FI94935C - Teränteroitin - Google Patents

Description

94935

Teränteroitin Tämä keksintö koskee teränteroittimia ja erityisesti, mutta ei 5 yksinomaan, veitsen- ja saksienteroittimia. Keksintöä kuvataan tästä eteenpäin viitaten erityisesti veitsen teroittimiin, mutta keksinnöllä on muitakin sovellutuksia.

US-patenteissa 3 676 961, 3 774 350, 4 041 651, 4 091 691 ja 10 4 805 350 esitetään esimerkkejä aikaisemmista veitsenteroitti- mista, ja kaikissa näissä tapauksissa teroitin on yhdistetty terää suojaavaan tuppeen. Esillä olevan keksinnön mukainen veitsenteroitin voidaan samalla tavalla yhdistää tuppeen, mutta sitä voidaan myös käyttää kätevästi erillään tällaisesta 15 tupesta. Edellä mainittujen US-patenttien yhteisenä tunnusmerkkinä on, että terä teroittuu pantaessa veitsi tuppeen sekä myös vedettäessä sitä ulos tupesta. Joidenkin käyttäjien mielestä tällainen kaksisuuntainen teroitus on epämukavaa, koska terän työntämiseen teroitusmekanismin läpi tarvitaan voimaa, 20 kun taas samanlaista vaikeutta ei koeta vedettäessä terää teroitusmekanismin läpi.

Terän työntö teroittimen läpi suoritetaan harvoin samanastei-sella tasaisuudella, joka saavutetaan vedettäessä terä teroit-25 timen läpi. Käyttäjälle aiheuttamansa epämukavuuden lisäksi ! terän työntämiseen liittyvät vaikeudet pyrkivät aiheuttamaan terän leikkuusärmän teroittumisen epäsäännöllisesti siten, että syntyy pienen pieniä vakoja.

30 Kaksisuuntainen teroitus on myös epämiellyttävää, koska sillä on taipumus tarpeettomasti pienentää veitsenterän käyttöikää. :* Siinä mielessä ei ehkä aina ole tarpeellista teroittaa terää sen kulkiessa molempiin suuntiin teroittimen läpi. Yksisuuntainen teroitus on monessa tapauksessa riittävä, ja siinä on 35 se etu, että se poistaa vähemmän ainetta terästä kunkin teroi-tustoiminnon aikana.

2 94935

Toinen ongelma aikaisemmissa teroittimissa on tehokkaan teroituksen aikaansaaminen terän leikkuusärmän koko pituudelta, erityisesti terän kärkiosassa.

5 Tuppeen asennetuissa teroitintyypeissä cjn vielä toinen ongelma, ja se on teroitusmekanismiin käsiksi pääseminen puhdistusta varten. Jonkin ajan kuluttua mekanismin ympärille pyrkii kerääntymään ainetta, mikä häiritsee mekanismin tehokkuutta. Ajoittainen puhdistus on siis tarpeen, jotta mekanismi pysyisi 10 työkunnossa, mutta aikaisempia laitteita ei ole suunniteltu siten, että mekanismiin olisi helppo päästä käsiksi puhdistusta varten.

Esillä olevan keksinnön kohteena on teränteroitin, joka te-15 roittaa vain yhteen suuntaan, tai jossa tässä suunnassa tapahtuu pääteroitustoiminto ja vastakkaisessa suunnassa vähemmän tehokas teroitustoiminto. Etusijalla olevassa laitteessa saadaan teroitustoiminto tai pääteroitustoiminto aikaan vetämällä terä teroittimen läpi.

20

Keksinnön lisäkohteena on teränteroitin, joka teroittaa terän tehokkaasti leikkuusärmän koko pituudelta ja joka on helppo puhdistaa. Keksinnön vielä yhtenä kohteena on saada aikaan teroitin, joka vähemmän todennäköisesti menettää tehonsa siitä 25 syystä, että puhdistusta ei ole voitu suorittaa.

• ·

Keksinnön mukaiselle teränteroittimelle on tunnusomaista se, että kummassakin mainitussa levyssä on suhteellisen terävä kulma, joka on muodostettu mainitun käyttöreunan ja mainitun 30 takapinnan väliin, ja suhteellisen tylppä kulma, joka on muodostettu mainitun käyttöreunan ja mainitun etupinnan väliin, • · ja mainittuja teräviä kulmia käytetään sen terän leikkuusärmän teroittamiseen, joka sijoitetaan mainittuun syvennykseen ja joka kytkeytyy mainittuihin teräviin kulmiin, kun tätä terää 35 liikutetaan näiden kulmien yli mainittujen etupintojen suuntaan, ja mainitut tylpät kulmat antavat suhteellisen pienen vastuksen sen terän leikkuusärmän suhteelliselle liikkeelle, joka sijoitetaan mainittuun syvennykseen ja kytkeytyy tylppiin il ; 1B1 MH IU 1 3 94935 3 kulmiin siten, että tämä leikkuusärmä ei teroitu sen liikkuessa tylppien kulmien yli mainittuja takapintoja kohti.

Keksinnön mukainen teroitin on ainutlaatuinen siinä, että te-5 roitusmekanismin muodossa on ominaisuus,, joka saa aikaan yksisuuntaisen teroituksen. Mekanismiin kuuluu kaksi limittäin olevaa levyä, jotka ovat voiframikarbidia tai jotain muuta riittävän kovaa ainetta ja jotka on järjestetty keskenään siten, että ne määrittävät väliinsä tavallisesti v:n muotoisen 10 teroitussyvennyksen. Syvennyksen kumpikin vastakkainen sivu muodostuu vastaavan levyn vinosta reunasta, ja kumpikin näistä reunoista ulottuu levyn kahden leveän pinnan välissä, joita mukavuussyistä kutsutaan vastaavasti etu- ja takapinnaksi. Edellä mainittu muoto-ominaisuus käsittää suhteellisen terävän 15 kulman kunkin levyn vinon reunan ja takapinnan liitoskohdassa sekä säteittäisen, kaarevan tai muun suhteellisen tylpän kulman kummankin levyn vinon reunan ja etupinnan liitoskohdassa.

Edellä mainitun tyyppisessä järjestelyssä ei tapahdu teroitus-20 ta tai ainakaan tehokasta teroitusta siirrettäessä terää teroitussyvennyksen läpi levyjen etupinnasta niiden takapintaa kohti. Se johtuu siitä, että levyjen suhteellisen tylpät kulmat muodostavat näissä olosuhteissa etukulmat, ja näillä kulmilla ei ole teroituskykyä, koska ne ovat tylpät. Nämä tylpät 25 kulmat antavat myös suhteellisen pienen vastuksen niihin kyt-! keytyvän terän suhteelliselle liikkeelle. Toisaalta takakulmat ovat suhteellisen terävät ja teroittavat terän, joka siirretään teroitussyvennyksen läpi levyjen takapinnasta niiden etupintaa kohti.

30

Volframikarbidi ja sen tapaiset kovat teroituslevyt saavat te-: rän teroituksen aikaan leikkaamalla tai hankaamalla terästä , erittäin pieniä hiukkasia. Keksintöä voi soveltaa yhtä hyvin teroittimiin, joissa teroituselementit toimivat hiontaperiaat-35 teella.

On edullista asentaa teroituslevyt elimeen, kuten esim. kappaleeseen, joka on järjestetty liikkumaan rajoitetusti edestä- 4 94935 kaisin vaappulaakerin ympäri, joka ulottuu poikittain teroit-timella käsiteltävän terän päätasoon nähden. Pysäytysvarusteet voidaan järjestää rajoittamaan kappaleen kääntöliikkeen ulottuvuutta siten, että levyt kallistuvat eteenpäin ja vastaavas-5 ti taaksepäin tämän ulottuvuuden kahdessa äärimmäisessä päässä. Kallistuskulma on edullisimmin suurimmillaan taka-asennos-sa, jolloin edellä mainittujen tylppien kulmien teroitusta estävä toiminto on suurin mahdollinen.

10 Edellä selitetty kääntökappalejärjestely helpottaa terän panemista tuppeen tapauksissa, joissa teroitusmekanismi on asennettu terää suojaavaan tuppeen. Näin on erityisesti silloin, jos tupessa on esijännityslaite, joka automaattisesti pakottaa terän ja teroituslevyt kosketukseen, jolloin terän ja levyjen 15 välisen keskinäisen liikkeen kitkavastus suurenee. Kappaleen kallistuminen taaksepäin on alkureaktio levyjen ja sisäänpäin liikkuvan terän väliselle kytkeytymiselle ja se antaa helpon alun jatkaa terän siirtämistä sisäänpäin. Terä tarttuu taaksepäin kallistettujen levyjen tylppiin etureunoihin tämän jatke-20 tun liikkeen aikana, ja nämä kulmat vastustavat vain vähän kytkeytyvän terän suhteellista liikettä.

Keksinnön etusijalla olevan muodon erään näkökohdan mukaan teroitusmekanismi on kiinnitetty tuppikotelon etuosaan, joka 25 voidaan irrottaa muusta kotelosta mekanismin puhdistusta tai ,· korjausta varten.

Keksinnön etusijalla olevan muodon vielä yhden näkökohdan mukaan teroitusmekanismi käsittää teroituslaitteen, joka on jär-30 jestetty heilumaan taakse- ja eteenpäin, sekä säpen, joka on esijännitetty siten, että se tarttuu sen terän selkään, jonka • « • leikkuureuna on järjestetty käsiteltäväksi teroituslaitteella.

Teroituslaitteen ja säpen välinen keskinäinen järjestely on sellainen, että laitteessa käsiteltävänä olevan terän leikkuu-35 reunan koko pituus teroittuu tehokkaasti.

Keksinnön muut näkökohdat selviävät seuraavasta keksinnön erityisen suoritusmuodon kuvauksesta. Tämä suoritusmuoto selite- 94935 5 tään viitaten oheisiin piirustuksiin, ja koska se sopii käytettäväksi erityisesti tuppi-teroitin-yhdistelmässä, se selitetään tällaisen yhdistelmän osana. Keksinnön mukaisella te-roittimella on kuitenkin myös laajempi sovellutusala, kuten 5 aikaisemmin on todettu.

Keksinnön suoritusmuodot selitetään yksityiskohtaisesti selityksen seuraavissa kappaleissa, joissa viitataan oheisiin piirustuksiin. Piirustukset ovat kuitenkin vain esimerkkejä siilo tä, kuinka keksintö voidaan toteuttaa, joten esitettyjen eri tunnusmerkkien ominaista muotoa ja järjestelyä ei pidä ottaa keksintöä rajoittavina tekijöinä.

Piirustuksissa: 15 Kuvio 1 on sivukuva tupen yhdestä muodosta, joka voi käsittää keksinnön yhden suoritusmuodon.

Kuvio 2 on yläkuva tupesta, joka on esitetty kuviossa l.

Kuvio 3 on etukuva tupesta otettuna kuvion 1 viivaa III-III

pitkin.

20 Kuvio 4 suurennettu poikkileikkauskuva otettuna kuvion 3 viivaa IV-IV pitkin, ja se esittää tupen etupääosuu-den.

Kuvio 5 on kuvion 4 viivaa V-V pitkin otettu kuva, jonka joitakin osia ei ole esitetty kuvan selkeyden vuok-25 si.

*. Kuvio 6 on poikkileikkauskuva otettuna kuvion 5 viivaa VI-VI

pitkin.

Kuvio 7 on poikkileikkauskuva otettuna kuvion 4 viivaa VII-VII pitkin.

30 Kuvio Θ on samanlainen kuva, kuin kuviossa 7 mutta se esittää keksinnön toisen suoritusmuodon.

T Kuvio 9 on kuva kuviossa 4 esitetyn mekanismin alaosasta ja se esittää veitsen terän panemista tuppeen.

Kuvio 10 on samanlainen kuva kuin kuviossa 9, mutta se esit-35 tää veitsen terän vietynä kauemmas sisään.

Kuvio 11 on samanlainen kuva kuin kuviossa 10, mutta se esittää veitsen vetämistä ulos tupesta.

6 94935

Kuvio 12 on poikkileikkauskuva otettuna kuvion 4 viivaa XII-XII pitkin, ja sen kaikkia osia ei ole esitetty kuvan selkeyden vuoksi.

Kuvio 13 on sivukuva veitsenterästä, joka sopii erityisesti 5 käytettäväksi edellisissä piirustuksissa esitetyn teroittimen kanssa.

Kuvio 14 on sivukuva kuviossa 1 esitetyn tupen rungon alaosan etuosuudesta.

Kuvio 15 on pohjapiirroskuva otettuna kuvion 14 viivaa XV-XV 10 pitkin.

Kuvio 16 on poikkileikkauskuva otettuna kuvion 15 viivaa XVI-XVI pitkin.

Kuvio 17 on sivukuva kuviossa 1 esitetyn tupen rungon yläosan etuosuudesta.

15 Kuvio 18 on pohjapiirroskuva otettuna kuvion 17 viivaa XVIII-XVIII pitkin.

Kuvio 19 on samanlainen kuva kuin kuviossa 6, mutta se esittää keksinnön toisen suoritusmuodon.

20 Piirustusten kuviot 1, 2 ja 3 esittävät tyypillisen tupen 1, joka voi käsittää keksinnön yhden suoritusmuodon. Tämä tuppi 1 on ontto, jolloin se voi vastaanottaa veitsen terän, ja sen etupäässä on terän tuloaukko 2, kuten kuviossa 3 esitetään. Esitetyssä järjestelyssä tuppi 1 koostuu rungon alaosasta 3, 25 rungon yläosasta 4 ja irrotettavasta etukansiosasta 5, jonka läpi aukko 2 on muodostettu. Tupen 1 rakenne selitetään tuonnempana tarkemmin.

Kuvio 4 esittää teroitusmekanismin yhden muodon, johon on yh-30 distetty keksinnön eräs suoritusmuoto. Tämä mekanismi on asennettu tupen kansiosaan 5 siten, että sen voi irrottaa tämän T osan kanssa runko-osista 3 ja 4.

Esitetty mekanismi käsittää kappaleen 6, joka on asennettu 35 kääntymään akselin 7 ympäri, joka ulottuu poikittain mekanismiin teroitettavaksi asennetun terän päätasoon nähden. Laitteeseen voidaan sovittaa kääntymätön järjestely, mutta se ei ole suositeltavaa. Kappaleeseen 6 asennetaan teroituslevypari 94935 7 8, ja esitetyssä järjestelyssä nämä levyt 8 ovat volframikar-bidia tai jotain muuta sopivaa, kovaa ainetta, ja ne on sovitettu teroittamaan terä hankaamalla. Levyt 8 ovat limittäin, kuten kuviosta 5 parhaiten näkee, ja kummassakin on vino käyt-5 töreuna 9. Reunat 9 on järjestetty siten, että niiden väliin muodostuu v:n muotoinen teroitussyvennys 10. Vaikka reunat 9 ovat tavallisesti suhteellisen suoria, ne voivat olla myös kaarevia tai jollain muulla tavalla poiketa suorasta viivasta.

10 Keksinnön tunnusmerkkinä on, että kummallekin levylle 8 annetaan ominainen malli, jolloin saadaan aikaan toivottu yksisuuntainen teroitus ja suhteellisen tasainen (pienen vastuksen omaava) terän sisäänmeno tuppeen 1. Esitetyssä suoritusmuodossa tämä saadaan aikaan kummassakin levyssä 8 panemalla säde 11 15 kulmaan, jonka muodostavat levyn käyttöreuna 9 ja etupinta 12. Reunan 9 ja levyn takapinnan 14 välinen vastakkainen kulma 13 jää suhteellisen teräväksi, jolloin se voi suorittaa veitsen terän tarpeellisen teroituksen.

20 Kappale 6 voidaan asentaa jollain sopivalla tavalla siten, että saadaan aikaan edellä mainittu kääntöliike. Kuvioissa 4-7 esitetyssä järjestelyssä on kappaleen 6 kumpaankin vastakkaiseen sivuun kytketty tai niiden kanssa yhtenäiseksi muodostettu tappiakseli 15, ja kumpikin akseli 15 on sijoitettu kier-25 tymään omaan komplementtireikäänsä 16, joka on muodostettu omaan varteensa kahdesta kiinnitysvarresta 17. Varret 17 on asetettu sivuittan erilleen, kuten kuviossa 7 esitetään, ja ne voidaan muodostaa kiinteiksi kansiosan 5 kanssa, kuten kuviossa esitetään. Kumpikin varsi 17 voi olla riittävän joustava, 30 jolloin varret 17 voidaan pakottaa erilleen kappaleen 6 asennusta varten, ja kummankin varren 17 sisäpuolella oleva kalte- • · · va pinta 18 voi olla tässä apuna.

Kuvio 8 esittää kappaleen 6 vaihtoehtoisen asennuksen. Tässä 35 järjestelyssä kumpaankin reikään 16 on pantu ontto akseli 19, joka on tehty ruostumattomasta teräksestä tai muusta sopivasta aineesta, ja tappi 20, joka on myös ruostumattomasta teräksestä tai muusta sopivasta aineesta, ulottuu kappaleen 6 läpi ja 8 94935 on sijoitettu pyörimään kuhunkin onttoon akseliin 19. Tällainen järjestely päästää kappaleen 6 liikkumaan suhteellisen vapaasti, jolloin vältytään ongelmalta, joka esiintyy joskus käytettäessä kokomuovisia rakenteita. Muoviosien valmistusto-5 leranssin täytyy toisin sanoen olla sellainen, että kappale 6 on riittävän vapaa liikkumaan siten, että se ei tartu tai juutu yhteen asentoon.

Laitteessa on pysäytyslaite, joka rajoittaa kappaleen 6 kään-10 töliikkeen määrää. Se rajoittaa tätä liikettä edullisimmin sekä eteen- että taaksepäin. Esitetyssä rakenteessa pysäytyslaite on muodostettu kannen 5 etuseinän 22 taaksepäin suuntautuvasta ulokkeesta 21, joka voi olla muovattu kiinteäksi seinän 22 kanssa, kuten kuviossa 4 esitetään. Ulokkeessa 21 on 15 kaksi vinoa pysäytyspintaa 23 ja 24 kappaleen 6 vieressä, ja ne on järjestetty siten, että tämä kappale voi tarttua niihin. Kuten kuvioissa 10 ja 11 esitetään, kappale 6 tarttuu pysäy-tyspintaan 23, kun sitä kallistetaan taaksepäin ja pysäytys-pintaan 24, kun sitä kallistetaan eteenpäin. Myös muita pysäy-20 tysjärjestelyjä voidaan luonnollisesti soveltaa. Laitteessa voi olla erityisesti erillinen pysäytyselin, joka sijaitsee kappaleen 6 kullakin vastakkaisella sivulla ja toimii vastaavasti etu- ja takasuunnassa.

25 On edullisempaa, että taaksepäin kallistumisen aste (kuvio 10) .· on suurempi kuin eteenpäin kallistumisen aste (kuvio 11) suh teessa kuvitteelliseen pystysuoraan tasoon 25. Taaksepäin kallistumisen kulma x voi esimerkiksi olla keskimäärin 20° verrattuna eteenpäin kallistumisen kulmaan y, joka on keskimäärin 30 10°. Suurempi kallistuskulma taaksepäin helpottaa levyjen 8 säteittäisille kulmille 11 tarkoitettua toimintaa, eli se pa- »« nee teroitusmekanismin pois toiminnasta. Kulma y valitaan siten, että levyjen 8 terävistä kulmista 13 saadaan mahdollisimman hyvä teroitushyöty, kun tunnetaan teroittimen määrätyt 35 käyttöolosuhteet.

Esitetty teroitusmekanismi käsittää myös laitteen, jolla pidetään yllä painetta veitsenterän 26 ja teroituslevyjen 8 välil- 94935 9 lä. Esitetyn järjestelyn mukaan tämä laite käsittää liikutettavan lukitusvarren 27 ja jousen 28, joka esijännittää luki-tusvarren 27 lepoasentoon, kuten kuviossa 4 esitetään. Lepo-asento saadaan aikaan pysäytyslaitteella, ja esitetyssä raken-5 teessä tämä pysäytyslaite käsittää kaksi tukipintaa 29 (kuvio 12) , jotka ulottuvat taaksepäin seinästä 22 ja sijaitsevat aukon 2 kullakin vastakkaisella sivulla. Kussakin tukipinnassa 29 on kalteva pysäytyspinta 30, jota vasten lukitusvarsi 27 voi kytkeytyä.

10

On edullisempaa, että lukitusvarsi 27 on liikutettavissa vaap-pulaakerin 31 ympäri, kuten kuviossa 4 esitetään, ja on edelleen suotavaa, että vaappulaakeri 31 on suunnattu eteenpäin teroituskappaleen 6 vaappulaakerista 7. Kääntyminen saadaan 15 aikaan tapilla 32, joka on kytketty kansiosaan 5 tämän yläosan viereen, ja esijännittävä jousi 28 voidaan asentaa tähän tappiin 32, kuten on esitetty. Jousen 28 kaksi vartta 33 ja 34 on suunnattu osaa 5 ja vastaavasti vartta 27 vasten jännittääk-seen varren 27 kuviossa 4 esitettyyn asentoon. Myös muut jou-20 sijärjestelyt ovat mahdollisia.

Kuten kuviossa 4 myös esitetään, lukitusvarsi 27 ulottuu alaspäin ja taaksepäin vaappulaakerista 31 ollessaan lepoasennossa. Järjestely on sellainen, että lukitusvarren 27 alapääosuus 25 35 sijaitsee teroituslevyjen 8 takana ja lähellä niitä ja on ; jossain määrin limittäin näiden levyjen kanssa. On myös tärkeää, tuonnempana selitettävästä syystä, että alapääosuus 35 on kaareva, kuten on esitetty.

30 Kun veitsen terä 26 pannaan tuppeen 1 aukon 2 kautta, tämän terän kärki 36 kytkeytyy ensin kappaleeseen 6 tai levyihin 8, - · l\ kuten kuviossa 9 esitetään. Koska terä liikkuu nuolen A suuntaan, tämä kytkeytyminen aiheuttaa sen, että kappale 6 kääntyy taaksepäin vaappulaakerin 7 ympäri, kunnes kappale tarttuu 35 pysäytyspintaan 23, kuten kuviossa 10 esitetään. Terän 26 jatkettu liike nuolen A suuntaan aiheuttaa sen, että terän 26 selkä 37 koskettaa lukitusvartta 27, jolloin tämä varsi kään- 10 94935 tyy taakse- ja ylöspäin vaappulaakerin 31 ympäri, kuten kuviossa 10 esitetään.

Kappaleen 6 asennossa, joka esitetään kuviossa 10, terän 26 5 leikkuusärmäosuus 38 tarttuu ja liikkuu.teroituslevyjen 8 sä-teittäisten kulmien 11 yli. Tämän tuloksena nämä levyt 8 eivät aiheuta terän 26 teroittumista ja antavat vain vähän vastusta terän suhteelliselle liikkeelle. Terä 26 voidaan näin ollen työntää kokonaan tuppeen l ilman, että tapahtuu teroitusta, 10 eikä tämän liikkeen vastus ole niin suuri, että se aiheuttaisi käyttäjälle epämukavuutta. Tämä siitä huolimatta, että luki-tusvarren 27 toiminta suuntaa terän 26 ja levyjen 8 väliin painetta. Terän 26 sisäänpäin suunnatun liikkeen lopussa luki-tusvarren 27 alapääosuus 35 voi sijaita lähellä kotelon 1 ylä-15 seinää 39.

Alettaessa vetää terää 26 kotelosta nuolen B suuntaan (kuvio 11), kääntyy kappale 6 kuvioissa 4 ja 11 esitettyyn asentoon. Tässä asennossa levyt 8 teroittavat terän 26, koska kummankin 20 levyn terävä reuna 13 tarttuu terän leikkuusärmäosuuteen 38. Terän 26 jatkettu liike nuolen B suuntaan, kuten kuviossa 11 esitetään, aiheuttaa terän 26 teroittumisen. Tätä teroitusta avustaa voima, jonka lukitusvarsi 27 suuntaa terän 26 selkään 37, kuten kuviossa 11 esitetään.

25 i

Kun terä 26 lähestyy ulosvedon viimeistä vaihetta, lukitusvar-ren 27 kaareva alapääosuus 35 painuu terän selkää 37 vasten terän 26 kärjessä 36, kuten kuviossa 11 esitetään. Selkä 37 on tältä alueelta tavallisesti kaareva. Tämän seurauksena luki-30 tusvarsi 27 suuntaa terään 26 voiman, jonka vaikutusviiva F (kuvio 11) vaikuttaa tavallisesti teroituslevyjen 8 suuntaan.

> ·i ,·' Lukitusvarren 27 kaareva pääosuus 35 toimii siis yhteistyössä terän selän 37 kaarevan kärkiosan kanssa, painaa leikkuusärmä-osuuden 38 levyjä 8 vasten ja jatkaa tätä painamista aivan 35 terän 26 kärkeen asti.

Useat tekijät vaikuttavat tällaisen teroituksen aikaansaamiseen koko terän 26 pituudelta. Niihin kuuluu vaappulaakerin 7 94935 11 ja 31 keskinäinen asento, lukitusvarren 27 ja levyjen 8 limittyminen varren 27 lepoasennossa, varren alapääosuuden 35 sijainti levyjen 8 takana ja vieressä varren 27 ollessa lepo-asennossa sekä pääosuuksien 35 kaareva muoto.

5

On havaittu, että parhaat mahdolliset teroitustulokset saadaan, kun terän 26 muoto on pääosin kuviossa 13 esitetyn kaltainen. Tälle muodolle tärkeä tekijä on suhteellisen loiva kaari, joka on pantu leikkuusärmäosuuteen 38 kärjen alueelle 10 40, ja korostetumpi tai terävämpi kaari, joka on pantu terän selkään 37 kärjen alueelle 41. Alueen 41 kaari toimii tehokkaasti yhteistyössä lukitusvarren 27 kaarevan pääosuuden 35 kanssa toivotun tuloksen saavuttamiseksi.

15 Tulee ymmärtää, että terien tyydyttävä teroitus voidaan saavuttaa terillä, joiden muoto on erilainen kuin kuviossa 13 esitetty muoto.

Oheisissa piirustuksissa esitetyssä tuppikotelossa on se etu, 20 että teroitusmekanismia kannattava kansiosa 5 on kiinnitetty kotelon 1 loppuosaan erityisen turvallisella tavalla. Tämän kiinnityksen tunnusmerkkinä on, että kotelon l sekä ylä- että alapuolella on yhteistyössä toimiva kiinnityslaite. Kotelon 1 loppuosa muodostuu esitetyssä järjestelyssä ylä- ja alaosasta 25 4 ja 3. Nämä osat 4 ja 3 voidaan kiinnittää yhteen jollain sopivalla tavalla, kuten esim. sisäpuolisilla salpakytkentä-korvakkeilla (ei esitetty), jotka sijaitsevat kotelon 1 molemmilla puolilla ja toimivat osien 4 ja 3 välisellä erotusvii-valla 42 (kuvio l) . Tällaisten korvakkeiden lukumäärä ja etäi-30 syys voidaan valita vaatimusten mukaan.

On edullisempaa, että kansiosan 5 kiinnityslaite rakennetaan ja asennetaan, kuten piirustusten kuviossa 4 ja 14-18 on esitetty. Esitetyn esimerkin ylempi kiinnityslaite käsittää jous-35 tavan sapen 44, joka on muodostettu kiinteäksi kotelon yläosan 4 yläseinän 39 kanssa ja joka työntyy eteenpäin tästä seinästä 39, kuten kuvioissa 17 ja 18 esitetään. Säpen 44 ulkopää on varustettu alaspäin työntyvällä nokalla 46.

12 94935

Esitetyssä rakenteessa kotelon alaosa 3 on varustettu kanna-tinosalla 47 (kuviot 4 ja 14) , joka ulottuu koko kotelon l pituudelle ja jossa on yläseinä 48. Kuten kuviosta 4 parhaiten näkyy, kannattimen yläseinä 48 on vangittu kansiosan 5 ja ko-5 telon yläosan 4 yläseinän 39 väliin. Tämä kiinnitys varmistetaan säpen 44 nokalla 46, joka tarttuu syvennykseen 50 (kuvio 4), joka on kansiosan 5 kummankin kahden sivulevyn 52 yläreunassa 51. Nämä levyt 52 on asetettu sivuittain erilleen vastaanottamaan lukitusvarsi 27 väliinsä ja antavat esitetyssä 10 rakenteessa alustan saranatapille 32.

Esitetyn esimerkin alempi kiinnityslaite käsittää joustavan säpen tai salvan 53, joka on muodostettu kiinteäksi kotelon alaosan 3 alaseinän 54 kanssa (kuviot 4, 14 ja 15). Nokka 55 15 työntyy alaspäin säpen 53 ulommasta päästä ja tarttuu napsahtamalla kansiosan 5 alaseinään 57 muodostettuun aukkoon tai syvennykseen 56.

*

Ylemmän ja alemman kiinnityslaitteen yhdistetty vaikutus on 20 sellainen, että kansiosa 5 kiinnitetään turvallisesti kotelon muihin osiin 3 ja 4. Ylempi kiinnityslaite auttaa myös pitämään kotelon osat 3 ja 4 yhdessä.

Kiinnityslaitteen vapautus suoritetaan työntämällä säppeä tai 25 salpaa 53 ylöspäin, jolloin pääteosan alaosa vapautuu. Tämän • alapuolen ulospäin suunnattu liike pois alustaosasta 47 mah dollistaa nokan 46 vapauttamisen siten, että saadaan aikaan kansiosan 5 täydellinen erotus. Kansiosan 5 takaisinpano suoritetaan päinvastaisella tavalla.

30

Kuvio 19 esittää muunnelman kuviossa 6 esitetystä järjestelys-: tä, jossa kumpikin levy 8 koostuu laminaatista. Laminaatin toinen kerros 58 muodostetaan volframikarbidista tai muusta sopivasta, kovasta aineesta ja siinä on terävä kulma 13. Toi-35 nen kerros 59 muodostetaan esim. hiovasta materiaalista, joka hioo tai puhdistaa terän 26 leikkuureunaosuuden 38, joka viedään teroitussyvennyksen 10 läpi nuolen A suunnassa.

: ι a».» anti inti 94935 13

Edellä olevasta selityksestä ilmenee, että esillä oleva keksintö antaa parannetun teränteroittimen ja että selitetyssä tuppikotelossa on etuna yksinkertaisuus ilman, että lujuudesta ja kestävyydestä on tingitty.

5

Edellä kuvattuihin osien rakenteisiin ja järjestelyihin voidaan lisätä useita eri muutoksia, muunnoksia ja/tai lisäyksiä ilman, että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnön luonteesta tai piiristä.

10 «

Claims (16)

1. Teränteroitin, joka käsittää teroitusmekanismin (6) ja jota käytetään teroitettaessa terän leikkuusärmä, kun terä kytketään mekanismiin (6) ja liikutetaan pitkittäin sen suh- 5 teen, parin leikkuulevyjä (8), jotka muodostavat osan mainitusta mekanismista (6) ja jossa kummassakin on etupinta (12), takapinta (14) ja käyttöreuna (9) , joka ulottuu näiden pintojen (12, 14) välissä, jolloin mainitut levyt on järjestetty keskenään siten, että levyt (8) limittyvät ja mainitun kahden 10 käyttöreunan (9) väliin muodostuu pääosin v:n muotoinen teroi-tussyvennys (10), tunnettu siitä, että kummassakin mainitussa levyssä (8) on suhteellisen terävä kulma (13), joka on muodostettu mainitun käyttöreunan (9) ja mainitun takapinnan (14) väliin, ja suhteellisen tylppä kulma (11), joka on muodostettu 15 mainitun käyttöreunan (9) ja mainitun etupinnan (12) väliin, ja mainittuja teräviä kulmia (13) käytetään sen terän leik-kuusärmän teroittamiseen, joka sijoitetaan mainittuun syvennykseen (10) ja joka kytkeytyy mainittuihin teräviin kulmiin (13), kun tätä terää liikutetaan näiden kulmien yli mainittu-20 jen etupintojen (12) suuntaan, ja mainitut tylpät kulmat (11) antavat suhteellisen pienen vastuksen sen terän leikkuusärmän suhteelliselle liikkeelle, joka sijoitetaan mainittuun syvennykseen (10) ja kytkeytyy tylppiin kulmiin (11) siten, että tämä leikkuusärmä ei teroitu sen liikkuessa tylppien kulmien 25 (11) yli mainittuja takapintoja (14) kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että kumpikin mainittu käyttöreuna (9) on olennaisesti suora, mainitut levyt (8) on järjestetty olennaisesti samansuuntai- 30 siksi ja kukin mainittu tylppä kulma (11) on poikittaiselta läpileikkaukseltaan kaareva.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että mainitut levyt (8) on kiinnitetty elimeen (6) , 35 joka on asennettu tukeen (17) liikkumaan suhteessa tähän tukeen. ) ! - *·» MH 1'ltH 94935 15

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että mainittua edestakaisliikettä rajoittaa pysäytyslaite (21) ja mainittu pysäytyslaite (21) on järjestetty siten, että mainittujen levyjen (8) taaksepäin kallistumisen suurin aste on 5 suurempi kuin eteenpäin kallistumisen βμηΓΐη aste.

5. Teränteroitin, joka käsittää teroitusmekanismin ja jossa on etu- ja takapuoli, leikkuulevyt (8), jotka muodostavat osan mainitusta mekanismista ja joissa kussakin on leveä etupinta 10 (12), joka on mainittua etupuolta päin, takapinta (14), joka on mainittua takapuolta päin, sekä käyttöreuna (9), joka ulottuu näiden pintojen (12, 14) välissä, mainitut levyt (8) on järjestetty keskenään siten, että ne limittyvät ja muodostavat mainittujen käyttoreunojen (9) väliin pääosin v:n muotoisen 15 syvennyksen (10), tunnettu siitä, että kussakin mainitussa levyssä (8) on suhteellisen terävä kulma (13) ja suhteellisen tylppä kulma (11) muodostettuna mainitun käyttöreunan (9) ja vastaavasti mainitun taka- ja etupinnan (14 ja 12) väliin, pitkittäin mainitun syvennyksen (10) läpi mainittua etupuolta 20 (12) kohti liikutettavan terän leikkuusärmä voidaan kytkeä mainittuihin teräviin kulmiin (13) ja näillä teroitetaan näin ollen tämä leikkuusärmä ja mainittuihin tylppiin kulmiin (il) kytketään pitkittäin mainitun syvennyksen läpi mainittua takapuolta (14) kohti liikutettavan terän leikkuusärmä ja nämä 25 vastustavat tätä liikettä suhteellisen vähän.

6. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen teroitin, tunnettu siitä, että se käsittää kotelon (1) , jossa on pitkänomainen käytävä, joka vastaanottaa ja pitää terän sisäl- 30 lään, sisääntuloaukon (2) mainitun kotelon (1) etupäässä, jonka aukon läpi terä voidaan liikuttaa sisään ja ulos mainitusta käytävästä mainitun mekanismin ollessa kytketty mainittuun koteloon (1) mainitun aukon (2) viereen ja mainitun kotelon (1) alaseinän viereen, ja jousilaitteen (27, 28) , joka on kyt-35 ketty mainittuun koteloon (1) ja järjestetty tarttumaan mainitussa käytävässä sijaitsevan terän selkään siten, että se painaa tämän terän leikkuusärmän kytkentään mainittujen levyjen (8) kanssa. 94935 16

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että mainittu jousilaite käsittää vivun (27), joka on kytketty mainittuun koteloon (1) sen yläseinän (39) viereen kääntymään tapissa ja joka riippuu tästä kääntyvästä kytkennästä (31) ja 5 päättyy mainitun mekanismin viereen, ja jousielimen (28) , joka pakottaa mainitun vivun (27) eteenpäin suunnattuun asentoon, jossa sen loppupää limittyy mainittujen levyjen (8) kanssa ja sijaitsee näistä taaksepäin.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että mainittu kotelo (1) käsittää runko-osuuden (3, 4) ja kansi-osuuden (5), joka on kiinnitetty irrotettavasii mainitun runko-osuuden (3, 4) etupäähän ja mainittu mekanismi on asennettu mainittuun kansi-osuuteen (5) siten, että se on ero-15 tettavissa mainitusta runko-osuudesta (3, 4) mainitun kan si osuuden (5) kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että mainittu jousilaite (27, 28) on asennettu mainittuun kan- 20 siosuuteen (5) siten, että se on irrotettavissa mainitusta runko-osuudesta (3, 4) mainitun kansiosuuden (5) kanssa.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että mainittu kansiosuus (5) käsittää etuseinän, mai- 25 nittu aukko (2) on muodostettu tämän etuseinän läpi ja sekä mainittu jousilaite (27, 28) että mainittu mekanismi sijaitsevat mainitun etuseinän takana.

11. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 7-10 mukainen 30 teroitin, tunnettu siitä, että vivun (27) mainittu alapää (35) on kaareva.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 7-11 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että vivun mainittu kääntökytkentä (31) sijaitsee 35 eteenpäin mainituista levyistä (8) ja mainittu vivun loppupää sijaitsee taaksepäin mainituista levyistä (8) mainitun vivun (27) kaikissa kääntöasennoissa. ai · ·η * mu I 11 n 94935 17

13. Patenttivaatimuksen 8, 9 tai 10 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että mainittu kansiosuus (5) on kiinnitetty irrotettavasta mainittuun runko-osuuteen (3, 4) ylemmän ja alemman kiinnityslaitteen avulla, mainittu ylempi kiinnityslaite 5 käsittää yhdessä toimivat osat (52, 44),. jotka ovat mainitussa kansiosuudessa (5) ja vastaavasti mainitun runko-osuuden (3, 4. yläseinässä (39), ja mainittu alempi kiinnityslaite käsittää taivutettavan salvan (53), joka on muodostettu kiinteäksi mainitun runko-osuuden (3, 4) alaseinän kanssa, sekä mainitun 10 kansiosuuden (5) yhdessä toimivan osan (56), joka on kytkettävissä mainitulla salvalla (53).

14. Patenttivaatimuksen 8, 9, 10 tai 13 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että mainittu runko-osuus käsittää ylä- ja 15 alaosan (4, 3) ja mainittu alaosa (3) käsittää etupäässä olevan kannatinosuuden (47), joka muodostaa osan mainittua yläseinää (39).

14 94935

15. Terän ja teroittimen yhdistelmä, tunnettu siitä, että 20 teroitin on jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen teroitin ja mainitussa terässä on leikkuusärmä (38) ja selkä (37), jotka menevät eri suuntiin pois terän kärjestä, sekä mainittu leikkuusärmä (38) että mainittu selkä (37) ovat kaarevat alueella, joka ulottuu mainitun terän pääteosuuden (36) 25 yli päättyen mainittuun kärkeen, mainitun leikkuusärmän (28) kaari mainitussa pääteosuudessa on suhteellisen loiva kaari ja mainitun terän selän (37) kaari mainitussa pääteosuudessa on suhteellisen jyrkkä kaari.

16. Teränteroitin, joka käsittää parin leikkuulevyjä (8), joissa kummassakin on etupinta (12), takapinta (14) ja käyt-töreuna (9) , joka ulottuu näiden pintojen välissä, mainitut levyt (8) on järjestetty keskenään siten, että ne limittyvät ja muodostavat pääosin v:n muotoisen syvennyksen (10) mainit-35 tujen käyttöreunojen (9) väliin, tunnettu siitä, että suh teellisen terävä kulma (13) muodostuu kummankin mainitun käyt-töreunan (9) ja vastaavan mainitun takapinnan (14) väliin ja suhteellisen tylppä kulma (11) muodostuu kunkin mainitun käyt- 18 94935 töreunan (9) ja vastaavan mainitun etupinnan (12) väliin, mainittuihin teräviin kulmiin (13) voidaan kytkeä sen terän leik-kuusärmä, jota liikutetaan pitkittäin mainitun syvennyksen (10) läpi mainittuja etupintoja (12) kohti ja teroittaa näin 5 tämä leikkuusärmä, ja mainittuihin tylppiin kulmiin (11) voidaan kytkeä sen terän leikkuusärmä, jota liikutetaan pitkittäin mainitun syvennyksen (10) läpi mainittuja takapintoja (14) kohti ja tälle liikkeelle saadaan suhteellisen pieni vastus . 10