FI95233B - Laite ja menetelmä, jolla aikaansaadaan käytävä tiivistyselimeen nestenäytteen säiliössä - Google Patents

Description

1 - 95233

Laite ja menetelmä, jolla aikaansaadaan käytävä tiivistys-elimeen nestenäytteen säiliössä - Anordning och förfarande för att ästadkomma en passage i ett tätningsorgan vid en behällare för vätskeprov 5

Esillä olevan keksinnön kohteena on laite ja menetelmä, jolla aikaansaadaan käytävä tiivistyselimeen nestenäytteen säiliössä, joka käytävä on tarkoitettu sallimaan ainakin säiliön nes-10 teen osan poistamiseksi, jota säiliötä jatkossa kutsutaan myös nimellä näytesäiliö. Keksintö kohdistuu myös hoikkiin, joka pistetään tai lävistetään tiivistys el imen läpi näytesäiliössä, jolloin holkki - sen jälkeen, kun se on sovitettu tiivistys-elimeen - määrittää ja rajoittaa mainitun käytävän. Täten 15 holkki toimii putkena.

Tiivistyselin voi olla pysäytin, joka koostuu elastisesti hyvin muotoaan muuttavasta materiaalista, esimerkiksi kumielas-tisesta materiaalista. Pysäytin voi koostua esimerkiksi luon-20 nollisesta kumista ja/tai synteettisestä kumista, kuten sili-konikautsusta, polyisopreenista tai muusta enemmän tai vähemmän kumielastisesta polymeeristä, kuten suhteellisen elastisesta polyuretaanista. Pysäytin voi myös koostua muusta sopivasta, muotoaan muuttavasta materiaalista, kuten korkista.

25 .. Tiivistyselin voi kuitenkin myös olla korkki, kuten ruuvikork- ki. Ruuvikorkki voi käsittää ruuvielimen, jossa on keskeinen osa, joka on varustettu läpimenevällä aksiaalisella reiällä ja renkaalla tai putkimaisella osalla, joka on varustettu sisä-30 kierteellä, ja joka on kierretty ulkokierteisiin näytesäiliössä. Aksiaalinen reikä voidaan tämän jälkeen sulkea peittävällä foliolla, joka on sovitettu ruuvielimen ulkosivuun, yläsivuun tai mahdollisesti sisä-alasivuun. Ruuvielin voi käsittää polymeerin, joka on hieman elastisesti muotoaan muuttava mutta ei 35 ole yhtä elastinen kuin kumi. Ruuvielin voi koostua esimerkiksi kestomuovipolymeeristä, kuten polypropyleenistä, polyety-leenistä, polystyreenistä tai suhteellisen kovasta polyuretaanista. Folio voi koostua metallisesta materiaalista tai 2 95233 mahdollisesti yhdestä edellä mainitusta kestomuovipolymeeris-tä. Ruuvikorkki voi kuitenkin koostua yhdestä ainoasta osasta, joka sisältää ruuvielimen ja folion. Läpimenevä reikä voitaisiin tällöin korvata läpimenemättömällä reiällä, joka on sul-5 jettu folion toiselta puolelta, siten että folio muodostuu osasta mainittua yhtä kappaletta, jossa mahdollisesti on yksi edellä mainittuja polymeerejä ruuvielimen materiaalina.

Normaalisti nestenäyte on ainakin osittain ja/tai ainakin 10 olennaisesti nestettä. Erityisesti näyteneste voi sisältää ruumiinnestettä, kuten verta tai veriseerumia tai virtsaa, elävästä ihmisestä tai eläimestä. Täten näyte voi sisältää nesteen, joka sisältää liuenneita kiintohiukkasia ja mahdollisesti liuennutta kaasua tai nestettä, joka on täysin nestet-15 tä.

Analysoitava ruumiin neste on ehkä viety näytesäiliöön yhtä kautta useista teistä ennen kuin tiivistyselimeen on sovitettu holkki, joka määrittää mainitun kanavan. Mikäli tiivistyselin 20 käsittää pysäyttimen, joka on enemmän tai vähemmän kumielasti-nen, on ruumiinneste voitu tuoda nestesäiliöön esimerkiksi aikaansaamalla tyhjö säiliön sisälle ja tämän jälkeen pistämällä ohut, neulamainen putki tiivistyselimen läpi, jolloin tyhjö imee nesteen säiliöön putken läpi. Kun neste on imetty 25 säiliöön, poistetaan putki tiivistyselimestä eli pysäyttimes-. tä. Tämän elastisuus aiheuttaa, että syntynyt reikä sulkeutuu, jolloin säiliö jälleen on täysin tiivis.

Mikäli tiivistyselin toteutetaan ruuvikorkilla, on neste voitu 30 tuoda näytesäiliöön korkin ollessa auki. Tämän jälkeen suljetaan korkki.

Kun tiivistyselin on varustettu hoikilla käytävän aikaansaamiseksi, voidaan nestenäyte tai osa siitä poistaa säiliöstä 35 imulaitteen avulla, joka käsittää nesteputken, joka on sovitettu käytävään. Poistettua nestettä voidaan tämän jälkeen analysoida tai nestettä voidaan poistaa useissa osissa peräkkäin ja niihin voidaan kohdistaa eri analyyseja.

ti , m i anu i.i « m < 3 95233

Yleensä käytetään suhteellisen heikkoja letkuja nesteen imemiseksi ulos näytesäiliöstä. Näitä letkuja ei voida työntää suoraan pysäyttimien läpi, jotka ovat edellä mainittua ainetta ja ovat suhteellisen paksuja. Voitaisiin tietysti ajatella, 5 että pysäytin poistetaan, jotta päästään helpommin käsiksi säiliössä olevaan nestenäytteeseen. Tällä menetelmällä, vaikkakin sitä käytetään useasti, on useita haittoja. On olemassa riski, että esimerkiksi kerros näytettä liimautuu poistettuun pysäyttimeen. Säiliö koostuu yleensä ohutseinämäisestä testi-10 lasiputkesta, ja pysäytin on kiinteästi sovitettu lasiputkeen ja pidetään lisäksi paikallaan osittaisen tyhjön avulla, joka aikaansaadaan hetkellisesti putken sisällä, kun pysäytin poistetaan säiliön avaamiseksi. Siksi pysäyttimen poistaminen yleensä vaatii huomattavaa voimaa, ja on olemassa riski, että 15 ilma, joka virtaa yllättäen säiliöön, kun pysäytin poistetaan, aikaansaa aerosolisumun, joka sisältää pieniä pisaroita nestettä. Tällä tavalla saattaa syntyä nestesuihku tai pisaroita lasiputkesta. Lasiputki saattaa myös särkyä. Mikäli näyteneste tarttuu pysäyttimeen tai poistuu näytesäiliöstä jollakin edel-20 lä mainitulla tavalla, voi neste saastuttaa laitteita ja/tai henkilöitä ja aiheuttaa huomattavaa haittaa tai tartuttaa kyseisen henkilön. Edelleen on pysäyttimen poistaminen suhteellisen aikaavievää ja on - erityisesti kun huomioidaan aikaisemmin mainitut haitat - erityisen vaikea toteuttaa laitteel-25 la, joka toimii täysin automaattisesti. Samanlaisia ongelmia :·. ja haittoja saattaa esiintyä, kun nestesäiliöstä poistetaan tiivistyselin, joka koostuu ruuvikorkista.

Ennestään tunnetaan kuitenkin laitteita ja menetelmiä, joilla 30 aikaansaadaan käytävä nestenäytteen säiliön pysäyttimeen, joka käytävä mahdollistaa näytteen poistamisen ilman, että pysäytin poistetaan. Tämän tyyppinen laite ja menetelmä on esitetty * · \ esimerkiksi kansainvälisessä patentissa W087/05208 ja sisältää hoikin, joka on muotoiltu putkeksi, ja putken, joka on toises-35 ta päästään sidottu vinoon pintaan kärjen muodostamiseksi. Putken toinen pää yhdistyy istukkaan ja vastaanottaa imulait-teen keräysosan. Nestenäytteen imemiseksi pois säiliöstä sovitetaan hoikin tai putken kärki pysäyttimeen. Tämän jälkeen 4 95233 imuletku imulaitteesta sovitetaan putken läpi. Kuitenkin vaikuttaa kärjen epäsymmetrinen muoto siten, että putki pyrkii poikkeamaan pysäyttimen akselilta, jolloin holkki tai putki ja istukka eivät sijaitse oikein. Tämä on erityisen haitallista, 5 mikäli hoikin tai putken sovittaminen on automaattista, mekaanisin elimin ja ilman käyttäjän apua. Vaikkakin julkaisussa mainitaan, että putkikärjen erityinen muoto estää tai ainakin huomattavasti pienentää riskiä, että pysäyttimestä leikkautuu paloja pois, on edelleen olemassa vaara, että ontto putki telo rävällä päällään toimii onttona stanssaustyökaluna ja leikkaa osia pois pysäyttimestä. Tämä on erityisen todennäköistä vinon pinnan taustapuolella, joka muodostaa kärjen. Tällöin pysäyttimestä leikkautuneet osat saattavat joutua näytenesteeseen putken liikkuessa pysäyttimen läpi ja/tai, mikäli imuletku 15 työnnetään putken läpi, ei voida imeä nestenäytettä ja/tai estetään näytteen analysointi.

Siksi tarvitaan edelleen laite ja menetelmä, jolla aikaansaadaan käytävä tiivistyselimeen nestenäytteen säiliössä, erityi-20 sesti, mikäli tiivistyselin käsittää pysäyttimen, ja jolla laitteella ja menetelmällä ei ole tunnetun tekniikan mukaisia haittoja. Edelleen esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laite ja menetelmä, jolla aikaansaadaan käytävä nestenäytteen säiliön tiivistyselimeen sovittamalla holkki 25 tiivistyselimeen määrittämään käytävän sellaisella tavalla, . että hoikin akseli yksinkertaisella tavalla voi olla yhden suuntainen ja samankeskinen tiivistyselimen kanssa ja että hiukkasia ei leikkaudu tiivistyselimestä.

30 Edellä mainittu ja keksinnön muut edut aikaansaadaan siten, että valmistetaan laite, jolla mahdollistetaan käytävä neste-: näytteen säiliön tiivistyselimeen, joka määritetään hoikilla, joka läpäisee tiivistyselimen. Järjestetään pistävä tai lävistävä elin, joka käsittää piikin, ja pistävä elin on siirrettä-35 vissä pitkin siirtotietä ja piikki on varustettu terävällä päällä ja sovitettu sovitettavaksi hoikkiin, ja pistoelin on edelleen sovitettu sovittuinaan hoikkiin siten, että mahdollis- s 95233 tetaan, että piikki yhdessä hoikin kanssa työnnetään tiivis-tyselimeen ja että piikki poistetaan jälkeenpäin hoikista.

Keksinnön tarkoitus saavutetaan edelleen menetelmällä, jolla 5 aikaansaadaan käytävä nestenäytteen säiliön tiivistyselimeen, jonka käytävän määrittää holkki, joka lävistää tiivistyseli-men. Tässä menetelmässä käytetään pistoelintä, joka käsittää piikin, jossa on terävä päätyosa ja joka viedään mainitun hoikin läpi ja yhdessä hoikin kanssa työnnetään tiivistyselimen 10 läpi ja vedetään tämän jälkeen pois hoikista ja holkki jätetään tiivistyselimen sisään.

Hoikissa on läpimenevä aksiaalinen reikä, joka määrittää hoikin sovittamisen jälkeen tiivistyselimeen käytävän, joka mah-15 dollistaa nesteputken sovittamisen imulaitteesta. Hoikin päätä, joka ensin sovitetaan tiivistyselimeen, kutsutaan etupääk-si ja toista päätä takapääksi.

Keksinnön etu saavutetaan edelleen hoikilla, joka sovitetaan 20 nestenäytteen säiliön tiivistyselimen läpi, jossa holkki käsittää putkimaisen osan, jonka etupää on sovitettu puristettavaksi tiivistyselimen läpi ja jonka takapäähän on sovitettu laajennusosa, ja hoikin mainittu etupää käsittää ulkoreunan, joka on pyörähdyssymmetrinen hoikin akselin kanssa.

25 ;· Hoikissa voi olla yhdestä osasta tehty kotelo ja se voi sisäl tää putkimaisen osan, jolla on lieriömäinen rengasmainen sisäpinta. Ainakin suurin osa hoikin putkimaisesta osasta voi myös käsittää lieriömäisen ulkopinnan, kun toisaalta putkimaisen 30 osan etupää on edullisesti varustettu ulkopinnalla, joka on kartiomaisesti suipennettu kohti etupäätä. Holkki käsittää edullisesti takapäässään pääosan, joka sitoo laajennuksen, joka suipentuu poispäin putkimaisesta osasta ja etupäästä, joka pääosa myös voi olla sovitettu toimimaan tiivistyselimen 35 loppuosana. Laajennusosa sisältää edullisesti suppilomuotoisen osan, joka mahdollistaa piikin sovittamisen ja sitä seuraavan imuputken sovittamisen hoikkiin. Hoikin koko putkimainen osa voi olla rotaatiosymmetrinen suhteessa hoikin akseliin. Laa- β 95233 jennus voi olla myös olennaisesti rotaatiosymmetrinen poislukien aksiaaliset, säteittäiset tai vastaavat rimat ja/tai pienet reiät, jotka lävistävät hoikin vaipan. Putkimaisen osan aksiaalinen pituus on ainakin yhtä suuri kuin tiivistyselimen 5 keskiosan aksiaalinen pituus ja edullisesti hieman pidempi, jolloin holkki voi ainakin lävistää tiivistyselimen ja ulkonee edullisesti hieman tiivistyselimen pinnan yli säiliön sisällä. Hoikin putkimaisen osan pituus voi tyypillisesti olla luokkaa 5 mm, enintään 30 mm ja esimerkiksi 15-20 mm. Hoikin määrittä-10 mä käytävän leveys, s.o. hoikin putkimaisen osan sisähalkaisi-ja, on edullisesti niin pieni, että nestenäyte - esimerkiksi veri tai veriseerumi - ei virtaa ulos avoimesta käytävästä vaikkakin käytävä on vaakatasossa tai vaikka näytesäiliö käännetään ylösalaisin siten, että tiivistyselin sijaitsee alas-15 päin. Suurin sallittu edellä mainitun leveyden arvo riippuu nestenäytteen fyysisistä ominaisuuksista, erityisesti pintajännityksestä ja viskositeetistä.

Kiinnostuksen aiheena olevilla nesteillä saavutetaan tämä omi-20 naisuus, s.o. virtauksen esto, sovittamalla vapaa leveys pienemmäksi kuin 4 mm ja edullisesti pienemmäksi kuin 3,5 mm. Vapaan välin tulisi olla ainakin 1 mm, jotta mahdollistetaan sopivan imulaitteen työntäminen käytävän läpi.

25 Piikin pääosa voi olla olennaisesti lieriömäinen, ottamatta , huomioon mahdollisesti läsnäolevaa pitkittäistä uraa tai poi kittaista reikää ja sillä on siten lieriömäinen rajoittava pinta. Piikin vapaa etupää voi olla kartiomainen tai pyramidi-mainen ja tämä pää on sovitettu sijaitsemaan piikin akselilla 30 ja siten - projektiona yhdensuuntaisesti piikin siirtymäsuun-nan kanssa - jälkimmäisen keskellä. Toisaalta piikin kartio-maisen vapaan pääosan etu on, että se on rotaatiosymmetrinen suhteessa piikin akseliin ja hieman helpompi valmistaa kuin pyramidinainen pääosa. Toisaalta kokemus on osoittanut, että 35 piikki, jolla on pyramidinainen päätyosa, tarjoaa pieniä etuja suhteessa piikkiin, jolla on kartiomainen pääosa siksi, että voima, joka tarvitaan piikin pistämiseksi ja hoikin viemiseksi pysäyttimeen, on hieman pienempi. Tämä johtuu siitä, että py- 7 95233 ramidin enemmän tai vähemmän terävät reunat, jotka ulkonevat pyramidin huipusta omaavat pienen leikkausvoiman ja mahdollistavat pysäytysmateriaalin siirtymisen.

5 Edelleen piikin vapaa pää voi olla poikkileikkaukseltaan umpinainen, s.o. rajoittava pinta ilman aukkoa tai ilmauskäytävä voi sijaita piikin terän lähellä terävän vapaan osan suipentu-valla pinnalla. Voidaan valita ja käyttää piikkiä, jossa mahdollisesti ei ole tai jossa on ilmauskäytävä riippuen neste-10 näytteen tyypistä ja suoritettavasta analyysista, kuten selostetaan seuraavassa lähemmin. Piikin olennaisesti lieriömäinen pääosa, joka sovitetaan hoikin putkimaisen osan läpi, tai -tarkemmin - olennaisesti pääosan lieriömäinen rajoittava pinta, voi omata halkaisijan, joka on 0,05-0,2 mm pienempi kuin 15 hoikin putkimaisen osan sisemmän lieriömäisen pinnan halkaisija. Tämä mahdollistaa sen, että piikki työnnetään sisään ja ulos hoikkiin ja sijaitsee sopivasti hoikin sisällä. Pistotyö-kalu on edullisesti varustettu jousielimillä, jotka sisältävät ainakin yhden jousen, jossa on pitkänomainen osa ja päätyosa, 20 joka muodostaa kulman mainitun pitkän osan kanssa. Tämä vii-meksi mainittu osa voi ulottua pitkin uraa ja se voidaan sijoittaa ainakin osittain siihen, jolloin jousielimen päätyosa voi ulottua piikin poikittaiseen reikään ja ohjautuu siinä säteittäisesti liukuvasti. Jousielimet voidaan pitää ja esi-25 jännittää tavalla, jolla päätyosat ja vierekkäiset osat pit-känomaisessa osassa pystyvät tekemään säteittäisiä jousiliik-keitä, jolloin - johtuen esijännityksestä - pitkänomainen osa pyrkii liikkumaan poispäin piikin akselilta ja ulos urasta ja puristuu hoikin putkimaisen osan sisäpinnan kautta kohti uran 30 pohjaa ja vasten elastista palautusvoimaa. Jousielimet on sovitettu ja mitoitettu lisäksi siten, että mahdollistetaan, että piikki työnnetään helposti hoikkiin, holkki pidetään kiinteästi piikissä, jolla on alaspäin suuntautunut vapaa etupää, jolla estetään hoikin putoaminen pois piikistä ja mahdol-35 listetaan hoikin poistaminen yksinkertaisesti piikistä sen jälkeen, kun se on sovitettu kyseiseen pysäyttimeen. Erityisesti jousielinten ja hoikin ja piikin ja mahdollisesti pisto-työkalun muiden osien välisen kitkan aiheuttaman pitovoiman β 95233

O

tulee toisaalta olla riittävän suuri voittaakseen voiman, joka tulee painovoimasta, ja mahdollisesti kiihdytysvoiman, joka vaikuttaa hoikkiin ja pyrkii poistamaan tämän piikistä, kun piikkiä liikutetaan kohti hoikkia. Toisaalta on voiman, joka 5 pitää hoikin piikissä, oltava pienempi kuin poistava voima, joka aikaansaadaan hoikin sovittamisen jälkeen tiivistyseli-meen tiivistyselimen ja hoikin välisen kitkavoiman verran tai hieman enemmän kuin painovoima ja mahdollisesti piikin kiihdy-tysvoima. Hoikin ja piikin etuosassa olevien suipentuvien pin-10 tojen kulmat, hoikin ja piikin akseleihin nähden, voivat olla esimerkiksi ainakin osittain samat ja olla korkeintaan 45 astetta, ja edullisesti välillä 10-20 astetta. Piikin olennaisesti lieriömäisen pääosan aksiaalisen pidennyksen on oltava ainakin yhtä suuri kuin hoikin putkimaisen osan aksiaalinen 15 pidennys, ja on sovitettava pistotyökalun ja hoikin muotoiseksi siten, että piikin terävä päätyosa - mikäli tämä sijaitsee asennossa, jossa se on pistetty tiivistyselimeen yhdessä piikkiin sovitetun hoikin kanssa - ulkonee hieman hoikin etupinnan yli. Piikin terävän etuosan suipentuvan pinnan takarajan tulee 20 tällöin sijaita hyvin lähellä hoikin etupäätä ja tulee ulota esimerkiksi ainoastaan hieman hoikin etupään yli. Kartiomainen tai uurrettu ulkopinta hoikin päätyosassa ja kartiomuotöinen tai pyramidimainen pinta piikin etuosassa on tällöin lähes jatkuva - ainakin eräissä aksiaalisissa leikkauksissa.

25

Kun aikaansaadaan käytävä pysäyttimeen, joka toimii tiivistys-elimenä, sovittamalla siihen holkki, joka käsittää etupään, jonka lieriömäinen reuna sijaitsee tasossa, joka on kohtisuorassa hoikin akseliin nähden ja samankeskinen tämän kanssa, 30 käyttämällä piikkiä, jolla on terävä etupää, aikaansaadaan hoikin sovittaminen pysäyttimeen, joka on valmistettu elasti-. sesta ja esimerkiksi kumielastisesta materiaalista sillä ta valla, että tila, jonka holkki tarvitsee, syntyy syrjäyttämällä pysäytinmateriaali ilman, että tällainen materiaali leika-35 taan pois. Tämä voidaan edelleen aikaasaada tekemällä etäisyys hoikin sisäpinnan ja piikin välillä - ainakin hoikin etu-reunassa, jossa piikki ulkonee hoikista - niin pieneksi kuin mahdollista ilman, että aiheutetaan suuria kitkavoimia hoikin

tl ι iilli l i I M I

9 95233 ja piikin välille. Tämä voidaan aikaansaada sovittamalla tai säätämällä putkimaisen holkkiosan sisähalkaisija piikin halkaisijaan edellä mainitulla tavalla. Kun estetään pysäytysma-teriaalin leikkautuminen irti, eliminoidaan riski, että nes-5 tenäyte saastuu pysäytysmateriaalista, joka putoaa siihen. Koska estetään pysäytysmateriaalin irtoaminen, varmistetaan myös hoikin pysyvä ankkurointi pysäyttimeen.

Useimmat tärkeät verianalyysit suoritetaan käyttämällä aino-10 astaan veriseerumia. Säiliöön viety veri voidaan erottaa näissä tapauksissa suljetun säiliön sisällä sentrifugointi- ja/tai sedimentointiprosessissa. Tämä prosessi suoritetaan sillä tavalla, että säiliö sijoitetaan prosessin lopussa pystysuoraan, jolloin tiivistyselin on ylöspäin. Näytesäiliö voidaan tämän 15 jälkeen pitää pystyasennossa kunnes holkki on sovitettu tii-vistyselimen läpi. Tällaisen alustavan toimenpiteen jälkeen näytesäiliön alaosa sisältää verikakun, joka sisältää verisolut. Tämän verikakun yläpinnalla on säiliössä osa, joka sisältää veriseerumia. Säiliön sisäpinta voi edelleen käsittää 20 veriseerumin ja tiivistyselimen välissä osan, jossa ei ole verta ja joka sisältää ilmaa ja/tai muita kaasuja. Tiivistys-elimen pinta, joka on suunnattu näytesäiliön sisätilaan, ei tällöin normaalisti sisällä verta. Täten mikäli näyte on sentrifugoitu ennen kuin holkki sijoitetaan paikalleen, voi-25 daan käyttää piikkiä, jonka terävä pää on umpinainen, s.o. .. siinä ei ole ilmakanavaa.

Kuitenkin voidaan käyttää tietyntyyppisissä analyyseissä ei-sentrifugoitua puhdasta verta. Esimerkiksi AIDSin analyysi 30 tarvitsee tällä hetkellä puhdasta verta. Tässä tapauksessa nestesäiliö sisältää ennen hoikin sijoittamista täysin homo- t geenistä ei-erotettua verta. Riippuen aikaisemmasta käsittelystä voi syntyä tilanne, että veri nesteen ja/tai vaahdon muodossa ulottuu lähes ylös tiivistyselimeen. Tässä tapaukses-35 sa, erityisesti mikäli tiivistyselin koostuu kumielastisesta pysäyttimestä, on edullista sovittaa pistotyökaluun ilmakanava, joka kulkee täysin tai osittain piikkiin ja jonka suu on 10 95233 avoin lähellä piikin kärkeä. Syy tähän selostetaan jäljempänä.

On myös mahdollista kohdistaa näytesäiliöön verineen sentri-fugointi ja/tai sedimentointi sen jälkeen, kun holkki on sovi-5 tettu tiivistyselimeen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi hoikin sijoittamisen tiivistyselimeen näytesäiliössä, joka sisältää täysin homogeenista eli separoitua verta, ja että osalle verestä suoritetaan suora analyysi, ja kohdistetaan loppuosaan esimerkiksi sentrifugointi veren erottamiseksi verikakuksi ja 10 seerumiksi ja että kohdistetaan jatkoanalyysit veren seerumiin.

Näytesäiliö on yleensä täysin läpinäkyvää ja puhdasta mineraa-lilasia. Piikki on edullisesti kovaa materiaalia, terästä tai 15 muuta metallimateriaalia. Työntöelin voi myös olla kovaa ja jäykkää materiaalia, esimerkiksi metallia. Holkki on edullisesti myös suhteellisen jäykkää ja voi koostua esimerkiksi enemmän tai vähemmän läpinäkyvästä polymeeristä, kuten poly-styreenista tai butadieeni-polystyreenistä. Erityisesti mikäli 20 holkki koostuu jommastakummasta edellä mainitusta kahdesta materiaalista ja sovitetaan kumielastiseen pysäyttimeen, voidaan hoikin putkimainen osa ulkopinnallaan varustaa kalvolla, joka on puhdasta silikoniöljyä tai muuta voiteluainetta, helpottamaan sovitusta. Kuitenkin voi hoikissa olla putkimainen osa, 25 jonka ulkopinta on riittävän sileä ja/tai koostuu aineesta, joka on enemmän tai vähemmän itsevoiteleva, jolloin ei tarvita voitelua.

Letku, joka sovitetaan pysäyttimeen voi olla hieman joustava, 30 ja se voi olla esimerkiksi kirkasta ja läpinäkyvää polypropy-leenia. Vaihtoehtoisesti se voi olla jäykkä putki. Astia, jo-. hon imetty näyte sovitetaan, voi olla kirkasta ja läpinäkyvää polymeeriä, kuten polypropyleenia.

35 Laite voi käsittää pito- ja/tai kuljetuselimet, joihin voidaan sovittaa useita näytesäiliöitä, jotka kukin on tiivistetty tiivistyselimellä ja jotka peräkkäin kuljettavat näytesäiliöt moottorikäyttöisenä käsittelyasentoon, jossa tiivistyselin 11 95233 sijaitsee piikin siirtotiellä ja tiivistyselimellä ja piikillä on yhdensuuntaiset ja edullisesti kohdistetut akselit siten, että pistotyökalun piikki yhdessä hoikin kanssa voidaan sovittaa tiivistyselimeen. Laite voi edelleen sisältää käyttöeli-5 met, jotka sisältävät moottorin, joka aksiaalisesti siirtää pistotyökalun eteenpäin ja taaksepäin. Laite voi myös käsittää moottorikäyttöisen syöttölaitteen, jolla tuodaan kuljetusholk-keja ja joka sovittaa holkit toinen toisensa jälkeen valmius-asentoon, joka mahdollistaa hoikin sovittamisen piikkiin pis-10 totyökalussa ja mahdollistaa tämän sovittamisen tiivistyselimeen yhdessä piikin kanssa. Moottori voi olla esimerkiksi as-kelmoottori tai pneumaattinen moottori tai se voidaan osittain tai kokonaan korvata pneumaattisella tai hydraulisella käyttö-elimellä. Eri versiot laitteista, joissa on moottorikäyttöinen 15 ja/tai pneumaattisesti tai hydraulisesti käytetyt elimet näy-tesäiliöiden kuljettamiseksi, pistotyökalun siirtämiseksi ja hoikkien syöttämiseksi, on sovitettu täysin automaattiseksi. Käyttäjä voi sovittaa joukon näytesäiliöitä alustalle pitoeli-missä sillä tavalla, että laite sovittaa hoikin kuhunkin tii-20 vistyselimeen ja tämän jälkeen siirtää pois näytesäiliöt jatkotoimenpiteitä varten. On kuitenkin myös mahdollista integroida tällaiset laitteet analysointijärjestelmään, jolloin aikaansaadaan näytteiden täysin automaattinen analysointi. Mikäli näytteet sisältävät esimerkiksi verta ja/tai veriseeru-25 mia, voi järjestelmä määrittää eri ainesosien konsentraatiot, .. jotka ovat läsnä veressä ja täten määrittää suoraan sairaudet.

Kuitenkin voidaan ajatella yksinkertaisempaa versiota, jossa ei ole moottoreita, vaan ainoastaan pitoelimet, jotka käsittä-30 vät tukielimen, joka on sovitettu ei-liikkuvaksi alustalle ja on sovitettu pitämään sisällään yhden ainoan näytesäiliön.

<

Kukin holkki voidaan tällöin sijoittaa käsin piikkiin. Viimeksi mainittu voidaan tällöin siirtää edestakaisin pitkin siirtotietään manuaalisesti käyttäen.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa 35 12 95233 kuvio 1 on kaaviomainen, pääosittaan leikkauskuva keksinnön mukaisesta laitteesta, jolla automaattisesti sovitetaan holkit näytesäiliöiden pysäyttimiin; kuvio 2 on suurennettu kuva kuvion l pistotyökalusta; 5 kuvio 3 on holkki, joka on piirretty samassa mittakaavassa kuin kuvio 2; kuvio 4 on kaaviomainen esitys keksinnön toisesta suoritusmuodosta, jolla automaattisesti sovitetaan holkki nestesäiliön pysäyttimeen, jossa pistotyökalu on esitetty lähtöasemassaan; 10 kuvio 5 on aksiaalinen poikkileikkaus, joka on piirretty suuremmassa mittakaavassa kuin kuvio 4 ja jossa nähdään nestesäiliön yläasento, holkki ja pistotyökalun osa kuvion 4 suoritusmuodossa, siinä vaiheessa, jossa pistotyökalun piikki on lävistänyt hoikin ja holkki on sovitettu pysäyttimeen; 15 kuvio 6 on aksiaalinen poikkileikkaus näytesäiliöstä, jonka pysäytin on varustettu hoikilla, joka toiminnallisesti on kytketty imulaitteeseen ja piirretty pienemmässä mittakaavassa kuin kuvio 5; kuvio 7 on kaaviomainen vinokuva, joka esittää tukielimen 20 osaa, jossa putkimaiset pitimet tukevat näytesäiliötä, ja jossa näkyy tartunta- ja kuljetuselimet kuvion neljä suoritusmuodosta, jotka tartunta ja kuljetuselimet on esitetty eri asennossa kuin kuviossa 4; kuvio 8 on kaaviomainen yläkuva, jossa nähdään tartunta- ja 25 kuljetuselimet ja osa tukielimestä; kuvio 9 on vinokuva suoritusmuodosta, joka on sovitettu käytettäväksi käsin; kuvio 10 on sivukuva piikin osasta, jossa on pyramidimäinen terävä päätyosa; 30 kuvio li on aksiaalinen poikkileikkaus pistotyökalun osasta, jonka piikki käsittää ilmakanavan; . kuvio 12 on kuva kuvion 11 piikistä, joka käsittää ilmakanavan aukon; kuvio 13 on poikkileikkaus näytesäiliön yläosasta, joka on 35 suljettu ruuvikorkilla; ja kuvio 14 on kaaviokuva pistotyökalusta, joka on sovitettu liikkuvaan varteen.

13 95233

Kuviossa 1 kaaviomaisesti esitetty laite sisältää kehyksen 1, jossa on alustalevy. Laakeri ja/tai käyttöelimet 1' on asennettu alustalevylle. Rengasmainen levymäinen tukielin 2 kannatetaan laakerissa ja/tai käyttöelimessä 1' sallien kierron 5 pystyakselin ympäri. Tukielin voi olla esimerkiksi kiinnitetty laakeri ja/tai käyttöelimen 1' pyörivään osaan kiinnityselin avulla, kuten mutterin tai pikalukituslaitteen avulla, siten, että se voidaan nopeasti kiinnittää ja irrottaa. Tukielimessä 2 on useita putkimaisia pitimiä, jotka on asennettu siihen ja 10 jaettu pitkin sen kehää, jolloin ainoastaan putkimainen pidin sijaitsee käyttöasennossa ja on esitetty numerolla 3 kuviossa 1. Kukin putkimainen pidin käsittää olennaisesti lieriömäisen vaipan, joka on symmetrinen pystyakselin ympäri ja joka on suljettu alapäässään ja avoin yläpäässään.

15

Putkimaiset pitimet 3 on sovitettu pitämään näytesäiliöitä 4, jotka koostuvat kukin olennaisesti lieriömäisestä testi-lasiputkesta, joka on suljettu alapäässään ja avoin yläpäässään, jolloin yläaukko on tiivistetty kaasutiiviiksi tiivis-20 tyselimen avulla, nimittäin pysäyttimellä 5, joka on johdannossa mainittua tyyppiä, esimerkiksi luonnollista ja/tai synteettistä kumia. Näytesäiliö 4 sisältää ruumiinnestettä, joka analysoidaan, kuten verta, joka on erotettu sentrifugoimalla verikakuksi ja seerumiksi. Laakeri- ja/tai käyttöelimet 1', 25 jotka on sovitettu tukemaan ja käyttämään pyörivää tukielintä .. 2, käsittävät myös moottorin ja/tai ne on liitetty moottoriin.

Laakeri- ja/tai käyttöelimet 1', tukielimet 2 ja putkimaiset pitimet 3 muodostavat yhdessä pito- ja/tai kuljetuselimet, joissa on useita näytesäiliöitä säiliöiden kuljettamiseksi 30 toinen toisensa jälkeen käsittelyasentoon.

Kehys 1 on varustettu ohjauselimillä, jotka käsittävät kaksi pystysuoraa sauvaa 6 ja 7, jotka ohjaavat vaunua, joka toimii työkalun pitimenä 8, joka liikkuu ylöspäin ja alaspäin ja jota 35 on estetty pyörimästä. Työkalun pidintä 8 voidaan siirtää sähkömoottorin 19 avulla välityksen 21 kautta, joka käsittää esimerkiksi hammastettuja pyöriä ja hammastetun hihnan, tai ketjun tai hihnan ilman hampaita tai köyden 20. Työkalun pitimes- 95233 14 sä 8 on varsi 8a, joka ulkonee poispäin sauvoista 6 ja 7 ja joka irrotettavasti pitää kiinni pistotyökalusta 23. Viimeksi mainittu on esitetty suuremmassa mittakaavassa kuviossa 2 ja käsittää piikin 11 ja työntimen 25, jolloin piikki ja työnnin 5 ovat erillisiä, kiinteästi liitettyjä elimiä, nimittäin piikki ja holkki. Pistotyökalun 23 piikki 11 omaa rengasmaisen lieriömäisen pääosan 11a ja vapaassa etupäässään kartiomaisen terävä pääosan 11b. Lieriömäinen osa lla on varustettu pitkittäisellä uralla 11c, joka ulottuu lieriömäisen osan lla taka-10 osasta kohtaan lähellä terävää pääosaa 11b, mutta edelleen pienellä etäisyydellä tästä. Piikin 11 osa, joka ulottuu viimeksi mainitun uran päästä piikin vapaaseen päätyosaan, on siksi rotaatiosymmetrinen suhteessa piikin akseliin koko jälkimmäisen ympärykseltään ja sillä on umpinainen poikkileik-15 kaus. Lieriömäinen pääosa lla on edelleen varustettu lähellä uran lie viimeksi mainittua päätä poikittaisella reiällä lld, nimittäin diametrisesti läpimenevällä porauksella, joka avautuu toisesta päästään uraan 11c. Työnnin 25 pistotyökalussa 23 käsittää aksiaalisen reiän 25a, nimittäin ei-läpimenevän 20 reiän. Työnnin 25 ympäröi piikin 11 samankeskisesti ja on kiinnitetty sen alapäähän, s. o. sen etupäähän, pinnan 25b kautta, joka muodostaa suoran kulman piikin akselin kanssa. Pinnan takapää, joka muodostaa piikin, sijaitsee reiässä 25a ja on sovitettu hoikkiin, joka muodostaa työntimen ruuvin 25 avulla, jota ei ole esitetty tai puristusliitoksella ja/tai mahdollisesti hitsaamalla tai juottamalla. Jousielin 10 käsittää johtimen ja sillä on pitkänomainen osa 10a, joka ulottuu piikin li takaosasta pitkin uraa lie poikittaiseen reikään lld. Jousielimessä 10 on edelleen päätyosa 10b, joka muodostaa 30 olennaisesti suoran kulman pitkänomaisen osan 10a kanssa, ulkonee poikittaiseen reikään lld ja ohjataan siirrettävästi viimeksi mainitun sisällä. Uran 11c osa, joka sijaitsee piikin 11 takapään lähellä ja reiän 25a sisällä, on suurin piirtein yhtä syvä kuin jousielimen 10 muodostavan johtimen halkaisija, 35 jolloin viimeksi mainittu pidetään paikallaan enemmän tai vähemmän kiinteästi. Uralla 11c on edelleen leikkaus, joka alkaa lähellä reiän 25 suuta viimeksi mainitun sisällä, ulottuu ainakin poikittaiseen reikään lld, jolla on syvyys, joka on hie- 15 95233 man suurempi kuin jousielimen 10 muodostavan johtimen halkaisija. Jousielimen 10 osa, joka sijaitsee reiän 25a ulkopuolella, on vapaa tekemään jousiliikkeitä säteittäisessä suunnassa.

5 Kuviossa 3 esitetyssä hoikissa 9, joka on tarkoitus sijoittaa pysäyttimeen 5, on läpimenevä aksiaalinen reikä ja putkimainen osa, jonka jälkimmäisessä ulkopinnassa on rengasmainen lieriömäinen pääpinta ja jonka etupinnassa on lyhyt kartiomainen tai uurrettu pinta 9a, joka suipentuu kohti hoikin 9 etupäätä. 10 Kartiomaisesti suipentuva pinta 9a muodostaa yhdessä putkimaisen osan rengasmaisen lieriömäisen sisäpinnan 9b kanssa enemmän tai vähemmän terävän reunan 9c, joka on samankeskinen hoikin akselin kanssa. Hoikin 9 takapää käsittää suppilomaisen laajennuksen 9d, jonka sisä- ja ulkopinnat laajenevat kartio-15 maisesti poispäin putkimaisesta osasta ja hoikin etupäästä.

Hoikin syöttöelimet käsittävät pyörivän varastointi- tai toi-mitusrummun 12, jolle on kierretty joustava polymeeriteippi 13, jossa on useita holkkeja järjestetty riviin. Hoikin syöt-20 töelimet käsittävät edelleen ohjauskiskon, jota ei ole esitet-ty piirroksissa ja joka ohjaa teippiä 13, joka kierretään pois rummulta 12. Hoikin syöttöelimet käsittävät myös kuljetuseli-met sisältäen moottorin teipin 13 kuljettamiseksi siten, että teipin 13 kuljettamat holkit tulevat valmiusasentoon pistotyö-25 kalun liikeradalla 14, joka on samansuuntainen piikin 11 akse-.. Iin kanssa. Laite käsittää myös erotuslaitteen 15, joka on esitetty kaaviomaisesti kuviossa 1 ja käsittää esimerkiksi leikkaavan reunan tai lämmitetyn johtimen. Tämä erottava laite 15 mahdollistaa teippiosan poisleikkaamisen, jossa on ensim-30 mäinen holkki, joka on esitetty numerolla 9.1. Holkki 9.1 pidetään valmiusasennossa kääntyvässä kaarimaisessa tai haaruk-·· kamaisessa kohdistuselimessä 16 kunnes se sijoitetaan piikkiin li, mikäli viimeksi mainittu - lähtien lähtöasennostaan kuviossa 1 - siirretään alaspäin ja sovitetaan hoikin 9.1. läpi. 35 Mikäli pistotyökalua siirretään edelleen alaspäin, työntimen 25 pinta 25b osuu hoikin 9.1. taka- ja yläpäähän ja työntää viimeksi mainitun alaspäin, jolloin kohdistuselin 16 kääntyy pois. Laite käsittää edelleen alhaallapitoelimen 17, jossa on 16 95233 kaarimainen tai rengasmainen osa ja jota siirretään pitkin siirtotietä 14. Kuviossa 1 ala-asennossaan esitettyä alhaalla-pitoelintä 17 voidaan tämän jälkeen - mikäli pistotyökalu on kohdannut hoikin 9.1 ja liikkuu edelleen alaspäin - liikuttaa 5 alaspäin jousen voimalla, jota ei ole esitetty piirustuksissa ja joka on liitetty työkalun pitimeen 8 tai joka on liitetty työkalun pitimeen 8 tai suoraan pistotyökaluun 23, kunnes al-haallapitoelin 17 saavuttaa pysäyttimen 5 yläpinnan, joka tiivistää näytesäiliön 4. Pistotyökalu 23 lasketaan tämän jälkeen 10 alaspäin hoikin 9.1 kanssa niin alas, että piikki 11 ja holkki pistetään pysäyttimeen 5 ja piikki 11 ja hoikin putkimainen osa lävistää pysäytyseiimen. Holkki 9.1 saavuttaa tällöin ennalta määrätyn alimman asentonsa, jossa laajennuksen 9d ulkopuoli lepää vasten pysäytintä 5. Moottoria 19 ohjataan tämän 15 jälkeen tavalla, jolla työkalun pidin 8 ja pistotyökalu 23 liikkuvat hieman ylöspäin ja liikkuvat tämän jälkeen alaspäin uudestaan ennalta määrättyyn alimpaan asentoon. Saattaa nimittäin esiintyä sellainen tilanne, että pysäyttimen elastisi-teetti aiheuttaa hoikin pienen takaisinjouston, kun pistotyö-20 kalu ensimmäisen kerran lasketaan alas. Nostamalla välillä holkki pistotyökalun kanssa aiheutetaan se, että ainakin käytännössä holkki sijoittuu toivottuun asentoon pysäyttimeen eikä mainittua joustoilmiötä esiinny. Pistotyökalun 23 toisen lyhyen laskemisen jälkeen siirretään työkalunpidin 8 ja pisto-25 työkalu 23 ylöspäin takaisin lähtöasentoonsa, joka on esitetty kuviossa 1. Piikki 11 vedetään ulos hoikista, joka jää sisään-työnnettyyn asentoon pysäyttimen sisälle pistotyökalun ylöspäin suuntautuvan vaiheen aikana. Tämän vaiheen aikana alhaal-lapitoelin 17 pitää pysäyttimen näytesäiliössä 4 ja jälkimmäi-30 sen putkimaisessa pitimessä 3, kun toisaalta sovitettu holkki pidetään staattisen kitkan avulla pysäyttimen sisällä. Kun , piikki vedetään ulos hoikista, alhaallapitoelin liikkuu myös ulospäin alkuasentoonsa, joka on esitetty kuviossa l. Pisto-työkalun ylöspäin suuntautuvan liikkeen aikana ja/tai sen jäl-35 keen levymäistä tukielintä 2 pyöritetään sellaisen kulman verran, että näytesäiliö, jonka pysäytin on varustettu hoikilla, siirtyy pois ja toinen näytesäiliö siirtyy käsittelyasentoon. Mikäli piikki 11 on noussut kohdistuselimen 16 yläpuolelle 17 95233 viedään toinen holkki eli kuviossa 1 numerolla 9.2 piirretty holkki kohdistuselimeen 16. Prosessia voidaan tämän jälkeen toistaa kunnes kaikkien näytesäiliöiden pysäytyselimet, jotka on sovitettu tukielimeen 2, on varustettu käytävän määrittä-5 villä holkeilla.

Moottori 19 ja laitteen muut moottorit voivat esimerkiksi olla sähköisiä askelmoottoreita. Laite voi edelleen käsittää yhden rajakytkimen, joka toimii yhdessä työkalunpitimen 8 kanssa tai 10 itse pistotyökalun 23 kanssa ylemmän ja/tai alemman päätyasen-non määrittämiseksi. Edelleen voidaan järjestää ainakin yksi rajakytkin tai muu vastaava elin, jolla havaitaan, onko tuki-elin 2 todella varustettu näytesäiliöillä 4 ja/tai onko hoikkien syöttöelimessä todella holkkeja. Moottorit, rajakytkimet 15 ja muut ilmaisuelimet voivat olla sähköisesti liitettyjä elektroniseen ohjauslaitteeseen, jolla ohjataan moottoreita, siten, että varmistetaan, että laite toimii mainitulla tavalla. Käyttäjä voi tämän jälkeen ottaa esimerkiksi näytesäiliöt pois putkimaisista pitimistä 3 tai purkaa tukielimen 2 yhdessä 20 näytesäiliöiden kanssa, jotka on sovitettu tukielimelle 2, ja sovittaa näytesäiliöt esimerkiksi tilapäisesti jääkaappiin ennen kuin suoritetaan analyysi tai suoraan kohtaan, jossa näytteet analysoidaan. Laite voidaan myös integroida järjestelmään, joka on sovitettu suorittamaan automaattisia ana-25 lyyseja.

Kuviossa 4 esitetty laite sisältää kehyksen 101, johon on asennettu pito- ja/tai kuljetuselimet 103, jotka pitävät useita näytesäiliöitä 105, joista kukin on tiivistetty tiivistys-30 elimellä, joka on toteutettu pysäyttimenä 107. Pito- ja/tai kuljetuselimet 103 sisältävät liikkuvan tukielimen 111, jossa ;* on putkimaisten pitimien 113 rivi, jolloin tukielin voi käsit tää useampia pitimiä kuin mitä on esitetty kuviossa 4. Kukin pidin suljetaan alapäässään pohjalla ja on avoin yläpäästään, 35 ja on sovitettu irrotettavasti pitämään näytesäiliön. Kuten nähdään erityisen selvästi kuvioista 6 ja 7, on kukin putkimainen pidin 113 varustettu lähellä alapäätään ja yläpäätään rengasmaisella uralla 113a. Vierekkäiset putkimaiset pitimet 18 95233 113 on pareittain yhdistetty yhdyselimiin 115, jotka on jätetty pois kuviosta 7 havainnollisuuden vuoksi, mutta esitetty kuviossa 8. Ne koostuvat ohuista, elastisesti muotoaan muuttavista levyistä, joissa on reikä kutakin kahdesta putkimaisesta 5 pitimestä varten ja jotka on irrotettavasti sovitettu uriin 113a, jolloin yhdyselimet 115 ovat kääntyviä putkimaisten pi-timien 113 ympäri. Tukielin 111 koostuu täten erään tyyppisestä ketjusta. Ohjauskanava 117, joka on esitetty kuviossa 4 ainoastaan kaaviomaisesti, käsittää pohjaosan, joka liukuvasti 10 kannattaa putkimaisten pitimien 113 pohjia ja sivuttaisia osia ohjaten tukielinten osaa kahdella vastakkaisella sivulla ja pitäen näytesäiliöt pystyasennossa. Kaksi tartunta- ja kulje-tuselintä 119, jotka näkyvät erityisen hyvin kuvioissa 7 ja 8, koostuvat hammaspyöristä, jotka on asennettu akseleille 121 15 pyörivästi kehyksessä 101 pystyakselin ympäri. Tartunta- ja kuljetuselimet 119 on sovitettu tarttumaan yhdessä hammasparin kanssa putkimaiseen pitimeen 113. Sähköinen askelmoottori 123 on liitetty välityksen 125 kautta, joka käsittää hammaspyörät ja hammashihnat ja esitetty ainoastaan yksinkertaistetusti 20 kuviossa 4, akseleihin 121 kahdessa tartunta- ja kuljetuseli-messä 119 jälkimmäisten pyörittämiseksi vastakkaisissa suunnissa ja täten tukielimen 111 kuljettamiseksi pitkin ohjaus-kanavaa 117. Tukielin voidaan syöttää ei-esitetyistä syöttö-elimistä ja voidaan esimerkiksi aukirullata rullalta.

25

Ohjauselimissä on kaksi hylsyä 131, jotka on asennettu ohjaus-kanavan 117 yläpuolelle kehykseen ohjaamaan pistotyökalua 141, jonka akseli 143 on siirrettävissä pitkin siirtotietä, joka on kohdistettu mainitun akselin 143 kanssa. Pistotyökalu käsittää 30 akselin 145, jossa on olennaisesti lieriömäinen pääosa 145a, joka lävistää hylsyt 131 ja on myös kiinnitetty pyörimistä vastaan elimillä, jotka käsittävät ainakin yhden nastan 133 yhdessä hylsyistä 131, ja ulkonee aksiaaliseen uraan 145b akselin osassa 145a. Hammasrivi 145c työstetään akseliosan 145a 35 toiselle puolelle siten, että jälkimmäinen tai - tarkemmin -sen osa käsittää hampaat, jotka määrittävät hammastangon. Akseli 145 käsittää ohuemman lieriömäisen osan 145, joka sijaitsee osan 145a alapäässä ja hylsyjen 145 alapuolella. Akselin 19 95233 alapää käsittää lyhyen kartiomaisen tai suippenevan tai uurretun päätyosan. Työnnin 147, joka näkyy erityisen hyvin kuviossa 5, on aksiaalisesta liukuva akselin 145 sillä osalla, joka sijaitsee hylsyjen 131 alapuolella. Työnnin 147 muodostuu hol-5 kista, jonka ulkopinta on rengasmainen ja lieriömäinen lu kuunottamatta lyhyttä kartiomaista suipentumaa tai uurrettua päätyosaa työntimen 147 ala ja yläpinnoissa. Jälkimmäisessä on läpimenevä aksiaalinen reikä 147a, nimittäin askellettu rengasmainen reikä, jossa on leveämpi yläosa 147b ja kapeampi 10 alaosa 147c. Näiden reikäosien 147b, 147c sisähalkaisijat ovat hieman suurempia kuin akseliosien 145a ja 145d halkaisijat vastaavasti, jolloin nämä kaksi akseliosaa ohjaavat työnnintä pienellä välillä. Akseliosa 145a on varustettu lähellä alapäätään säteittäisellä reiällä 145e. T-muotoisessa pysäytin- ja 15 kytkentäelimessä 149 on haara 149a, joka on kiinnitetty reikään 145e ruuvilla 151, joka on sovitettu akselin säteittäi-seen kierteillä varustettuun reikään. Haara 149a läpäisee aksiaalisen uran I47e työntimessä 147 ja on liitetty ulkopääl-lään kahteen varteen 149b ja 149c pysäytin- ja kytkentäelimes-20 sä 149, jolloin varret ulottuvat poispäin haarasta 149a pystysuunnassa alaspäin ja ylöspäin vastaavasti. Työntimen 147 ura 147d toimii yhdessä pysäytin- ja kytkentäelimen haaran 149a kanssa rajoituseliminä, jotka määrittävät kaksi pääty-asentoa, joiden välillä työnnintä 147 voidaan siirtää suhtees-25 sa akseliin 145. Kierrejousi 153 on sovitettu vapaaseen putkimaiseen tilaan akseliosan 145d lieriömäisen pinnan ja työntimen 147 reikäosan 147b sisäpinnan välillä. Jousi 153 kytkee olkapinnan, joka muodostuu pääakseliosan 145a alapäästä, kuten myös työntimen 147 olkapinnan, joka rajoittaa reikäosan 147b 30 jälkimmäisen alapäässä, ja aikaansaa alaspäin suunnatun voiman työntimeen 147. Akseli 145 on varustettu alapäässään samankes-kisellä reiällä I45f, nimittäin ei-läpimenevällä pyöreällä lieriömäisellä reiällä. Pistotyökalun 141 piikki 157 on muodostettu nastasta, joka on irrotettavasti liitetty akseliin 35 145 ja käsittää olennaisesti rengasmaisen lieriömäisen pääosan 157a, joka sijaitsee osittain akselin 145 reiässä 145f. Piikin vapaa etupinta on kartiomaisesti muodostettu päätyosa 15 7b, jonka kärki sijaitsee piikin akselilla. Piikki 157 on olennai- 20 95233 sesti identtinen piikin 11 kanssa ja käsittää erityisesti pitkänomaisen uran 157c, joka vastaa piikin 11 uraa 11c. Täten ura 157c alkaa piikin takapäästä ja päättyy paikkaan, joka sijaitsee pääosassa 157a ja pienellä etäisyydellä suipentuvien 5 pintojen takapäästä päätyosassa 157. Piikki 157 käsittää myös poikittaisen reiän 157d, joka on sovitettu samalla tavalla piikin 11 reikään lld. Jousielimet 159 on sovitettu piikkiin 157 samalla tavalla kuin jousielin 10 piikkiin 11 ja niissä on pitkänomainen osa 159a, joka kulkee pitkin uraa 157c, ja pää-10 tyosa 157b, joka ulkonee poikittaiseen reikään I57d. Piikki 157, ja täten myös jousielimet 159, on irrotettavasti kiinnitetty akseliin 145 ruuvin 161 avulla, joka on sovitettu sä-teittäiseen, kierteillä varustettuun reikään 145g akselissa 145.

15

Laite käsittää hammaspyörän 167, jota tuetaan laakereilla kehyksessä 101, ja joka on kytketty hampaisiin 145c työkaluakse-lin 145 osassa, joka toimii hammastankona. Hammaspyörää 167 voidaan käyttää välityksellä 169, joka käsittää hammaspyörät 20 ja hammashihnat, sähköisellä askelmoottorilla 171. Ilmaisin 173, joka käsittää esimerkiksi rajakytkimen, jossa on liikkuva tuntoelin, on asetettu kehykseen 101 ja sovitettu toimimaan yhdessä nastan 175 kanssa tai vastaavan kanssa, joka on sovitettu pistotyökalun yläosaan. Ilmaisin 173 ja nasta 175 on 25 sovitettu määrittämään lähtöasento s.o. pistotyökalun ylin asento.

Kuviossa 5 on myös esitetty holkki 179 asennossa, jossa se on sovitettu pysäyttimeen 107. Holkki on täysin rotaatiosymmetri-30 nen akselinsa kanssa ja määrittää läpimenevällä samankeskisellä reiällä käytävän 181. Holkki 179 käsittää putkimaisen osan 179a, jossa on rengasmainen lieriömäinen sisäpinta, joka ulottuu hoikin etupäähän. Putkimaisessa osassa 179a on pääosa, jossa on rengasmainen lieriömäinen ulkopinta ja lyhyt pääosa, 35 jossa on kartiomainen suppeneva ulkopinta 179b. Putkimainen osa 179a on liitetty takapäällään pääosaan, joka sisältää laajennuksen 179c, jossa on - alkaen putkimaisen osan 179a takapäästä - suppilonmuotoinen sisäpinta 179d, joka on vinossa 21 95233 suhteessa hoikin akseliin ja jatkuvasti käyrä aksiaalisessa leikkauksessa, sisäpinnan 179e ja rengasmaisen lieriömäisen sisäpinnan 179f. Pääosa käsittää säteittäisen osansa ulkovai-palla kauluksen 179g, joka ulkonee alaspäin hoikin asennossa, 5 joka on esitetty kuviossa 5, s.o. olennaisesti aksiaalisesti kohti putkimaisen osan 179a etupäätä. Kaulus 179g on sovitettu suippenemaan poikkileikkaukseltaan kohti vapaata päätään ja sillä on esimerkiksi olennaisesti kolmion muoto. Kuitenkin kolmion alakulma, joka muodostaa kauluksen vapaan pään, on 10 pyöristetty ja/tai tasoitettu. Säteittäisesti mitattu kauluksen 179g vapaan pään paksuus on siten olennaisesti pienempi kuin pääosan ulkohalkaisija, nimittäin enintään 20 % ja esim. noin 10 % tai vähemmän mainitusta säteestä. Pääosan säteittäi-nen leikkaus on edelleen varustettu kahdella tai useammalla 15 läpimenevällä reiällä 179h, jotka on sovitettu pitkin kehää. Holkki 179 käsittää jäykän, läpinäkyvän polymeerin, esim. po-lystyreenin.

Laite käsittää syöttöelimet, joilla tuodaan holkit 179, jotka 20 sovitetaan pysäyttimiin 107. Kuviossa 4 esitetyt syöttöelimet käsittävät astian 183, joka on kytketty kehykseen 101 ja toimii varastoiden useita holkkeja, joista vain osa on esitetty. Ainakin putkimaisten osien 179a ulkopinta on voideltu puhtaalla silikoniöljyllä ennen kuin holkit sijoitetaan astiaan 183. 25 Astiassa on kalteva sivuseinä, jossa on kanava, jossa on hissi 185. Hissi 185 käsittää kaksi pyörivästi kannatettua rullaa 187, 189, joiden hampaat tai nokat tai vastaavat kannattavat kuljetuselintä 191, joka käsittää ainakin yhden päättömän ketjun tai hihnan, joka on sovitettu toimimaan yhdessä rullien 30 187, 189 hampaiden tai nokkien kanssa. Kuljetuselin on varus tettu sieppaimilla 193 yli kuljetusastian, jolloin kukin siep-pain 193 on sovitettu sieppaamaan ylöspäin suuntautuvan liikkeensä aikana yhden holkeista 179, jotka sijaitsevat astiassa 183. Ainakin yksi rullista 187, 189, esim. rulla 187, on lii-35 tetty välityksen 195 kautta, käsittäen hammaspyörät ja ainakin yhden hammashihnan, sähköiseen askelmoottoriin 197.

22 95233

Syöttöelimet käsittävät edelleen kaltevan kourun 201, jossa on kaksi kiskoa liitetty muodostamaan eräänlaisen kanavan, jonka yläpää ja tulopää on sovitettu lähelle hissin 185 yläpäätä. Hissi 185 ja liukukouru 201 on muodostettu sellaisiksi, että 5 holkit 179, joita ohjataan hissillä liukukanavalle, saapuvat normaalisti siihen aiottuun asentoon, jolloin hoikin putkimainen osa sijaitsee kohtisuoraan liukusuuntaan alaspäin. Liukukouru 201 on kuitenkin varustettu liu'un ohjauslaitteella 203, joka on esitetty ainoastaan kaaviomaisesti ja jonka tehtävänä 10 on tarkistaa, ovatko holkit, jotka liukuvat alaspäin, oikeassa asennossaan - ja mikäli eivät ole - kääntää ne oikeisiin asentoihinsa. Holkki 179 sijaitsee kauluksensa 179g reunojen osilla kiskoilla liukukourussa 201 liukuessaan alaspäin tätä pitkin. Koska kauluksella 179g on suhteellisen ohut vapaa reuna, 15 aiheuttaa hoikin paino riittävän paineen varmistamaan, että holkki todella liukuu alas kourua pitkin, vaikkakin paino on suhteellisen pieni ja vaikkakin liukukourukiskot voi olla päällystetty silikoniöljyllä, joka on peräisin aikaisemmista holkeista, jotka mahdollisesti estävät liukuvan liikkeen.

20

Mainitun liukukourun 201 alapäässä on kohdistuselin 205, jolla kohdistetaan kukin syötetty holkki 179 asentoon, joka sijaitsee pistotyökalun 141 liikeradalla siten, että piikki 157 voidaan liikkeensä aikana viedä hoikin 179 putkimaiseen osaan. 25 Kohdistuselin on asennettu laakerin 207 avulla kehykseen l kääntyvästä vaaka-akselin ympäri. Ura 205a on leikattu kohdis-tuselimeen sivusta ja on suunnattu liukukourun 201 poistopää-hän siten, että kohdistuselin on haarukkamainen. Urassa 205a on ylempi osa, joka muodostaa laajennuksen 179c ja alempi, 30 kapeampi osa, joka on mitoitettu lävistämään hoikin 179 putkimaisen osan 179a ja tukemaan hoikkia mikäli kohdistuselin 205 sijaitsee olennaisesti vaakasuorassa lepo- tai lähtöasemassaan, joka on esitetty kuviossa 4. Jousi 211 on sovitettu toisella päällään kehyksen 101 osaan ja kytkeytyy toisella pääl-35 lään kohdistuselimeen 205 ja aikaansaa voiman viimeksi mainittuun, joka vetää sitä ylöspäin kohti pysäytintä, joka on sovitettu liukukouruun 201 tai suoraan kehykseen 101 muodostaen mainitun lepo- tai alkuasennon kohdistuselimelle. Liukukourun 95233 23 201 alapäässä on edelleen ilmaisin 209, joka koostuu esim. valonlähteestä ja valoherkästä kytkimestä tai rajakytkimestä, jossa on mekaaninen tuntoelin, ja joka on sovitettu tunnistamaan hoikin läsnäolon tai puuttumisen kohdistuselimestä 205.

5

Laite käsittää edelleen ilmaisuelimet, joita ei ole esitetty piirustuksessa ja jotka on sovitettu havaitsemaan, onko putkimainen pidin 113 ainakin yhdessä ennalta määrätyssä asennossa ja pitääkö se todella näytesäiliötä 105. Voi myös olla järjes-10 tetty elimet, joilla tutkitaan, nostaako hissi 185 hoikkia 179 kullakin sieppauksella 193 ylittäessään ennalta määrätyn pisteen, ja elimet havaitsemaan ja tarkistamaan muita toimintoja. Laite käsittää edelleen elektronisen ohjauslaitteen 221, joka on elektronisesti liitetty moottoreihin 123, 171, 197, il- 15 maisimiin 173, 209 ja muihin ilmaisulaitteisiin, jolloin sähköiset liitännät on esitetty kuviossa 4. Ohjauslaite 221 on sovitettu ohjaamaan laitteen toimintaa. Ohjauslaite määrittää esim. pyörimisaskelien lukumäärän, jotka on suoritettava as-kelmoottoreiden 123, 171, 197 taholta ja varmistaa esim. että 20 näytesäiliöt, jotka ovat tukielimissä 111, siirretään toinen toisensa jälkeen käsittelyasentoon ja pois siitä, ja että pis-totyökalu 141 lasketaan lähtöasemastaan alas ennalta määrätyn matkan alempaan päätyasentoon. Ohjauslaite voi käsittää käsikäyttöisen säätöelimen, joka sallii käyttäjän säätää ja mää-25 rittää pistotyökalun alemman päätyasennon, joka säätömahdolli-' suus on erityisen arvokas, mikäli käsitellään säiliötä ja/tai pysäyttimiä, joilla on vaihteleva aksiaalinen pituus.

Seuraavassa selostetaan laitteen toimintaa, jolloin oletetaan, 30 että tukielin 111 on kuvion 4 osoittamassa asennossa, jolloin toinen näytesäiliö 105 - vasemmalta laskettuna - on käsittely-*· asennossa ja jossa mainitun säiliön ja pysäyttimen 107, joka tiivistää sen, akseli on kohdistettu pistotyökalun 141 akselin 143 kanssa ja täten myös jälkimmäisen kulkutien kanssa. Edel-35 leen oletetaan, että pistotyökalu 141 ja kohdistuslaite 205 sijaitsevat lähtöasemissaan ja että kohdistuselimet kannattavat hoikin 179 valmiusasennossaan, ks. kuvio 4. Työnnin 147 sijaitsee tällöin - suhteessa akseliin 145 ja piikkiin 157 - 24 ala-asennossaan. Piikkiosa, joka ulkonee ulos akselilta 145, sijaitsee tällöin osittain työntimen 147 sisällä ja osittain työntimen alapuolella. Moottori 171 voi nyt käyttää hammaspyörää 167 siten, että pistotyökalu 141 siirtyy alaspäin kohti 5 näytesäiliötä 105, joka nyt on käyttöasennossa. Osa piikistä 157, joka ulkonee ulos työntimestä 147, liukuu sitten hoikin 179 putkimaiseen osaan siten, että se voi - yhdessä jousielin-ten 159 kanssa - pitää holkkis, kun piikki ei vielä täysin lävistä hoikin putkimaista osaa 179a. Samalla työntimen 147 etu-10 osa sovitetaan laajennukseen 179c. Mikäli pistotyökalu on saavuttanut tämän asennon ja viedään edelleen alaspäin, kytkeytyy pysäytys- ja kytkentäelimen 149 varsi 149b kohdistuselimeen 205 ja kääntää tämän alaspäin. Holkki 179 sijoitetaan ensin kohdistuselimen toimesta ja liikutetaan sitten alaspäin ja 15 pois urasta 205a kohdistuselimessä. Työnnintä on mahdollisesti jarrutettu ja siirretty jo hieman taaksepäin suhteessa piikkiin, kun työnnin on sovitettu hoikin 179 laajennukseen 179c ja kun pysäytys- ja kytkentäelin 149 on alkanut kytkeytyä koh-distuselimeen 205. Hoikin tullessa kosketukseen pysäyttimen 20 107 kanssa, joka tiivistää näytesäiliön 105, joka pidetään käsittelyasennossa, pysähtyy pysäytin hetkellisesti hoikin 179 alaspäin suuntautuvan liikkeen ja myös työntimen 147, joka kytkeytyy hoikin laajennuksen säteittäiseen sisäpintaan I79e, jolloin piikki 157 siirtyy - vietäessä pistotyökalua edelleen 25 alaspäin - alaspäin sekä suhteessa työntimeen 147 että suhteessa hoikkiin 179. Akseli 145 ja piikki 157 tulevat asemiinsa suhteessa työntimeen 147 ja hoikkiin 179, jolloin haara 149a pysäytys- ja kytkentäelimessä 149 kytkee työnninpinnan, joka määrittää uran 147d alapään siten, että työnnin nyt si-30 jaitsee - suhteessa akseliin 145 ja piikkiin 157 - yläasennos-sa. Piikin 157 kärki-päätyosa 157b ulkonee tämän jälkeen ulos hoikista piikin jo alkaessa tulla pysäyttimeen 107. Pistotyö-kalun jatkoliikkeen aikana alaspäin liikkuu piikin kärkiosa 157b pysäyttimeen ja sen läpi, kun työnnin 147 myös työntää 35 hoikkia 179 pysäyttimen 107 läpi kunnes hoikin säteittäisen osan pääosa osuu pysäyttimeen, ja piikki 157 ja holkki 179 saavuttavat ennalta määrätyn alimman asentonsa, joka on esitetty kuviossa 5.

95233 25

Elektroninen ohjauslaite 221 kääntää nyt moottorin 171 pyörimissuunnan siten, että akseli 145 ja piikki 157 pistotyökalus-sa 141 nousevat hieman, esim 5-10 mm. Holkki saa sitten joustaa takaisin, s.o. hieman ylöspäin johtuen pysäyttimen 107 5 joustavuudesta. Nousun jälkeen käännetään moottorin 171 suunta siten, että akseli 145 ja piikki 157 taas viedään alaspäin ala-asentoon. Tämä tapahtuu, kun akseli on osittain nostettu työntämään holkki 179 taas alaspäin ja kompensoimaan hoikin joustoa. Sitten moottori 171 nostaa pistotyökalun 141 kunnes 10 se jälleen saavuttaa lähtöasennon.

Akselin 145 ylöspäin suuntautuvan liikkeen ensimmäisen vaiheen aikana jousi 153 puristaa työnnintä 147 vasten hoikin 179 sä-teittäistä pintaa 179e, jolloin työntimen puristusvoima tie-15 tysti vähenee akselin ylöspäinliikkeen aikana. Työnnin 147 kytkeytyy siten säteittäiseen pintaan 179e ainakin edellä mainitun osittaisen nousun aikana ja sitten kunnes piikki 157 ja jousielimet 159 vedetään osittain pois hoikin 179 putkimaisesta osasta 179a. Täten työnnin pitää hoikin 179 alhaalla - kos-20 ka se sijaitsee säteittäisellä pinnallaan vastapäätä pysäyttimen 107 yläpäässä sijaitsevaa sisäistä säteittäistä pintaa 179e - epäsuoraan myös pysäyttimen 107, pistotyökalun ylös-liikkeen ensimmäisessä vaiheessa. Tällä estetään, että piikki nostaa hoikkia, pysäytintä tai koko näytesäiliötä liikkeen 25 aikana ylöspäin.

Kuten jo mainittiin, pysäytys- ja kytkentäelin 149 kääntää kohdistuselimen 205 alaspäin kohti jousen 211 aikaansaamaa paluuvoimaa pistotyökalun alaspäin suuntautuvan liikkeen aika-30 na. Kaksi vartta 149b, 149c jatkavat kytkeytymistä kohdis- tuselimeen kunnes pistotyökalu on laskettu alimpaan asentoonsa ja nostettu jälleen korkeudelle, jolla pysäytys- ja kytkentä-

> · I

elin 149 aikaisemmin aloitti kytkeytymisen kohdistuelimeen 205. Tämä varmistaa, että kohdistuselin 205 pidetään kallis-35 tettuna alaspäin ja poispäin akselilta 145 työntimeltä 147 osan pistotyökalun ylöspäin suuntautuvan liikkeen aikana eikä estä tätä ylöspäin suuntautuvaa liikettä. Jälkeenpäin jousi 211 vetää kohdistuselintä 205 takaisin lähtö- tai lepotilaan- OC07.7

26 ✓Oi-vJO

sa. On huomattava, että putkimainen pidin 113, joka sijaitsee käsittelyasennossa, on tyhjä, s.o. siinä ei ole näytesäiliötä. Mikäli pistotyökalu, jossa on holkki, lasketaan ala-asentoonsa, siinä tietenkään ei ole pysäytintä. Tällöin pistotyökalu 5 kuljettaa hoikin taas ylöspäin, jolloin pysäytys- ja kytkentä-elin 149 voi pitää kohdistuselimen 205 asennossa, joka mahdollistaa hoikin nostamisen yli kohdistuselimen.

Mikäli holkki 179 on sovitettu pysäyttimeen 107, joka kuuluu 10 näytesäiliöön, joka sijaitsee käsittelyasennossa ja jos pisto-työkalu on nostettu taas lähtöasentoonsa, saa elektroninen ohjauslaite 221 moottorin 123 pyörittämään tartunta- ja kulje-tuselimiä 119 nuolien osoittamassa suunnassa kuviossa 7 ja 8 siten, että tukielin 111 liikkuu kuviossa 4 oikealle kunnes 15 seuraava näytesäiliö - jonka pysäytin varustetaan hoikilla -on saapunut valmiusasentoon. Ohjauslaite ohjaa edelleen moottoria 197 siten, että hissi 185 toimittaa toisen hoikin 179 liukukourun 201 tuloon ja tämä liukuu alas viimeksi mainittua ja saapuu kohdistuselimeen 205. Tämän jälkeen alkaa uusi toi-20 mintajakso. Laite voi täten sijoittaa täysin automaattisesti hoikin kuhunkin pysäyttimeen useista näytesäiliösitä. Mikäli häiriöitä esiintyy toiminnassa, havaitaan ne yleensä ilmaisimilla 173, 209 ja muilla ilmaisuelimillä. Elektroninen ohjauslaite voi silloin - riippuen häiriön laadusta - suorittaa vas-25 tamittauksia tai pysäyttää toiminnan ja/tai antaa hälytyssig- naalin.

Nyt oletetaan, että holkit 179 on sovitettu pysäyttimiin 107 useissa näytesäiliössä 105, jotka pidetään tukielimissä 111. 30 On huomattava, että voidaan helposti erottaa tukielin tarvittavalla putkimaisten elimien 113 määrällä pitkästä "varastosta" poistamalla yksi yhdyselimistä 115. Tukielin 11, joka kuljettaa näytesäiliöitä, joiden pysäyttimet 107 kukin on varustettu hoikilla 179, voidaan tämän jälkeen sovittaa käyttäjän 35 toimesta - mahdollisesti sen jälkeen kun niitä on väliaikaisesti säilytetty esim. jääkaapissa - paikkaan, joka sijaitsee näytteen analysoimiseksi sopivalla laitteella. Kuitenkin, kuten mainittiin johdannossa, kuvion 4 laite voi myös olla in-

Il 1 lii li lii 1,1 i.llil , . i 95233 27 tegroitu järjestelmään, jolla tehdään automaattisia analyyseja. Tällainen järjestelmä voisi sisältää kuljetuselimet, joilla kuljetetaan tukielintä 11, joissa on näytesäiliöt, joissa on pysäyttimet 107 sovitettuna holkeilla 179 analyysiasemalle.

5 Näyte, joka on näytesäiliöissä 105, ks. kuvio 6, on merkitty viitenumerolla 231. Näyte 231 voi koostua esim. verestä, jota on sentrifugoitu näytesäiliössä ja/tai sedimentoitu ennen hoikin sovittamista veren kiintoaineiden erottamiseksi veren see-10 rumista. Näytesäiliön alaosa käsittää tällöin verikakun 233, jossa on verisoluja, keskiosa näytteestä veriseerumia 235 ja ylin osa näytteestä ilma ja/tai muita kaasuja. Kuviossa 6 on esitetty - kaaviomaisesti - imulaite 241, jossa on nestejohto 243, joka koostuu esim. hieman joustavasta letkusta, joka on 15 enemmän tai vähemmän läpinäkyvä ja joka on valmistettu poly-propyleenistä. Johdon 342 ulkohalkaisijan on oltava niin paljon pienempi kuin hoikin 179 putkimaisen osan 179a sisähalkai-sija, että johto voidaan helposti työntää käytävän 181 läpi, jonka määrittää holkki, ja että väli jää käytävään hoikin si-20 säpinnan ja johdon 243 väliin mahdollistamaan ilman pääsyn ympäristöstä näytesäiliöön imuprosessin aikana. Imulaite 241 voi olla erinäköinen riippuen analyysimenetelmän automatisoin-tiasteesta. Imulaite 241 voi käsittää esimerkiksi alapäässään keräävän astian 245, joka on enemmän tai vähemmän läpinäkyvä 25 ja joka on valmistettu polypropyleenistä ja joka on liitetty kytkentäelimillä 247, kuten pikakytkennällä, pumppuelimiin 249, jotka käsittävät esim. sylinterin ja käsin siirrettävän männän. Keräävä astia 245 tai ainakin sen alaosa saattaa omata lieriömäisen muodon ja voi olla muotoilultaan sellainen, että 30 se voidaan sovittaa hoikin laajennuksen osaan 179c, jossa on lieriömäinen sisäpinta 179f, ja tämän jälkeen sijoittaa siihen « riittävän kiinteästi kiinnittämiseksi hoikkiin. Hoikin laajen- • · ' nuksen 179c ylöosa voi täten toimia keräävän astian 245 alustana .

35

Imuprosessi voidaan suorittaa esim. sijoittamalla imulaite 241 asentoon, jossa nestejohto 243 kulkee käytävän 181 läpi näytteeseen ja keräävä astia 245 sijaitsee hoikin 179 ulkopuolel- 28 95233 la. Toivottu määrä näytteitä 231 voidaan imeä pois säiliöstä keräävään astiaan 245. Jälkimmäinen voidaan sitten sovittaa hoikin laajennuksen yläosaan. Koska keräävä astia 245 voi olla enemmän tai vähemmän kaasutiivis hoikin 179 lieriömäiseen si-5 säpintaan 179f nähden, saattaa lieriömäisen laajennuksen osan 179c sisällä oleva ilma - kun keräävä astia 245 viedään hoikin laajennukseen 179c - virrata ulos reikien 179h läpi aukon kautta, joka sijaitsee pysäyttimen 107 yläsivun ja säteittäi-sen hoikin alasivun välissä ja lopulta välin läpi, joka si-10 jäitsee kauluksen 179g ja kauluksen ohjaaman pysäytinpinnan välissä. Edellä mainittu aukko esiintyy siksi, että holkki on joustanut taaksepäin hieman selostetun hoikin toisen työnnön jälkeen. Aukko esitetään kuviossa 6 havainnollisuuden vuoksi liioitetulla paksuudella, joka on todellisuudessa luokkaa mil-15 limetrin kymmenesosa näytesäiliön 105 ulkohalkaisijalla ja alueella 15 - 20 mm esim. hoikin pääosalla.

Keräävä astia 245 on sovitettu hoikin laajennuksen 179c ylempään lieriömäiseen osaan ja se voidaan erottaa pumppuelimestä 20 249 irrottamalla kytkentäelimet 247. Keräävä astia 245 voi käsittää liitoksessaan johtoon 243 suodatinelimen ja/tai tar-kistusventtiilin, joka estää näytteen, joka on imetty keräävään astiaan, virtaamasta takaisin näytesäiliöön 108. Koska lasinen näytesäiliö 105, holkki 179, nestejohto 243 ja keräävä 25 astia 245 ovat enemmän tai vähemmän läpinäkyviä, mahdollistavat ne imuprosessin ja näytteen visuaalisen tarkkailun. Keräävä astia 245, joka nojaa hoikin sisäosan laajennukseen, voidaan tällöin väliaikaisesti tiivistää poistettavalla kannella tai jättää avoimeksi, riippuen käytetystä analysointilaittees-30 ta ja aiottua seuraavaa toimenpidettä. Ei ole välttämätöntä käyttää imulaitetta, jossa on keräävä astia, joka sijaitsee hoikin sisällä. Imulaite voi käsittää esim. laboratoriopipe-tin, jossa on kokoonpuristettava pallo ja imujohto ilman keräävää astiaa. Mikäli näytettä analysoidaan käyttäen automaat-35 tista järjestelmää, viimeksi mainitun imulaite ei yleensä käsitä keräävää astiaa, joka sijaitsee hoikin laajennuksessa.

95233 29

Kuitenkin on olemassa mahdollisuus käyttää automaattista va-kioanalyysiä, joka yhdistetään vaihtoehtoanalyysiin, jonka käyttäjä suorittaa. Joka tapauksessa hoikkien käyttö, joiden sisään voidaan sijoittaa keräävä astia tai mahd. muut elimet, 5 tai elimet näytteen käsittelemiseksi, lisää laitteen ja näy-tesäiliön käyttöä joiden pysäyttimet on varustettu holkeilla.

Kuviossa 9 esitetty laite käsittää kehyksen ja pitoelimet 303 yhden ainoan näytesäiliön 305 pitämiseksi, joka on tiivistetty 10 pysäyttimellä 307. Pitoelimet 303 käsittävät putkimaisen pitimen 313, jossa on näytesäiliön 305 alempi osa. Putkimainen pidin 313 sijaitsee päässä 315, jota tuetaan kääntyvästi vaaka-akselin ympäri kehyksen lohkossa. Mikäli pää 315 on käsit-telyasennossa, joka on esitetty kuviossa 9, on näytesäiliö 15 pystysuora. Pää voi myös kääntyä asentoon, jossa putkimaisen pitimen 313 akseli siirretään näytesäiliön sovituksen ja poiston mahdollistamiseksi. Laitteessa on elimet, joita ei ole esitetty piirustuksissa, pään 315 kytkemiseksi asentoon, joka on esitetty kuviossa 9 sekä mahdollisesti toiseen mainittuun 20 asentoon ja joka mahdollistaa pään irtikytkemisen sovittamalla siihen tarpeeksi suuri vääntömomentti. Edelleen on sovitettu kiinnityselin 317, joka mahdollistaa pään 315 poistamisen, korvaamisen ja jälleen kiinnittämisen siten, että eri halkaisijan näytesäiliöiden päitä voidaan asentaa.

25

Ohjauselimet käsittävät kaksi hylsyä 331, joista ainoastaan ylemmän yläpää on esitetty kuviossa 9 ja jotka on kiinnitetty kehyksen 301 osaan ja ohjaavat pistotyökalun 341 akselia 345 tavalla, jolla kuvion 4 laitteen hylsyt 131 ohjaavat akselia 30 145. Akseli 345 käsittää edelleen osan, joka on varustettu hammasrivillä, jota ei ole esitetty kuviossa 9, joka vastaa « hammasriviä 145c ja joka muodostaa hammastangon. Kuvion 9 lai- ♦ · < te käsittää myös hammaspyörän, jota ei ole esitetty ja joka kytkee akselin 345 hampaat samalla tavalla kuin pyörä 167 kyt-35 kee akselin 145 hampaat. Kuitenkin hammaspyörän 167 vastakohtana kuvion 9 mukaisen laitteen hammaspyörää ei käytetä moottorilla, vaan se on kiinnitetty pyörivästi akseliin 369, joka on liitetty kampeen 371, joka mahdollistaa käsin tapahtuvan 30 y ο ΔνΟ hammaspyörän pyörittämisen. Pistotyökalu 341 käsittää piikin 357, joka on jäykästi kiinnitetty aksiaaliseen ei läpimenevään reikään pistotyökalun akselin 347 alapäässä ja joka on varustettu jousielimillä, jotka on sovitettu tavalla, joka on vas-5 taava kuin aikaisemmin selostetussa laitteessa jousi 10 ja 159. Kuviossa 9 esitetään myös holkki 379, joka sovitetaan pysäyttimeen 307.

Kuviossa 9 esitetty laite on sovitettu käsikäyttöön. Olete-10 taan, että pää 315 ensin sijaitsee asennossa, jossa putkimaisen pitimen 313 akseli siirretään. Käyttäjä voi tämän jälkeen sovittaa näytesäiliön 305 putkimaiseen pitimeen, kääntää pään 315 käsittelyasentoon, sujauttaa hoikin piikkiin 357 toisella kädellä ja pyörittää kampea 371 toisella kädellä pistotyökalun 15 341 liikuttamiseksi alaspäin ja piikin ja hoikin pistämiseksi pysäyttimeen 307. Käyttäjä voi tämän jälkeen pyörittää kampea vastakkaiseen suuntaan pistotyökalun nostamiseksi osittain. Käyttäjä voi tämän jälkeen jälleen laskea alas pistotyökalun työntääkseen toisen kerran hoikkia 379 pysäyttimeen 307 taval-20 la, joka vastaa automaattisen laitteen toimintaa, joka on selostettu edellä. Toisen työntämisen jälkeen voi käyttäjä nostaa pistotyökalun täysin, s.o. takaisin alkuasentoonsa, työntääkseen piikin ulos pysäyttimestä ja hoikista. Kun piikkiä vedetään ulos hoikista, voi käyttäjä manuaalisesti pitää kiin-25 ni ja puristaa alas hoikkia ja pysäytintä. Tämän jälkeen voi käyttäjä kääntää pään 315 takaisin asentoon, jossa putkimaisen pitimen 313 akseli kääntyy ja poistaa näytesäiliön, johon nyt on sovitettu holkki.

30 Piikit 11, 157, 357 voidaan korvata piikillä 457, josta on esitetty osa kuviossa 10. Piikki 457 käsittää olennaisesti ' lieriömäisen osan 457a ja kärkiosan 457b. Viimeksi mainittu eroaa piikeistä 11, 157 ja 357 siten, että se on pyramidimal-linen.

35

Pistotyökalussa 541, josta on esitetty osa kuvioissa 11 ja 12, on akseli 543 ja se käsittää akselin 545, piikin 557, joka on kiinnitetty akselin ja jousielinten 559 sisäpuolelle. Piikki 31 95253 557 käsittää olennaisesti lieriömäisen osan 557a, kärkiosan 557b, joka muodostuu kartiosta, uran 557c, ja poikittaisen reiän 557d, jossa on ei läpimenevä reikä, ja joka on olennaisesti rotaatiosymmetrinen suhteessa työkalun 541 akseliin 543.

5 Jousielimet 559 on sovitettu samalla tavalla kuin jousielimet 10 ja 159. Pistotyökalu 541 käsittää edelleen ilmakanavan 565, jossa on osa 565a, joka ulottuu yhdensuuntaisesti akselin 543 kanssa tämän toisella puolella ja piikin 557 läpi. Ilmakanavan 565 osa 565a avautuu toiselta puoleltaan piikin 557 kärkiosan 10 557b kartiomaiseen pintaan, joka muodostaa suun 565b. Ilma- kanava 565 käsittää myös osan 545, joka ulottuu piikin päästä akselin sisään, tämän läpi ja akselin takapäähän. Ilmakanavan pää sijaitsee akselin 545 takapäässä ja on kytketty ilma- ja imulaitteeseen 573 joustavan johdon 571 avulla.

15

Pistotyökalun 541 osat, jotka esitetään kuvioissa 11 ja 12 voivat korvata vastaavat osat pistotyökalussa 141 tai - sopivasti sovitellen - pistotyökalussa 23 tai 341. Pistotyökalua 541 voidaan tämän jälkeen käyttää yleensä samanlaisella taval-20 la kuin pistotyökalua 23, 141, 343. Kuitenkin, kuten jo johdannossa mainittiin, on pistotyökalu, joka on varustettu ilma-kanalla - kuten ilmakanavalla 565 - erityisen käyttökelpoinen uuden, ei-erotetun veden analysoimiseksi. Tässä tapauksessa holkit sovitetaan näytesäiliöiden pysäyttimiin, joihin ei vie-25 lä ole kohdistettu sentrifugointia. Tällöin saattaa tapahtua, ” että - riippuen aikaisemmasta näytesäiliön käsittelystä - veri tai mahdollisesti jonkin tyyppinen verivaahto, joka sisältää ilmaa ja/tai muita kaasuja, ulottuu ainakin suurin piirtein siihen asti, missä pysäytin tiivistää näytesäiliön. Kun holkki 30 sovitetaan pysäyttimeen pistotyökalun avulla, muuttaa pysäyt-timen keskiosa hetkellisesti muotoaan, ja työntyy eteenpäin \ näytesäiliön sisäosaan. Tämä pysäyttimen muodonmuutos pienen- » » tää hieman sisätilan volyymia ja lisää täten näytesäiliön nestepainetta. Mikäli oletetaan, että käytetään piikkiä, jossa ei 35 ole ilmakanavaa, kuten esimerkiksi piikkiä 157, saattaa olla, että nestepaineen nousu aiheuttaa sen, että verta tulee aukkoon sovitetun hoikin putkimaisen osan sisäpinnan ja piikin kierremäisen osan välille. Veri saattaa tällöin tulla koske- 95233 tuksiin jousielimiin, jotka on sovitettu piikkiin. Mikäli piikki vedetään olennaisesti ulos sovitetusta hoikista ja työnnetään toiseen hoikkiin sovitettavaksi toisen säiliön pysäyttiineen, saattaa esiintyä riski, että toinen holkki saas-5 tuu verestä, joka on peräisin ensimmäisestä näytesäiliöstä. Käyttäen pistotyökalua 541, jossa on piikki 557, joka sisältää ilmakanavan 565, minimoituu tämä riski. Itse asiassa mahdollistaa ilmakanava 565 yhdessä ilma- ja imulaitteen 573 kanssa minkä tahansa paineennousun nesteessä, joka on seurauksena 10 piikin sijoittamisesta yhdessä sen päälle asetetun hoikin kanssa pysäyttimeen, joka kompensoituu ilmavirtauksella ympäröivään ilmaan heti kun kärkiosa 557b läpäisee pysäyttimen sisäpinnan. Samalla tavalla hoikin saavuttaessa näytesäiliön sisäpinnan ei synny lisäpainetta mainittuun sisätilaan. Täten 15 ei verta työnny hoikkiin. Käyttämällä piikkiä 557 on mahdollista, että sen kärki - s.o. kärkiosan 557b alin osa - tulee kosketuksiin veren kanssa ja että ohut verikalvo tarttuu piikin kärkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisi saastu-misvaaraa, koska piikin kärki ei tule kosketuksiin hoikin si-20 säpinnan kanssa poistettaessa piikkiä. Mikäli piikkiä 557 tämän jälkeen työnnetään pysäyttimeen seuraavassa näytesäiliös-sä, puhdistaa tämä pysäytin kärkiosan 557b. Veri, joka tällä tavalla joutuu pysäyttimen yläosaan, ei aiheuta harmia, koska se jää hoikin ulkopuolelle ja sitä suojaa viimeksi mainittu 25 ympäristöltä. On mahdollista, että hieman verta on joutunut ilmakanavaan 565 piikin 557 kärkiosan 557b ollessa näytesäiliön sisällä. Tämä veri ei kuitenkaan voi aiheuttaa saastumista johtuen siitä, että ilma- ja imulaite 573 on sovitettu imemään tällainen veri pois ilmakanavasta 565 ilmavaiheessa, joka 30 tapahtuu aikavälillä, joka tapahtuu piikin poiston pysäytti-mestä ja sen sovittamisen toiseen pysäyttimeen välillä.

Kuviossa 13 osittain esitetty näytesäiliö 605 koostuu lasiputkesta, joka on suljettu pohjalla alapäässä, jota ei ole esi-35 tetty kuviossa 13, joka lasiputki käsittää lähellä ylä- avointa päätään osan, joka on varustettu ulkoisella kierteellä 605a. Tiivistyselin, joka myös on esitetty kuviossa 13, toteutetaan ruuvikorkkina 607, joka koostuu kahdesta osasta, 95233 33 nimittäin ruuviosasta 609 ja foliosta 611. Ruuviosa 609 käsittää keskeisen osan 609a, joka ulkonee esim. hieman näytesäili-δη 605 sisätilaan ja joka on varustettu läpimenevällä reiällä 609b, joka on samankeskinen näytesäiliön 605 kanssa. Reikä 5 käsittää lieriömäisen reiän ja se voi käsittää yläpäässään kartiomaisen laajennuksen. Ruuvielin 609 käsittää edelleen renkaan tai putkimaisen osan 609c, jossa on sisäiset kierteet 609d, joka on ruuvattu ulkoisiin kierteisiin 605a näytesäi-liössä. Folio peittää ruuvielimen 609 yläsivun ja sulkee reiän 10 609b. Ruuvielin 609 koostuu kestomuovipolymeeristä, joka ei ole yhtä elastista kuin kumi, mutta joka pystyy aikaansaamaan riittävän elastisen muodon muutoksen - yhdessä sopivan muotoilun kanssa - tiiviin tiivistyksen näytesäiliöön. Ruuvielin voi muodostua esim. polypropyleenistä, joka yksi tai useampi joh-15 dannossa mainittua tyyppiä. Folio 611 koostuu metallimateriaalista ja se on liitetty ruuvielimiin esim. liimalla.

Näytesäiliö 605, joka on suljettu korkilla 607, voi sisältää nestenäytteen. Mikäli korkki 607 varustetaan käytävällä, joka 20 mahdollistaa nesteen poiston, voidaan holkki, joka rajoittaa käytävän, työntää korkkiin. Holkki voi olla muodoltaan samanlainen kuin holkit 9 tai 179 ja samalla tavalla käsittää lieriömäisen putkimaisen osan ja laajennuksen. Hoikin putkimaisen osan ulkohalkaisija voi olla ainakin lähes identtinen reiän 25 sisähalkaisijan kanssa, joka on osa reikää 609b, jolloin hol-·♦ kin putkimainen osa sopii säteittäisesti reiän sisään ja kiin- nitty - sovituksen jälkeen - kiinteästi ja sopivan tiukasti korkkiin. Holkki voidaan sovittaa korkkiin laitteen avulla, joka käsittää pistotyökalun ja piikin. Tällainen laite voi 30 olla samanlainen kuin yllä selostettu laite. Kun lasketaan työkalu alas, jossa on piikki ja sovitettava holkki, mahdol-listetaan että piikin terävä pää läpäisee korkin 607 ja aikaansaa reiän folioon 611. Kun edelleen lasketaan pistotyökalu hoikin putkimaiseen osaan, läpäisee se aikaansaadun reiän fo-35 liossa 611 ja myös reiän 609d ruuvielimessä 609. Kun holkki on sovitettu korkkiin 607, piikki vedetään ulos hoikista. Tällöin voi laite hoikkien sovittamiseksi korkkeihin toimia samalla tavalla kuin laite, jota on selostettu yllä, kun muistetaan, Q £ 9 7 7 34 yo<LUÖ että tässä tapauksessa ei hoikkien toinen työntäminen ole välttämätöntä.

On ilmeistä edellä sanotusta, että samanlaisia tai samantapai-5 siä laitteita voidaan käyttää sovittamaan holkkeja tiivis-tyselimiin, riippumatta siitä, onko tiivistyselin pysäytin, ruuvikorkki tai jokin muu korkki. On ymmärrettävää, että -mikäli välttämätöntä - voidaan pistotyökalu korvata laitteessa sopimaan uudentyyppiseen tiivistyseiimeen ja/tai hoikkiin.

10

Laite, jota on esitetty osittain ja kaaviomaisesti kuviossa 14, käsittää kehyksen 701 ja pisto- ja/tai kuljetuselimet, joita ei näytetä kuviossa 14. Pisto- ja/tai kuljetuselimet voivat olla samanlaiset kuin kuviossa 1, 4, ja 9 esitetyt ja 15 ne on sovitettu pitämään ja mahdollisesti kuljettamaan yhtä tai useita näytesäiliöitä 705, jotka ovat tiivistyselimen sulkemia, joka esim. muodostuu pysäyttimestä 707, joka näytesäi-liö ja pysäytin on esitetty pistekatkoviivoin. Kampi 767 on kääntyvästi tuettu kehyksellä, jonka kääntymisakseli on vaa-20 kasuora. Kampi 767 käsittää varren 767a, jonka vapaa pää pitää irrotettavasti kiinni akselia 743 pistotyökalussa 741. Kampi voi olla moottorikäyttöinen tai käsikäyttöinen ja kiertää vartta 767a ylös ja alas ja sovittaa sen samalla pysäyttimeen 707, jota ei ole esitetty. Pistotyökalun 741 liikerata ei ole 25 suora vaan kaarimainen. Mikäli tämän kaaren säde on suurempi kuin tarvittava siirtotien pituus, jälkimmäinen poikkeaa ainoastaan hieman suorasta linjasta. Pysäyttimissä, joihin on tarkoitus sovittaa holkki, voi mainittu säde olla noin 25 cm tai enemmän. Kampi voi olla sovitettu edelleen siten, että siirto-30 tien osuuden, jota pitkin pistotyökalu siirtyy, kun piikki sijaitsee pysäyttimen sisällä, tangentit ovat lähes pystysuorassa.

Laitetta voidaan muunnella useilla tavoilla. Dimensioita ja 35 muotoja voidaan muuttaa. Voidaan sovittaa esimerkiksi aksiaalisia rimoja pääosan ulompaan lieriömäiseen pintaan, jotka sitovat hoikin 179 laajennuksen. Edelleen voidaan varustaa muutkin hoikin osat rimoilla. Poistettava yhdyselin 115 tu- 95233 35 kielimessä 11 voidaan korvata yhdyselimillä, joiden muoto on joustavien liuskojen muotoisia, joita käytetään yhdessä putkimaisten pitimien 113 kanssa yhdistetyssä hihnamuotoisessa po-lymeerirungossa. Joustavat yhdyselimet mahdollistavat siis 5 edelleen sen, että putkimaiset pitimet kääntyvät suhteessa toisiinsa akseleiden ympäri, jotka ovat yhdensuuntaiset omien akseliensa kanssa. Yhdyselimet voidaan tällöin leikata tai repiä tukielimen yhden osan erottamiseksi loppuosasta.

10 Piikkien tullessa kosketukseen näytenesteiden kanssa, kun nämä on puristettu pysäyttimien läpi, voidaan automaattiseen laitteeseen sovittaa puhdistuslaitteet. Tällöin voidaan piikki puhdistaa esim. joka kerta, kun se poistetaan pysäyttimestä.

15 Selostettu laite soveltuu sovitettavaksi holkkeihin tiivis-tyselimissä, erityisesti pysäyttimiin näytteen sisältävissä näytesäiliöissä. Kuitenkin voidaan keksinnön mukainen laite sovittaa hoikkien sovittamiseksi pysäyttimiin, jotka vuorostaan sovitetaan tyhjiin näytesäiliöihin, tai pysäyttimiin, 20 joita ei edes ole asennettu mihinkään näytesäiliöön. Tällöin voidaan näytteet tuoda näytesäiliöön hoikkien määrittämien käytävien läpi.

I · I

Claims (24)

36 95233

1. Anordning för att ästadkomma en passage i tätningsorganet (5, 107) i en vätskeprovbehällare (4, 105) , omfattande en holk 20 (9, 179), som avgränsar passagen och tränger in i tätningsor ganet, och ett stickredskap (23, 141) försett med en pik (11, 157) , varvid stickredskapet är rörligt pd en rutt och piken uppvisar en vass ände (11b, 157b), kannetecknad av att piken (11, 157) anpassats att föras in i holken (9, 179) och stick-25 redskapet (23, 141) vidare är anpassat att gripa in i holken . (9, 179) sd att man möjliggör att piken (11, 157) jämte holken (9, 179) kan föras in i tätningsorganet (5, 107) och att piken (11, 157) efterät kan avlägsnas frdn holken (9, 179).

1. Laite, jolla aikaansaadaan käytävä nestenäytesäiliön (4, 105) tiivistyselimeen (5, 107), joka laite käsittää käytävän määrittelevän, tiivistyselimeen tunkeutuvan hoikin (9, 179) ja 5 piikillä (11, 157) varustetun pistoelimen (23, 141), jolloin pistoelin on siirrettävissä pitkin siirtotietä ja piikki on varustettu terävällä päällä (11b, 157b), tunnettu siitä, että piikki (11, 157) on sovitettu pantavaksi hoikkiin (9, 179), ja pistoelin (23, 141) on edelleen sovitettu tarttumaan hoikkiin 10 (9, 179) siten, että mahdollistetaan, että piikki (11, 157) yhdessä hoikin (9, 179) kanssa on työnnettävissä tiivistyselimeen (5, 107) ja että piikki (11, 157) on poistettavissa jälkeenpäin hoikista (9, 179).

2. Anordning enligt patentkrav l, kännetecknad av att stick redskapet (23, 141) omfattar fjäderorgan (10, 159) anpassade att säkerställä att den pä piken (li, 157) anpassade holken (9, 179) inte faller av, utan tilldter piken (11, 157) och fjäderorganet (10, 159) att avlägsnas frdn holken (9, 179) da 35 denna anpassats pä tätningsorganet eller stopparen (5, 107).

2. Patenttivaatimuksen l mukainen laite, tunnettu siitä, että pistotyökalu (23, 141) käsittää jousielimen (10, 159), joka on sovitettu varmistamaan, että holkki (9, 179), joka on sovitettu piikkiin (11, 157), ei putoa pois, mutta mahdollistaa piikin (11, 157) ja jousielimen (10, 159) poiston hoikista 20 (9, 179), kun jälkimmäinen on sovitettu tiivistyselimeen tai pysäyttimeen (5, 107).

3. Anordning enligt patentkrav 2, kännetecknad av att piken (11, 157) uppvisar en cylinderformad yta, som är försedd med " 95233 ett längsgäende spär (11c, 157c) och i vilken fjäderorganet omfattar en längsträckt del (10a, 159a) som anpassats att sträcka sig längs nämnda spär och anpassats att ätminstone delvis tryckas in i späret. 5

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että piikki (11, 157) käsittää lieriömäisen pinnan, joka on 25 varustettu pitkittäisellä uralla (11c, 157c) ja jossa jousi-elin käsittää pitkänomaisen osan (10a, 159a), joka on sovitettu ulottumaan pitkin mainittua uraa ja on sovitettu painettavaksi ainakin osittain uraan.

4. Anordning enligt patentkrav 3, kännetecknad av att piken (11, 157) innehäller ett tvärsgäende häl (lld, I57d), som myn-nar ut i späret (11c, 157c) och fjäderorganet (10, 159) inne-häller ett ändparti (10b, 159b) som anpassats att bilda en 10 vinkel med nämnda tvärsgäende häl och styrs glidbart längs detta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että piikki (11, 157) sisältää poikittaisen reiän (lld, 157d), : joka avautuu uraan (11c, 157c), ja jousielin (10, 159) sisäl tää päätyosan (10b, 159b), joka on sovitettu muodostamaan kulman mainitun poikittaisen reiän kanssa ja joka on liukuvasti 35 ohjattu pitkin jälkimmäistä.

5. Anordning enligt patentkrav 1, omfattande ätminstone en holk, kännetecknad av att holkens (9, 179) främre ände, som 15 anpassats att ffirst skjutas in i tätningsorganet (5, 107) upp-visar en yttre kant (9a) som är rotationssymmetrisk med holkens axel.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa on ainakin yksi holkki, tunnettu siitä, että hoikin (9, 179) etupää, joka 37 9 5 2 3 3 on sovitettu ensin painettavaksi tiivistyselimeen (5, 107), käsittää ulkoreunan (9a) , joka on rotaatiosymmetrinen suhteessa hoikin akseliin.

6. Anordning enligt patentkrav 5, kännetecknad av att holken 20 (179) pä sin yttre yta har en cylinderformad (179a) genomskär- ning och i främre änden av den cylinderformade ytan finns en yttre yta (179b) som smalnar av mot holkens främre ände.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että hoikin (179) poikkileikkaus on ulkopinnaltaan lieriömäinen (179a) ja lieriömäisen pinnan etupäässä on ulkopinta (179b), joka suipentuu kohti hoikin etupäätä.

7. Anordning enligt patentkrav 1, kännetecknad av att piken 25 (11, 157) är längsträckt och uppvisar ett parti med en yta som ·· är ätminstone väsentligt parallell med spetsens längdriktning och i vilken stickredskapet (23, 141) omfattar ett skjutorgan (25, 147) med en yta som ligger i vinkel med spetsens längs-gäende axel och skjuter ut i en riktning frän spetsens nämnda 30 yta, varvid skjutorganet anpassats att gripa in i holken (9, 179) som anpassats omkring piken (11, 157) för att skjutas i stopparen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että piikki (11, 157) on pitkänomainen ja että sillä on osa, jossa on pinta, joka on ainakin olennaisesti yhdensuuntainen piikin pitkittäissuunnan kanssa, ja jossa pistotyökalu (23, 141) käsittää työntimen (25, 147), joka on varustettu pinnal- 15 la, joka muodostaa kulman piikin pitkittäisakselin kanssa ja ulkonee poispäin piikin mainitusta pinnasta, joka työnnin on sovitettu tarttumaan hoikkiin (9, 179), joka on sovitettu piikin (li, 157) ympärille työnnettäväksi pysäyttimeen.

8. Anordning enligt patentkrav 7, kännetecknad av att skju-35 torganet (147) är glidbart i ffirhällande tili piken parallellt med pikens (157) längdaxel, varvid stickredskapet (141) är ffirsett med en fjäder (153) som anpassats att alstra en kraft i skjutorganet i riktning mot pikens vassa fria ände. 42 95233

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että työnnin (147) on liukuva suhteessa piikkiin yhdensuuntaisesti piikin (157) pitkittäisakselin kanssa, jolloin pistotyökalu (141) on varustettu jousella (153), joka on sovitettu aikaansaamaan työntimeen voiman, joka on suunnattu kohti pii- 25 kin terävää vapaata päätä. • ·

9. Anordning enligt patentkrav 7, kännetecknad av att stick-redskapet omfattar gränsorgan (149) som anpassats att avgränsa tvd ändlägen, mellan vilka skjutorganet (147) kan röras i för-hdllande till piken (157) . 5

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että pistotyökalu käsittää rajoittavat elimet (149), jotka on sovitettu määrittämään kaksi päätyasentoa, joiden välillä 30 työnnintä (147) voidaan siirtää suhteessa piikkiin (157).

10. Anordning enligt patentkrav 7, omfattande dtminstone en hoik, kannetecknad av att den av holken avgrdnsade, i denna bildade passagen omfattar en utvidgning (179 f) , som anpassats att öppnas uppdt mot holkens ände, i vilken piken (157) först 10 anpassas, varvid skjutorganet (147) anpassats att hamna i nämnda utvidgning mot holkens (179) yta.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, jossa on ainakin yksi holkki, tunnettu siitä, että hoikin (179) määrittämä ja siihen muodostettu käytävä käsittää laajennuksen (179f), joka 35 on sovitettu aukeamaan ylöspäin kohti hoikin päätä, johon piikki (157) sovitetaan ensin, ja jossa työnnin (147) on sovitettu tulemaan mainitun laajennuksen sisään vasten hoikin (179) pintaa. 38 95233

11. Anordning enligt patentkrav l, kännetecknad av att den vassa änden (lib, 157b) av den ldngsträckta piken omfattar en 15 spets som parallellt med projektionen av pikens längdriktning ligger mitt i piken (11, 157).

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pitkänomaisen piikin terävä pää (llb, 157b) käsittää kärjen, joka sijaitsee, katsottuna yhdensuuntaisesti piikin pit-kittäissuunnan projektion kanssa, piikin (11, 157) keskellä. 5

12. Anordning enligt patentkrav 11, kännetecknad av att pikens (11, 157) spets (lib, 157b) är utan oppningar. 20

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että piikin (11, 157) kärki (llb, 157b) on aukoton.

13. Anordning enligt patentkrav 11, kännetecknad av att stickredskapet omfattar en luftvdg (565) som sträcker sig dt-minstone delvis genom piken (541) och som uppvisar dtminstone en oppning (565b) i ndrheten av pikens spets, vilken anpassats 25 att ligga utanfor holken dd piken trdnger genom holken.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, 10 että pistotyökalu käsittää ilmakanavan (565), joka ulottuu ainakin osittain piikin (541) läpi ja jossa on ainakin yksi piikin kärjen lähellä sijaitseva aukko (565 b), joka on sovitettu sijaitsemaan hoikin ulkopuolella piikin lävistäessä hoikin. 15

14. Anordning enligt patentkrav 13, kännetecknad av att nämnda öppning (565b) ligger pd en avsmalnande yta i nämnda spets av piken. 30

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu aukko (565b) sijaitsee suippenevalla pinnalla mainitussa piikin kärjessä.

15. Anordning enligt patentkrav 1, omfattande dtminstone en hoik (9, 179), kännetecknad av att passagen i tdtningsorganet (5, 107) dtminstone delvis gränsar mot holkens cylinderformade inneryta (9b) och piken (11, 157) omfattar ett parti med en 35 cylinderformad omgivande yta (11a), vars diameter dr dtminsto ne 0,05 mm och högst 0,2 mm mindre än diametern av holkens cylinderformade inneryta (9b). 43 · 95233

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa on ainakin yksi holkki (9, 179), tunnettu siitä, että käytävä tiivis- tyselimessä (5, 107) rajoittuu ainakin osittain hoikin lieriömäiseen sisäpintaan (9b) ja piikki (11, 157) käsittää osan, jossa on lieriömäinen, ympäröivä pinta (11a), jonka halkaisija 25 on ainakin 0,05 mm ja enintään 0,2 mm pienempi kuin hoikin : lieriömäisen sisäpinnan (9b) halkaisija.

16. Anordning enligt patentkrav 1, omfattande dtminstone en hoik, kännetecknad av att den fria bredden hos den av holken (9, 179) avgränsade passagen är hogst 4 mm.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa on ainakin yksi holkki, tunnettu siitä, että hoikin (9, 179) määrittämän 30 käytävän vapaa leveys on enintään 4 mm. : 17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää elimet (3, 103) tiivistyselimellä (5, 107) varustetun säiliön pitämiseksi käsittelyasennossa, 35 jossa piikin (11, 157) siirtymätie kulkee tiivistyselimen (5, 107) läpi ja jossa pistotyökalu (23, 141) piikin päälle siirretyn hoikin kanssa on työnnettävissä tiivistyselimeen. 95233 39

17. Anordning enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den vidare omfattar organ (3, 103) för att hdlla den med tdtnings-organ (5, 107) försedda behdllaren i ett behandlingsläge, i vilket pikens (11, 157) rutt löper genom tätningsorganet (5, 107), och i vilket stickredskapet (23, 141) kan skjutas jämte 10 den pd piken placerade holken i tätningsorganet.

18. Anordning enligt patentkrav 17, kännetecknad av att hdl-lorganen (103) omfattar ett rörligt stödorgan (111) som anpas-sats att hdlla flera behallare (105), och dven organ för att 15 transportera provbehdllaren, som hdlls av stödorganet, i tur och ordning i behandlingsläge.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että pitoelimet (103) käsittävät liikkuvan tukielimen (111), joka on sovitettu pitämään useita säiliöitä (105), kuten myös elimet kuljettamaan näytesäiliöitä, joita pitää tukielin, toi- 5 nen toisensa jälkeen käsittelyasentoon.

19. Anordning enligt patentkrav 18, kännetecknad av att stödorganet (111) omfattar en rad rörformade hdllare (113), som dr 20 roterbart anslutna till fogorgan (115), och varje rörformat organ är anpassat att löstagbart hdlla en behdllare, varvid hallorganen (103) vidare omfattar grip- och transportorgan (119), som anpassats att gripa det rörformade organet och transportera det i behandlingsläge och ddrefter ur detta ldge. 25 .. 20. Anordning enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den vidare omfattar organ (13), i vilka lagras flera holkar (9) och med vilka varje hoik i tur och ordning förs i ett bereds-kapsldge, i vilket piken (11) kan skjutas in i holken. 30

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukielin (111) käsittää rivin putkimaisia pitimiä (113), jotka on kääntyvästi yhdistetty yhdyselimiin (115), ja jokai - 10 nen putkimainen elin on sovitettu pitämään poistettavana säiliön, ja jossa pitoelimet (103) edelleen käsittävät tartunta-ja kuljetuselimet (119), jotka on sovitettu tarttumaan putkimaiseen elimeen ja kuljettamaan se käsittelyasemaan ja tämän jälkeen pois siitä. 15

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää elimet (13), joihin varastoidaan useita holkkeja (9) ja joilla tuodaan kukin holkki toinen toisensa jälkeen valmiusasentoon, jossa piikki (11) on työnnettä- 20 vissä hoikkiin.

21. Anordning enligt patentkrav 20, kännetecknad av att ma-tarorganen innehdller en behallare, i vilken anpassas flera holkar, en hiss (185) med ett transportorgan omfattande grip-organ (193) för att gripa holkarna (179) i behdllaren, och en 35 lutande glidrdnna (201), som ldter de i hissen lyftade holkarna glida neddt ldngs kanalen i beredskapsldge. 44 95233

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöelimet sisältävät säiliön, johon sovitetaan useita holkkeja, hissin (185), jossa on kuljetuselin, joka käsittää 25 kiinniottajat (193) säiliössä olevien hoikkien (179) kiinniot-·· tamiseksi, ja kaltevan liukukourun (201), joka mahdollistaa hissin nostamien hoikkien liukumisen alaspäin pitkin kanavaa valmiusasentoon.

22. Anordning enligt patentkrav 21, omfattande ätminstone en hoik (179) som uppvisar ett rörformat parti och ett huvudparti med en skärning som sträcker sig väsentligt radialt utät i förhällande till det rörformade partiet, kännetecknad av att 5 nämnda huvudparti är försett med en krage som skjuter ut väsentligt axialt mot den fria änden av det rörformade partiet och anpassats att glida längs glidrännan.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, jossa on ainakin yksi holkki (179), jossa on putkimainen osa ja pääosa, jolla on leikkaus, joka ulottuu olennaisesti säteittäisesti ulospäin suhteessa putkimaiseen osaan, tunnettu siitä, että mainittu pääosa on varustettu kauluksella, joka ulkonee olennaisesti 35 aksiaalisesti kohti putkimaisen osan vapaata päätä ja on sovitettu liukumaan pitkin liukukourua. 40 95233 ί

23. Anordning eiiligt patentkrav 1, som vidare uppvisar en ram 10 och ett kugghjul (167) som stöder mot ramen för rotation, kännetecknad av att stickredskapet (141) omfattar och/eller är anslutet tili en kuggstäng (145) , som är i beröring med nämnda kugghjul för att flytta stickredskapet fram och tillbaka längs rutten. 15

23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa edelleen on kehys ja hammaspyörä (167) , joka on tuettu kehykseen pyörimistä varten, tunnettu siitä, että pistotyökalu (141) käsittää ja/tai on liitetty hammastankoon (145), joka on kosketuksessa 5 mainittuun hammaspyörään pistotyökalun siirtämiseksi edestakaisin pitkin siirtotietä.

24. Menetelmä, jolla aikaansaadaan käytävä nestenäytteen säiliön tiivistyselimeen, jonka käytävän määrittää holkki, joka 10 lävistää tiivistyselimen, tunnettu siitä, että käytetään pis-toelintä, joka käsittää piikin, jossa on terävä päätyosa, jolloin piikki viedään mainitun hoikin läpi ja yhdessä hoikin kanssa työnnetään tiivistyselimen läpi, ja piikki vedetään tämän jälkeen pois hoikista ja jätetään holkki tiivistyselimen 15 sisään.

24. Förfarande för att ästadkomma en passage i tätningsor-ganet i en vätskeprovbehällare, varvid passagen avgränsas av en holk som tränger genom tätningsorganet, kännetecknat av att man använder ett stickredskap, som omf attar en pik med ett 20 spetsigt ändparti, varvid piken förs genom nämnda holk och jämte holken skjuts genom tätningsorganet, och piken därefter dras ur holken och holken lämnas inne i tätningsorganet.