FI95053B - Laite ja menetelmä useiden ilman huokoistamista kuiduista koostuvien virtojen muodostamiseksi - Google Patents

Description

95053

Laite ja menetelmä useiden ilman huokoistamista kuiduista koostuvien virtojen muodostamiseksi Tämä keksintö koskee laitetta useiden ilman kul-5 jettamista kuiduista koostuvien virtojen muodostamiseksi jakamalla kuitupatsas useiksi kuituvirroiksi ja kuljettamalla jokainen kuituvirta erikseen ilmassa, ja menetelmää useiden ilman kuljettamien kuituvirtojen aikaansaamiseksi.

10 Imukykyiset tuotteet, kuten kertavaipat, inkonti- nuenssivaipat ja terveyssiteet, käsittävät yleensä imu-kykyisen ytimen, jossa on useita komponentteja, jotka parantavat imukykyisen ytimen imu- ja pidätysominaisuuk-sia. Imukykyisiin ydinvaippoihin nähden viime aikoina 15 tehdyt parannukset ovat saaneet aikaan verrattain uuden materiaaliryhmän, joka tunnetaan superimukykyisinä polymeereinä tai imukykyisinä geelittiminä (AGM), jotka voidaan sisällyttää imukykyisiin kuitumateriaaleihin paran-nettujen imukykyisten ydinvaippojen muodostamiseksi. Mon-20 ta komponenttia käsittävät imukykyiset ydinvaipat, jossa ainakin komponentti käsittää vain hydrofiilisiä kuituja ja ainakin yksi komponentti käsittää suunnilleeh tasalaatuisena yhdistelmänä hydrofiilisiä kuituja ja tiettyjä määriä imukykyisten geelittimien erillisiä hiukkasia, on 25 todettu erittäin tehokkaiksi kehosta erittyvien nesteiden imemisessä ja pidättämisessä.

On kuitenkin syntynyt vaikeuksia valmistettaessa sellaisia imukykyisiä ydinvaippoja, joissa on monia komponentteja ja nimenomaan silloin, kun ainakin yksi täl-30 lainen komponentti käsittää erillisiä hiukkasia imuky- kyistä geelitintä. Vaikka tällaisia imukykyisiä vaippoja voidaankin valmistaa kahdella tai useammalla erillisellä ja täydellisellä vaipanvalmistuslaitteella, tällaisen järjestelmän kustannukset ovat liian suuria. Näin ollen 35 on edullista järjestää erillinen laite useita komponent- , 95053 teja käsittävien kuituratojen muodostamiseksi.

Lisäksi, koska imukykyiset geelittimet ovat yleensä huomattavasti kalliimpia kuin helposti hankittavat hydrofiiliset kuitumateriaalit (esimerkiksi selluloosa-5 kuidut), on edullisempaa vähentää ydinvaipan imukykyisten geelittimien määrää siten, ettei imukykyisiä geelittimiä sijoiteta koko ydinvaippaan, vaan tietyille alueille tai tiettyihin komponentteihin imukykyiseen vaippaan. Kuitenkin tavanomaisella ilmansyöttölaitteella on vaikea rajata 10 imukykyisiä geelittimiä vain yhteen komponenttiin. Tämän vuoksi on edullista järjestää laite ja menetelmä sellaisen imukykyisen ydinvaipan muodostamiseksi, jossa on useita komponentteja, jolloin vain yksi komponentti sisältää vähän AGM-materiaalia vain tärkeimmillä alueilla 15 eikä koko imukykyisellä ytimessä.

Eräs ratkaisu tällaisen imukykyisen ydinvaipan muodostamiseen tarvittavan laitteen ja menetelmän kehittämiseksi on, että repimislaitteen muodostama kuitupatsas jaetaan erillisiksi kuituvirroiksi, jotka voidaan suunna-20 ta erikseen erilaisiin ilmansyöttölaitteisiin tai saman ilmansyöttölaitteen eri osiin. Kuitupatsaan jakamiseen liittyvänä pääepäkohtana on kuitenkin, että kuidut pyrkivät kasaantumaan yhteen ja kerääntymään jakomekanismin ympärille. Nimenomaan silloin, kun kuitupatsas halkais-25 taan mekaanisella laitteella, kuten myötävirtareunalla, jakotasolla tai kääntösiivellä, kokkaroituminen on erittäin voimakasta.

Näin ollen on edullista, että kehitetään sopiva laite ja menetelmä kuitupatsaan jakamiseksi useiksi kui-30 tuvirroiksi ja vähennetään näin kuitujen kokkaroitumista.

Käsiteltävän keksinnön eräänä tavoitteena onkin saada aikaan tietty laite ja menetelmä kuitupatsaan jakamiseksi useiksi kuituvirroiksi.

Käsiteltävän keksinnön tavoitteena on myös mini-35 moida kuitujen kokkaroituminen kuitupatsasta jaettaessa.

li 3 95053 Käsiteltävän keksinnön tavoitteena on lisäksi saada aikaan sellainen laite, jolla saadaan syntyinään useita erillisiä virtoja, jotka koostuvat ilman huokoistamista kuiduista.

5 Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että se käsittää jako-osan, jossa on ensimmäinen aukko ja toinen aukko ainakin osittain sivusuunnassa tietyllä etäisyydellä ensimmäisestä aukosta, jolloin kuitupatsas suunnataan jako-osaa pitkin mainittuihin aukkoihin; en-10 simmäisen putkilaitteen ilmapatsaan ohjaamiseksi ensimmäisen aukon ohi, niin että osa kuitupatsasta pystytään erottamaan ja vetämään ensimmäiseen putkilaitteeseen ensimmäisen kuituvirran muodostamiseksi ja ensimmäisen kui-tuvirran kuljettamiseksi ilmassa ensimmäisen kuituvirran 15 ohjaamiseksi myötävirtaan, ensimmäisen putkilaitteen ollessa yhteydessä ensimmäiseen aukkoon; ja toisen putki-laitteen ilmapatsaan ohjaamiseksi toisen aukon ohi, niin että osa kuitupatsasta pystytään erottamaan ja vetämään ’ toiseen putkilaitteeseen toisen kuituvirran muodostami- 20 seksi ja toisen kuituvirran kuljettamiseksi ilmassa toisen kuituvirran ohjaamiseksi myötävirtaan, toisen putki-laitteen ollessa yhteydessä toiseen aukkoon.

Kun jako-osan aukkojen ohi menevän ilmapatsaan nopeus pidetään suhteellisen suurena, syntyy tietty pai-25 ne-ero kuitupatsaan ja ilmapatsaan paineen välillä, jolloin pitkin aukkoa suuntautuvat kuidut pyrkivät halkeamaan ja siirtymään putkikanavaan. Tämä jakamisprosessi tehostuu vielä siten, että kuidut suunnataan mieluimmin kaarevaa rataa pitkin, jolloin kuitujen kulmanopeus ja 30 niiden liikemäärä pyrkivät vetämään kuidut pois niiden omaksumalta liikeradalta putkikanavaan päin. Koska kuitu-virrat jakautuvat ilman ja kuitujen liikemäärästä johtuen, kokkaroitumista esiintyy vähemmän, sillä kuidut eivät törmää mihinkään pintaan. Näin ollen laite minimoi 35 kuitujen kokkaroitumisen ja muodostaa myös tehokkaasti 4 95053 useita erillisiä virtoja, jotka koostuvat ilman huokois-tamista kuiduista.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on puolestaan tunnusomaista, että se käsittää vaiheet: kuitupatsaan 5 muodostaminen; kuitupatsaan ohjaaminen jako-osaa pitkin, jossa on ensimmäinen aukko ja toinen aukko; ilmapatsaan ohjaaminen ensimmäisen putkilaitteen läpi ja ensimmäisen aukon ohi, niin että ensimmäinen kuituvirta erotetaan kuitupatsaasta ja vedetään ensimmäiseen putkilaitteeseen; 10 ensimmäisen kuituvirran kuljettaminen ilmassa; ilmapatsaan ohjaaminen toisen putkilaitteen läpi ja toisen aukon ohi, niin että toinen kuituvirta erotetaan kuitupatsaasta ja vedetään toiseen putkilaitteeseen; ja toisen kuituvirran kuljettaminen ilmassa.

15 Vaikka tämän selostuksen loppuun onkin liitetty patenttivaatimukset, joissa esitetään käsiteltävää keksintöä koskettavat tarkat ja yksityiskohtaiset erittelyt, keksintöä on helpompi ymmärtää tutustumalla seuraavaan selostukseen ja siihen liittyviin oheisiin piirustuksiin, 20 joissa kuvio 1 on osittainen sivuleikkaus eräästä käsiteltävän keksinnön suositettavasta laitteesta, kuvio 2 on perspektiivikuva käsiteltävän keksinnön mukaisesta jakokourulaitteesta, 25 kuvio 3 on pohjakuva käsiteltävän keksinnön mukai sesta jakokourulaitteesta, kuvio 4 on poikkileikkaus kuvion 2 linjaa 4-4 pitkin, kuvio 5 on poikkileikkaus kuvion 2 linjaa 5-5 pit- 30 kin, kuvio 6 on poikkileikkaus kuvion 2 linjaa 6-6 pitkin, kuvio 7 on suurennettu poikkileikkaus jakokouru-laitteen siirtymävyöhykkeestä, 35 kuvio 8 on kaavio käsiteltävän keksinnön ensimmäi sestä syöttökourusta, 11 5 95053 kuvio 9 on suurennettu poikkileikkaus käsiteltävän keksinnön ensimmäisestä ilmasyöttölaitteesta, kuvio 10 on leikkaus suositettavasta imukykyisestä kertakäyttötuotteesta, esimerkiksi vaipasta, jossa on kak-5 sikerroksinen imukyinen ydin, joka on valmistettu käsiteltävän keksinnön mukaisella laitteella ja menetelmillä, ja kuvio 11 on suurennettu poikkileikkaus kuviossa 10 esitetyn vaipan imukyisen ytimen sisemmästä ydinkomponentista .

10 Vaikka käsiteltävää keksintöä selostetaankin yksi tyiskohtaisesti siltä pohjalta, että sen mukaan valmistetaan ilmaa sisältäviä kuituratoja, joita käytetään imu-kykyisinä ytiminä imukykyisissä tuotteissa, esimerkiksi kertavaipoissa, käsiteltävä keksintö ei ole missään suh-15 teessä rajoitettu vain tällaiseen sovellutukseen. Käsi-telvävää keksintöä voidaan siis soveltaa yhtä helposti sellaisten ilmaa sisältävien kuituratojen valmistukseen, joita käytetään myöhemmin moniin tuotteisiin, muun muassa inkontinenssivaippoihin, terveyssiteisiin, haavasiteisiin 20 ja vastaaviin.

Kuvio 10 esittää erityisesti suositettavaa rakennetta kertavaipasta, jossa on imukykyinen sydän, joka on muodostettu käsiteltävän keksinnön mukaisella laitteella ja menetelmillä. Kertavaippa 1000 käsittää yläpinnan 1002, 25 nestettä läpäisemättömän alapinnan 1004 ja imukykyisen ytimen 1006, joka on pantu yläpinnan 1002 ja alapinnan 1004 väliin. Tällaisen kertavaipan suositettavaa rakennetta selostetaan US-patentissa 3 860 003/14.1.1975/Kenneth B. Buell, joka sisältyy tähän viitteenä.

30 Imukykyinen ydin 1006 käsittää mieluimmin kaksi tai useampia ydinkomponentteja. Imukykyinen ydin käsittää tällöin sisemmän ydinkomponentin 1008 (ensimmäisen rata-komponentin) ja muotoillun ydinkomponentin 1010 (toisen ratakomponentin). Tätä suositettavaa imukykyistä ydintä 35 selostetaan yksityiskohtaisemmin US-patenttihakemuksessa 6 95053 nro 734,426/15.5.1985/Dale T. Weisman, Dawn I. Houghton ja Paul E. Gellert, joka sisältyy tähän viitteenä.

Muotoillun ydinkomponentin 1010 tehtävänä on kerätä nopeasti ja pidättää tilapäisesti ja jakaa tasaisesti 5 kehosta siihen erittynyt neste. Näin ollen materiaalin tai kuitujen imuominaisuudet ovat muotoilussa ydinkomponentissa 1010 ensiarvoisen tärkeitä. Tästä johtuen muotoiltu ydinkomponentti 1010 koostuu pääasiassa tiimalasin muotoisesta radasta, joka on hyhdrofiilistä kuitumate-10 riaalia. Vaikka monentyyppiset kuidut soveltuvatkin muotoiltuun ydinkomponenttiin 1010, suositettavia kuitutyyppejä ovat selluloosakuidut, nimenomaan puumassakuidut. Lisäksi vaikka muotoilussa ydinkomponentissa 1010 ei mielellään käytetäkään imukykyisen geelittimen hiukkasia, muotoiltu 15 ydinkomponentti 1010 voi vaihtoehtoisesti sisältää pieniä määriä imukykyisen geelittimen hiukkasia nesteen vastaanottokyvyn parantamiseksi. Muita materiaaleja, esimerkiksi synteettisiä kuituja, voidaan myös sisällyttää ydinkomponenttiin kuitujen kanssa.

20 Sisempi ydinkomponentti 1008 imee puolestaan kehos ta erittyneitä nesteitä muotoillusta ydinkomponentista 1010 ja pidättää ne. Kuten kuvioissa 10 ja 11 esitetään, sisempi ydinkomponentti 1008 koostuu pääasiassa ohuesta pölytyskerroksesta 1012, joka on hydrofiilistä kuitu-25 materiaalia ja jonka päällä on peruskerros 1014 hydro-fiilistä kuitumateriaalia tasaisena yhdistelmänä ja tietyt määrät erillisiä hiukkasia 1016 pääasiassa veteen liukenematonta, nestettä imevää geelitintä. Sisemmän ydinkomponentin 1008 hydrofiiliset kuidut ovat mieluimmin 30 samaa tyyppiä kuin edellä selostetut kuidut, joita käytetään muotoillussa ydinkomponentissa 1010. Sisemmässä 1008 ydinkomponentissa voidaan käyttää monia tähän tarkoitukseen sopivia geelittimiä, esimerkiksi silikageele-jä tai orgaanisia aineita, kuten verkkopolymeerejä.

35 Erityisesti suositettavia imukykyisiä geelittimiä ovat ’ 95053 hydrolysoitu akryylinitriilioksastettu tärkkelys, akryyli-happo-oksastettu tärkkelys, polyakrylaatit ja isobuteeni-maleiinianhybridikopolymeerit tai niiden seokset.

Vaikka imukykyisen ytimen 1006 pölytyskerros 1012 5 onkin mieluimmin verrattain ohut kerros hydrofiilistä kuitumateriaalia, on kuitenkin huomattava, että termi "pölytyskerros", jota käytetään tässä tarkoittamaan tiettyä kuituradan kerrosta tai etuliitteenä merkitsemään tiettyjä elementtejä, jotka muodostavat tai joita käyte-10 tään pölytyskerroksen muodostamiseen, ei rajoitu vain tällaiseen ohueen kerrokseen, vaan se käsittää rakenteita, joissa tällaisen kerroksen vahvuus voi olla mikä tahansa. Esimerkiksi pölytyskerros on mieluimmin noin 1,0" -noin 1,5" (noin 25 - noin 38 mm) vahvuinen suositettavan 15 vahvuuden ollessa nimenomaan noin 1,25" (noin 31,75 mm), vaikka myös vahvemmat ja ohuemmat kerrokset ovat mahdollisia.

Kuvio 1 esittää erästä nimenomaan suositettavaa : rakennetta laitteesta, jolla muodostetaan ilmaa sisältä- 20 viä kuituratoja, joissa on lukuisia komponentteja, esimerkiksi kuvioissa 10 ja 11 esitetyn kertavaipan 1000 imukykyinen ydin 1006. Kuvion 1 rakenteessa laitteen 20 esitetään käsittävän parina kaksi vastakkain pyörivää mittaussyöttötelaa 22 kuivamateriaalirullan 24 ohjaamisek-25 si repimislaitteeseen 26, jossa on pyörivä repimiselement-ti 28, joka on suljettu osittain kotelolla 30, jakolait-teen, esimerkiksi jakokourun 32, joka muodostaa lukuisia virtoja ilman huokoistamista kuiduista, ensimmäisen ilman-syöttölaitteen, esimerkiksi rumputyyppisen ilmansyöttö-30 laitteen 34 ensimmäisen ratakomponentin muodostamiseksi, ensimmäisen syöttölaitteen, kuten ensimmäisen syöttökou-run 36 ja kuvun 38, ilman huokoistamien kuitujen ensimmäisen virran ohjaamiseksi ensimmäiseen ilmansyöttölait-teeseen ja kuitujen sijoittamiseksi ensimmäiseen ilman-35 syöttölaitteeseen, edelleen imukykyistä geelitintä ruis- 95053 kuttavan laitteen 40 tai laitteen, joka sekoittaa imu-kykyisen geelittimen erillisiä hiukkasia ilman huokoista-mien kuitujen muodostamaan virtaan, joka suunnataan ensimmäisen syöttökourun 36 läpi, pölytyskerroksen syöttö-5 laitteen, esimerkiksi pölytyskerroksen syöttökourun 42 ja kuvun 44 ilman huokoistamien kuitujen muodostaman pöly-tyskerrosvirran ohjaamiseksi ensimmäiseen ilmansyöttölait-teeseen ja kuitujen syöttämiseksi ensimmäisen ilmansyöttö-laitteeseen, toisen ilmansyöttölaitteen, esimerkiksi toisen 10 rumputyyppisen ilmansyöttölaitteen 46, toisen ratakomponen-tin muodostamiseksi, toisen syöttölaitteen, esimerkiksi toisen syöttökourun 48 ja kuvun 50, toisen ilman huokoistamien kuitujen muodostaman virran suuntaamiseksi toiseen ilmansyöttölaitteeseen ja kuitujen syöttämiseksi toiseen 15 ilmansyöttölaitteeseen, ja yhdyslaitteen, esimerkiksi yh-dystelalaitteen 52, esnimmäisen ja toisen ratakomponentin yhdistämiseksi toisiinsa. Selostuksen yksinkertaistamiseksi monet sellaiset elementit tai laitteet, jotka alan asiantuntijoiden on helppo hankkia, on jätetty pois piirustuk-20 sista. Tällaiset elementit ovat rakenneosia, laakereita, voimansiirtoyksiköitä, ohjausyksiköltä ja vastaavia. Lisäksi ilman huokoistamien kuitujen ensimmäisen virran esitetään liikkuvan kuviossa 1 ensimmäisen syöttökourun 36 läpi, ilman huokoistamien kuitujen pölytyskerrosvirran 25 56 esitetään liikkuvan (32) pölytyskerroksen syöttökourun 42 läpi, ilman huokoistamien kuitujen muodostaman toisen virran esitetään liikkuvan toisen syöttökourun 48 läpi, sisempien ydinkomponenttien 1008 ensimmäisten ratakompo-nenttien yhtäjaksoisen virran esitetään liikkuvan ensim-30 mäisen poistokuljettimen 62 hihnalla 60 ja muotoiltujen ydinkomponenttien 1010 (toisten ratakomponenttien) yhtäjaksoisen virran esitetään liikuvan toisen poistokuljetti-men 66 hihnalla 64.

Repimislaitteen 26 suositeltava rakenne esitetään 35 kuviossa 1, ja se käsittää pyörivän repimiselementin 28,

II

9 95053 joka on suljettu osittain koteloon 30. Samantyyppinen re-pimislaite esitetään US-patentissa 3 863 296/4.2.1975/ Kenneth B. Buell, joka sisältyy tähän viitteenä. Kuitenkin tässä käytettynä termi "repimislaite" ei ole tarkoi-5 tettu rajaamaan käsiteltävä keksintö edellä mainitussa patentissa esitettyä tyyppiä olevaksi laitteeksi, vaan se käsittää erilaisia laitteita, esimerkiksi vasaramyllyjä, kuiduttimia, keruuteloja, esirevintäteloja tai muita sellaisia laitteita, jotka erottavat kuitumateriaalirullan 10 tai -maton erillisiksi kuiduiksi.

Tässä käytettynä kuitu- ja kuivamateriaali tai -levy tarkoittaa mitä tahansa sellaista kuitumateriaali-levyä, joka voidaan repiä erillisiksi kuiduiksi. Esimerkiksi kuitumateriaali voi käsittää raion-, polyesteri-, 15 puuvilla tai vastaavia kuituja, mutta erityisesti suositetaan selluloosakuituja.

Repimislaite 26 käsittää mieluimmin pyörivän repi-miselementin 28, jossa on useita roottoreita 68 ja kotelo 30, jossa on pääasiassa lieriömäinen reikä 70. Akseli 72 20 on laakeroitu kotelon 30 suljettuihin päihin, jolloin akselin 72 toinen pää suuntautuu kotelon 30 ulkopuolelle ja mahdollistaa akselin kytkemisen normaaliin tapaan voimalähteeseen, esimerkiksi sähkömoottoriin (ei esitetty). Moottori pyörittää akselia 72 esitettyyn suuntaan. Rootto-25 rit 68 on kiilattu akseliin 72 vierekkäin kummankin niistä käsittäessä useita hampaita, jotka suuntautuvat ulospäin, niin että niiden kärjet toimivat iskuelementteinä. Tässä käytettynä termi "roottori" tarkoittaa ohuita pyöriviä levyjä. Edellä mainitulla järjestelyllä peräkkäiset ham-30 paat 74 iskevät syötettävän levyn 24 päähän roottorien « ·* pyöriess. Kun roottorit 68 on kiilattu paikoilleen ja puristettu yhteen, ne muodostavat aksiaalisen, pyörivän ja lieriön muotoisen ripismiselementin 28, joka pyörii lieriöakselissaan. Erityisesti tätä muotoa suositellaan, 35 koska se mahdollistaa repimislaitetta 26 käytettäessä syntyvien kuormitusten edullisen sisäisen jakautumisen.

ίο 95053

Kotelo 30 on osittain repimiselementin 28 ympärillä ja rajaa virtauskanavan 78 kuitupatsasta varten repimiselementin ja kotelon väliin. Virtauskanava on mitoitettu niin, että se muodostaa noin 1/32" - noin 1/4" 5 (noin 0,79 - noin 6,35 mm) välyksen repismiselementin 28 terien kärkien ja kotelon 30 väliin ja suuntaa kuitupatsaan näin ollen kotelon sisäpäästä jakokourua 32 päin. Kotelossa 30 on lieriöreikä 70 osittain repimiselementin 28 ympärillä ja tulo-osa 80, jossa on aukko, joka muodostaa si-10 säpään käsittävän aukon. (Vaikka kotelo 30 voi vaihtoehtoisesti koostua lisäelementeistä, niitä ei suositeta käsiteltävässä keksinnössä.) Tuloaukko 80 on järjestetty niin, että se ottaa vastaan kuitulevyn 24 ja ohjaa sen sisäpää-hän, joka rajaa levyn tukielementin, jonka kahdella kuitu-15 levyn 24 reunan repiminen tapahtuu.

Edellä esitetyssä järjestelyssä peräkkäiset hampaat 74 iskevät kuivan syötettävän levyn 24 päähän roottorien 68 pyöriessä ja jakavat kuitulevyn erillisiksi kuiduiksi. Kun : kuitulevyn kuidut on erotettu erillisiksi kuiduiksi, kui- 20 tupatsas muodostetaan kotelon 30 aksiaaliselle leveydelle. Tässä käytettynä termi "kuitupatsas" tarkoittaa kotelon aksiaaliselle leveydelle sijoittuneiden kuitujen muodostamaa kuviota tai järjestelmää. Repimiselementin 28 pyöriminen antaa kuiduille tietyn ominaisnopeuden kote-25 lon 30 aksiaalisella leveydellä, jolloin yhtäjaksoinen kuitupatsas suuntautu virtauskanavan 78 ympärille jakokourua 32 päin.

Kuten kuviossa 1 esitetään, jakokouru 32 on mieluimmin liitetty repimislaitteen 26 koteloon 30. Termi , 30 "liitetty" koskee sellaisia rakenteita, joissa jakokouru 32 on erillinen elementti, joka on yhdistetty suoraan tai välillisesti koteloon 30 tai sen sisäpuolelle (toisin sanoen erillisienä osana) tai rakenteita, joissa jakokouru 32 on kotelon 30 kanssa samana elementtinä, niin että 35 jakokouru 32 on kotelon 30 yhtäjakoinen ja jakamaton osa

II

11 . 95053 (toisin sanoen yhtenäinen elementti). Vaikka jakokouru 32 voikin olla repimislaiteesta 26 riippumaton laite tai repimislaitteen 26 kotelon 30 kanssa yhtenäistä rakennetta, tällaisia rakenteita ei kuitenkaan suositeta. Jako-5 kouru on siis mieluimmin erillinen osa, joka on liitetty repimislaitteen 26 koteloon 30.

Kuvio 2 esittää erästä nimenomaan suositeltavaa rakennetta laitteesta (jakolaite tai jakokouru 32), jolla muodostetaan useita virtoja ilman huokoistamista kuiduis-10 ta jakamalla kuitupatsas useiksi kuituvirroiksi ja saattamalla jokainen kuituvirta erikseen yhteyteen ilman kanssa. Kuten kuviossa 2 esitetään, laite käsittää jako-osan 200, jossa on useita aukkoja, jotka on sijoitettu sen pintaan. Esitetyllä tavalla aukot on merkitty tällöin ensimmäiseksi 15 aukoksi 202, toiseksi aukoksi 204, kolmanneksi aukoksi 206 ja pölytyskerrosaukoksi 208. Laite käsittää myös useita erillisiä putkilaitteita, esimerkiksi putkikanavia, suuri-nopeuksisten ilmapatsaiden suuntaamiseksi irrotusosaan 200 sijoitettujen aukkojen ohi. Putkikanavat on merkitty ku-20 viossa 2 aina sen mukaan, minkä aukon kanssa kukin putki-kanava on yhteydessä, jolloin on rajattu ensimmäinen put-kikanava 210, toinen putkikanava 212, kolmas putkikanava 214 ja pölytyskerroksen putkikanava 216.

Kuviossa 2 esitetty jakokouru 32 on käsiteltävän 25 keksinnön mukaisen laitteen eräs suositettava rakenne.

Jakokourun esitetään kuviossa 2 käsittävän lisäksi vastaavasti pohjan, neljä sivuseinämää 220, 222, 224 ja 226 sekä yläseinämän 228, joka rajaa jako-osan 200. Pohja 218 suuntautuu mieluimmin sivuseinämien 222 ja 226 yli ja 30 rajaa reiät 232 käsittävät laipat 230, niin että jakokouru 32 voidaan kiinnittää pulteilla tai muuten normaaliin tapaan repimislaitteen 26 koteloon 30. Kuvio 3 esittää pohjan 218 susoitettavaa rakennetta pohjan 218 ollessa esitetty käsittävän tällöin jokaisen putkikanavan 35 poistoaukot. Kuvion 3 esittämällä tavalla poistoaukot ,2 95053 on merkitty ensimmäiseksi poistoaukoksi 234, toiseksi poistoaukoksi 236, kolmanneksi poistoaukoksi 238 ja pölytyskerroksen poistoaukoksi 240.

Jako-osa 200 muodostaa laitteen kuitupatsaan jaka-5 miseksi useiksi kuituvirroiksi. Jako-osa 200 suuntaa kuitupatsaan aukkoihin, joissa kuitupatsaan osia jakautuu erillisiksi kuituvirroiksi. Termiä "jako-osa" käytetään tässä kuvaamaan useita sellaisia erilaisia rakenteita, jotka ovat muodoltaan erilaisia, esimerkiksi kanavia, 10 putkia, levyjä tai materiaalilevyn yhdistelmiä, useita levyjä yhdistelmänä tai useita erilaisia elementtejä yhdistelmänä. Jako-osa 200 esitetään kuviossa 2 kaarevana pintana, jonka jakokourun 32 yläseinämä 228 rajaa. Kuitenkin vaihtoehtoiset, suositettavat jako-osat käsittävät 15 kanavan, jossa on siihen järjestetyt aukot, tai esimerkiksi, josa jakokouru 32 on yhtenäinen rakenne repismislait-teen 26 kotelon 30 kanssa, joka-osa 200 voi käsittää yhdistelmän, jossa on tietty repimiselementin 28 osa, kotelo 30 ja jakokourun 32 yläseinämän 228 pinta, jotka rajaa-20 vat yhdessä virtauskanavan 78, jonka läpi kuitupatsas voidaan suunnata.

Vaikka jako-osa voidaankin valmistaa muodoltaan monena erilaisena rakenteena, niin se pinta, johon aukot on sijoitettu, on profiililtaan mieluimmin kaareva. Kaare-25 va profiili saa aikaan kulmasiirtymä- ja nopeuskomponentit kuiduille ja edistää kuitujen erottamista toisistaan ja vetämistä erillisiin putkikanaviin käyttämällä kuituihin tarttuvia mekaanisia reunoja tai seinämiä, jolloin kuitujen kokkaroituminen minimoituu. Vaikka jako-osan kaareva 30 profiili on mieluimmin pyöreä, voidaan yhtä hyvin käyttää monia erilaisia kaarevia profiileja, esimerkiksi hyperbolisia, parabolisia tai ellipsoidiprofiileja.

Jako-osa 200 voidaan sijoittaa mihin kohtaan tahansa siihen paikkaan nähden, johon repimiselementti 28 pois-35 taa kuitupatsaan. Esimerkiksi jakokourun 32 jako-osa 200 I! 13 - 95053 voidaan sijoittaa myötävirtapuolelle repimislaitteeseen 26 nähden. Tätä muotoa ei kuitenkaan suositeta, koska kuitu-patsas pyrkii tällöin menettämään liikemääränsä ja leviää helposti kuitutyynyksi mitä kauempana jako-osa 200 on 5 repimiselementistä 28. Näin ollen on todettu, että mahdollisimman siistin ja tarkan jakotoiminnon saamiseksi aikaan (jakotoiminto antaa yhdenmukaisen peruspainon kui-tuvirroille ja minimoi kuitujen kokkaroitumisen) jako-osa 200 olisi sijoitettava mahdollisimman lähelle repi-10 miselementtiä 28, mieluimmin sen viereen, niin että kuitu-patsas siirtyy erilleen repimiselementistä, kun se jaetaan kuituvirroiksi.

Kuten kuviossa 2 esitetään, jako-osassa 200 on useita aukkoja. Aukot saattavat putkikanavien läpi ohjatut 15 ilmapatsaat yhteyteen kuitupatsaan sen osan kanssa, joka suuntautuu jako-osaa 200 pitkin, jolloin osia kuitupat-saasta voidaan halkaista ja vetää putkikanavaan erillisen kuituvirran muodostamiseksi. Näin ollen mainitut aukot muodostavat aukon kuituvirran vetämiseksi putkikanaviin.

20 Vaikka aukot voivat olla muodoltaan erilaisia, jokaiselle aukolle suositettava muoto on suorakaide, jossa on vas-tavirtareuna ja myötävirtareuna. (Nämä reunat esitetään ja niitä selostetaan tarkemmin kuvioissa 4, 5 ja 6).

Jotta kuidut voitaisiin jakaa osiin tehokkaasti, 25 vähintään kahden aukon on oltava ainakin osittain toisistaan sivusuunnassa erillään. Termiä "sivusuunnassa erillään" käytetään tässä ilmaisemaan sitä, että tietty osa aukkoa on siirretty toiselle puolelle ainakin toisen aukon tiettyä osaa ja sen kanssa eri linjaan, niin että 30 viiva, joka on kohtisuora sivumittaan nähden ei leikkaa molempia aukkoja. (Sivumitalla tarkoitetaan tässä jako-osan leveyttä.) Osittain sivusuunnassa erillään oleva aukko tarkoittaa siis sitä, että ainakin tietty osa ensimmäisestä aukosta on sijoitettu toisen aukon tietyn osan 35 toisella puolelle ja sen kannsa eri linjaan. Vaihtoehto!- 1« 95053 sesti aukot voi olla siirretty ja mieluimmin ne onkin siirretty kokonaan aksiaalisesti. Lisäksi jokainen aukko voi olla joko pituussuunnassa samassa linjassa tai tietyllä etäisyydellä muista myötä- tai vastavirtapuo-5 lella. Termiä "pituussuunnassa tietyllä etäisyydellä" käytetään tässä ilmaisemaan sitä, että tietty aukko on sijoitettu toiseen aukkoon näyhden vastavirta- tai myötävirta-puolelle. ("Pituussuuntaisella" tarkoitetaan tällöin jako-osan pituutta.) Suositettava muoto edellyttää, että jokai-10 nen peräkkäinen aukko on tietyllä etäisyydellä sekä sivu-että pituussuunnassa aina seuraavasta aukosta. Tämä ra-kennemuoto takaa kuitupatsaan tehokkaimman jakamisen.

Kuten kuviossa 2 esitetään, ensimmäinen aukko 202 on sijoitettu mieluimmin jakouran 32 sivuseinämän 232 15 viereen kuitupatsaan uloimman osan ollessa tällöin halkaistu ensimmäisen aukon 202 avulla. Toinen aukko 204 on mieluimmin pituussuunnassa tietyllä etäisyydellä myötävirtaan ja sivusuunnassa tietyllä etäisyydellä ensimmäisestä aukosta 202, niin että se halkaisee kuitupatsaan 20 toisen eli keskileveyden. Kolmas aukko 206 on mieluimmin pituussuunnassa samassa linjassa ensimmäisen aukon 202 kanssa, mutta sivusuunnassa erillään sekä ensimmäisestä että toisesta aukosta, niin että kuitupatsasta irrotetaan kolmas kuituleveys. Pölytyskerroksen aukko 208, jota käy-; 25 tetään muodostamaan pölytyskerros, on pituussuunnassa sa massa linjassa, mutta sivusuunnassa taas tietyllä etäisyydellä sekä ensimmäisestä että kolmannesta aukosta 202 ja 206, mutta sivusuunnassa samassa linjassa ja pituussuunnassa tietyllä etäisyydellä tietystä toisen aukon 204 30 osasta. Vaikka aukot voi olla järjestetty pituussuunnassa : ja sivusuunnassa lukuisiksi erilaisiksi rakennemuodoiksi, kuviossa 2 esitettyä muotoa suositetaan nimenomaan muodostamaan kuiturata, jossa on kaksi ydinkomponenttia toisen näistä komponenteista käsittäessä erillisiä hiukkasia 35 geelitintä sen yhden kerroksen läpi sijoitettuina.

il 95053

Ensimmäinen ja kolmas aukko 202 ja 206 on mieluimmin keskitetty toiseen aukkoon 204 nähden jako-osan 200 ulkoreunoihin, niin että repimislaitteeseen 26 syötetyn kuivamateriaalilevyn leveyden muutokset voidaan ottaa 5 huomioon. Koska ensimmäisessä ja kolmannessa aukossa 202 ja 206 muodostuvat kuituvirrat yhtyvät ensimmäisessä syöttökourussa 36 jakokourun 32 myötävirtapuolella, niin kuivamateriaalilevyn 24 leveyden mahdollisesti vaihdellessa huomattavasti tällainen vaihtelu ei aiheuta sanottavaa 10 muutosta ensimmäisen ja kolmannen kuituvirran muodostaman ratakomponentin (sisemmän radan) peruspainoon, koska nämä virrat yhtyvät pääkuituvirraksi. Näin ollen ensimmäisen ja kolmannen aukon 202 ja 206 tulisi olla leveydeltään samanlaisia ja sijoitettu symmetrisesti jakokourun 32 tai jako-15 osan 200 keskiviivan ympärille.

Vaikka pölytyskerroksen aukko 208 onkin mieluimmin sekä sivu- että pituussuunnassa tietyllä etäisyydellä kaikista aukoista, niin että kuitupatsas jakautuu tehokkaammin neljäksi kuituvirraksi, tila- ja kokovaatimukset edel-20 lyttävät, että jakokourun 32 suositettavan rakenteen pölytyskerroksen aukko 208 on sivusuunnassa samassa linjassa toisen aukon 204 tietyn osan kanssaja pituussuunnassa samassa linjassa ensimmäisen ja kolmannen aukon 202 ja 206 kanssa. Pölytyskerroksen aukko 208 on sivusuunnassa samas-25 sa linjassa toisen aukon 204 tietyn osan kanssa, koska toinen aukko 204 on mieluimmin paljon leveämpi kuin ensimmäinen ja kolmas aukko 202 ja 206, joten tällaisen pienen kuituvirran häviäminen vaikuttaa vain minimaalisesti toisen kuituvirran muodostaman ydinkomponentin lopulliseen perus-30 painoon. Kuten kuviossa 2 esitetään, pölytyskerroksen aukko ’ 208 on mieluimmin sivusuunnassa tietyllä etäisyydellä jakokourun 32 keskiviivasta toisen aukon 204 reunan suuntaan, niin että se mahdollinen vaikutus, joka kuituvirran pölytyskerroksen poistamisella on tiimalasin muotoisen 35 ydinkomponentin peruspainoon, keskittyy muotoillun ydinkom- 16 95053 ponenttien korvakkeisiin eikä muotoillun ydinkomponentin tärkeimpään imukykyseen alueeseen.

Putkikanavat muodostavat laitteen, jonka läpi suurinopeuksinen ilmapatsas ja myös ilman huokoistamien 5 kuitujen virrat suunnataan tai kuljetetaan. Putkikanavat voivat olla erillisiä elementtejä, kuten putkia tai kanavia, jotka on kiinnitetty jako-osaan 200 lähelle aukkoja, tai levyjen muodostelma erillinen elementti, kuten kuvioissa 4, 5 ja 6 esitetään. Putkikanavat olisi suunniteltava 10 mieluimmin sellaisille virtausnopeuksille, jotka ovat suurempia tai yhtä suuria kuin noin 75 ACFM repimisele-mentin 28 leveyden yhtä tuumaa kohden, ja nopeuksille, jotka ovat mieluimmin suurempia tai yhtä suuria kuin noin 6 000 jalkaa minuutissa, mieluimmin kuitenkin noin 15 10 000 jalkaa minuutissa. Putkikanavat suositetaan tehtä viksi noin 1" vahvuisiksi ja riittävän leveiksi, niin että ne ovat kokonaan yhteydessä sen aukon koko leveyteen, johon kanava on puolestaan yhteydessä. Vaikka putkikanavat voivat olla mitä tahansa poikkileikkausmuotoa, suosi-20 tetaan erityisesti sellaisia suoraviivaisia kanavia tai kaarevia kanavia, joiden kaarevuussäde on suurempi kuin noin 6". Vaikka suoraviivaiset kanavakourut minimoivat ilman ja kuitujen pyörretilan kanavissa nimenomaan silloin, kun kanavat järjestetään tangentiaaliesti jatko-25 osan 200 kaarevan pinnan kanssa asianomaisen aukon kohdalle, kaarevia kanavia suositetaan nimenomaan rakenteen koko- ja muotovaatimuksista sekä laitejärjestelystä johtuen.

Putkikanavien tuloaukot muodostavat laitteen ympä-30 röivän ilman ruiskuttamiseksi tai vetämiseksi putkikana-viin suhteellisen suurilla nopeuksilla. Vaikka tuloaukoil-la voi olla monia erilaisia muotoja, uskotaan, että aerodynaaminen muoto pystyy minimoimaan ilman pyörretilan, kun ilma vedetään putkikanavaan.

Il 17 95053

Kuviossa 3 esitetään jakokourun 32 pohjan 218 poistoaukkojen suositettava muoto. Ensimmäinen ja kolmas poistoaukko 234 ja 238 ovat mieluimmin samassa linjassa pohjan leveydellä, niin että ensimmäinen syöttökouru 210, 5 joka yhdistää kuituvirrat myötävirtapuolella, voidaan kiinnittää kätevästi molempiin poistoaukkoihin. Pölytys-kerroksen poistoaukko on siirretty jonkin verran ensimmäisestä ja kolmannesta poistoaukosta 234 ja 238, niin että pölytyskerroksen syöttökouru on helpompi sijoitaa. Toinen 10 poistoaukko 236 on erillään kaikista muista poistoaukoista toisen putkikanavan muodosta johtuen ja molempien syöttö-rumpujen laitejärjetelyjen helpottamiseksi.

Ilmahuovan kokonaispainoprosentti imukykyistä ydintä kohden, joka muodostaa aina asianomaisen ydinkompo-15 nentin, vaihtelee valmistettavan imukykyisen tuotteen koon mukaan. Suuremmalta vaipalta edellytetään muotoilussa ydinkomponentissa noin ollen ilmahuovan suurempaa kokonais-painoprosenttia kuin keksikokoiselta vaipalta. Koska aukkojen aksiaalinen leveys määrää jokaisen ydinkomponentin 20 ilmahuovan materiaalin prosenttimäärän, suositetaan, että jokaisen aukon aksiaalista leveyttä jako-osan 200 koko aksiaalisella leveydellä on voitava muuttaa ydinkomponentin ilmahuovan painojen mukaan. Jakokouru 32 valmistetaan siis mieluimmin useista levyistä, jotka on kiinnitetty pulteil-25 la tai muuten toisiinsa normaaliin tapaan, niin että syntyy erikokoisia kammioita, joten jokaisen aukon leveyttä ja vastaavasti jokaisen putkikanavan leveyttä voidaan muuttaa valmiin ydinkomponentin edellyttämän peruspainon mukaan.

Kuvio 4 esittää poikkileikkausta jakokourun 32 30 suositettavasti rakenteesta kuvion 2 leikkausviivaa 4-4 pitkin. Poikkileikkauskuva esittää jako-osan 200, kolmannen aukon 206 ja tuloaukon 237 ja poistoaukon 238 jakokourun 32 kolmannessa kammiossa eli jakoalueella käsittävän kolmannen putkikanavan 214 muotoa. (Vaikka käsiteltävää 35 keksintöä selostetaankin viittaamalla kolmanteen kam- ie 95053 mioon eli jakoalueeseen, on huomattava, että tämä selostus pätee yhtä hyvin ensimmäiseen kammioon eli jakoalueeseen nähden.) Edellä mainitut elementit muodostetaan ja rajataan mieluimmin kolmella levyllä, joita ovat ylälevy 5 400, myötävirtalevy 402 ja pohjalevy 404.

Myötävirtalevy 402 rajaa jako-osan 200 sen osan, joka on kolmannen aukon myötävirtapuolella, tietyn osan kolmannen putkikanavan 214 seinämästä ja osan jakokourun 32 pohjasta 218. Lisäksi myötävirtalevy 402 rajaa kolmannen 10 aukon myötävirtareunan 408. Tavanomaisessa repimislaittees-sa tämä myötävirtareuna on se kohta, jossa huomattava määrä kuituja tulee pois repimiselementin hampasta ja ohjataan putkikanavaan. Tämän myötävirtareunassa tapahtuvan poistamisen ansiosta huomattava määrä kuituja kokkaroituu myötä-15 virtareunassa. Termiä "myötävirtaureuna" käytetään tässä kuitenkin vain kuvaamaan asianomiasta tilannetta, koska hyvin vähän kuituja, jos lainkaan, poistetaan tämän reunan avulla repimiselementin 28 hampaista 74. Suurin osa kui- 9 k duista poistuu sen paine-eron vaikutuksesta, joka syntyy 20 aukon kohdalle, ja myös kuitujen kulmanopeudesta ja liikemäärästä johtuen, kun kuidut vedetään pois repimiselemen-tistä. Kuitujen kokkaroituminen vähenee siis myötävirta-reunassa 408 .

Pohjalevy 402 rajaa kolmannen putkikanavan 214 25 seinämän sekä osan jakokourun 32 pohjasta 218 ja sivusei-nämästä.

Kuvio 5 esittää poikkileikkausta jakokourun suositettavasta rakenteesta kuvion 2 leikkausviivaa 5-5 pitkin. Poikkileikkauskuva havainnollistaa mutorakenteena jako-30 osaa 200, toista aukkoa 204 ja toista putkikanavaa 212, jossa on tuloaukko 235 ja poistoaukko 236 jakokourun 32 toisessa kammiossa eli jakoalueella. (Tämä on toisen kammion se osa, jossa ei muodostu pölytyskerroksen kuivuvir-taa.) Edellä olevat elementit muodostetaan ja rajataan 35 mieluimmin kolmella levyllä, joita ovat ylälevy 500, 19 95053 myötävirtalevy 502 ja pohjalevy 504. Nämä levyt on järjestetty samalla tavalla ja ne rajaavat samat osat jakokourus-ta kuin kuviossa 4 esitetyt levyt lukuunottamatta sitä, että toinen aukko 204 ja toiset putkikanavat 212 on järjes-5 tetty myötävirtaan jako-osaa 200 pitkin, josta ensimmäinen ja kolmas aukko 202 ja vastaavasti 206 alkavat. Toisen aukon vastavirtareuna 506 ja myötävirtareuna 508 on myös esitetty kuviossa 5.

Kuvio 6 esittää poikkileikkausta jakokourun 32 suo-10 sitettavasta rakenteesta kuvion 2 leikkauslinjaa 6-6 pitkin. Poikkileikkaus havainnollistaa muotorakenteena jako-osaa 200, pölytyskerroksen aukkoa 208, toista aukkoa 204, pölytyskerroksen putkikanavaa 216, jossa on tuloaukko 239 ja poistoaukko 240, sekä toista putkikanavaa 212, jossa 15 on tuloaukko 235 ja poistoaukko 236, jakokourun pölytys-kerroskammiossa eli jakoalueella. Vaikka pölytyskerroskam-mio voidaan muotoilla monella eri tavalla, myös kuviossa 4 esitetyllä tavalla, jolloin toista aukkoa ja kanavaa ei ole muodostettu pölytyskerroskammioon, tällaisia rakenteita 20 ei kuitenkaan suositeta. Edellä mainitut elementit muodostetaan ja rajataan mieluimmin kuudella levyllä, joita ovat ylälevy 600, välilevy 602, myötävirtalevy 604, sivu-levy 606, pohjalevy 608 ja kiilalevy 610.

Jako-osa 200 on muodostettu ylälevyn 600, välilevyn 25 602 ja myötävirtalevyn 604 yläpinnoista. Välilevy 602 toimii erottimena ja rajaa aukot. Pölykerroksen aukko 208 on rajattu ylälevyllä 600 ja välilevyllä 602 ylälevyn 600 rajatessa pölytyskerroksen aukon 208 vastavirtareunan 612 ja välilevyn 602 rajatessa pölytyskerroksen aukon 208 myö-30 tävirtareunan 614. Toinen aukko 204 on rajattu välilevyllä 602 ja myötävirtalevyllä 604 välilevyn 604 rajatessa vastavirtareunan 508 ja myötävirtalevyn 604 rajatessa toisen aukon 204 myötävirtareunan 510. Pölytyskerroksen putki-kanavan 216 muodostavat ylälevy 600, sivulevy 606, väli-35 levy 602 ja pohjalevy 608. Toinen putkikanava 212 on 20 9 5 0 5 3 rajattu välilevyllä 602, myötävirtalevyllä 604 ja pohja-levyllä 608. On huomattava, että toinen putkikanava 212 on suljettu kiilalevyllä 610. Kiilalevy 610 on levy, jossa on suippenevat päät ja neliön muotoinen reikä levyn läpi 5 pystysuunnassa, niin että se sulkee ilmavirtauksen toisen putkikanavan 212 sen osan läpi, joka on yhteydessä pölytys-kerroksen putkikanavaan 216, mutta mahdollistaa ilmavirtauksen pölytyskerroksen putkikanavan 216 läpi.

Erityisesti suositettava jakokouru 32 käsittää le-10 veyssuunnassa 27 levyä jokaisen tällaisen levyn leveyden ollessa noin 5/8" (noin 15,8 mm). Jakokourun 32 kumulatiivinen leveys on siis noin 17" (noin 432 mm). Ensimmäinen ja kolmas kammio on kumpikin muodostettu noin 4 -noin 8 levystä, niin että sekä ensimmäisen että kolmannen 15 aukon 202 ja 206 leveys on noin 2,5" - noin 5,0" (noin 63,5 - noin 127 mm). Toinen kammio on muodostettu noin 13 - noin 20 levystä, niin että toisen aukon leveys on noin 8,12" - noin 12,5" (noin 206 - noin 317,5 mm). Näistä 13-20 levystä noin 2 - noin 4 levyä on muodostettu pö-20 lytyskerroskammioksi, niin että pölytyskerroksen aukon 208 leveys on noin 1,25" - noin 2,5" (noin 31,75 - 63,5 mm). Pölytyskerroskammio on ensimmäisestä kammiosta sivusuunnassa ainakin kahden levyn eli noin 1,25" (noin 31,75 mm) etäisyydellä.

25 Jakokouru 32 toimii mieluimmin niin, että putkikana- vien läpi kulloinkin vedetyn ilmapatsaan nopeus on noin 10 000 - noin 15 000 jalkaa minuutissa (noin 1,83 - noin 4,57 km minuutissa), mieluimmin noin 10 000 jalkaa minuutissa (3,05 km minuutissa) ja virtausnopeus noin 40 -30 noin 100 ACF: tuumaa kohden, mieluimmin noin 75 ACFM tuumaa kohden.

Kuvio 7 esittää suurennettua poikkileikkausta jakokourun 32 suositettavasta rakenteesta jonkin käsiteltävän keksinnön mukaien aukon kohdalle. Repimiselementin esite-35 tään pyörivän vastapäivään. Aukon 700 käsittävän jako- 21 95053 osan 200 esitetään olevan kaareva pinta, jonka ylälevy 702 ja myötävirtalevy 704 muodostavat. Putkikanavan 706 muodostavat ylälevyn 702, myötävirtalevyn 704 ja pohjalevyn 708 pinnat putkikanavan tuloaukon ollessa merkitty täl-5 löin viitenumerolla 710 ja poistoaukon viitenumerolla 712. Myös, kuten kuviossa 7 esitetään, repimiselementiti 28, jako-osa 200 ja kotelo (ei esitetty) rajaavat kapean vir-tauskanavan 714, jonka läpi kuitupatsas 716 ohjataan.

Auokon 700 vastavirtareunan 718 (ylälevyn 702 reuna aukon 10 700 kohdalla) esitetään kuviossa 7 suippenevan repimis- elementistä 28 lähtien. (Kuten jo aikaisemmin mainittiin, tätä rekennetta suositaan, niin että kuidut voivat alkaa vapautua repimiselementistä.) Aukon 700 myötävirtareunan 720 (myötävirtalevyn 704 reunan aukon 700 kohdalla) esi-15 tetään käsittävän sisäkulman "A”, jonka levyn pintojen tangetit rajaavat. Tangentin irrotuspiste, joka on merkitty "X":llä kuviossa 7, on se piste, jossa kuidun kulmanopeuden tangentiaalinen komponentti on sellainen, että kuitu pyrkii vapautumaan kulmaradastaan erilleen repimis-20 elementistä 28. Vaikka tangentin irrotuspiste voidaan sijoittaa joko vastavirtapuolelle tai aukon 700 kohdalle, suositetaan, että se sijoitetaan jonkin verran vastavirta-puolelle aukkoon 700 nähden, jolloin saadaan suurin mahdollinen irrotusvaikutus ja minimoidaan kokkaroituminen.

25 On todettu, että osien geometrialla voi olla tärkeä merkitys kuidtujen kokkaroitumisen minimointiin nähden.

Kulma "8", joka on muodostettu vastavirtareunen 718 ja myötävirtareunan 720 väliin, rajaa aukon 700 todellisen koon. Todellinen koko on tällöin mielellään enintään noin 30 60°, mieluummin noin 15° - 45° ja mieluimmin noin 30°.

Kulma "C", jonka tangentin irrotuspisteen X ja myötävirta- reunan 720 välinen kulma rajaa, määrää aukon 700 teholli- .. _ _ o sen koon. Tehollinen koko on mielellään enintään om 75 , mieluummin noin 30° - noin 60° ja mieluimmin noin 40° - 45°. 35 Näin ollen tangentin irrotuspiste saa olla enintään 22 95053 noin 15° aukon 700 vastavirtapuolella. On myös todettu, että sisäkulma "A" on mielellään noin 15° - noin 60°, mieluimmin noin 45°. Lisäksi on huomattava, että aukkojen välinen kulma keskustasta keskustaan on mielellään enin-5 tään noin 90°, mieluummin noin 30° - noin 60° ja mieluimmin noin 45°, jolloin aukot saadaan riittävän etäälle toisistaan niiden välisen kosketuksen minimoimiseksi Tämän keksinnön mukaisen laitteen toimintaa selostetaan nyt viittaamalla kuvioon 7. Kuitupylväs 716 suunnataan 10 virtauskanavan 714 ympärille jakokourun 32 jako-osaa 200 pitkin repimiselementin pumppaustoiminnolla. Kuitupatsas 716 suunnataan tällöin jako-osan kaarevaa pintaa pitkin niin, että patsaan jokaiselle kuidulle saadaan tietty kul-maliike ja näin ollen myös tietty kulmanopeus ja liikemäärä. 15 Suurinopeuksinen ilmapatsas suunntaan samanaikaisesti putki-knavan 706 läpi ja aukon 700 ohi. Tämä ilmapatsas voidaan saada aikaan jollakin tavanomaisella laitteella (ei esitetty) , esimerkiksi puhaltimella, joka on sijoitettu ruiskuttamaan ilmaa putkinanavan 706 tuloaukon 710 kautta, 20 tai tyhjiölaitteella, joka on sijoitettu poistoaukon 712 myötävirtapuolelle, mieluimmin rumputyyppisen ilmansyöttö-laitteen huokoisen muodostuselementin alle, niin että ympäröivää ilmaa vedetään putkikanavan 706 tuloaukon 710 läpi. Vaikka ei toivotakaan oltavan sidottuja teoriaan, 25 niin pitämällä yllä suurinopeuksinen ilmavirtaus (ainakin noin 6 000 jalkaa minuutissa ja mieluimmin noin 10 000 jalkaa minuutissa) putkikanavien läpi, uskotaan, että tietty paine-ero, toisin sanoen pienipainevyöhyke, muodostuu virtauskanavan paineen ja putkikanavan paineen välille 30 aukkojen kohdalla tai niiden alla. Ilmapatsaan liikkeen ja kuitujen kulmanopeuden ja niiden massasta johtuvan liikemäärän synnyttämän paine-eron vuoksi kuidut pyrkivät irtoamaan repäisyelementistä ja suuntautumaan sitä rataa pitkin, jonka aukon vastavirtareunan suippeneva reuna 35 muodostaa, kun kuidut vedetään ensimmäiseen putkikanavaan 23 95053 paine-erosta johtuen. Näin ollen myötävirtareunan mekaanisen toiminnon ei tarvitse halkaista kuituja, vaan ne halkeavat ilmasta ja kuidun liikemäärästä johtuen, jolloin minimoidaan mekaanisten reunojen tai seinämien puuttumises-5 ta johtuva kokkaroituminen.

Kuituvirta, joka vedetään tämän jälkeen putkikana-vaan, joutuu ilmapatsaaseen ilman huokoistamien kuitujen muodostaman virran suuntautuessa myötävirtaan ja ulos pois-toaukosta vastaavaan syöttökouruun. Tämä prosessi toisuu 10 jokaisessa aukossa, niin että saadaan useita erillisiä ilman huokoistamia kuituvirtoja.

Syöttökourut muodostavat laitteen ilman huokoistamien kuitujen ohjaamiseksi jakokourusta 32 ilmansyöttö-laitteeseen ja kuitujen syöttämiseksi ilmansyöttölaittee-15 seen. Syöttökourut hidastavat myös mieluimmin ilman huokoistamia kuituvirtoja ja suuntaavat kuituvirrat poisto-aukoista niin, että ne vastaavat ilmansyöttölaitteen leveyttä ja sijaintia.

Syöttökourut voivat käsittää mitä tahansa sellaisia 20 alalla tunnettuja osia, jotka pystyvät suorittamaan edellä mainitut toiminnot. Syöttökourut ovat mieluimmin kanavia, jotka on suunniteltu niin, että ne hidastavat kuituvirtoja ja minimoivat kuitujen kokkaroitumisen niiden suuntautuessa udelleen jakokourusta ilmansyöttölaitteeseen. Syöttökourun 25 tulisi olla suunniteltu niin, että se saa aikaan ilman nopeuden vähenemisen kourun supistusmäärän ja laajenemis-kulmien pysyessä miniminä. Kourut vähentävät ilman nopeutta mieluimmin vähintään noin 2/3 kertoimen ollessa tällöin kuitenkin mieluimmin 3, jolloin kuidut eivät törmää syöt-30 törumpuun suurella nopeudella. Syöttökourujen seinämien tulisi siis olla kaarevuudeltaan ja kartiomuodoltaan erilaisia, niin että saadaan aikaan asteittain nouseva poikkileikkauspinta-ala kuituvirtojen nopeuden vähentämiseksi. Syöttökourujen poikkileikkauspinta-ala on mieluimmin suo-35 rakaiteen muotoinen.

24 95053

Kuten kuviossa 7 esitetään, ensimmäinen syöttö-kouru 36 on mieluimmin Y-muotoinen, jolloin se yhdistää ensimmäisen ja kolmannen kuituvirran yhdeksi päävirraksi. Ensimmäinen syöttökouru 36 suunnitellaan mieluimmin niin, 5 että se minimoi pyörretilan, joka syntyy kahden kuitu- virran yhteydessä toisiinsa. Näin ollen tässä käyrässä käytetään mieluimmin viidennen asteen polynomikäyräprofiilia tai muita profiileja, joiden ensimmäinen ja toinen derivaatta on nolla, kuituvirtojen yhdistämiseksi yhdeksi vir-10 raksi.

Kuten kuviossa 1 esitetään, laite 20 ja nimenomaan ensimmäinen syöttökouru 36, käsittää mieluimmin laitteen, joka muodostaa erillisiä hiukkasia imukykyisestä geelitti-mestä. Imukykyisen geelittimen ruiskutuslaite 40 tai lait-15 teet sekoittavat imukykyisen geelittimen erillisiä hiukkasia ilman houkoistamien kuitujen muodostamaan päävirtaan ennen virran syöttämistä ensimmäiseen ilman syöttölaitteeseen. Esimerkkirakenne ruiskutuslaitteesta esitetään US-patentissa 4 551 191/Ronald W. Kock ja John A. Esposito/ 20 5.11.1985, joka sisältyy tähän viitteenä. Ruiskutuslaite käsittää mieluimmin suppilon (ei esitetty), joka varastoidaan tietty määrä imukykyistä geelitintä, syöttölaitteen (ei esitetty), joka mittaa sen määrän imukykyistä geelitintä, joka menee tulokanavan 172 kautta imuriin 174, 25 joka huokoistaa imukykyisen geelittimen, ja levityskanavan 176, joka syöttää ilman huokoistamia imukykyisiä geelittimen hiukkasia kuituvirtoihin. Imukykyinen geelitin tulee tällöin mukaan ja sekoittuu kuituvirtoihin ennen seoksen syöttämistä syöttörumpuun. Keksinnössä voidaan 30 soveltaa myös mitä tahansa muuta sopivaa, alalla jo tunnettua ruiskutuslaitetta. Lisäksi mikä tahansa muista syöttökouruista voidaan tarvittaessa varustaa imukykyisen geelittimen ruiskutuslaitteilla.

Yhdistämislaite on tuotetyynyn komponentit yhdis-35 tävä laite. "Yhdistämisellä" tarkoitetaan tässä sitä, että li 25 9 5 0 5 3 tyynyt liitetään yhteen suoraan tai välillisesti ilmaa sisältävien kuitutyynyjen muodostamiseksi. Vaikka alalla tunnetaankin monia yhdistämislaitteita, niin suositettava yksikkö käsittää yhdistämisrullaparin, jonka päälle 5 yhtäjakoinen virta, joka koostuu päällystetyistä ydinkomponenteista, suunnataan sijoitettavaksi muotoiltujen ydinkomponenttien kohdalle.

Käsiteltävään keksintöön kuuluu myös muita kuitu-tyynyjen yhdistämislaitteita, joissa sisemmät ydinkompo-10 nentit puhalletaan ulos ensimmäisestä ilmansyöttölait-teesta suoraan muotoilluille ydinkomponenteille.

Ensimmäinen ja toinen ilmansyöttölaite kuviossa 1 esitettyjen kuitutyyppien muodostamiseksi on varustettu mieluimmin rumputyyppisellä ilmansyöttölaitteella. Vaikka kä-15 siteltävän keksinnön mukainen ilmansyöttölaite voidaan vaihtoehtoisesti tehdä lukuisina erilaisina rakennemuotoi-na, esimerkiksi liikkuvana huokoisena seulaverkkona, suositetaan minemomaan rumputyyppistä ilmansyöttölaitetta. Tyypillisiä käsiteltävässä keksinnössä sovellettavia ja rum-20 pumallia olevia ilmansyöttölaitteita esitetellään US-paten-tissa 4 388 956/F. B. Lee ja O. Jober Jr./14.6.1983 ja US-patenttihakemuksessa nro 576 098/1.2.1984/B. R. Feist, J. E. Carstens ja D. A. Peterson, jotka sisältyvät tähän viitteenä. Vaikka käsiteltävää keksintöä voidaankin sovel-v 25 taa käyttämällä rumputyyppistä ilmansyöttölaitetta, joka muodostaa yhtäjakoisen tyynyradan tai erillisiä tyynyrato-ja, seuraava selostus koskee sellaista rumputyyppistä ilmansyöttölaitetta, jolla valmistetaan erillisiä kuitu-tyynyjä.

30 Ensimmäinen rumputyyppinen ilmansyöttölaite 34 esi tetään kuviossa 1 ja se käsittää ensimmäisen syöttörum-mun 100, jossa on huokoinen muodostuselementti (ei esitetty) rummun kehälle järjestettynä, ensimmäisen puhalluslaitteen tai suuttimen 104, ensimmäisen poistokuljetti-35 men 62 tukitelojen ympärille järjestettynä ja ensimmäi- 95053 sen siirtotyhjiölaatikon, joka on sijoitettu poistokuljet-timen 62 yläradan alapuolelle. Toinen rumputyyppinen il-mansyöttölaite 46 käsittää mieluimmin toisen syöttörummun 110, jossa on huokoinen muodostuselementti (ei esitetty), 5 toisen liitostelan 112, toisen puhalluslaitteen tai suut-timen 114, toisen poistokuljettimen 66, joka on järjestetty tukitelojen 116 ympärille, ja toisen siirtotyyjiö-laatikon 118, joka on sijoitettu toisen poistokuljettimen 66 yläradan alapuolelle. Niihin laitteisiin, joita ei esi-10 tetä kuviossa 1, kuuluvat lisäksi rumpujen käyttölaitteet, tyhjökammiokanavan käsittävä paine-erolaite, puhallin ja puhtaltimen käyttölaite kuituja sisältämättömän ilman vetämiseksi huokoisten muodostuselementtien läpi ja ilman poistamiseksi rummusta kanavan kautta.

15 Laite 20 toimii siis laitteena, joka muuttaa yhtä jaksoisen kuivamateriaaliradan tai -rullan peräkkäisiksi kuitutyynyiksi, joita käytetään imukykyisinä ytiminä ker-tavaipoissa, terveyssiteissä ja vastaavissa. Kuten kuviossa 1 esitetään, kuivamateriaalirulla avataan levyksi, 20 joka syötetään repimislaitteeseen 26. Levy syötetään säteen suunnassa repimislaitteeseen 26 kahdella parin muodostavalla ja vastakkain pyörivällä mittaussyöttötelalla 22. Repimislaitteen 26 kotelon 30 tuloaukko 80 ottaa vastaan kuitulevyn ja ohjaa sen kotelon 30 sisäpäähän, jossa 25 kuitulevyn reuna repäistään kuitupatsaaksi kotelon 30 aksiaaliselle leveydellä. Kuitupatsas suunnataan virtauska-navan 78 ympäri repimiselementin 28 pumppaustoiminnolla jakokouruun 32. Kuitupylväs jaetaan useiksi kuituvirroiksi, jotka huokoistetaan ilmalla jakokourun 32 avulla ja ilman 30 huokoistamat kuituvirrat ohjataan ulos jakokourusta 32 syöttökouruihin.

Pölytyskerroksen kuituvirta 56 suunnataan pölytys-kerroksen syöttökourun 42 läpi ensimmäiseen syöttörumpuun 100, jossa kuidut syötetään ensimmäisen syöttörummun 100 35 huokoiselle muodostuselementille. Ensimmäinen kuituvirta 54 ” 95053 ja kolmas kuituvirta (ei esitetty) yhdistetään mieluimmin toisiinsa ja ohjataan ensimmäisen syöttökourun 36 läpi, jossa tämä pääkuituvirta sekoitetaan imukykyisen geelit-timen erillisiin hiukkasiin, joita ruiskutetaan ensim-5 mäiseen syöttökouruun 36 imukykyisen geelittimen ruisku-tuslaitteella 40. Näin muodostunut seos ohjataan sitten ensimmäiseen syöttörumpuun 100, minkä jälkeen kuitujen ja imukykyisen geelittimen muodostama seos syötetään ja kootaan huokoiselle muodostuselementille pölytyskerroksen 10 päälle sekä sen kohdan myötävirtapuolelle, jossa pölytys-kerros on muodostettu. Kuituja sisältämätön huokoistamis-ilma vedetään huokoisen muodostuselementin läpi tyhjiön avulla, joka on huokoisen muodostuselementin takana. Näin syntyvä ensimmäinen tyynykomponentti siirretään sitten 15 ensimmäiselle poistokuljettimelle 62 puhallussuuttimellä 104 ja siirtotyhjiölaatikolla 108, joka on kuljettimen hihnan alla. Toinen tyynykomponentti muodostetaan mieluimmin samalla tavalla kuin ensimmäinen tyynykomponentti oh-jamalla toinen kuituvirta 58 toisen syöttökourun 48 läpi, 20 syöttämällä ja kokoamalla toinen kuituvirta 58 toisen syöttörummun 100 huokoiselle muodostuselementille ja siirtämällä näin muodostunut toinen tyynykomponentti toiselle poistokuljettimelle 66.

Ennen tyynykomponenttien yhdistämistä ne voidaan *· 25 viimeistellä erilaisissa toiminnoissa, esimerkiksi kalen- teroimalla, päällystämällä tai vahvistamalla ne alalla jo tunnetulla tavalla. Kuten kuviossa 1 esitetään, ensimmäinen tyynykomponentti päällystetään kudoksella taittolevyn avulla, minkä jälkeen päällystettyjen ensimmäisten ydin-30 komponenttien muodostama yhtäjaksoinen virta suunnataan liitosteloihin. Tyynykomponentti yhdistetään sitten suuntaamalla yhtäjaksoien virta, joka koostuu päällystetyistä ensimmäisistä tyynykomponenteista, yhdistämislaitteen tai -telojen 52 päälle, minkä jälkeen nämä komponentit liite-35 tään toiseen tyynykomponenttiin. Muita muuntotoimintoja 28 95053 voidaan haluttaessa kohdistaa tämän jälkeen näin muodostuneeseen kuitutyynyyn yhdistyslaitteen tai -telojen 52 myötävirtapuolella, jolloin saadaan viimeistelty imukykyi-nen tuote, esimerkiksi kertavaippa.

5 Kuvio 9 esittää suurennettua leikkausta käsiteltä vän keksinnön mukaisen ensimmäisen rumputyyppisen ilman-syöttölaitteen 34 eräästä suositettavasta rakenteesta.

Kuvion 9 esittämällä tavalla laita, jolla muodostetaan kuitutyyppejä, joissa on niihin sijoitettuja erillisiä 10 hiukkasia tai useita kerroksia, käsittää mieluimmin syöt-törummun 100, jossa on huokoinen muodostuselementti, jossa on lukuisia muodostussyvennyksiä 120 kehän suunnassa rum-rumn 100 kehän ympärillä. Syvennyksien 120 määrä voi vaihdella rummun 100 koosta tai muodostettavien ratojen koos-15 ta riippuen. Esitetyssä rakenteessa rummussa 100 on 6 syvennystä. Useita rimoja 122 on kiinnitetty rummun 100 sisäpuolelle, ja ne rajaavat pölytyskerroksen tyhjiökammion 124, ensimmäisen tyhjiökammion 126, paikallaanpitotyhjiökammion 128 ja puhalluskammion 130, jossa on puhalluslaite 20 tai suutin 104. Jokainen tyhjiökammio on yhdistetty sopivaan tyhjiölähteeseen (ei esitetty) tyhjikanavilla (ei esitetty). Laite käsittää mieluimmin myös pölytyskerroksen syöttölaitteen, esimerkiksi pölytyskerroksen syöttökourun 42 ja kuvun 44, ilman huokoistamista kuiduista koostuvan 25 pölytyskerrosvirran ohjaamiseksi syöttörummun 100 pölytys-kerrossektorille 132. Pölytyskerroksen kuvussa 38 on ensimmäinen sektori 134, joka on kehän suunnassa koko pölytyskerroksen tyhjiökammion 124 ympärillä, ja toinen sektori 135, joka on kehän suunnassa ensimmäisen tyhjiökammion 30 126 tietyn osan ympärillä. Ensimmäinen syöttölaite, esi merkiksi ensimmäinen syöttökouru 36 ja kupu 38 ilman huo-koistamien kuitujen muodostaman ensimmäisen virran ohjaamiseksi työttörummun 100 ensimmäiseen sektoriin 136 esitetään myös kuviossa 9 ensimmäisen kuvun 38 käsittäessä tällöin 35 riittävän suuren kehäpituuden, niin että se pystyy ympäröi- li 29 9 5 0 5 3 mään ensimmäisen tyhjiökammion 126 jäljellä olevan osan. Laitteessa on vielä liitostela 102, saumaustela 137 ja poistokuljetin 62, joka kuljettaa yhtäjaksoisena virtana erillisiä kuitutyynyjä 138 tai sisempiä yhdinkomponent-5 teja.

Eräs tämän keksinnön ratkaiseva piirre on, että ensimmäinen tyhjiökammio 126 on sijoitettu sekä koko ensimmäisen kuvun 38 alle että myös pölytyskerroksen kuvun 44 toisen sektorin 136 alapuolelle, niin että kupujen leik-10 kauspisteeseen 140 muodostuu suunnilleen samanlaiset paineet. Koska kummankin kuvun ympärysmitta vastaa mieluimmin yhden täydellisen syvennyksen 120 kehäpituutta (mitattuna ensimmäisen syvennyksen reunasta toisen syvennyksen vastaavaan reunaan) tai suunnilleen 60° kuusi syvennys-15 tä käsittävää rumpua varten, ensimmäisen tyhjiökammion 126 kehän pituuden on oltava suurempi kuin yksi kammio tai noin 75° kuviossa 9 esitettyä rakennetta varten. Vaikka pölytys-kerroksen kuvun 44 alle olevan ensimmäisen tyhjiökammion 126 mainitun osan kehän pituutta toisin sanoen pölytysker-20 roksen kuvun 44 toisen sektorin 136 kehän pituutta) ei olekaan todettu kovin kriittiseksi, sen on kuitenkin oltava riittävä, niin että saadaan minimi siirtymisvyöhyke pölytyskerroksen kuvun 44 ja ensimmäisen kuvun 38 välille. Tämä minimaalinen kehän pituus vähenee, kun syvennyksien . 25 lukumäärä kasvaa ja se kasvaa taas syvennyksien 120 määrän vähentyessä.

Toinen ratkaiseva piirre on, että syöttörummun 100 ulkopinnan ja kupujen leikkauspisteen välissä on oltava pieni rako 142, joka tekee mahdolliseksi paineen tasaami-30 sen kummankin kuvun niissä osissa, jotka ovat leikkauspisteen kohdalla. Mikäli rakoa ei ole, kummassakin kuvussa . · voi esiintyä erilaisia paineita, niin että rummun siirryttyä pölytyskerroksen reunan ensimmäiseen kupuun 38 tämä paine-ero voi aiheuttaa pölytyskerroksen nousemisen ylös 35 verkosta tai katkeamisen. Jos rako on liian suuri, molem- 30 9 5 0 5 3 mat syöttökourut sulautuvat pääasiassa yhdeksi eikä saada erillistä pölytyskerrosta. Näin ollen rako 142, jonka koko ei ylitä 1/2", on toivottava, mutta kuitenkin suositetaan 1/8" rakoa, niin että paine pääsee tasaantumaan kummankin 5 kuvun siinä osassa, joka on leikkauspisteen 140 kohdalla.

Toinen tärkeä suunnittelukriteeri on, että kummassakin kuvussa pitäisi olla suhteellisen suuri pyöreä kavennus leikkauspisteen 140 lähellä, niin että kuidut, jotka suuntautuvat syöttörumpuun tällä alueella, eivät 10 törmää pölytyskerrokseen terävässä kulmassa. Kun kuidut törmäävät pölytyskerrokseen terävässä kulmassa, niiden nopeuskomponentti on yhdensuuntainen rummun pinnan kanssa, joten kuidut pyrkivät aiheuttamaan sen, että pölytysker-roksen muodostavat kuidut nousevat ylös tai katkeavat.

15 Kriittinen leikkausnopeus on määritetty noin 4 000 jalak-siminuutissa ja kourun muoto on suunniteltu tämä rajoittava tekijä huomioon ottaen. Näin ollen on toivottavaa, että kuidut törmäävät pölytyskerrosen kuituihin terävässä kulmassa mahdollisimman lähellä kohtisuoraa tasoa, koska 20 leikkauskomponenttia ei ole. Tämän vuoksi kummassakin kuvussa pitäisi olla suhteellisen suuri pyöreä kavennus, jolloin kuidut eivät törmää pölytyskerrokseen terävässä kulmassa eivätkä ylitä kriittistä leikkausnopeutta. Kuten kuviossa 9 esitetään, kummassakin kuvussa on noin 3" kaa-’ 25 revuussäde leikkauspisteen kohdalla.

Laite toimii seuraavasti. Kuitujen muodostama pöly-tyskerrosvirta suunnataan syöttörummun 100 kehän pölytys-kerrossektoria 132 päin pölytyskerroksen syöttökourun 42 ja pölytyskerroksen kuvun 44 kautta. Kehän pituus on mie-30 luimmin sama kuin yhden syvennyksen 120 kehä tai noin 60°, ♦ jos käytetään kuutta syvennystä 120. Kuidut syötetään rummun 100 yhden syvennyksen 120 huokoiselle muodostus-elementille ja huokoistamisilmaa vedetään huokoisen muo-dostuselementin läpi tyhjiön avulla, joka on pölytysker-35 roksen tyhjiökammiossa, ja myös ensimmäisen tyhjökam- 3’ 95053 mion 126 tyhjiön avulla. Näin ollen huokoisille muodostus-elementille kerääntyneet kuidut muodostavat pölytysker-roksen.

Rummun pyöriessä pölytyskerros siirtyy pölytyskuvun 5 44 vaikutuksen alaisuudesta ensimmäisen kuvun 38 vaikutus alueelle, jolloin ilman huokoistamien kuitujen muodostama ensimmäinen virta suuntautuu yleensä säteittäisesti rummun kehää päin. On kuitenkin huomattava, että pölytyskerros on jo tuolloin siirretty ensimmäisen tuhjiökammion 126 vaiku-10 tuspiiriin ennen mainitun kerroksen menemistä kupujen väliin, jolloin paine-ero ja ensimmäisen virran nopeus eivät pyri leikkaamaan pölytyskerrosta erilleen. Ensimmäisen kuituvirran kuidut syötetään tällä tavoin pölytyskerroksen päälle ja huokoistamisilma vedetään huokoisen muodostusele-15 mentin läpi ensimmäisessä tyhjiökammiossa 126 olevan tyhjiön avulla. Ensimmäinen kerros muodostetaan kerättyjen kuitujen ja AGM:n seoksesta pölytyskerroksen päälle. Koska pölytyskerros jää suunnilleen koskemattomaksi, imuky-kyisen geelittimen erilliset hiukkaset eivät pyri mene-20 mään huokoisen muodostuselementin läpi eivätkä tuki sitä, mikä johtuu siitä sulkuvaikutuksesta, kun yksi kuituker-ros peittää tyhjät tilat huokoisessa muodostuselementissä.

Valmis kuitutyyny menee sitten liitostelan 102 alle, jossa se tasoitetaan. Kuitutyyny 138 tai sisempi ydin-25 komponentti siirretään sitten poistokuljettimelle 62 puhal-luskuljettimen 104 ja kuljettimen hihnan alla olevan tyhjiön yhteisvaikutuksesta. Kuitutyyny 138 siirretään sitten myötävirtaan seuraavia muuntotoimintoja varten, niin että saadaan valmis imukykyinen kertakäyttötuote, esimerkiksi 30 kertavaippa.

Vaikka edellä onkin esitetty kuvien avulla ja selostettu käsiteltävän keksinnön tiettyjä rakennemuotoja, alan asiantuntijat ymmärtävät, että niihin voidaan tehdä erilaisia muutoksia ja niistä voidaan tehdä erilaisia muun-35 nelmia keksinnön ajatuksesta ja suojapiiristä poikkeamatta. Kaikki tällaiset muunnelmat ja käyttötarkoitukset huomioidaan oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (23)

32 9 5 0 5 3

1. Laite useiden ilman kuljettamista kuiduista koostuvien virtojen muodostamiseksi jakamalla kuitupatsas 5 (716) useiksi kuituvirroiksi (54, 56, 58) ja kuljettamalla jokainen kuituvirta erikseen ilmassa, tunnettu siitä, että mainittu laite käsittää jako-osan (32, 200), jossa on ensimmäinen aukko (202) ja toinen aukko (204) ainakin osittain sivusuunnassa 10 tietyllä etäisyydellä ensimmäisestä aukosta, jolloin kuitupatsas (716) suunnataan jako-osaa (32, 200) pitkin mainittuihin aukkoihin, ensimmäisen putkilaitteen (36, 210) ilmapatsaan ohjaamiseksi ensimmäisen aukon (202) ohi, niin että osa kui-15 tupatsasta pystytään erottamaan ja vetämään ensimmäiseen putkilaitteeseen (36, 210) ensimmäisen kuituvirran (54) muodostamiseksi ja ensimmäisen kuituvirran kuljettamiseksi ilmassa ensimmäisen kuituvirran ohjaamiseksi myötävirtaan, ensimmäisen putkilaitteen (36, 210) ollessa yhteydessä en-20 simmäiseen aukkoon (202) ja toisen putkilaitteen (48, 212) ilmapatsaan ohjaamiseksi toisen aukon ohi, niin että osa kuitupatsasta pystytään erottamaan ja vetämään toiseen putkilaitteeseen toisen kuituvirran (58) muodostamiseksi ja toisen kuituvirran 25 kuljettamiseksi ilmassa toisen kuituvirran ohjaamiseksi myötävirtaan, toisen putkilaitteen ollessa yhteydessä toiseen aukkoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen aukko (204) on pituussuun- 30 nassa tietyllä etäisyydellä myötävirtaan ensimmäisestä aukosta (202).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen aukko (204) on kokonaan sivusuunnassa erillään ensimmäisestä aukosta (202).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, II 95053 tunnettu siitä, että jako-osassa on kolmas aukko (206), joka on sivusuunnassa tietyllä etäisyydellä ensimmäisestä aukosta (202) ja toisesta aukosta (204) ja että siinä on lisäksi kolmas putkilaite (42, 214) ilmapatsaan 5 ohjaamiseksi kolmannen aukon (206) ohi, niin että osa kui-tupatsasta pystytään erottamaan ja vetämään mainittuun kolmanteen putkilaitteeseen (42, 214) kolmannen kuituvir-ran muodostamiseksi ja kolmannen kuituvirran kuljettamiseksi ilmassa kolmannen kuituvirran ohjaamiseksi myötävir-10 taan, kolmannen putkilaitteen (42, 214) ollessa yhteydessä kolmanteen aukkoon (206).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n -n e t t u siitä, että kolmas aukko (206) on pituussuunnassa samassa linjassa ensimmäisen aukon (202) kanssa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tun nettu siitä, että toinen aukko (204) on sijoitettu sivusuunnassa ensimmäisen aukon (202) ja kolmannen aukon (206) väliin.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen laite, 20 tunnettu siitä, että ensimmäinen aukko (202) ja kolmas aukko (206) on järjestetty symmetrisesti laitteen (20) keskiviivan suhteen.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että jako-osa (200) käsittää pöly- 25 tyskerrosaukon (208), joka on pituussuunnassa samassa linjassa ensimmäisen aukon (202) kanssa ja sivusuunnassa siitä erillään ja sivusuunnassa samassa linjassa toisen aukon (204) tietyn osan kanssa ja sivusuunnassa tästä erillään, ja lisäksi pölytyskerroksen putkilaitteen (216) ilmapat-30 saan ohjaamiseksi pölytyskerrosaukon (208) ohi, niin että osa kuitupatsasta pystytään erottamaan ja vetämään pölytyskerroksen putkilaitteeseen (216) pölytyskerroksen kuituvirran (56) muodostamiseksi ja pölytyskerroksen kuitu-virran (56) kuljettamiseksi ilmassa pölytyskerroksen kui-35 tuvirran ohjaamiseksi myötävirtaan, pölytyskerroksen put- 34 95053 kilaitteen (216) ollessa yhteydessä pölytyskerrosaukkoon (208).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että jako-osa (32, 200) on kanava.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että jako-osa (32) on kaareva.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaareva jako-osa käsittää myötävir-tareunan (408, 508, 614, 720), joka on sijoitettu jokaisen 10 mainitun aukon myötävirtapuolelle.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen mainitun aukon tehollinen koko ei ole 456 suurempi.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen lai-15 te, tunnettu siitä, että jokaisen mainitun aukon tehollinen koko ei ole noin 30° suurempi.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 11-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisessa mainitussa myötävirtareunassa on sisäkulma, joka ei ylitä 45®.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen lai te, tunnettu siitä, että toinen aukko on sijoitettu kehän suunnassa myötävirtaan ainakin 45° ensimmäisestä aukosta.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen lai-25 te, tunnettu siitä, että ensimmäinen putkilaite (210) ja toinen putkilaite (212) käsittävät kumpikin put-kikanavan, jossa on tulo- (235) ja poistoaukko (234, 236).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin putkikanavan kaarevuussäde 30 on vähintään 152,5 mm.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että tuloaukko on muodoltaan aerodynaaminen .

19. Jonkin patenttivaatimuksen 16-18 mukainen lai-35 te, tunnettu siitä, että mainitut putkikanavat 35 95053 ovat suoraviivaisia.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 1-19 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite edelleen käsittää (sinänsä tunnetun) kuitumateriaalin repimislaitteen 5 (126), jossa on pyörivä, lieriön muotoinen repimiselement- ti (28), joka on pyörivä lieriöakselin suhteen ja kotelo (30) mainittua repimiselementtiä varten, jakokourun (32), joka käsittää jako-osan (200) ja on liitetty koteloon (30), 10 jolloin repimiselementti (28), kotelo (30) ja jako- osa (200) rajaavat virtauskanavan (78), jonka läpi kuitu-patsas (716) suunnataan.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on vielä ensimmäinen tyhjiö- 15 laite ilmapatsaan vetämiseksi ensimmäisen putkilaitteen (36) läpi ja toinen tyhjiölaite ilmapatsaan vetämiseksi toisen putkilaitteen (48) läpi.

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen laite, * tunnettu siitä, että jakokouru (32) on muodostettu 20 ryhmästä toisiinsa kiinnitettyjä levyjä.

23. Menetelmä useiden ilman kuljettamien kuituvir-tojen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: kuitupatsaan muodostaminen; 25 kuitupatsaan ohjaaminen jako-osaa pitkin, jossa on ensimmäinen aukko ja toinen aukko; ilmapatsaan ohjaaminen ensimmäisen putkilaitteen läpi ja ensimmäisen aukon ohi, niin että ensimmäinen kui-tuvirta erotetaan kuitupatsaasta ja vedetään ensimmäiseen 30 putkilaitteeseen, ensimmäisen kuituvirran kuljettaminen ilmassa, ilmapatsaan ohjaaminen toisen putkilaitteen läpi ja toisen aukon ohi, niin että toinen kuituvirta erotetaan kuitupatsaasta ja vedetään toiseen putkilaitteeseen, ja 35 toisen kuituvirran kuljettaminen ilmassa. 36 95053