksen aikana käyttäjä pitää toisella kädellä instrumenttia K paikallaan oikeassa asennossa. Toisella 25 kädellä hän kääntää kääntölevyn 14 siihen tuettuine laitteinee akselinsa 41 ympäri edestakaisin teroitettavaa kärkeä pitkin. Terän muodosta riippuen hän voi kääntölevyä kääntämällä teroittaa kärjen kolmelta sivulta nostamatta ··. instrumenttia teroitustuesta. Jos teroitetaan suorat terät 30 (meisselit yms.) voidaan myös pitää käätöalusta liikkumatta. Teroittaminen on mahdollista sekä hiomakiven etu-että takapuolella. Sekä oikea- että vasenkätinen työskentely on mahdollista. Joskin hiomakivi voi olla molempiin suuntiin pyörivä akselinsa varassa on turvallisempaa 11 95880 suorittaa teroitusta niin, että hiomakivi pyörii terästä poispäin kuvion 8B nuolen suunnassa.

Kuvioissa 9A ja 9B nähdään sirpin teroitus. Tässäkin pidetään instrumentin työpinta vaakasuorassa ja valitaan β 5 = 15°. Koska tämän instrumentin etukärki on hyvin terävä suoritetaan teroitus ensiksi terän toisella sivulla tyvestä kärkeen saakka. Sen jälkeen käännetään kääntölevy/kivi ja teroitetaan sen terän toinen sivu vastaavasti.

Kuvioissa 10A ja 10B nähdään tasaajan teroitus. Tämän 10 instrumenttityypin teräkulma a on sopivasti 60°, joten on valittava teroitustuen korkeus sellaiseksi, että β on 30°. Jotta instrumentin asettaminen oikeaan asentoon helpottuisi on teroitustuen yläpintaan valmiiksi piirretty apuviivoja.

Kuviossa 11 nähdään haan teroitus. Tämänkin instrumentti-15 tyypin teräkulma a on sopivasti 60°. Jotta pienikokoinen haka H saa tukea hiomakiven kehän läheltä on teroitustuen 30 päälle sovitettu lisäkappale 35, joka ulottuu lähemmäksi kosketuskohtaa 42.

Kuviossa 12 on esitetty läpileikkauksena keksinnön mukaisen 20 laitteen ratkaisu, jossa kääntölevy 14 ei muodosta alustaa, jonka päälle komponentit (hiomakivi 10, teroitustuki 30 .* jne.) on tuettu, vaan kääntölevy 14 muodostaa mainittuja komponentteja osittain peittävän suojakuvun. Tässä ratkaisussa hiomakivi 10 ja muut komponentit on ripustettu 25 kääntölevyyn 14. Laitteen käytön kannalta on tietenkin tärkeää, että kupumuotoinen kääntölevy 14 ei kokonaan peitä hiomakiveä 10 ja teroitustukea 30. Kupumuotoinen kääntölevy 14 on muotoiltu niin, että teroituksen kannalta tärkeä osa hiomakivestä ja teroitustuesta jää kääntölevyn pinnan 30 yläpuolelle. Kuviossa 13 nähdään, että näitä komponentteja varten kääntölevyyn 14 on tehty läpivientiaukko 65. Kääntölevyyn on muodostettu syvennys 17, johon voidaan upottaa levyn kääntökampi. Kääntölevyyn tuettu teroitustuki 30 on säädettävissä horisontaalisuunnassa säätöelimen 37 12 95880 avulla. Teroitustuen korkeudensäätö tapahtuu lisäkappaleen 35 avulla, joka on saranoitu teroitustuen 30 reunaan 36 ja joka siten on helposti käännettävissä teroitustuen päälle tai sieltä pois. Kääntölevy 14 on laakeroitu kiinteään 5 alustaan 19 kääntölevyn ja kiinteän alustan periferiassa sijaitsevan kuularenkaan 45, 45', 45'' ... avulla. Kuviossa nähdään ainoastaan kaksi kuulaa 45 ja 45', mutta kuulien lukumäärä on käytännössä suurempi. Kiinteä alusta 19 muodostaa tässä ratkaisussa liukuesteillä 18, 18' varuste-10 tun rengasmaisen kappaleen.

Kuvioissa 14 ja 15 nähdään kuvion 12 laite varustettuna kuorella 80, joka peittää laitteen osittain ja toimii käsitukena teroituksen aikana. Kuori 80 on kiinnitetty kiinteään alustaan 19.

15 Keksinnön suurimmat edut ovat siinä, että laite on niin yksinkertainen, että virheellisten teroitusten riski minimoituu. Teroitettavan terän mekaanisen kiinnityksen tarpeettomuus, käsin tukemisen ja vaihtamisen nopeus ja tarkkuuden riittävyys teroitustuen ansiosta tekevät 20 teroituksen terää kohti realistisen nopeaksi, ainoastaan muutama sekunti terää kohti. Kädellä voidaan säätää teroitettavan terän kosketusvoima hiomakiveä vastaan, jolloin voidaan yksinkertaisesti säätää erikovuisten ja eri ! tavoin kuluneiden terien teroitusnopeus. Teroitus voidaan 25 myös helposti keskeyttää teroituksen aikana terän liiallisen lämpiämisen välttämiseksi.

Yllä olevissa kuvioissa on esitetty sellaista ratkaisua, jonka mukaan akseli, jonka ympäri kääntölevy pyörii, on 'el pystytasossa. Tämä on käytännössä edullisin suoritusmuoto, 30 mutta keksintö ei rajoitu tähän. On esimerkiksi myös ajateltavissa, että akseli, jonka ympäri kääntölevy pyörii, on vaakatasossa.

Joskin edellä on kuvattu laitteen käyttö hammashoidon käsi-instrumenttien teroittamiseksi on selvää, että laite 13 95880 soveltuu muidenkin työkalujen teroittamiseen. Erityisesti se soveltuu sellaisille hienomekaniikan työkaluille, joilla on teroitettavia teriä useammalla sivulla tai joiden terät ovat kaarevia tai vinoja.

5 Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.

it

Claims (11)

14 95880 PATENTTIVAATIMUKS ET

1. Menetelmä kuperapintaisten eli lusikkamuotoisten työkalujen, erityisesti hammashoidon käsi-instrumenttien, kuten kyrettien ja sirppien teroittamiseksi moottorin (20) pyörittämällä hiomakivellä (10) tunnettu siitä, että 5. instrumentti pidetään käden tukemana paikallaan oikeassa asennossa säädettävällä, kääntölevyyn (14) tuetulla teroitustuella (30) niin, että teroitettavan instrumentin terä koskettaa pyörivän hiomakiven kehää (10') tai sivupintaa (10'') ja että kun kääntölevyyn tuettua 10 hiomakiveä käännetään, kiertyy instrumentti samalla teroitustuen ja hiomakiven suhteen, ja - kääntölevyyn (14) tuettu hiomakivi (10) käännetään toisen käden liikuttamana sellaisen akselin (41) ympäri, joka läpäisee teroitettavan instrumentin kontaktipisteen (43) 15 teroitustuen (30) kanssa tai pisteen kontaktipisteen (43) läheisyydessä, jolloin hiomakiven kehä vast, sivupinta liikkuu teroitettavaa terää pitkin, ja - instrumentti pidetään sellaisessa kohdassa kaarevan hiomakiven kehän (10') suhteen tai hiomakivi (10) kalliste- 20 taan suhteessa teroitustuen pinnan tasoon siten, että teroituksessa saadaan tarkasti halutun suuruinen teräkulma a.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kädellä säädetään teroitettavan terän kosketusvoima ja 25 kosketusaika hiomakiveä vastaan, jolloin voidaan säätää erikovuisten ja eri tavoin kuluneiden terien teroitusnopeus ja kitkalämmön muodostumisesta johtuva teroituslämpötila.

^ 3. Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä käytettä väksi soveltuva laite työkalujen, erityisesti hammashoidon 30 käsi-instrumenttien teroittamiseksi, joka laite käsittää - kiinteän alustan (19) ja sen päälle sovitetun kääntölevyn (14), - kääntölevyyn (14) tuetun hiomakiven (10), joka on pyörivä akselin (11) varassa, ja 15 95880 - moottorin (20) hiomakiven pyörittämiseksi tunnettu siitä, että hiomakiven kehän (10') tai sivupinnan (10'') viereen on sovitettu kääntölevyyn (14) tuettu teroitustuki (30), jonka päälle teroitettava instrumentti nojaa teroituksen 5 aikana ja että kääntölevy (14) on järjestetty kääntyväksi akselin (41) ympäri, joka läpäisee teroitettavan instrumentin kontaktipisteen (43) teroitustuen (30) kanssa tai pisteen kontaktipisteen (43) läheisyydessä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite tunnettu siitä, 10 että akseli (41) sijaitsee pystytasossa.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite tunnettu siitä, että hiomakivi on kiinteästi kiinnitetty kääntölevyyn (14) tuettuun akseliin (11), jonka päät on laakereiden (12, 12') välityksellä laakeroitu kääntölevyyn (14) kiinnitettyihin 15 akselitukiin (13, 13').

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite tunnettu siitä, että hiomakiven vetoelin on moottorista hiomakiven sivupintaan tai kehään ulottuva, moottorin pyörittämä, jousikuormitettu, hiomakiven sivupintaa tai kehää vasten 20 painava vetorulla (21).

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite tunnettu siitä, * että hiomakiven akseli (11) sijaitsee moottorin (20) akselilla ja että moottori (20) on tuettu kaareen (51), jonka molemmat päät (52, 52') on hiomakiven molemmin puolin 25 kääntyvästä laakeroitu hiomakiven halkaisijan läpi kulkevaan akseliin (50).

-8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite tunnettu siitä, että teroitustuki (30) on säädettävissä ainakin kahteen ennalta määrättyyn vakioasentoon.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite tunnettu siitä, : että teroitustuen (30) reunaan (36) on saranoitu lisäkappa- 16 95880 le (35), joka helposti voidaan kääntää teroitustuen päälle tai teroitustuelta pois.

10. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite tunnettu siitä, että kääntölevy (14) on laakeroitu kiinteään alustaan (19) 5 kääntölevyn periferiassa sijaitsevan kuularenkaan (45, 45', 45'' . ..) avulla.

11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite tunnettu siitä, että moottori on tasavirtamoottori, jonka nopeus on portaattomasti säädettävissä. Λ > · < 17 95880