FI95327C - Säädettävä suodatin - Google Patents

Description

• Λ Γ 1 ~· H? j y b ό z / Säädettävä suodatin - Reglerbart filter Tämä keksintö kohdistuu yleisesti suodattuneen ja erityisesti lähetin/vastaanottimien 5 yhteydessä käytettävään dupleksisuodattimeen.

Radiolaitteet, jotka sisältävät sekä yhteistä antennia käyttävän lähettimen että vastaanottimen, vaativat tavallisesti dupleksisuodattimen, joka ohjaa lähettävän ja vastaanotetun signaalin oikein. Antennilta tuleva vastaanotettu signaali on ohjattava 10 vastaanottimeen ilman että lähetin aiheuttaa mainittavia häviöitä. Vastaavasti lähe-tinsignaali on ohjattava antennille ilman että vastaanotin aiheuttaa mainittavia häviöitä. Dupleksisuodatin voidaan konstruoida esim. helix-resonaattoreista, keraami-resonaattoreista ja se, mikä tyyppi ja kuinka monella resonaattorilla suodatin toteutetaan, riippuu suodattimelle asetettavista vaatimuksista.

15

Etenkin kannettavien puhelinten tullessa yhä pienemmiksi ja kevyemmiksi sekä vaatimusten niiden tehonkulutuksen pienentämiseksi kasvaessa ovat myös suodattimille asetetut vaatimukset kasvaneet. Vaatimukset kohdistuvat erityisesti dupleksisuodattimeen, sillä perinteisesti se on ollut kooltaan puhelimen kookkain suodatin. Näin 20 ollen on erityisesti sen kokoa yritetty pienentää. Tekniikan nykytasolla tämä tehtävä on vaikea toteuttaa, sillä helix- ja dielektristen suodattimien koon määräävät pääasiassa yksittäisten resonaattoreiden sähköiset ominaisuudet, kuten resonanssitaa-juus ja hyvyysluku sekä luonnollisesti suodattimen kaistanleveys.

Jotta voitaisiin konstruoida suodattuneen tarvittavat päästökaistat estokaistojen vai-25 mennusten pysyessä riittävinä, vaaditaan dupleksisuodattimen kumpaankin haaraan tietty määrä resonaattoreita. Tyypillisesti solukkojärjestelmän puhelimessa lähetin-haaran suodatin käsittää neljä resonaattoripiiriä, kun taas vastaanotinhaarassa voidaan selvitä kolmella resonaattoripiirillä. Tässä esimerkissä seitsemän resonaattoripiiriä määrää siten dupleksisuodattimen fyysisen pituuden.

30 On tunnettua, että resonaattoreiden lukumäärää voidaan vähentää tekemällä ainakin osa niistä säädettäviksi. Koska esimerkiksi sohikkopuhelinjärjestelmillä järjestelmän käyttämä lähetys- ja vastaanottokaista koostuu yksittäisten kanavien kaistoista, voidaan toinen tai molemmat suodatinhaarojen suodattimien päästökaistat tehdä melko kapeakaistaisiksi mutta silti kattaa koko tarvittava taajuusalue siirtämällä suodatti-35 men taajuusvastetta taajuustasossa, mikä tarkoittaa suodattimen keskitaajuuden muuttamista. Säädettävissä suodattimissa säädetään yksittäisten resonaattoreiden 2 95327 resonanssitaajuutta ja sen lisäksi voidaan säätää resonaattoreiden välistä kytkentää. Lopputulos on se, että lukumäärältään vähemmillä resonaattoreilla voidaan kuitenkin kattaa haluttu taajuusalue.

Säätö voi olla jänniteohjattu portaaton säätö tai virtaohjattu kytkettävä säätö. Kyt-5 kettävässä säädössä ohjauksen muutos siirtää taajuuden hyppäyksenomaisesti uuteen arvoon. Tavallisimmin kytkettävä säätö on kaksiasentoinen. Yleinen suuntaus on käyttää lähetinhaaran suodattimessa, TX-suodattimessa, kytkettävää säätöä, koska tällaisen säädön omaava suodatin on helpompi tehdä suuriakin lähetintehoja kestäväksi. Portaaton jännitesäätöinen suodatin ei kestä suuria tehoja, joten se soveltuu 10 vastaanotinhaaran suodattimen, RX-suodattimen, antennista katsottuna viimeisten resonaattorien säätöön, mutta lähinnä antennia olevaa resonaattoria on säädettävä virtaohjatusti kytkettävällä tavalla, koska tämän resonaattoripiirin on kestettävä melko suuri teho, sillä se heijastaa lähetintehon takaisin lähettimen ollessa kytkettynä toimimaan.

15 Jännite- ja virtaohjaus voidaan tunnetusti toteuttaa lukuisilla eri tavoilla. Yksittäisen resonaattorin resonanssipiiriin voi kuulua jokin jännitteellä ohjattava elementti, kuten esimerkiksi kapasitanssidiodi. Virtaohjauksessa voidaan käyttää moottoria, joka liikuttaa resonaattorin sähkömagneettisessa kentässä olevaa elintä tai virtaohjatulla kytkimellä voidaan resonanssipiiriin kytkeä lisäelementtejä. Patentista FI-88442 20 tunnetaan eräs kytkettävä resonanssitaajuuden siirtotapa. Siinä pääresonaattorin kenttään on sijoitettu toinen pienempi sivuresonaattoriksi kutsuttu resonaattori, joka voidaan kytkimellä aktivoida neljännesaallon tai puolen aallon resonaattoriksi, jolloin se muuttaa pääresonaattorin resonanssitaajuutta ylös- tai alaspäin.

Kuten edellä on sanottu, on säädettävän dupleksisuodattimen RX-haaran ensimmäi-25 senä piirinä käytettävä tehonkestovaatimusten vuoksi virtaohjattua kytkettävää resonaattoria silloin kun halutaan kaikkien RX-haaran resonaattoreiden taajuuden olevan säädettävä. Tämä on huomattava haitta, sillä virtaohjaus kuluttaa jatkuvasti puhelimen tehoa. Käsipuhelimissa valmiusaika putoaa tämän ylimääräisen virrankulutuk-sen takia lähes kolmannekseen verrattuna säätämättömään dupleksisuodattimeen.

30 Tätä ei käsipuhelimissa voida luonnollisestikaan hyväksyä. Näin ollen tekniikan tason mukaisissa säädettävissä suodattimissa on lähinnä antennia oleva resonaattori kiinteä eli säätämätön. Tällöin käytettäessä yhtä tai useampaa kiinteää resonaattoria säädettävien resonaattoreiden joukossa, joudutaan tilanteeseen, jossa kiinteät reso-naattoripiirit täytyy virittää käytössä olevan taajuuskaistan, dupleksisuodattimen ky-35 seessä ollen vastaanottokaistan, keskivaiheille, jotta suodattimen taajuusvasteessa muussa tapauksessa esiintyvä pieniamplitudinen aaltoilu (ripple) minimoitaisiin.

95327 3 Säätyvät resonaattoripiirit taas säätyvät joko portaittain tai portaattomasti taajuuskaistan äärilaidasta toiseen. Tämä aiheuttaa sen, että suodattimen resonanssipiirien taajuudet ovat keskenään optimissa erittäin kapealla kaistalla, ts. kaistalla, johon kiinteät piirit on viritetty. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että taajuuskaistan ääri-5 reunoilla päästövaimennus on huomattavasti huonompi ja suuri rippeli aiheuttaa vastaanottimen suunnittelussa ongelmia. Myös vastaanottimesta katsottuna suodattimen impedanssin kanavakohtainen vaihtelu aiheuttaa omat haittansa vastaanottimen suunnittelussa. Huono päästövaimennus kaistan äärireunoilla johtaa myös helposti siihen, että päästövaimennuksen parantamiseksi joudutaan ottamaan käyttöön yksi 10 resonaattori enemmän. Tästä seuraa suurempi suodatinkoko ja monimutkaisempi rakenne, joka on kustannuksia kohottava tekijä.

Tämä keksintö esittää suodattimen, jolla ei ole edellä mainittuja haittoja ja jossa kiinteä tai kiinteät resonaattorit on korvattu taajuudeltaan säädettävillä virtaohjatuil-la resonaattoreilla ilman, että puhelimen virrankulutus oleellisesti kasvaa. Suodatti-15 melle on ominaista se, mitä on sanottu patenttivaatimuksessa 1 ja erityinen sovellus-muoto on mainittu patenttivaatimuksessa 2.

Keksintö käyttää hyväkseen tosiasiaa, että suurin osa puhelimen käyttöajasta on valmiustilaa, jolloin puhelin kuuntelee, onko sille tulossa kutsuja, ja vain vähäinen 20 aika kokonaiskäyttöajasta on aktiivista puheluaikaa, jolloin lähetin on päällä. Vain vähäinen osa kokonaisajasta on tällöin sellaista, jolloin dupleksisuodattimen RX-haaran suodattuneita vaaditaan suurta tehonkestoisuutta. Tällöin suodatin konstruoidaan siten, että kiinteät antennin puoleiset resonaattorit on korvattu virtaohjatuilla ja siten tehonkestoisilla säädettävillä resonaattoreilla.

25

Kun puhelin on valmiustilassa, näiden resonaattoreiden virtaohjaus ei ole käytössä, joten tilaa voidaan nimittää suodattimen lepotilaksi. Jänniteohjattujen resonaattoreiden ohjaus voi olla käytössä. Tässä lepotilassa suodattimen kaista on muutettu niin leveäksi, että saavutetaan riittävän pieni päästövaimennus kautta koko taajuuskais-30 tan. Suodattimen estovaimennus on leveäkaistaisena huono, mutta se ei haittaa, koska lähetin ei ole toiminnassa. Ollaan valmiustilassa eli pelkästään kuunnellaan haku-kanavaa. Ainoa kuormittava teho on heikko vastaanottosignaalin teho.

Kun siirrytään valmiustilasta puhelutilaan, kytkeytyy puhelimen lähetin päälle. Sa-35 maila vastaanottohaaran suodattimen virtaohjatut resonaattorit saavat ohjauksen, jo ka aiheuttaa muutoksen niiden resonanssitaajuudessa. Sen seurauksena suodattimen kaista muuttuu kapeaksi. Tässä kapeakaistaisessa tilassa suodattimen estovaimennus 4 95327 on suuri ja suodatin kestää lähetintehon. Kapeakaistaisena RX-suodattimen kaista ei kata käytetyn monikanavaisen radiopuhelinjäijestelmän koko vastaanottokaistaa, mutta se ei haittaa, sillä tässä tilassa suodattimen kaistaa säädetään virta- ja jännite-ohjauksella millä tahansa tunnetulla tavalla niin, että sen päästövaimennus senhetki-5 sellä vastaanottokanavalla on pieni.

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisen kaaviollisen esimerkkikuvan avulla, joka esittää dupleksisuodatinta.

Suodatin käsittää kolme signaaliliitäntää: TX-liitäntä, josta lähettimen signaali tulee suodattuneen, RX-liitäntä, josta vastaanotettu signaali viedään vastaanottimelle sekä 10 antenniliitäntä ANT. Dupleksisuodattimen TX-haaran suodatin on esitetty ainoastaan viitteellisenä lohkona, sillä se ei ole keksinnön kannalta oleellinen. RX-haaran suodatin käsittää kolme sähkömagneettisten kenttien Ml ja M2 välityksellä toisiinsa kytkeytyvää resonaattoria HX1, HX2 ja HX3, jotka muodostavat kaistanpäästötyyp-pisen suodattimen. Resonaattorit voivat olla esim. helix-resonaattoreita mutta kek-15 sintö sopii käytettäväksi minkä tahansa tyyppisen resonaattorin yhteydessä. Kytken-täelementit BL1 ja BL2 ovat sovituselimiä RF-signaalin kytkemiseksi suodattuneen ja vast, suodattimesta.

Resonaattoreiden HX2 ja HX3 resonanssitaajuutta voidaan säätää portaattomasti jänniteohjauksella +U DC. Resonaattorin HX2 taajuuden säätöpiiri käsittää kytken-20 täkapasitanssin M6 ja kapasitanssidiodin D3 muodostaman saijapiirin, joka on sähköisesti resonaattorin resonanssipiirin rinnalla. Kytkentäkapasitanssin toisen elektrodin voi muodostaa resonaattorin yläpää ja toisen elektrodin yläpään lähellä oleva metallilevy. Helix-resonaattorin ollessa kyseessä kytkentä voi olla myös suora kosketus helixin kierrokseen eli ns. tapitus. Vastaavalla tavalla resonaattorin HX3 taa-25 juuden säätöpiiri käsittää kytkentäkapasitanssin M7 ja kapasitanssidiodin D4 muodostaman saijapiirin, joka on sähköisesti resonaattorin resonanssipiirin rinnalla. Tuomalla tasajännite vastusten R ja R kautta kapasitanssidiodien katodille muuttuu diodien kapasitanssi jännitteen muuttuessa. Tällöin resonaattoripiirin kokonaiskapa-sitanssiarvo myös muuttuu, joten resonanssitaajuus muuttuu vastaavasti. Taajuus-30 säätö voi olla liukuva, mikäli ohjaustasajännitteen +U DC arvoa voidaan säätää.

Tämä resonaattoreiden HX2 ja HX3 taajuuden jännitesäätötapa on ammattimiehelle tuttuja myös mitä tahansa muita tunnettuja jännittesäätötapoja voidaan käyttää.

Tarkastellaan nyt, miten resonaattorin HX1 virtaohjaus on järjestetty. Taajuuden säätöpiiri muodostuu RF-erottimina toimivista induktiivisista elementeistä LI ja L2, 35 joiden kautta ohjausvirta +1 DC2 ja vast. +1 DC1 tuodaan piiriin. Piiriin kuuluvat 95327 5 lisäksi diodit Dl ja D2, kytkentäkapasitanssit M4 ja M5 sekä ohjausvirran erottava kapasitanssi Cl. Resonaattorin HX1 sähkömagneettisessa kentässä on sivuresonaat-tori Tl niin, että näiden resonaattoreiden välinen sähkömagneettinen kytkentäker-roin on M3. Sivuresonaattori sinänsä on tunnettu esim. aiemmin mainitusta patentti-5 hakemuksesta FI-88442.

Keksinnön mukaan puhelimen ollessa valmiustilassa ei tehoa kuluttavaa virtaoh-jausta käytetä. Tällöin ovat virtaohjauksen ohjausvirrat +1DC2 ja +1DC1 nollia. Sivuresonaattorilla ei ole vaikutusta ja ainoa vaikuttava tekijä on resonaattoreiden HX1 ja HX2 välisen sähkömagneettisen kentän kautta tapahtuvan kytkennän Ml 10 rinnalla vaikuttava kytkentäkapasitanssien M4 ja M5 muodostama lisäkytkentä (diodi D2 ei johda). Lisäkytkentä aiheuttaa resonaattoreiden välisen kokonaiskyt-kennän kasvamisen, mikä puolestaa levittää resonaattoreista HX1, HX2 ja HX3 koostuvan suodattimen päästökaistaa reilusti koko käytössä olevan päästökaistan (puhelinjärjestelmän vastaanottokaistan) levyiseksi.

15 Tuloksena saadaan tasainen päästövaimennus läpi taajuuskaistan. Jänniteohjattuja resonaattoreja HX2 ja HX3 voidaan valmiustilassakin toki säätää koko ajan ja näin optimoida päästövaimennus jopa kanavakohtaisesti, mikäli katsotaan tarpeelliseksi. Estovaimennus lähetintaajuuksilla on kyseisessä tilassa huono mutta sillä ei ole mitään merkitystä. RX:n estovaimennustahan tarvitaan vaimentamaan lähetintehoa, ja 20 valmiustilassa lähetin on kytkettynä pois päältä. HXl:n resonanssitaajuus on opti-maalisimmillaan viritettynä vastaanottotaajuuskaistan keskelle.

Kun puhelin kytketään puhelutilaan, lähetin kytkeytyy päälle. Tässä tilassa RX-suodattimen estovaimennuksen tulee olla paljon suurempi kuin valmiustilassa. Esto-25 vaimennus saadaan suurennettua kytkemällä ohjausvirta +1 DC 1 :een, jollon D2 tulee johtavaksi ja oikosulkee maahan kytkennän Ml rinnalla olevan M4 ja M5 kytkennän. Lisäkytkennän hävitessä resonaattoreiden HX1 ja HX2 välinen kokonaiskyt-kentä pienenee ja tämän seurauksena suodattimen päästökaista kapenee ja estovai-mennusvaatimukset saavutetaan. Koska ohjausvirta +1DC2 on edelleen nolla, ei 30 sivuresonaattori Tl vaikuta toimintaan mitenkään.

Kytkentäkapasitanssien M4 ja M5 kytkeytyminen maahan aiheuttaa resonaattorien HX2 ja HX1 resonanssitaajuuksissa taajuussiirtymän eli ne virittyvät pienemmälle taajuudelle. Taajuussiirtymän halutaan kuitenkin tapahtuvan vain resonaattorissa 35 HX1, joten kytkennän M4 suuruus on alunpitäen valittu sopivaksi virittymisen kannalta. Optimaalisin taajuussiirtymä on n. 1/4 vastaanottotaajuuskaistasta, edellyttäen 6 95327 että HXl:n resonanssitaajuus on valmiustilassa keskellä taajuuskaistaa. Kytkentä-kapasitanssin M4 kytkennän voimakkuus HXl:een siis määäräytyy halutun taajuus-siirtymän mukaan, joten sen arvon tulee olla suuri. Kytkentä M4 on siksi noin deka-dia liian suuri resonaattorien välisen kytkennän kannalta, ja näin ollen resonaatto-5 rien HX1 ja HX2 välisen lisäkytkennän M4, M5 suuruuden määrää lähes pelkästään kytkentä M5. Kytkentäkapasitanssin M5 kytkennän voimakkuus HX2:een muodostuu tällöin niin heikoksi (pieni kapasitanssi), että se ei edes merkittävästi viritä resonaattorin HX2 resonanssitaajuutta. Mikäli kytkentä jostain syystä joudutaan rakentamaan niin suureksi, että sen HX2:n taajuutta virittävä ominaisuus muodostuu häirit-10 seväksi tekijäksi, on asia korjattu yksinkertaisimmin jäljestämällä HX2:lle oma erillinen tasajänniteohjaus +U DC, jolla resonanssitaajuus voidaan korjata halutuksi. Tätä ei ole kuvassa esitetty mutta tapa on alan ammattimiehelle tuttu.

Nyt siis HXl:n taajuus on säädetty taajuuskaistan keskeltä 1/4 taajuuskaistaa alemmaksi ja se on näin ollen kahtia jaetun taajuuskaistan alemman puolikkaan keskellä. 15 Kanavakohtainen päästö ja estovaimennusten hienosäätö alemman puolikkaan alu eella tehdään säätämällä portaattomasti resonaattoreita HX2 ja HX3. Tämä on tilanne siis silloin, kun sen hetkinen vastaanottokanava sijaitsee taajuuskaistan alemmalla puolikkaalla.

Kun vastaanottokanava sijoittuu taajuuskaistan ylemmälle puolikkaalle, kytketään 20 +1 DC 1 irti ja +1DC2 päälle, jolloin ohjausvirta kulkee diodien D1, D2 kautta. Joh tavat diodit maadoittavat sivuresonaattorin Tl avoimen pään. Toinen resonaattorin pää on radiotaajuussignaalin kannalta jo maadoitettu kondensaattorin Cl kautta, jonka arvo on valittu RF:n kannalta oikosuluksi (esim. 100 pf). Tämä sivuresonaattorin muuttuminen 1/4 aallon resonaattorista 1/2 aallon resonaattoriksi aiheuttaa kyt-25 kennän M3 välityksellä HX1 :n resonanssitaajuuden siirtymisen jaetun taajuuskaistan alemman puolikkaan keskeltä ylemmän puolikkaan keskelle. Tämä periaate on patentoitu jo aiemmin ja käy tarkemmin ilmi hakijan FI-patentista 88442. Kanavakohtainen hienosäätö tapahtuu samoin kuin alemmallakin taajuuskaistan puolikkaalla säätämällä jänniteohjattujen resonaattoreiden HX2 ja HX3 ohjaustasajännitettä 30 +U DC.

Puhelimen ollessa puhelutilassa on vastaanottotaajuuskaista edellä esitetyllä tavalla jaettu kahtia HXl:n kannalta ja tämän kiinteän antenninpuolimmaisen resonaattorin huonot puolet minimoituvat lähes olemattomiin, koska HXl:n kaistanleveys saadaan näin kerrallaan käytössä olevaa taajuuskaistaa huomattavasti leveämmäksi.

35 95327 7

Keksintö voidaan oheisten patenttivaatimusten suojapiirissä pysyen toteuttaa lukuisilla eri tavoilla, joista edellä esitetty esimerkki on vain yksi monista. Patenttivaatimukset eivät aseta rajoituksia sille, millä tavoin resonaattorien taajuuksia ja kytkentöjä säädellään tai muutetaan. Mitä tahansa tunnettuja tapoja voidaan käyttää.

5 Resonaattori voi olla muukin kuin helix-resonaattori, esim. keraamiresonaattori, sauvaresonaattori, liuskajohtoresonaattori jne.

Esillä oleva keksintö käsittää sen ajatuksen, että suodatin on lepotilassaan, ohjaus-virtaa käyttämättömässä tilassaan, niin leveä, että saavutetaan riittävän pieni päästö-10 vaimennus kautta taajuuskaistan. Puhelutilassa taas, kun voidaan käyttää virtaa ja tarvitaan tehoa kestävä säätökytkentä, kytketään suodatin kapeaksi ja säädellään tai kytketään resonaattorien taajuuksia millä tahansa halutulla tavalla.

Claims (8)

95327

1. Säädettävä suodatin, joka muodostuu useista resonaattoreista (HX1, HX2, HX3), joista ainakin yhden resonanssitaajuutta voidaan muuttaa ulkoisella ohjauksella, tunnettu siitä, että 5 siinä on ensimmäiset välineet (Tl, Dl, D2), jotka vasteena ensimmäiselle ulkoiselle ohjausvirralle (+1DC2) muuttavat tulosignaalin kulkusuunnassa ensimmäisen resonaattorin (HX1) resonanssitaajuutta, ja toiset välineet (M4, M5, D2), jotka vasteena toiselle ulkoiselle (+1 DC1) ohjausvirralle muuttavat ainakin kahden vierekkäisen resonaattorin (HX1, HX2) välistä kytkentää, ja 10 suodattimen ollessa käyttämättä ensimmäistä (+1DC2) ja toista (+1 DC 1) ohjaus- virtaa se on ensimmäisessä tilassa, jossa päästökaista on leveä, suodattimen käyttäessä ohjausvirtaa (+1 DC2,+I DC1) se on toisessa tilassa, jossa vasteena toiselle ohjausvirralle suodatin on kytkeytynyt päästökaistaltaan kapeammaksi ja sen esto-vaimennus on suuri ja vasteena ensimmäiselle (+1 DC2) ohjausvirralle suodattimen 15 keskitaajuus sanotussa toisessa tilassa muuttuu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että se on dupleksisuodattimen vastaanotinhaaran suodatin monikaistaisessa radiolähe-tin/vastaanottimessa, jolla on useista radiotaajuuskanavista koostuva vastaanotto- ja 20 lähetyskaista, ja suodattimen ollessa ensimmäisessä tilassa radiolähetin/vastaanotin pelkästään vastaanottaa radiosignaalia, jolloin suodattimen päästökaistan leveys vastaa sanottua vastaanottokaistaa ja toisessa tilassa radiolähetin/vastaanotin lisäksi lähettää radiosignaalia, jolloin suodattimen päästökaistan leveys on vain osa vastaanottokaistasta. 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että sanotut kaksi vierekkäistä resonaattoria ovat tulosignaalin kulkusuunnassa ensimmäinen (HX1) ja toinen (HX2) resonaattori.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että siinä on kolmannet välineet (D3, D4), jotka vasteena ohjausjänniteelle (+U DC) muuttavat portaattomasti ainakin joidenkin resonaattoreiden resonanssitaajuutta, jolloin suodattimen kummassakin tilassa voidaan esto- ja päästövaimennuksen hienosäätö suorittaa sanotulla jänniteohjauksella. 35

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että ainakin joihinkin resonaattoreihin liittyy omat yksilölliset välineensä, jotka vasteena ohjaus-jännitteeseen muuttavat portaattomasti siihen liittyvän resonaattorin resonanssitaa- 95327 juutta, jolloin kummassakin tilassa voidaan esto-ja päästövaimennuksen hienosäätö suorittaa sanotulla jänniteohjauksella.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että toisessa tilassa 5 suodattimen päästökaista vastaa vastaanottokaistan alempaa kaistan puoliskoa, jolloin ensimmäisen resonaattorin (HX1) resonanssitaajuus on sanotun alemman kaistan puoliskon keskellä ja että vasteena ensimmäisen ohjausvirran (+1 DC2) tuomiseen ensimmäisen resonaattorin (HX1) resonanssitaajuus siirtyy ylemmän kaistan puoliskon keskelle, jolloin suodattimen päästökaista vastaa vastaanottokaistan ylem- 10 ää kaistan puoliskoa.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että ensimmäisiin välineisiin kuuluu ensimmäisen resonaattorin sähkömagneettiseen kenttään sijoitettu sivuresonaattori (Tl), joka vasteena ensimmäisen ohjausvirran (+1 DC2) tuo- 15 miseen kytkeytyy neljännesaallon resonaattorista puolen aallon resonaattoriksi ja vasteena ensimmäisen ohjausvirran katkaisemiseen muuttuu takaisin neljännesaallon resonaattoriksi.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että toiset väli-20 neet sisältävät mainitun kahden vierekkäisen resonaattorin varsinaisen kytkennän (Ml) rinnalla kytkettävissä olevan kapasitiivisen lisäkytkennän (M4, M5), joka vasteena toisen ohjausvirran tuomiseen kytkeytyy irti ja vasteena ohjausvirran katkaisemiseen kytkeytyy jälleen lisäkytkennäksi. 95327