FI94690B - Laite kompainerisuodattimen virittämiseksi ja menetelmä erotusmittauksen suorittamiseksi - Google Patents

Description

1 . 94690

Laite kompainerisuodattimen virittämiseksi ja menetelmä erotusmittauksen suorittamiseksi

Keksinnön kohteena on laite kompainerisuodattimen 5 säätämiseksi, käsittäen välineet kompainerisuodattimelle etenevään RF-tehoon verrannollisen ensimmäisen näytesig-naalin ja siltä heijastuneeseen RF-tehoon verrannollisen toisen näytesignaalin vastaanottamiseksi; ensimmäisen taa-juusselektiivisen ilmaisinvälineen etenevän tehon suuruu-10 den ilmaisemiseksi mainitun ensimmäisen näytesignaalin avulla; toisen taajuusselektiivisen ilmaisinvälineen heijastuneen tehon suuruuden ilmaisemiseksi mainitun toisen näytesignaalin avulla; ohjausvälineet kompainerisuodattimen keskitaajuuden säätämiseksi ilmaisinvälineiden ilmai-15 sutuloksista riippuvaisesti.

Eräs tunnettu tapa liittää useita radiolähettimiä samaan antenniin tai antennilinjaan on kytkeä jokainen radiolähetin oman kaistanpäästösuodattimen kautta, jonka keskitaajuus on viritetty radiolähettimen lähetystaajuu-20 delle. Tällaisia kaistanpäästösuodattimia kutsutaan kom-painerisuodattimiksi. Kompainerisuodattimen tehtävänä on syöttää oman radiolähettimen lähetyssignaali mahdollisimman pienin häviöin antenniin ja toisaalta mahdollisimman tehokkaasti estää muiden radiolähettimien eri taajuisten 25 lähetyssignaalien pääsy antennin suunnasta omalle radiolä- • · hettimelle. Perinteisesti kompainerikaistan päästösuodat-timet on kiinteästi viritetty radiolähettimien lähetystaajuuksille. Tällöin radiolähettimen lähetystaajuutta ei ole voitu muuttaa muuttamatta samalla kompainerisuodatinta tai 30 sen viritystä.

Toisinaan on kuitenkin toivottavaa voida yksinker- taisesti ja nopeasti muuttaa radiolähettimien taajuuksia. Tällainen tapaus voi olla esimerkiksi solukkotyyppisen matkapuhelinjärjestelmän tukiasema, jolle on nimetty tie-35 tyt lähetys- ja vastaanottokanavat. Jos järjestelmän kana- 2 . 94690 vajakoa voidaan haluttaessa muuttaa muuttamalla tukiasemien lähetys- ja vastaanottotaajuuksia, on mahdollista joustavasti ja tehokkaasti käyttää hyväksi järjestelmän kanavakapasiteettia muuttuvissa olosuhteissa. Tämän vuoksi 5 on kehitetty myös kompainerisuodattimia, joiden keskitaa-juus automaattisesti muuttuu lähetystaajuuden muuttuessa.

Tunnettujen automaattisesti viritettävien kompai-nerisuodattimien säätö perustuu suodattimen sisääntulosta heijastuvan RF-tehon tai kompainerisuodattimen läpi kulke-10 van RF-tehon mittaukseen ja mitatun tehon minimi/maksimiarvoon lukkiutumiseen. Tällaisen säätömenetelmän ongelmana on kuitenkin huono säätötarkkuus ja pieni dynamiikka-alue.

Koska koko säätöjärjestelmän taajuusselektiivisyys on ainoastaan kompainerisuodattimen varassa, kompainerisuodat-15 timen läpi sen sisääntuloon vuotaa antennin suunnasta muiden radiolähettimien tehokomponentteja, jotka muodostavat suodattimen sisääntulossa suoritettavan heijastusvaimen-nusmittauksen minimimittaustulokseksi noin 7 dB:n heijas-tusvaimennusarvon, mikä johtaa mittauksen huonoon dyna-20 miikka-alueeseen. Myös säätömenetelmässä, joka perustuu kompainerisuodattimen läpi menevän tehon mittaukseen, tehon maksimiarvon mittausdynamiikka jää edellä mainituista seikoista johtuen huonoksi. Lisäksi tähän tunnettuun säätömenetelmään perustuva itsevirittyvä kompainerisuodatin 25 ei salli vaihtelua radiolähettimien keskinäisissä tehota-soissa, ts. "keskinäisdynamiikka" on lähes 0 dB, koska yhden lähettimen tehotason muuttaminen vaikuttaa välittömästi tehon mittaukseen muiden radiolähettimien kompaineri-suodattimien säätöpiireissä aiheuttaen säätövirhettä.

30 FI-patenttihakemuksessa 912255 on esitetty säätö- .. ratkaisu, jossa on lisätty läpimenevän tai heijastuvan RF- • · • tehon mittauksen taajuusselektiivisyyttä sekoittamalla RF- mittaussignaali saman taajuisen eli lähetystaajuisen signaalin kanssa, jolloin saadaan oleellisesti nolla-taajui-35 nen eli DC-signaali, jonka taso on verrannollinen sisään-

• · I

II

3 · 94690 tulosta heijastuneeseen RF-tehoon tai suodattimen läpimenevään RF-tehoon. Muiden radiolähettimien lähetystaajuuksilta vuotavat tehokomponentit näkyvät sekoitustuloksessa esim. 300 kHz:n tai suuremmilla taajuuksilla, jotka pois-5 tetaan sekoitusta seuraavalla alipäästösuodatuksella. Tällä tavoin keksinnön avulla saadaan mittaussignaali, jonka taso riippuu pelkästään mitattavasta lähetystaajuisesta RF-tehokomponentista, mutta johon muiden radiolähetinten lähetyssignaalit eivät vaikuta.

10 Kaikissa tunnetuissa automaattiviritteisissä kom- painerisuodattimissa on viritystapahtuman vaatimat mittaukset tehty jokaiseen kanavaan liittyvällä mittaus- ja ohj auselektroniikalla.

Keksinnön eräänä päämääränä on laite, jolla sääde-15 tään yhteisesti useita kompainerisuodattimia.

Tämä saavutetaan aloituskappaleessa esitetyn tyyppisellä laitteella, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että mainitut vastaanottovälineet käsittävät ainakin kaksi ensimmäistä sisääntuloa ainakin kahden eri 20 kompainerisuodattimen ensimmäisiä näytesignaaleja varten; ensimmäisen valintavälineen halutun ensimmäisen sisääntulon kytkemiseksi selektiivisesti ensimmäiselle il-maisinvälineelle; ainakin kaksi toista sisääntuloa ainakin kahden eri kompainerisuodattimen toisia näytesignaaleja 25 varten: toisen valintavälineen halutun toisen näytesignaa-lin kytkemiseksi selektiivisesti toiselle ilmaisinväli-neelle.

Esillä olevassa keksinnössä usean eri kompainerisuodattimen mittaussignaalit multipleksoidaan samoille il-30 maisuvälineille. Multipleksoinnin avulla voidaan huomatta- .. vasti yksinkertaistaa kompainerisuodattimien viritys- ja • · • - säätölaitteiston vaatimaa mittaus- ja säätöelektroniikkaa erityisesti suurilla kompainerisuodattimien määrällä. Muita etuja ovat mm. edullisempi hinta, vähäisempi huollon 35 tarve ja pienempi koko ja paino.

• · 4 . 94690

Mittaussignaalien multipleksointia käytetään keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa ensisijaisesti valitsemaan saman viritettävän kompainerisuodattimen etenevän ja heijastuneen tehon näytesignaalit mittauselektro-5 niikalle. Keksinnön mukaisen multipleksointirakenteen eräs etu on kuitenkin se, että ensimmäisen ja toisen valinta-välineen ohjaukset ovat toisistaan riippumattomat, mikä antaa mahdollisuuden myös eri kanavien väliseen erotusmit-taukseen. Tällöin mittauselektroniikalle kytketään yhden 10 kompainerisuodattimen etenevän tehon näytesignaali ja toisen kompainerisuodattimen heijastuvan tehon näytesignaali.

Kun molemmille näytesignaaleille suoritetaan taajuusselek-tiivinen ilmaisu samalla taajuudella, saadaan selville radiokanavien välisen erotuksen laatu.

15 Keksinnön kohteena onkin myös menetelmä kompaineri- suodattimilla erotettujen radiolähettimien erotusmittauk-sen suorittamiseksi, jossa menetelmässä ilmaistaan taa-juusselektiivisesti ensimmäisen kompainerisuodattimen, joka on viritetty ensimmäiselle taajuudelle, sisääntuloon 20 etenevän RF-signaalin, jolla on ensimmäinen taajuus, te ho. Menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää vaiheet: ilmaistaan taajuusselektiivisesti toisen kompainerisuodattimen, joka on viritetty toiselle taajuudelle, 25 ulostulosta sisääntuloon vuotaneen RF-signaalikomponentin, jolla on ensimmäinen taajuus, teho, määritetään ilmaisutulosten perusteella etenevästä tehosta toiselle lähettimelle vuotaneen tehon osuus.

Keksintöä selitetään seuraavassa esimerkinomaisten 30 suoritusmuotojen avulla viitaten oheiseen piirrokseen, jossa • · : kuvio 1 on lohkokaavio, joka havainnollistaa tyy pillistä kompainerisuodattimilla toteutettua lähetinjär-jestelmää, 35 kuvio 2 on lohkokaavio eräästä keksinnön mukaisesta li • ·« 5 94690 kaistanpäästösuodattimen säätökytkennästä, jossa mitataan suodattimen sisääntulosta heijastunutta tehoa, kuvio 3 on kuvion 2 valitsinlohkojen 21 ja 22 yksityiskohtaisempi kytkentäkaavio.

5 Nyt viitataan kuvioon 1, jossa n kappaletta radio- lähettimiä Txl...Txn, jolla on vastaavasti lähetystaajuudet on kytketty vastaaville taajuuksille viritettyjen kaistanpäästösuodattimien llf 12, ln kautta yh teiseen summauspisteeseen P1 ja edelleen antennin linjan 10 kautta yhteiseen lähetysantenniin ANT. Näin lähetysanten-nille ANT syötettävä radiotaajuinen (RF) signaali sisältää kaikkien lähettimien taajuudet f: ...fn. Lähetystaajuudet fL..fn ovat esimerkiksi alueella 920-960 MHz. Tällaisia useita lähettimiä yhteiseen antenniin kytkeviä kaistan-15 päästösuodattimia kutsutaan yleisesti kompainerisuodatti-miksi. Kompainerisuodatin päästää oman lähettimen lähetys-signaalin mahdollisimman pienihäviöisesti antennilinjaan, ja samalla estää tehokkaasti muiden lähettimien eritaajuisten lähetyssignaalien pääsyä omalle lähettimelle. Kek-.20 sintö tullaan seuraavassa selostamaan ja se erityisen hyvin soveltuu käytettäväksi kompainerisuodattimien yhteydessä, mutta keksintöä voidaan soveltaa myös muihin tarkoituksiin soveltuvissa suodattimissa, joissa taajuuden-säädössä tarvitaan taajuusselektiivistä tehonmittausta.

25 Nyt viitataan kuvioon 2, jossa on esitetty eräs keksinnön mukainen kompainerisuodattimien säätöjärjestely. Järjestely käsittää toiminnallisina lohkoina kompaineri-lohkot lj, 12, ..., ln, joista on havainnollisuuden vuoksi esitetty vain lohkot llr valitsinlohkot 21 ja 22, ilmaisin-30 lohkon 23 sekä ohjauslohkon 24. Kompainerisuodattimen vi- .. ritys perustuu radiotaajuisen lähetyssignaalin yksittäi- • · selle kompainerisuodattimelle etenevän tehon Pf ja suodat-timelta takaisin heijastuvan Pr tehon mittaamiseen. Kompainerisuodattimelle etenevän ja heijastuvan signaalin te-35 hoa verrataan keskenään, ja suodattimen keskitaajuus ohja- • · 6 . 94690 taan siten, että suodattimelta heijastuvan tehon osuus lähettimen tehosta on minimissään. Tällöin antenniin siirtyvän tehon osuus on mahdollisimman suuri. Kompainerisuodat-timen viritys tehdään askelmoottorisäätimellä, joka saa 5 ohjelmallisesti ohjauksensa etenevän ja heijastuvan tehon mittaussignaalitietoihin perustuen ohjausyksiköltä 24.

Kompainerilohkot llt 12, ..., ln sisältävät kukin askelmoottorisäätöisen kompainerisuodattimen 10. Suodattimien 10 jälkeen lähetinlinjat summataan sähköisesti tietyn 10 mittaisilla siirtojohdoilla yhteen ja viedään antennilin-jaan. Kaikissa lähetinhaaroissa on lähettimien ja kompai-nerisuodattimien 10 välissä kiertoelimet 11, joilla pienennetään lähettimien kytkeytymistä antennilinjasta muihin lähettimiin. Kiertoelimessä 11 otetaan myös säätötapahtu-15 man vaatimat radiotaajuiset näytteet kompainerisuodatti-melle etenevästä tehosta (näytesignaalit Pfl...Pfn) ja siltä heijastuvasta tehosta (näytesignaalit Prl..Prn).

Keksinnön mukaisesti kompainerisuodatinlohkoilla on yhteinen säätölaitteisto, jolla kompainerilohkot virite-.20 tään vuorotellen. Tämän vuoksi täytyy kompainerilohkojen kiertoelimiltä 11 saatavat radiotaajuiset mittaussignaalit Pfl...Pfn ja Prl...Prn valita jatkokäsittelyä varten. Valinnat tapahtuvat etenevän tehon Pf valitsinlohkossa 22 ja heijastuvan tehon Pr valitsinlohkossa 21. Valitsinlohkossa 25 22 valitaan viritysvuorossa olevan kompainerisuodattimen signaali Pf kytkimillä Sl-Sn ohjausyksikön 24 nelilinjäisen ohjausväylän 22A antaman ohjauksen mukaan. Vastaavasti valitsinlohkossa 21 valitaan viritysvuorossa olevan kompainerisuodattimen signaali Pr kytkimillä Sl-Sn (esim. RF-30 releitä) ohjausyksiköltä 24 nelilinjäisellä ohjausväylällä .. 21A annetun ohjauksen mukaan. Valitut signaalit Pf ja Pr • viedään vastaaville sekoittimille 220 ja 210, joilla mi tattavat radiotaajuiset signaalit sekoitetaan nollaväli-taajuudelle. Sekoituksessa tarvittavat paikallisoskillaat-35 torisignaalit LO saadaan ilmaisinlohkossa 23 olevalta syn-tesoijalta 230, joka toimii viritysvuorossa olevan lähe- • · ·

II

7 94690 tinkanavan keskitaajuudella. Syntesoija 230 saa kanavaoh-jaustietonsa ohjauslohkolta väylän 24A kautta. Sekoituksessa syntyy RF-tulosignaaleista Pf ja Pr nollavälitaajui-set mittasignaalit IFF ja IFR, joissa mitattavan kanavan 5 aiheuttamat spektrikomponentit ovat alle 150 kHz:n taajuudella ja joiden tasot ovat verrannollisia mitattavien radiotaajuisten signaalien Pf ja Pr tasoihin. Koska mitattavan kanavan aiheuttamat pientaajuisten IF-mittasignaalien tasot ovat verrannollisia kompainerin radiotaajuisiin te-10 hoihin, saadaan sekoituksella toteutettua taajuusselektii-vinen tehojen mittaus. Muiden kompainerijärjestelmään kytkettyjen lähettimien lähetyssignaalien aiheuttamat pien-taajuiset spektrikomponentit ovat yli 500 kHz:n taajuuksilla, ja ne voidaan suodattaa pois kummankin valitsinloh-15 kon lähdössä olevalla alipäästösuodattimella 211 ja vastaavasti 221. Suodatetut välitaajuussignaalit IFR ja IFF syötetään ilmaisinlohkolle 23.

Ilmaisinlohkon 23 tehtävänä on ilmaista säätövuo-rossa olevalle kompainerisuodattimelle etenevän ja siltä 20 heijastuvan tehon suuruus valitsinkorteilta saatavista vä-litaajuussignaaleista IFF ja IFR. Ilmaisinlohkolla 23 voi olla esim. kuviossa 2 esitetty rakenne, jossa etenevän tehon mittaushaara tulosta IFF lähtöön UF2 ja heijastuvan tehon mittaushaara tulosta IFR lähtöön UR2 ovat signaalin-25 käsittelyltään keskenään samanlaisia. Näitä mittaushaaroja käytetään kompainerisuodattimen jatkuvaan hienosäätöön. Ilmaisinlohkon mittaushaaraa tulosta IFR lähtöön UR1 käytetään kompainerin käyttöönottovaiheessa, jolloin lähettimen lähtösignaalina on testisignaali, jonka kaikissa aika-30 väleissä on samantehoinen lähete.

.. Ilmaisinlohkolta 23 saatavat UF2, UR1 ja UR2 lähtö- ·' signaalit viedään ohjauslohkolle 24, jolla tehdään A/D- muunnos ja lasketaan lähtösignaaleista säätövuorossa olevan kompainerin viritystila. Ohjausyksiköltä 24 on kytket-35 ty oma ohjauslähtö jokaiselle kompainerisuodattimelle 10 askelmoottorin ohjaamiseksi.

• · I

β 94690

Ilmaisinlohkon 23 rakenteen ja säätölaitteiston yksityiskohtaisempi kuvaus on tehty samanaikaisesti haettavassa patenttihakemuksessa FIXXXXXX "menetelmä ja järjestely kompainerisuodattimen virittämiseksi", joka sisälly-5 tetään tähän viitteenä.

Mittaussignaalien multipleksointia käytetään keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa ensijaisesti valitsemaan saman viritettävän kompainerisuodattimen etenevän ja heijastuneen tehon näytesignaalit mittauselektroniikal-10 le. Keksinnön mukaisen multipleksointirakenteen eräs etu on kuitenkin se, että ensimmäisen ja toisen valintaväli-neen ohjaukset ovat toisistaan riippumattomat, mikä antaa mahdollisuuden myös eri kanavien väliseen erotusmittaukseen. Tällöin mittauselektroniikalle kytketään yhden kom-15 painerisuodattimen etenevän tehon näytesignaali ja toisen kompainerisuodattimen heijastuvan tehon näytesignaali. Kun molemmille näytesignaaleille suoritetaan taajuusselektii-vinen ilmaisu samalla taajuudella, saadaan selville radiokanavien välisen erotuksen laatu.

20 Erotusmittauksen periaatteen selvittämiseksi tar kastellaan lähettimen Txl (kuvio 1), jolla on radiokanava taajuudella flt aiheuttamia fx-taajuisia vuotoja viereisten lähettimien Tx2...Txn radiokanaviin. Vaikka kompainerisuodattimen tehtävänä onkin estää tai minimoida muiden lähet-25 timien eri taajuisten lähetyssignaalien vuodot antennin ANT suunnasta omalle lähettimelle, ei lähettimien ΤχΙ.,.Τχη välille saada pienillä kanavaväleillä hyvää erotusta. Esim. lähettimen Tx2, jonka oletetaan tarkastelussa olevan radiojärjestelmän taajuusalueessa taajuudella f2 30 lähinnä lähettimen Txl taajuutta fx, kompainerisuodattimel- .. la 12 on äärellinen vaimennus estokaistalla. Tästä johtuu, « · 5 että osa lähettimen Txl lähetyssignaalista pääsee etene mään lähettimen Tx2 kompainerisuodattimen 10 läpi lähettimen Tx2 suuntaan isolaattorille 11. Tämä "takaisin heijas-35 tuva" signaali voidaan mitata samalla tavoin kuin Tx2:n

II

• · 9 94690 oman lähetyssignaalin kompainerisuodattimelta 10 takaisin heijastuva osa viritysmittauksen yhteydessä.

Keksinnön mukainen erotusmittaus tapahtuu kuviossa 2 esitetyllä mittauspiiristöllä seuraavasti. Mitattaessa 5 esim. lähettimen Txl erotusta muihin kanaviin, syntesoija 230 ohjataan lähettimen Txl kanavalle fx ja etenevän tehon valitsinlohkolla 22 valitaan lähettimen Txl etenevän tehon näytesignaali Pfl sekoittimellä 220 tapahtuvaa alassekoi-tusta varten. Heijastuvan tehon valitsinlohko 21 valitsee 10 tutkittavan viereisen lähettimen, esim. Tx2:n, heijastuvan tehon näytesignaalin P, sekoittimella 210 tapahtuvaa alas-sekoitusta varten. Alassekoituksella mittaus saadaan taa-juusselektiiviseksi, ts. kummastakin valitusta näytesig-naalista voidaan erottaa kanavan fx signaali ilmaisua var-15 ten. Ilmaisinlohko 23 muodostaa vastaavat ilmaisutulokset UR2 ja UF2, joista ohjauslohko 24 A/D-muunnoksen jälkeen laskee tutkittavan lähettimen, esim. TX2, suuntaan lähet-timeltä Txl vuotaneen tehon osuuden.

Valitsinlohkojen 21 ja 22 kytkimet Sl-SN voidaan 20 toteuttaa esim. käyttäen kytkiminä RF-releitä tai käyttäen kytkimiä ja tietyn mittaisia siirtolinjoja. Relevalintojen ongelmana on kuitenkin suuri mekaaninen koko ja korkea hinta. Multipleksointikytkennät, jotka sisältävät tietyn mittaisia siirtolinjoja (käytännössä sähköisesti neljän-25 nesaallon monikertoja), ovat puolestaan suurikokoisia tavallisilla piirilevymateriaaleilla toteutettuna.

Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa valinta-lohkot 21 ja 22 on toteutettu kuvion 3 mukaisella piirillä, joka käsittää RF-signaalisisääntulot RF1...RFN näyte-30 signaaleja Pfl.. .Pfn tai vastaavasti Prl. . . PTO varten. Sisään-r. tulot RF1...RFN on kukin kytketty vastaavalla diodikytki- : mellä Dl...Dn summaussiirtolinjalle 31, joka toimii radio taajuisena kytkentä- ja siirtoelimenä, joka on kytketty valintapiirin ulostuloon 32. Vain yksi kytkindiodi Dl...Dn 35 on kerrallaan ohjattu johtavaksi siten, että valittu diodi päästää mitattavan signaalin valitusta sisääntulosta sum- 4 10 94690 maussiirtolinjalle 31. Siirtolinjalla 31 signaali Jakautuu kahteen yhtä suureen osaan, jotka lähtevät etenemään siir-tolinjan 31 vastakkaisiin päihin. Siirtolinjan kummassakin päässä on siirtolinjan ominaisimpedanssin (esim. 50 ohmia) 5 mukainen kuorma, joten siirtolinjan päästä ei heijastu takaisin merkittävästi tehoa.

Ne diodit Dl...Dn, jotka eivät ole päästötilaan kytkettyjä, näkyvät siirtolinjan suuntaan pieninä kapasitansseina. Kapeakaistaisissa sovellutuksissa, esim. käy-10 tettävän taajuuskaistan ollessa muutaman prosentin suuruusluokkaa keskitaajuudesta, tämä diodin hajakapasitanssi voidaan kompensoida diodin rinnalle kytketyllä LC-piirillä (ei esitetty). Toisena vaihtoehtona hajakapasitanssin kompensoimiselle on diodikytkimien Dl...Dn käyttö osana siir-15 tolinjan 31 kapasitiivista osaa, jolloin hajakapasitanssi voidaan kompensoida piirikortin layout-suunnittelulla. Tämä tapa vaatii kuitenkin, että diodikytkimien Dl...Dn sijoittelu voidaan tehdä pienin välein verrattuna kytkettävän näytesignaalin aallonpituuteen.

20 Kytkindiodien Dl...Dn ohjaus on toteutettu tasavir- ta- tai tasajännitegeneraattoreilla (ei esitetty), joilla annetaan ohjaussisääntuloihin SELl...SELn myötäsuuntainen virtaohjaus kytkindiodin Dl...Dn avaamiseksi tai estosuun-tainen j änniteohjaus kytkindiodin Dl...Dn sulkemiseksi.

25 Ohjaukset SEL kytketään kelojen Ll...Ln kautta siten, että kytkettävän näytesignaalin taajuudella syöttävä kela ei kuormita siirtolinjaa. Vastaavasti siirtolinjalle 31 kytkindiodin läpi menevä kytkentävirta täytyy siirtää pois siirtolinjalta 31 sitä kuormittamatta. Kondensaattorit 30 CICn sekä Csl ja Cs2 ovat kytkentäkondensaattoreita.

.. Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu • < ·’ · vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityis kohdiltaan keksinnön mukainen laite ja menetelmä voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa ja hen-35 gessä.

* «

II

Claims (9)

1. Laite kompainerisuodattimen säätämiseksi, käsittäen 5 välineet kompainerisuodattimelle (10) etenevään RF- tehoon verrannollisen ensimmäisen näytesignaalin (Pf) ja siltä heijastuneeseen RF-tehoon verrannollisen toisen näytesignaalin (Pr) vastaanottamiseksi, ensimmäisen taajuusselektiivisen ilmaisinvälineen 10 (220, 233B) etenevän tehon suuruuden ilmaisemiseksi maini tun ensimmäisen näytesignaalin (Pf) avulla, toisen taajuusselektiivisen ilmaisinvälineen (210, 233Ά) heijastuneen tehon suuruuden ilmaisemiseksi mainitun toisen näytesignaalin (Pr) avulla, 15 ohjausvälineet (24) kompainerisuodattimen keski taajuuden säätämiseksi ilmaisinvälineiden ilmaisutuloksista riippuvaisesti, tunnettu siitä, että mainitut vataanotto-välineet käsittävät 20 ainakin kaksi ensimmäistä sisääntuloa ainakin kah den eri kompainerisuodattimen ensimmäisiä näytesignaaleja (Pf) varten, ensimmäisen valintavälineen (22) halutun ensimmäisen näytesignaalin (Pf) kytkemiseksi selektiivisesti en-25 simmäiselle ilmaisinvälineelle (220, 233B), * ' ainakin kaksi toista sisääntuloa ainakin kahden eri kompainerisuodattimen toisia näytesignaaleja (Pr) varten, toisen valintavälineen (21) halutun toisen näytesignaalin (Pr) kytkemiseksi selektiivisesti toiselle ilmaisinväli-30 neelle (210, 233A).

. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - n e t t u siitä, että valitsinvälineet (21, 22) ovat vas-teelliset ohjausvälineelle (24) kompainerisuodattimien ensimmäisen ja toisen näytesignaalin parien valitsemiseksi 35 vuorotellen. 12 . 94690

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen valin-tavälineen (21, 22) ohjaukset ovat toisistaan riippumattomat.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tun nettu siitä, että laitteella on mittaustila, jossa ensimmäinen valintaväline (21) valitsee viritettävän kom-painerisuodattimen ensimmäisen näytesignaalin ja toinen valintaväline (22) valitsee viritettävän kompainerisuodat- 10 timen toisen näytesignaalin ilmaisua ja heijastuskertoimen laskemista varten.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteella on häiriö-mittaustila, jossa ensimmäinen valintaväline (21) valitsee 15 viritettävän kompainerisuodattimen ensimmäisen näytesignaalin ja toinen valintaväline (22) valitsee jonkin muun kompainerisuodattimen toisen signaalin.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen 20 taajuusselektiivinen ilmaisinväline kumpikin käsittävät sekoitinvälineet (210, 220) RF-näytesignaalien sekoittamiseksi alas ennen ilmaisua.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kumpikin valintaväli- 25 ne käsittää ainakin kaksi RF-sisääntuloa (RFl-RFn) ja yhden RF-ulostulon (32), summaussiirtolinjan (31), joka kytketty valintavä-lineen ulostuloon (32), 30 kytkentädiodin (Dl-Dn) kytkettynä summaussiirtolin jan (31) ja kunkin RF-sisääntulon väliin, välineet kytkentädiodien ohjaamiseksi yksi kerrallaan selektiivisesti johtavaan tilaan RF-signaalien kytkemiseksi RF-sisääntuloista summaussiirtolinjaan.

8. Menetelmä kompainerisuodattimilla erotettujen II 13 . 94690 radiolähettimien erotusmittauksen suorittamiseksi, jossa menetelmässä ilmaistaan taajuusselektiivisesti ensimmäisen kom-painerisuodattimen, joka on viritetty ensimmäiselle taa-5 juudelle, sisääntuloon etenevän RF-signaalin, jolla on ensimmäinen taajuus, teho, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi ilmaistaan taajuusselektiivisesti toisen kompaine-risuodattimen, joka on viritetty toiselle taajuudelle, 10 ulostulosta sisääntuloon vuotaneen RF-signaalikomponentin, jolla on ensimmäinen taajuus, teho, määritetään ilmaisutulosten perusteella etenevästä tehosta toiselle lähettimelle vuotaneen tehon osuus.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että taajuusselektiivinen ilmaisu käsittää RF-siqnaalien sekoittamisen alas ennen ilmaisua. 14 94690