FI95336C - Laite käsiteltävän signaalin tasajännitearvon digitaaliseen säätämiseen - Google Patents

Description

1 95336

Laite käsiteltävän signaalin tasajännitearvon digitaaliseen säätämiseen Tämä keksintö liittyy signaalinkäsittelypiiriin ja 5 erityisesti järjestelmiin, jotka käyttävät sekä digitaalisia että analogisia piirejä.

Digitaalisissa signaalinkäsittelyjärjestelmissä, joissa analogiasignaali muunnetaan pulssikoodimoduloituun PCM- (esim. binaariseen) muotoon (PCM, engl.: pulse code 10 modulated, pulse code modulation; pulssikoodimoduloitu, pulssikoodimodulaatio), käsitellään PCM-formaatissa ja muunnetaan sitten takaisin analogiamuotoon, halutaan rajoittaa bittien lukumäärä näytettä kohti pienimpään lukuun, joka on yhdenmukainen kvantisoinnin halutun erotus-15 tarkkuuden ja signaalin dynaamisen alueen kanssa. Itse asiassa bittien lukumäärä näytettä kohti voi kuitenkin suurentua, kun näytteet etenevät digitaalisen järjestelmän läpi, ja digitaali-analogimuuntimen tarvittava bitti-kapasiteetti voi ylittää analogi-digitaalimuuntimen näyt-20 teen bittileveyden. Tämä pätee erityisesti videosignaalien käsittelyssä. Tarkastellaan esimerkiksi digitaalisesti käsiteltyä luminanssisignaalia, joka edustaa mustavalkoista videokuvaa. Kuvan keskimääräinen valoisuus riippuu lu-minanssisignaalin tasajännitetasosta eli keskimääräisestä 25 amplitudista. Jos luminanssisignaalin dynaaminen alue on tarkasti sama kuin se maksimiarvo, jota käsittelyjärjestelmän bittileveys pystyy edustamaan, valoisuuden säätöä ei voida toteuttaa digitaalisesti toisaalta leikkaamatta signaalin huippuja tai toisaalta suurentamatta järjestel-30 män bittileveyttä. Yleisesti ottaen molemmat vaihtoehdot ovat epätoivottavia, koska ne joko huonontavat suorituskykyä tai suurentavat järjestelmän kustannuksia.

Tarkastellaan myös kuva kuvassa -videojärjestelmää (engl.: pix-in-pix, PIP; kuva kuvassa), jossa eri lähteis-35 tä tulevat videokuvat näytetään samanaikaisesti ja toisen- 95336 2 sa poissulkevasti yhden näyttöruudun eri osissa. Yleensä halutaan, että kummankin kuvan keskimääräinen valoisuus on likimäärin sama, jolloin katsojan huomiota ei merkittävästi vedetä vain toiseen kuvista. Sen varmistamiseksi, että 5 kummankin kuvan keskimääräinen valoisuus on likimäärin sama, tyypilliset kuva kuvassa -vastaanottimet saavat näitä kahta kuvaa edustavan kahden signaalin lukkiutumaan samoihin vertailutasajännitteen arvoihin.

Tässä on havaittu toivottavaksi, että aikaansaa-10 täisiin digitaalinen tasajännitetason säätötoiminto digitaalisissa ja analogisissa videosignaalin käsittelyjärjestelmissä laajentamatta järjestelmän bittileveyttä tai huonontamatta signaalin laatua.

Esillä oleva keksintö sisältää digitaalisen säätö-15 järjestelmän, joka säätää käsitellyn signaalin keskimääräisen arvon eli tasajännitearvon. Tämä järjestelmä käsittää digitaali-analogimuuntimen, jonka piirit on kytketty sen lähtönapaan muuntimesta saatavan lähtösignaalin tasajännitetason selektiiviseksi siirtämiseksi. Digitaa-20 li-analogimuuntimen lähtöliitäntä on kytketty kondensaattorin toiseen elektrodiin. Kondensaattorin toinen elektrodi on kytketty järjestelmän lähtönapaan ja selektiivisesti kytketty vertailujännitelähteeseen. Muunnettavat digitaa-lisignaalit ja tasajännitteen säätöarvot kytketään selek-25 tiivisesti digitaali-analogimuuntimeen multiplekserin vä lityksellä. Vertailujännite kytketään kondensaattoriin ennalta määrätyin välein yhtäaikaisesti digitaali-analogimuuntimeen kytkettävien tasajännitteen säätöarvojen kanssa. Toisina aikaväleinä, kun digitaalisignaalit on kytket-30 ty digitaali-analogimuuntimeen, piiri siirtää digitaali- analogimuuntimen lähdön tasajännitetasoa sen lähtösignaalin selektiiviseksi siirtämiseksi.

Kuvio 1 on aaltomuotokaavio, joka on hyödyllinen keksinnön selittämisessä.

95336 3

Kuvio 2 esittää tämän keksinnön erääseen suoritusmuotoon liittyvän kuva kuvassa -videosignaalin käsittelyjärjestelmän sisältämien analogia- ja digitaalisignaalin käsittelypiirien lohkokaaviota.

5 Keksintö selitetään kuva kuvassa -videosignaalin käsittelyjärjestelmän ympäristössä, vaikka on ymmärrettävä, että keksinnöllä on merkittävästi laajempi sovellusalue.

Kuviossa 1 on likimääräisesti esitetty standardin-10 mukaisen NTSC-tyyppisen kantataajuuskaistalla olevan yhdistetyn videosignaalin yksi vaakajuova. Signaali sisältää vaakatahdistuskomponentin, vertailutaajuus- eli purs-tikomponentin, sammutustasokomponentin sekä informaatio-komponentin. Kunkin komponentin amplitudi on standardoitu 15 ja mitataan iRE-yksiköissä vaakatahdistuskomponentin huippuarvon ollessa negatiivisin, arvoltaan miinus 40 IRE-yk-sikköä ja informaatiokomponentin maksimiarvon ollessa positiivisin, arvoltaan 100 IRE-yksikköä. Sammutustason arvo on nolla IRE, ja se on muutaman IRE:n verran mustempi kuin 20 kuvassa näytetyn normaalin mustan taso. Jos signaalista poistetaan vaakatahdistuspulssi, videoinformaation edustaman kuvan keskimääräinen valoisuus on juovajakson videoinformaation keskimääräisen tasajännitearvon lineaarinen funktio.

25 Seuraavaksi viitataan kuvioon 2, joka esittää osit tain kuva kuvassa -järjestelmän yleistä käsittelylaitetta. Kuviossa 2 vastaavista lähteistä 10 ja 12, jotka voivat olla tavanomaisia viritin-välitaajuusilmaisinpiirejä, tulevat kaksi videosignaalia A ja B syötetään kytkimeen 14. 30 Käyttäjän antamaan syötteeseen regoiva järjestelmän säätöpiiri 16 ohjaa kytkintä 14 reitittämään toisen tai molemmat tulosignaaleista A ja B vastaaviin päävideosignaa-lin ja kuva kuvassa -signaalin käsittelyteihin. Päävideo-signaalin käsittelytie sisältää piirin 18, joka voi sisäl-35 tää piirin, joka erottaa tahdistussignaalit poikkeutus- ja 4 95336 sammutussignaalien kehittämiseksi ja videoinformaatiokom-ponentin käsittelemiseksi syötettäväksi näyttölaitteeseen jne. Käsittelypiiristä 18 saatava lähtösignaali kytketään puskurivahvistimeen 32. Puskurivahvistimen 32 antama läh-5 tösignaali kytketään multiplekseripiirin 38 toiseen tulo-napaan. Kuva kuvassa -käsittelytiestä saatava signaali kytketään multiplekseripiirin 38 toiseen tulonapaan. Mul-tiplekseripiiriä 38 ohjaa kuva kuvassa -käsittelypiiristä saatava ohjaussignaali päävideosignaalin ja kuva kuvassa 10 -signaalin selektiiviseksi aikajakoiseksi multipleksoimi-seksi (videosignaalin käsittelytekniikassa ennestään tunnetulla tavalla) sellaisen signaalin kehittämiseksi, joka on muotoiltu kuva kuvassa -näytön esittämiseksi upotuksena pääkuvassa. Multiplekseripiirin 38 lähtö 40 on kytketty 15 toiseen käsittelypiiriin (ei esitetty), joka käsittelee signaalin näyttöä varten.

Tunnetut kuva kuvassa -käsittelypiirit ovat kahta yleistä tyyppiä: sellaisia jotka käsittelevät yhdistettyjä videosignaaleja ja sellaisia jotka käsittelevät kom-20 ponenttivideosignaalej a. Edellisessä tapauksessa lisäksi tarvittavat käsittelypiirit sisältävät laitteen, joka erottaa luminanssi- ja värikkyyssignaalit ja kehittää pää-väreihin liittyvät R-, G- ja B-signaalit. Tässä tapauksessa piiri 18 sisältää vähimmän määrän käsittelypiirejä.

25 Komponenttijärjestelmissä luminanssi- ja värikkyys signaalit käsitellään erikseen. Komponenttijärjestelmät vaativat kuviossa 2 esitettyjä piirejä osittain kaksittain molempien komponenttien käsittelemiseksi. Tässä tapauksessa piirit 18 sisältävät piirit, jotka erottavat luminans-30 si- ja värikkyyskomponentit, ja multiplekseria 38 seuraa-vat lisäkäsittelypiirit yksinkertaistuvat.

Seuraavassa tarkastelussa oletetaan, että kuvion 2 laite käsittelee joko yhdistettyä videosignaalia tai videosignaalin luminanssikomponenttia.

95336 5

Kuva kuvassa -käsittelytie sisältää käsittelypii-rin 20, jonka päätarkoitus on tahdistaa toinen videosignaali päävideosignaaliin ja tiivistää toinen videosignaa li. Käsittelypiiri 20 voi sisältää analogi-digitaalimuun-5 timen, joka muuntaa analogisen videosignaalin PCM-signaa-leiksi. Lisäksi se sisältää kenttä- tai kehysmuistin PCM-videosignaalin tallentamiseksi sekä ajoituspiirin signaalin muistiin kirjoittamisen ja signaalin muistista lukemisen tahdistamiseksi jne. Käsittelypiiristä 20 saatavat 10 tahdistetut PCM-näytteet kytketään digitaali-analogimuun-timeen 24, jossa ne muunnetaan analogiamuotoon ja kytketään sen jälkeen puskurivahvistimen 36 välityksellä mul-tiplekseripiiriin 38.

Tämän patenttiselityksen tarkoituksia varten pii-15 rin 20 sisältö ei ole tärkeä. Riittää kun todetaan, että PCM-näytteiden bittileveys on yhteensopiva digitaali-ana-logimuuntimen (DAM) näytteen tuloportin bittileveyden kanssa. Tässä esimerkissä oletetaan, että käsittelypiiri 20 käsittelee videosignaalin 6-bittisinä kahdenkomplement-20 timuodossa olevina näytteinä ja että käsittelypiirin 20 antama negatiivisin binaarinen näyte vastaa videosignaalin sammutustasoa. IRE-yksiköissä (kuvio 1) ilmaistuna kuusi-bittisten näytteiden 64 mahdollista tilaa kattavat 100 IRE:n videoinformaatioalueen. Positiivinen 31 yksikköä 25 vastaa 100 IRE:tä; negatiivinen 32 yksikköä vastaa nollaa IRErtä eli sammutustasoa; ja nolla yksikköä vastaa 50 IRErtä. Huomautettakoon että riippumatta siitä, käsitteleekö järjestelmä yhdistettyä signaalia vai komponentti-signaaleja, ei ole tarpeen tallentaa ja/tai antaa ulos 30 joko sekundaarisen signaalin vaakatahdistus- tai pursti-komponenttia. Piiri 20 voi sisäisesti käyttää näitä signaaleja, mutta niille ei tarvitse tehdä muuta käsittelyä. Tästä syystä piiri 20 voi, huonontamatta signaalin yhtenäisyyttä, sovittaa 64 PCM-tilaa vastaamaan videoinfor-35 maatioaluetta 0-100 IRE.

95336 6

Oletetaan että sekundaarisen videosignaalin taso on 100 IRE selitetyssä 6-bittisessä järjestelmässä ja että a) halutaan suurentaa keskimääräistä valoisuustasoa, b) ei haluta suurentaa DAM:n 24 bittikapasiteettia eikä leikata 5 videosignaalia ja c) halutaan suorittaa toiminto digitaalisesti. Ilmeisestikin, jos PCM-videosignaaliin lisätään vakio binaariarvo valoisuustason nostamiseksi, näytteisiin on lisättävä bittejä signaalin maksimiarvojen esiintymisten leikkautumisen estämiseksi, ja siten DAM:n 24 bittika-10 pasiteettia täytyy suurentaa vastoin yhtä edellä mainittua ehtoa.

Oletetaan että pää- ja sekundaarinen videosignaali ovat lähtöisin eri kanavista ja että niillä voi olla nollasta IRE:stä poikkeavat sammutustasot johtuen erilaisista 15 siirto-olosuhteista. Tämä tilanne voi pyrkiä aiheuttamaan sen, että näiden kahden signaalin keskimääräinen valoisuus on merkittävästi eri tasoilla, vaikkakin alkuehdot olisivat samat. Merkittävästi toisistaan eroavat valoisuustasot pääkuvan ja upotetun kuvan välillä voivat kiusata katso-20 jaa. Tästä syystä kokonaisuuteen halutaan liittää laite, joka lukitsee pää- ja sekundaarisen videosignaalin tasa-jännitetasot eli keskimääräiset tasot samaan arvoon.

Molemmat edellä esitetyt toiminnot voidaan suorittaa lisäämällä virtalähde, kondensaattori, kaksi kytkintä 25 ja multiplekseri seuraavassa esitettävällä tavalla. Oletetaan ensin, että DAM 24 antaa lähtövirran, joka muunnetaan lähtöjännitteeksi vastuksen 28 avulla, joka on kytketty DAM:n 24 lähtönavan ja apujännitteen väliin. Oletetaan myös, että DAM 24 antaa nollan suuruisen virran PCM-tulo-30 arvon ollessa negatiivinen 32. Oletetaan kolmanneksi, että joko säätöpiiri 16 tai käsittelypiiri 20 on sovitettu antamaan valoisuuden säätöarvot.

Valoisuuden säätöarvot kytketään multiplekserin 22 yhteen tuloporttiin. Käsittelypiiristä 20 saatava PCM-35 videosignaali kytketään multiplekserin 22 toiseen tulo- 95336 7 porttiin, jonka multiplekserin lähtöportti on kytketty DAM:een 24. Multiplekseriä 22 ohjaa pääsignaalin käsitte-lypiirin antama signaali BL (liitäntä 19) valoisuuden sää-töarvojen kytkemiseksi DAM:een juovasammutusjaksojen ajak-5 si ja videosignaalin kytkemiseksi DAM:een aktiivisen videon ajaksi.

Vakiovirtalähde 26 on kytketty DAM:n 24 lähtöport-tiin kytkimen 27 välityksellä. Kytkintä 27 ohjaa signaali Bl sen sulkemiseksi aktiivisen videon ajaksi.

10 Kondensaattori 30 kytkee DAM:n 24 lähtöportin pus- kurivahvistimeen 36. Vastus 34 on kytketty puskurivahvis-timen 32 lähdöstä (päävideosignaali) kondensaattorin 30 ja puskurivahvistimen 36 kytkentäpisteeseen toisen kytkimen 33 välityksellä. Kytkintä 33 ohjaa käsittelypiirissä 18 15 kehitettävä sulkusignaali CL sen sulkemiseksi juovasammu-tusjakson ajaksi, kun sammutustaso vallitsee, ja sen avaamiseksi aktiivisen videoinformaation ajaksi.

Huomattakoon että kytkin 33 voidaan sulkea yhdistetyn videosignaalin purstikomponentin ajaksi, koska purs-20 tin keskiarvo on yhtäsuuri kuin sammutustaso. Vastuksen 34 arvon täytyy olla tarpeeksi suuri suhteessa puskurivahvistimen 32 lähtöimpedanssiin, jotta se ei vaikuttaisi vahvistimen 32 lähtöjännitteeseen. Sen ei tarvitse olla niin suuri, että se täysin vaimentaisi kaiken päävideosignaa-25 lista peräisin olevan vaihtojänniteaaltoisuuden kondensaattorissa 30.

Sulku-/valoisuuspiiri toimii toimi seuraavasti. Virtalähde 26 syöttää virran, joka on 1/N DAM:n 24 antamasta virta-alueesta. Tämä virta syötetään aktiivisen vi-30 deon ajaksi ja se kulkee vastuksessa 28 kehittäen sellaisen jännitetason siirron, joka on 1/N DAM:n 24 antaman lähtövirran kehittämästä jännitealueesta.

Sammutusjakson aikana kytkin 33 on kiinni, ja pää-videosignaalin sammutustaso vaikuttaa kondensaattorissa 30 35 aikaansaaden samansuuruisen sammutustason sekundaariselle 95336 8 videosignaalille. Kytkimen 33 ollessa kiinni multiplekseri 22 ohjataan syöttämään valoisuustason säätöarvo DAM: n 24 tuloporttiin, ja kytkin 27 on auki. Oletetaan ensin, että valoisuustason säätöarvo on yhtäsuuri kuin 1/N DAM:n dy-5 naamisesta alueesta. DAM 24 kehittää lähtövirran, joka on yhtäsuuri kuin 1/N sen lähtövirran maksimiarvosta ja kehittää vastuksen 28 yli jännitteen, joka on yhtä suuri kuin 1/N siitä jännitealueesta, jonka DAM:n virta yksinään voi kehittää. Sammutusjakson lopussa kytkin 33 avautuu 10 erottaen pää- ja sekundaarisen video-signaalin pääsignaa-lin sammutustason vaikuttaessa kondensaattorin 30 lähtö-elektrodissa. Lisäksi kytkin 27 suljetaan ja multiplekseri 22 ohjataan kytkemään sekundaarinen videosignaali DAMreen 24. Oletetaan että sekundaarisen videosignaalin arvo on 15 yhtäsuuri kuin sammutustaso, jolloin DAM 24 antaa nollan suuruisen lähtövirran. Virtalähde 26 syöttää 1/N:n arvoisen virran vastukseen 28, joten vaihtokytkennän jälkeen vastuksen 28 yli ei vaikuta mikään jännite. Jos DAM:n läh-töliitännässä (kondensaattorin 30 tuloliitännässä) ei 20 esiinny mitään tasajännitteen muutosta, tasajännitetason muutosta ei esiinny kondensaattorin 30 lähtöelektrodilla. Sekundaarisen videosignaalin keskimääräistä valoisuustasoa verrataan tästä syystä päävideosignaalin sammutustasoon, joka syötettiin kondensaattoriin 30 kytkimen 33 välityk-25 sellä.

Tarkastellaan nyt sekundaarisen videon valoisuus-tason muuttumista. Jos valoisuuden säätöarvo, joka on suurempi (pienempi) kuin 1/N kertaa DAM:n dynaaminen alue, kytketään DAMreen sammutusjakson aikana, kun kytkin 27 on 30 kiinni ja videosignaali on kytketty DAM:een, vastuksen 28 yli vaikuttaa tasajännitetason siirtymä AV. Oletetaan esimerkiksi valoisuuden säätöarvon olevan 2/N kertaa DAM:n dynaaminen alue. Sammutuksen aikana (kytkimen 27 ollessa auki ja kytkimen 33 ollessa kiinni) jännite, joka on 2/N 35 kertaa DAM:n dynaaminen alue, on kytketty kondensaattorin il ui t imi it# #i 95336 9 30 tuloelektrodiin, ja päävideon sammutustaso on kytketty lähtöelektrodiin. Sitten kytkin 33 avautuu, sekundaarinen videosignaali syötetään DAM:n sisäänmenoon, ja kytkin 27 suljetaan, ja se kytkee virtalähteen antaman 1/N suuruisen 5 kondensaattoriin 30. Tasajännitetaso kondensaattorin 30 tulopuolella pienenee määrällä AV = 2/N - 1/N = 1/N kertaa DAM:n dynaaminen alue. Tämä jännitteen muutos AV kytketään kondensaattorin 30 kautta, ja se pienentää valoisuus tasoa määrällä AV. Kääntäen jos sammutusjakson aikana 10 valoisuustaso miinus 32 (nollan suuruinen lähtövirta) syötettäisiin DAMreen, positiivinen tasajännitetason siirtymä AV, joka on 1/N kertaa DAM:n dynaaminen alue, kytketään kondensaattorin 30 kautta. Edellä esitetyllä sovitelmalla sekundaarisen videosignaalin valoisuustasoa voidaan sää-15 tää ylöspäin määrällä 1/N DAM:n dynaamisesta alueesta ja alaspäin määrällä (N-l)/N kertaa DAM:n dynaaminen alue. Tämä tasajännitteen säätö aikaansaadaan muuttamatta DAM:n dynaamista aluetta tai bittileveyttä tai digitaalista kä-sittelypiiriä.

20 Esillä oleva esimerkki liittyy piiriin, joka muut taa videosignaalin tasajännite- tai valoisuustasoa kuva kuvassa -vastaanottimessa. Yleistetympää sovitelmaa, joka soveltuu video- tai muun signaalin tasajännitetason digitaaliseen säätämiseen, esittävät elementit 42, 44 ja 46. 25 Yleisessä suoritusmuodossa elementtejä 42 - 46 käytetään kytkimen 33, vastuksen 34 ja päävideosignaalin sijasta. Tässä suoritusmuodossa sen aikavälin kuluessa, jolloin kytkin 27 on auki, kytkin 44 on suljettu, ja se kytkee jännitelähteen 46 antaman vertailujännitteen VREF konden-30 saattorin 30 lähtöpuolelle. Lähtösignaalin tasajännitteen säätö tehdään suhteessa arvoon VREF·

Kuvion 2 sovitelma sisälsi virtalähteen 26, joka toimii yhteistoiminnassa virtalähtötyyppisen DAM:n kanssa aikaansaaden jännitetason siirron. On välittömästi ilmeis-35 tä, että tällaiset jännitetason siirtymäarvot voidaan myös aikaansaada jännitelähtötyyppisillä DAM:illa käyttäen tunnettuja jännitetason siirtopiirejä.

Claims (5)

1. Signaalinkäsittelylaite, joka käsittää: PCM-signaalin tuloelimen (20), joka antaa PCM-sig- 5 naalin; tasajännitteensäädön tuloelimen (16), joka antaa tasajännitteen säätösignaalin; sekä digitaali-analogimuunninelimen (24), jossa on tuloja lähtöportit; 10 tunnettu: kondensaattorista (30), jonka ensimmäinen elektrodi on kytketty digitaali-analogimuunninelimen (24) lähtöport-tiin ja jossa on toinen elektrodi lähtösignaalin antamista varten; 15 selektiivisesti toimivasta jännitetason siirtoeli- mestä (26, 27, 28), joka aikaansaa jännitetason siirron elektrodilla; sekä lisäelimestä (18, 19, 22), joka yhtäaikaisesti kytkee PCM-signaalin digitaali-analogimuunninelimen (24) tu-20 loporttiin ja ohjaa jännitetason siirtoelintä (22) siten, että se aikaansaa tasajännitetason siirron ensimmäisellä elektrodilla ensimmäisten jaksojen aikana, ja joka yhtäaikaisesti kytkee jännitetason siirtoelimen (22) pois toiminnasta ja kytkee tasajännitteen säätösignaalin digitaa-25 li-analogimuuntimeen (24) välillä olevien jaksojen ajaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lisäksi siinä on vertailujännitelähde (46) ja että lisäelin (18, 19) kytkee myös vertailu-jännitteen (VREF) toiseen elektrodiin välillä olevien jak- 30 sojen aikana.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että lisäksi jännitetason siir-toelin (26, 27, 28) käsittää: virtalähteen, jolla on virtalähtönapa; sekä 35 kytkinelimen (27), joka kytkee tämän virtalähtöna- van ensimmäiseen elektrodiin. 95336 11

3 b 3 ά 6 10

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että lisäksi mainittu lisäelin (18, 19) sisältää multiplekserin (22), jonka ensimmäinen ja toinen tuloportti on vastaavasti kytketty PCM-signaa-

5 Iin tuloelimeen (20) ja tasajännitteensäädön tuloelimeen (16) ja että sen lähtöportti on kytketty digitaali-ana-logimuuntimen (24) tuloporttiin.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että lisäksi PCM-signaali (20) on en- 10 simmäinen videosignaali, vertailujännitelähde (VREF) on toisen videosignaalin lähde, joka toinen videosignaali on tahdistettu ensimmäisen videosignaalin kanssa, ja että välillä olevat jaksot osuvat yksiin näiden videosignaalien sammutusjaksojen kanssa. 95336 12